Avustajakoira

Avustajakoiralla tarkoitetaan koiraa, joka avustaa fyysisesti vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä. Se on yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, joka auttaa käyttäjäänsä päivittäisessä toiminnassa. Avustajakoira liikkuu käyttäjänsä mukana jatkuvasti, ja sen tunnistaa avustajakoiratunnuksesta liivissä tai valjaissa. Avustajakoira usein varmistaa vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja liikkumisen.

Avustajakoira auttaa monissa arjen toimissa:

• Nostaa pudonneita esineitä.

• Noutaa nimettyjä tavaroita, esim. puhelimen tai avaimet.

• Avaa ja sulkee ovia ja laatikoita.

• Painaa katkaisijoita kuten valokytkimiä ja hissin painikkeita.

• Laittaa esineitä kaappiin, koriin ja laatikkoon.

• Avustaa pukeutumisessa ja riisuutumisessa.

• Avustaa kodin askareissa.

• Avustaa esim. kaupassa tai muilla asiointimatkoilla.

• Kantaa kodin tavaroita kuten pikku ostoksia ja roskapussia.

Koiralle voidaan kouluttaa myös monenlaisia muita taitoja käyttäjän tarpeen mukaan.

Avustajakoira liikkuu siellä missä käyttäjäkin. Avustajakoiran on tarkoitus auttaa ja tukea käyttäjäänsä kaikissa ympäristöissä, missä hän liikkuu. Koiralla on siis vapaa pääsy esim. ruokakauppoihin, ravintoloihin, sairaaloihin, virastoihin ja harrastustiloihin. Avustajakoirastatuksen saaneet koirat myös matkustavat käyttäjänsä mukana lentokoneen matkustamossa ja tulevat tarvittaessa mukaan pitkillekin ulkomaanmatkoille. Virallisen avustajakoiran tunnistaa liivistä tai valjaista. Avustajakoira käyttää aina työssään liiviä, valjaita tai reppua, jossa on avustajakoiratunnus. Kun koira on työasussaan, sitä eivät saa ulkopuoliset henkilöt tai eläimet lähestyä. On tärkeää, että avustajakoiralla on täysi työrauha ja että sen käyttäjä saa avustajakoiransa jakamattoman huomion. Tällöin vältytään vaaratilanteilta ja väärinkäsityksiltä. Jos olet ulkoiluttamassa omaa koiraasi ohita avustajakoira riittävän etäältä ja asetu itse oman koirasi ja palveluskoiran väliin.

Rodut, joita tässä työssä käytetään yleisimmin, ovat labradorinnoutaja, kultainen noutaja, saksanpaimenkoira, ja Belgian paimenkoira malinois.

Opaskoira

Opaskoira on elävä apuväline, joka mahdollistaa näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen ja yhdenvertaisen aseman muihin nähden. Opaskoira on helppo tunnistaa valjaista, joissa on aisa eli kahva, josta koiran käyttäjä voi pitää kiinni. Opaskoira tietää olevansa töissä, kun sillä on valjaat päällä. Kun valjaat otetaan pois, opaskoira on vapaalla ja saa leikkiä ja touhuta kuten muutkin koirat. Silloin se on tavallinen perhekoira. Valjaissa olevaa opaskoiraa ei saa häiritä.

Opaskoiran kyky opastaa perustuu koiran ja sen käyttäjän väliseen yhteistyöhön. Koirankäyttäjä tietää minne mennään ja mitä reittiä kuljetaan - koiran tehtävänä on pitää opastettavansa turvallisesti kulkureitillä. Opaskoira myös kiertää esteet, hakee kohteita ja ilmaisee pysähtymällä mm. kadunreunat ja muut liikenneväylien ylityspaikat sekä sellaiset esteet, joita ei voi turvallisesti kiertää.

38

Koulutukseen hyväksyttävän koiran tulee olla terve sekä luonteeltaan keskittymiskykyinen, tasapainoinen ja yhteistyöhaluinen. Opaskoiran peruskoulutus kestää kuusi kuukautta. Koulutusaikana koira opetetaan liikkumaan turvallisesti maaseutu- ja kaupunkiympäristössä sekä julkisissa sisätiloissa ja erilaisissa liikennevälineissä.

