Valttilehti 2/2023

VALTTI-TYÖPAJA

Reittinä työelämään

Päätoimittaja

Toimittaja / Taitto

Valokuvaus

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Marjaana Kurtti

Mikko Koivusilta

Julia Varjus Toimittaja

Timo Kirjavainen Toimittaja

Päätoimittajan sana

Kesä on taas tullut ja kohta on aika Valttilaisten kesätauolle. Toivottavasti kauniit säät jatkuvat vielä heinäkuussakin. Valtti-lehden tämän kertaisessa numerossa esitellään taas Valtissa käyneitä vieraita. Kerrotaan, miten pääsee mukaan elämäntapa muutokseen ja saada liikunta taas osaksi elämää. Myös taukoliikunta on tärkeää varsinkin istumatyötä tekeville. Kesän yhteisöpäivästä löydät myös lehdestä tunnelmia. Voit lukea Mikon tosi kertomuksen siitä, että miten mahdottomalta tuntuvasta asiasta voi tulla mahdollista, jos tahtoa ja uskoa riittää.

Mukana myös pari kesätarinaa ja vihjeitä kesälukemiseen. Muistakaa rentoutua ja liikkua luonnossa kesälomalla. Marjat ja sienetkin odottavat poimijoita, niitä kannattaa varastoida talvenkin varalle, vaikka varsinkin marjat ovat parhaimmillaan tuoreina. Niistä saa paljon tarpeellisia vitamiineja. Ei muuta kuin ämpäri mukaan ja metsään.

Valtti-lehti onnittelee toiminnanjohtajaamme Niinaa hänen täytettyään 50 vuotta ja toivottaa kaikille Hyvää Kesää!

Sisällys

Valtti-työpaja - 2023

Valtilla pääset kehittämään omaa osaamistasi ja saat yksilöllistä tukea arjenhallintaan.

• Mahdollisuus kehittää työelämätaitoja sekä ammatillista osaamista.

• Moniammatillista valmennusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

• Pajoilla ei vaadita aiempaa kokemusta tai osaamista, työtehtäviä löytyy aloille jo perehtyneille kuin aloittelijoillekin.

• Mahdollisuus suorittaa ICDL kansainvälinen tietokoneen ajokortti, jonka avulla voit osoittaa tietotekniikan osaamisesi.

Siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Huolehdimme myös mm. sisä- ja ulkokasvien istutuksesta ja hoidosta.

Valtin Pata Toimenkatu 2

Valtin Padalla tutustutaan ruuanvalmistuksen, leivonnan, taloudenpidon sekä elintarvikehygienian perusasioihin. Keittiö järjestää kahvituksia, juhlatilaisuuksia sekä teemapäiviä ja samalla ylläpidetään työpajan väelle edullista pajaruokalaa.

Tuotepajalla tehdään kokoonpanotöitä alihankitatöinä sekä päästään harjoittelemaan erilaisten tuotteiden valmistusta ja suunnittelua. Pääset tutustumaan (lahja- ja sisustustavaroihin, tekstiilituotteisiin, luonnon materiaaleihin ja kestävän kehityksen tuotteisiin, ompelutöihin) sekä asiakaspalveluihin ja kädentaitoihin aina omaa mielikuvitustasi hyödyntäen.

Puu -/kokoonpanopajalla tehdään erilaisia kokoonpano - ja tilaustöitä yksityisille ja yrityksille. Puupajan puolella voi oppia uusia taitoja tai harjaannuttaa jo olemassa olevia. Tilaustöitä tehdään vallitsevan osaamistilanteen mukaan. Koneiden käyttöön perehdytetään työskentelyn ohessa.

Kokoonpanotyö on monia eri vaiheita sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy tuotteen tarkastus, kokoonpano, pakkaus. Erilaisia tuotteita ja työvaiheita on kymmenittäin, joten jokaiselle löytyy sopivaa tehtävää.

Mediapajalla pääsee tutustumaan www-sivujen tuotantoon, tietokoneiden korjaukseen, digikuvauksen maailmaan, paino- ja julkaisualaan ja erilaisiin toimistotöihin sekä Valtin oman lehden toimitukseen. Suunnittelemme ja toteutamme Valtin omat julkaisut sekä tilaustyönä teemme mm. postitusta, käyntikortteja, esitteitä, lehti-ilmoituksia ja nettisivuja. Meiltä saa myös suurkuvatulosteet, valokuvat ja canvas-taulut.

Kankaanpään kierrätyskeskus Rautatienkatu 3

Kierrätyskeskuksessa pääset tutustumaan kierrätyksen mielenkiintoiseen maailmaan!

Tekemistä on monenlaista, kuten asiakaspalvelutehtäviä, kassatyöskentelyä, somistusta, ser-jätteenvastaanottoa ja kierrätystä, varasto- ja logistiikkatöitä sekä valtin puoti. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja siistejä kodin käyttöesineitä, joita myymme edullisesti. Tämä paikka on sopiva asiakaspalvelutöistä ja kierrätyksestä kiinnostuneelle.

Poiste-Poistotekstiilikeräys tarjoaa merkityksellistä työtä ja työtoimintaa.

Tekstiilien lajittelu ja käsittely moninaisine työtehtävineen on motivoiva ja mukava toimintaympäristö. Aloittaaksesi Poisteella et tarvitse erityisosaamista tai kokemusta. Kaikki työtehtävät opetetaan. Meillä pääset konkreettisesti vaikuttamaan ilmastotyöhön. Tervetuloa!

Autopaja, Knuuttilankatu 9

Autopajalla tehdään autojen korjausta esim. päästömittaukset bensa- ja diesel autoihin jarrutyöt, ruostevaurioiden hitsaus, pakoputkien vaihdot, määräaikaishuollot ja OBD-testaukset sekä vikadiagnostiikan luku. Lisäksi autojen pesu, vahaus sekä sisätilojen puhdistus kuuluu palveluihimme. Korjaamme ja huollamme muitakin laitteita kuten ruohonleikkureita ja mopoja.

Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää

Mysteerimaailma

Mysteerimaailmastamme löytyy kolme eri teemaista mysteerihuonetta ja kotiin vietävä Mysteeriboxi. Kellari on kauhuteemainen mysteerihuone (K15), Teekutsut! ja Mummola 2.0 ovat koko perheen huoneita. Mummola 2.0 on ainoa esteetön mysteerihuoneemme. Aikaa mysteerien selvittämiseen kaikissa huoneissa on tunti.

• Tarjoamme erilaisen tavan yhdessäolon viettoon.

• Tutustu ja varaa aika osoitteesta: apuvirta.fi/mysteerihuoneet

• Kiinnostuitko?

Kysy myös työtehtäviämysteerimaailmasta!

Ompelimo ja torimyymälä

Kylä-Karviantie 10, 39930 Karvia

Ompelimossa pääsee harjaannuttamaan kädentaitojaan työtehtävien kautta, joita ovat mm. korjaus- ja tilausompelu, neulominen sekä tuotteiden tuunaus. Torimyymälän puolella asiakaspalvelu, kassatyöskentely ja somistus tulevat tutuksi.

Karvian puuosasto ja kierrätys

Tehtaantie 3, 39930 Karvia

Karvian Puuosastolla voi tutustua puualan tilaustöiden tekemisen kaikkiin työvaiheisiin. Erilaiset korjaustyöt laajentavat osaamista.

Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään! Työtehtävien kautta kone- ja laitekanta tutuksi.

Kierrätyskeskuksessa pääset osaksi kierrätyksen maailmaa! Työtehtäviä laidasta laitaan mm. tavaroiden vastaanotto ja lajittelu, hinnoittelu, tuotteiden esille laitto, kuljetuspalvelut, asiakaspalvelu sekä kassatoiminnot tulevat meillä tutuksi. Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita kodin käyttöesineitä joita myös myymme edullisesti. Hae osaksi kierrättämistä! Keittiö- ja siivoustehtävät myös mahdollisia.

Hävikistä hyvinvointia-hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023). Hankkeessa luodaan hävikkiruoan ympärille uusi oppimisympäristö; ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä hävikkiruoan ja sen parissa toimivien ihmisten kohtaamispaikka ja ruoan jakelupiste. Tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.

