Valttilehti 4/2022

Päätoimittajan sana

ule joulu kultainen. ”Nyt syttyy valot tuhannet myös tänne pohjolaan”, sanotaan eräässä tunnetussa joululaulussa. Tämä vuosi on pistänyt monet miettimään omaa sähkönkulutustaan. Useat ovat ilmoittaneet, etteivät sytytä tänä vuonna lainkaan jouluvaloja ja säästävät niin sähköä. Myös minä olen joutunut miettimään asioita omalta osaltani tässä sähköasiassa, siitä voitte lukea edempänä tässä lehdessä.

Kun kirjaimet alkavat hyppiä paperilla, puhe takeltelee ja päätä alkaa särkeä mistä on kysymys? Kyseessä on yllättävän yleinen vaiva, jonka oireet ovat laajoja. Katso tuntuvatko oireet tutuilta. Nyt kun pikkuhiljaa lähestymme tärkeää juhlaa alkavat äidin hommat olla kiireiset ja joku pipolakki ja punanuttu voi tulla ikkunan taa kurkkimaan, kuka lahjat ansaitsee, on hyvä muistaa myös, että joulu on muutakin kuin kiirettä ja lahjoja.

Joulu on rauhoittumisen ja yhdessä olon aikaa. Voit tästä lehdestä lukea millaista joulun vietto oli aiemmin ja verrata sitä nyky menoon. Mistä esim. joulukuusen tuominen pirttiin on saanut alkunsa ja miten se ennen koristeltiin. Joululaulun sanoin: ”Kun rauhaa hohtaa hanki valkoisin ja kiireet unohtuvat pois, niin toivon, että suurilla, pienilläkin joulu lämpöisin ois”.

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta!

Valtti-työpaja - 2022

Valtilla pääset kehittämään omaa osaamistasi ja saat yksilöllistä tukea arjenhallintaan.

• Mahdollisuus kehittää työelämätaitoja sekä ammatillista osaamista.

• Moniammatillista valmennusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

• Pajoilla ei vaadita aiempaa kokemusta tai osaamista, työtehtäviä löytyy aloille jo perehtyneille kuin aloittelijoillekin.

• Mahdollisuus suorittaa ICDL kansainvälinen tietokoneen ajokortti, jonka avulla voit osoittaa tietotekniikan osaamisesi.

Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää

Tuotepajalla tehdään kokoonpanotöitä alihankitatöinä sekä päästään harjoittelemaan erilaisten tuotteiden valmistusta ja suunnittelua. Pääset tutustumaan (lahja- ja sisustustavaroihin, tekstiilituotteisiin, luonnon materiaaleihin ja kestävän kehityksen tuotteisiin, ompelutöihin) sekä asiakaspalveluihin ja kädentaitoihin aina omaa mielikuvitustasi hyödyntäen.

Puu -/kokoonpanopajalla tehdään erilaisia kokoonpano - ja tilaustöitä yksityisille ja yrityksille. Puupajan puolella voi oppia uusia taitoja tai harjaannuttaa jo olemassa olevia. Tilaustöitä tehdään vallitsevan osaamistilanteen mukaan. Koneiden käyttöön perehdytetään työskentelyn ohessa.

Kokoonpanotyö on monia eri vaiheita sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy tuotteen tarkastus, kokoonpano, pakkaus. Erilaisia tuotteita ja työvaiheita on kymmenittäin, joten jokaiselle löytyy sopivaa tehtävää.

Mediapajalla pääsee tutustumaan www-sivujen tuotantoon, tietokoneiden korjaukseen, digikuvauksen maailmaan, paino- ja julkaisualaan ja erilaisiin toimistotöihin sekä Valtin oman lehden toimitukseen. Suunnittelemme ja toteutamme Valtin omat julkaisut sekä tilaustyönä teemme mm. postitusta, käyntikortteja, esitteitä, lehti-ilmoituksia ja nettisivuja. Meiltä saa myös suurkuvatulosteet, valokuvat ja canvas-taulut.

Pajakeittiöllä tutustutaan ruuanvalmistuksen, leivonnan, taloudenpidon sekä elintarvikehygienian perusasioihin. Keittiö järjestää kahvituksia, juhlatilaisuuksia sekä teemapäiviä ja samalla ylläpidetään työpajan väelle edullista pajaruokalaa mukaan lukien kahvitus tauoilla.

Siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Huolehdimme myös mm. sisä- ja ulkokasvien istutuksesta ja hoidosta.

Kankaanpään kierrätyskeskus Rautatienkatu 3

Kierrätyskeskuksessa pääset tutustumaan kierrätyksen mielenkiintoiseen maailmaan! Tekemistä on monenlaista, kuten asiakaspalvelutehtäviä, kassatyöskentelyä, somistusta, ser-jätteenvastaanottoa ja kierrätystä, varasto- ja logistiikkatöitä sekä valtin puoti. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja siistejä kodin käyttöesineitä, joita myymme edullisesti. Tämä paikka on sopiva asiakaspalvelutöistä ja kierrätyksestä kiinnostuneelle.

Kankaanpään Valtti-työpajalle avataan poistotekstiilin vastaanotto- ja lajittelupiste Poiste alkuvuodesta 2023.

Voit lukea lisää seuraavassa lehdessä.

Autopaja, Knuuttilankatu 9

Autopajalla tehdään autojen korjausta esim. päästömittaukset bensa- ja diesel autoihin jarrutyöt, ruostevaurioiden hitsaus, pakoputkien vaihdot, määräaikaishuollot ja OBD-testaukset sekä vikadiagnostiikan luku. Lisäksi autojen pesu, vahaus sekä sisätilojen puhdistus kuuluu palveluihimme. Korjaamme ja huollamme muitakin laitteita kuten ruohonleikkureita ja mopoja.

Seuraa meitä somessa! valttityopaja wwww.valtti.fi

VT-sanomat pääset lukemaan: www.issuu.com/valttityopaja

Mysteerimaailma

Mysteerimaailmastamme löytyy kolme eri teemaista mysteerihuonetta ja kotiin vietävä Mysteeriboxi. Kellari on kauhuteemainen mysteerihuone (K15), Teekutsut! ja Mummola 2.0 ovat koko perheen huoneita. Mummola 2.0 on ainoa esteetön mysteerihuoneemme. Aikaa mysteerien selvittämiseen kaikissa huoneissa on tunti.

• Tarjoamme erilaisen tavan yhdessäolon viettoon.

• Tutustu ja varaa aika osoitteesta: apuvirta.fi/mysteerihuoneet

• Kiinnostuitko?

Kysy myös työtehtäviämysteerimaailmasta!

Ompelimo ja torimyymälä

Kylä-Karviantie 10, 39930 Karvia

Ompelimossa pääsee harjaannuttamaan kädentaitojaan työtehtävien kautta, joita ovat mm. korjaus- ja tilausompelu, neulominen sekä tuotteiden tuunaus. Torimyymälän puolella asiakaspalvelu, kassatyöskentely ja somistus tulevat tutuksi.

Hävikistä hyvinvointia-hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023). Hankkeessa luodaan hävikkiruoan ympärille uusi oppimisympäristö; ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä hävikkiruoan ja sen parissa toimivien ihmisten kohtaamispaikka ja ruoan jakelupiste. Tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Tavoitteena on lisätä osaamista ja osallisuutta käytännön työtehtävien kautta. Osaaminen tehdään näkyväksi ja se vahvistaa jatkossa mahdollisuutta työllistyä tai hakeutua koulutukseen. Hae meille, jos haluat parantaa osaamistasi ja taitojasi ravintola- ja cateringalalla, logistiikan työtehtävissä, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla tai liiketalouden osaamisalalla.

Työllä tavoitteisiin (Työllisyyspoliittisen avustuksen) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamistasi ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen. Hae työkokeiluun tai palkkatukityöhön työpajalle. Vahvista työelämän tietotekniikka taitojasi. Hankkeessa voit suorittaa tietotekniikan ICDL eurooppalainen ajokortti tutkinnon osioita. Meillä mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia eri aloilta. Lisätietoja: valtti.fi/tyolla-tavoitteisiin

Karvian puuosasto ja kierrätys Tehtaantie 3, 39930 Karvia

Karvian Puuosastolla voi tutustua puualan tilaustöiden tekemisen kaikkiin työvaiheisiin. Erilaiset korjaustyöt laajentavat osaamista. Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään! Työtehtävien kautta kone- ja laitekanta tutuksi.

Kierrätyskeskuksessa pääset osaksi kierrätyksen maailmaa! Työtehtäviä laidasta laitaan mm. tavaroiden vastaanotto ja lajittelu, hinnoittelu, tuotteiden esille laitto, kuljetuspalvelut, asiakaspalvelu sekä kassatoiminnot tulevat meillä tutuksi. Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita kodin käyttöesineitä joita myös myymme edullisesti. Hae osaksi kierrättämistä! Keittiö- ja siivoustehtävät myös mahdollisia.

TUKEA -hanke on Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallinnoima hanke (1.4.2020-28.2.2023), joka tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita työttömille työnhakijoille Pohjois-Satakunnassa. Tavoitteena on vahvistaa työttömän osallistujan työ- ja toimintakykyä kohti työelämää erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen voi osallistua kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana työkokeilua. Ryhmävalmennukset järjestetään kolmen kuukauden jaksoissa, aina kerran viikossa.

TUKEA -keskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita henkilökohtaisesti yksilön tarpeet huomioiden. TUKEA -hanke tarjoaa ryhmävalmennusta mm. luonto-ryhmässä.

Tiltti

Tiltti Satakunnan edustajat kävivät Valtin henkilökunnalle esitelmöimässä pelaamisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Paikalla olivat Tiltin Koordinaattori Sanna Paala ja Kokemusasiantuntija Tomi Rosengren.