Opaskoirakoulussa syntyy vuosittain noin 60 pentua. Pennut sijoitetaan reilun vuoden ajaksi yksityisiin perheisiin, joissa ne varttuvat ja opettelevat hyviä käytöstapoja soveltuvuustesteihin asti. Suomessa toimii noin 230 opaskoiraa ja valtaosa koirista on nykyään labradorinnoutajia. Opaskoira siirtyy eläkkeelle viimeistään sen täytettyä 12 vuotta. Vuodenvaihteessa 2017-2018 Suomessa oli 228 työssä olevaa opaskoiraa

• Opaskoiria kouluttavat tahot joko kasvattavat itse koirat tai ostavat ne ulkopuolisilta kasvattajilta.

• Labradorinnoutaja on yleisin opaskoirarotu.

• Koulutukseen tuleville koirille tehdään perusteelliset terveys- ja ominaisuustestaukset jo pentuna.

• Pennut sijoitetaan kasvatusperheeseen, missä tulevat oppaat kasvavat normaalissa kotiympäristössä.

• Opaskoiran koulutus kestää eri kouluilla hieman eri pituisen ajan, noin 5-8 kuukautta.

• Opaskoira luovutetaan käyttäjälle 1,5 - 2,5 vuoden ikäisenä.

• Opaskoira jää eläkkeelle viimeistään kaksitoistavuotiaana.

• Sairaanhoitopiirit kustantavat opaskoiran lääkinnällisenä kuntoutuksena käyttäjälleen, ja joissain tapauksissa maksaja taho on vakuutusyhtiö.

• Kukin opaskoirakoulu varustaa kouluttamansa opaskoirat omilla valjaillaan. Kuulokoira on koulutettu reagoimaan ääniin, joita sen omistajan on tärkeää kuulla. Koira ilmaisee äänet omistajalleen koskettamalla tätä tassullaan tai tönäisemällä kuonollaan. Sitten se vie omistajansa äänilähteen luo. Tavallisimpia kuulokoirien ilmaisemia ääniä ovat puhelin, palohälytin, ovikello ja herätyskello. Kuulokoirasta on hyötyä sekä huonokuuloiselle että kuurolle. Kuulokoiralla on lain suoma oikeus kulkea omistajansa mukana kaikkialla, minne tämä menee.

Tukikoira toimii pitkäaikaissairaan apuna. Tällaisia sairauksia voivat olla esim. diabetes, epilepsia tai Parkinsonin tauti. Koira voi esim. varoittaa liian matalasta verensokerista tai hälyttää apua sairauskohtauksen sattuessa.

Sekä kuulo- että tukikoira toimivat monipuolisesti apuna sekä sisällä että ulkona. Omistajansa tueksi koulutettu koira parantaa monin tavoin hänen elämänlaatuaan ja vahvistaa tunnetta oman elämän hallinnasta. Koira tuo myönteisiä kokemuksia ja tuntemuksia omistajalleen, sillä sen kanssa voi olla vuorovaikutuksessa: antaa ja saada, opettaa ja oppia. Koira edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia muun muassa viemällä omistajansa säännöllisesti ulkoilemaan.

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry (SKTY) on perustettu vuonna 1993. Ensimmäiset vuodet yhdistys toimi nimellä Kuulokoirayhdistys ja vuonna 2010 toimintaa laajennettiin myös tukikoiriin. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys saa rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä sekä lahjoituksista. Yhdistys järjestää koulutusta sekä varsinaisille asiakkaille että tukihenkilöiksi haluaville.

Kuulo- tai tukikoiraa haluavan kannattaa ottaa yhdistykseen yhteyttä jo ennen koiran hankintaa. Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja jolla on jo jonkin verran kokemusta koirista.

Lähteet:

Opaskoiraliitto Avustajakoiraliitto Kennelliitto Koiratukenasi