Tavoitteena on lisätä osaamista ja osallisuutta käytännön työtehtävien kautta. Osaaminen tehdään näkyväksi ja se vahvistaa jatkossa mahdollisuutta työllistyä tai hakeutua koulutukseen. Hae meille, jos haluat parantaa osaamistasi ja taitojasi ravintola- ja cateringalalla, logistiikan työtehtävissä, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla tai liiketalouden osaamisalalla.

Työllä tavoitteisiin (Työllisyyspoliittisen avustuksen) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamistasi ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen.

Hae työkokeiluun tai palkkatukityöhön työpajalle. Vahvista työelämän tietotekniikka taitojasi. Hankkeessa voit suorittaa tietotekniikan

ICDL eurooppalainen ajokortti tutkinnon osioita. Meillä mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia eri aloilta. Lisätietoja: valtti.fi/tyolla-tavoitteisiin

Seuraa meitä somessa!

wwww.valtti.fi

VT-sanomat pääset lukemaan: www.issuu.com/valttityopaja

Niina Veko - 50 vuotta

Niina Veko on syntynyt Merikarvialla, josta hän kuitenkin muutti jo ennen koulun alkua Kankaanpäähän. Kankaanpäässä hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Peruskoulun jälkeen Niina sanoo menneensä lukioon miettimään mitä hänestä tulisi isona. Lukion jälkeen Niina haki opiskelemaan, mutta kun ei päässyt haluamaansa oppilaitoksen hän piti välivuoden, jonka aikana hän kävi ammattikoulua mallipukinesuunnittelija puolella. Seuraavana vuonna hän sitten pääsi opiskelemaan haluamaansa opiskelupaikkaan, ammattikouluopinnot saivat jäädä, kun Niina lähti Jyväskylään opiskelemaan sosiaaliohjaajaksi.

Opiskelujen aikana Niina kävi kesätöissä A-kodilla Kankaanpäässä, jossa hän työskenteli myös heti opiskelun jälkeen. Tämän jälkeen hän pääsi tekemään sosiaalityöntekijän viransijaisuutta Kankaanpään kaupungille. Siellä vierähti pari vuotta, jonka jälkeen hän lähti yksityiselle koulutuspalveluiden tuottajalle kouluttajan hommiin.

Karvian kunnanedustajat

TE-toimisto

Sataedu

Niinalla on kaksi lasta, joiden syntymän aikaan hän asusteli Norjassa. Suomeen palattuaan ja äitiysloman loputtua hän aloitti työnsä Valtissa helmi/ maaliskuussa 2002. Niinan piti aluksi tulla vain tekemään kolmen kuukauden keikka Aikuiskoulutuskeskukseen, mutta keikka on jatkunut nyt jo 21 vuotta yhtäjaksoisesti. Aluksi hän oli aikuiskoulutuspuolella opettajana. Myöhemmin lähdettiin rakentelemaan ja kehittelemään erilaisia ESR- hankkeita ja sen kautta syntyi myös työpajahanke, jossa Niina toimi projektipäällikkönä. Hanke käynnistettiin vuonna 2005 ja silloin syntyivät Valtin työpajat.

Toiminta aloitettiin kolmen hengen tiimillä. Tällä hetkellä Valtissa on henkilökuntaa n. 25, luku vaihtelee. Projektipäällikkönä Niina toimi kolme vuotta, jonka jälkeen 2008 projektin päätyttyä alettiin vakinaistamaan toimintaa ja Niina siirtyi

toiminnanjohtajan vakanssille. Niina on oman työnsä

ohella toiminut myös satakunnan työpajojen

koordinaattorina ja työpajayhdistyksen hallituksessa 5 vuotta Helsingissä. Hallitustyöstä hän sanoo saaneensa laajempaa valtakunnallista näkemystä työpajatoiminnan maailmasta. Hänellä oli hyvä mahdollisuus tutustua omaan työkenttäänsä monin tavoin.

Niina kuvaa työtänsä Valtissa mielenkiintoiseksi ja vaihtelevaksi. ”Yksikään päivä, ei ole osoittautunut samanlaiseksi”, hän naurahtaa ja jatkaa, että "työnsuola on se, että aina on itsekin kehityttävä ja opeteltava uutta ja joka päivä saa oppia uutta, mikä on harvan työn antama mahdollisuus”. Työ on motivoinut kehittämään toimintaa koko ajan eteenpäin.

Vapaa-ajalla Niina on mukana mukana nuorkauppakamarin toiminnassa. Valokuvausta hän harrastaa omaksi ilokseen. Myös avannossa polskuttelu on Niinasta mukavaa puuhaa. Työkavereiden kanssa hän välillä pelailemassa vauhdikasta padelia.

Niina nauraa, kun kysyn mahdollisesta viidenkympin villityksestä, että taitaa olla, että meni jo, eikä isompaa ikäkriisiäkään ole ilmaantunut. Uudelle vuosikymmenelle Niina siirtyy mietteliäänä, mitä muutokset maailmalla, Suomen laajuisesti ja paikallisesti tarkoittavat ja mihin suuntaan tulevaisuus menee. Niina sanoo menevänsä jännityksellä ja odotuksella kohti tulevaisuutta. Tulevaisuuteen kuuluu myös syksyllä alkavat sosiaalialan ylemmän ammattikorkeakoulun opinnot Tampereella.

Niinan syntymäpäiviä juhlistettiin Valtissa pe 16.6. kakkukahveilla. Juhlassa kuultiin myös elävää musiikkia. Paikalle oli kerääntynyt runsaasti valtin henkilökuntaa ja asiakkaita. Myös eri yhteistyö tahojen edustajia oli saapunut paikalle onnittelemaan päivän sankaria.

Euran työpaja/Satakunnan työpajojen koordinaattori

Kankaanpään kaupungin edustajat

Marja Kallioniemi säätiön toimitusjohtaja

Toimintakeskus Tähti

Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Kankaanpään etsivä nuorisotyö

Kankaanpään Yrittäjät

Anja Virtasen vierailu

Kankaanpään kaupungin maahanmuuttokoordinaattori Anja Virtanen kävi valtissa tutustumassa toimintaamme. Anja asustelee tällä hetkellä Porissa kahden kissansa kanssa.

Hänellä on sosiaalialan koulutus ja hän on aiemmin tehnyt myös sen alan töitä. Hänellä on myös taustaa työskentelystä Työ- ja elinkeino toimistossa.

Hänen kiinnostuksen kohteitaan ovat kestävä kehitys ja yhteiskunnalliset asiat.

Tällä hetkellä hän siis työskentelee Kankaanpään kaupungilla maahanmuuttokoordinaattorina.

Tehtävänään hänellä on maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistäminen.

Ukrainan sodan seurauksena on Kankaanpäähänkin tullut paljon pakolaisia. Suurimpia esteitä heidän kotouttamiselleen on tietenkin kielitaidon puute, koulutus ja työpaikan löytäminen.

Anja näkee, että tulevaisuudessa Valtti-työpajalla voisi olla yhdessä oppilaitosten kanssa mahdollisuus tarjota nuorille maahanmuuttajille mahdollisuus tutustua työelämään ja saada lisää harjoitusta kielitaidossa, ennen jatko-opintoihin tai työelämään siirtymistä. Tämä auttaisi nuoria myös siten, että he voisivat tutustua erilaisiin työtehtäviin, joka helpottaisi tulevan koulutuksen ja ammatin valinnassa.

Anjan mielestä Valtissa on monia mahdollisuuksia tutustua työelämään ja erilaisiin tehtäviin, sekä tehtäviä, jotka sopivat myös vähän suomen kieltä osaaville. Myös Valtin salliva ilmapiiri on hänen mielestään sopiva maahanmuuttajille. Hän sanoo, että vierailtuaan Valtissa hän voi nyt kertoa työpajan nykyisestä tarjonnasta, johon esim. TE-toimisto voisi ohjata maahanmuuttajia.

Valtista Anjalle jäi erityisesti mieleen mukava ja miellyttävä ilmapiiri, sekä Valtin kiinnostus kokeilla jatkuvasti jotain uutta. Myös kierrätyskeskus jäi Anjalle vierailusta päällimmäisenä mieleen. Hän toteaa, että oli kiva käydä niin innostavassa paikassa kuin Valtti.

"Kiitän valttilaisia vierailusta!"