Vuonna 2010 perustettu Tiltti on matalan kynnyksen tieto- ja tukipiste, joka tarjoaa tietoa ja tukea rahapelaamiseen liittyvissä ongelmissa. Se on alun perin perustettu Helsingissä, mutta toimii nyt myös muualla suomessa. Porin Sininauhan kehittämishanke Tiltti Satakunta aloitti vuonna 2020. Tiltin toiminnan ydintä ovat neuvonta, vertaistuki ja kaikille avoimet vertaisryhmät. Tiltistä apua saavat pelaajat, heidän läheisensä ja työssään peliongelmiin törmäävät ammattilaiset.

Tilttiin kannattaa hakeutua silloin, kun pelit ja pelaaminen alkavat viedä liikaa aikaa, perheesi ja läheisesi alkavat huomautella asiasta tai itseäsi askarruttaa pelaamisessasi jokin asia. Voit tulla aukioloaikana tutustumaan toimintaamme. Asiakas ei sitoudu mihinkään tullessaan mukaan, eikä tarvitse ajanvarausta tai lähetettä.

Kukaan ei jää tai ole ongelmansa kanssa yksin. Tiltistä löytyy monenlaisia ihmisiä, joille pelaaminen aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Siellä voit jakaa oman elämäntilanteesi ja peli ongelmasi muiden kanssa ja saada samassa tilanteessa olevilta apua ja ratkaisuja tilanteeseesi. Tiltistä saa tietoa ja tukea pelaamisen hallintaan tai vaikka talousasioiden selvittelyyn. Toiminta perustuu vahvasti kokemusasiantuntijuuteen ja vertaisuuteen.

Tiltti Satakunta tarjoaa palveluja kolmella paikkakunnalla:

• Porissa, Raumalla ja Kankaanpäässä.

• Asiakkailla on mahdollisuus olla yhteydessä myös etäyhteydellä. Soittamalla etukäteen ja sopimalla voidaan yhteys järjestää sovitulla tavalla.

Avoimia päivystyksiä satakunnassa järjestetään:

• Porissa keskiviikkoisin klo 14 - 18.

• Raumalla parittomien viikkojen maanantaisin klo 15 - 18.

• Kankaanpäässä parillisten viikkojen maanantaisin 15 - 18.

Samojen päivien alkupäivään on mahdollisuus varata aikaa yksilöohjaukselle:

• Kankaanpäässä klo. 8.00 - 16.00

• Raumalla klo. 10.00 - 14.00

• Porissa ke 10.00 - 14.00 to 8.00 - 16.00 pe 8.00 - 14.00

Lisätietoa pelaamisongelmista löydät: tiltti.fi kokemuksiapeliongelmista.fi

Tomi Rosengren on Tiltissä kokemusasiantuntijana. Hän itse on pelannut rahapelejä yhteensä noin 20 vuotta elämästään. Hän on aikaisemmin työskennellyt kemian alalla, mutta nykyisin työskentelee Tiltissä, jotta voisi auttaa muita samassa tilanteessa olevia. Tomin toive on, ettei kukaan muu joutuisi kokemaan sitä samaa, minkä läpi hän itse joutui tarpomaan. Vertaisuus on ainoa lääke peliongelmaan. Vapaa-ajalla Tomi tykkää viskellä frisbegolffia ja katsella elokuvia.

Sanna Paala on Tiltti Satakunnan koordinaattori. Hän on sosiaalialan ammattilainen ja toimii Tomi Rosengrenin työparina Tiltissä. Hän tykkää kohdata ihmisiä, kuunnella ja peilata heidän kertomaansa sekä auttaa heitä ratkaisemaan pulmallisia tilanteita ja hyväksymään riippuvaissairautensa. Hänestä tuntuu hienolta, jos pystyy tarjoamaan Tiltin kävijöille joitain eväitä toipumisen polulle. Vapaa-ajallaan Sanna harrastaa kutomista, tällä hetkellä hänellä on työnalla Stömsö-villapaita. Iltojen vapaahetket täyttyvät lasten ja kotieläinten kanssa touhuten.

Käväisimme kierrätyksessä katsomassa millaista joulutavaraa ja mahdollista lahjatavaraa olisi tarjolla. Heti alkajaisiksi meille suruksemme todettiin, että isoin osa joulutavaraa oli mennyt kaupaksi jo hyvissä ajoin ennen joulukuun alkua. Oli ollut pöytäliinoja ja verhoja ja muita joulu tekstiilejä, sekä tottuja ja muita joulu koristeita. Jouluvalmistelut aloitetaan näköjään aina vaan aikaisemmin. Hitaat jäävät nuolemaan näppejään. Hyvää on se, että tavara kiertää ja ilahduttaa uusia omistajiaan. Ei aina tarvitse ostaa uutta.

Tarjolla oli vielä kuitenkin vielä joitakin joulutavaroita. Ensimmäiseksi toimittajan huomio kiinnittyi erilaisiin tuikkukippoihin, kun tarjolla oli erityisesti oman joulun väritykseen sopivia punaisia kippoja, ei niitä voi millään vastustaa. Myös ihanat jouluaiheiset peltipurkit suorastaan houkuttelivat kutsuvasti hyllyssä, aivan ihania säilytys rasioita pikku herkuille, tai vaikka lahjaksi annettavaksi täytettynä itsetehdyillä karkeilla ja pipareilla. Pelkkä ajatuskin sai veden kielelle. Kaupan oli myös jouluisia punottuja kukkakoreja, joihin voi itse istuttaa kukkasen ja laittaa jouluisia koristeita. Niitäkin oli saatavilla pienissä pusseissa. Voi tehdä omaksi iloksi tai kaverille vietäväksi. Kukka asetelmia voi tehdä myös vaikka koristeellisiin ruukkuihin ja vaikkapa vanhoihin kakkuvuokiin. Vain mielikuvitus on rajana. Toinen näkee vain pelkän peltikipon ja toinen jo kuvittelee mielessään, mitä kaikkea siitä saisi.

Peltikannella varustettuja vanhoja lasipurkkejakin hyllyiltä löytyy. Ne ovat myös hyvin käytännöllisiä. Näin joulun alla tuli heti mieleen jouluiset kalaherkut niihin säilöttynä ja taas herahti vesi kielelle. Niitäkin voi tehdä niin omaksi kuin ystävienkin iloksi. Pienemmät tölkit voi täyttää omatekemällä sinapilla tai vaikkapa karpalo tai pihlajanmarjahyydykkeellä, jos niitä on talteen keräillyt. Valikoimassa oli myös pieniä kynttilänjalkoja, kippoja ja erilaisia jouluaiheisia mukeja ja glögilaseja. Alakerrasta löytyy paljon lasi ja posliini tavaraa, joita voi ostaa lahjaksi tai täydentää omaa kattaustaan, lasikulhoja vaikkapa salaatin tarjoiluun ja lasikulho mukeilla vaikkapa amerikkalaistyyliselle munatotille tai kylmän glögijuoman tarjoiluun. Lasejakin on moneen lähtöön pienestä snapsilasista isoihin olutlaseihin asti. Hinnat eivät todellakaan päätä huimaa. Halavalla saa niin kuin Vilenin Sulo sanoisi.

Alakerrasta löytyy myös Valtin omien pajojen tuotteita. Voit vaikka ostaa lahjaksi poreilevaa jalkakylpyainetta ja tossut jalkaan laitettavaksi kylvyn jälkeen. Pehmeä tyyny sohvalla viihtyvälle tai kauratyyny niskaa lämmittämään ja niskakipua hellittämään. Keittiössä viihtyvälle löytyy patalappua ja kinnasta joka lähtöön ja muuta keittiö tavaraa. Vai oletko tumppujen tai laukun tarpeessa, niitäkin löytyy. Lapsille voit löytää vaikkapa keinuhevosen ja isoja puisia kirjaimia aakkosten opetteluun. Linnuille löytyy lintupönttöjä ja lautoja.

Jouluksi voit ostaa valmiita koristeltuja paketti laatikoita, joihin sujauttaa kätevästi lahjat. Tuotepajalla on askarreltu myös kauniita pieniä tukkukippoja, joiden avulla saadaan kotiin tunnelmaa ja ihan ilman sähköä. Kynttilöiden kaveriksi voit ripustaa kauniin tähti himmelin. Vaatetavaraa on myös tarjolla runsaasti, jos vaikka tarvitset lisälämmikettä talven pakkasia vastaan. Kaikkea ei kannata hankkia uutena. Joskus voi tehdä löytöjäkin, juhlapukukin voi yllättäen löytyä kierrätyksen uumenista, varsinkin jos itseltä vielä löytyy taitoa tuunata vaatteita oman maun mukaiseksi ja persoonalliseksi.

Voidaan sanoa, että kierrätyksen valikoima on todella laaja. Kaikille löytyy kaikkea ja mainitsematta jäivät vielä omat suosikit: kirjat. Niitäkin löytyy joka makuun ja kaikenikäisille. On jännitystä, romantiikkaa, draamaa, satuja, tietokirjoja ja tietenkin toimittajan heikkous keittokirjat. Voisi melkein sanoa, että mitä täältä ei saa, ei tarvitakaan.

Vierailu Säkylässä

Säkylän puolustusvoimien vaatetuskorjaamon vierailu alkoi heti aamusta viiden naisen ryhmänä. Tutustuimme myös pesula, lajittelu ja jalkinehuoltoon ja varastointikin tuli katsottua. Matka sujui hyvin ja perillä meitä odotti opastajamme Riitta, joka toivotti meidät tervetulleiksi kahvituksen kera. Eteisessä laitoimme nimemme kirjaan, sekä tulo- ja lähtöajat (turvatarkastus).

Sitten lähdimme kierrokselle: Valtavan iso pesula pesukoneineen, kuivureineen, sekä linjastoineen aukeni edessämme. Lähes kokonaan automatisoituna, mikä on ymmärrettävää, kun pestään satoja kiloja pyykkiä. Siellä pestään myös Köyliön varavankilan vaatteet ja tekstiilit, kuten lakanat. Puhdas pyykki kulkee kuivurista linjastoa pitkin lajitteluun, jossa työntekijät tarkastavat ja viikkaavat ehjät vaatteet häkkivaunuihin. Ainoa, mitä paikattiin tässä lajittelupuolella, oli liimapaikat, joka prässättiin kiinni eli pienet reiät ja puhki kuluneet kohdat. Korjausta vaativat vaatteet lähetetään eri häkeissä ompelimoon. Käyttökelvottomat tekstiilit menevät energiajätteeksi murskattuna, kertoi Riitta.

