Valttilehti 1/2023

VALTTI-TYÖPAJA

Reittinä työelämään

Marjaana Kurtti

Päätoimittaja

Mikko Koivusilta

Toimittaja / Taitto

Valokuvaus

Julia Varjus

Toimittaja

Timo Kirjavainen

Toimittaja

Katriina Edman ”Kata”

Toimittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com

Päätoimittajan sana

Valtti lehtemme täyttää tänä vuonna 10 vuotta. Tässä lehdessä ensimmäisen päätoimittajan ensimmäisessä lehdessä julkaistu kertomus siitä, miten VT-Sanomat aikanaan sai alkunsa. Lehdessä on myös toiminnanjohtajamme Niinan tervehdys, jossa vähän historiaa ja tämän hetken tilastoja. Valtin ovet ovat viuhuneet taas taajaa tahtia ja olemme saaneet vierailijoita tutustumaan toimintaamme, esittelemme heitä tarkemmin tässä ja tulevissa lehdissämme.

Uusi Poiste-piste on lähtenyt hyvin käyntiin. Poisteen avajaisista ja toiminnasta kerromme myös tarkemmin. Myös valttilaiset ovat osallistuneet moniin tapahtumiin, niistä kuvia ja tunnelmia lehdessämme. Kesää kohti mentäessä on mukava muistella vaikkapa yhteistä retkeämme Jämille ja muita talven tapahtumia. Kevät keikkuen tulevi on kyllä pitänyt paikkansa tänä vuonna, on koettu erilaisia kelejä ja kevään tulo on ollut todella hidasta pakkasineen ja lumi- ja vesisateineen. Mutta me Valtissa odotamme positiivisin mielin kevään tuloa. Toivotaan, että kohta lämpenee. 10- vuotias VT-Sanomat toivottaa kaikille lukijoilleen oikein hyvää kevättä!

Sisällys

Mistä VT-Sanomat sai alkunsa?

Ihmisillä on taipumusta tehdä yksinkertaisia asioita valitsemalla vaikeampia ratkaisuja. Minulle kävi juuri tällä tavalla. Olin kävelemässä töihin, mietin niitä näitä ajan kuluksi ja siitä lehti idea syntyi. Tarjosin ideaani meidän toiminnanjohtajalle ja hän sanoi että oli ajattelut myös että olisi hyvä idea, jos Valtissa olisi oma lehti. Selitettyä ideani, hän antoi minulle vapaat kädet suunnitella ja tehdä lehdestä näytekappale, siitä tämä projekti alkoi.

Haaveilla on hyvä asia, mutta nyt kun idea muutui todeksi, ei ole enää haaveilulle tilaa. Työ on täydessä käynnissä, ja tarkoitan oikeasti että rattaat pyörivät vauhdissa. Anna kun selitän, olen ammatiltani taiteilija ja grafiikka on minun osaamisalue, mutta lehden teko on paljon muuta kuin pelkkää grafiikkaa ja kuvankäsittelyä. Elikkä julkaisuohjelmisto muutuu yhtaikaa hyvin tärkeä osa projektista, minulle se tarkoittaa että kehittyneenpää ja syvällisempää tieto ohjelmistosta on pakollinen, jos haluan toteuttaa ideani kunnialla.

Tällä hetkellä ainakin satoja tunteja on tullut opiskeltua julkaisu, -kuvankäsittely, -ja vektori ohjelmistoja, puhumattakaan 3D ohjelmistosta joka on minun varsinainen alani. Kokemus on ollut haastava ja raskas mutta erittäin mielenkiintoinen. Nyt kun ensimmäinen numero on valmis, olen ylpeä itsestäni ja voin vakuuttaa että kannatti nähdä vaivaa ja kannustaisin kaikkia valttilaisia osallistumaan lehden tekoon.

Te varmasti mietitte miksi uusi lehti, kun maailmassa on olemassa niin monta lehteä? Tämän ei ole mikä tahansa lehti, tämä on meidän oma lehti, missä voimme kirjoittaa omat ideat, omat toivomukset ja omat haaveilut. Lehden toimittajana kannustaisin kaikkia osallistumaan. Voitte myös esittää toivomuksia tai tuoda esiin uusia ideoita. Nyt se on vain yksi lehti lisää, mutta sanotaan kahdenkymmenen vuoden päästä, se on arkisto täynnä muistoja osa eletystä elämästä, joka ei tule enää koskaan takaisin. Me olemme tämän lehden pioneerit eli edelläkävijöitä, mutta kun olemme anhoja, uudella sukupolvelle olemme tämän lehden perustajat.

Kirjoittanut Virgílio Gonçalves

Valtti-työpaja - 2022

Valtilla pääset kehittämään omaa osaamistasi ja saat yksilöllistä tukea arjenhallintaan.

• Mahdollisuus kehittää työelämätaitoja sekä ammatillista osaamista.

• Moniammatillista valmennusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

• Pajoilla ei vaadita aiempaa kokemusta tai osaamista, työtehtäviä löytyy aloille jo perehtyneille kuin aloittelijoillekin.

• Mahdollisuus suorittaa ICDL kansainvälinen tietokoneen ajokortti, jonka avulla voit osoittaa tietotekniikan osaamisesi.

Pajakeittiöllä tutustutaan ruuanvalmistuksen, leivonnan, taloudenpidon sekä elintarvikehygienian perusasioihin. Keittiö järjestää kahvituksia, juhlatilaisuuksia sekä teemapäiviä ja samalla ylläpidetään työpajan väelle edullista pajaruokalaa mukaan lukien kahvitus tauoilla.

Siivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista. Huolehdimme myös mm. sisä- ja ulkokasvien istutuksesta ja hoidosta.

Kankaanpään kierrätyskeskus Rautatienkatu 3

Kierrätyskeskuksessa pääset tutustumaan kierrätyksen mielenkiintoiseen maailmaan!

Tuotepajalla tehdään kokoonpanotöitä alihankitatöinä sekä päästään harjoittelemaan erilaisten tuotteiden valmistusta ja suunnittelua. Pääset tutustumaan (lahja- ja sisustustavaroihin, tekstiilituotteisiin, luonnon materiaaleihin ja kestävän kehityksen tuotteisiin, ompelutöihin) sekä asiakaspalveluihin ja kädentaitoihin aina omaa mielikuvitustasi hyödyntäen.

Puu -/kokoonpanopajalla tehdään erilaisia kokoonpano - ja tilaustöitä yksityisille ja yrityksille. Puupajan puolella voi oppia uusia taitoja tai harjaannuttaa jo olemassa olevia. Tilaustöitä tehdään vallitsevan osaamistilanteen mukaan. Koneiden käyttöön perehdytetään työskentelyn ohessa.

Kokoonpanotyö on monia eri vaiheita sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy tuotteen tarkastus, kokoonpano, pakkaus. Erilaisia tuotteita ja työvaiheita on kymmenittäin, joten jokaiselle löytyy sopivaa tehtävää.