Anja Virtanen

Jari Lepistön vierailu

Karvialainen kunnanvaltuutettu ja elinvoimalautakunnan puheenjohtaja Jari Lepistö kävi valtissa vierailulla. Jari on 49 vuotias ja syntyisin Oulusta. Hän työskentelee tällä hetkellä sisäministeriössä pelastusylitarkastajana. Hän vastaa seuraavista aihekokonaisuuksista: turvallisuusviestinä ja -kasvatus, asumisen turvallisuus, omatoiminen varautuminen, sopimuspalokuntatoiminta, harvaan asuttujen alueiden turvallisuus, pelastustoimen järjestötoiminta.

Vapaa-aika Jarilla kuluu monenlaisissa touhuissa. Hän harrastaa liikuntaa, rakentamista ja mehiläisten hoitoa. Hän on myös mukana politiikassa ja järjestötoiminnassa. Hän sanoo lähteneensä mukaan politiikkaan, koska on aina halunnut vaikuttaa siihen, jotta ihmisillä asiat olisivat mahdollisimman hyvin ja että yhteiskunnan turvaverkot olisivat kunnossa, jolloin voitaisiin auttaa niitä, joiden oma elämänhallinta pettää.

Jari toimii tällä hetkellä Karviassa kunnanvaltuutettuna ja elinvoimalautakunnan puheenjohtajana. Hän on myös Kunnanhallituksen varajäsen, Sataedun yhtymävaltuuston jäsen ja Satakunnan hyvinvointialueen Keskustan aluevaltuustoryhmän ensimmäinen varavaltuutettu. Lisäksi hän vaikuttaa Hyvinkään seudun SF-caravan yhdistyksen hallituksessa. Erityisesti, Jarin sydämen läheisiä asioita ovat lasten ja nuorten pärjääminen, maaseudun elinvoimaisuus ja tietysti turvallisuus sen moninaisuudessaan.

Jari oli hyvin vaikuttunut Valtin toiminnan monipuolisuudesta ja merkittävyydestä. Valtin piirissä tehdään paljon meitä kaikkia hyödyttäviä asioita. Kaikki tapaamani ihmiset tuntuivat tykkäävän siitä, mitä tekevät ja ilmapiiri oli hyvä, kuvailee Jari valtin vierailuaan. Puhuttelevinta vierailussa hänestä oli kuitenkin ruokajono. ”Se muistutti minua siitä, että meillä vaikuttajilla on työtä tehtävänä sen eteen, että ihmiset tulisivat toimeen tuloillaan ja voisivat ostaa ruokansa kaupasta. Tämä tuntuu unohtuvan julkisesta keskustelusta”, Jari sanoo.

Jarin mielestä Valtin kaltaiselle toiminnalle on tarvetta tästäkin eteenpäin. Valtti-toiminnan avulla ihmiset voivat kokea yhteisöllisyyttä ja tuntevat merkityksellisyyttä. Pitää toivoa, että uusi hallitus ymmärtää Valtin kaltaisten toimijoiden merkitystä ja ne saavat riittävät resurssit toiminnan pyörittämiseen tulevaisuudessakin.

Jari kertoo, että hänelle Itselleen kevät on ihan parasta aikaa. ”Talven jälkeen luonto herää, muuttolinnut palaavat ja täyttävät ilman kuoro konserteillaan, valon määrä lisääntyy ja tuore vihreys valtaa alaa. Kevät on toivon aikaa, kuin lupaus paremmasta tulevaisuudesta”, hän jatkaa.

"Haluan toivottaa jokaiselle tätä lukevalle hyvää suven aikaa!"

Jari Lepistö

Perinteistä kesäisästä yhteisöpäivää vietettiin Valtissa aurinkoisen ilman helliessä.

Erilaisia toiminta pisteitä oli levittäytynyt kaikkialle Valtin toimialueelle. Kaikkiaan pisteitä oli tällä kertaa 10 kappaletta. Mukana oli sekä perinteisiä, että uudenlaisia pisteitä.

Tuoksupajalla Sinikka arvuutteli erilaisia tuoksuja. Kukaan ei onnistunut tunnistamaan kaikkia tuoksuja, mutta useampikin tunnisti kuitenkin lähes kaikki tuoksut.

Tanssistudiolla Jani tanssitutti rastinkiertäjiä tanssipelin tahtiin. Hauskaa oli ja hyviä pisteitäkin saatiin. Mäkihyppyäkin pääsi kokeilemaan, mutta tällä kertaa sisätiloissa.

Harrin karaoke pisteellä laulu raikui ja innokkaimmat palasivat vielä jatkamaan laulamista arvontojen jälkeenkin.

Pihapelipaikalla pelattiin heittopeliä, jossa tarkoituksena saada heitettyä hernepussi aukosta sisään. Lisäksi oli mahdollisuus pelata mölkkyä.

Daniel ja Suvi-Päivi olivat myös sonnustautuneet asianmukaisiin asusteihin.

Kaikista makoisin rasti oli kuitenkin Sarin ja Peten Lettu & Rokka piste, jossa oli tarjolla herkullista hernekeittoa ja jälkkärinä kielen mukanaan vieneitä muurinpohjalettuja, tietenkin hillolla ja kermavaahdolla.

Riepuvisassa Poisteen rastilla arvuuteltiin kankaisten näytepalojen materiaalia. Visassa pyydettiin myös nimeämään näytteet sen mukaan, mitkä on valmistettu kasvikuiduista, eläinkuiduista ja keinokuiduista. Visailu oli haastava, mutta oikeita vastauksiakin löytyi todella paljon.

Valokuvaus pisteellä oli vain mielikuvitus rajana, kun itse sai valita asusteet ja muun rekvisiitan, mitä käyttää kuvissa. Tuloksena olikin toinen toistaan hauskempia asukokonaisuuksia ja kuvia.

Pujottelu pisteellä kierrätyksen takapihalla pääsi kokeilemaan erilaisia välineitä, joiden kanssa suorittaa pujottelu rata. Tarjolla oli pieniä polkupyöriä ja erilaisia potkulautoja.

Marjaana pisteellä pääsi kokeilemaan heitto ja tarkkuustaitojaan kolmessa eri tehtävässä. Golfpallon saaminen pieneen nukkepottaan osoittautui vaikeimmaksi tehtäväksi tällä rastilla. Rastilla käytetyt tavarat olivat kaikki kierrätystavaraa ja palasivat takaisin kierrätykseen päivän jälkeen.

Kun rastit oli käyty läpi, oli vuorossa tulosten julistus ja päivän huippuhetki, jota jo todella odotettiin, eli arvonta. Arvonnassa oli palkintona lahjakortteja kierrätyskeskukseen, kalastustarvikkeita, sauna varusteita ja lomapakkaus, joka sisälsi kaikenlaista kesällä tarvittavaa.

Päivä oli kaiken kaikkiaan hyvin onnistunut. Porukkaa oli mukavasti paikalla, meno rentoa ja kaikilla hymy herkässä.

Kukkien sidontaa

Valtin Padan kokoustila on muuttunut tuoksuvaksi kukkamereksi, kun Susanna Lähteenmäki oli tullut opastamaan Hävikistä hyvinvointiin- hankkeen porukkaa kukkien sidonnassa ja kukka-asetelmien teossa. Idea koulutuksesta syntyi, kun hävikkiruuan mukana saimme kaupoista myös hävikkikukkia. Kukkia haluttiin hyödyntää, mutta ammattilaisen vinkit käsittelystä ja asetelmista tulisivat tarpeeseen, kertoi idean keksinyt hävikistä hyvinvointiin-hankkeen projektipäällikkö

Päivi Hostikka. Kukkien käsittelyssä on paljon asioita, jotka vaikuttavat kukkien säilyvyyteen.

Ruusulle leikataan vino imupinta, ja se laitetaan kuumaan veteen, kun taas tulppaani leikataan suoraan, ja niiden vesi saa olla haaleaa.

Kukkapuoti Unikon yrittäjä Susanna Lähteenmäki järjestää erilaisia kukkien sidontaan ja kukkaasetelmien tekemiseen liittyviä kursseja. Meidän koulutukseen sisältyi kukkien peruskäsittelyä, lajituntemusta, asettelun ja sidonnan perusasioita ja värioppia. Tavoitteena oli saada hävikkikukat hyötykäyttöön ja ilahduttamaan valtin Padan asiakkaita. Tunnelma muuttuu heti erilaiseksi, kun pöydillä on kauniita kukka-asetelmia, sanoi Päivi.