Ompelimossakin oli oma liukuhihna, johon vaatteet laitettiin kulkemaan korjauksen jälkeen. Liukuhihnalta korjatut vaatteet menivät huoneen päätyyn, jossa työntekijät lajittelivat ja viikkasivat ne jälleen häkkivaunuihin eteenpäin lähetettäväksi. Saimme seurata myös kenkien ja kumisaappaiden huoltoa: Kumisaappaat pestään ja desinfioidaan, sekä kuivataan telineissä. Nahkasaappaita ei pestä, ne puhdistetaan ja desinfioidaan vain sisäpuolelta. Jalkineet ovat kovassa kulutuksessa, kun niillä kuljetaan maastossa, oli keli mikä hyvänsä. Vilkaistiin myös varastoon, jossa trukit kuljettivat lavoja oikeisiin paikkoihin. Mittasuhteet kaikissa näissä kohteissa olivat valtavat. Olisihan sieltä vielä kerrottavaa esim. muut varusteet, reput, kypärät yms. ja niiden huolto. Ehkä joskus toisella kertaa.

Kirsi

Kirjoittanut

Valtin pelipäivä

Valtakunnallista peliviikkoa on vietetty ensimmäisen kerran vuonna 2011, se on pelikasvatuksen ja pelikulttuurin teemaviikko, joka pyrkii tuomaan erilaisia pelaamisen muotoja tutuksi ja tarjoaa mahdollisuuden pelata yhdessä. Peliviikolla keskustellaan pelaamisen merkityksestä, mahdollisuuksista ja myös pelaamisen riskeistä. Peliviikkoa koordinoi Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Kansallinen audiovisuaalinen instituutti ja se on osa kansainvälistä Pelien kuukautta. Tänä vuonna viikkoa vietettiin 6.-12.11.2022.

Pelaamiseen liittyvä keskustelu kodeissa ja mediassa liittyy useimmiten pelaamisen riskeihin, vaikka pelaamisessa on paljon hyviä puolia. Ilot ja hyödyt ovat merkittävämpiä, varsinkin kun puhutaan yhdessä pelattavista peleistä. Peliviikko pyrkii lisäämään tietoon perustuvaa keskustelua mediassa ja tarjoaa kasvattajille tietoa pelaamiseen liittyvistä kasvatuskysymyksistä. Yleisimmät ongelmat liittyvät peliin käytettyä aikaa ja lähinnä konsoli- ja tietokonepelejä.

Osana tätä valtakunnallista peliviikkoa järjestettiin Valtissakin kaksi pelipäivää. Toisena päivänä pelailtiin konsoli- ja tietokone pelejä ja toinen päivä taas oli pyhitetty lautapelien pelaamiseen.

Pelattavina peleinä olivat Just Dance, jossa pelaajat yrittivät pysyä mallitanssijan vauhdissa. Se ei ollut helppoa, mutta hauskaa pelaajilla tuntui olevan. Toisena pelinä oli klassikko Super Mario Bros, jonka tuntevat lähes kaikki hiukankin pelejä harrastavat ihmiset. Kolmantena pelinä ensimmäisenä päivänä oli ralli peli, joka vaikutti hyvin todenmukaiselta. Ei ollut ihan helppoa pysyä tiellä kovassa vauhdissa mutkikkaalla taipaleella.

Lautapelejä oli tarjolla runsaasti erilaisia aina vanhasta tutusta suomalaisen peli suunnittelijan Afrikan tähdestä, tunnettuihin tammesta ja myllystä uudempiin taru sormusten herrasta ja cluedoon, jossa pyritään ratkaisemaan mysteeri, kuka teki, missä ja millä aseella. Myös muutamia korttipelejä oli tarjolla kuten esim. Uno ja Skibpo. Lisäksi oli mahdollisuus pelata palikkapeli Jengaa. Kuvaajan käydessä paikalla eka pöydässä oli menossa Yatsy peli, pisteitä laskettiin tarkasti. Toisessa pelissä pelattiin Scrabblea ja mietittiin ankarasti, millaisia sanoja saataisiin muodostettua.

Pelaajilla tuntui olevan enimmäkseen hauskaa, vaikka ainahan joukkoon mahtuu huonoja häviäjiäkin (osa pilke silmäkulmassa). Lautapelien pelaaminen on parasta yhdessä oloa. Niiden avulla on helppo tutustua muihin pajalaisiin.

”Oli todella hauska päivä”, kommentoivat osallistujat päivää. ”Hauskin päivä pajalla tähän asti”, totesi joku pelailija.

Jotkut innostuivat myös hankkimaan uusia pelejä itselleen.

Valtin tuotepaja oli kahtena päivänä tuoksuja tulvillaan, kun Sinikka oli organisoinut parfyymipajan Valttilaisille. Innokkaita oman tuoksun haluavia löytyikin kiitettävästi ja tuoksut levisivät heidän mukanaan muihinkin tiloihin. Myös toimittaja saatiin houkuteltua mukaan tekemään oman tuoksun. Sen huomasivat kyllä kaikki mediapajalaiset, kun palasin takaisin omalle pajalle.

Parfyymin valmistuksessa käytettiin eteerisiä öljyjä, jotka ovat on kasveista höyrytislaamalla valmistettu vettä hylkivä neste, joka sisältää haihtuvia aromeja. Eteerisiä öljyjä valmistetaan mm. aromaattisia aineita sisältävien kasvien kukista, lehdistä, juurista ja hedelmistä. Eteerisiä öljyjä ei saa koskaan käyttää suoraan iholle, ne on aina laimennettava.

Parfyymin valmistus aloitettiin pohja öljyllä, jota Sinikka annosteli valmiiksi pieneen roll-on pulloon. Sitten vaan tuoksuja valitsemaan. Eteeriset öljyt ovat niin voimakkaita, että niitä käytetään vain tippa tai kaksi kutakin tuoksua ja korkeintaan 8 tippaa pieneen pulloon. Hommassa sai olla tarkkana, ettei vahingossa lorahtanut liikaa tuoksua.

Tuoksut oli jaettu neljään katekoriaan. Ensinnäkin olivat ylätuoksut, jotka ovat tuoksultaan raikkaita ja sitruunaisia, ne huomataan helpoiten. Niiden tuoksu myös hälvenee nopeimmin. Ne ovat myös keveitä. Tällaisia tuoksuja oli tarjolla mm. sitruuna, mandariini, sitruunaverbena ja appelsiini. Näitä tuoksuja löytyy toimittajan omasta tuoksusta.

Keskituoksut ovat mausteisia ja kukkaisia, mistä kertoo jo niiden nimetkin. On inkivääriä, salviaa, rosmariinia, mustapippuria, laventelia ja katajanmarjaa. Ne sitovat tuoksut yhteen ja määrittävät eniten seoksen ominaisuuksia. Ne ovat myös rauhoittavia, kuten toimittajan tekemä valinta tästä ryhmästä laventeli.

Pohjatuoksut ovat puumaisia, sammalisia, juurevia ja hitaasti haihtuvia. Tuoksu havaitaan seoksesta viimeisenä ja se kestää kauimmin. Alanuotin tuoksu viimeistelee parfyymin. Tähän ryhmään kuuluvat esim. mänty, bergamotti, ylang ylang ja toimittajan käyttämä patsuli, joka sekin on rauhoittava ja rentouttava. Lisäksi oli tarjolla tuoksyöljyjä, ranskalainen vanilja, jasmiini ja vanilja & babassu. Näistä toimittajan pulloon tuli tippa sekä ranskalaista vanilja että jasmiinia, joka taas vaikuttaa ”tunteita” nostattavasti.

Tuoksuja lisättiin tippa kerallaan ja välillä tuoksuteltiin ja mietittiin, pitäisikö jotain lisätä vai onko tuoksu valmis. Jotkut saivat tuoksun valmiiksi valitsemalla joka kategoriasta yhden tuoksun, toiset taas kuten toimittajakin joutui käyttämään useampia tippoja, ennen kuin tuoksu oli valmis. Itse käytin 8 tippaa, joka alkaa jo olla maksimi pieneen pulloon. Olin oikein tyytyväinen omaan tuoksuuni ja nimesin sen ”Tuoksujen viettelys” nimellä.

Päiväni Mediapajalla

Olen Kata ja kerron tässä päivästäni Valtin Mediapajalla. Kerron myös miksi valitsin juuri kyseisen pajan? Kun olin koulussa, pidin aineiden kirjoituksista, ja esseiden teosta, vaikka välillä aihe saattoi vähän karata. Jos aihe kiinnosti minua, tein sen hyvin nopeasti, niin kuin asia on edelleenkin. Tämä on myös jonkin sortin itseilmaisua, kun taas esim. Tuotepaja ei oikein houkutellut, niin kuin ei keittiökään. Ihmiset pitävät niin erilaisista asioista.

Mediapajalla kun saa kirjoittaa aiheista, jotka itseäni useimmiten kiinnostavat. Vaikka olen sosiaalinen, pidän silti tietokoneen ääressä touhuamisesta yksin. Ja jos tulee mieleeni, että tarvitsen juttuseuraa, niin tosi rohkeasti vain aloitan keskustelun, vaikka aina tehdään omia juttujamme, mutta aina löytyy silti vähän aikaa rupattelulle. Täällä ei tehdä mitään hiki hatussa, ja stressi tasot katossa.

Joskus tosin, tulee niitäkin hetkiä, että myös itse tarvitsen omaa tilaa omille ajatuksille. Tämä vain on se oma juttu, niin kuin monelle muullekin täällä mediapajalla, ja kokonaisuudessaan täällä Valtissa.

Päiväni mediapajalla on hyvin rauhallinen, ja vaihteleva. Kirjoitan lehteen juttuja, haastattelen muita, ja etsin netistä tietoja, minua kiinnostavista aiheista, ja teen niistä lehtiartikkelin.

