VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään
Arja Kurtti Päätoimittaja
Mikko Koivusilta Toimittaja / Taitto
Alli Kapanen Toimittaja / Valokuvaus
Timo Kirjavainen Toimittaja
Katriina Edman ”Kata” Toimittaja
Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja
VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä. Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com 2
Päätoimittajan sana
V
uosi on vaihtunut ja olemme jättämässä taaksemme runsas lumisen talven. VT- Sanomien pitkäaikainen päätoimittaja Marja ja toimittaja Sari ovat jättäneet tehtävänsä. VT-Sanomat haluaa kiittää heitä heidän lehden eteen tekemästään työstä. Tässä lehdessä on vielä Sarin kirjoittamia runoja ja artikkeli. Olemme myös saaneet uusia kasvoja toimitukseen. Heidän esittelynsä voit lukea tästä lehdestä.
Hyvinvointi osiossa kerromme työttömien terveystarkastuksista, urheilijoiden ravinto suosituksista ja hiilidioksidien ja proteiinien vaikutuksesta terveyteemme. Istutko pitkiä aikoja? Lue ohjeet oikeaan asentoon ja tauotukseen. Hävikki ruuista puhutaan paljon. Kerromme mistä hävikki johtuu ja miten hävikkiruokia voidaan hyödyntää ja hävikkiä vähentää. Esittelyssä myös uusi projektityöntekijämme Päivi ja yhteistyö kumppaneista Honkajoen kappeliseurakunnan diakonia työntekijä Hanna. Ensimmäisen kerran lehdessämme julkaistaan Valttiristikko. Sen merkeissä voi vaikka järjestää leikkimielisen kilpailun. Hauskaa alkanutta kevättä kaikille.
Myös valtakunnallisesti olemme siirtymässä uuteen aikakauteen, kun uudet aluevaltuustot ovat aloittaneet toimintansa. Vuosi 2022 on siirtymä vuosi, jonka aikana viimeistellään toimintojen siirtymistä kunnilta hyvinvointialueille. Kerromme hyvinvointialueiden tehtävistä ja esittelemme PohjoisSatakunnasta valitut aluevaltuutetut ja kerromme heidän ajatuksiaan tulevasta. Kelan etuuksiin on tullut ja tulossa tänäkin vuonna muutoksi. Otimme niistä selvää ja kerromme niistä teille.
- Arja Kurtti -
Sisällys • Valtti-työpaja - 2022 . . . . . . . . . . . . . . 4
• Mielenkiinnon kohteita. . . . . . . . . . . 30
• Hyvinvointi alueet. . . . . . . . . . . . . . . . 6
• Urheilijan ravintosuositus. . . . . . . . . 32
• Aluevaltuusto. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8
• Hiilihydraatit energiana. . . . . . . . . . . 33
• Muutokset kelan etuuksiin. . . . . . . . 14
• Kevätväsymy. . . . . . . . . . . . . . . . . . . .34
• Työhakemuksen kirjoittaminen . . . . 16
• Alkaako särkeä selkää. . . . . . . . . . . . 35
• Uusi asiakaspalvelu malli . . . . . . . . . 17
• Kotivara . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36
• Työttömien terveystarkastukset. . . . 18
• Kellojen siirtely jatkuu. . . . . . . . . . . . 37
• TE-live, Nuorisotakuu . . . . . . . . . . . . 19
• Digitutor. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38
• Uudet henkilöt. . . . . . . . . . . . . . . . . . 20
• Pakinanurkka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 39
• Uusi nimi ruokalalle ja kahvilalle . . . 25
• Pääsiäistarina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40
• Ruokahävikki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26
• Runoja. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41
• Diakonia, Hanna Sippola. . . . . . . . . . 28
• Valtin ristikko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 42
• Leipäkirkko Honkajoella . . . . . . . . . . 29
• Kysely Valttilaisille VT-sanomista . . . 43
3
Valtti-työpaja - 2022 Valtilla pääset kehittämään omaa osaamistasi ja saat yksilöllistä tukea arjenhallintaan.
P
ajakeittiöllä tutustutaan ruuanvalmistuksen, leivonnan, taloudenpidon sekä elintarvikehygienian perusasioihin. Keittiö järjestää kahvituksia, juhlatilaisuuksia sekä teemapäiviä ja samalla ylläpidetään työpajan väelle edullista pajaruokalaa mukaan lukien kahvitus tauoilla.
• Mahdollisuus kehittää työelämätaitoja sekä ammatillista osaamista. • Moniammatillista valmennusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
S
iivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Huolehdimme myös mm. sisä- ja ulkokasvien istutuksesta ja hoidosta.
• Pajoilla ei vaadita aiempaa kokemusta tai osaamista, työtehtäviä löytyy aloille jo perehtyneille kuin aloittelijoillekin. • Mahdollisuus suorittaa ICDL kansainvälinen tietokoneen ajokortti, jonka avulla voit osoittaa tietotekniikan osaamisesi. Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää
T
uotepajalla tehdään kokoonpanotöitä alihankitatöinä sekä päästään harjoittelemaan erilaisten tuotteiden valmistusta ja suunnittelua. Pääset tutustumaan (lahja- ja sisustustavaroihin, tekstiilituotteisiin, luonnon materiaaleihin ja kestävän kehityksen tuotteisiin, ompelutöihin) sekä asiakaspalveluihin ja kädentaitoihin aina omaa mielikuvitustasi hyödyntäen.
Kankaanpään kierrätyskeskus Rautatienkatu 3
K
ierrätyskeskuksessa pääset tutustumaan kierrätyksen mielenkiintoiseen maailmaan! Tekemistä on monenlaista, kuten asiakaspalvelutehtäviä, kassatyöskentelyä, somistusta, ser-jätteenvastaanottoa ja kierrätystä, varasto- ja logistiikkatöitä sekä valtin puoti. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja siistejä kodin käyttöesineitä, joita myymme edullisesti. Tämä paikka on sopiva asiakaspalvelutöistä ja kierrätyksestä kiinnostuneelle.
P
uu -/kokoonpanopajalla tehdään erilaisia kokoonpano - ja tilaustöitä yksityisille ja yrityksille. Puupajan puolella voi oppia uusia taitoja tai harjaannuttaa jo olemassa olevia. Tilaustöitä tehdään vallitsevan osaamistilanteen mukaan. Koneiden käyttöön perehdytetään työskentelyn ohessa.
Autopaja, Knuuttilankatu 9
A
utopajalla tehdään autojen korjausta esim. päästömittaukset bensa- ja diesel autoihin jarrutyöt, ruostevaurioiden hitsaus, pakoputkien vaihdot, määräaikaishuollot ja OBD-testaukset sekä vikadiagnostiikan luku. Lisäksi autojen pesu, vahaus sekä sisätilojen puhdistus kuuluu palveluihimme. Korjaamme ja huollamme myös muita laitteita kuten ruohonleikkureita ja mopoja.
Kokoonpanotyö on monia eri vaiheita sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy tuotteen tarkastus, kokoonpano, pakkaus. Erilaisia tuotteita ja työvaiheita on kymmenittäin, joten jokaiselle löytyy sopivaa tehtävää.
M
ediapajalla pääsee tutustumaan www-sivujen tuotantoon, tietokoneiden korjaukseen, digikuvauksen maailmaan, paino- ja julkaisualaan ja erilaisiin toimistotöihin sekä Valtin oman lehden toimitukseen. Suunnittelemme ja toteutamme Valtin omat julkaisut sekä tilaustyönä teemme mm. postitusta, käyntikortteja, esitteitä, lehti-ilmoituksia ja nettisivuja. Meiltä saa myös suurkuvatulosteet, valokuvat ja canvas-taulut.
Seuraa meitä somessa! valttityopaja wwww.valtti.fi VT-sanomat pääset lukemaan: www.issuu.com/valttityopaja
4
Mysteerimaailma
M
ysteerimaailmastamme löytyy kolme eri teemaista mysteerihuonetta ja kotiin vietävä Mysteeriboxi. Kellari on kauhuteemainen mysteerihuone (K15), Teekutsut! ja Mummola 2.0 ovat koko perheen huoneita. Mummola 2.0 on ainoa esteetön mysteerihuoneemme. Aikaa mysteerien selvittämiseen kaikissa huoneissa on tunti.
H
ävikistä hyvinvointia-hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023). Hankkeessa luodaan hävikkiruoan ympärille uusi oppimisympäristö; ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä hävikkiruoan ja sen parissa toimivien ihmisten kohtaamispaikka ja ruoan jakelupiste. Tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Tavoitteena on lisätä osaamista ja osallisuutta käytännön työtehtävien kautta. Osaaminen tehdään näkyväksi ja se vahvistaa jatkossa mahdollisuutta työllistyä tai hakeutua koulutukseen. Hae meille, jos haluat parantaa osaamistasi ja taitojasi ravintola- ja cateringalalla, logistiikan työtehtävissä, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla tai liiketalouden osaamisalalla.
• Tarjoamme erilaisen tavan yhdessäolon viettoon. • Tutustu ja varaa aika osoitteesta: apuvirta.fi/mysteerihuoneet
T
yöllä tavoitteisiin (Työllisyyspoliittisen avustuksen) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamistasi ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen. Hae työkokeiluun tai palkkatukityöhön työpajalle. Vahvista työelämän tietotekniikka taitojasi. Hankkeessa voit suorittaa tietotekniikan ICDL eurooppalainen ajokortti tutkinnon osioita. Meillä mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia eri aloilta. Lisätietoja: valtti.fi/tyolla-tavoitteisiin
• Kiinnostuitko? Kysy myös työtehtäviämysteerimaailmasta! Ompelimo ja torimyymälä Kylä-Karviantie 10, 39930 Karvia
O
mpelimossa pääsee harjaannuttamaan kädentaitojaan työtehtävien kautta, joita ovat mm. korjaus- ja tilausompelu, neulominen sekä tuotteiden tuunaus. Torimyymälän puolella asiakaspalvelu, kassatyöskentely ja somistus tulevat tutuksi.
T
UKEA -hanke on Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallinnoima hanke (1.4.2020 -28.2.2023), joka tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita työttömille työnhakijoille Pohjois-Satakunnassa. Tavoitteena on vahvistaa työttömän osallistujan työ- ja toimintakykyä kohti työelämää erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen voi osallistua kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana työkokeilua. Ryhmävalmennukset järjestetään kolmen kuukauden jaksoissa, aina kerran viikossa.
Karvian puuosasto ja kierrätys Tehtaantie 3, 39930 Karvia
K
arvian Puuosastolla voi tutustua puualan tilaustöiden tekemisen kaikkiin työvaiheisiin. Erilaiset korjaustyöt laajentavat osaamista. Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään! Työtehtävien kautta kone- ja laitekanta tutuksi. Kierrätyskeskuksessa pääset osaksi kierrätyksen maailmaa! Työtehtäviä laidasta laitaan mm. tavaroiden vastaanotto ja lajittelu, hinnoittelu, tuotteiden esille laitto, kuljetuspalvelut, asiakaspalvelu sekä kassatoiminnot tulevat meillä tutuksi. Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita kodin käyttöesineitä joita myös myymme edullisesti. Hae osaksi kierrättämistä! Keittiö- ja siivoustehtävät myös mahdollisia.
TUKEA -keskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita henkilökohtaisesti yksilön tarpeet huomioiden. TUKEA -hanke tarjoaa ryhmävalmennusta mm. luonto-ryhmässä.
5
Hyvinvointi alueet aloittavat toimintansa
A
luevaalit ja hyvinvointialue, mistä on kysymys. Kyse on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleen järjestelystä. Sote uudistuksesta on puhuttu jo 15 vuoden ajan. Nyt se on toteutumassa. Ensimmäiset aluevaalit pidettiin tämän vuoden tammikuussa. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa 1.3.2022. Hyvinvointialueen perustamisella pyritään vähentämään kuntien taakkaa. Kunnat pystyvät paremmin keskittymään muiden peruspalveluiden tuottamiseen ja kunnan kehittämiseen.
Valtuusto valitsee ensimmäisessä kokouksessaan hallituksen, tarkastuslautakunnan ja muut tarvittavat lautakunnat ja mahdolliset jaostot.
Hyvinvointialueelle siirtyy kunnilta sosiaali- ja terveydenhuolto ja pelastustoimen järjestämisvastuu. Hyvinvointialueen järjestämiä julkisia palveluja ovat esimerkiksi perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalihuolto, hammashoito, mielenterveys- ja päihdepalvelut, vammaispalvelut ja ikääntyneiden asumispalvelut. Pelastustoimi säilyy erillisenä sosiaalija terveydenhoidon rinnalla kulkevana toimintona. Molempien liittäminen hyvinvointialueen alaisuuteen takaa yhteistyön ensihoitotehtävissä. Kunnille puolestaan siirtyy työvoimahalinon tehtäviä.
Aluehallitus: • Johtaa hyvinvointialueen hallintoa ja taloutta • Vastaa aluevaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta • Edustaa hyvinvointialuetta työnantajana • Huolehtii hyvinvointialueen sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnan järjestämisestä
Hyvinvointialueen korkein päättävä elin aluevaltuusto, jonka jäsenet valitaan demokraattisilla vaaleilla. Aluevaltuusto valitsee aluehallituksen ja tarkastuslautakunnan. Kaksikielisillä alueilla valitaan myös kansalliskielilautakunta ja Lapissa saamen kielen lautakunta. Aluevaltuusto voi halutessaan nimetä myös muita lautakuntia, johtokuntia tai jaostoja aluehallitukseen ja lautakuntiin.
• Huolehtii hyvinvointialueen sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Hyvinvointialueen rahoitus tulee aluksi valtiolta. Paljon on puhuttu verotusoikeudesta hyvinvointialueille, mutta ainakaan vielä se ei ole toteutumassa. Asian käsittely saattaa hyvinkin siirtyä yli eduskuntavaalien. Kuntaveroprosentit tulevat laskemaan, kun Kuntien tehtävien määräkin vähenee. Kunnille jää peruskoulutus, varhaiskasvatus, kirjasto, nuorisotyö, musiikkikasvatus ja kulttuuripalvelut. Kunnan tehtäviksi jäävät elinvoiman edistäminen, elinympäristön kehittäminen, tekniseen puolen tehtävät ja paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen. Yhteen vedettynä kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen.
Valtuuston päättää esimerkiksi: • Hyvinvointialuestrategiasta • Hyvinvointialueen hallintosäännöstä • Hyvinvointialueen talousarviosta • Palveluista ja muista suoritteista perittävien maksujen yleisistä perusteista ja palveluista perittävistä asiakasmaksuista • Hyvinvointialueen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapaudesta
6
Pohjois-Satakunnan alueelta aluevaltuustoon valittiin kuusi jäsentä.
Yksi paljon pohdintoja aiheuttanut asia on kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuus. On vielä epäselvää millaisen roolin kunnat tässä asiassa saavat ja mikä on Valtin kaltaisten toimijoiden osuus tulevaisuudessa, kun hyvinvointialueet kilpailuttavat kuntouttavaa työtoimintaa.
Valituiksi tulivat: • Anssi Joutsenlahti (PS) • Heidi Viljanen (SDP)
Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuollon palvelu, jonka järjestämisvastuu siirtyy muiden SOTE-palveluiden tavoin hyvinvointialueen järjestämisvastuulle 1.1.2023 lukien. Tähän asti kuntouttavaa työtoimintaa on järjestetty kunnissa monilla eri tavoilla. Kankaanpäässä on palvelu ostettu Valtti-työpajasta. Hyvinvointialueella toimijat kilpailutetaan ja tehdään uudet sopimukset.
• Keijo Kerola (KESK) • Irmeli Elomaa (VIHR) • Kari Kähkönen (KOK) • Arimo Koivisto (KESK)
Kunta ja hyvinvointialue voi tehdä monenlaista yhdyspintatyötä yhdessä. Myös kuntouttavaa työtoimintaa voidaan toteuttaa kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä siten, että hyvinvointialue tuo kuntouttavan työtoiminnan palvelun kunnan hallinnassa olevaan tai kunnalta vuokraamaansa tilaan. Kuntouttavan työtoiminnan palvelut ovat kokonaan hyvinvointialueen järjestämiä ja rahoittamia, eikä kunta voi enään toimia palvelun tuottajana.
Satakunnan alueelle ollaan perustamassa seuraavat lautakunnat: • Tarkastuslautakunta • Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen lautakunta • Työikäisten palvelujen lautakunta
1.1.2023 lukien hyvinvointialue vastaa siitä, miten kuntouttavan työtoiminnan palvelua sen alueella järjestetään. Hyvinvointialueella on oltava järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto. Monituottajuus on edelleen mahdollista lainsäädännön reunaehdot huomioiden. Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuulle kuuluvia palveluja tuottavalla muulla palveluntuottajalla on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palveluiden tuottamisesta. Hyvinvointialue ohjaa ja valvoo sen järjestämisvastuulle kuuluvaa palvelutuotantoa.