Ensimmäisellä kerralla keskityttiin kukkakimppujen tekoon. Alku oli hankalaa, mutta vähitellen alkoi spiraalikimpun sitomisen idea löytyä. Toisella kertaa tehtiin erilaisia kukka-asetelmia monella eri tyylillä. Susanna kehui porukan edistyneen hyvin.

”Ovat kohta jo ihan mestareita”, hän totesi. Päivi sanoi kukkasidonnan opettaneen myös kärsivällisyyttä, kun kaikki ei heti mennyt ihan putkeen. Kädentaitoja voi kehittää monella eri tavalla, ja hauraat kukat ovat siinä oiva harjoituskohde. Tarvittiin muutama kokeilu, että saatiin vaativammat sidonnat tehtyä. Päivien päätteeksi jokainen sai kukka koristeita myös kotiin vietäväksi.

Hävikkikukkien lisäksi oppeja voidaan soveltaa myös luonnon kukkiin, kunhan kesän kukat puhkeavat täyteen loistoon. Kukkasienen tilalle voi luonnosta kerätä sammalta, vihreinä tukikasveina voi hyödyntää mustikan tai puolukan varpuja, vain mielikuvitus on rajana. Tulemme näkemään monenlaisia kauniita kukka-asetelmia Valtin Padan pöytiä koristamassa varmasti tulevaisuudessakin. Kurssilaiset olivat tyytyväisiä saamiinsa oppeihin ja olivat hyvin innokkaita oppimaan lisää. Saamiamme uusia ideoita ja ajatuksia tulemme varmasti hyödyntämään jatkossakin.

Liikuntaneuvoja Mervi Silvola

Mervi Silvola on alkuperin lähtöisin pohjanmaalta ja asustaa tällä hetkellä Siikaisissa perheensä kanssa. Mervi on toiminut yrittäjänä liikunta-alalla ja on juuri siirtynyt Kankaanpää kaupungille Liikuntaneuvojaksi. Hän on aloittamassa maksutonta liikuntaneuvontaa työikäisille kankaanpääläisille, joiden liikkuminen on jostain syystä liian vähäistä. Samalla saa apua myös ravitsemukseen liittyvissä asioissa. Tästä keroomme lehdessä lisää.

Tähän on vaikuttanut oma harrastuspohja ja Isojoen kunnassa tehty uimakoulun apuopettajan hommat ovat vaikuttaneet valintaan. Mervi sanoo, että on liikkunut kakarasta asti. Seiska luokalla hän sanoo vielä miettineensä mahdollisuutta lähteä lukioon, mutta ysillä hän sitten jo tiesi mitä tahtoo ja päätti pitää välivuoden ja odottaa, että hänellä on ikää tarpeeksi aloittaakseen Kuortaneen urheiluopistossa neljän kuukauden liikunnanohjaajan peruskurssin. Työskentelyä liikunnan parissa hän kuvaa työskentelyksi rakkaudesta lajiin.

Kuortaneen opintojen päätyttyä hän hakeutui seuraavana syksynä opiskelemaan liikunnanohjaajaksi Lapin urheiluopistoon. Liikunnan valitseminen omaksi alaksi on ollut Merville helppo asia. Muihin harrastuksiin ei Mervillä ole viimevuosina ollut aikaa. Liikunta on vienyt niin sanotusti naisen kokonaan. Työkunnon säilyttäminen ja se, että pystyy vielä laittamaan nuoremmille kampoihin, vaatii jatkuvaa harjoittelua, sanoo Mervi. Luulenpa, että siinä kyllä on moni nuorempi helisemässä, kun hänen kanssaan vastakkain joutuu. Pelkkä liikunnan ohjaaminen ei pidä omaa kuntoa riittävästi yllä, pakko tehdä töitä, että palautuu työpäivistä ja viikoista, sanoo Mervi.

Kysyin Merviltä, minkä hän luulee olevan suurin syy siihen, että ihmiset eivät liiku tarpeeksi. Mervi naurahti, että sen kun tietäisi, niin olisi helppoa antaa ohjeita. Hän sanoo ajattelevansa, että ulkoinen paine ja muotivirtaukset laittavat ihmiset kokeilemaan kaikenlaisia pika konsteja kunnonkohotuksessa ja laihduttamisessa. Tärkeintä liikunnassa on se, että tekee sellaisia asioita, joista pitää, ei pakottaudu menemään vaikkapa kuntosalille, jos ei pidä siitä. Jokaiselle pitäisi löytyä oma oikealainen tapa liikkua.

Ajanpuute, ruuhkavuodet, lasten harrastusten viemä aika, ei jää itselle aikaa liikkua. Siinä muutamia syitä, joita käytetty tekosyynä omalle liikkumattomuudelle.

Hänen mielestään tämän hetken liikkumattomuus johtuu osittain myös koronasta ja sen vaikutuksista. korona aikaan totuttu viettämään aikaa sosiaalisessa mediassa ja katselemaan sohvan nurkassa netflixiä ja muita suoratoistopalveluja. Tässä kohdassa toimittaja tunsi itse pistoksen sydämessään, niin sitä on tainnut päästä itsellekin käymään. Jotkut ovat löytäneet uusia tapoja liikkua, mutta koronan jälkeen liikunta tilaisuuksien osallistujat ovat vähentyneet. Kotona vietetyn ajan jälkeen on ollut vaikea lähteä uudelleen liikkeelle.

Hankkeelta Mervi odottaa, jos edes yksi tai kaksi sanoisi hankkeen päättyessä, että heidän elämän tapansa olisi muuttunut ja elämän laatuparantunut. Jos pystyttäisiin estämään lääkityksen tarve tai jos joku voisi vaikka luopua lääkityksestä kokonaan. Liikunnallisesta elämän tavasta tulisi pysyvä. Elintapojen muutos on jotain muuta kuin nopeat laihdutuskuurit, vaan se on pysyvä ja muutos tapahtuu hitaasti. Pitää muistaa, että muutos on sellainen, että sen kanssa pystyy elämään koko loppu elämän, toisin kuin kurkku näkkäri kuurilla, jolla kyllä laihtuu nopeasti, mutta, jota ei voi ikuisesti pitää yllä.

Liikkuva aikuinen

Liikkuva aikuinen -ohjelma on luotu siksi, että se osa työikäisistä, joka eivät liiku terveytensä kannalta tarpeeksi, saataisiin kiinnostumaan liikunnasta ja terveellisistä elämän tavoista. Ohjelma tekee töitä sen hyväksi, että jokaisessa kunnassa olisi mahdollista saada tukea liikuntaan ja elintapoja koskevissa asioissa.

Ohjelma on tarkoitettu ihmisille, jotka kaipaavat lisää liikuntaa arkeensa ja joiden terveydentila vaatii elintapojen muuttamista, mutta tarvitsevat tukea päästäkseen alkuun uusien tapojen opettelussa.

Liikuntaneuvontaan voit hankkiutua itse tai terveydenhuollon ammattilaisen lähettämänä. Kankaanpäässä voit ottaa yhteyttä kaupungin liikuntaneuvojaan Mervi Silvolaan tai käydä täyttämässä yhteydenottolomakkeen uimahallin kassalla. Palvelu on kuntalaiselle maksutonta ja sisältää 6-8 tapaamiskertaa. Prosessin kesto on kuitenkin yksilöllistä. Toiset tarvitsevat enemmän tukea kuin toiset.

Liikuntaneuvonta prosessi aloitetaan tavallisesti alkuhaastattelulla, jossa kartoitetaan kyselemällä asiakkaan liikkumattomuuden syyt ja millaisia toiveita asiakkaalla on neuvonnan suhteen. Alkukartoituksen jälkeen asetetaan asiakkaalle tavoitteet ja räätälöidään kaikille oma ohjelma, johon liittyvät myös mahdolliset ravinto ja elämäntapa muutokset.

On tärkeää muistaa, kun lähtee hakemaan muutosta, että se on tehtävä itse. Ohjaaja ei voi sitä tehdä kenenkään puolesta. Hänen tehtävänään on auttaa löytämään asiakkaalle paras tapa liikkua ja neuvoa ravitsemusasioissa ja elintavoissa. Hän on tukena alkuvaiheessa, kun on kaikkein vaikeinta. Loppu on kiinni ihmisestä itsestään, kuinka vakavissaan hän muutokseen sitoutuu.