Mediapajalla on välillä hiljaista, mutta kun apua pyytää, niin sitä kyllä saan monesta eri suunnasta. Olen kirjoittanut koirista paljon, koska niistä minulla on paljon kokemusta.

Mediapajalla saa myös juttuseuraa, niin halutessani. Yleensä aamuni aloitan, kuuntelemalla muiden kuulumiset, ja internetistä uutiset lukien. Siinä sitten pikkuhiljaa, alan kokoamaan päässäni asioita tulevaan lehtiartikkeliin. Joskus minulla on jo aamulla herätessäni pää täynnä asiaa, ja joskus vähän menee kauemmin aikaa. Mutta, kun saavun paikan päälle, minulle ehdotetaan jotain jutunjuurta, ja siitä sitten vähän ajanpäästä lehtijuttu on valmiina kirjoitettavaksi. Ensin mietin, ja kokoan asiat yhteen päässäni, ja selailen internettiä löytääkseni aiheeseen vähän tietoa, ellen jo tiedä aiheesta jotain. Joskus minun täytyy aika vähän etsiä tietoa, ja joskus vähän enemmän, jos aihe on vieras. Myös täällä olevat muut ihmiset, voivat osata auttaa hätätilanteissa. Yleensä, lehtijuttujen aihepiirit ovat laidasta laittaa ja hyvin vaihtelevia. Itse toimittajana, saan aiheen valita itse, mutta joskus kaipaan apua aiheen keksimiseen. Luen internetistä uutisia, ja selaan eri nettisivuja, saadakseni motivaatiota aiheen keksimiseen. Myös työparini osaa hyvin auttaa. Mediapajalla on hyvin auttavaista väkeä, jos ideaa ei löydy.

Kirjoittanut: Katriina

Alkukirkko vietti Jeesuksen muistojuhlaa yhdessä Herran kasteen juhlan kanssa 6. tammikuuta. Ensimmäisen kerran joulua alettiin viettämään 25.12. Konstantinopolissa 300-luvun lopulla. Vaikka Jeesus luultavammin olikin syntynyt kesällä, haluttiin juhla järjestää talvipäivän seisauksen jälkeen, jolloin se korvasi pakanallisen auringon juhlan. Toinen joulupäivä taas on omistettu Neitsyt Marialle. Suomeen joulun vietto on tullut kristinuskon mukana jo varhaisessa vaiheessa. Ensimmäinen joulurauhan julistus Turussa annettiin 1300-luvulla.

Suomalaisessa kansanperinteessä joulun katsotaan alkavan Tuomaan päivästä; ”hyvä Tuomas joulun tuopi paha nuutti pois sen viepi”, mutta joskus aiemmin joulua on vietetty vieläkin pidempään, kuten sananlaskussa "Anterus joulun aloittaa, hyvä Tuomas tuo sisään, paha Paavali panee pois" sanotaan. Joulun aika aloitettiin siis jo Anteron päivästä 30.11. ja päätettiin vasta 25.1. eli Paavalin päivänä. Tehokkuusajattelu vähensi pyhien määrää 1700-luvulla. Tuomaana ukot aloittivat juomisen ja naisväki joulun laiton. Joulun valmistelut huipentuivat joulu aattoon niin kuin nykypäivänäkin. Aattona syötiin aattokeittoa tai aattokalaa. Joulurauhan julistuksen jälkeen (klo 12.00) rauhoituttiin joulun viettoon.

Joulusauna oli pyhäpaikka. Sauna lämmitettiin jo hyvin ajoin, että kaikki ehtisivät kylpeä valoisan aikana. Siellä piti käyttäytyä rauhallisesti ja hiljaisesti muuten lankeaisi jouluköyry. Kukaan ei ole koskaan selvittänyt, mitä jouluköyry tarkoittaa. Joulusaunassa vilvoiteltiin käymällä hangessa pyöriskelemässä. Auringon laskun jälkeen saunan ottivat haltuunsa näkymätön väki, talon entiset saunojat ja myöhemmissä kuvauksissa tontut.

Joulusaunan jälkeen oli vuorossa jouluateria kuten vieläkin. Pöydän ääreen istuttiin hiljaa, luettiin evankeliumi tai rukous ja aterioitiin siivosti. Monet ruokatavat ovat siirtyneet jouluun kekristä eli sadonkorjuu juhlasta. Joulukalaa on syöty jo keskiajalta lähtien. Nykyisen lohen sijaan aikaisemmin pöydässä oli haukea ja turskaa. Myös suolattua siikaa saattoi olla tarjolla. Nykypäivänä suosituin joulukala on lohi monissa eri muodoissa ja sen ohella erilaiset sillit ja silakasta valmistetut ruuat.

Lihaa joulu aterialla tarjottiin ennen varallisuuden mukaan. Rikkaimmissa taloissa tarjottiin paisteja, kun taas köyhemmissä pöydissä oli tarjolla lammasta tai ruhon huonompia osia, kuten sorkkia tai pää. Liha oli usein suolalihaa. Kinkku suomalaisten joulu pöydässä yleistyi vasta 1900-luvulla. Kun sika teurastettiin, käytettiin siitä tarkkaan kaikki hyväksi verestä lähtien. Tehtiin veri- ja ryyni makkaroita, pääsylttyä ja maksa ja munuaisruokia. Sorkat käytettiin hernekeittoon, keitettiin sinänsä tai pilkottiin pääsyltyn joukkoon.

Laatikoista lanttulaatikko on ollut jouluruokana jo 1700-luvulla. Myös hämäläistä imellettyä perunalaatikkoa on tehty pitkään. Uusin tulokas on porkkanalaatikko, jota on alettu tehdä vasta 1900-luvun alussa. Aluksi porkkanalaatikossa käytettiin riisin sijasta mannaryynejä. Nykyään joulupöydästä voi löytää uudenlaisia juureslaatikoita. Esim. bataatista ja punajuuresta tehtyjä laatikoita.

Piparkakut ovat olleet ristiretkeläisten Eurooppaan tuomia. 1300-luvulla niiden valmistus yleistyi Saksassa, josta ne kulkeutuivat vähitellen Ruotsiin ja sieltä Suomeen 1700-luvulla. Pipareita tehtiin ensin rikkaissa piireissä. Yleisemmin niitä alettiin tekemään vasta 1900-luvun alussa. 1800-luvulla alkoi myös kaikenlaisia kuivattuja hedelmiä ja pähkinöitä kulkeutua höyrylaivojen mukana. Aluksi nekin olivat vain rikkaiden herkkua.

Yksi perinteisistä joulu ruuista on rosolli, jota on tehty jo 1700-luvulta asti. 1800-luvulla sen valmistus levisi myös tavallisen kansan keskuuteen. Aluksi rosolliin käytettiin perunoita, sipulia ja suolasilakkaa. Myöhemmin mukaan tulivat punajuuri, porkkana, omena, suolakurkku ja silli.

Juomana jouluna oli olut. Myös jouluryyppy oli tärkeä osa joulua, sen uskottiin siunaavan sadon. Ryyppy annettiin myös lapsille ja viinaa ripoteltiin joulu oljille ja hevosen heinillekin sadon varmistamiseksi. Glögiä oli alkuaikoina joulun alusajan juomana jo keskiajalta lähtien Ruotsi-Suomessa. Huonolaatuisempaa viiniä maustettiin kanelilla, neilikalla, kardemummalla ja appelsiinin kuorella. Juoma lämmitettiin ja juotiin lämmikkeenä, koska tuon ajan asunnot olivat usein talvisaikaan aika kylmiä. Glögiksi juomaa alettiin kutsua 1800-luvulla Ruotsin kartanoissa. 1960-luvulla glögi saavutti suosion myös tavallisten suomalaisten joulun alus juomana.

Perinteinen joulupuuro oli aiemmin ohra- tai kaurapuuroa. Riisiä alettiin Suomeen tuoda 1800-luvulla, mutta se oli niin arvokasta, ettei siihen ollut varaa kuin rikkailla. Siksi siitä tulikin juhla ruoka, jota vieläkin syödään jouluisin, vaikka se 1900-luvulla muuttuikin arkiruuaksi. Nykyisen riisipuuron erikoisuutena jouluna on mantelin piilottaminen puuroon. Mantelin löytäminen tuo onnea, naimattomat pääsevät naimisiin tai naimisissa olevat saavat perheenlisäystä. Kun höyrylaivat alkoivat kuljettaa meille pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä, alettiin niistä valmistaan jouluna rusina-, luumu- tai sekahedelmäkeittoa puuron kanssa. 1920- ja 1930-luvuilla sekahedelmäkeitto yleistyi kaikkien kansanosien joukossa. Tänäkin päivänä se on osalle tärkeä osa joulupuuroa. Osa taas on siirtynyt uudenlaisiin keittoihin.

Joulukuusi saapui Suomeen säätyläiskoteihin 1800-luvulla Ruotsista, jonne tapa oli tullut Saksasta. Talonpoikien keskuuteen joulukuusi levisi 1870- ja 1880-luvuilla, mutta yleistyi vasta 1900-luvulla. Merkittävä joulukuusiperinteen levittäjä Suomessa oli vuonna 1863 perustettu, suomenkielisiä kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari, jossa alettiin pitää joulun alla omia kuusijuhlia, mikä tapa levisi sitten seminaarista valmistuneiden opettajien mukana ympäri maata. Aluksi koristeet olivat itsetehtyjä paperi- tai lippuketjuja, pipareita, olkikoristeita ja kynttilöitä. Nykyajan kuusia koristavat värikkäät pallot ja nauhat. Oikeat kynttilät ovat vaihtuneet sähköisiin ja usein myös jo vähemmän sähköä kuluttaviin led-kynttilöhin. Oikeat kuusetkin on joissakin kodeissa korvattu muovisilla kuusilla.