• Ikäihmisten palvelujen lautakunta • Turvallisuus- ja varautumislautakunta • Kuntayhteistyölautakunta • Toimitilalautakunta
Kysyimme valituilta aluevaltuutetuilta heidän näkemystään tähänkin. (Aihe jatkuu seuraavalla aukeamalla)
7
Anssi Joutsenlahti
O
len Anssi Joutsenlahti eläkkeellä oleva rovasti. Yhä edelleen olen mukana esim. kaikkien sotiemme veteraanijärjestöjen toiminnassa mottona veljiä eikä sisariakaan jätetä. Aikanaan eduskuntakausilla olin sosiaalivaliokunnassa ja valtion veteraaniasianneuvottelukunnassa. Kokemusta löytyy. Halusi mukaan päättämään sosiaali- ja terveyden huollon asioista. Aluevaltuutetun lisäksi olen jäsen Kankaanpään kaupunginvaltuustossa ja kirkkovaltuustossa. Kuulun lisäksi Länsi-Suomen Osuuspankin edustajistoon ja Vatajankoski Oy:n kl:n hallitukseen. Johdan Kankaanpään veteraaniasiain neuvottelukuntaa. Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle? Halusin olla vielä mukana tässä hyvinvointialueemme SOTE-palvelujen kehittämisessä, koska olen ollut jo kaksi kautta Satakunnan SOTE-ohjausryhmässä viimeksi varapuheenjohtajana. Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana. Valtissa, Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiön työpajassa tehdään tärkeää kuntouttavaa työtoimintaa ja uuden Satakunnan hyvinvointialueenkin aikana tällaista uranuurtavaa vajaatyökykyisten saattamista takaisin työelämään tietysti edelleenkin tarvitaan. Eihän uuden hallintojärjestelmän tarkoituksena ole tietenkään toimintojen alasajo vaan pikemminkin päinvastoin, joten pyrkimyksenä tältäkin osin on myös panostaa edelleen tähän tärkeää osa-alueeseen ja monelle sen kohteena olevalle uusia mahdollisuuksia luovaan toimintaan.
8
Heidi Viljanen
O
len kankaanpääläinen ensimmäisen kauden kansanedustaja (sd.). Olen taustaltani sosiaalityöntekijä ja ennen kansanedustajan työtä työskentelin Kankaanpään A-kodissa päihdetyön parissa. Kankaanpään kaupunginvaltuutettuna olen kolmatta kautta. Perheeseeni kuuluvat aviomies, tytär ja kissa. Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle? Lähdin ehdolle siitä syystä, että haluan olla kantamassa vastuuta satakuntalaisten palveluista, kun kyse on ihmisten sosiaali- ja terveydenhuollosta ja palo- ja pelastustoimesta. Olen työskennellyt pitkään sote-alalla ja eduskunnassa istun sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä hallintovaliokunnassa, jonka alaisuuteen pelastustoimi kuuluu. Olen perehtynyt sote-uudistukseen kattavasti eduskunnassa ja haluan, että se toteutuu myös käytännössä ihmisten tarpeet edellä. Palveluiden pitää olla yhdenvertaisia ja jokaisen saavutettavissa. Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen palvelu, joka siirtyy 1.1.23 alkaen hyvinvointialueen vastuulle. On tärkeää, että Valtin kaltainen, pitkään kehitetty toimija voi myös jatkossa toimia palveluntuottajana hyvinvointialueelle. Laillista estettä tälle ei ole, mikä on erinomainen asia. Tärkeää on huolehtia siitä, että kuntouttavan työtoiminnan vastuun siirtyessä hyvinvointialueelle, palvelut eivät katkea ja kukaan ei jää palvelujen ulkopuolelle. Kuntouttava työtoiminta on monille polku kohti palkkatyötä tai opiskelua. Valtissa on osaamista ja mahtava työlleen omistautunut henkilökunta. Sillä on suuri merkitys sille, että ihminen saa omat parhaat puolensa esille ja löytää itsestään vahvuudet tulevaisuutta ajatellen.
9
Keijo Kerola
O
len 67-vuotias eläkkeellä oleva lehtori Kankaanpäästä ja asun Niinisalossa. Perheeseen kuuluu vaimo Heli, kolme lasta ja neljä lastenlasta. Työelämäni olen tehnyt rakennusalalla. Ensin yksityisyrittäjänä n. 15 vuotta ja sen jälkeen rakennusalan opettajana 25 v. Sataedussa. Harrastan golfia ja vapaaehtoistyötä Lioneissa. Olen kaupungin valtuutettu, Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymän (Posa) valtuuston pj. Sairaanhoitopiiri SataDiag johtokunnan pj. Kuntoutussairaalasäätiö Kankaanpää (Kuntsari) hallintoneuvoston jäsen. Satakunnan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, Satakunnan hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen. Alkanut valtuustokausi kaupungin valtuutettuna on kuudes perättäinen. Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle? Lähdin ehdokkaaksi, koska näin, että minulla on kokemusta ja näkemystä SOTE- asioiden hoitamisessa. Olin aikoinani yli kymmen vuotta sitten silloisen Kankaanpään kansanterveyskuntayhtymän hallituksen puheenjohtajana perustamassa Posaa. Olen toiminut koko poliittisen urani SOTE-alalla. SOTE-palvelujen järjestäminen maakuntapohjalta tuo kuntien talouteen vakautta ja ennustettavuutta. Satakuntalaisilla eri seutukunnilla on oltava varmuus siitä, että lähipalvelut säilyvät ja he saavat laadukasta hoitoa ja hoivaa sosiaali- ja terveyspalveluissa. Lääkäriin ja hoitoon pääsy tulee olla joustavaa ja nopeaa. Kotihoidon resursseja on lisättävä vanhusten kotonaasumiseen. Unohtamatta omaishoitoa. Lapsille ja nuorille on taattava riittävät mielenterveyspalvelut. Varmistettava hätätilanteissa koko hyvinvointialueella, miten nopeasti saa apua liikenneonnettomuudessa, tulipalossa tai muussa vaaran tilanteessa. Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana. Suomessa on n. 280 työpajaa, joista kunnallisia n. 65 % ja loput ovat yhdistyksiä ja säätiöitä kuten esim. meidän Valtti Työpaja, joka toimii säätiöpohjaisesti. Työpajat vastaavat merkittävästi osasta valmennus-, kuntoutus- ja työllistämispalveluista, ja pajatoiminta on monessa kunnassa ainoa pitkäkestoinen palvelu, jota on tarjolla heikossa työmarkkina-asemassa oleville lähipalveluna. Työpajatoiminnan tulokset ovat todennetusti hyviä useilla mittareilla mitattuja.
Vaarana on, että nykyisenkaltaisten, kuntien järjestämisvastuulla olevien työpajatoimintojen ylläpito ei ole enää SOTE-uudistuksen jälkeen mahdollista sosiaalipalveluiden järjestämisvastuun ja rahoituksen siirtyessä kunnilta hyvinvointialueelle. Pidän tärkeänä, että kuntien järjestämän monialaisen työpajatoiminnan jatkuminen turvataan myös SOTE-uudistuksen jälkeen. Näen myös tärkeänä, että uudistuksen vaikutukset myös kuntien järjestämään kuntouttavaan työtoimintaan arvioidaan ja toiminnan jatkumisen edellytykset kunnissa samoin kuin kolmannen sektorin toimijoiden mahdollisuus toimia palvelujen tuottajina varmistetaan. Hyvinvointialueet voivat tuottaa kuntouttavaa työtoimintaa itse tai hankkia sitä kilpailutuksen kautta kuten kunnat nykyään tekevät. Uskon, että näin toimitaan jatkossa myös Satakunnan hyvinvointialueella.
10
Irmeli Elomaa
E
läkkeellä oleva lääkäri ja lääkärikeskus yrittäjä. Vammaisaktiivi ja Yrittäjä Maire Karjalainen houkutteli aikoinaan vihreiden mukana kuntavaaleihin. Vihreillä oli kaksi kiinnostavaa agendaa vammaispolitiikka ja perus tulo. Vammaislaki on saatu jo toteutettua, mutta perustulosta ei ole päästy sopimukseen. Valtuustossa Irmeli ollut valtuutettuna 20 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii Kankaanpään kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna. Irmeli Elomaa on valittu aluehallituksen varajäseneksi. Loppukaudeksi hän tulee siitymään varsinaiseksi jäseneksi. Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle? Aluevaaleissa hän lähti ehdolle, koska koki ne ensimmäisiksi vaaleiksi, jossa voi käyttää omaa tietotaitoa, asiantuntemusta ja elämänkokemusta. Kuntapolitiikassa hän oli aina esteellinen terveydenhoitoa koskevissa asioissa, koska itse toimi terveysalan yrittäjänä alueella. Hän ei päässyt vaikuttamaan esim. Posan toimintaan. Pienen puolueen edustajana ei ollut mahdollisuutta saada paikkoja sairaanhoitopiirien ja muiden vastaavien päättäviin elimiin. Hän katsoi myös, että elämäntilanteenkin takia nyt oli juuri sopiva hetki lähteä mukaan. Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana. Hänellä on kokemusta lähipiirissäkin kuntouttavan työtoiminnan toiminnasta. Hänestä on ehdottoman tärkeänä, että Valtin kaltaisten toimijoiden toiminta voisi jatkua myös alueuudistuksen jälkeen. Pelkona hän pitää, että kuntouttavan työtoiminnan kaltaiset toiminnot, jotka eivät ole varsinaista terveydenhoitoa, eivätkä suoranaista sosiaalityötä jäävät vähemmälle huomiolle valtion varojen vähetessä. Hänen mielestään valtissa tehdään todella arvokasta työtä. Monet saavat uuden mahdollisuuden. Valtissa korjataan ongelmia, joita ei ole osattu hoitaa jo peruskoulu vaiheessa.
11
Kari Kähkönen
K
ari Kähkönen 54-vuotias Kankaanpääläinen perheellinen peruskoulun rehtori. Tällä hetkellä toimin aluevaltuuston valtuutettuna, hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtajana, Satakuntaliiton maakuntahallituksen jäsenenä, Kankaanpään kaupungin valtuuston 3. varapuheenjohtajana sekä Sataedun tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Vapaa-aikana harrastan kaikenlaista liikuntaa mm. golf, kuntosali, luonnossa liikkuminen mm. hiihto ja pyöräily sekä metsästys. Toimin myös Kankaanpään urheilijoissa painikoulun vetäjänä. Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle? Lähdin hyvinvointialueen vaaleihin mukaan tavoitteena vaikuttaa historiallisen maakunnallisen hyvinvointialueen toimintaan ja tulevaisuuteen, koska varsinkin alussa luodaan toiminnan linjaukset hyvinvointialueen toiminnoista ja malleista. Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana. Kuntouttava työtoiminta on ollut yksi työpajatoiminnan toteutustapa ja valmennusmalli. Kuten tiedämme, kuntouttava työtoiminta siirtyy vuoden 2023 alusta hyvinvointialueen vastuulle. Kuntouttava työtoiminta on myös tulevaisuudessa erittäin tärkeässä roolissa. Kunta voi siis tarjota kuntouttavan työtoiminnan palvelua tai sen osaa hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue päättää, miten se kuntouttavan työtoiminnan palvelut alueellaan järjestää. Kyseiseen kokonaisuuteen kuuluvana nuorten työpajatoiminta ja sen toteuttamisen tarkoituksena on parantaa mm. nuoren elämänhallintataitoja sekä edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskuntaan.
Nuorten työpajatoiminnan ja kuntouttavan työtoiminnan järjestäjinä voivat toimia kunta tai useat kunnat yhdessä tai nuorten palveluja tuottava yhteisö. Mielestäni on erityisen tärkeää, että mm. nuorten työpajalla on nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. Kankaanpäässä ja laajasti Pohjois-Satakunnassa kyseistä työpajatoimintaa toteuttaa ansiokkaasti tällä hetkellä Valtti. Valtin toimintaedellytykset alueellemme tulee jatkossakin taata.
12
Arimo Koivisto
O
len 62-vuotias yhtenäiskoulun rehtori ja koulutukseltani luokanopettaja. Asumme vaimoni kanssa kahdestaan kotitilallani Kankaanpään Honkajoella. Meillä on kaksi jo omillaan toimeentulevaa aikuista poikaa. Kunnallispolitiikassa olen ollut mukana opiskeluvuosista 80-luvulta lähtien Honkajoella. Nykyisin olen mm. Kankaanpään kaupunginvaltuuston sekä -hallituksen jäsen ja myös aluevaltuutettu. Kuntoliikunta eri muodoissaan sekä metsästys ja kalastus ovat lempiharrastuksiani. Erityisen hyvin aika kuluu hirvimetsällä koirien kanssa kulkiessa. Tällä hetkellä omatoiminen mökin rakentaminen vie suurimman osan vapaa-ajastani. Miksi lähdit aluevaaleihin ehdolle? Kovin suurta innostusta ei Keskustan piirissä aluevaaliehdokkuuteen tuolla Honkajoen suunnalla ollut. Kun ehdokkaita kyseltiin ja vain yksi Keskustan ehdokas kylästä aluevaaleihin oli saatu, niin lupasin lähteä toiseksi mukaan täydentämään kokonaisuutta. Kun kaksi ehdokasta Honkajoelta oli tavoitteena, niin näin puolueen asettama tavoite toteutui. Näkemys kuntouttavan työtoiminnan tulevaisuudesta ja Valtin kaltaisten toimijoiden mahdollisuuksista toimia palveluntuottajana. SOTE-uudistuksen myötä työpajatoimintaan tulee vuoden 2023 alusta muutoksia. Hyvinvointialueen vastuulle siirtyy kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palvelut. Hyvinvointialue päättää, miten se kuntouttavan työtoiminnan palvelut alueellaan järjestää.
Tulevaisuuden näen Valtin kaltaisen säätiöpohjalta toimivan palveluntuottajan osalta hyvin positiivisena. Uskon, että sopimukset hyvinvointialueen kanssa Valtin osalta saadaan tehtyä sellaisiksi, että myös tulevaisuudessa Valtti palvelee Pohjois-Satakunnan alueella asiakkaitaan vähintäänkin yhtä kattavasti ja laadukkaasti kuin tälläkin hetkellä. Ja näin myös kuntouttavan työtoiminnan ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluiden tuottajana näen jatkossakin Valtin roolin vahvana alueellisena toimijana.
13
Muutokset kelan etuuksiin - 2022
V
uosi 2022 tuo muutoksia myös Kelan maksamiin etuuksiin ja työttömien elämään. Esim. uusi työnhakumalli otetaan käyttöön 1.5.2022. Myös leskeneläkkeeseen, sairauspäivärahaan ja opintotuen tulorajoihin tulee muutoksia. Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan vuoden alussa 2,1%. Perhevapaauudistus astuu voimaan 1.8.2022.
Peruspäivärahan ja työmarkkinatuen määrä nousee 34,50€/pv (33,78€/pv vuonna 2021). Myös työttömyysetuuden korotusosa ja lapsikorotukset suurenevat. Työttömyysetuuden korotusosa on 4,91€/pv. Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,41€/pv, kahdesta lapsesta yhteensä 7,95€/pv ja vähintään kolmesta lapsesta yhteensä 10,25€/pv. Toukokuun alusta tulee voimaan uusi työnhakumalli eli niin sanottu pohjoismainen työvoimapalvelumalli. Uuden työnhakumallin tavoitteena on, että työtön työnhakija saa aiempaa enemmän yksilöllistä tukea etenkin työttömyyden alkuvaiheessa. Työnhakija ja TE-palveluiden tai kunnan asiantuntija tapaavat heti ensimmäisinä työttömyyspäivinä ja tekevät työllistymissuunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut, työnhakijaa tukevat palvelut ja se, kuinka monta työpaikkaa työnhakijan pitää hakea kuukaudessa. Perussääntö on, että työnhakijan pitää hakea 4 työpaikkaa kuukaudessa, mutta jokaisen tilanne arvioidaan erikseen. Työttömyysetuutta ei voi menettää eikä sen määrä pienene, jos on hakenut riittävästi töitä ja toiminut työllistymissuunnitelman mukaan.
Toimeentulotuen perusosa suurenee hieman ensi vuonna. Vuonna 2021 perusosan määrä yksin asuvalla henkilöllä on ollut 504,06€/kk. Vuoden 2022 alusta alkaen se on 514,82€/kk. Lääkekustannusten vuosiomavastuu (ns. lääkekatto) nousee hieman. Vuosiomavastuu on 592,16€/kalenterivuosi (579,78€ vuonna 2021). Kun vuosiomavastuu ylittyy, asiakas maksaa loppuvuoden ajan jokaisesta korvattavasta lääkevalmisteesta vain 2,50€ omavastuun. Lääkkeiden peruskorvaus ja alkuomavastuu säilyvät ennallaan. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä suurenee. Määrä on 29,67€/pv (29,05€/pv vuonna 2021). Myös nuoren kuntoutusrahan ja ammatillisen kuntoutuksen ajalta maksettavan kuntoutusrahan määrä nousee. Yleisen asumistuen enimmäisasumismenoja tarkistetaan elinkustannusindeksin mukaan. Se tarkoittaa sitä, että asumistuessa hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat hieman vuoden 2022 alussa. Uudet asumistuen enimmäisasumismenot otetaan käyttöön 1.1.2022 alkaen tehtävissä tarkistuksissa ja uusissa myönnöissä. Myös asumismenoiksi hyväksyttävien, vuokran lisäksi maksettavien lämmitysmaksujen määrä suurenee hiukan. Kansaneläkeindeksin tarkistuksen takia asumistuen perusomavastuu pienenee hieman. Hakijan täysimääräiseen asumistukeen oikeuttavat tulot voivat siis olla hieman suuremmat kuin vuonna 2021. Perusomavastuuta ei ole vuonna 2022 ollenkaan, jos ruokakunnan tulot ovat enintään 619€/kk lisättynä 103 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa aikuista ja 228 eurolla jokaista ruokakuntaan kuuluvaa lasta kohden.