Mediapajalla pääsee tutustumaan www-sivujen tuotantoon, tietokoneiden korjaukseen, digikuvauksen maailmaan, paino- ja julkaisualaan ja erilaisiin toimistotöihin sekä Valtin oman lehden toimitukseen. Suunnittelemme ja toteutamme Valtin omat julkaisut sekä tilaustyönä teemme mm. postitusta, käyntikortteja, esitteitä, lehti-ilmoituksia ja nettisivuja. Meiltä saa myös suurkuvatulosteet, valokuvat ja canvas-taulut.

Tekemistä on monenlaista, kuten asiakaspalvelutehtäviä, kassatyöskentelyä, somistusta, ser-jätteenvastaanottoa ja kierrätystä, varasto- ja logistiikkatöitä sekä valtin puoti. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja siistejä kodin käyttöesineitä, joita myymme edullisesti. Tämä paikka on sopiva asiakaspalvelutöistä ja kierrätyksestä kiinnostuneelle.

Autopaja, Knuuttilankatu 9

Autopajalla tehdään autojen korjausta esim. päästömittaukset bensa- ja diesel autoihin jarrutyöt, ruostevaurioiden hitsaus, pakoputkien vaihdot, määräaikaishuollot ja OBD-testaukset sekä vikadiagnostiikan luku. Lisäksi autojen pesu, vahaus sekä sisätilojen puhdistus kuuluu palveluihimme. Korjaamme ja huollamme muitakin laitteita kuten ruohonleikkureita ja mopoja.

wwww.valtti.fi

VT-sanomat pääset lukemaan: www.issuu.com/valttityopaja

Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää

Seuraa meitä somessa! valttityopaja

Mysteerimaailma

Mysteerimaailmastamme löytyy kolme eri teemaista mysteerihuonetta ja kotiin vietävä Mysteeriboxi. Kellari on kauhuteemainen mysteerihuone (K15), Teekutsut! ja Mummola 2.0 ovat koko perheen huoneita. Mummola 2.0 on ainoa esteetön mysteerihuoneemme. Aikaa mysteerien selvittämiseen kaikissa huoneissa on tunti.

• Tarjoamme erilaisen tavan yhdessäolon viettoon.

• Tutustu ja varaa aika osoitteesta: apuvirta.fi/mysteerihuoneet

• Kiinnostuitko?

Kysy myös työtehtäviä mysteerimaailmasta!

Ompelimo ja torimyymälä

Kylä-Karviantie 10, 39930 Karvia

Ompelimossa pääsee harjaannuttamaan kädentaitojaan työtehtävien kautta, joita ovat mm. korjaus- ja tilausompelu, neulominen sekä tuotteiden tuunaus. Torimyymälän puolella asiakaspalvelu, kassatyöskentely ja somistus tulevat tutuksi.

Karvian puuosasto ja kierrätys

Tehtaantie 3, 39930 Karvia

Karvian Puuosastolla voi tutustua puualan tilaustöiden tekemisen kaikkiin työvaiheisiin. Erilaiset korjaustyöt laajentavat osaamista.

Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään! Työtehtävien kautta kone- ja laitekanta tutuksi.

Kierrätyskeskuksessa pääset osaksi kierrätyksen maailmaa! Työtehtäviä laidasta laitaan mm. tavaroiden vastaanotto ja lajittelu, hinnoittelu, tuotteiden esille laitto, kuljetuspalvelut, asiakaspalvelu sekä kassatoiminnot tulevat meillä tutuksi. Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita kodin käyttöesineitä joita myös myymme edullisesti. Hae osaksi kierrättämistä! Keittiö- ja siivoustehtävät myös mahdollisia.

Hävikistä hyvinvointia-hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023). Hankkeessa luodaan hävikkiruoan ympärille uusi oppimisympäristö; ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä hävikkiruoan ja sen parissa toimivien ihmisten kohtaamispaikka ja ruoan jakelupiste. Tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen. Tavoitteena on lisätä osaamista ja osallisuutta käytännön työtehtävien kautta. Osaaminen tehdään näkyväksi ja se vahvistaa jatkossa mahdollisuutta työllistyä tai hakeutua koulutukseen. Hae meille, jos haluat parantaa osaamistasi ja taitojasi ravintola- ja cateringalalla, logistiikan työtehtävissä, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla tai liiketalouden osaamisalalla.

Työllä tavoitteisiin (Työllisyyspoliittisen avustuksen) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen. Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamistasi ja kiinnostuksen kohteita. Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen.

Hae työkokeiluun tai palkkatukityöhön työpajalle. Vahvista työelämän tietotekniikka taitojasi.

Hankkeessa voit suorittaa tietotekniikan

ICDL eurooppalainen ajokortti tutkinnon osioita. Meillä mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia eri aloilta. Lisätietoja: valtti.fi/tyolla-tavoitteisiin

TUKEA -hanke on Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallinnoima hanke (1.4.2020-28.2.2023), joka tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita työttömille työnhakijoille Pohjois-Satakunnassa. Tavoitteena on vahvistaa työttömän osallistujan työ- ja toimintakykyä kohti työelämää erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen voi osallistua kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana työkokeilua. Ryhmävalmennukset järjestetään kolmen kuukauden jaksoissa, aina kerran viikossa.

TUKEA -keskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita henkilökohtaisesti yksilön tarpeet huomioiden. TUKEA -hanke tarjoaa ryhmävalmennusta mm. luonto-ryhmässä.

Toiminnanjohtajan tervehdys

Muutos on mahdollisuus

Vierivä kivi ei sammaloidu - sanotaan - ja niin koen Valtti-työpajan elämänkaarenkin toteutuneen. Valtti-työpaja on saanut alkunsa vuonna 2005 ESR Valtti-valmennushankeen myötävaikutuksella. Tällöin meitä oli töissä 3 henkilöä, jotka räpiköimme työpajan alkutaivalta yhdessä yrityksen ja erehdyksen kautta. Tänään meitä on töissä pajalla lähes 30 ohjaushenkilökuntaa ja reilu 20 muuta työntekijää, joten paljon on ehtinyt kivi vierimään vuosien varrella. Paja on juuri nyt saavuttanut täysi-ikäisyyden eli 18 vuotta 2/2023.

Työpajatoiminta koko suomessa on melkoisessa murroksessa kaikkien yhteiskunnallisten muutosten myötä. Suuri osa työpajapalveluiden hankinnoista on siirtynyt Satakunnan hyvinvointialueen vastuulle kuntien sijaan 1.1.2023 alkaen. Olemme siis uuden edessä. Muutos on aina mahdollisuus, mutta samalla se myös pelottaa vähän. Kaikkien vuosien aikana olemme reagoineet herkästi uusiin tarpeisiin ja tilaisuuksiin ja kehittäneet toimintaa pajalaisten ja yhteistyökumppaneiden tarpeiden ja toiveiden mukaisesti mahdollisuuksien rajoissa. Paljon on yhdessä koettu ja tehty erilaisia asioita vuosien varrella.

Jokainen päivä on juhlan arvoinen, mutta tänä vuonna meillä on taas erityistä syytä juhlaan. 10-vuotta sitten käynnistyi Karvian työpajan yhteyteen Moon Karviasta myymälä ja ompelimo sekä Valtin oma lehti. Toiminnat ovat vakiinnuttaneet paikkansa Valtin palveluissa ja ovat edelleen vahva osa Valtin toimintaa! Onnittelut lehdellemme ja Moon Karvialle upeista 10 vuodesta!

