A
ADHD
DHD eli aktiivisuuden- ja tarkkavaisuuden häiriötä on toimintakykyä heikentävä häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsena, nuorena tai aikaisena. Voi esiintyä jo 2-3 vuotiaana ja yleensä lapsena se esiintyy jo parhaiten. Sen ydin oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus. ADHD liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 4-7 % ja aikuisilla 2-3 %. Sitä todetaan useammin pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla.
Alisuoriutuminen on ADHD lapselle tavallista, he tulevat usein väärinymmärretyksi ja saavat ympäristöstä paljon negatiivista palautetta. Tästä voi seurata itseluottamuksen puutetta ja ahdistusta. Kodin ja koulun välinen tiivis yhteistyö sekä tukitoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Oikea tuki ja välittävät läheiset ovat tärkeässä roolissa, jotta lapsen vahvuudet ja lukuisat positiivisina pidetyt piirteet saavat myös huomiota. ADHD-oireiset lapset ovatkin usein energisiä, kekseliäitä, empaattisia, rohkeita, auttavaisia, idearikkaita ja sanavalmiita.
Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö diagnosoidaan yleensä alakouluikäisenä, mutta joskus sen tunnistaminen saattaa viivästyä nuoruuteen tai aikuisuuteen asti. Mitä myöhäisemmällä iällä ADHD:tä epäillään, sitä vaikeampaa yleensä on sen diagnosointi ja hoidon aloittaminen. ADHD-oireinen nuori ja aikuinen saattaa olla ahdistunut tai masentunut tai hänellä voi olla jokin muu liitännäishäiriö, joka vaikeuttaa diagnoosin asettamista. Osassa liitännäissairauksia useat oireet ovat ADHD-oireiden kaltaisia, joten joskus niitä hoidettaessa saattaa olla vaarana, että taustalla oleva ADHD jää tunnistamatta.
ADHD nuorella
ADHD lapsella ADHD lapsi voi olla helposti ärsyyntyvä, levoton ja tarkkaamaton. Käytännössä nämä piirteet saattavat näkyä esim. keskittymisvaikeutena leikissä, uhkarohkeutena leikkikentällä, nopeasti raivostuvana käytöksenä, sääntöjen noudattamisen vaikeutena tai tavallista uhmakkaampana käytöksenä. Leikki-ikäisten lasten käytös on kuitenkin myös luontaisesti vilkasta ja lyhytjänteistä sekä tunteiden säätelyn kehitys keskeneräistä, joten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön varma diagnosointi on yleensä hankalaa ennen 5 vuoden ikää. Leikki-iässä lapsi kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia, tässä vaiheessa aikuisten tuki on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsi oppii säätelemään omaa käyttäytymistään. Jos aikuiselle nousee huoli lapsen käyttäytymisestä, tulee asiaan paneutua mahdollisimman pian. Viimeistään koulunkäynnin aloittamisen jälkeen ADHD:n oireet tulevat useimmiten selvemmin esille. Alakouluiässä lapsen oireet ilmenevät yleensä vaikeutena keskittyä toimintoihin, kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan, istua paikallaan, olla hiljaa tai odottaa omaa vuoroaan. Lapsella saattaa olla myös lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia.
ADHD muuttaa muotoaan iän myötä. Motorinen ylivilkkaus saattaa vähentyä murrosiässä ja nuoren ADHD näkyykin yleensä tarkkaavaisuus ja keskittymisvaikeuksina, vaikeuksina itsekontrollissa, välinpitämättömyytenä, uhmakkaana ja aggressiivisena käytöksenä tai sosiaalisina ongelmina vanhempien, opettajien ja kavereiden kanssa. Nuori saattaa myös alisuoriutua koulussa ja opiskeluissa, myöhästelee ja unohtelee tavaroita. Hänen huoneensa ja koulureppunsa ovat epäsiistit sekä hänen tehtävänsä ja työnsä ovat usein keskeneräisiä ja mitään ei tule tehtyä kunnolla. Kaikki tämä saattaa aiheuttaa nuoressa erilaisuuden tunnetta, sosiaalista arkuutta ja itsetunto-ongelmia. Harrastukset ja hyvä kaveripiiri ovat ADHD-oireisen nuoren tärkeitä voimavaroja. Välitöntä mielihyvää ja voimakkaita tunnekokemuksia hakeva käyttäytyminen on tyypillistä ADHD nuorille ja ADHD saattaa korostaa tätä käyttäytymistä. ADHD-oireiset nuoret voivat herkemmin kokeilla esim. päihteitä tai he voivat joutua useammin tapaturmiin elämyshakuisuutensa vuoksi. Diagnoosin alle ei kuitenkaan tule lakaista kaikkia tarkoituksellisia hölmöilyjä. Erityisesti murrosiässä on kaveriporukalla merkittävä rooli sen suhteen, miten paljon nuori lähtee testaamaan rajojaan. Harrastukset ja hyvä kaveripiiri auttavat kanavoimaan ADHD-oireisen nuoren tunteiden kuohuntaa ja energiaa positiivisella tavalla. Aina ei ole kyse ADHD:stä, sillä nuoruuteen itsessään liittyy monenlaisia muutoksia ja tulevaisuuden suhteen isoja päätöksiä, jotka askarruttavat mieltä sekä aiheuttavat levotonta oloa ja voimakkaita tunnekuohuja. Käyttäytymisen haasteet voivat liittyä täysin tähän nuoruusiän normaaliin kehitysvaiheeseen.
28