Sitten vielä se yksi tärkeä joulun henkilö, jota kaikki innokkaana odottavat, eli Joulupukki. Nykyisin kansainvälisesti tunnetun joulupukin taustalla on 300-luvulla elänyt Myran piispa Pyhä Nikolaus, jota pidettiin lasten suojelijana. Suomessa lahjoja jakava Nikolaus tuli tunnetuksi 1800-luvun alussa. Täällä se yhdistyi kekri- ja nuuttipukin kaltaisiin hahmoihin. Suomalainen joulupukki pukeutui harmaaseen turkkiin. Toisen maailmansodan jälkeen joulupukki alkoi muuttua vähitellen yhdysvaltalaisen pukin kaltaiseksi, punaiseen pukeutuvaan ja valkopartaiseen ukkoon.

Näin jotkut historian kirjat väittävät, mutta kaikkihan me tiedämme, kuka Joulupukki oikeasti on. Joulupukki on Joulupukki ja hän asuu Korvatunturilla Joulumuorin ja tonttujen kanssa. Joulupukilla on oma lahjapaja, jossa tontut valmistavat lahjoja. Joulupukki lähtee aatonaattona matkalleen ja kiertää poroineen ympäri maailmaa jakamassa lahjoja meille kilteille lapsille. Joissakin maissa pukki joutuu kulkemaan yöllä, kun kaikki jo nukkuvat, siksi hän joutuu käyttämään esim. savupiippua päästäkseen jättämään lahjat. Valoa pimeyteen tuo Petteri Punakuono, Pukin tärkein poro, joka punaisella loistavalla kuonollaan valaisee taivaan.

Mikä on migreeni?

Migreeni on neurologinen sairaus, jolle on ominaista voimakas, jyskyttävä tai sykkivä päänsärky. Migreeniä sairastaa noin joka kymmenes suomalainen ja se on naisilla kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Pahimmillaan migreeni voi laskea elämänlaatua huomattavasti, sillä päänsärkyyn liittyy usein myös pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Migreenin aiheuttama päänsärky on usein toispuoleinen ja sen voi laukaista moni asia, kuten stressi. Migreeni on osittain geenien säätelemää. Migreenikohtauksen syntymekanismeja ei kuitenkaan vielä tunneta läpikotaisin. Yleisesti ajatellaan, että kohtauksessa jokin ulkopuolinen ärsyke aiheuttaa sähkökemiallisen reaktion aivorungossa.

Migreenikohtauksia ärsyttävät tekijät ovat moninaisia ja yksilöllisiä. Stressi, kirkas tai vilkkuva valo, staattinen rasitus, melu, verensokerin lasku ja nestehukka ovat yleisiä migreenikohtauksen laukaisijoita. Lisäksi kuumuus, lämpötilanvaihtelut, hajut, alkoholi, valvominen ja jotkin ruoka-aineet voivat altistaa kohtaukselle. Myös hormonaaliset muutokset voivat liittyä migreeniin. Naisilla migreeni ilmeneekin usein kuukautisten yhteydessä.

Kolme yleisintä migreenityyppiä ovat aurallinen, auraton ja särytön migreeni. Aurallisessa migreenissä päänsärkyä edeltää jokin oire eli aura. Auroja ilmenee noin 10-15 %:ssa migreenikohtauksia. Aurattomassa migreenissä särky puolestaan alkaa suoraan ilman edeltäviä oireita. Säryttömässä migreenissä esiintyy ainoastaan migreeniauroja, mutta ei lainkaan päänsärkyä. Aurallisen, aurattoman ja säryllisen migreenin lisäksi muita migreenin tyyppejä on lukuisia ja ne oirehtivat monin eri tavoin:

• Krooninen migreeni Migreenipäiviä yli 15 kuukaudessa.

• Verkkokalvomigreeni

Oireena näköhäiriöt tai näön menetys toisessa silmässä.

• Vatsamigreeni

Oireena vatsakipu, pahoinvointi ja oksentelu.

• Kuukautismigreeni Oireet liittyvät kuukautiskiertoon ja esiintyvät yleensä kuukautisten alkamispäivien yhteydessä.

• Aivorunkomigreeni Oireina tasapainohäiriöitä, kahtena näkemistä, puhevaikeuksia ja pyörtyilyä.

• Silmämigreeni Harvinainen migreenin muoto, jonka oireena on silmien mustuaisten laajenemista, silmien liikuttamisvaikeutta ja yläluomien riippumista.

• Vestibulaarinen migreeni Huimausmigreeni oireilee tasapainohäiriöinä.

Migreenikohtausten kesto ja intensiivisyys vaihtelevat ihmisestä riippuen. Pahimmillaan migreenikohtaus voi olla hyvinkin lamauttava kokemus, joka vie kestonsa ajaksi toimintakyvyn kokonaan.

Miten sitten helpottaa migreenikohtauksen oireita?

Kannattaa hakeutua viileään, pimeään ja hiljaiseen paikkaan ja yrittää levätä. Kylmän kääreen asettaminen otsalle auttaa kovimpaan kipuun. Lievää päänsärkyä voi hoitaa apteekista saatavilla itsehoitolääkkeillä. Jos migreenikohtauksia tulee usein ja tilanne ei korjaudu itsehoidosta huolimatta, vaiva kannattaa tutkituttaa, sillä migreenilääkitys voi parantaa elämänlaatua huomattavasti. Yksin asian kanssa ei kannata taistella. Jos migreenikohtaus äityy erityisen pahaksi ja kestää yli kaksi vuorokautta, suositellaan päivystykseen hakeutumista riittävän hoidon takaamiseksi.

Vaikka päänsärky on hyvin tavallinen vaiva, kannattaa toistuvien päänsärkyjen syy tutkia aina, oli kyse sitten migreenikohtauksen kaltaisesta kivusta tai tavanomaisesta päänsärystä. Erityisesti äkillisesti alkanut kivulias päänsärky, kannattaa asia selvittää lääkärin kanssa. Se voi olla oire muustakin kuin migreenistä.

Migreenin oireet ja esiintyminen vaihtelee paljon eri henkilöiden välillä. Vaikka migreeni on usein geneettisesti periytyvää saattaa saman perheen sisälläkin olla suurta eroa migreenikohtausten laadussa. Kokosimme ryhmä migreenistä kärsiviä Valttilaisia, tässä lehdessä heidän tarinansa.

Vai molempia?

Yläasteikäisenä sain diagnoosin migreenistä ja käyttööni ensimmäiset kohtauslääkkeet. Ammattikoulussa hankalia päänsärkyjä alkoi olemaan niin usein, että sain lähetteen fysioterapiaan, ja asioita hoidettiin myös jännityspäänsärkyä epäillen. Tuntui että mitä huonommassa kunnossa niskani ovat, sitä enemmän oli myös migreeniä.

Pian käyttöön otettiin kohtauslääkityksen lisäksi estolääkitys, ja vuosien aikana niitäkin on muutettu monesti. Kortisonipuuduteinjektioita kallonpohjaan ja yläniskan alueelle kokeiltiin monta kertaa, mutta apu jäi vähäiseksi. Uskon sen aikaisen työpaikkani kuitenkin vaikuttaneen negatiivisesti niskojeni kuntoon, minulle sopimattomien työasentojen takia. Työelämässä kuitenkin pärjäsin jotenkuten hierontojen, fysioterapian ja tehokkaan lääkityksen ansiosta.

Migreenikohtausten pituudet, voimakkuudet sekä esioireet vaihtelevat itselläni paljon. Esioireiden vaihtelevuus tai niiden puuttuminen lähes kokonaan tekevät välillä vieläkin kivun ollessa alkuvaihella hankalaksi arvioida sen, mikä on migreeniä ja mikä ei, miten lääkitä ja miten välttää mahdollisia laukaisutekijöitä.

Miten sitten erotan migreenin lihasperäisestä päänsärystä? Vuosien aikana olen oppinut erottamaan nämä toisistaan mm. kipupaikan, voimakkuuden (ja sen nopean etenemisen), kivun ”tyylin” ja esioireiden perusteella.

Esimerkkejä mistä itse erotan migreenin ja lihasperäisen päänsäryn

• Eksessiivinen haukottelu.

• Kömpelyys (huonekaluihin ja ovenkarmeihin törmäily, asioiden tippuminen käsistä).

• Sanat takkuavat, menevät sekaisin ja ovat hukassa.

• Kipu silmien takana, varsinkin silmiä liikutellessa.

• Myös vaikeutta ”tarkentaa” esim. yksittäisiin esineisiin tai kirjoitettuihin sanoihin, jos näkyvillä on paljon tavaraa tai sivu on täynnä tekstiä.

• Tavallisesti ei-ärsyttävät hajut, valot ja maut aiheuttavat päänsärkyä tai huonovointisuutta.

• Yleinen sekavuus, unohtelu ja aivosumu.

• Helpottuuko vai vaikeutuuko kipu, kun liikun.

Migreenikohtausten hoito

Joskus kohtauksen hoitoon riittää itselläni tarpeeksi ajoissa otettu kohtauslääkitys ja lyhyt lepo. Toisinaan oireet pahenevat niin paljon, että kohtauksen hoitoon tarvitaan enemmän lääkkeitä (kuten tulehduskipulääke ja pahoinvointilääke kohtauslääkkeen lisäksi), pimeä hiljainen huone, kylmämyssy ja monen tunnin lepo. Lepäämisen jälkeenkin saattaa mennä monta tuntia ennen kuin olo normalisoituu.

Lihasperäisen päänsäryn hoito on yleensä itselleni helpompaa, kun usein kipua helpottaa kipugeeli niskoihin, venyttely, miedot särkylääkkeet sekä liikkuminen. Jos kuitenkin kärsin migreenistä ja lihasperäistä päänsärystä samaan aikaan, jätän ainakin sen liikkumisen pois koska se pahentaa migreenikohtausta.

Pahimpina kausina kohtauslääkkeen tarve oli 20-25 kpl/kk kaikkien muiden lääkkeiden lisäksi, ja tuolloin mieliala oli myös hyvin matalalla. Sovittuja tapaamisia joutui perumaan niin usein, etten lopulta olisi edes halunnut sopia mitään. Voimavarat eivät enää riittäneet edes itsestäni huolehtimiseen, saati kotitöiden tekoon ja tulevaisuus näytti epävarmalta ja sumuiselta.