Tänäkin vuonna olemme saaneet paljon vierailijoita tutustumaan toimintaamme ja joka kerta onnistumme hämmentämään vierailijoita toimintojen laajuudella, moninaisuudella ja meidän pajalaisten sekä henkilökunnan intohimoisella asenteella työtään kohtaan. Valtissa välittyy hyvä ilmapiiri ja välittäminen muista ihmisistä. Meillä jokaisella on merkityksemme tähän kokonaisuuteen. Siihen, että meillä kaikilla on täällä yhdessä hyvä olla ja arvostamme toisiamme juuri sellaisena kuin hän on, ja ehkä juuri erityisesti sen vuoksi. Arvot toimivat ohjenuoranamme, kun käytännön elämässä sovimme missä yhdessä tekemisen rajat kulkevat. Arvot auttavat tukemaan meidän ajatteluamme ja toimintatapaa.

Valtti työpajan arvot

Yhteisöllisyys

• Yhteen hiileen puhaltaminen, yhteishengen vaaliminen yhteisen tekemisen ja teemapäivien avulla.

Tavoitteellisuus

• Tavoitteellisuus toiminnassa, innostaminen ja kannustaminen, perustaitojen opettamisen vaaliminen.

Vastuullisuus ja rehellisyys

• Toiminnan vastuullisuus, avoimuus.

Toisten kunnioittaminen

• Erilaisuuden hyväksyminen, suvaitsevaisuus, hyväksytyksi tuleminen, jokaisella oikeus olla sellainen kuin on.

Turvallisuus

• Annamme kaikille mahdollisuuden työskennelläturvallisissa oloissa, kaikilla on oikeus kokea olonsa turvalliseksi, kukaan ei uhkaa ketään.

Asiakaslähtöisyys

• Usko ihmiseen, yksilöllisyys, asiakasta kuunnellen.

Tässä vaiheessa vuotta on aika katsoa myös hieman taakse päin menneeseen vuoteen. Työpajan palvelut ja niiden vahvasti kytketty valmennustoiminta ovat tehokkaita välineitä työttömyyden katkaisuun, arjen hallinnan lisäämiseen sekä koulutus- ja työmarkkinoille kiinnittymiseen.

Työpajatoiminnan tavoitteellisuutta ja onnistumista sekä asiakastyytyväisyyttä mitataan monin eri tavoin. Yksi merkittävä seurattava mittari on jatkopolut. Toiminnan kautta asiakkaiden jatkosuunnitelmien ja paikkojen löytyminen on osoittautunut tulokselliseksi. Eteenpäin ohjautumisessa onnistuttiin hyvin toimintavuoden 2022 aikana. Jatkoratkaisu löytyi 80%:lle kaikista palvelun piirissä olleista valmentautujista. Jatkoratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä ja juuri sillä hetkellä omaan elämäntilanteeseen parhaiten sopivia.

Toinen merkittävä mittari on valtakunnallinen sosiaalisen vahvistumisen mittaristo. Sovari-mittaria ylläpitää Into - etsivänuorisotyö ja työpajatoiminta ry. Sovari perustuu asiakkaiden itsearvioinnille pohjautuvaan anonyymiin nettikyselyyn.

Mittari käsittää sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta, jotka ovat: itsetuntemus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta.

Kysely tuottaa valtakunnallisesti yhdenmukaista tietoa palveluiden sosiaalisesti vahvistavista vaikutuksista. Aineisto kerättiin ajalta ajalla 1.1-31.12.2022.

• Asiakaspalautteiden mukaan

arviointiasteikolla 1-5 Valtti- työpajan

keskiarvo oli 4,4 ja koko maan 4,3

• Osallisuus 4,1 koko maan

keskiarvo suluissa (4,2)

• Yhteisöllisyys 4,5 koko maassa (4,2)

• Työvalmennus 4,5 koko maa (4,4)

• Yksilövalmennus ja henkilökohtainen tuki 4,5 koko maa (4,4)

• Valmentautujan motivaatio 4,7 koko maa (4,4)

Myös vuoden 2022 Sovaripalautteiden mukaisesti Valtti-työpajalla tuotetaan laadukasta ja vaikuttavaa työpajatoimintaa ja valmentautujien oma motivaatio on huippuluokkaa! Olen ylpeä saadessani johtaa näin upeita ihmisiä ja toimintaa.

Kirjoittanut

Niina Veko

Maria Vanhatalon vierailu Valtissa

Satakunnan hyvinvointialueen työkyvyn

tuen palvelujen vastuuyksikön päällikkö

Maria Vanhatalo vieraili Valtissa tutustumassa toimintaamme. Vierailun aluksi tarjottiin vieraalle aamiaista Valtin Padassa, jonka jälkeen hän tutustui asemakadun toimipisteellä median, tuotepajan ja ompelimon tiloihin ja toimintaan.

Seuraavaksi ohjelmassa oli tutustuminen samana päivänä avajaisiaan viettävään Poiste poistotekstiilin kierrätykseen. Poistelaiset esittelivät hänelle, miten poistotekstiilien kierrätys tapahtuu ja mitä kaikkea voidaan hyödyntää.

Sitten oli vuorossa Hävikki ruuan, keräämiseen, säilytykseen ja jakamiseen tutustuminen. Sari esitteli Maria Vanhatalolle miten homma toimii ja paljonko hävikki ruokaa Valtissa käsitellään ja ruokajaossa käy ihmisiä. Hävikkiin tutustumisen jälkeen oli vuorossa lounas Valtin-Padassa.

Lounaan jälkeen oli vuorossa tutustuminen kierrätyskeskuksen uudistuneisiin tiloihin, sekä auto-osastoomme pansialla.

Esittelyssä Maria Vanhatalo

Maria Vanhatalo toimii tällä hetkellä Satakunnan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden palvelualueen työkyvyn tuen vastuuyksikön päällikkönä. Hän on reilu 4-kymppinen ja valmistunut hallinnon tradenomiksi vuonna 2001 Raumalta ja yhteiskuntatieteiden maisteriksi sosiaalityöstä v. 2010 Tampereen yliopiston Porin yksiköstä. Hän on syntynyt Ruotsissa, vanhempiensa muutettua sinne työn perästä. Suomeen he palasivat Marian ollessa seitsemän vuotias. Sen jälkeen hän on asunut Satakunnassa. Tällä hetkellä hän asustaa miehensä ja kahden liki parikymppisen lapsensa ja Viivi kissan kanssa Merikarvialla. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat lenkkeily, kuntosalilla käynti, ratsastus ja lukeminen.

”Nuorena tyttönä olin töissä R-kioskilla myyjänä, kotipalvelussa, keittiötöissä, kaupan kassalla ja päiväkodissa apulaisena”, Maria kertoo.

Sosiaalityön opintojen hän sai mahdollisuuden jäädä opintojen aikaiseen harjoittelupaikkaani töihin, missä sitten työskentelikin 10 vuotta, Porin työllistymistä edistävän yhteispalvelun tiloissa, ensin sosiaalilääketieteen dosentti Ilkka Taipaleen mallittaman eläkeselvittelyn sosiaalityöntekijänä, ja sitten hankkeen loputtua TYPissä sosiaalityöntekijänä.