14
Täysimääräinen kansaneläke on yksin asuvalle 679,50€/kk ja parisuhteessa elävälle 606,65€/kk (665,29€/kk ja 593,97€/kk vuonna 2021). Takuueläkkeen täysi määrä ja täysimääräinen eläketuki ovat 855,48€/kk (837,59€/kk vuonna 2021). Lesken alkueläke on 335,76€/kk ja jatkoeläkkeen perusmäärä 105,17€/kk. Lapseneläkkeen perusmäärä on 61,78€/kk. Eläkeläisen saama lapsikorotus alle 16-vuotiaasta huollettavasta lapsesta on 22,71€/kk. Rintamalisän määrä on 128,13€/kk ja ylimääräisen rintamalisän määrä on yksin asuvalle 263,64€/kk ja parisuhteessa elävälle 230,86€/kk. Myös työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen lepäämäänjättämisen ansaintaraja nousee. Työkyvyttömyyseläkkeen ohella voi vuonna 2022 ansaita 855,48€/kk ilman, että se vaikuttaa työkyvyttömyyseläkkeen tai takuueläkkeen maksun jatkumiseen. Eläkkeensaajan asumistuessa huomioon otettavien asumismenojen enimmäismäärät suurenevat 2,1% kaikissa kolmessa kuntaryhmässä. Vammaistuet suurenevat indeksitarkistusten takia 1.1.2021 alkaen.
Lesken- ja lapseneläkkeen uudistuvat 1. tammikuuta. Kela maksaa leskeneläkettä alle 65-vuotiaille leskille. Vuodesta 2022 alkaen myös avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen, jos hän on asunut edesmenneen avopuolisonsa kanssa yhtäjaksoisesti vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen, alaikäinen lapsi. Uudistus koskee tilanteita, joissa avopuoliso jää leskeksi vuonna 2022 tai sen jälkeen. Leskeneläke muuttuu määräaikaiseksi nuorilla leskillä, joiden puoliso kuolee vuonna 2022 tai myöhemmin. Vuonna 1975 tai myöhemmin syntyneille leskille maksetaan leskeneläkettä 10 vuoden ajan tai kunnes yhteinen lapsi täyttää 18 vuotta. Ennen uudistusta leski saattoi saada Kelasta leskeneläkettä, kunnes täytti 65 vuotta. Jatkossa työeläkelaitokset maksavat lapseneläkettä 20 ikävuoteen saakka. Tämä koskee myös lapsia, joille on aiemmin myönnetty lapseneläke ja jotka ovat alaikäisiä 31.12.2021 Korkeakouluopiskelijan terveydenhoitomaksu pysyy ennallaan ja on 35,80€ lukukaudessa vuonna 2022. Opiskelijalle ei lähetetä laskua, vaan opiskelijan täytyy maksaa maksu oma-aloitteisesti OmaKelassa. Opintotuen tulorajat nousevat vuoden 2022 ajaksi neljänneksellä. Vuonna 2022 opiskelijan vuosituloraja on 15 630€, jos hän nostaa opintotukea 9 kk ajalta. Korotetut vuositulorajat koskevat vain vuodelle 2022 myönnettyä opintotukea. On mahdollista, että vuositulorajat pienenevät vuodelle 2023. Lähteet: kela.fi
15
Työhakemuksen kirjoittaminen
T
öitä hakiessa törmää aina samaan asiaan, miten kirjoittaa hyvä työhakemus, joka erottautuu kymmenien muiden joukosta. Tässä joitakin vinkkejä.
Seuraavaksi kannattaa lyödä persoona peliin. Kerro omista positiivisista ominaisuuksistasi, jotka sopivat työhön. Kannattaa tarkkaan tutkia työpaikka ilmoitusta, sillä siitä saattaa selvitä millainen ilmapiiri työpaikassa on. Haetaanko rentoa huumorintajuista ihmistä vai korostetaanko enemmän kilpailuhenkeä ja kunnianhimoa. Kannattaa korostaa niitä piirteitä, jotka parhaiten sopivat kyseiseen työpaikkaan. Rehellisesti tietenkin.
Hakemus kannattaa aloittaa kertomalla itsestään. Alkuun kannattaa keksiä mahdollisimman mielenkiintoinen alku lause, joka koukuttaa ja herättää lukijan kiinnostuksen. Tekstiä kannattaa elävöittää adjektiiveilla. Varsinkin sellaisilla, joita harvemmin käytetään. Oman persoonan parhaat puolet kannattaa myös tuoda esille. Kerro miksi haet juuri tätä paikkaa. Mieti mitä ominaisuuksia hakemassasi työssä tarvitaan ja korosta niitä. Todenmukaisesti tietenkin. Ei kannata kirjoittaa esim. tulen toimeen kaikkien kanssa ja nautin tiimi työskentelystä. Moni muukin kirjoittaa niin. Mieti miten voisit kertoa saman asian toisin.
Lopuksi kannattaa kiteyttää pääasiat kertomalla tärkeimmät asiat, jotka toisit hakemaasi työhön. Hakemus kannattaa lopettaa johonkin positiiviseen virkkeeseen, jossa kerrot olevasi halukas tulemaan keskustelemaan lisää työhaastattelussa.
Toiseksi kannattaa kirjoittaa osaamisesta alalla, jolta haet paikkaa. Mitä olet aikaisemmissa työpaikoissasi tehnyt, josta olisi hyötyä tulevissa tehtävissä. Alan koulutusta kannattaa myös painottaa. Omaa osaamistasi kannattaa havainnollistaa kertomalla omista tavoistasi mitenkä toimit tietyissä työtehtävissä. Voit kertoa omista tavoitteistasi työhön liittyen. Kerro myös omista harrastuksistasi, some osaamisesta ja kielitaidosta, jos niistä kyseisessä työssä on hyötyä. Tämä koskee varsinkin niitä, joilla ei ole aiempaa työkokemusta.
Työhakemuksen pitää olla selkeä. Tärkeimmät asiat pitää pystyä näkemään jo hakemusta silmäiltäessä. Hakemus ei saa olla liian pitkä, korkeintaan A4-kokoinen ja sisältää 3-4 kappaletta. Jos teet avoimen hakemuksen tulee sen olla ainutlaatuinen. Jos kirjoitat liian yleisen hakemuksen, jossa ei ole tarkkaa kuvausta työtehtävästä tai muita työpaikan oleellisia tietoja, huomaavat työnantajat, ettei hakemusta ole suunnattu juuri heille vaan sitä on luultavasti käytetty useisiin paikkoihin hakiessa. Silloin se ei anna kuvaa, että haluat juuri heille ja luultavasti katoaa arkistoihin, pahimmassa tapauksessa sen paikka on mappi Ö.
Kannattaa tutustua hyvin työnantajaan, niin voit kertoa miksi juuri kyseinen työpaikka kiinnostaa. Onko työ lähellä sydäntäsi vai onko se juuri sellaista työtä, jossa olet parhaimmillasi. Muista kertoa millaisen mielikuvan olet saanut yrityksestä ja mikä erityisesti kiinnitti huomiosi, näin osoitat, että olet todella paneutunut asiaan.
Lähteet: UKKO.fi TE-palvelut.fi Duunitori.fi
Malli lyhyesti:
Taidot ja luonne • Taidot, vahvuudet ja ominaisuudet, jotka hyödyllisiä työssä. • Persoonasi. • Kielitaito, IT-taidot ja yhteistyötaidot
Otsikko • Haettavaa tehtävää kuvaileva Esim. koskien teillä avoinna olevaa kokin paikkaa Avaus • Kerro lyhyesti itsestäsi. • Kerro miksi haet juuri tätä paikkaa • Korosta työssä tarvittaviaominaisuuksiasi
Lopetus • Korosta kinostustasi • Kerro halukkuudesta henkilökohtaiseen tapaamiseen • Lopputervehdys • Allekirjoitus
Osaaminen • Kerro konkreettisesti työkokemuksesta ja muualta saadusta osaamisesta kiinnostavasti
Liite • Ansioluettelo
16
Uusi asiakaspalvelu malli Uusi asiakaspalvelu malli työvoimapalveluissa voimaan 2.5.2022
U
utta asiakaspalvelu mallia kutsutaan pohjoismaiseksi työvoimapalvelumalliksi. Yhteydenpito työttömään työnhakijaan on alussa hyvin tiivistä ja yksilöllistä. Uudessa mallissakin on työnhakijalla velvollisuus hakea säännöllisesti töitä, jotta oikeus työttömyysturvaan säilyisi. Sanktioita on uudessa mallissa kuitenkin vähennetty. Malli tulee voimaan kaikissa TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa 2.5.2022. Uudessa asiakaspalvelumallissa keskitytään työttömyyden ensimmäisiin kuukausiin. Ensimmäinen yhteydenotto tulee järjestää viiden vuorokauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Silloin suoritetaan alkuhaastattelu ja tehdään asiakkaalle heti työllistymissuunnitelma. Samalla selvitetään tuen tarve. Jos asiakkaalla on tarvetta sosiaali-, kuntoutus- tai terveyspalveluille ohjataan hänet eteenpäin. Myös koulutus tarve ja mahdollisuudet selvitetään.
Uudessa mallissa sanktiot ja karenssit (korvauksettomat jaksot) vähenevät. Jos työnhakija ei noudata yhdessä tehtyä suunnitelmaa tai unohtaa on siitä seurauksena ensin huomautus. Jos työnhakija ei huomautuksesta huolimatta noudata sovittua suunnitelmaa on toisella kertaa seurauksen viiden päivän karenssi. Kolmannesta rikkomuksesta seuraa sitten jo kymmenen päivän karenssi ja neljännen kerran jälkeen seurauksena on työttömyysturvan menetys ja työssäolo ehto. Tämä tarkoittaa, että työnhakijan on oltava töissä 12 viikkoa tai osallistua työvoimapalveluihin. Jos työnhakija kieltäytyy varmasta työstä, on seurauksena 45 päivän karenssi. Työvoimaviranomainen voi myös määrätä työnhakijan hakemaan tiettyä työpaikkaa, jos hän saa paikan on se myös pakko ottaa vastaan. Tämä mahdollistuu, jos työnhakija on ollut yli kuusi kuukautta työtön. Tästä velvoitteesta kuitenkin vapautuu, jos on jo kuukauden sisällä hakenut sovitun määrän työpaikkoja. Työttömän ammattisuoja säilyy. Hän voi kolmen kuukauden ajan kieltäytyä työstä, joka ei vastaa hänen koulutustaan tai työkokemustaan.
Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana asiakas tapaa TE-palvelun tai kunnan työllisyyspalveluiden työntekijän yhteensä seitsemän kertaa eli kahden viikon välein. Sen jälkeen seuraava tapaaminen on kolmen kuukauden kuluttua ja sitten kuuden kuukauden kuluttua. Jos työttömyys jatkuu kuuden kuukauden jälkeen, pidetään taas tiiviimpi tapaamisjakso, jolloin tapaamisia taas kahden viikon välein. Väliaikoina työtön hakee aktiivisesti töitä itsekseen. Tavoitteena on hakea 0-4 työpaikkaa kuukauden aikana. Paikka määrä asetetaan jokaiselle työttömälle yksilöllisesti. Jos vaikka työnhakijan työkyky on alentunut voi haettavien paikkojen määrä olla pienempi. Myös alueen työmarkkinatilanne otetaan huomioon. Työnhakija voi itse päättää, mitä työpaikkoja hakee. Töitä voi hakea työpaikkailmoitusten perusteella tai avoimena hakuna yrityksiin, jotka eivät ole ilmoitelleet avoimista työpaikoista. Haettujen paikkojen tulisi kuitenkin olla sellaisia, johon työnhakijalla on mahdollisuus työllistyä. Asiantuntija tukee työnhakijaa työmahdollisuuksien etsinnässä.
Koska TE- toimistoiden ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa tehtävät lisääntyvät, on hallitus lisännyt työttömien palveluihin 70 miljoonaa euroa. Tuolla rahalla pystytään palkkaamaan 1700 uutta virkailijaa. Hallitus on laskenut, että tämä pohjoismainen työvoimapalvelumalli parantaisi työllisyyttä 9 500 - 10 000 uudella työllisellä. Muutokset tulevat näkymään suomen taloudessa kokonaisuudessaan v. 2025, jolloin arvioidaan menojen vähennyksen olevan 230 miljoonaa vuodessa. Vuoden 2024 alusta lähtien työvoimapalvelut tulevat siirtymään kuntien hoidettavaksi. Nyt on jo käynnistetty kuntakokeiluita. Kokeilussa ovat olleet mukana vaikeimmin työllistettävät työnhakijat. Kokeilun piti alun perin kestää kesäkuuhun 2023, mutta hallitus on esittänyt, että sitä jatketaan siihen asti, kunnes palvelut siirtyvät kokonaisuudessaan kunnille. Hallitus tavoittelee vuoden 2030 loppuun mennessä 80 000 lisätyöllistä. TE-palvelut tulee lähettämään työnhakijoille lisätietoa uudesta mallista ennen sen voimaantuloa. Lähteet: Työ- ja elinkeinoministeriö, TE-palvelut
17
Työttömien terveystarkastukset
T
yöttömillä on mahdollisuus osallistua ilmaiseen terveystarkastukseen. Tarkastusten tarkoituksena on kartoittaa työttömän henkilön terveydentila ja arvioida hänen työ- ja toimintakykyään. Myös henkilön kuntoutustarpeita tutkitaan. Terveystarkastus on työttömälle maksuton. Ilmoitus velvollisuus terveystarkastuksista on kunnilla ja kuntayhteisöillä. Mahdollisuudesta pitää kertoa kunnan tai palveluntarjoajan verkko sivuilla. Sekä työttömät, että ammattilaiset ovat sitä mieltä, että tiedotus on riittämätöntä ja huonoa. Lisäksi terveystarkastuksia tulisi tarjota varhaisemmassa vaiheessa. Tällä hetkellä painopiste on pitkäaikaistyöttömissä. Myös asiakkaiden osallistumista suunnittelussa kaivataan. Työttömän terveystarkastukset tekee ensisijaisesti terveydenhoitaja. Joissakin tapauksissa asiakas voidaan ohjata myös lääkärin vastaanotolle. Varsinkin jos tarvitaan työkyvyn tai kuntoutustarpeen arviointia. Terveystarkastus tehdään yleensä hyvinvointi- ja terveyskeskuksissa tai työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun toimipisteessä (TYP), toisinaan myös työterveyshuollossa. Terveystarkastuksessa keskitytään henkilön terveyteen, hyvinvointiin, elämäntilanteeseen ja elintapoihin, sekä työnhakuun ja siihen vaikuttavaan työ- ja toimintakykyyn. Terveystarkastuksen yhteydessä laaditaan henkilökohtainen hoito- ja palvelusuunnitelma. Työtön asettaa omien tarpeidensa kautta tavoitteet. Niiden tulee olla realistisia, jotta ne voidaan toteuttaa ja konkreettisia, jolloin niiden toteutumista voidaan seurata. Tavoitteiden seurannasta sovitaan yhdessä. Rehellisyys itseään kohtaan on tärkeää, jotta tavoitteet pystytään asettamaan oikein.
Terveystarkastuksen pohjalta voidaan antaa palaute henkilön terveystarkastukseen lähettäneelle taholle. Palautteen antaminen edellyttää aina asiakkaan suostumusta. Esim. työ- ja elinkeinohallinto saattaa pyytää terveydenhuollon lausuntoa henkilön sopivuudesta tiettyihin työtehtäviin. Mikäli asiakas suostuu, jatko suunnitelma on hyvä tehdä tarvittaessa monialaisesti. Mukaan pyydetään asiakkaan tilanteen kannalta olennaiset yhteistyötahot, kuten TE-toimiston, nuorten ohjaamon, Kelan, TYP:n tai sosiaalitoimen edustaja. Miten sitten tulevaisuudessa. Satasotessa työikäisten terveydenhuoltoa pyritään kehittämään niin, että erityistä huomiota kiinnitetään työterveyshuollon ulkopuolella oleviin. Työkyvyn tukea tullaan tarjoamaan kaikille työikäisille. Työkyvyn kartoitus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, jolla pyritään varmistamaan ihmisen työ- ja toimintakyky. Työkyvyn tuesta tulee keskeinen osa työikäisten palveluja. Varmistetaan työkyvyn kartoitus myös niille, joiden työttömyys pitkittyy ja edessä on mahdollinen eläkeratkaisu. Tärkeää on varmistaa yhteistyö eri toimijoiden kesken työkyky asioissa. Kauniita tavoitteita toivottavasti niihin myös päästään soteuudistuksen myötä. On hyvä, että näihin asioihin kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Asiasta pitäisi kuitenkin informoida aktiivisemmin. Minun mielestäni näihin asioihin pitäisi puuttua jo varhaisemmassa vaiheessa. Työttömyyden pitkittyessä usein myös ongelmat lisääntyvät ja toimintakyvyn saavuttaminen kestää kauemmin. Resursseja pitäisi entisestään lisätä. Monet työttömät myös kokevat, että parannettavaa olisi myös ammattilaisten asenteissa työttömiä kohtaan. Ne, jotka ovat päässet palvelun piirin ovat kuitenkin olleet pääasiassa pitäneet kokemusta hyvänä ja palvelua tärkeänä. Lähteet: Satasote sataduunia hanke Terveyden ja hyvinvoinnin laitos - THL Diakonia
Työkyvyn tukea tullaan tarjoamaan kaikille työikäisille. Työkyvyn kartoitus ei ole yksittäinen toimenpide vaan prosessi, jollapyritään varmistamaan ihmisen työ- ja toimintakyky.
18
Nuorisotakuu
TE-live
N
TE-live on uudenlainen tapa etsiä työntekijöitä ja tutustua työpaikkoihin.