Tällä hetkellä suuren helpotuksen ovat kuitenkin tuoneet Taysin kipupolilla saadut botoxpistokset, ja migreenikohtausten määrä on laskenut valtavasti. Kokeiltavissa olisi vielä biologinen lääkitys, jos jostain syystä botoxhoitoja ei voisi jatkaa. Kummatkaan hoitokeinot eivät ole halpoja, mutta on vaikea laittaa hintalappua sille, miltä tuntuu pitkästä aikaa tuntea toivoa normaalimmasta tulevaisuudesta.

Kirjoittanut: Sini

Olen sairastanut migreeniä 13 vuotiaasta asti, ja minulla on ollut aurallinen migreeni alusta asti. Nykyään kohtaukset tulevat noin kahden viikon välein, ja kestävät kaksi tai kolme päivää. Liityin Suomen migreeniyhdistyksen jäseneksi vuoden alussa, ja aloin vapaaehtoistyöhön 1.10. alkaen, jossa toimin tällä hetkellä lähinnä Facebookin vertaistukiryhmässä moderaattorina, ja somettajana eri alustoilla. Tulevaisuudessa saatan alkaa toimia myös muissakin tehtävissä, kunhan saan omat asiat ensin kuntoon esim. vertaistukiryhmässä teamsin kautta.

Elämä migreenin kanssa ei ole helppoa, koska kaikki menee migreenin ehdoilla. Et voi suunnitella mitään eteenpäin ainaisen kohtauksen pelon takia, jos migreeni yllättää olet täysin toimintakyvytön kohtauksen keston ajan, ja kohtauksen jälkeenkin toimintakykysi on heikko etkä pysty keskittymään kunnolla mihinkään. Aina täytyy katsoa mitä syöt johtuen, että jotkut mausteet voivat laukaista kohtaukset. Et saisi stressata, sinun täytyisi mennä nukkumaan samaan aikaan ja herätä samaan aikaan ja muutenkin elää tasaisesti koko ajan. Mikä ei enää ole elämistä vaan olemista, mutta näin on tehtävä ellet ole valmis kärsimään uutta kohtausta.

Kuitenkin tämä on minun migreenini kuvaus, jokaisella on omansa, ja harvoin kellään on samanlaista kuin minulla.

Tarkempi kuvaus migreenikohtauksen kulusta, joka minulla on noin parin viikon välein tähän alle

•

Ensioireet

Alan tuntemaan itseni ärtyneeksi ja en pysty keskittymään mihinkään. Hieman alkaa sormia pistelemään oikeasta kädestä ja käsi alkaa puutumaan sekä suuhuni tulee metallinen maku. Tämä alkaa noin 12-24 tuntia ennen kohtausta.

•

Aura

Näkökenttä kapenee ja alan näkemään mustia pisteitä. Silmäni ovat valonarat ja äänet alkavat kuulumaan niin kuin tulisivat kellarista tai maan alta. Käteni on tässä vaiheessa täysin puutunut ja sormiani pistelee. Tämä vaihe kestää noin 15-30 minuuttia.

•

Kohtaus

Oikeanpuoleista ohimoa alkaa särkemään, puheeni alkaa sammaltamaan ja puhuminen tulee vaikeaksi, kaikki sanat täytyy miettiä tarkkaan, kuinka lausut ne. Tasapainoni häviää ja alkaa huimata eli pystyn kävelemään, jos saan kaiteista tai seinästä tukea. Tunnen pahoinvointia ja joskus joudun jopa oksentamaan. Tätä jatkuu noin 30-40 tuntia, pahimmillaan on mennyt kolme vuorokautta, tosin välillä tulee taukoja, että kipu hellittää jopa noin 30-60 minuuttia kerrallaan ja sitten alkaa uudestaan.

• Jälkioireet

Tässä kohtaa kohtaus on likipitäen ohitse mutta en pysty vieläkään keskittymään ja työtehoni on parhaimmillaan 50%. Silmäni ovat vieläkin valonarat ja ääni kaikuu hieman. Tämä vaihe kestää noin 24 tuntia.

Kirjoittanut: Tommi

Migreenikohtaus voi iskeä nopeasti

Istun keinutuolissa ja luen kirjaa, äkkiä kirjaimet alkavat poukkoilla pois riveiltä ja lukeminen alkaa olla vaikeaa. Nostan katseeni ja näen kuinka pikkujoulukuusi ”tanssii” kirkkaana pöydällä. Nousen ylös ja minua huimaa. Lähden kulkemaan nopeasti kohti makuuhuonetta päästäkseni pitkälleni. Ehdin ottaa vain muutaman askeleen ja kaikki pimenee. Säikähdän perusteellisesti ja huudan poikia apuun, he taluttavat minut vuoteeseen ja soittavat miehelleni, että hän tulisi kotiin kaikki ei nyt ole hyvin. Sitten se iskee jyskyttävä kova kipu päässä. Migreenikohtaus on alkanut. Pikkuhiljaa näkö palautui, pimensin huoneen, otin lääkettä ja laitoin kylmän kääreen otsalleni helpottamaan kipua.

Kuvaamani tilanne on ehkä pelottavin migreenin aiheuttama, minkä olen kokenut. Minulla on ollut aiemminkin migreenikohtauksia, joihin on liittynyt auroja ja muita näön häiriöitä, mutta täydellinen näön menetys pelästytti todella. Mietin, mitä jos tuo olisi tapahtunut, kun olen autolla liikenteessä, olisinko ehtinyt reagoida ja ajaa auton tien sivuun.

Varoitusaika on välillä aika lyhyt, Minulla migreeniin kuuluu myös pahoinvointi ja oksentelu. Kipu lievittää vähän oksentamisen jälkeen, mutta palaa pian entiselleen. Raitis ja viileä ilma sekä täydellinen pimeys auttavat helpottamaan migreenin oireita. Joskus oireet helpottavat samana päivänä, joskus taas saattaa mennä kaksikin vuorokautta ennen kuin olo palaa normaaliksi. Kaikki tuoksut voimistuvat ja saavat voimaan pahoin. Kun huomaat ensimmäiset merkit pitää toimia nopeasti, että ehtii reagoida tilanteeseen.

Oli aika, jolloin migreenikohtauksia tuli todella usein. Vähintään kerran kuukaudessa. Nyt iän myötä ovat kohtaukset harventuneet, mutta migreeni jaksaa kyllä muistuttaa itsestään vieläkin. Oireet ovat pysyneet samanlaisina vaikkakin kohtausten väli on pidentynyt. Mutta yksi asia on varma, kun aurinko alkaa keväällä paistaa kirkkaasti kevät hangelle, niin silloin se varmasti iskee, jos en muista käyttää aurinkolaseja.

Kirjoittanut: Marjaana

Suomen migreeniyhdistys

Suomen Migreeniyhdistys on valtakunnallinen potilas- ja edunvalvontajärjestö, joka tarjoaa tietoa ja tukea migreeniä sekä vaikeita ja harvinaisia päänsärkysairauksia sairastaville, heidän omaisilleen sekä muille aiheesta kiinnostuneille. Se toimii migreeniä ja vaikeita päänsärkysairauksia sairastavien edunvalvojana. Migreeniyhdistyksen toimintaan osallistuminen ei vaadi jäsenyyttä, mutta vain varsinaisella jäsenellä on oikeus äänestää sääntömääräisissä kokouksissa.

Migreeniyhdistys valvoo migreeniä ja muita vaikeita päänsärkysairauksia sairastavien etuja ja toimii asiantuntijana migreeniä ja muita vaikeita päänsärkyjä koskevissa asioissa. Yhdistys vaikuttaa päänsärkyjä koskevan tutkimuksen ja kuntoutuksen kehittymiseen yhteistyössä eri tahojen kanssa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Yhdistys lisää tietämystä päänsärkysairauksista sekä niitä sairastavien että muun väestön ja terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa.

Suomen Migreeniyhdistyksen nettisivuilta löydät kaiken tarvitsemasi tiedon migreenistä. Sieltä löytyy muun muassa tietoa, ja tarvittaessa tukea sairaudesta. Löytyy verkkovertaistukea, kursseja, koulutuksia, sekä yksilö vertaistoimintaa. Migreenitietoisuuden levittäminen yksi Suomen Migreeniyhdistyksen tärkeimmistä toimintaprioriteeteistä. Migreeniyhdistyksen omat tiedotteet ja somepäivitykset saavuttavat helposti ne ihmiset, jotka seuraavat yhdistyksen omia kanavia, mutta vapaaehtoisten kautta viesti tavoittaa usein myös uusia ihmisiä.

Vapaa ehtoiseksi voi hakea kuka tahansa täysikäinen henkilö. Vapaaehtoistoiminnassa oleellista on, että toimitaan tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin, eli mitään erityistä koulutusta tai osaamista ei tarvita.

Kaikki vapaaehtoiset koulutetaan peruskoulutuksella ja perehdytetään omaan vapaaehtoistoiminnan tehtäväänsä. Vapaaehtoiset mahdollistavat vertaistoiminnan sekä verkossa että paikallisesti. Vertaiskeskustelujen kautta voi jakaa kokemuksia samassa elämäntilanteessa olevien kanssa ja saada kokemuksen siitä, ettei ole yksin. Vapaaehtoisena toimiessasi saat vertaistukea myös omaan arkeesi.

Pääosin Migreeniyhdistyksen vapaaehtoistoiminta on vertaistoimintaa, eli vapaaehtoisintoimivat henkilöt, joilla on itsellään omakohtaista kokemusta migreenistä joko itsensä tai läheisensä kautta. Toki myös muutoin aiheesta kiinnostuneille löytyy varmasti omia sopivia tehtäviä. Jokaisen kanssa keskustellaan siitä, kuinka paljon toiminnassa haluaa olla mukana ja millaisia tehtäviä haluaa tehdä. Joku saattaa toimia vapaaehtoisena tunnin verran muutaman kuukauden välein, toinen pari tuntia viikossa. Jotkut tehtävät saattavat puolestaan olla kertaluontoisia.