TYPistä hän siirtyi pikkuhiljaa Porin terveysasemille

tekemään jäljellä olevan työkyvyn arviointityötä, mitä he pilotoivat viime vuoden puolella keskitettynä toimintana työkykytiimissä. ”Tämä tiimimalli on sellainen oman työn tuotos, mitä nyt hän nyt yrittää viedä myös laajemmalle alueelle eteenpäin ja käyttöön”, hän kertoo.

Satakunnan hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden palvelualueen työkyvyn tuen vastuuyksikön päällikkönä hän vastaa hyvinvointialueen työkyvyn tuen palveluista, joihin lukeutuu työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, kuntouttava työtoiminta sekä muu työkyvyn tuen työ pääasiassa työkykytiimien muodossa. Työ vastuuyksikön päällikkönä tarkoittaa työkyvyn tuen palveluiden suunnittelua ja kehittämistä, palveluiden saatavuden/ tason seurantaa, henkilöstöresurssin suunnittelua ja varmistamista yhdessä piakkoin valittavan johtavan sosiaalityöntekijän kanssa. Hänestä tulee Marialle arjen apu henkilöstöjohtamiseen. Lisäksi Maria raportoi ja tiedottaa työkyvyn tuen palveluista sekä alueen asukkaille että hyvinvointialueen valtuustolle tarpeen mukaan.

Hyvinvointialueen toiminta on vasta käynnistynyt, tiedustelin Marialta hänen mielipidettään siitä, kuinka uudistus on lähtenyt käyntiin. ”Hyvinvointialueen toiminta on iso muutos aiempaan, koska yhden kunnan tai muutaman kunnan muodostaman yhtymän sijaan meillä on 16 kunnan kokonaisuus, mistä pitäisi löytyä joka puolelta samat palvelut ja mahdollisuudet. Vuoden vaihteessa arjen työ jatkui yksiköissä ennallaan, mutta pikkuhiljaa muutoksiakin tulee näkyviin. Osa henkilöstöstä siirtyy uusiin tiimeihin, työtehtävät voivat muuttua ja uutta henkilöstöäkin rekrytoidaan. Ajattelisin, että varsin hyvässä hengessä melko iso muutos on kuitenkin saatu rullaamaan läpi, vaikka työtä on edelleenkin tekemättä palvelurakenteen suunnittelussa ja henkilöstön sijoittelussa.”

Kuntouttava työtoiminta parhaimmillaan antaa siihen osallistuvalle asiakkaalle näkemystä omista vahvuuksista ja työelämätaidoista, vahvistaa asiakkaan uskoa kyvykkyyteen ja näyttää mahdolliset heikot kohdat, joihin asiakas voi työkyvyn tuen palveluiden kautta saada myös apua ja vahvistusta. Työtoiminnan aikana tarjottavaa tukea ja seurantaa tulee mielestäni pitää esillä, että asiakkaat eivät jäisi kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin liian pitkäksi aikaa, vaan pääsisivät etenemään omien tarpeiden ja tavoitteiden mukaan.

Kuntouttava työtoiminta on hyvä palvelu, jonka kautta pääsee kokeilemaan ja näkemään omaa jaksamista, vahvuuksia ja myös niitä heikkouksia, jotta voi rohkeammin suunnata kohti työelämää, Maria kuvailee.

Valtin vierailusta Maria kertoo: ”Valtissa oli erittäin laajasti erilaisia tehtäviä, kierroksellani ihastutti juuri työpajan monipuolisuus ja sopivien tehtävien löytyminen hyvin erilaisilla asiakkaille.

Saman katon alla oli kaikkea käsityöpajasta kierrätykseen ja videopajoihin saakka. Jokaiselle jotakin! Valtissa on valtava potentiaali tuottaa kuntouttavan työtoiminnan palveluita juuri monipuolisuutensa vuoksi. Henkilökunta vaikutti erittäin idearikkaalta ja omistautuneelta toiminnan kehittämiseen.”

Mikä sitten on kuntouttavan työtoiminnan ja Valtin toimijana tilanne uudella hyvinvointialueella?

”Kuntouttavaa työtoimintaa lähdetään alueellamme kilpailuttamaan kevään aikana, ja ajattelen todella, että Valtin kaltaista paikkaa tarvitaan hyvinvointialueella. Toimintaa kehitetään ja edistetään asiakkaiden tarpeiden mukaan ja otetaan mukaan erilaisia toimintoja, mikä ehdottomasti palvelee asiakaskuntaa mutta myös työtoimintaan ohjaavia tahoja, Maria vastaa.

”Kiitän suuresti vierailuni mahdollistamisesta ja pajan esittelystä, päivä oli mahtava, ja olin aivan päästäni pyörällä kotiin päin lähtiessäni.

Niin monta pajaa ja niin monta toimintoa lähes yhdessä paikassa! Teette hienoa työtä.”

- Maria Vanhatalo -

Siikaisten kunnanjohtajan

vierailu Valtissa (20.12.2022)

Talvinen tervehdys Siikaisista!

Olen Heli Kaskiluoto, ja olen toiminut Siikaisten kunnanjohtajana viime kesästä lähtien.

Tuoreena satakuntalaisena olen päässyt tutustumaan ja verkostoitumaan lähikuntien ihmisiin ja palveluihin. Vähän ennen joulua, vierailin Kankaanpään Valtissa.

Työtaustani painottuu sote-sektorille ja olen matkan varrella tehnyt yhteistyötä useiden työpajojen ja työkykyä edistävien hankkeiden kanssa. Valtti toimintoineen oli minulle kuitenkin uusi tuttavuus, ja todettakoon, että ilman henkilökohtaista vierailua, en olisi saanut näin kattavaa kokonaiskuvaa kuin mitä minulle syntyi vierailun yhteydessä.

Ajaessani joulukuisena päivänä Valtin parkkipaikalle, en oikein tiennyt mitä odottaa. Parkkipaikka itsessään ei antanut juurikaan vihjeistä siitä, mitä kaikkea rakennusten sisältä löytyikään. Reilun kahden tunnin visiitin jälkeen oli Valtti jättänyt monipuolisilla toiminnoillaan lähtemättömän vaikutuksen. Nuo tiiliseinät pitivät sisällään erityisen hyvin järjestetyn toimintakokonaisuuden. Itse työpajatoiminnan ympärille oli rakennettu kattava valikoima muita toimintoja, jotka olivat sulassa sovussa itse päätoiminnan kanssa, mutta samalla teki Valtista yhteisöllisen ja kaikille kuntalaisille avoimen kohtaamispaikan pako- ja mediahuoneineen. On hienoa, että työpajatoiminnan ympärille on lähdetty ennakkoluulottomasti rakentamaan muutakin toimintaa. Tästä hyötyvät varmasti toimijoiden lisäksi asiakkaat ja kuntalaiset.