T
E-live on palvelu, jossa tuotetaan suoria lähetyksiä avoimista työpaikoista, työelämästä ja koulutusmahdollisuuksista. Työpaikka on helppoa tuoda esille avoimesti ja innostavasti liven avulla. Myös työvoimatoimistot käyttävät TE-liveä omien palveluidensa markkinointiin. TE-liveen osallistuminen ei ole vaikeaa. Sitä voi seurata YouTubessa, Facebookissa tai TE-liven omilla sivuilla. Lähetykseen voi osallistua mistä tahansa, kunhan etäyhteys toimii. Jos et pysty seuraamaan live-lähetystä voit aina katsoa lähetyksen tallenteena. Live-lähetykset tallennetaan TE-liven videokirjastoon, josta työnhakija voi katsoa niitä myöhemminkin ja innostua hakemaan yritykseen töihin vapaalla hakemuksella, vaikkei juuri sillä hetkellä olisikaan avoimia työpaikkoja. Lähetyksen aikana voi lähettää kysymyksiä chatin kautta. Juontaja esittää lähetetyt kysymykset ja kysyjän henkilöllisyys ei tule kenenkään tietoon. Hakija kuulee myös vastaukset muiden lähettämiin kysymyksiin. Näin hän saa laajemman kuvan työpaikasta ja työtehtävistä, sekä vastaukset kysymyksiin, joita itse ei olisi ehkä huomannut kysyä. Työnhakijan on helpompi päätellä sopivatko hänen vahvuutensa kyseiseen työhön, kun hän kuulee millaisia asioita työnantaja korostaa ja millaista kokemusta odotetaan. Tästä on hyötyä työhakemuksen teossa. Usein myös työpaikan henkilökuntaa on mukana livessä, jolloin hakija saa kuvan tulevista työtovereista. Voit päätellä olisiko kyseinen paikka sellainen, johon itse voisit hakea. Työnantajan kannalta TE-live on tehokas keino kertoa laajemmin organisaatiosta ja mitä sillä on tarjota työpaikkana ja miksi sinne kannattaa mennä töihin. Liven avulla voi myös esitellä paikkakuntaa, jossa työpaikka sijaitsee. Tämä on tarpeen varsinkin silloin, jos on kyse pienestä paikkakunnasta ja työntekijä mahdollisesti olisi muuttamassa työn mukana. Kun hakijat pääsevät tutustumaan laajemmin työpaikkaan, työntekijöihin ja paikkakuntaan saattaa se edesauttaa siihen, että hakijatkin valikoituvat jo ennalta sellaisiksi, jotka todella haluavat työn ja ovat siihen myös sopivia. Työhaastattelussakin voidaan keskittyä kaikkein olennaisimpiin asioihin, kun työnhakijalla on jo hyvät tiedot työpaikasta ja työnantajasta.
uorisotakuu tarkoittaa, että TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on alkanut. Palvelu parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja löytää työpaikka. Nuorisotakuu mm. edistää sijoittumista koulutukseen, työmarkkinoille, estää työttömyyden pitkittymistä ja estää syrjäytymistä.
Jos olet alle 25-vuotias nuori tai 25–29-vuotias vastavalmistunut ja olet työnhakijana TE-toimistossa, teet yhteistyössä toimiston kanssa työllistymissuunnitelman. Siihen sisältyy palveluja, jotka edistävät työllistymistä. Ennen kolmen kuukauden työttömyyttä TE-toimisto tarjoaa esimerkiksi: • • • • • • •
Työtä Koulutusta Työkokeilua Työnhakuvalmennusta Starttirahaa Palkkatuettua työtä Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja.
Jos työttömyys pitkittyy, TE-toimisto tarjoaa palveluja aktiivisesti koko työttömyyden ajan. Jos olet työllisyyden kuntakokeilun asiakas, laadit työllistymissuunnitelman kotikuntasi kanssa ja kotikuntasi ohjaa sinut sinulle sopiviin työllistymistä edistäviin palveluihin. Nuorisotakuu edellyttää myös nuoren omaa aktiivisuutta. Sinulla on esimerkiksi velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen keväällä, vaikka olet työkokeilussa tai käytät muuta palvelua. Muuten voi seurauksena olla työttömyysturvalain mukainen sanktio. Nuorten yhteiskuntatakuu koskee kaikkia alle 25-vuotiaita ja viimeisen 12 kuukauden aikana valmistuneita alle 30-vuotiaita työttömiä nuoria, jotka ovat TE-toimistossa työnhakijoina. Nuorisotakuu koskee nuoria riippumatta siitä, onko ammatillinen koulutus suoritettu vai ei. Nuorisotakuu toteutuu myös, jos nuori ohjataan muuhun kuin julkiseen työvoimapalveluun, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata esim. kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Lisätietoja saat TE-toimistoista sekä työ- ja elinkeinoministeriön ohjeesta nuorisotakuusta. Lähteet: TE-toimisto
Lähteet: te-live.fi
19
Katriina Edman ”Kata”
M
inä olen 24-vuotta täyttänyt pyörätuoliin joutunut nuori nainen. Luonteeltani olen sosiaalinen, puhelias ja nauravainen. Minä olen kotoisin Nakkilasta. Nuoruuteni vietin huostaanotettuna lastensuojelulaitoksissa eri puolilla Poria. Lopulta sain sijaisperheen Köyliöstä. Siellä asuin, kunnes täytin 18-vuotta. Sen jälkeen muutin Riihimäelle sen aikaisen miesystäväni luokse. Tulin raskaaksi ja sain lapsen samana päivänä, kun itse täytin 20-vuotta. Poikani jäi asumaan isänsä luokse onnettomuuteni jälkeen. Nykyään asun Kankaanpäässä Ihanakalliossa miesystäväni Jannen ja koirani Vippen kanssa, mutta mieleni haluaisi takaisin Poriin, mutta mieheni yrittää karttaa koko kaupunkia.
Nyt olen sen verran erakoitunut, että en enää jaksa oikein nähdä ketään. Vaikka olenkin todella sosiaalinen, niin joskus vain tahtoo olla omassa rauhassa. Nykyään, kun kysytäänkin luonteenpiirteitä, niin en vain osaa vastata siihen. Tai muutenkaan, en osaa enää kertoa itsestäni tarkemmin, koska tuntuu siltä, että en vain tunne itseäni enää niin hyvin, kuin ennen. Minulle eläimet ovat olleet aina todella tärkeitä. Ennen onnettomuutta toimin eläintenhoitajana Huittisissa, vaikka minulla ei koulutusta siihen ollutkaan. Sitä ennen työskentelin Porissa raviradalla. Kuten työkokemuksestanikin huomaa olen todella eläinrakas.
Pyörätuoliin jouduin vuonna 2019 tapahtuneen ulosajon seurauksena. Matkustin takapenkillä ilman turvavyötä. Se olikin kaikkein traagisin opetus minulle. Kolarin tapahduttua vaivuin puoleksi vuodeksi koomaan. Eräänä päivänä minä kuitenkin heräsin, mikä oli todellinen ihme lääkäreidenkin mielestä. Se, mitä opin ulosajosta, oli, että kannattaa vähän miettiä, kenet luottaa kuskiksi. Moni on minulle tosin sanonut, että eikö tuo edes opettanut turvavyön käyttöä? Kyllä se opetti. Nimittäin sen, että auto ei saa liikkua ennen kuin kaikilla on vyöt kiinni.
Minulla oli saksanpaimenkoira nimeltään Karma, joka kuoli 1,5 vuotiaana luusto sairauteen. Karman nimi on myös tatuoituna rintakehääni. Muutenkin minulla on paljon tatuointeja, esim. kasvoissa, käsissä, sormissa, ja kämmenselissä. Sen kanssa harrastin vähän kaikenlaista. Kävimme yhden kehitysvammaisen nuoren tytön luona, koska hän tykkäsi erittäin paljon koirista ja ihastui myös Karmaan. Kävimme myös jäljestämässä, pelastuskoiratoiminnassa ja myös hakumetsässä. Kävimme myös muutaman kerran näyttelyissä, mutta ne eivät oikein jaksaneet kiinnostaa minua eikä koiraa.
20
Karman jälkeeni otin uros dobermann-pennun, sen kanssa harrastin jäljestystä. Rotu ei kuitenkaan osoittautunut minulle sopivaksi, joten luovuin siitä. Seuraava koirani oli saksanpaimenuros Vaurio. Sen kanssa kävin tottelevaisuuskokeissa. Innostuin myös koirahieronnasta. Minun pitikin mennä opiskelemaan koirahierojaksi, mutta en ehtinyt ennen onnettomuutta. Nykyään se ei onnistuisi, kuin pienillä koiraroduilla, joita voi hieroa hierontapöydällä. Vaurio oli kookas uros. Se totteli kuin ihmisen mieli. Vaurio päätyi kasvattajalleen takaisin kolarini jälkeen. Myös sen kanssa kävin näyttelyssä. Virpi (Vippe) tuli meille alkusyksystä -21. Vippe on sekarotuinen narttukoira, jossa on dobermannia ja saksanpaimenkoiraa. Se on nyt 4-vuotias. Vippen oikea nimi on Virpi, mutta en itse pitänyt siitä, joten keksin lempinimen. Se ei mukamas tullut toisten koirien kanssa toimeen. Virpin entinen omistaja oli aika arka. Koira vei häntä, eikä hän koiraa. Päätimme sitten yhteistuumin, että ehkä Virpin on parempi meillä ja sille tielle Virpi jäi ja päivääkään en kadu.
Minulla ei siis ole koulutusta mihinkään. Mielummin tein töitä kuin istuin koulun penkillä. Minulla on ollut paha ADHD lapsesta asti. Nyt minulla on siihen lääkitys. Onnettomuuden seurauksena minun vasen jalkani amputoitiin. Jalkaproteesia pystyn käyttämään hyvin vähän. Minulle jäi myös karsastus ja hajataitto silmiin. Jouduin käyttämään silmälaseja. En pitänyt silmälaseista, joten toivoin pääseväni silmäleikkaukseen. Minut hyväksyttiinkin leikkaukseen ja näköni palautui normaaliksi. Enää en tarvitse silmälaseja. Minulla on myös ollut pienenä lapsena syöpä suussa, jonka seurauksena minulta poistettiin hampaita oikealta puolelta suuta. Onnettomuuden vuoksi minulta jouduttiin poistamaan vielä lisää hampaita. Minä aloitin Valtissa pitkän sairasloman jälkeen joulukuun 2021 alussa mediapajalla. Kävin kyllä kokeilemassa vähän kaikkea, mutta mediapaja vei voiton. Valtti on tuonut arkeen vähän sisältöä ja rytmiä. Nyt Valttiin päästyäni aloin kirjoittamaan Valtin lehteen erilaisia juttuja. Valtin ajalta toivon, että voimavarani paranisivat niin, että voisin hakea töitä. En vielä tiedä mitä tulevaisuudessa haluan tehdä. Pyörätuoliin joutuminen murskasi haaveeni tulla rekkakuskiksi. Se on ollut haaveeni lapsuudesta asti.
21
Arja Kurtti
H
ei minä olen Arja. Tulin Valttiin työkokeiluun vuoden 2021 lopulla. Vuoden alusta aloitin Valtti lehdessä toimittajana. Olen syntynyt Ulvilassa. Jo pienenä muutin äitini kanssa isäni kotitilalle Siikaisiin. Ja palasin taas peruskoulun jälkeen Ulvilaan, jossa kävin lukion. Nyt asun taas Siikaisissa mieheni ja nuorimman poikamme kanssa. Asumme ”valtatien” varrella keskellä ei mitään, kuten tapaan sanoa. Koska talomme on entinen osuuspankin konttori, on minua tituleerattu pankinjohtajaksikin. Olen sanonut, että rahaa otetaan yhä vastaan, mutta takaisin sitä ei voi nostaa, eikä meillä lainoja myönnellä. Kaksi vanhinta lastani ovat jo lentäneet pesästä ja opiskelevat Turun yliopistossa. Toinen on tällä hetkellä töissä eduskunnassa ja valmistelee samalla maisterin tutkintoa. Toinen opiskelee englantia. Nuorin poikani valmistuu kohta kokiksi Sataedusta. Lemmikeitä meillä on tällä hetkellä kaksi. Kissat Manta ja Mortti. Aiemmin meillä on aina myös ollut koira, mutta kun viimeisin koiramme sairastui luusyöpään ja jouduttiin lopettamaan, ei ole vielä hankittu uutta. Toinen mielenkiintoinen työharjoittelu oli etätyöhön Voi olla, ettei rankan kokemuksen jälkeen enää valmentavalla kurssilla. Silloin kirjoitin eräälle firmalle hankitakkaan. Aika näyttää. käyttöohjeita pikku kaivurin käyttöön eri kielillä. Aika haastavaa erikoissanaston selvittämistä. Olen koulutukseltani laskentatoimen yo-merkonomi. Valmistuin viimeisten Yo-merkonomien joukossa Kankaanpään kauppaoppilaitoksesta. Olen suorittanut Töitä olen tehnyt monilla aloilla. Ensimmäinen työpaikkani ylioppilaaksi pääsyn jälkeen oli baarimyyjän myös taloushallinnon ammattitutkintokoulutuksen ja paikka. Sen jälkeen ajauduin pieneen metalli firmaan etätyöhön valmentavan koulutuksen. konttoristiksi. Kun firma myytiin jäin ensimmäistä Olen osallistunut myös useille muille kursseille ja kertaa työttömäksi ja päätin lähteä opiskelemaan niiden kautta päässyt työharjoitteluun erilaisiin työpaikkoihin. Esim. olen ollut Kankaanpään Seudussa saadakseni paremmat mahdollisuudet työllistyä. Valmistumiseni aikaan Suomessa elettiin kuitenkin harjoittelijana. Siellä sain tehdä toimittajan hommia. lama-aikaa ja työnsaanti oli vaikeaa. Aloin myös Lehtiö, kynä ja kamera mukaan ja jutun tekoon. odottamaan esikoistani, mikä ei sekään helpottanut Siitä vaan ilman kummempia opastuksia. työnsaantia. Jäin kotiin hoitamaan lasta. Pian toinenkin poikani ilmoitti maailmaan tulostaan. Palasin työelämään, kun toinen lapseni oli kahden vuoden ikäinen. Tuolloin sain lomittajan paikan paikallisesta Salesta. Työtä kesti vain alle vuoden ja taas olin työtön. Kun alan töitä ei löytynyt päätin kokeilla haastattelijan/edustajan töitä. Kankaanpäässä ja ympäristökunnissa tehtiin kotiseututeosta, johon haastateltiin asuinrakennusten omistajia. Kerrottiin talon historiaa ja nykyisistä omistajista/asukkaista. Työ oli todella haastavaa ja mielenkiintoista. Voidaan sanoa, että työssä näki ihmiselämän koko kirjon. Oli paljon positiivista vastaanottoa, mutta törmäsin myös ihmisiin, joilla ei ollut hyvä päivä. Tähän työhön palasin myös myöhemmin, kun samaa teosta tehtiin Siikaisten, Ahlaisten, Merikarvian ja Pomarkun alueella.
22
Seuraava työpaikkani oli Merikarvian Seudun Työnhakijoilla. Aluksi olin töissä kierrätyksessä/kirpparilla. Kun he sitten päättivät laajentaa toimintaa Siikaisiin, minusta tuli siikaisten toimipisteen hoitaja. Työhöni kuului työttömien neuvonta ja avustaminen esim. työhakemusten esittelykirjeiden tekemisessä. Työ oli mielenkiintoista ja haastavaa, kun sain itse organisoida tekemiseni. Tämä työ oli määräaikainen ja päättyi, kun kolmas poikani syntyi. Olen toiminut myös 4H-kerhon ohjaajana, kuljettanut vanhuksille ruokaa, hoitanut matkahuolto ja tehnyt taloushallinnon toimistotöitä Siikaisten kunnassa. Ennen tänne tuloani viimeisin työpaikkani oli työnohjaajana kuntouttavassa työtoiminnassa Siikaisten toimintatuvalla. Ensin Kankaanpään tekevien ja sitten Siikaisten kunnan palkkalistoilla. Työ oli määräaikainen ja loppui, kun kuntouttavatyötoiminta siirtyi Posan hoidettavaksi. Olen siis ollut monessa mukana. Jokainen työ ja työpaikka ovat antaneet paljon ja ennen kaikkea elämän kokemusta ja paljon uusia ystäviä.