Jos kiinnostuit ole rohkeasti yhteydessä Merviin

Mervi Silvola

040 847 5514

mervi.silvola@kankaanpaa.fi

Padel

Uusi pallopeli kerää innostuneita pelaajia. Itse pääsin ensimmäisen kerran tutustumaan padelin ihmeelliseen maailmaan, kun Valtin henkilöstö kilpaili paremmuudestaan lajissa. Peli näytti hauskalta ja rennolta, joten ajattelin ottaa tarkemmin selvää siitä, mitä padel oikein on.

Sanotaan, että padel on sekoitus tennistä ja squashia. Sitä pelataan kentällä, jonka koot ovat 10m x 20m ja se on reunoilta suojattu korkeilla lasi ja verkkoseinillä. Padelia pelataan aina nelinpelinä. Padeliin mukaan lähteminen ei vaadi aikaisempaa pallopeli kokemusta ja sen säännöt on helppo oppia. Mitään suuria investointejakaan laji ei vaadi, koska mailoja ja palloja on padel kentillä useimmiten vuokrattavissa.

Vaikka Padel yhdistää tenniksestä ja squashista tuttuja elementtejä, se on selkeästi oma pelinsä. Toisin kuin useimpia muita mailapelejä, Padelia voivat pelata mielekkäästi keskenään myös hyvin eritasoiset pelaajat. Lajissa ei menesty pelkällä voimallaesim. voimakas syöttö ei ole Padelissa tärkeä kuten tenniksessä - vaan oikean tekniikan opettelu ja peliäly antavat kaikille yhtäläiset mahdollisuudet onnistumiseen.

Padelissa käytettävä mailakin poikkeaa squashissa ja tenniksessä käytetyistä mailoista. Se on valmistettu hiilikuidusta tai lasikuidusta ja on malliltaan pyöreä, pisara tai timantin mallinen. Pyöreällä mailalla on helpoin osua, mutta sillä ei saa niin paljon voimaa. Timantin mallisella mailalla on taas vaikeampi osua, mutta sillä saa eniten voimaa lyöntiin.

Myös padelissa käytetyt pallot poikkeavat tenniksessä käytetystä, vaikka päällisin puolin näyttävätkin samanlaisilta. Suurin ero on siinä, että padel palloissa on vähemmän painetta kuin tennispalloissa. Ilmanpaine erosta johtuen padel pallo saattaa olla muutamia millimetrejä pienempi. Tennis pallo on lian kimmoisia käytettäväksi padelissa.

Padelin pelaamiseen sopivat parhaiten padelia varten tehdyt kengät tai tenniskengät.

Hyvissä kengissä on joustava pohja ja sahalaita kuvio, joka pureutuu hyvin kenttään suunnanmuutoksia tehtäessä. Alkuun pääsee kuitenkin muillakin hyväpohjaisilla urheilu kengillä. Kiinnostuksen lisääntyessä voi sitten harkita omien mailojen ja lajikohtaisten erikoisjalkineiden hankkimista.

Jos kiinnostuit lajista, niin sitä kannattaa käydä kokeilemassa. Kentän vuokrat vaihtelevat, mutta kun pelaajia on neljä, ei kustannus henkeä kohti ole kova. Mailojen vuokrat vaihtelevat 4 eurosta ylöspäin.

Padelia pelataan aina nelinpelinä, mutta harjoitella voi hyvin myös kaksin. Ottelu pelataan paras kolmesta erästä, jotka pelataan kuuteen peliin asti.

Pistelasku

15, 30, 40 ja peli; tasatilanteessa 40-40 tarvitaan kaksi perättäistä pistettä pelin voittamiseksi. Pelien ollessa 6-6, erävoitto ratkaistaan pelaamalla tie-break, joka pelataan 7 pisteeseen, kahden pisteen erolla.

Syöttäminen

Syöttö tapahtuu aina alakautta, syöttömahdollisuuksia on kaksi. Pallo pudotetaan syöttöviivan takana, lyönti korkeintaan vyötärön korkeudelta verkon toiselle puolelle ristiin ruutuun. Jalkojen on oltava syötön aikana syöttöviivan takana.

Syötön tulee pompata vastustajan ruutuun. Pompun jälkeen syötössä pallo ei saa osua verkkoseinään, mutta lasiseiniin kyllä. Jos syöttö osuu verkkonauhaan, mutta on muuten oikein, pelaaja saa uuden syötön.

Ensimmäinen piste syötetään omalta puolelta oikeanpuoleisesta ruudusta (rintamasuunta verkkoon päin), tämän jälkeen vasemmasta ja oikeasta vuorotellen. Pelin päätyttyä syöttövuoro siirtyy vastustajalle.

Syötön jälkeen pelikenttänä on koko kenttä. Syöttöä ei saa lyödä takaisin suoraan ilmasta, mutta syötönpalautuksen jälkeen pallon saa lyödä suoraan ilmasta, pompun kautta, pompun jälkeen oman lasiseinän kautta, ja suoraan ilmasta oman lasiseinän kautta vastustajan kenttään. Palloa ei saa lyödä verkkoseinän kautta vastustajan puolelle.

Pallorallin aikana pallo saa osua samalla kenttäpuoliskolla maahan korkeintaan kerran. Palloa pelataan, kunnes se jää verkkoon, lyödään omalla puolella verkkoseinään, lyödään kentältä ulos, pomppaa samalla kenttäpuoliskolla maahan kaksi kertaa tai osuu vastustajan puolella ensin lasi- tai verkkoseinään. Tällöin lyönti on ulkona ja vastustaja saa pisteen.

Huom. palloralli jatkuu, vaikka pallo osuu maahan pompun jälkeen kentän sisäpuolella oleviin verkkorakentaisiin. Jos pallo osuu pompun jälkeen kentän ulkopuolella tai kenttärakenteen päällä oleviin rakenteisiin, piste katsotaan pelatuksi.

Padel ei ole takakentän peli vaan pelissä menestyy voiman sijasta tarkalla pallon sijoittelulla ja aktiivisella etukentän hyödyntämisellä samassa linjassa peliparin kanssa. Syötettäessä toinen pelaaja sijoittuu lähelle verkkoa. Syöttäjän pelipari voi olla vapaasti sijoittunut kummalle puolelle tahansa omaa pelialuetta. Olennaista on, että pelaajat liikkuvat aktiivisesti samassa rintamassa peittäen kentän avoinna olevat alueet mahdollisimman tehokkaasti.

Lähteet

padelclub.fi

padeltieto.fi

Muistan kuin eilisen päivän tuon muiston lapsuudesta. Pääsin tätini mukaan, kun hän oli menossa mattopyykille kokemäenjoen rannalle. Uusi enoni ostama bampuonki olalla marssin toiveikkaana kohti rantakivikkoa, josta löysin hyvän kalapaikan itselleni ja ei kun onki valmiiksi ja onkimaan. Onkin ja onkin, mutta mitään ei tapahtunut. Tarkistin madon moneen kertaan ja yritin taas ei mitään. Siinä alkoi pikkutyttö jo hermostua ja teki mieli vipata koko laitos veteen.

Sitten hän ilmestyi äkisti jostakin ranta pusikosta. Vanha harmaa partainen mies, joka esitteli itsensä kalastaja Eemeliksi. Oli varmaan seurannut touhujani jo jonkin aikaa. ”Mitäs flikka, syökö kala hyvin?”, hän kyseli. Vastasin itku kurkussa, että ”mitää en ole saanu, vaikka olen onkinut jo tosi kauan”.

Ukko istui tyynesti viereeni ja sanoi, että ”annas kun minä vähän katson”. Hän otti ongen ja sanoi, että ”pitää aina muistaa taikoa, kun kalastaa”.

Ukko vaihtoi madon, sylkäisi siihen ja heitti veteen sanoen ”Ahti suo antejaan”. Ja kuinkas ollakaan tuskin koho ehti kunnolla veteen, kun kala jo alkoi nykiä. Pieniä särkiä ja jotain rumanaamaisia pikku kaloja, joita kutsuin kissakaloiksi kävi koko ajan kiinni, mikä oli pienelle tytölle huikeaa, vaikkei niistä ruokakaloiksi ollutkaan, mutta kaikki otettiin mukaan ja annettiin mummolan kissoille.

Seuraavalla kerralla yritin ja yritin taikoa ja onkia, mutta mitään ei vaan tapahtunut. Mietin mitä tein väärin ja hermostuin taas entistä enemmän.