Valtin kokonaisuus on toimiva ja vaikka palvelutarjottimelta löytyy kierrätystä, hävikkiruuan jakoa, koulutuspalveluita, ruokalatoimintaa ja paljon muutakin, on kuitenkin pystytty säilyttämään yksilöllisyys ja joustavuus, kun ajatellaan yksittäisen käyttäjän vahvuuksia ja toiveita. Vierailun aikana pääsin seuraamaan eri työpajatoimintoja ja henkilökunnan työskentelyä. Oli hetki, jolloin joululomat olivat alkamassa ja joulun toivotuksia vaihdeltiin puolin ja toisin, halauksin ja kädenpuristuksin. Minulle välittyi vahva tunne siitä, että henkilökunta tekee työtään suurella sydämellä ja Valtin asiakkaat viihtyvät työpajalla saaden uusia eväitä elämään.

Lämmin kiitos, kun sain tutustua toimintaanne!

Sari kertoi hävikkiruokaprojektistamme ja kunnanjohtaja Kaskiluoto sai tutustua hävikkiruuan säilytykseen ja kuulla miten ja mistä ruuat tulevat ja miten ne jaetaan.

Toivotan koko Valtin väelle myötätuulia kuluvaan vuoteen. Olkaa ylpeitä itsestänne, ihan jokainen.

Heli Kaskiluoto

kunnanjohtaja, Siikaisten kunta

Katariina Ristimäen

vierailu Valtissa (1.3.2023)

Satakunnan hyvinvointialueen vammaispalveluiden päiväaikaisen toiminnan vastuuyksikön päällikkö Katariina Ristimäki vieraili Valtissa tutustumassa toimintaamme.

Hän asuu Sastamalan Illossa, joka on maaseutua ja hänen perheellään on kissan ja koiran lisäksi myös kanoja ja lampaita. Katariina harrastaa VPK-toimintaa.

Hän kuuluu Illon VPK:n hälytysosastoon.

Illon VPK:ssa on myös erikoisuutena erityistä tukea tarvitsevien oma palokuntaosasto. Hän toimii tämän osaston toisena kouluttajana.

Hyvinvointialueelle Katariina Ristimäki siirtyi Huittisten kaupungin vammaispalvelupäällikön tehtävistä. Hän on lähes koko työuransa työskennellyt monipuolisesti vammaispalvelujen eri osa-alueilla henkilökohtaisen avustajan työstä päällikön töihin asti ja kaikkea siltä väliltä.

Nykyisessä työssä hänen vastuualueeseensa kuuluu päiväaikaisen toiminnan ostopalveluiden osalta koko Satakunta sekä hyvinvointialueen omat toimintakeskukset Huittisissa, Kokemäellä, Säkylässä, Eurassa, Ulvilassa ja Eurajoella. Katariina toimii siis esihenkilönä omien toimintakeskustemme henkilökunnalle sekä koordinoi ostopalveluja. Kysymykseen miten hyvinvointialueen toiminta on mielestäsi lähtenyt käyntiin Katariina Ristimäki vastaa, että ”pieniä käynnistymishankaluuksia on ollut havaittavissa, mutta toivon että se ei ole näkynyt asiakkaidemme arjessa juurikaan. Lähinnä hankaluudet ovat liittyneet eri ohjelmien ja järjestelmien käyttöönottoon. Uskon kuitenkin, että hyvä tästä tulee.”

Katariina Ristimäki näkee, että nykymuotoiselle vammaisten työtoiminnalle tulee olemaan aina tarvetta, mutta toivoo, että tulevaisuudessa voitaisiin nähdä vammaisia henkilöitä yhä enemmän myös ihan tavallisilla työpaikoilla. Tämän saavuttaminen vaatii hänen mielestään työvalmennukseen panostamista ja sen kehittämistä.

Valtin toiminnasta Katariina sanoo saaneensa todella positiivisen kuvan. Erityisesti hänen mieleensä oli jäänyt toiminnan monipuolisuus ja tietysti hyvä ruoka. Hän näkee Valtin tulevaisuudessakin hyvänä yhteistyökumppanina. Valtin valttina on hänen mielestään nimenomaan toiminnan monipuolisuus.

Katariina Ristimäki kiittää Valttia ystävällisestä ja vieraanvaraisesta kohtaamisesta sekä siitä, että sai tulla tutustumaan toimintaamme ja toivottaa aurinkoista kevättä.

Ruoka-apuseminaari Porissa 13.2.2022

Miltä susta tuntus, jos ei olis ruokaa, kuului kysymys ruoka-apuseminaarin esitteessä. Tilaisuuden järjestivät yhdessä Suomen Punainen Risti, Porin Sininauha, EkoDiakonia ja Kirkko Porissa. Tilaisuus alkoi aamukahvilla, jonka kanssa oli tarjolla pikku suolaista. Tilaisuuteen oli ilmoittautunut runsas sata henkeä, mutta tyhjistä tuoleista voi päätellä, etteivät aivan kaikki olleet kuitenkaan paikalle tulleet.

Aluksi Joakim Zittin, joka toimii tutkija -kehittäjänä DIAK KoMa-hankkeessa (KoMa= Korona yhteiskunnan marginaaleissa) esitelmöi aiheesta ruoka-avun tarve kasvaa, mutta hävikkiruuan määrä vähenee. Hän kertoi ruoka-avun tämänhetkisestä tilanteesta. Jakopisteitä on tällä hetkellä Suomessa 700-1000 ja hakijoita 200 000 vuodessa. Zittinin vastaus ongelmaan on, että jaettavan ruuan määrä on lisättävä ja samalla pyrittävä vähentämään hakijoiden määrää. Tällä hetkellä hakijoiden määrä kasvaa ja jaettavan ruuan määrä vähenee, jolloin on jouduttu rajoittamaan hakijakuntaa.

Ruoka-apu toiminnan lisäksi Joutsenlahti halusi kiinnittää huomiota yhä nuorempien lasten ja nuorten rikollisuuden jyrkkään kasvuun, joka on alkanut näkymään jo Satakunnankin alueella. Erityisesti huumausaineisin liittyvät rikokset huolestuttivat eniten.

Porin kaupungin controller Tiina Toivonen puhui laajemmin ihmisen hyvinvoinnista ja mitä kaikkea se pitää sisällään. Hänen määritelmänsä mukaan ”hyvinvointi on subjektiivinen asia, jonka jokainen määrittelee itse. Se on terveyttä, riittävää elintasoa ja koettua elämänlaatua, joka taas on mielekästä tekemistä, hyviä ihmissuhteita, henkistä ja fyysistä jaksamista ja onnellisuuden ja turvallisuuden tunnetta.” Hän kertoi kunnan roolista ihmisten hyvinvoinnin rakentamisessa. Jokaisessa kunnassa tulisi olla hyvinvointisuunnitelma, jonka tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen kaikilla tavoilla.

Ylikomisario Juha Joutsenlahti esitelmöi aiheenaan: ruoka-apu toiminnan turvallisuus vai turvattomuus. Hän sanoi, ettei ruoka-avun jako ole aiheuttanut isoja ongelmia, eikä juurikaan aiheuttanut hälytyksiä poliisille. Ruoka jonoissa tapahtuvat nahistelut, uhkailut ja pahoinpitelyt ovat olleet harvinaisia. Hän korosti, että ruuan puute ja hintojen kasvu saattaa aiheuttaa turvattomuuden tunnetta ja siitä seurauksena voi syntyä mielenosoituksia ja mellakoita.

Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön diakonia- ja kansalaistoiminnan johtaja Marko Huhtala kertoi suunnitelmista luoda satakuntaan hävikkiterminaalin, johon kerättäisiin kaikki hävikkiruoka ja josta se edelleen jaettaisiin ruoka-apu toimijoille.

Ruoka-avun jakajilta säästyisi aikaa, kun ruuan noutamisen hoitaisi yksi yksikkö. Lahjoitettu ruoka saataisiin myös jaettua tasaisemmin. Esitettiin myös ajatuksia eräänlaisesta kauppa-autosta, joka hoitaisi jakelua syrjäisemmillä seuduilla.

Aamu päivän esitelmien jälkeen oli vuorossa lounas, jonka tarjosi STEA ruokaa ja osallisuutta -hanke, josta kerromme myös tässä lehdessä lyhyesti. Lounaan aikana meitä viihdytettiin musiikilla.

Paneelikeskustelu ruoka-avusta

Ruokailun jälkeen seurasi paneelikeskustelu ja keskusteluun osallistuivat:

• Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

• Vastaanottopalveluiden vastuuyksikön päällikkö Anna Isoviita, Satakunnan hyvinvointialueelta.

• Hankevastaava Ilse Vauhkonen, Suunta duuniin -hanke Ilse Vauhkonen, Rauman seudun Työnhakijat ry.

• Diakoni Veera Nurmi, Porin Teljän seurakunnasta.

• Kauppias Saku Vätti, K-supermarket Ruokapori.

Keskustelussa käsiteltiin ruoka-avun ongelmia ja ratkaisuja. Yksimielisesti todettiin, ettei ruoka-avun tarve maailmassa tule koskaan poistumaan. Visaiseen kysymykseen, mitä on tapahtunut, jos aamulla huomataan ruoka-avun tarpeen poistuneen kokonaan? Vastauksissa tuli esiin, että varmaankin maailmanloppu, koska niin epätodennäköisestä asiasta on kysymys. Vapaaehtoisten ja yhdistysten osuutta ruoka-avun jaossa kiiteltiin, jossa korostettiin erityisesti niiden merkitystä. Jaettavan ruuan riittävyys hävikkiruuan vähetessä ja ruuantuotannon pienentyessä askarrutti myös panelisteja.

Ruokaa ja osallisuutta -hanke

Ruokaa ja osallisuutta -hanke (2022-2024) on kolmivuotinen STEA:n (Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus) rahoittama ja Punaisen Ristin toteuttama projekti, jonka tavoitteena on kehittää ruoka-avun oheistoimintaa paremmin avunsaajien tarpeita vastaavaksi.

Hankkeessa kehitetään osallisuutta lisäävää, yhteisöllisyyttä vahvistavaa ja hyvinvointia edistävää tukea ruoka-aputoiminnan yhteyteen tuetun vapaaehtoistoiminnan avulla, avunsaajia osallistaen ja heidän kokemusasiantuntijuuttaan hyödyntäen.

Tavoitteena on suunnitella, kehittää ja toteuttaa toimintaa yhdessä ruoka-apua saavien kanssa yhteisölähtöisen toiminnan menetelmiä hyödyntäen. Tarkoituksena on mahdollistaa vapaaehtoistoiminnan kautta merkityksellisiä toiminnan ja osallistumisen paikkoja sekä kehittää uusi Ruoka-apulähettiläs -malli yhdessä ruoka-avun kokemusasiantuntijoiden kanssa.

Ruoka-avun yhteyteen kehitetään ruoka-avun asiakkaiden tarpeisiin laaja-alaisesti vastaavaa tukea, tarjotaan tietoa ja koulutuksia sekä järjestetään kohtaamispaikkatoimintoja, tietoiskuja sekä yhteisöllisyyttä tukevaa ryhmätoimintaa.

Hankkeessa tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä Punaisen Ristin eri toimintamuotojen, muiden ruoka-aputoimijoiden, sosiaali- ja terveysjärjestöjen, seurakuntien sekä kuntien kanssa mm. koulutusten ja eri tukitoimintojen järjestämisessä sekä palveluiden ääreen ohjaamisessa.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Punaisen Ristin keskustoimiston sekä Lapin, Länsi-Suomen, Oulun, Satakunnan ja Savo-Karjalan piirien kanssa. Hankkeen mallit ja materiaalit levitetään valtakunnalliseen käyttöön. Lähteet

Kuvat Mikko Koivusilta

Poistotekstiilien vastaanotto- ja lajittelu pisteen Poisteen avajaiset 1.2.2023

Vuoden 2023 alusta tuli kaupungin vastuulle järjestää kuluttajilta syntyvän poistotekstiilin keräys ja käsittelyyn toimitus. Tästä seurauksena Pohjois-Satakunnan Jätteidenkäsittely Oy ja Kierrätyskeskus Kankaanpää ovat tehneet yhteistyösopimuksen poistotekstiilien keräyksestä ja käsittelyyn toimittamisesta. Valtti työpaja perusti Kankaanpään kierrätyskeskuksen yhteyteen poistotekstiilien vastaanotto- ja lajittelupiste Poisteen. Sen avajaisia vietettiin 1.2.2023 kahvittelun merkeissä.

Poistotekstiilillä tarkoitetaan omistajilleen tarpeettomaksi käynyttä tekstiiliä. Tekstiili voi olla ehjää ja käyttökelpoista tai sitten rikki mennyttä ja jo käyttökelvotonta vaatetta tai kodin tekstiiliä. Keräykseen tuotavan tekstiilin tulee olla aina puhdasta. Likaiset, kosteat, tuhoeläinten saastuttamat tekstiilit eivät kuulu keräykseen, vaan niiden paikka on sekajätteessä.

Poisteessa kaikki tekstiilit lajitellaan. Siistit ja ehjät vaatteet ja kodintekstiilit päätyvät kierrätyskeskuksen myymälään myyntiin ja uudelleen käytettäväksi. Rikkinäiset ja käyttökelvottomat lajitellaan materiaalien mukaan. Ne toimitetaan käytettäväksi uudelleen tekstiilikuituna tai muuhun tarkoitukseen.

Sadevaatteet, alusasut, sukat ja sukkahousut otetaan vastaan, vain jos ne ovat ehjiä ja hyväkuntoisia. Tuotteet eivät kuulu tekstiilinkeräykseen, mutta voimme toimittaa ne eteenpäin kierrätyksen myymälän.

Kengät, laukut ja vyöt eivät kuulu poistotekstiilikeräykseen, kuten eivät myöskään peitot, tyynyt, matot tai pehmolelut. Jos ne ovat hyväkuntoisia, ne voi toimittaa kierrätyskeskukseen. Likaiset ja rikkinäiset kuuluvat sekajätteisiin.

Tekstiilit olisi hyvä tuoda Poisteeseen esim. kestokassissa, koska muovipusseille Poisteessa ole mitään tarvetta. Tekstiilejä vastaanotetaan sisätiloissa tekstiilien hyvän kunnon säilyttämiseksi.

Tekstiilejä ei tarvitse lajitella kotona, lajittelu tehdään Poisteessa.

Poistotekstiilien vastaanotto- ja lajittelu piste Poiste on avoinna kierrätyskeskuksen aukioloaikoina Ma-To 10-17.

Kevät tulee - vaatekaappi valmiiksi!