Valttiin tulin tutustumaan, kun työttömyyteni tuntui pitkittyvän. Työpaikkoja hain ahkerasti, mutta ei vaan onnistanut. Yo-merkonomin koulutus ei enää tuntunut riittävän. Nykyään tuntuu, että pitää olla vähintään tradenomin tai maisterin paperit saadakseen alan töitä. Eikä yli 50. v. ikäkään ole työnsaantia helpottava tekijä. Aluksi aloitin kahden kuukauden työkokeilulla. Tuo aika meni tosi nopeasti. Suoritin ECDL tutkinnon osia (nykyisin ICDL) ja tutustuin kuvankäsittely ja lehdentaitto ohjelmiin. Näin sain päivitettyä tietojani. Työkokeilu jakson jälkeen sain tarjouksen ryhtyä lehteen toimittajaksi, kun entinen päätoimittaja Marja jätti pitkäaikaisen tehtävänsä. Olin valmis tarttumaan haasteeseen. Odotan kovasti, mitä työ tuo tullessaan. On aina hauskaa saada uusia ja erilaisia haasteita. Minua kiinnostaa myös mahdollisuus kouluttaa itseäni Valtissa työskentelyn aikana. Erityisesti kiinnostaa kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto. Varsinkin kun minulla on jo työnohjauksesta aiempaa työkokemustakin. Täällä sen voisi suorittaa kätevästi työn ohella. Opinnot olisivat suurelta osalta etäopintoja ja työssäoppimista. Voi olla, että lehden ilmestyessä olen jo aloittanut koulutuksen. Harrastukseni liittyvät yhdistystoimintaan ja kunnallisiin luottamustoimiin. Tällä hetkellä toimin Siikaisten kunnassa Valtuutettuna ja kunnanhallituksen puheenjohtajana sekä oman puolueeni paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Luottamustoimet ovat haastavia ja vievät melkoisesti aikaa, mutta antavat myös paljon. On sekä mukavaa että haastavaa työskennellä erilaisten ja eri ajattelutavan omaavien ihmisten kanssa. Oppii kuuntelemaan ja tekemään kompromisseja. Olen saanut monia uusia ystäviä ja saanut tutustua kaikenlaisiin ihmisiin. Olen todennut, että vaikka olisi kuinka tunnettu ja ”suuri” poliitikko tahansa kaikki ovat lopulta ihan tavallisia ihmisiä. Mikä sinusta tulee isona, kysytään lapsilta. Saman kysymyksen voisi esittää minullekin Vastaus olisi, etten tiedä vielä. Osaako kukaan nykyaikana varmaksi sanoa? Työelämä ja sen vaatimukset muuttuvat koko ajan. Voi olla, että huomenna et enää olekaan pätevä siihen työhön missä olet toiminut useita vuosia. Näin on käynyt monille, kun vaatimuksia on äkisti muutettu. Mutta toivon, että minusta tulee parempi ihminen, että opin kuuntelemaan muita paremmin, löydän paikkani työelämässä ja saan elää suhteellisen terveen ja onnellisen elämän.
23
Päivi Hostikka “Vielä ei ole savolaisvitsejä kerrottu kahvipöydässä liikaa” kertoo Päivi, joka on syntyjään Savonmuan tyttö.
N
ykyään hän asustaa avomiehensä kanssa tämän kotitilalla Karviassa, minne hän muutti Mikkelistä. Avomies asusti Karviassa ja hän oli myös matkatöissä. Päivillä oli työpaikka Savonlinnassa, jonne hän ajoi päivittäin Mikkelistä. Viikonloppuisin hän ajoi sitten vielä kolmisen sataa kilometriä miehen luokse Karviaan. Autoilu alkoi pikkuhiljaa riittämään ja kun tilaisuus muuttoon tuli mahdolliseksi, he päättivät, että nyt aika tehdä lopullinen päätös Karviaan muutosta. Päivi on kotiutunut hyvin ja tykkää asustaa Satakunnassa. Korona aika on tietenkin hieman haitannut ihmisiin tutustumista, kun kodin ulkopuoliset kontaktit ovat olleet vähäisiä. Päivi sanoo kuitenkin olevansa kotona viihtyvä ihminen, joten isoa haittaa koronasta ei ole ollut. Kankaanpäästä löytyvät kaikki tarvittavat palvelut ja matka Karviasta Kankaanpäähänkin on ihan sopiva. Päivi on koulutukseltaan restonomi YAMK (Ylempi ammattikorkeakoulututkinto). Ammatiltaan hän on ammatillinen erityisopettaja. Työuransa hän on aloittanut aikoinaan ravintolakokkina ja keittiöpäällikkönä. Päivi on toiminut opetustehtävissä kaikkiaan 17 vuotta. Hän on opettanut ravintolakokkeja Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa Ivalossa, Kainuun ammattiopistossa Kuusamossa, Saimaan ammattiopistossa Imatralla ja opetusravintola Paviljongissa Savonlinnassa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Mikkelissä hän on kouluttanut restonomeja ja ympäristöinsinöörejä. Miten Päivi sitten löysi tiensä Valttiin? Karviaan muuton jälkeen Päivi alkoi etsiä itselleen uutta työpaikkaa. Paikkoja olisi ollut tarjolla lähinnä lähihoitajille ja hitsaajille, mutta oman alan hommia ei oikein ollut tarjolla. Sitten hän ilokseen huomasi, että Valttiin etsittiin projektityöntekijöitä työhön, joka oli lähellä Päivin osaamisaluetta ja johon liittyi monia osa-alueita, jotka olivat lähellä hänen sydäntään. Hän päätti hakea paikkaa ja tuli valituksi. Hän oli todella iloinen, kun valinta osui häneen.
Hänen työnsä Valtissa liittyy hävikistä hyvinvointiinESR hankkeeseen, jonka kohderyhmänä on työttömiä, alan vaihtajia, ilman koulutusta olevia tai koulutuksen keskeyttäneitä. Tavoitteeksi on asetettu jopa 60 henkilön osallistaminen. Hankkeessa on tavoitteena opinnollistaa uuden hävikkiruokalan työtehtäviä. Ruokalan tilojen remontti on jo aloitettu, ja viikolla 24 pitäisi asiakastilojen olla valmiina. Oppimista tapahtuu työtä tekemällä ja sen myötä myös teoriapuolen osaaminenkin pikkuhiljaa karttuu. Opiskelijaan ja työntekijään täytyy luottaa, että hän pystyy tekemään ja oppii uusia asioita. Ilman tuota luottamusta he eivät koskaan uskalla tehdä mitään. Onnistuminen ja oppiminen voimauttaa ja vie asioita kuin itsestään eteenpäin. Osaamisen kehittäminen ei rajoitu ainoastaan ravintola- ja cateringalalle vaan mukana on myös puhtaanapito- ja logistiikka-alan työtehtäviä. Paikkoja löytyy myös asiakaspalvelusta ja myyntityöstä. Jokaiselle halukkaalle löytyy varmasti oma paikka ja mieluisa työtehtävä. Työtehtävien opinnollistamisen tavoitteena on osaamisen vahvistaminen ja todentaminen. Kun asiakas saa osaamisestaan todistuksen, on hänen helpompi päästä kiinni opiskelu- tai työpaikkaan.
24
Odotukset työn suhteen ovat korkealla. Kaikki asiat, joiden äärellä toimitaan ovat todella tärkeitä myös Päiville henkilökohtaisesti. Mukana projektissa ovat ruoka-aputoiminta ja ruokahävikin koordinointi. Päivi kertoo, ettei heitä ruokaa roskiin. Itse hän pyrkii viimeiseen asti hyödyntämään kaiken mahdollisen. Koska koko maailmaa ei pysty pelastamaan, pitää mennä eteenpäin pienin askelin. Ruokahävikin ehkäisy on yksi tärkeimmistä asioista. Kun miettii sitä aikaa ja energiaa mitä ruoantuotannossa kuluu eri vaiheissa, ei kaikkea sitä sovi tuhlata turhaan. Jos osa elintarvikkeista vielä päätyy lopulta roskiin, on koko prosessi ollut turha, mutta rahaa on kulunut paljon. Tämä on sellainen asia, jota Päivi toivoisi kaikkien miettivän.
Mikä nimeksi uudelle ruokalalle ja kahvilalle? Kankaanpäähän, osoitteeseen Toimenkatu 2, avataan syksyllä Valtin uusi ruokala ja kahvila. Kahvilan ja ruokalan tärkeät arvot liittyvät kierrätykseen, ruokahävikin vähentämiseen ja ihmisen kohtaamiseen. Nyt nämä upeat tilat tarvitsisivat myös upeat nimet. Auta keksimään kivat nimet osallistumalla nimikilpailuun. Nimikilpailuun voi vastata nimettömänä, mutta kaikkien yhteystietonsa jättäneiden kesken arvotaan palkintoja.
Toinen tärkeä asia Päiville on käytettyjen tavaroiden hyödyntäminen uuden ruokalan avaamisessa. Kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle kiilotettua ja uutta. Se on hieno juttu. Tässä ei olla perustamassa mitään Michelin tähden ravintolaa, Päivi naurahtaa. Usein vanhat tavarat ovat hienoja ja laadukkaampia. Tärkeintä tässä työssä ovat kuitenkin ihmiset, Päivi toteaa. Heitähän varten tätä projektia tehdään. Osallistaminen on olennaisin ja tärkein asia projektissa. Toiveena, että hankkeesta tulisi meidän kaikkien Valttilaisten yhteinen projekti. Töihin tulijat kokisivat paikan omakseen ja saisivat sitä kautta lisää motivaatiota. Ruokalassa on mahdollista hankkia osaamista erilaisia työtehtäviä tekemällä, joten paikallinen oppilaitos tulee varmasti olemaan yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista.
Valtin työpajoille ilmestyy viikolla 14 laatikot, johon nimiehdotuksen voi jättää kirjallisena. Kilpailuun voi osallistua myös Valtin sosiaalisessa mediassa (kurkkaa Valtin facebook sivut). Ruokalan ja kahvilan uudet nimet julkaistaan osallistujille sosiaalisessa mediassa ja Valtti työpajalla. Nimikilpailu alkaa 7.4.2022 ja aikaa osallistua on 30.4.2022 saakka. Nimet kahvilalle ja ruokalalle valitsee raati, joka koostuu Valtin henkilöstöstä. Voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti.
Lyhyellä puolentoista viikon kokemuksella Valtissa työskentelystä Päivi sanoo, että hänestä Valtti on upea työyhteisö. Jokainen on arvokas omana itsenään ja Valtissa on avoin luottamuksen ilmapiiri. Täällä pystyy puhumaan suoraan ja huumorilla ihmisille. Täällä on hyvä ilmapiiri, tänne on ihana tulla joka aamu. Täällä saa jokainen olla oma itsensä, se on aivan huippu juttu, sanoo Päivi. Hän uskoo tai ainakin toivoo, että kaikki muutkin ajattelevat niin.
Osaamisen kehittäminen ei rajoitu ainoastaan ravintola- ja cateringalalle vaan mukana on myös puhtaanapito- ja logistiikka-alan työtehtäviä.
Järjestäjä selvittää nimenkäyttöoikeuden eikä sitoudu valitsemaan kohteen nimeksi kilpailusta saatua nimiehdotusta. Järjestäjällä on oikeus suunnitella kohteen lopullinen nimi hyödyntämällä ja muokkaamalla kilpailuun lähetettyjä nimiehdotuksia. Lähetä nimiehdotuksesi: Päiville, puh. 044 5772064 paivi.hostikka@valtti.fi Allille, puh. 044 5772028 alli.kapanen@valtti.fi
Paikkoja löytyy myös asiakaspalvelusta ja myyntityöstä. 25
Ruokahävikki Ruokahävikki tarkoittaa ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä jää syömättä tai päätyy biojätteeksi. Ruokahävikki aiheuttaa turhaa ympäristökuormitusta, koska ruoantuotannon panokset on käytetty ja niihin liittyvät päästöt ovat syntyneet perusteettomasti.
Kauppojen hävikkiruoka
Monet kaupat lahjoittavat yli jäävää ruokaa hyväntekeväisyyteen. Vanhentumassa olevaa tuoretavaraa myydään alennuksella ”laputtamalla” niitä prosenttialennuksesta kertovin tarroin. Vanhentuvia tai muuten epäkurantteja elintarvikkeita myymään on ngelma on maailmanlaajuinen. Maailmanlaajuisyntynyt verkkokauppoja, kuten Matsmart ja sesti ruokaa menee hukkaan tuotanto- ja kulutus- Fiksuruoka. Myytävät tuotteet ovat huoneenketjun eri vaiheissa vuosittain yhteensä noin kolmaslämmössä säilyviä pakattuja elintarvikkeita, kuten osa eli 1300 milj. tonnia. Lähes puolet maailmassa viljatuotteita, makeisia, virvoitusjuomia ja säilykkeitä. tuotetuista hedelmistä ja vihanneksista päätyy Valikoimiin kuuluu myös esimerkiksi pakkausuudisjätteeksi. Kehittyneissä maissa suurin osa hävikistä tuksen takia epäkuranteiksi muuttuneita käyttösyntyy ruokakaupoissa ja kotitalouksissa. Kun taas tavaraeriä. kehittyvissä maissa vastaavasti elintarvikeketjun alkuvaiheissa, varastoinnissa ja jakelussa, johtuen puutteellisesta logistiikasta ja varastointimahdollisuuksista. Ravintoloiden hävikkiruoka
O
Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa syömäkelpoisesta ruuasta noin 10-15%. Kiloissa se tarkoittaa noin 450 miljoonaa kiloa eli noin 80kg/asukas. Kotitalouksissa hävikin määrä on suurin, 32%, elintarviketeollisuudessa 21%, 18% ravitsemuspalveluissa (ravintoloissa, lounasruokaloissa ja kunnallisissa ruokapalveluyrityksissä), 16% kaupoissa ja 13% alkutuotannossa.
Suuremmissa kaupungeissa on ravintoloiden hävikkiruoan hyödyntämiseen kehitettyjä mobiilisovelluksia, joiden avulla asiakkaat voivat tilata palvelussa mukana olevien ravintoloiden lounaalta ylijääneitä aterioita. tällaisia sovelluksia ovat esim. ResQ Club ja Lunchie. Asiakkaat hakea tilaamansa annokset itse ravintolasta. Sovellusten ideana on auttaa ravintoloitsijoita ja ruokakauppiaita hävikin minimoinnissa ja tarjota asiakkaille mahdollisuuden nauttia ruoasta edullisesti.
Määrällisesti eniten hävikkiä syntyy siis kotitalouksissa, mutta ravitsemuspalveluissa hävikkiin joutuu suuri osa käsitellystä ruuasta. Kotitalouksien ruokahävikkiä syntyy etenkin vihanneksista, hedelmistä, marjoista, leivästä ja kahvista. Hävikkiruoan hyödyntäminen ja ruokahävikin minimoiminen säästää paitsi maapalloa myös rahaa.
Ole tiedostava kuluttaja
Hävikkiruoan hyödyntäminen on erilaisia tapoja käyttää laitosten, kauppojen ja ravintoloiden ylijäämäruokaa. Suomessa koko ravitsemusalan hävikin osuus on noin 10-15%.
”Suomessa haaskataan koko elintarvikeketjussa syömäkelpoisesta ruuasta noin 10-15%.”
Kysy rohkeasti ravintoloista ja kaupoista, mitä konkreettisia tekoja ne tekevät ruokahävikin vähentämiseksi. Valitse kauppoja ja ravintoloita, jotka yrittävät aktiivisesti vähentää ruokahävikkiä ja raportoivat toimistaan avoimesti. Ruokahävikin ympäristövaikutukset Kun syömäkelpoista ruokaa heitetään roskiin kaikki ruuan valmistukseen käytetty energia ja työpanokset valuvat hukkaan. Poisheitetyssä ruoassa kyse on lähinnä ruoantuotannosta aiheutuneista turhista kasvihuonepäästöistä sekä vesiä rehevöittävistä päästöistä. Suuri osa ruoan ilmastovaikutuksista syntyy eläinperäisten tuotteiden tuotannosta Paljon ympäristöä kuormittavien elintarvikkeiden, kuten liha- ja maitotuotteiden päätymistä hävikkiin kannattaa erityisesti välttää. Lähteet: saasyoda.fi, fiksuruoka.fi
26
Miten vähentäisimme ruokahävikkiä kotona? • Suunnittele etukäteen ostoksesi ja ruoat, joita aiot valmistaa • Hyödynnä netin ja ystävien ruokavinkit suunnittelusi avuksi • Tee ruokaa itse • Seuraa roskiksesi sisältöä ja opi virheistäsi • Osta vain tarpeeseen • Opettele säilyttämään ruoka-aineita oikeissa lämpötiloissa
Valtissa on alettu seuraamaan ruokahävikkiä myös entistä tarkemmin. Keittiöstä voi nyt ostaa päivän lounasruokaa annoksina klo 12 jälkeen kotiin, jos sitä on jäänyt jäljelle. Annos on reilunkokoinen ja maksaa vain 2€. Keittiöstä saa mahdollisuuksien mukaan kipot ruualle mutta oma on aina parempi. Tämä on loistava vaihtoehto, jos esim. on niin väsynyt, että tuntuu ettei kotona jaksaisi alkaa enää ruokaa väsäämään. Tietenkin yksi annos on yleensä yhdelle, max. kahdelle henkilölle ja jos kyseessä on perhe, voi tietenkin mahdollisuuksien mukaan ostaa useamman annoksen. Rohkeasti vain keittiöön kyselemään ylijäämäruokaa! - Sari Ahola -
• Vähemmän on enemmän • Pakasta ja muista käyttää ruoat pakkasesta • Hyödynnä enemmän: käytä raaka-aineet tarkkaan ja ajattele uudestaan
Maailman ruokahävikillä voitaisiin ruokkia arviolta jopa kaksi miljardia ihmistä!
• Pidä kaapeissasi hyvä valikoima pitkään säilyviä perusraaka-aineita • Syö sesongin mukaan • Mieti, onko ruoka oikeasti pilalla ennen roskiin heittämistä
27
Diakonia
D
iakonia eli kirkollinen sosiaali- ja terveystyö on kirkkojen ja seurakuntien tarjoamaa sosiaalista palvelu- ja avustustyötä. Sana diakonia on kreikkaa ja tarkoittaa palvelua. Diakonit ja diakonissat tekevät diakonia työtä. Se on yksi kirkon peruspalveluluista jumalanpalvelusten ja lähetystyön ohella. Käytännössä työ on vähempiosaisten auttamista niin henkisesti, kuin taloudellisestikkin. Diakonian historia Nykyaikaisen diakonian perustajina pidetään Theodor Fliedneria ja Johann Hinrich Wicherniä. Ensimmäisen diakonialaitoksen Fliedner perusti 13.10.1839 Kaiserswerthiin. Wichern perusti Berliiniin Elisabeth-laitos nimisen sairaalan ja hän aloitti miesdiakonien koulutuksen. Tunnetuimpia suomalaisia diakonialaitoksia ovat Helsingin Diakonialaitos, Lahden Diakonian instituutti ja Oulun diakonissalaitos. Meitä lähinnä toimii Länsi-Suomen diakonissalaitos, jonka toimipaikka on Porissa.