”Ei tästä mitään tule” kivahdin ja istuin kädet muffissa ja naama kurtussa. Hiljaisesti toivoin vanhan ukon taas ilmestyvän ja eipä aikaakaan, kun kuulin äänen takanani, ”ota rauhallisesti vaan”.

Eemeli tuli ja teki taikansa ja taas alkoi kala syödä.

Hän kertoili minulle kaikenlaista elämästään ja opetti, että kalastuksessa tärkeintä ei ole saalis vaan itse kalastus. Saa istua luonnon helmassa ja kuunnella luonnon ääniä. Saa olla vaan... Sitten tuli syksy. Koti ja koulu toisella paikkakunnalla veivät minut pakosti mennessään. Kesän muistot mielässäni lähdin surullisin mielin kohti uusia seikkailuita. Yksi asia oli varma, ensi kesänä olisin täällä taas.

Vihdoin koitti taas uusi kesä ja kesäloma. Kamppeet kasaan ja kohti Ulvilaa. Koska lähdettäisiin onkimaan, kyseli ja kyselin. Odotin sitä hetkeä, kun on aika lähteä taas mattopyykille. Vihdoin se päivä koitti ja loikin rantakivikossa kohti tuttua kiveä, jolla viime kesänä olin istuskellut. Onki veteen noitumisineen, mutta eipä tärpännyt. Odotin kala Kallen ilmestyvän taas, kuin taikaiskuta auttamaan, mutta häntä ei vaan kuulunut, vaikka kuinka toivoin.

Muistelin hänen kertomuksiaan ja miten hän rauhallisesti toimien sai kalaonneni palaamaan. Otin onken, vaihdoin rauhassa madon, sylkäisin ja heitin ongen veteen, - ahti suo antejaan.

Luulin kuulleeni Kallen sanovan juuri noin, mutta ketään ei näkynyt.

Illalla ihmettelin enolleni, että ”ei se kalastaja Kalle tullu lainkaa minua katsomaan, missähän hän mahtoi olla”? Silloin enoni kertoi, että Kalle oli nukkunut pois jo viime syksynä. Vieläkin Kalle tulee aina mieleeni, kun käyn kalastamassa tai puhun kalastamisesta. Hän jäi pienen tytön mieleen jonkinlaisena sankarina.

Kirjoittanut

Marjaana Kurtti

”Koukkuhun kalan minä pujotan ja thyi - ahti suo antejaan”

Kesätarina

Kun aurinko alkoi paistaa, susilauma laukkasi karhulauman luokse. Sini-susi meni Kalle-karhun korvalle meuhkaamaan, että ” nyt ylös, ja marjoja syämään”. Kalle venytteli takaraajojaan makoisasti ja murisi. Sini-susi hyppelehti laiturilla yksi jalka ilmassa ja horjahti laiturilta molskahtaen suoraan järveen. Kalle-karhu mörisi nauraen, ja Ritva-rotta juoksenteli Kalle-karhun alta, yritti olla jäämättä alle ja naureskeli myös. Sini-susi ui rantaan ja tokaisi, että hän voi heittää karhunpojatkin heittämällä veteen.

Sini yritti sinnikkäästi saada Kallen 500-kiloisen ruhon ylös mutta ei jaksanut. Sini tokaisi, että Kalle on liian painava, joten saa itse mennä veteen koittamaan, kuinka lämmintä vesi on. Ritva-rotta meni sanomaan Kallelle, että laiturin vieressä on, paljon kaloja, ja vinkkasi Sinille silmään. Kalle juoksi laiturille ja kurotti mahtavan suuria käpäliään veden alle ja yritti kurottaa, jotta saisi kaloja kiinni. Mutta kun Ritva nyökkäsi päätään, Sini-susi juoksi hiipien hiljaa karhun taakse ja tönäisi Kallen järveen. Kalle purskahti nauruun, ja yritti vihaisesti murahtaa Ritvalle, mutta ei onnistunut.

Ritva keräsi kimpun lumpeenkukkia, mutta Sini tuli, ja söi ne. Samalla hetkellä, Kalle poimi marjoja kaksi kourallista, ja tarjosi Ritvalle, mutta tämä totesikin, että eivät ne ole kypsiä. Koko joukko pulahti uudelleen uimaan, ja Sini huudahti iloisesti ” vesisotaa! ” Ja niin he alkoivat puskemaan vettä toisensa päälle, nauru raikuen.

He alkoivat vähän väsyä, ja menivät grillailemaan makkaraa, ja maissia. Ritva kipitti hakemaan ketsuppia ja vesimelonia. Sini meni korin kera mukaan, ja nakkasi Ritvan koriin. Sini juoksi niin kovaa kuin pääsi, ja hyppelehti risujen yli, jonka seurauksena kori lensi Sinin käpälästä, ja Ritva lensi kuin liito-orava koivua päin. Sini nauraa räkätti kuin räkättirastas, ja samaan aikaan rastaat saapuivat Ritvan kera. Rastaat kysyivät, että heitäkö kutsuttiin, niin Ritva kertoi nauraen, että ei, kun Sini vaan nauroi. Rastaat vain kohauttivat sulkiaan, ja jättivät Ritvan Kallen jalkoihin. Sini meni Ritvan ja Kallen ohi ja murahti Ritvalle, ja Kalle katsoi kysyvästi. Ritva kertoi tapahtuneesta, ja Kallekin alkoi nauraa. Sini pahoitteli Ritvalle tapahtunutta, ja tarjosi sammakonkutua, ja Ritva ymmärsi, ja antoi anteeksi.

Kirjoittanut

Katriina Edman

Unelmasta totta

Unelmat ovat tavoitteita, joita ihminen pyrkii saavuttamaan oman elämänsä aikana. Jokaisella meillä on joko yksi tai useita eri unelmia, jotka motivoivat niiden saavuttamisessa. Yksi niistä saattaa olla oman unelma ammatin saavuttaminen. Se on työ, joka saattaisi kiinnostaa monestakin eri syystä. Esim. työ on kiinnostanut jo lapsena, siitä on ennestään kokemusta tai sitten on vahva varmuus siitä, että haluaa todella tehdä sitä työtä mistä pitää. Kokee olevansa kykeneväinen ja itsevarma työhön, eikä näe minkään estävän tekemästä unelma työtään. Mutta, entä jos epäonni alkaa puuttumaan omaan elämään ja aivan yhtäkkiä huomaa olevansa invalidi. Alkaa tuntea itsensä epätoivoiseksi ja hyödyttömäksi, eikä näe enää itseään tekemässä työtä unelma ammatissaan. Näin asia ei kuitenkaan ole. Minäpä kerron erään tositarinan eräästä nuoresta miehestä, josta oli tullut invalidi ja jonka epätoivoinen elämä sai valoisan tulevaisuuden. Tässä tarinassa en puhu hänestä hänen oikealla nimellään, vaan puhun hänestä nimellä ”Kalle”.

Vuonna 2010, aloin opiskelemaan puutarhuriksi Janakkalassa (Kiipulan Ammattiopistossa). Siellä tapasin ensimmäistä kertaa Kallen, sillä hänkin aikoi opiskella puutarhuriksi. Kalle liikkui pyörätuolilla ja hänellä oli diabetes, joka oli hoitamattomana johtanut toisen jalan menetykseen. Kalle oli etäinen ja hän puhui harvoin toisille opiskelijoille, mutta opettajille hän uskalsi puhua vain kahden kesken. Kallen oli vaikea liikkua pyörätuolilla, sekä pelloilla että kasvihuoneilla ja hän ei uskaltanut pyytää keneltäkään apua. Tarjosin hänelle apuani ja autoin häntä useina eri kertoina, jonka jälkeen, sain Kallen luottamaan apuuni. Ajan myötä, Kalle alkoi uskaltaa puhua minulle enemmän ja hiljalleen tutustuimme toisiimme. Myöhemmin, Kalle kertoi minulle, että hän ei alun perin haluaisi olla ammatiltaan puutarhuri vaan hän halusi olla trukinkuljettaja. Hän on haaveillut siitä jo todella monta vuotta ja hänellä on todella laaja tietämys trukeista, vaikka hän ei ole koskaan ajanut. Hän tiesi hyvin miksi ei voi koskaan ajaa trukkia ja se harmitti häntä suuresti. Neuvoin häntä puhumaan opettajien kanssa mutta, hän ei uskaltanut puhua asiasta. Puhuin Kallen puolesta opettajien kanssa pitkään hänen tilanteestaan ja neuvottelin opettajien kanssa mahdollisuudesta, jos Kalle pääsisi kokeilmaan opiskelua logistiikka puolella. Opettajat myöntyivät asiaan ja myöhemmin opettajat keskustelivat vielä henkilökohtaisesti Kallenkin kanssa. Viikon jälkeen, Kallea ei enää puutarha puolella näkynyt, sillä hän oli päässyt siirtymään logistiikka puolelle.