Kevät tekee tuloaan, mutta vielä on koleaa. Vuodenajan vaihtuessa talvesta kevääseen voi olla hankalaa pukeutua. Käytännöllisyys ja tyylikkyys ei sulje pois toisiaan. Kokosin tähän artikkeliin vinkkejä, joista voi ottaa inspiraatiota omaan pukeutumiseen. Iso osa artikkelin vaatteista sopii sekä naisille että miehille.

Vaatteita on helpompi yhdistellä, kun valitsee väripaletin ja tekee valinnat sen mukaan. Tein neljä eri kollaasia (seuraava aukeama), joissa on jokaisessa oma väripalettinsa. Värien yhdisteleminen näyttää kivalta esim. niin, ettei samaa väriä ole ns. peräkkäin. Eli vaikka takki ja kengät ovat samaa väriä, tai housut ja päähine. Kolmen värin kanssa per asu on vaikea mennä metsään.

Yksinkertaisin tapa käyttää kuviollisia vaatteita on lisätä asuun yksi kuviollinen vaate yksiväristen vaatteiden kanssa. Sillä tavoin kokonaisuus pysyy simppelinä eikä kuviot riitele keskenään.

Yleensä kuvio sopii asuun vielä paremmin, jos siitä löytyy samaa väriä kuin mitä muusta asukokonaisuudesta. Printtiä voi lisätä asuun myös asusteilla, kuten huivilla.

Jokaisessa kollaasissa on esimerkkejä vaatteista, joita voi yhdistellä keskenään ja päällekkäin. Asunsa saa helposti lämpöisemmäksi vaatteita kerrostamalla. Samalla asua voi päivän mittaan keventää ottamalla yhden kerroksen pois. Etenkin kevääseen mennessä lämpötila voi muuttua paljonkin aamun ja iltapäivän välillä.

Kerrospukeutumisen nyrkkisääntönä on ohuimmasta paksuimpaan materiaaliin. Kerrospukeutuminen on käytännöllistä, ja sen voi toteuttaa myös tyylikkäästi. Ohut merinovillapaita vaatteiden alla tekee asusta lämpöisemmän.

Villakangastakki on elegantti, ja saa asusta tyylikkään. Myös kevyempi parkatakki on yksi vaihtoehto. Näiden takkien kanssa menee nilkkurit ja siistit tennarit. Bomber- tai farkkutakki on taas vähän rennompi. Niiden kanssa sopii paremmin tennarit. Toppaliivi on myös erinomainen valinta kevättalveen. Sen kanssa voi pukea yhtä lailla chinot, neuleen ja nilkkurit, tai hupparin, lökärit ja lenkkarit riippuen millainen oma tyyli on. Vaikka pikkuhiljaa lämpenee, tuuli on vielä hyytävä. Sankakuulokkeet ovat musiikin kuuntelun ohella oivat korvienlämmittäjät.

Vaatteisiin ei tarvitse käyttää omaisuutta, sillä kirppareilta saa edullisesti vaatteita. Kankaanpään kierrätyskeskuksessa on laaja valikoima vaatteita, kenkiä (ja paljon muutakin). Hinnat ovat huokeat. Valikoima vaihtuu, uusia vaatteita tulee viikoittain. Poiste poistotekstiiliin voi viedä vanhat vaatteet. Se sijaitsee Kierrätyskeskuksen yläkerrassa.

Vaatteita ei tarvitse olla paljoa, että pystyy pukeutumaan monipuolisesti. Olisi hyvä, että mahdollisimman moni vaate on monikäyttöinen ja sopisi toisiinsa. Ostostilanteessa kannattaa käyttää harkintaa. Sopiiko vaate jo omistamiensa vaatteiden kanssa? Onko vaate oikean kokoinen ja itselle mieluisaa materiaalia? Muista, että vaatteen tehtävä on sopia sinulle, eikä sinun vaatteeseen. Pukeutumisella voi ilmaista itseään ja pitää hauskaa.

Valttilaisia vieraili Porissa ONKS LUOTTOO?

tapahtumassa. Tapahtuma oli suunnattu työpajojen ja etsivien nuorille ja työntekijöille sekä eduskuntavaaliehdokkaille. Aamupäivä oli varattu erilaisille toimintapisteille, joita työpajat ja etsivänuorisotyö olivat järjestäneet. Tarjolla oli erilaisia lautapelejä, palapelejä, askartelu pistettä ja linnunpöntön maalausta. Ehdokkaiden oli tarkoitus kiertää eri pisteillä ja keskustella nuorten kanssa. Muutamia ehdokkaita olikin saapunut paikalle, mutta liekö syynä ajankohta, kun ehdokkaiden määrä jäi aamupäivällä aika vähäiseksi, eivätkä kaikki puolueet olleet lainkaan edustettuina. Meidän porukka jumiutui palapelin tekoon. Palapelin aihe oli kieltämättä aika haastava.

Kun vatsa alkoi kurnia, oli aika suunnistaa syömään Cafe-nuokkarille. Tarjolla oli makaronilaatikkoa, salaattia, leipää ja juomista. Halukkaille jälkkäriksi kahvi tai tee. Ruokailun jälkeen oli vielä aikaa kierrellä eri pisteillä ja katsella nuokkarin seinillä olevia taideteoksia ja keskustella muiden paikalla olijoiden kanssa, odotellessa iltapäivän ohjelman alkua.

Iltapäivällä oli ensin vuorossa puheen vuoroja. Ensin Sad but true! - puheenvuoro nuorten kuulumisista, jonka pitivät Tiia Laine, etsivä nuorisotyö ja Noora Pohjola, nuorten työpajalta.

Toisena puhujana oli kansanedustaja Jari Myllykoski, jonka aiheena on: Mihin voimme vaikuttaa?

Myllykoski piti hyvin tunteikkaan puheen nuorten ja jo lastenkin tukemisen tärkeydestä. Myllykosken puheen jälkeen oli vuorossa iltapäivä kahvit.

Kun kahvit oli hörpätty, oli vaalipaneelin aika.

Paneelissa olivat puolueet hyvin edustettuina. Heille esitettiin jo aiemmin kuvattuja nuorten kysymyksiä. Myös paikalla olijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja mielipiteitä.

Kysymykset koskettelivat nuorten ongelmia, polttoaineiden hintoja ja työttömyyttä.

Vastaukset olivat monilta osilta samankaltaisia. Eroa saatiin, kun keskusteltiin ilmastopolitiikasta.

Perussuomalaisten mukaan Suomen teoilla ei ole mitään vaikutusta, me voimme rauhassa saastuttaa ilman mitään vastuuta. Muut taas olivat sitä mieltä, että jokainen pienikin ilmastoteko on tärkeää.

Tietenkin oppositiossa olevat puolueet yrittivät vierittää kaikesta syyn hallituspuolueiden niskaan.

Paneelin päätteeksi järjestettiin äänestys, jossa sai äänestää paneelissa olleita ehdokkaita. Voitto meni tasaäänin Heidi Viljaselle (Sd) ja Raisa Rannalle (Vas.)

Henkilölle, joka ei politiikkaa ole seurannut jäi varmaankin epäselväksi, mitä puoluetta kukakin edusti, se olisi saanut näkyä selvemmin.