Hanna Sippola
Diakoniatyö seurakunnissa Diakonia työtä seurakunnissa tekevät Diakonit ja Diakonissat. Diakonissan erottaa diakonista se, että heillä on myös sairaanhoitajan pätevyys. Diakonia työhön osallistuu myös paljon vapaaehtoisia seurakunnan jäseniä. Erilaisilla tempauksilla ja tapahtumilla pyritään keräämään rahoitusta. Kävimme haastattelemassa diakonia työntekijä Hanna Sippolaa. Tutustuimme hänen työhönsä.
H
anna Sippola on Kankaanpään seurakunnan diakoniatyötekijä. Hanna on kotoisin Ikaalisista, josta hän myös tällä hetkellä kulkee töissä Kankaanpäässä ja Honkajoella. Ikaalinen on hänelle rakas paikka. Myös hänen vanhempansa asuvat Ikaalisissa lähellä, ja heidän luonaankin Hanna käy auttelemassa tarpeen mukaan. Hanna on aiemmin toiminut seurakunnan nuorisotyönohjaajana 20 vuotta. Hän on hyvin ulospäinsuuntautuva ja iloinen ihminen. Nauru ja hymy ovat hyvin herkässä. Tällä hetkellä hänellä on päävastuualueenaan Honkajoen kappeliseurakunnan diakoniatyö. Honkajoella hän käy 2-3 kertaa viikossa. Ukrainasta Honkajoelle tullee pakolaiset työllistävät häntä tällä hetkellä todella paljon. Hänet on nimetty koordinoimaan pakolaisten hätämajoitusta ja vastaanottoa. Niinpä tällä hetkellä isoin osa työajasta kuluukin Honkajoella. Osan ajasta Hanna toimii Kankaanpäässä. Hanna kuvailee diakoniatyötä kirkon sosiaalityöksi. Kuten sosiaalityö niin myös diakoniatyö auttaa eri-ikäisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Tehtävänä on pitää kaikkein heikompiosaisten puolta. Hanna kertoo pitävänsä työstään juuri siksi, että siihen kuuluu monipuolisia tehtäviä. Hän naurahtaa, ”ettei yksikään päivä hänen työssään ole takuuvarmasti samanlainen kuin muut”.
28
”Työ vaatii ongelmanratkaisukykyä. Tehdään aina, mitä tarvii.” Hyvänä esimerkkinä Ukrainasta tulleet pakolaiset. Vaaditaan nopeaa reagointia. Ei voida odottaa vaan on toimittava heti. Seurakunta on järjestänyt heille hätämajoitusta Honkajoen pappilassa. Seurakuntalaiset ovat antaneet paljon lahjoituksia, jotka pyritään saamaan eteenpäin tarvitsijoille. Hanna auttaa heitä myös muissa asioissa, kuten vaatehuollossa ja ruoka-asioissa. Diakonin työ Honkajoen seurakunnassa on hyvin monipuolista. Avustaminen on sekä hengellistä että taloudellista. Diakoniatyöntekijän työhön kuuluvat myös syntymäpäiväkäynnit ja kotikäynnit. Pääasiassa nämä kohdistuvat ikäihmisiin, mutta muitakin palvelun piiriin kuuluu. Villa Rauhalan hoivakodissa Hanna käy pitämässä hartaustilaisuuksia. Hän vierailee myös muutamissa asuinyhteisöissä, joiden aktiiviset asukkaat ovat pyytäneet hartaustilaisuuksia. Hannan tehtäviin kuuluu myös naisten piirin vetäminen kappalaisen kanssa vuoron perään. Vaikka ryhmiä ja tilaisuuksia järjestetään, on diakoniatyöntekijän työ paljolti yksilön kohtaamista. Diakoniatyöntekijänä Hanna osallistuu myös kappeliseurakunnan yhteisien tapahtumien järjestelyihin. Esim. tänä talvena järjestetty laskiaistapahtuma, jonka seurakunta järjesti yhdessä paikallisen urheiluseuran kanssa. Vaikka ihmisten ensisijainen auttaja onkin yhteiskunta niin Hannan mielestä kirkon diakonityö pystyy auttamaan nopeasti akuutissa taloudellisessa tai muun avun tarpeessa. Yhteiskunnalta avunsaanti edellyttää isoa paperisotaa ja päätöksentekoprosessit kestävät kauan. Seurakunnassa päätös voidaan tehdä todella nopeasti ja asiakas saa apua heti. Hanna katsoo, että diakoniatyö myös madaltaa ihmisten kynnystä seurakuntaa kohtaan. Ihminen kohdataan yksilönä, ei vain seurakunnan jäsenenä. Työttömät ovat löytäneet hyvin diakonian palvelut. Suuri osa taloudellisen avun hakijoista on työttömiä. Asiakkaalle tehdään aluksi talousselvitys. Paljonko jää viivan alle pakollisten menojen jälkeen. Yleisin apu on osto-osoitukset ruokakauppoihin. Kriisitilanteissa pyritään auttamaan nopeasti, esim. lapsiperheen pesukoneen rikkoutuessa autetaan hankkimaan toinen tilalle. Kirkon diakoniarahastolta voi anoa kertaluontoista isompaa avustusta. Sen voi kuitenkin saada jokainen vain kerran, joten kannattaa tarkasti miettiä, millaisessa tilanteessa sitä kannattaa hakea. Vuokrarästejä, lainoja ja vippejä ei diakoniatyö maksa. Asiakkaille annetaan talousneuvontaa ja ohjataan eteenpäin velkaneuvontaan tai takuusäätiön palveluiden piiriin.
Hannan kertoo olleensa aivan tohkeissaan käytyään vierailulla Valtissa. Erityisesti häntä ihastutti Valtin toiminnan laajuus. Hän oli kuullut Valtista, mutta vasta käynnin jälkeen hän tajusi, mistä todella on kysymys ja suositteli työkavereillekin tutustumiskäyntiä, jotta hekin ymmärtäisivät, miten paljon mahdollisuuksia voisi yhteistyölle olla. Mieleen olivat painuneet mm. mediapajan toiminnot ja pakohuoneet. Yhteistyö erilaisten tahojen kanssa myös teki vaikutuksen. Yhteistyöstä Valtin kanssa Hanna on sitä mieltä, että yhteistyömahdollisuuksia on paljonkin. Hän pitää tärkeänä, että diakoniatyöntekijän kasvot tulevat tutuiksi Valtin asiakkaille. Siten kynnys ottaa yhteyttä pienenee ja tietoisuus diakoniatyöstä kasvaa. Yhteistyö mahdollisuuksia Hanna näkee esim. media- ja puupajojen kanssa. Myös yhteistyö kierrätyksen kanssa kiinnostaa. Akuutissa hädässä tarvitaan nopeasti kaikenlaista; huonekaluja, astioita ja vaikkapa kodinkoneita. Seurakunnassa on ollut myös henkilöitä työkokeilussa. Seurakunta voisi tarjota Valttilaisillekin mahdollisuutta työkokeiluun. Hän uskoo, että jos istuttaisiin alas ja mietittäisiin, mitä kaikkea yhteistyötä voisi olla, löytyisi varmaan paljon hyviä ideoita ja toteutettavaa.
Leipäkirkko Honkajoella
L
eipäkirkko sai Honkajoella alkunsa K-kauppiaan aloitteesta noin puolitoistavuotta sitten. Tarkoituksena on vähentää ruoan hävikkiä jakamalla sitä vähävaraisille. Myös paikallinen Sale lähti nopeasti mukaan toimintaan. Leipäkirkko järjestetään joka torstai 10-11 Honkajoen seurakuntatalolla. Tavaraa haetaan kaupoista pari kertaa viikossa. Koronan takia leipäkirkkoon kuuluva hartautta ei ole järjestetty. Leipäkirkossa on viikottain 10-20 osallistujaa.
29
Leipäkirkko Honkajoen seurakuntatalolla torstaisin klo 10-11 Lisätietoja: diakoniatyöntekijä Hanna Sippola puh. 044 7133 523
Mielenkiinnon kohteita Esittelyssä: Saksanpaimenkoira
T
ämä suuri, uljas, perhekeskeinen, suosittu palvelus- ja suojelukoira, jonka maine on pilattu vuosien saatossa tappajakoiraksi, koska tämä, ja monet muut rodut (esim. dobermanni, rottweiler ja amstaff) ovat joutuneet vääriin käsiin. Tarkoitan, että koulutus on ollut puutteellinen, tai koira on jätetty kokonaan kouluttamatta, mutta on kuitenkin osallistunut tappeluihin, ja ollut uhkaavissa tilanteissa mukana. Myös poliisit käyttävät tätä rotua työssään, koska rotu on oikein koulutettuna hyvin luotettava, ja sosiaalinen.
Käyttölinjainen saksanpaimenkoira.
Saksanpaimenkoira on yksi maailman tunnetuimmista koiraroduista. Koiran yleisilmeen tulee olla lihaksikas ja valpas. Asenteeltaan se on ylväs ja varautunut, mutta sosiaalinen. Koira on ketterä ja sopusuhtainen ja kantaa itsensä ylväästi. Turkista on useita eri värimuunnoksia. Esim. harmaa, ruskea mustin merkein, ja toisinpäin, pelkkä ruskea, ja pelkkä musta. Se koostuu kovasta, karkeasta ja sileästä päällyskarvasta ja paksusta aluskarvasta. Täysikasvuisen uroksen ihanne säkäkorkeus on 60-65 cm ja nartuilla 55-60 cm. Paino vaihtelee 22-40 kg:n välillä. Yleensä urokset painavat rodussa kuin rodussa enemmän kuin nartut, mutta poikkeuksiakin on. Rodun arvioitu elinikä on 12-14 vuotta. Saksanpaimenkoiraa voidaan käyttää moniin eri lajeihin, esim. näyttelyihin, agilityyn, rally-tokoon, IPOon, jäljestykseen ja hakuun. Saksanpaimenkoiraa on kahta eri linjaa, on näyttelylinja sekä käyttölinja. Rakenteeltaan ne eroavat siten, että käyttölinjaisen selkälinja on suorempi kuin näyttelylinjaisella, jolla on esim. laskeva lantio. Yleensä käyttölinjainen on aktiivisempi kuin näyttelylinjainen ja sitä käytetäänkin enemmän harrastuksiin kuin näyttelylinjaista. Näyttölinjaiset ovat pikemminkin kotivahteja ja perheen lemmikkejä.
Elinikä • 12-14 vuotta Paino • 22-40 kg Säkäkorkeus • Urokset: 60-65 cm • Nartut: 55-60 cm
Väri • Harmaa • Musta • Ruskea Käyttötarkoitus • Paimenkoira • Palveluskoira • Seurakoira
Näyttelylinjainen saksanpaimen. ”Tosiharrastajat” sanovatkin, että näyttelylinjaisen hermot eikä vietti riitä esim. suojeluharrastukseen. Näyttölinjaisista tykätään näyttelyissä enemmän, koska niillä ei vietit nouse kehässä, kun taas käyttökoirilla voi niin käydä. Näyttelyihin voi myös mennä kotikoirankin kanssa, mutta kannattaa selvittää esim. internetistä, että millaisista koirista näyttelyn tuomari pitää. Olen itse henkilökohtaisesti mennyt koirani kanssa näyttelyyn, enkä huomannut selvittää, mitä ominaisuuksia tuomari arvostaa. Huonot tuloksethan sieltä tuli, mutta seuraaviin näyttelyihin osasin jo varautua, ja selvitin tuomarin taustoja, mikä selvästi helpotti omaa jännitystä. On myös sekalinjaisia, jossa on yhdistetty käyttö- ja näyttelylinjainen koira. Jos vaikka haluaa käyttölinjaisen näköisen koiran, näyttölinjaisen luonteella. Nämäkin ovat todella suosittuja, mutta aika helposti huono luustokin periytyy, sekä huonot hermot. Sen takia on olemassa myös koirien luonnetestejä, jotka vähän kertovat koiran luonteesta sekä vieteistä. Luonnetestiin voi mennä minkä koiran kanssa tahansa, ei pelkästään palveluskoiran. Myös kotikoiria testataan hyvin paljon.
30
Älykäs ja monipuolinen saksanpaimenkoira on vuodesta toiseen yksi suosituimmista koiraroduista. Rodun järkkymätön luottamus ja lojaalius omistajaansa, sekä palava halu toimintaan tekevät siitä loistavan työkoiran. Alun perin lampaiden paimennukseen jalostetun, myöhemmin monissa vaativissa työtehtävissä kunnostautuneen rodun loi ratsumestari Max von Stephanitz 1800-luvun lopulla Saksassa. Ensimmäisen maailmansodan aikana myös brittiläiset ja amerikkalaiset sotilaat ihastuivat tähän periksiantamattomaan rotuun ja sodan päätyttyä saksanpaimenkoiria lähti heidän mukanaan eri puolille maailmaa.
Muuten tosiaan pidän sekalinjaisista, koska omalle kohdalle sattui täydellinen (mielestäni) yksilö. Agility on vauhdikas koirien esteratakilpailu. Agilityssä ihminen ohjaa koiran virheettömästi ja mahdollisimman nopeasti tuomarin suunnitteleman radan läpi. Ratatyyppejä on kaksi: agilityrata ja hyppyrata. Jäljellä taas koira etsii esineitä, tai makupaloja hajuaistinsa avulla erilaisissa maastoissa, tai ihmisiä. Haussa etsitään joko esineitä tai ihmisiä. Riippuen siitä, mitä koira on opetettu hakemaan. Hakemaan koiran voi opettaa hakea tiettyjä esineitä tietyn hajun avulla, tai ihmisiä erilaisissa maastoissa: pelloilla, metsässä, sisätiloissa, ulkotiloissa tai missä vain missä koira mahtuu liikkumaan.
Rodun koulutettavuus on hyvä ja helppo, sillä rotu on miellyttämisen haluinen ja tottelevat, jos ne on oikein koulutettu. Tämä rotu soveltuu myös hyvin pelkäksi kotikoiraksi, jos vain osaa kysyä kasvattajalta tulevan pennun vanhemmista. Rodussa esiintyy myös sairauksia. Lonkkaniveldysplasiaa sekä kyynärniveldysplasiaa. Niillä saattaa olla myös selkäongelmia. Nämä periytyvät vanhemmista ja esivanhemmista, eli pitkälti suvusta.
Rally-toko on taas tottelevaisuuden ja agilityn sekoitus, jossa koira tekee ohjaajansa kanssa tottelevaisuusliikkeitä ja hyppää Rally-toko esteitä. Rally-toko on nykyään hyvin suosittua, koska siinä voi ottaa rennommin, kuin tottelevaisuudessa.
Entisenä aktiivisena koiraharrastajana oma kokemukseni on se, että tosiaan on kennelistä riippuvaa, että minkälainen pennusta kasvaa. Hyvä pentukoulutus on tae sille, että pennusta kasvaa hyvä harrastuskoira. Näyttelylinjaisilla ei tosiaan vietti, eikä hermo rakenne riitä kaikkiin harrastuksiin. Käyttölinjaisilla taas ei hermot oikein kestä sitä painetta. Niin kuin tuossa aikaisemmin jo mainitsin, että se on koiran vanhemmista enimmäkseen kiinni.
Tottelevaisuusosuuden tarkoituksena on selvittää koiran koulutettavuutta, palvelu- ja työskentelyhalua, sekä ohjaajan ja koiran välistä suhdetta. Tottelevaisuuden liikkeet eivät poikkea kansallisten lajien tottelevaisuudesta. Liikkeet ja niiden arvostus vaihtelevat luokittain aivan kuten muissakin palveluskoirakokeissa. Tottelevaisuus suoritetaan aina pareittain tai useamman koiran ryhmänä siten, että kun yksi koira suorittaa muita liikkeitä, pois lukien eteen lähetys, jolloin toinen koira on paikallaolossa.
Ensimmäinen saksanpaimeneni oli sekalinjainen, eli koiran toinen vanhempi oli käyttö ja toinen näyttölinjaa. Toinen ja viimeisin saksanpaimeneni taas oli puhtaasti käyttölinjaa. Sen hermot olivat todella huonot, eikä siitä sitten harrastuskoiraa saanut. Enimmäkseen jäljestykseen, mutta muihin lajeihin se ei sopinut. Tämä ensimmäinen taas sopi kaikkeen ja sen kanssa tuli harrastettua kaikkea mahdollista. Luustoltaan olivat hyvin erilaisia. Sekalinjaisella oli huono luusto ja käyttölinjaisella suhteellisen hyvä. Sekalinjaisen lonkat olivat D:t eli todella huonot. Kyynärät kaikista huonoimmat mitä voi olla. Selkä oli hyvä.
Jokainen liike alkaa ja päättyy perusasentoon. Perusasennolla tarkoitetaan koiran istumista ohjaajan vasemmalla puolella. Jokaiseen liikkeen aloitukseen tarvitaan tuomarin lupa. Tämä sen vuoksi, että tuomari pystyy seuraamaan jokaisen liikkeen kokonaisuudessaan, eikä esim. joudu kirjoittamaan arvostelua, kun ohjaaja ja koira jo suorittavat seuraavaa liikettä.