Kävin viikoittain Kallea katsomassa ja kyselemässä hänen omalta opettajaltaan, kuinka Kallen opiskelu logistiikka puolella olivat edenneet? Kalle oli aivan eri ihminen, sillä nyt hän oli paljon avoimempi ja pirteämpi. Hän todella tykkäsi opiskella logistiikka puolella ja kiinnostus alalla työskentelemisestä selvästi motivoi häntä. Hän oli päässyt olemaan toisen opiskelijan trukin kyydissä useita kertoja, vaikka hän itse ei voinut ajaa trukkia. Kallen opettaja oli todella vakuuttunut siitä, kuinka paljon Kallella oli ennestään tietoa varastotyöstä ja erityisesti trukilla ajamisesta. Trukilla ajaminen vaatii kärsivällisyyttä ja tiedän sen hyvin itsekin, sillä olen jo nuorempana ajanut trukilla. Mutta Kallen opettaja oli epävarma siitä minkälainen työllistyminen opiskeluiden jälkeen Kallella tulisi olemaan. Hänen nykyistä tilannettaan ajatellen, hänen työllistyminen varastoalalle tulee olemaan vaikeaa. Kalle oli itse siitä tietoinen, sillä he olivat aiemmin keskustelleet asiasta. Se ei kuitenkaan Kallea lannistanut tai estänyt häntä jatkamasta opiskelua loppuun asti.

Keväällä 2013, me molemmat valmistuimme samaan aikaan ja Kalle onnistui suorittamaan opiskelunsa loppuun ongelmitta. Kalle oli nyt paljon itsevarmempi, eikä hän tuntenut itsessään sitä epätoivoisuuden tunnetta, jota hän oli tuntenut siitä asti, kun hänestä tuli invalidi. Hän sai valmistujaisissa stipendin ja jopa erityismaininnan erinomaisesta opiskelusta ja saavutuksesta. Valmistujaisjuhlan jälkeen, tuli se hetki, jolloin meidän polkumme jatkuisi eri suuntiin ja jatkaisimme omaa polkuamme eteenpäin. Kättä puristaen toivotimme toisillemme hyvää jatkoa ja Kalle vielä kiitti minua erikseen kaikesta siitä avusta ja tuesta, jota hän oli saanut opiskeluiden ajan. Siinä hänen lähtiessään pyörätuolilla rullaamaan kohti hänen vanhempiensa autoa, ajattelin itsekseni, että siinä on ihminen, jonka asiat varmasti järjestyvät ja jolla on valoisa paikka tulevaisuudessa. Sillä hetkellä näin Kallen viimeisen kerran.

Vuonna 2019, olin Järvenpäässä opiskelemassa viimeistä vuotta graafiseksi suunnittelijaksi. Oli vain pari päivää jouluun ja olin ajamassa joululomille. Päätin poiketa Janakkalassa tervehtimässä entisiä opettajiani, sillä paikka oli sopivasti matkan varrella. Oli jo aika muutenkin poiketa vierailulla, sillä olihan kulunut jo kuusi vuotta siitä, kun valmistuin puutarhuriksi keväällä 2013. Siinä kun olin aikani vierailut puutarhoilla ja nähnyt entisiä opettajiani, päätin käydä vielä logistiikka puolella tapaamassa Kallen entistä opettajaa. Onneksi tapasin hänet ja hän vielä muisti minut kuuden vuoden takaa. Kysyin häneltä, että oliko hän kuulunut Kallesta mitään sen jälkeen, kun hän valmistui? Tietenkin hän oli kuullut Kallesta, sillä heillä on tapana olla valmistuneisiin aina yhteydessä muutama kuukausi sen jälkeen, kun on valmistunut. Puhelun kautta tehdyssä kyselyssä kysytään lähinnä, että onko onnistunut työllistymään opiskeluiden jälkeen? Se mitä opettaja kertoi minulle Kallesta, oli jotain aivan uskomaton.

Sen jälkeen, kun Kalle valmistui, hän muutti takaisin Savonlinnaan, sillä sieltä hän oli alun perin kotoisin. Kalle oli muuttanut takaisin siinä toivossa, jos hän saisi sieltä töitä, sillä Savonlinnassa oli sillä hetkellä avoinna useita eri työpaikkoja. Yhdessä ilmoituksessa mainittiin hakevan nimenomaan varastomiestä. Hän oli epäröimättä laittanut hakemuksen menemään ja jäänyt odottamaan vastausta. Ei mennyt kauaa, kun hänet oli kutsuttu työhaastatteluun. Kalle oli otettu lämpimästi vastaan työhaastatteluun ja haastattelu oli mennyt hyvin. Häntä oli jännittänyt erityisesti se että, kuinka työnantaja reagoi nähdessään hänen liikkuvan pyörätuolilla. Tehdessään työhakemusta Kalle oli kuitenkin maininnut olevansa invalidi ja hän ei osannut odottaa pääsevänsä työhaastatteluun.

Haastattelun jälkeen Kallelle oli näytetty paikkoja ja kerrottu minkälaista työtä heillä tehdään. Vielä lopuksi he olivat keskustelleet ja käyneet läpi viimeisiä yksityiskohtia. Työnantajan oli vakuuttunut Kallen kiinnostuksesta varastotyöhön ja siitä, että hänellä on paljon tietoa ja osaamista kyseisestä työstä ja erityisesti trukilla ajamisesta. Työnantaja oli hetken miettinyt ja todennut, että kyllä hän todella haluaisi ottaa Kallen hänelle töihin. Mutta, sitten työnantaja ehdotti, että Kalle tulisi käymään uudelleen reilun 2-3 viikon kuluttua. He sopivat etukäteen jo päivän ja viimeistään silloin Kalle kuulisi päätöksen työpaikasta. Todellinen syy siihen miksi Kallea pyydettiin tulemaan uudelleen vasta muutaman viikon päästä, oli niin odottamatonta ja uskomatonta, että edes Kallella ei ollut siitä mitään aavistusta.

Viikkoja myöhemmin, Kalle saapui sovittuna päivänä tapaamiseen ja työnantaja olikin häntä jo vastassa. Työnantaja oli kehottanut, että he menevät suoraa varaston puolelle ja siellä Kallea odotti yllätys. Varastolla oli uuden näköinen trukki, joka työnantajan mukaan oli suunniteltu nimenomaan Kallelle. Trukki oli ulkomaalta asti tilattu ja se oli vallan sähköllä toimiva, eikä siinä ollut lainkaan lattiassa polkimia. Ratin vieressä oli kämmenelle tarkoitettu pidike, jossa oli pieniä vipuja, joita liikuteltiin sormilla. Niillä toimi sekä trukinpiikit, kaasu, jarrut ja sekä peruutus. Penkin vieressä oli pidikkeet, joihinka sai pyörätuolin kiinnitettyä. Kalle meni sanattomaksi ja etenkin silloin, kun työnantaja oli kertonut, että työpaikka on heti Kallen, jos hän on tyytyväinen trukkiin ja haluaa harjoitella ensin sen käyttöä ennen kuin aloittaa työt. Kalle oli heti suostunut tarjoukseen ja muutaman ajoharjoittelun jälkeen, Kalle pääsi aloittamaan työt varastomiehenä. Kalle on ollut tyytyväinen sekä työhönsä, että omaan trukkiinsa. Hänen opettajansa mukaan Kalle on edelleen samassa työpaikassa ja siitä me molemmat olimme todella tyytyväisiä. Hän on varmasti vielä tänäkin päivänä samassa työssä, sillä juuri siitä työstä hän on pitkään unelmoinut ja juuri siksi hän halusikin tulla. Varastomieheksi ja trukkikuskiksi.