Voit myös halutessasi tukea toimintaa rahallisesti, tai juurikin ruveta vapaaehtoistyöhön, joka auttaisi enemmän. Toiminta sisältyy koko Suomen alueelle. Voit myös liittyä jäseneksi. Sivustolta löytyy myös halutessasi chat-palvelu.

Migreeniyhdistyksen netti sivut löydät osoitteesta: Migreeni.org Facebookissa Suomen Migreeniyhdistys

Lähteet: Suomen Migreeniyhdistys ry

Kirjoittanut: Katriina

Tasapaino tavoitteeksi

Jokainen saavuttaa hyvän olon omalla tavallaan ja kokemus on aina henkilökohtainen. Hyvää oloa voi vahvistaa lyhyellä keskittymisharjoituksella ja käymällä mielikuvissa läpi sen hetken tunnetta ja tilannetta. Mielikuvien avulla voimme rentoutua ja parantaa elämäämme. Voimme mielessämme luoda myönteisiä kuvia siitä, mitä haluaisimme kokea ja millaista haluaisimme elämämme olevan.

Rentoutuminen on luonnollista ihmiselle, joka elää lähellä luontoa. Hän yksinkertaisesti heittäytyy selälleen nurmikolle ja nauttii elämästä. Rentoutuneisuuden tilaan voi päästä monin eri tavoin: ajatusten ja mielikuvien voimin tai fyysisin keinoin. Monille jokin aktiivinen, fyysinen liikunta on aluksi helpompi keino rentoutua.

Elämyksiä liikunnasta

Liikunta kesäluonnon keskellä vaikuttaa vahvasti mieleen, rentouttaa ja ravitsee mielikuvia. Kun muistelet kesän hyviä liikuntakokemuksia, käynnistyvät hermostolliset ja hormonaaliset prosessit kehossasi ja tunnet tarpeen lähteä liikkumaan. Mitä vähemmän vaivannäköä, kulkemista, välineitä ja erityistä osaamista liikunta vaatii, sen helpompi se on omaksua tavaksi.

Liikunnalla on siis suotuisia vaikutuksia luuston terveyteen. Nämä vaikutukset korostuvat silloin, kun ravinnosta saadaan riittävästi kalsiumia. Vastaavasti liikunnan avulla voidaan ylläpitää ja lisätä myös lihasmassaa, jonka rakenneosiksi tarvitaan ravinnosta saatavaa proteiinia.

Nestetasapainon ylläpitäminen

Energiaa koko vuodeksi

Aktiivisinkin ihminen kaipaa myös joutenoloa, jolloin ei ole päämääriä, pakkoja eikä velvollisuuksia vaan voi antautua hetken valtaan. Joutenolosta ja hyvistä kokemuksista varastoituu kuvainnollisesti energiaa padoksi asti. Kun nostat porttia syksyllä, energiaa virtaa solkenaan.

Nesteen tarve on yksilöllistä ja se vaihtelee esim. fyysisen aktiivisuuden, iän ja ympäristön lämpötilan mukaan. Useimmiten nestettä saadaan riittävästi, kun juodaan janon mukaisesti.

Liikunta ja ravitsemus

Syöminen ja juominen ennen liikuntaa, sen aikana ja jälkeen kannattaa suunnitella, jotta se tukisi suorituskykyä ja liikunnasta saatavia hyötyjä. Heti liikunnan jälkeen tulisi nauttia hiilihydraatteja ja proteiineja, sillä ne parantavat lihasten glykogeeni- eli hiilihydraattivarastojen täyttymistä sekä täyttymisnopeutta ja lihaskudoksen anaboliaa (lihasproteiinirakenteiden muodostumista).

Ruuasta saatavaa energiaa tarvitaan perusaineenvaihduntaan, fyysiseen aktiivisuuteen ja ruoansulatuksen lämmöntuottoon. Perusaineenvaihdunnan eli välttämättömien elintoimintojen (mm. sydämen, keuhkojen ja sisäelinten levossa kuluttama energiamäärä) vaatiman energian lisäksi energiaa kuluu arkiaktiivisuuteen ja liikkumiseen, liikunnan aiheuttamien lihasvaurioiden korjaamiseen ja harjoitusadaptaatioon eli mm. uusien lihas-, luu- ja hermorakenteiden muodostamiseen. Kun energiansaanti on yhtä suurta tai suurempaa kuin energiankulutus energiaa varastoituu kehoon rasva- ja lihaskudoksen sekä lihas- ja maksaglykogeenin eli hiilihydraatin muodossa.

Lähteet: Hyvä terveys UKK-instituutti

Heijastin

Päivät lyhenevät ja pimeys valtaa alaa nyt heijastimet kannattaa kaivaa esiin. Tiesittekö muuten, että jalankulkijoiden heijastin on alun perin suomalainen keksintö. Sen keksi pertteliläinen maanviljelijä Arvi Lehti 1960-luvulla. Hän halusi hevoskärryilleen parempaa näkyvyyttä. Ensimmäiset heijastimet valmistettiin liimaamalla kaksi ajoneuvo heijastinta yhteen. Ne olivat aluksi jäykkiä prismaheijastimia, jotka perustuivat samanlaiseen tekniikkaan kuin ajoneuvojenkin heijastimet. 1970-luvulla siirryttiin vaateisiin laitettavissa heijastimissa siirtyä pehmeämpiin ja joustavampiin PVC-kalvoista valmistettuihin materiaaleihin.

Heijastimen toiminta perustuu siihen, että se heijastaa valon takaisin valolähteelle. Pimeällä ajava autoilija havaitsee heijastimen välkkeen ja heijastinta käyttävä jalankulkija näkyy autoilijalle kauempaa kuin ilman heijastinta liikkuva. Ero on todella huomattava.

Jalankulkijoiden heijastimet määritellään tarkasti Euroopan unionin henkilöturva direktiiveissä. Niiden heijastavuudelta vaaditaan tietyt kriteerit, että niitä voidaan myydä virallisina heijastimina. Tyyppi tarkastetun heijastimen tunnistaa CE merkinnästä ja EN 13356 koodista.

Jalankulkijoiden tulee lain mukaan käyttää pimeässä yleensä heijastinta. Heijastimen käyttämättömyydestä ei kuitenkaan ole määrätty sanktiota, joten laki on lähinnä suositus luontoinen. Heijastimien tulee sijaita niin, että autoilija näkee jalankulkijan. Vapaasti riippuvat heijastimet tulee laittaa niin, että ne pääsevät vapaasti pyörimään. Aiemmin opetettiin, että tienpuolelle heijastimet, mutta nykyään suositellaan heijastimia molemmin puolin.

Nykyään valmistetaan kaikenlaisia heijastavia liivejä, takkeja, valjaita ja heijastin nauhoja. Niidenkin kohdalla kannattaa muistaa tarkastaa, että ne täyttävät kaikki virallisen heijastimen kriteerit ja niissä on tarvittavat merkinnät. Osa ranteeseen tulevista nauhoista ja napsautettavista heijastimista ovat joskus vain koriste juttuja ja lapsille tarkoitettuja leluja.

Monesti, kun näkee ilman heijastinta kulkevan jalankulkijan pimeällä tiellä ja koska suomalaiset ovat ”värikästä” kansaa, niin tietenkin tummissa vaatteissa, tulee mieleen, että pitäisi olla autossa aina heijastimia, joita voisi näille ”pimeille” tyypeille jakaa. Eikä katuvalaistuskaan helpota yhtään näkyvyyttä, päinvastoin varjossa lymyävää jalankulkijaa on mahdoton nähdä. Muistakaa hyvät ystävät, että heijastin on halpa henkivakuutus, eikä paina paljon. Nyt kaikki kipin kapin heijastin ostoksille.

Pipari rullapulla

Pullataikina (noin 8-10 pullaa)

• 2,5 dl maitoa

• 25 g tuorehiivaa

• 1 dl sokeria

• 1 tl vaniljasokeria

• 1 tl kardemummaa

• 0,5 tl suolaa

• noin 7-8 dl vehnäjauhoja

• 75 g voita (+ sulaa voita voiteluun)

• (1 kananmuna voiteluun)

Täyte

• piparkakkumaustetta

• 1 dl fariinisokeria

• 100 g huoneenlämpöistä voita

1. Liota hiiva kädenlämpöiseen maitoon.

2. Lisää sokeri, suola ja vaniljasokeri sekoittaen maitoon.

3. Lisää jauhoja n. 3 dl (puoli desiä kerrallaan) koko ajan taikinaa sekoittaen.

4. Lisää lopuksi 1 dl kerrallaan loput jauhot ja alusta käsin tai monitoimikoneella taikinaa muutaman minuutin ajan.

5. Lisää huoneenlämpöinen voi vaivaamisen loppuvaiheessa.

6. Kun taikina irtoaa sormista, kulhon reunoista ja on kimmoisaa, se on valmista.

7. Anna taikinan kohota vedottomassa ja lämpimässä paikassa noin tunti (esim. mikrossa).

8. Vaivaa kohonneesta taikinasta ilmakuplat pois.

9. Kauli taikinasta ohut iso levy jauhotetulla alustalla.

10. Leikkaa sopivan kokoinen leivinpaperi brownievuoan pohjalle ja voitele reunat. Voit käyttää myös muffinssi vuokaa tai muotteja.