Käyttölinjaisella olivat sekä lonkat että sekä kyynärnivelet hyvät, mutta selkä taas huono. Hermoista puhumattakaan. Joten minä suosittelen sekalinjaista, jos harrastuskoiran tai kilpailukaverin haluaa. Näyttelylinjaisista minulla ei ole kokemusta, paitsi jos tutuillani tai ystävilläni on ollut.
Spl.fi
Lähteet:
Bobbi.fi Purina.fi
31
Urheilijan ravintosuositus Kovaa treenaavan urheilijan ravitsemus, kun harjoituskertoja on päivittäin.
H
iilihydraattien riittävä saanti on jaksamisen, palautumisen ja kunnon kehittymisen kannalta yksi tärkeimmistä asioista. Säännöllisessä ja jonkin verran kovatehoista harjoittelua päivittäin tai lähes päivittäin sisältävässä treenitavassa hiilihydraatteja tarvitaan päivässä 5-7 grammaa painokiloa kohden ja proteiinia 1,2-2 grammaa. Saat noin 50 grammaa hiilihydraatteja esimerkiksi syömällä kaksi isoa banaania. Jos syöminen heti raskaan treenin jälkeen ei onnistu, mehu tai hiilihydraattipainotteinen palautusjuoma ovat hyviä vaihtoehtoja. Nestemäisiä tuotteita voi nauttia liikuntasuorituksen tukemiseksi, palautumisen vauhdittamiseksi ja nestetasapainon korjaamiseksi myös suorituksen aikana. Hiilihydraattien tarve urheilijoilla onkin yleensä keskimäärin 6g/kg/vrk, mutta tarve vaihtelee 4-10g/kg/vrk lajista, harjoitustuntimääristä, tehoista ja kaudesta riippuen. Proteiinin tarve pysyy suhteellisen vakiona erilaisten harjoittelumäärien ja kausien sisällä (1,4-2,0g/kg/vrk). Elimistön täydet hiilihydraattivarastot riittävät noin 1,5-2 tunnin yhtämittaiseen kovatehoiseen suoritukseen. Lihasten hiilihydraattivarastojen täydentäminen harjoituksen jälkeen on tärkein palautumista edistävä tekijä. Hiilihydraattivarastojen täydentyminen on tavallista tehokkaampaa juuri harjoittelun jälkeen ja palaa normaalille tasolle muutaman tunnin kuluttua harjoittelun päättymisestä. Tämän vuoksi harjoittelun jälkeen suositellaankin nauttimaan hiilihydraatteja ja proteiineja sisältävä välipala tai palautumisjuoma sekä syömään täysipainotteinen ateria noin tunti harjoituksen päättymisestä. Suositeltava hiilihydraattimäärä harjoittelun jälkeen on noin 1 gramma painokiloa kohden tunnissa riippuen harjoittelun kovuudesta ja kestosta. Näin ollen on järkevää nauttia hieman enemmän hiilihydraatteja myös seuraavalla aterialla.
Hiilihydraattien saannin merkitys korostuu etenkin, jos harjoitellaan kahdesti päivässä. Proteiinit ovat yksittäisistä aminohaposta muodostuneita ravintoaineita, joita saadaan esim. maitotuotteita, lihasta, kananmunasta, täysjyväviljasta ja palkokasveista. Aminohappoja on siis saatava ravinnosta ja urheilijan tarve on hieman tavanomaista suurempi. Nopeilla hiilihydraateilla on niin kutsuttu korkea glykeeminen indeksi (Gl). Glykeeminen indeksi kertoo, kuinka nopeasti keho muuntaa hiilihydraatit ravinnoksi ja glukoosiksi. Mikäli haluat pitää painosi kurissa, kannattaa mitä ilmeisimmin valita monimutkaisia hiilihydraatteja kuten täysjyvätuotteita ja vihanneksia ylläpitämään tasaista energiansaantia niin pitkään kuin mahdollista. Syödessäsi hiilihydraatteja sisältäviä ruokia pilkkoutuvat hiilihydraatit pienempiin sokeriyksiköihin kuten glukoosiksi ja fruktoosiksi. Nämä sokeriyksiköt imeytyvät ohutsuolessa ja matkaavat sitten vereen ja maksaan. Maksa muuntaa kaiken sokerin glukoosiksi, joka kulkeutuu insuliinin mukana vereen, ja muuntuu energiaksi ja polttoaineeksi kyetäksemme ylläpitämään peruselintoimintojamme sekä harjoittaaksemme fyysistä toimintaa. Urheilujuoma on hiilihydraatti-elektrolyyttiliuos, joka ylläpitää suorituskykyä pitkäkestoisen harjoituksen aikana ja parantaa liuoksen veden imeytymistä. Urheilujuoma auttaa korvaamaan fyysisen suorituksen aikana menettämät nesteet ja tärkeimmät elektrolyytit.
32
- Timo Kirjavainen -
Hiilihydraatit energiana
Hiilihydraattien rajoittaminen
iilihydraatit ovat yksi kolmesta energiaravintoaineesta proteiinien ja rasvojen lisäksi. Niistä keho saa energiaa. Hiilihydraatteja on monissa ruuissa, kuten viljoissa, perunassa, riisissä, palkokasveissa, kuten pavuissa ja linsseissä, maitotuotteissa, marjoissa, hedelmissä ja kasviksissa. Hiilihydraatit ovat yhdisteitä, joissa on hiiltä, vetyä ja happea. Ne esiintyvät ruuassa yleensä tärkkelyksenä, ravintokuituna ja sokereina.
Vaikka hiilihydraatteja ei söisi ollenkaan, verenkierrossa on aina jonkin verran sokeria, glukoosia. Maksa voi muodostaa sitä aminohapoista, joita vapautuu esimerkiksi lihasproteiineista. Monet solut voivat käyttää energianlähteenään myös rasvahappoja. Rasvahappojen täydellinen hapettaminen soluissa vaatii glukoosia. Jos ihminen syö niukasti hiilihydraatteja, rasvahappojen aineenvaihdunnassa syntyy runsaasti ketoaineita. Monet solut voivat käyttää myös niitä energianlähteenään. Hiilihydraatit ja niistä syntyvä glukoosi auttaa ihmistä pystymään intensiivisempiin fyysisiin suorituksiin kuin muut energianlähteet.
H
Sokereita on kymmeniä erilaisia. Niistä tavallisin on glukoosi. Muita sokereita ovat esim. laktoosi, galaktoosi, fruktoosi ja sakkaroosi eli tavallinenpöytäsokeri. Paitsi energianlähteenä, elimistö käyttää sokereita myös monien eri yhdisteiden, kuten dna:n rakennepalojen eli nukleotidien, muodostamiseen. Ruuan hiilihydraatit pilkkoutuvat monosakkarideiksi eli yksinkertaisiksi sokereiksi. Pilkkoutuminen alkaa suussa. Ohutsuolesta hiilihydraatit imeytyvät verenkiertoon ja päätyvät maksaan. Yksi monosakkarideista on glukoosi. Osa glukoosista varastoituu maksaan glykogeeninä. Elimistö vapauttaa sitä sieltä verenkiertoon esim. silloin, jos verensokeri painuu alas. Glukoosi varastoituu glykogeeninä myös lihaksiin. Lihaksista se ei enää vapaudu verenkiertoon, vaan jää yksinomaan lihasten käyttöön.
Kuidut suolistobakteerien ravintoa Pilkkoutumattomia hiilihydraatteja kutsutaan kuiduiksi. Paksusuolen suolistomikrobit käyttävät niitä ravinnokseen. Suolistomikrobit puolestaan vaikuttavat terveyteemme monella tavalla. Ravitsemussuositukset Ravitsemussuositusten mukaan aikuisen ruokavalion energiasta rasvoista tulisi 25-40%, proteiineista 10-20% ja hiilihydraateista 45-60%. Tärkeää on hiilihydraattien laatu. Tulisi suosia täysjyväviljavalmisteita, kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Kuitua tulisi saada vähintään 25-35 grammaa päivässä. Lähteet: Suomalaiset ravitsemussuositukset Medical News Today
33
Kevätväsymys ja ravitsemussuositus Väsyttää, uuvuttaa ja tympäisee? Kuulostaa kevätväsymyksen oireilta. Piristä oloa näillä vinkeillä. Tee muutokset ruokavalioon, liikkumiseen ja nukkumiseen.
Monivitamiini Jos syöt yksipuolisesti tai niukasti? Dieetti, erityisruokavalio tai allergia? Silloin apteekista kannattaa valita monivitamiinivalmiste. Lisää B- ja C-vitamiineja
Unirytmi
V
äsymys keväällä johtuu tyypillisesti valon määrän lisääntymisestä. Illalla valon määrän pidentyessä pysymme pirteänä entistä myöhempään, yöunet voivat jäädä lyhyiksi. Jos nukkumaan mennessä uni ei tule heti, pimennysverhoista voi olla apua. Väsymys loppuu yleensä parissa viikossa, kun elimistö tottuu valoisuuteen. Syö säännöllisesti Aamupalalla on hyvä saada noin 20% koko päivän energiatarpeesta. Syö päivällinen ja pieni välipala iltapäivällä on paikallaan. Syö enemmän kasviksia Hiilihydraattien ja kasvisten vähäinen saanti liittyy myös siihen, että monet saavat liian vähän B-ryhmän vitamiineihin lukeutuvaa folaattia sekä C-vitamiinia, B2-, B3- ja B12-vitamiinit, folaatti ja C-vitamiini auttavat vähentämään väsymystä ja uupumusta. Kun syöt puoli kiloa mahdollisimman värikkäitä tuoreita kasviksia ja hedelmiä päivittäin, niin saat monipuolisesti flavonoideja ja vitamiineja sekä kuituja.
Jos syöt niukasti tuoreita kasviksia, hedelmiä ja marjoja, niin ota C-vitamiinilisä. C-vitamiinitabletissa tai -poreessa on yleensä C-vitamiinia 500-1000 mg. C-vitamiini tukee hermoston normaalia toimintaa ja auttaa vähentämään väsymystä. Jos et syö lihaa tai täysjyväviljaa, voi kaikkia B-ryhmän vitamiineja sisältävä valmiste olla hyvä valinta. Lihaton tai viljaton ruokavalio voi myös johtaa raudan puutokseen ja siitä johtuvaan väsymykseen, mutta varmista lisäraudan tarve ensin verikokeella, sillä anemian hoitoon tarkoitettua rautalisää kannattaa syödä vain tarpeeseen. Ulkoile Liikunta raikkaassa ulkoilmassa on loistava apu väsyneeseen oloon. Aineenvaihdunta tehostuu, aivot saavat happea ja kauniit maisemat ja hyvä lenkkiseura antavat myös lisäpiristystä. Liikunta poistaa stressiä ja parantaa unen laatua. D-vitamiini Iho tuottaa D-vitamiinia auringon säteilyn vaikutuksesta. Jos et syö säännöllisesti kalaa, D-vitaminoituja maitotuotteita tai kasvirasvalevitteitä, pidä D-vitamiinikuuri. Ota 10 - 20 mikrogramman vitamiinilisä päivittäin. Lähteet: Asiantuntijana laillistettu Ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen
34
Alkaako särkeä selkää? Alkaako särkeä päätä tai selkää? Pitääkö koko ajan vaihtaa asentoa? Puutuvatko jalat tai tuntuvatko ne levottomilta? Ovatko niskasi jäykät? Väsyttääkö jatkuvasti? Voisiko vika johtua siitä, että istut liikaa ja huonossa asennossa?
Mikä sitten avuksi? Oikean istuma-asennon löytäminen on tärkeää. Muutaman minuutin käyttäminen tuolin oikeaan säätöön voi säästää monelta vaivalta. Selkäliitto on antanut ohjeet oikeasta istumisasennosta: • Istu tuolin perällä.
L
• Asenna istuimen korkeus niin, että jalat yltävät lattiaan.
iika istuminen on yleistynyt nyt kun töitä tehdään paljon tietokoneella. Myös korona ajan etätyöt ovat lisänneet istumatyötä. Aina ei myöskään työskentely asennot ja työskentely olosuhteet ole kotona samanlaiset kuin työpaikalla. Istutaan sohvalla tai keittiön pöydän äärellä. Pelaaminen, sosiaalinen media ja TV:n katselu ovat myös syypäitä. Ei ”ehditä” pitää taukoja. Tekosyitä riittää. Teen tämän loppuun sitten pidän tauon, jos ehdin. Ei tässä nyt mitään taukoja ehdi pitään. Pelaan vielä vähän aikaa. Kuulostaako tutulta? Minulle kuulostaa, siksi päätinkin selvittää asiaa tarkemmin. Itselleni ongelmia aiheuttaa tietokoneen ääressä istuminen töissä ja vapaa-aikana. Lisäksi istumalihaksiani koetellaan erilaisissa kokouksissa ja webinaareissa. Mitä ihmisessä tapahtuu, kun istuu monia tunteja päivässä ja miten asian voisi tehdä toisella tavalla. Tuntuu kummalliselta kirjoittaa asiasta, jonka juuri itse on tajunnut tekevänsä väärin. Nyt pidän tauon ja jaloittelen sitten, jatketaan asian käsittelyä. Tee sinäkin niin, jos juuri olet istunut pitkään paikallasi. No niin nyt voidaan lähteä selvittämään, mistä oireet johtuvat. Jo tunnin istumisen jälkeen reisien verenkierto on heikentynyt. Veri alkaa pakkautua jalkoihin. Seurauksena on verenpaineen nousu. Istuma asento taivuttaa reisi- ja polvivaltimoita, millä on vaikutusta valtimoiden kovettumiseen. Tämä saattaa olla erityisen vaarallista niille, joilla jo on viiteitä tai oireita sydän- ja verisuonitaudeista. Eikä ole pidemmällä aikavälillä hyväksi kenellekään. Pidempään istuttaessa alkaa istuma-asento vähitellen lysähtää ja painua etukumaraan seurauksena selkään kohdistuu painetta ja välilevyn etureunat painuvat kasaan. Myös selän lihakset venyvät ja heikentyvät. Seurauksena on lisää rasitusta nivelille ja välilevyille. Istuminen on vaarallista myös lihaskunnon kannalta. Lysähtänyt istuma- asento lisää painetta myös sisäelimissä, sillä seurauksella, että veren ja nesteen kierto alaraajoihin vaikeutuu.
• Säädä istuimen syvyyttä siten, että selkä tukeutuu selkänojaan. Tuolin etureuna ei saa painaa polvitaipeita. • Mikäli tuolissa on säädettävä alaselkätuki, kohdenna tuki alaselän notkon kohdalle. • Jos selkänojan kaltevuutta voi säätää, testaa sinun työskentelyysi sopivin asento. • Aseta tuolin käsinojat sellaiselle korkeudelle, että hartiasi ovat rentoina, olkavarret ovat lähellä vartaloa ja pääset riittävän lähelle työpöytää. • Kyynärvarsien tulee asettua vaakatasoon työtasolle kyynärtukien jatkoksi. Monet myös vannovat satulatuolin nimeen. Sen käyttö vaatii vähän totuttelua, mutta kannattaa kokeilla. Se korjaa istuma asentoa automaattisesti. Kun olet tottunut siihen, et ehkä enää haluakkaan vaihtaa takaisin vanhaan. Itselläni on todella hyviä kokemuksia satulatuolista aikaisemmissa työpaikoissa. Kotiin en ole sellaista vielä malttanut hankkia. Myös tauottaminen on hyvä tapa vähentää istumisen aiheuttamaa rasitusta. Asiantuntijoiden mukaan olisi hyvä nousta ylös puolen tunnin välein ja venytellä hartioita, selkää ja lonkankoukistajia. Pieni happihyppelykään ei venyttelyn lisäksi ole pahitteeksi. Kummasti virkistyy ja jaksaa taas jatkaa hommia. Lähtee veri kiertämään. Etäkokouksien ja koulutusten hyvänä puolena istumisen suhteen voidaan pitää sitä, että on mahdollisuus välillä nousta ylös, jaloitella ja venytellä. Kokousta pystyy silti seuraamaan näytön ja kuulokkeiden kautta, eivätkä muut osallistujat häiriinny. Kunhan muistat pitää mikrofonin kiinni ja kameran pois päältä jumpan ajan.
35
Kotivara - mikä se on?
K
otivara on osa omatoimista varautumista. Kotona oleva varasto ruokaa ja juomaa poikkeuspäivän varalle on nimeltään kotivara. Kotivaraa tarvitaan esimerkiksi, jos kauppaan ei pääse sairastumisen, pitkän sähkökatkon tai jonkun muun poikkeustilan vuoksi. Esim. pitkittynyt sähkökatko voi aiheuttaa tilanteen, jonka takia yhteiskunnan tarjoamat palvelut häiriintyvät tai jopa keskeytyvät. Vesikatkos voi johtua esimerkiksi sähkökatkosta tai veden saastumisesta. Vaikka yli vuorokauden mittaisissa vesihuollon häiriötilanteissa järjestetään usein varavedenjakelu, olisi helpompaa, jos kotoa löytyisi varmuuden vuoksi edes muutama litra kaupasta ostettua pullotettua vettä.