Halusin kertoa tämän tarinan esimerkkinä siksi, että oli sitten elämässä paljon vastoinkäymisiä, terveydellisiä rajoitteita tai puuttui sinulta pelkästään sitten jalka tai käsi, niin se ei tarkoita, että täytyy luopua omista unelmista. Täytyy vain etsiä se näkymätön kiertopolku, jolla tuo unelma saavutetaan. Se täytyy vain saavuttaa eri tavalla, kuin mitä oli alun perin ajatellut. Jos ei pysty saavuttamaan omaa unelmaasa, niin sen pystyy aina korvaamaan jollain toisella unelmalla. Unelmia voi olla, vaikka kuinka paljon ja ne kaikki voivat olla mahdollista saavuttaa, tavalla tai toisella. Jos ei nyt, niin sitten myöhemmin. Ilman unelmia ei voi olla elämää ja ilman elämää eivät unelmat toteudu. Yrittämisellä, vahvalla ja positiivisella asenteella, saavuttaa unelman kaikista mahdollisista esteistä huolimatta. Unelmat on tehty saavutettaviksi.

”Uskokaa unelmiin, sillä

niihin on piilotettu ikuisuuden portti.”

- Kahlil Gibran

Kirjoittanut

Mikko Koivusilta

Jännittääkö?

Varmaan jokainen meistä jännittää jossakin tilanteessa. Joitakin jännittävät uudet tilanteet ja uudet paikat, esim. ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa saattaa jännittää toisia tosi paljon tai julkisesti esiintyminen. Tämä on ihan normaalia, mutta joskus jännittäminen voi johtaa sosiaalisten tilanteiden pelkoon ja siitä voi tulla jopa elämää rajoittava tekijä.

Mitä jännitys sitten on, sen fysiologiset oireet johtuvat lähinnä autonomisen hermoston eri elimiin kohdistamasta toiminnasta ja ovat seurausta mielen tavasta aistia vaaraa esiintymistilanteessa. Eli suomennettuna kyse on pelosta ja vaarantunteesta, joka saa aikaan erilaisia tuntemuksia ja fyysisiä oireita, kuten vatsakipua, tärinää, punastumista, hikoilua ja sydämen tykytystä. Nämä oireet vaihtelevat eri henkilöillä, jotkut reagoivat vatsallaan ja toiset alkavat täristä. Joku saattaa jännittää etukäteen, joillekin jännitys iskee itse tilanteessa.

Esiintymisjännitys voi kummuta hyvin varhaisista mielemme kerroksista, esim. lapsuudenkokemuksista. Jos olet joutunut lapsena esiintyessäsi noloon tilanteeseen tai joku tai jotkut esim. vanhemmat ovat vähätelleet tai aliarvostaneet taitojasi. Siitä saattaa jäädä tunne ja pelko, ettet osaa mitään ja niin alat välttelemään tilanteita, jossa joudut esille.

Toisaalta persoona ja temperamentti vaikuttavat osaltaan alttiuteen kokea jännitystä erilaisissa tilanteissa. Usein taustalta voi löytyä myös voimakasta vaativuutta itseä kohtaan. Lisäksi erilaiset tilannetekijät vaikuttavat jännityksen kokemukseen. Jännitys voidaan kokea joko myönteisenä tai kielteisenä tunteena. Kokemukseen vaikuttavat ennen kaikkea omat tulkintamme. Suorituksen, vaikkapa tärkeän neuvottelutilanteen kannalta sopivasta jännityksestä saattaa olla paljonkin hyötyä.

Jännityksen haitallisia seurauksia puolestaan ovat alisuoriutuminen sekä hyvinvointia uhkaava kohtuuton kuormitus ja stressi esiintymistilanteista. Pahimmillaan haitallinen jännitys voi johtaa esiintymistilanteiden välttelyyn.

Jännittäjä luulee usein, että hän on ainoa, joka jännittää, mutta näin ei aina ole. Osa osaa peittää jännityksensä paremmin. Terve jännittäminen on hyvästä, se auttaa valmistautumisessa, osaat ottaa huomioon jännittämisen ja valmistautua siihenkin. Miten sitten vähentää esiintymisjännitystä?

Ensinnäkin hyvä valmistautuminen auttaa.

Kannattaa tutustua yleisöönsä ja tiloihin, jossa esiintyy. Viesti kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeästi jaoteltuna.

Aloita selkeästi ja tuo pääpointtisi esiin heti alussa. Perustele näkemyksesi esityksen keskiosassa.

Anna persoonallisuutesi näkyä. Lopussa tiivistä vielä tärkeimmät asiat.

Muista rauhoittaa itsesi ja kehosi ennen esitystä.

Kannattaa myös opetella ainakin esityksen aloitus ulkoa, silloin on helpompi päästä alkuun.

Muista olla armollinen itsellesi, jos jotain menee pieleen. Muista harjoitus tekee mestarin, eli harjoittele yhä uudestaan.

Kesärunoja

Vihreät lehdet heiluvat tuulessa hiljaa

Lintunen istuu oksalla puun.

Auringon säteet latvassa leikkivät.

Kissakin nukkuu jo varjossa sen.

Keinusta katselen piha puuta.

Aina se siinä ollut on.

Vuodesta toiseen se herää kesään ja talvella taas kuin unessa on.

Rakas pihakoivuni riippuvin oksin

ilman suo pihani tyhjä ois.

Sulle mä laulelen lauluni hiljaa, tuuli kun oksissas säveltä soi.

- Marjaana Kurtti -

Heinäkuussa heinänkorsi suussa

Mansikka korressa maistuu aina

Heinäkuussa keinussa keinun.

Ei paljon maailman murheet paina.

Heinäkuussa kaloja narraan.

Makkarakin maistuu kyllä.

Heinäkuussa kaikki on maalla.

Uimapuku on Maikilla yllä.

Heinäkuussa heittää Jaakko

taas veteen kylmän kiven.

Heinäkuukin loppuu joskus. Kaipuu jää meille hiven.

- Marjaana Kurtti -

Luo suvinen, suuri taivas iloita inehmon mielen, ajatusten ailakoida; veä päälle päivän kaari, kaarelle korea impi, kuontalo kätehen neien, kultavillat kuontalohon; neiti kullat ketreäisi, huolisi hopeiset hunnut, minun polon pääaloille, uron uinuvan ylitse, ettei pistäis sääsken piikit eikä yölliset itikat.

- Eino Leino -

Oi, katsokaa miten lainehet niin kauniisti rantoja kaulaa! Oi, kuunnelkaa, miten lintuset niin kauniisti lehdossa laulaa!

Oi, ootteko nähnehet illan kuun ja kuullehet kuisketta metsän puun, min ylitse valkeat hattarat suvitaivaalla vaeltavat.

- Eino Leino -

Kysely Valttilaisille VT-sanomista

Tämä on kaikille avoin kysely, jolla pyrimme kartoittamaan, millaista sisältöä juuri SINÄ haluat lukea tämän vuoden lehdestämme!

Lukijoidemme mielipide on meille tärkeä!

• Millaiset aiheet juuri SINUA kiinnostavat?

• Oletko enemmän kiinnostunut faktoista, fiktiosta omakohtaisista kokemuksista vai vaikkapa haastatteluista?

• Mikä lehdessä on mielestäsi ollut parasta tähän mennessä?

• Mitä toivoisit lehteen lisää?

• Onko meiltä jäänyt joku asia täysin huomaamatta?

Kerro rohkeasti meille, mitä haluaisit lehdestä lukea? Heittele juttuaiheita, ideoita, huomioitasi, ihan mitä vain!

Näin koitamme tehdä lehdestä parhaan mahdollisimman version juuri sinulle!

Olemme medialuokassa, tule tänne ja keskustellaan. Tai nappaa hihasta ja kerro.

Myös hyvä tapa on kirjoittaa aiheita paperille ja lykätä sen jollekin toimituksen tyypille, eikö?

Eli ihan miten itse tahdot, matalalla kynnyksellä. Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia.

Olisi tosi kivaa, jos muutkin valttilaiset osallistuisivat näin lehden tekoon niin tehtäisiin lehdestä parempi kuin koskaan ennen!

Ja ennen kaikkea kiinnostavampi juuri teille lukea!

Kaikki ideat ovat siis tervetulleita! Kiitos miljoonasti jo etukäteen!

VT-sanomien toimitus

VT_Sanomat@outlook.com arja.kurtti@valtti.fi puh. 044 5772056vvv