11. Levitä voi tasaisesti nuolijalla taikinalevylle, ripottele päälle piparkakkumauste ja sokeri.

12. Pyöritä taikinalevy rullalle ja leikkaa rulla paloiksi (8-10 pullaa).

13. Nosta pullat vuokaan leikkauspinta ylöspäin. Brownievuokaan mahtuu täydellisesti 10-12 pullaa aina 3 vierekkäin.

14. Anna pullien kohota vielä noin 30 minuuttia liinan alla.

15. Voitele pullat lopuksi kananmunalla ja paista uunin alatasolla 185 asteessa noin 30 minuuttia.

Vaniljaglaze

• 2 dl tomusokeria

• 0.5 dl maitoa

• 1 tl vaniljasokeria

• 2 rkl voita sulana

1. Mittaa tomusokeri, vaniljasokeri ja maito kulhoon, vispaa tasaiseksi.

2. Lisää sula voi vispaten.

3. Anna pullien jäähtyä hetki ja kaada glaze lämpimien pullien päälle.

Lähteet: anninuunissa.fi

Sähkön säästöä

Meitä on jo pitkään peloteltu sähkön mahdollisella säännöstelyllä ensi keväänä. Olen miettinyt, mitä itse voisin tehdä säästääkseni sähköä kotona. Monet ovat siirtyneet niin sanottuun pörssisähköön, mikä tarkoittaa, että sähkön hinta määräytyy sähkön pörssi hinnan mukaan. Johonkin aikaan päivästä se voi olla todella kallista ja taas toiseen aikaan lähes ilmaista. Sähkö on halvinta yöllä ja säästöä saakin, jos käyttää esim. astian- ja pyykinpesukoneita yö aikaan, tai saunoo öisin. Ei helpolta kuulosta. Uskaltaako koneita jättää käymään yön ajaksi, mietityttää ainakin minua. En haluaisi herätä siihen, että keittiössä on vastassa aamulla vedenpaisumus.

Omakotitalo asukkaana huolettaa eniten lämmitys kustannukset. Onneksi talossa on olemassa vanha kunnon pönttöuuni ja puuhella. Niiden avulla olemme voineet poistaa sähköpattereita talostamme. Kovilla pakkasilla on mukavaa valmistaa ruokaa puuhellalla, jossa on myös pieni uuni. Lisäksi aion opetella paistamaan ja hauduttamaan ruokia tuossa pönttöuunissa. Olen myös kuullut, että uusin keksintö Airfryer säästää sähköä reippaasti sähköuuniin verrattuna toimintaperiaatteensa ja nopeutensa ansiosta. Olenkin harkinnut sellaisen hankkimista. Kesällä on taas käytössä grilli ja kaasuliesi kesäkeittiössä, jos nyt kaasua vielä saa.

Jääkaappi ja pakastin ovat melko uusia ja kuluttavat vähemmän. Mutta ulkorakennuksissa olevat vanhemmat pakastin ja jääkaappi vievät sähköä enemmän. Ne olisi syytä saada pois käytöstä, mutta jonnekin mehut, hillot, kurkkusäilykkeet ja sienetkin on pakko säilöä. Pöytätietokone on juuri itse koottu ja näyttökin, joka toimii myös äly TV:nä, on upouusi, kuten myös monitoimilaite, joka tulostaa, kopioi ja skannaa. TV on jo 11 vuotta vanha ja kaipaisi uudistamista.

Kiuas meillä lämpiää puilla, kuten myös saunassa tarvittava kuumavesi. Kylmävesi saunaan tulee, joten siihen ja valaistukseen tarvitaan sähköä, ellei sitten haluta saunoa romanttisesti lyhdyn valossa tai valoisana aikana.

Saunan loppulämpökin käytetään hyväksi kuivaamalla pyykkejä, ei tarvita erillistä kuivausrumpua tai sähkölämmitteisiä kuivaustelineitä. WC:n lattialämmitys toimii tällä hetkellä aurinkopaneelin kautta. Sama olisi suunnitteilla myös saunan lattialämmitykseen. Kuulostaa tähän asti kohtuulliselta sähkön käytöltä, mutta mihin meillä sitten menee sähköä, josta voisi säästää. Nyt tunnen syyllisyyttä, kun tätä asiaa alan miettimään. Meillä on televisio päällä aina kun joku on kotona, riippumatta siitä katsooko sitä joku vai ei. Pöytätietokoneeni on jatkuvasti päällä, vaikkei kukaan siihen koskisikaan päivä kausiin. Koneen näyttö sentään sammuu tietynajan päästä automaattisesti. Kukkalamput palavat joka päivä huolimatta siitä, olisiko luonnonvaloa vai ei. Käsin tiskatessa käytetään juoksevaa vettä, kun siirryttiin yhden altaan taktiikkaan keittiötä uusittaessa. Kuviteltiin, kun on isompi tiskikone, ei tarvitse enää käsin tiskata. Mutta on astioita, joita ei voi laittaa tiskikoneeseen.

Nuo ovat pinttyneitä tapoja, niistä pitäisi opetella eroon. Tietokoneen voisi opetella sammuttamaan, kun lopettaa työskentelyn. Ja kun tekee jotain muuta, vaikkapa tiskaa, laittaa ruokaa, lukee tai työskentelee tietokoneella voi telkkarin sammuttaa. Olen jo asettanut telkkariin 2 tunnin aikarajan edistystä sekin, kun ennen saattoi olla päällä läpi yönkin. Hankkii vaan olla niin, että kun telkkari sammuu, joku kiirehtii heti laittamaan sen takaisin päälle. Tuntuu ettei osata tehdä mitään, jos telkkarin äänet eivät kuulu taustalla. Tuo tietokoneen sammuttaminen onkin jo vaikeampi juttu. Se ei vaan millään tunnu onnistuvan, vaikka kuinka yrittäisi pinnistellä.

En varmaan ole ainoa, joka pohtii näitä asioita näinä päivänä. Mutta ei auta, kun odotella ihmeitä, jospa vaikka olkiluoto 3 käynnistyisi. No, sitä ihmettä ei taida ihan heti tapahtua.

Kirjoittanut: Marjaana

Tuima talven on pakkanen, tähdet kiiluvat yössä. Kansa kartanon hiljaisen nukkuu jo, uupunut työssä. Verkkaan vaeltaa kiekko kuun, lunta täynnä on oksat puun, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.

Ometan ukselle vaiti jää harmaana hankea vasten, kuuta taivaalla tirkistää tuttuna vanhain ja lasten, katsoo muuria hongiston takana nukkuvan kartanon, pohtien iäti uutta ongelman salaisuutta.

Kouransa partaan ja tukkaan vie, puistaa päätä ja hilkkaa"ei, tämä pulmista vaikein lie, ei, tämä järkeä pilkkaa"heittää, niin kuin jo kiire ois, moiset pulmat ja mietteet pois, lähtee toimeen ja työhön, lähtee puuhiinsa yöhön.

Aitat tutkii hän peljäten lukkojen auki jäävänlehmät lehdoista uneksien torkkuvat oljilla läävän.

Ruuna myös unen heinää syö, suitset ja siimat ei selkään lyö: seimeensä saa se tuohon tuoreen ja tuoksuvan ruohon.

Lampaat ja vuonat karsinaan makuulle jättää ukko. Kanatkin nukkuvat orsillaan, ylinnä ylpeä kukko.

Koppiinsa Vahti vainun saa, nousee ja häntää heiluttaa, tonttu harmajanuttu Vahdille kyllä on tuttu. Pirttiin puikkii hän nähdäkseen isäntäväkensä oivan, tietäen heidän siunanneen tonttunsa työn ja hoivan; sitten hiipii hän lasten luo nähdäkseen vesat hennot nuo; ken sitä kummeksis juuri: hälle se onni on suuri.

Halki sukujen vaihtuvain seuras hän ihmeellistä näkyä pienten nukkujainmistä he saapuivat, mistä? Polvi varttui ja ahkeroi, vanheni, lähti - mut minne, oi? Ongelma eessä on jälleen, selvittämättä tälleen.

Viimein jää ladon parveen hän, siellä hän vartoo kesää tuoksussa heinän lämpimän lähellä pääskysen pesää: vaikka pääsky nyt poissa on, kukkiin noustessa nurmikon saapuu se tänne varmaan seurassa puolison armaan.

Silloin se laulaa ja tirskuttaa matkamuistoja tieltä, mutta ei tunne ongelmaa, näin joka vaivaa mieltä. Seinän raosta paistaa kuu vanhuksen rintaan heijastuu, kuunsäde kimaltaa partaan tontun miettivän, hartaan.

Vaiti metsä on lintuineen, luonnon mahlat on jäässä, koski vain ihan hiljalleen pauhaa matkojen päässä. Tonttu lumoissa kuutamon kuulevinaan ajan virtaa on, miettii, minne se vienee, missä sen lähde lienee.

Tuima talven on pakkanen, tähdet kiiluvat yöhön, kansa kartanon hiljaisen nukkuu aamuun ja työhön. Verkkaan laskee jo kiekko kuun, lunta täynnä on oksat puun, kattojen päällä on lunta. Tonttu ei vaan saa unta.

Viktor Rydberg (1828 - 1895)

Kysely Valttilaisille VT-sanomista

Tämä on kaikille avoin kysely, jolla pyrimme kartoittamaan, millaista sisältöä juuri SINÄ haluat lukea tämän vuoden lehdestämme!

Lukijoidemme mielipide on meille tärkeä!

• Millaiset aiheet juuri SINUA kiinnostavat?

• Oletko enemmän kiinnostunut faktoista, fiktiosta omakohtaisista kokemuksista vai vaikkapa haastatteluista?

• Mikä lehdessä on mielestäsi ollut parasta tähän mennessä?

• Mitä toivoisit lehteen lisää?

• Onko meiltä jäänyt joku asia täysin huomaamatta?

Kerro rohkeasti meille, mitä haluaisit lehdestä lukea?

Heittele juttuaiheita, ideoita, huomioitasi, ihan mitä vain!

Näin koitamme tehdä lehdestä parhaan mahdollisimman version juuri sinulle!

Olemme medialuokassa, tule tänne ja keskustellaan. Tai nappaa hihasta ja kerro.

Myös hyvä tapa on kirjoittaa aiheita paperille ja lykätä sen jollekin toimituksen tyypille, eikö?

Eli ihan miten itse tahdot, matalalla kynnyksellä. Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia.

Olisi tosi kivaa, jos muutkin valttilaiset osallistuisivat näin lehden tekoon niin tehtäisiin lehdestä parempi kuin koskaan ennen! Ja ennen kaikkea kiinnostavampi juuri teille lukea!

Kaikki ideat ovat siis tervetulleita! Kiitos miljoonasti jo etukäteen! VT-sanomien toimitus

VT_Sanomat@outlook.com arja.kurtti@valtti.fi puh. 044 5772056vvv