Hanki kotivaraan esimerkiksi: • Juotavaksi valmista mehua ja pullotettua vettä • Tuoreita hedelmiä, kasviksia ja juureksia sekä säilykkeitä • Leipää, näkkileipää, riisikakkuja, korppuja • Pähkinöitä, siemeniä, kuivattuja hedelmiä • Öljyjä • Hilloja, soseita
72 tunnin varautumissuosituksella tarkoitetaan sitä, että jokaisessa kodissa pitäisi olla valmius selvitä itsenäisesti häiriötilanteen sattuessa ainakin kolme vuorokautta. Suositus on tehty yhteistyössä viranomaisten ja järjestöjen kanssa. Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään ja kierrätetään koko ajan. Kotivara kannattaakin koota sellaisista elintarvikkeista, joita käytät muutenkin. Näin ruokien kierto sujuu eivätkä elintarvikkeet pääse vanhentumaan ja syntymään hävikkiä.
• Muroja, myslejä, hiutaleita
Mieti mitä ja miten voit tarvittaessa laittaa ruokaa sähkökatkon aikana. Paristokäyttöisiä laitteita kannattaa myös hankkia pahan päivän varalle, sekä varavirtalähde esimerkiksi puhelimeen. Myös käteistä rahaa kannattaa olla, sillä sähkökatkon aikana pankkikortit eivät toimi.
• Lemmikeille ruokaa
• Mehuja, mehukeittoja • Huoneenlämmössä säilyvää maitoa ja kasvijuomia, tai maitojauhe • Kala-, liha- ja papusäilykkeitä • Lääkkeitä
• Kynttilöitä • Tulitikkuja • Taskulamppu
Olisi myös tärkeää tuntea varautumisen perusteet eli tietää esimerkiksi, mistä saa oikeaa tietoa häiriötilanteessa ja miten pärjätä kylmenevässä asunnossa. Kotitalouksien varautumisen merkitys on suuri apu yhteiskunnalle ja ennen kaikkea ihmiselle itselleen. Siksi jokaisen kannattaa varautua häiriötilanteisiin.
• Lastenruokaa • Erityisruokavalioiselle sopivaa ruokaa • Välipalapatukoita, keksejä, suklaata, sipsejä • Pikariisiä, linssejä, pastaa, nuudeleita, pussikeittoja, valmiskastikkeita, kastikejauheita, muusijauhetta, soijarouhetta
Lähteet: Martat kotivara.fi Pelastuslaitos
36
Kellojen siirtely jatkuu
V
aikka Euroopan parlamentti äänesti jo v. 2019, että kelloja siirretään viimeisen kerran 2021, joudumme vielä tänäkin vuonna suorittamaan tuon operaation. Kellot siirrettiin kesäaikaan maaliskuun viimeisenä sunnuntaina 27.3. Näyttää siltä, että tilanne jatkuu vielä muutamien vuosien ajan. Esim. Saksalla ei tunnu olevan mitään kiirettä asian kanssa. Asia vaatii vielä Euroopan neuvoston päätöksen. Jäsenmaat ovat kovin erimielisiä asiasta, joten jopa käydä niin, että asia hautautuu useammaksi vuodeksi ja saamme yhä vaihdella kesä- ja talviajan välillä. Jos asiasta päästäisiinkin yhteisymmärrykseen oltaisiin uuden pohdinnan äärellä. Kumpi aika jäisi varsinaiseksi ajaksi. Tästä tuntuu jo Suomessakin olevan vaikea päästä yksimielisyyteen. Molempia kannatetaan aika tasapuolisesti ja molemmilla onkin tietysti hyvät ja huonot puolensa. Asiantuntijat pitävät ihmisen rytmin kannalta parempana talviaikaa. Jotkut taas väittävät, että valkeat kesäyöt katoavat, jos valitaan talviaika. On vaikea uskoa, että Euroopan neuvoston tasollakaan asiaa on helppo ratkaista.
Itse olen pitänyt koko ideaa kellojen veivaamisesta ees ja taas ihan turhana. Ainakin minuun tuo tunnin siirtokin suuntaan tai toiseen vaikuttaa. Rytmin tasaantumiseen menee aikaa. Ihmisen sisäistä kelloa, kun ei niin vain voi siirtää. Mitä sitten tulee valintaan kesä- ja talviajan välillä. Minun kantani on talviaika. Sehän on se aika, mistä tähän hullutteluun lähdettiin. Aamujen kuuluu olla valoisia ja iltojen hämäriä. Iltavirkkuna kärsin muutenkin unihäiriöistä ja kesäaika ei ainakaan ole helpottanut asiaa. Eikä se myöskään helpota yhtään aamulla heräämistä. Päinvastoin muutamat viikot siirron jälkeen ovat todella vaikeita. Työkaverit tulevat näkemään puoliunisen Arjan haahuilevan työpaikalle. Eivätkä ne pitkät valoisat kesäyötkään mihinkään katoa, kuten kesäajan kannattajat väittävät. No ei auta muuta kuin tarttua vaan toimeen ja siirtää kellot. Veisikö keittiön kellon kesäksi, vaikka kasvimaan laitaan, makuuhuoneen kellon voisi heittää, vaikka kellariin, ei kuuluis nakutus ja olohuoneen kellot vois kiikuttaa, vaikka naapuriin, jos saisi vaikka kaappikellon vaihdossa. Täytyy muistaa ottaa kottikärryt mukaan. Käkikellon voisi viedä, vaikka Topin kanalaan kukon kiusaksi ja unohtaa sen sinne. Niin ja pitäsi muistella mihin kummaan, olen viimeksi siirtänyt meidän vellikellon. Sitä kun ei ole pariin vuoteen näkynyt. Ja vellit on jääneet syömättä. Onhan sitä puuhaa siinäkin vähäksi aikaa. - Arja Kurtti -
37
38
Talviolympialaiset
S
uomalaiset ovat olleet penkkiurheilu kansaa. Suurten urheilu tapahtumien aikaan keräännymme kotikatsomoiden ääreen seuraamaan suomalaisteni urheilijoiden edesottamuksia. Monet sijoittavat lomansakin niin että voivat seurata kisoja ilman keskeytystä. Työpaikoillakin pystytetään jopa kisakatsomoja. Koetaan ilon hetkiä ja karvaita pettymyksiä. Tunnetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Näin korona aikana kotona seurattuna kisat tuovat vaihtelua ja piristystä elämään. Karanteenissakin olo sujuu mukavammin. Urheilijoiden mukana käydään koko tunne skaala läpi. Helmikuussa järjestetyt olympialaiset saivat taas kisakuumeen nousemaan. Suomalaiset maasto hiihtäjät pärjäsivät hyvin. Iivo Niskasen 15 km kultamitali toteutti haaveen 8 vuoden odotuksen jälkeen. Niskasen sisarusten saldo oli 5 mitalia, joista yksi Iivolle Joni Mäen kanssa sprintin pariviestissä.
Naisleijonat ja Krista Pärmäkoski saavuttivat pronssiset mitalit. Leijonien kultamitali sai suomalaiset lopullisesti tolaltaan. Sitä oli odotettu niin kauan. Aiemmin suomalaisten vahvoina lajeina pidetyt mäkihyppy ja yhdistetty eivät tuottaneet menestystä. Myös ampumahiihdossa menestyminen oli vaisua. Pitää kuitenkin huomata, että lajien kärki on laajentunut. Aiemmin hallinneiden maiden rinnalle on tullut uusien maiden edustajia, jotka kilpailevat voitosta. Urheilijoiden tulee yltää lähes täydelliseen suoritukseen sijoittuakseen mitaleille. Kautta aikojen ovat urheilu tähdet olleet lasten ja nuorten idoleja. Nykypäivänä tämä on kuitenkin vähentynyt. On helpompi samaistua somessa esiintyviin lähes saman ikäisiin tubettajiin ja nuoriso tähtiin. Itse kun pikku lapsena seurasin urheilua, se innosti minua. Hyppelin tuolilta alas ja hoin, että ”ynttilä hyppää”. Ynttilä oli tietenkin mäkihyppääjä Kari Ylianttila. Miksi juuri hän oli hyppääjä, jota matkin, sitä en muista. Alle kouluikäisenä katselin myös, kun ”isot pojat” hyppelivät Massin (Ulvilassa) pikkuhyppyristä minisuksilla. Siinä oli tädillä selittämistä, miksen minä saanut kokeilla. Olisiko minusta tullut mäkihyppääjä, jos siihen aikaan se olisi ollut tyttöjenkin laji. Voipi olla, kun sen verran rämäpää olin. Seurasin kaiken mahdollisen urheilun mitä TV:stä tuli. Pelattiin tennistä, kun John McEnroe pelasi, juostiin, kun Vireeni voitti ja pelattiin jalkapalloa, kun seurattiin Manun pelejä. Valitsin kuitenkin hiihdon. Vaikkakin jouduin terveyssyistä sen lopettamaan. Mikä oli nuorelle katkera paikka. Sen jälkeen en ole tainnut hiihtää kuin kaksi kertaa. Vieläkin istun jännittämässä Suomalaisten urheilijoiden edesottamuksia ja seuraan suosikki jalkapallojoukkueeni Manun pelejä. Sisälläni asuu vieläkin se pieni urheilija. - Arja Kurtti -
39
Pääsiäistarina
K
un pikkupupu syntyi, emo oli hyvin onnellinen pienoisesta, kun tämä syntyi juuri pääsiäisaattona. Pikku pupu kehittyi ennen aikojaan, eikä emo ollut huomatakkaan, kun pupu oli jo aikuinen. Jälleen pääsiäisaaton aikaan Pupu huomasi, että aina pääsiäisenä hän muni suklaisia munia. Pupu muutti pienen pojan luokse, missä hän oli hyvin onnellinen. Pupu tykkäsi myös pääsiäisen aikaan syödä rairuohoa heinän sijaan. Poika toi aina Elmerille rairuohoa koulustaan ja monet ihmettelivätkin, minne rairuohot aina hävisivät.
Mutta eräänä päivänä poika lupasi, että seuraavana pääsiäisenä hänen luokkakaverinsa saisivat pääsiäismunia. Hänelle naurettiin, että pääsiäismunia ei ole kuin saduissa. Mutta poika vannoi sydämensä puolesta, että on. Kului aikaa ja tuli talvi. Poikaa alkoi jännittää tuleva pääsiäinen saisiko hän pidettyä lupauksensa. Mutta, pupu vannoi pojalle, että suklaamunia saadaan taas pääsiäisen aikoihin. Aika kului hyvin hitaasti ja pojalle muistuteltiin joka päivä, että muistathan lupauksesi? Ja poika kertoi, että hän muistaa kyllä. Pupun aika kävi hyvin pitkäksi odotellessa. Kun pääsiäistä edeltävänä iltana pupu söi kunnon rairuoho annoksen, pieni poika toivotti hyvät suklaamunantäyteiset yöt. Pupu söi vatsansa täyteen, köllähti pedilleen lepäämään ja nukahti. Kun aamu alkoi sarastaa, pieni poika heräsi ja meni syömään aamiaista ja juomaan aamumehunsa. Pupu nukkui vielä sikeää unta, sillä kello oli vasta puoli seitsemän. Yleensä hän muni suklaamunia yhdeksän aikoihin. Hänelle pääsiäinen oli hyvin tärkeää aikaa. Ja aina aamupalan aikaan, hänelle maistui mämmi ja koti oli koristeltava pajunkissoilla. Ovikello soi, ja siellä oli pääsiäistipu tulossa vierailulla. Pääsiäistipua näkyi hyvin harvakseltaan, sillä hän oli hyvin kiireinen. Hän maalasi varastoonsa normaaleja pääsiäismunia ja jakoi niitä kylän lapsille. Lapset olivat hyvin onnellisia saadessaan munia. Tipu vain maalasi ne keltaiseksi kauttaaltaan ja lapset saivat hoitaa loppumaalauksen. Lapset hakivat myös puista hiirenkorvia muniin koristeeksi. Kun aamu valkeni ja kello lähestyi yhdeksää, niin tipu tuli pupun luokse ja ojensi hänen pedilleen hiirenkorvat. Poika tuli pedin luokse ja kuiskasi: ”Shhh, pupu nukkuu”. Samalla sekunnilla pupu heräsi ja kertoi, että hän näki unta, että hän ei muninutkaan unessaan suklaamunia, vaan pääsiäistipu hoiti sen homman pupun puolesta, ja niin siinä sitten kävikin.
Tipu muni oikein suklaisia munia, ja pupu hihkui onnea ja Elmeri myös. Tipu toi myös mukanaan rairuohoa, mämmiä, ja kylän lapsille munat. Elmeri otti niistä yhden ja maalasi sen kaikilla eri väreillä. Pupu ja Tipu hehkuivat kirkkaina, kuten myös yöllä askarrellut vitsat. Tipu muni yhteensä yli 13 munaa, kaikki täynnä ihanaa suklaata. Pieni poika oli onnensa kukkuloilla ja alkoi pukeutumaan. Hän valitsi päälleen kirkkaan keltaiset housut, pinkin paidan sekä värikkäät sormikkaat, joissa joka sormi oli eri värinen. Hän laittoi munat koriin ja siihen kortin, jossa luki, että hyvää pääsiäistä! Hän meni keittiöön, otti mehulasinsa ja ihmetteli, kun hänen mehunsa väri on vaihtunut. Tipu nauroi mielessään, että kohta poika nielaisee aimoannoksen kuravettä. Poika otti kulhoonsa mämmiä ja istuutui tuolille. Hän hörppäsi mehumukistaan ja alkoi nauraa, kunnes Tipu huusi, että ”HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ JA VIELÄ KURAVEDEN KERA!” Poika kertoi, että kyllä hän tämän aavisti, koska joka vuosi Tipu tekee saman pilan. Pupukin nauroi, ja ojensi puoliksi syödyt hiirenkorvat pojalle, joka nauroi jo vatsa kippuralla. Pojan kyyti kouluun saapui, hän otti munat ja pullon kuravettä mukaansa. Hän toivotti hyvät päivän jatkot Pupulle ja Tipulle. Koulussa kaikki olivat riemuissaan saadessaan maistella maailman parhaita suklaamunia. Kaikki lähtivät riemumielellä koteihinsa viettämään pääsiäistä.
40
- Katriina Edman ”Kata” -
Uusi vuosi
Kevät
”Uusi Vuosi ja uudet kujeet tulevan vuoden salaisuudet. Sehän tässä elämässä eniten motivoi, kun tulevaisuuden balalaikka tuntematonta soi.”
Lirisee ja lorisee, suhisee ja puhisee. Vettä lunta räntää ei päätä häntää. Kuraa ja jäätä monenmoista säätä. Malta vielä hetki niin alkaa uusi retki. Kun näkyy hauen evät, tiedät on kevät.
”Hiljalleen päivät eteenpäin soljuu, välillä taivaalla aurinko, välillä kuu. Vauhti on hurja, sitä aina käsitä en, kuitenkin vauhdissa pysyn, kun turhan stressin ja negatiiviset ajatukset päästäni poistelen!”
- Arja Kurtti -
Elät Mustaa ja valkoista kirjaimia paperilla. Mietteitä aatoksia kummia tunteita.
”Millainen on maailma, kun meitä ei ole enää? Kärsiikö maailma kuivuudesta vai peittääkö maan jää? Se usein mietityttää ja ahdistaa kovin, eniten, kun asiasta tyttären kanssa juttelee tovin.”
Iloa, murhetta, kasvua ja kipua. Kirjain valkealla paperilla muuttuu värilliseksi. Teksti alkaa liikkua muuttuu todeksi. Olet olemassa.
- Sari Ahola -
Olet muutakin kuin mustia kirjaimia valkealla paperilla.
Takatalvi Olet värikäs persoonallinen. Tunnet ilon ja surun.
Eilen vielä päivä lietsoi lämmintään, ruohon korsi virkos uuteen elämään, vuokkosetkin aukas sinikukkansa, perhot siivin kaunein keijui ilmassa.
Elät. - Arja Kurtti -
Mutta eipä talvi vielä mennytkään, pohjan tuuli taaskin vinkuu ennellään, hallan kova koura tarttui kukkasiin, pyry peitti maankin vallan valkoisiin. Lintu raukat värisevät oksillaan, kaikki tyyni taukosivat lauluistaan, äänetönnä surren näitä miettivät: minne riensi kevättuulet lämpimät? - P. J. Hannikainen -
41
42
Kysely Valttilaisille VT-sanomista Tämä on kaikille avoin kysely, jolla pyrimme kartoittamaan, millaista sisältöä juuri SINÄ haluat lukea tämän vuoden lehdestämme! Lukijoidemme mielipide on meille tärkeä! • Millaiset aiheet juuri SINUA kiinnostavat? • Oletko enemmän kiinnostunut faktoista, fiktiosta omakohtaisista kokemuksista vai vaikkapa haastatteluista? • Mikä lehdessä on mielestäsi ollut parasta tähän mennessä? • Mitä toivoisit lehteen lisää? • Onko meiltä jäänyt joku asia täysin huomaamatta? Kerro rohkeasti meille, mitä haluaisit lehdestä lukea? Heittele juttuaiheita, ideoita, huomioitasi, ihan mitä vain! Näin koitamme tehdä lehdestä parhaan mahdollisimman version juuri sinulle! Olemme medialuokassa, tule tänne ja keskustellaan. Tai nappaa hihasta ja kerro. Myös hyvä tapa on kirjoittaa aiheita paperille ja lykätä sen jollekin toimituksen tyypille, eikö? Eli ihan miten itse tahdot, matalalla kynnyksellä. Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia. Olisi tosi kivaa, jos muutkin valttilaiset osallistuisivat näin lehden tekoon niin tehtäisiin lehdestä parempi kuin koskaan ennen! Ja ennen kaikkea kiinnostavampi juuri teille lukea! Kaikki ideat ovat siis tervetulleita! Kiitos miljoonasti jo etukäteen! VT-sanomien toimitus VT_Sanomat@outlook.com arja.kurtti@valtti.fi puh. 044 5772056
43