Myös eri puolueiden ajamat asiat ja vaikkapa vaali sloganit olisivat voineet olla näkyvillä.

Olisi ollut helpompaa seurata paneelia ja tehdä äänestyspäätös. Kun keskustelimme myöhemmin reissusta tuli esiin, että paneelille varattu aika olisi saanut olla pidempi ja aamupäivän toiminnot lyhyemmät. Nyt paneelin osuus jäi lyhyeksi ja vastaukset lyhyiksi. Lisä kysymyksiä ei ehditty montaa ottamaan. Suurin osa panelisteista tuli paikalle, vasta paneeliin, eikä heidän kanssaan päästy lähemmin keskustelemaan.

Mukana olleet nuoret pitivät tapahtumaa erittäin mielenkiintoisena. ”Luulin, että politiikka olisi tylsää, mutta se olikin mielenkiintoista”, lausui muutamakin nuori. Tilaisuus lisäsi myös mahdollisuutta, että nuoret kävisivät äänestämässä. Jäätiin kaipaamaan lisää tämänkaltaisia tapahtumia. Muutamia uusia vierailijoitakin tullaan Valttiin saamaan reissun tuloksena.

Kuvat

Julia Varjus Mikko Koivusilta

Yhteisöpäivän vietto Jämillä ystävänpäivänä

Kuvat

Julia Varjus Mikko Koivusilta

Tarina keväästä

Tonttujen mennessä kesäunille, heräsi karhupariskunta talviuniltaan ja koivut alkoivat tekemään uusia lehtiä oksilleen. Simo-karhu haukotteli niin suuresti, että hänen torahampaansa näkyivät naapurin mäyrä-Samille asti. Samia alkoi pelottaa, että Simo aloittaa joka kesäisen kiusaamisen, mutta Simo lupasi Samille karjuen, ettei tänä kesänä aio kiusata.

Sami huokaisi helpotuksesta, ja alkoi keräilemään voikukkia Saimi-vaimolleen, joka touhusi sisällä keittiössä ja leipoi Pukilta saamallaan reseptillään riisipuuro-pullia. Jolloinpa Sami juoksi sisälle, ja tokaisi vaimolleen, että joulu meni ja Pukkikin on mennyt jo nukkumaan ja odottamaan seuraavaa joulua. Saimi heitti riisipuurot oraville ja alkoi tekemään lumpeenkukkakakkua. Sami hieraisi kielellään suupieliään, koska häneltä valui kuola.

Herra Maahinen oli myös ulkona odottelemassa saavansa kakkua Samin seurana. Sami mietti ääneen, että eihän hän kutsunut ketään kakulle, mutta Saimi oli kutsunut koko kylän, sillä tämä on kevään juhlaa, että kaikki ovat heränneet. Tosissaan Simo vielä viilasi hampaitaan, että näyttäisi pelottavammalta. Mutta, kun Saimi huomasi, mitä Simo teki, hän huikkasi keittiön ikkunasta, että et sinä Simo pelota ketään, sillä kaikki tiesivät ja tunsivat Simon luonteen, se oli kultaisempi, kuin Herra Maahisen kruunu.

Herra Maahinen oli saanut uuden kruunun, minkä tonttutytöt olivat kuorruttaneet, koska luulivat sen olevan piparimuotti. Herra Maahinen oli vähän pettynyt, sillä eihän kukaan voisi luulla hänen kruunuaan piparimuotiksi. Mutta näin oli päässyt käymään, mutta onneksi asia saatiin korjattua, kun Herra Maahinen nukkui.

Naapuruston juhlat vain jatkuivat, vaikka kakku oli loppumaisillaan. Sami yritti varastaa kenenkään huomaamatta toiseksi viimeistä kakun palaa, vaikkakin oli tehnyt herättyään lupauksen, ettei kuukauteen syö mitään makeaa. Kuitenkin, Simo oli huomauttanut, että Samille oli tullut muutama lisäkilo nukkuessaan. Sillä hänen painoonsa vaikutti myös se, mitä Tahvo-Tonttu söi ja näemmä Tahvo oli syönyt todella paljon suklaata, koska suklaapuoti oli tyhjä.

Oravat olivat onnellisia saatuaan puuroa, ja koivun oksatkin katkeilivat, kun oravat niillä kiipeilivät. Naapuruston väki, oli hyvin onnellista, kun he saivat kaikki koolle, ja jatkoivat sitten omia polkujaan omille torpilleen. Sen jälkeen, kaikki menivät päiväunille, vaikka Sami leikki naapurin pikkutytön, Iidan kanssa. He leikkivät hyvin hassua leikkiä, jossa Sami keuli ruohonleikkurilla. Saimi nauroi keittiössä niin, että hänen kädestään tipahti kananmuna.

Lumpeenkukkakakku oli niin maukasta, ettei kukaan syönyt sinä päivänä enää mitään, vaikka Saimi oli leiponut vielä toisenkin kakun.

Kirjoittanut Katriina

Artemis raketti ammuttiin

kuuhun vuonna 2022

Artemis I aloitti Artemis-ohjelman, ensimmäinen alus Orion laukaistiin avaruuteen 16. marraskuuta 2022. Sen laukaisu myöhästyi teknisten ongelmien vuoksi. Alun perin se piti laukaista jo 28.elokuuta. Aluksessa ei ollut miehistöä, vaan kysymyksessä oli koelento, jonka tarkoituksena oli testata miehistömoduulin laskeutumista ja noutamista laskeutumisen jälkeen ja osoittaa SLS-raketin ja Orion-aluksen valmius kuuhun suuntaaviin tehtäviin.

Orion lähetettiin avaruuteen kuukaudeksi. Mukana lennolla oli koenukkeja, ja erilaisia mittareita, joiden avulla seurattiin säteilyä. Nuket oli rakennettu materiaaleista, jotka matkivat ihmisen elimistöä.

Aluksella tehtiin kokeita myös biologisilla näytteillä, joilla arvioitiin kosmisen säteilyn vaikutusta ruokaan. Aluksessa oli myös erilaisia kameroita, joiden avulla kuvatiin aluksen toimintaa ja otettiin kuvia, sekä maasta että kuusta.

25. marraskuuta Orion pääsi Kuun kiertoradalle suunnitellusti. Kiertorata on etäisimmillään 64 000 kilometrin etäisyydellä Kuun pinnasta ja Orion on kaukaisimmillaan 438 570 kilometrin päässä Maasta. Orion lähtee Kuun kiertoradalta 1. joulukuuta ja palaa takaisin Maahan.

Kuukauden aikana Orion kiersi kuuta ja koe vaikutti onnistuneelta. Se jätti avaruuteen kymmenen cubesat-sateliittia, joista yksi laskeutui kuun pinnalle. Kaikilla satelliiteilla on oma tehtävänsä. Paluu tapahtui siten että Orion-kapseli laskeutui jarruvarjojen avulla Tyyneen valtamereen 11.12.

NASA rupesi kehittämään Artemis ohjelmaa tämän onnistuneen matkan mukaan seuraava Artemis toinen, sekin on tulee olemaan koeraketti. Vasta Artemis kolmas tulee olemaan miehitetty ja sitä seuraava tulee laskeutumaan kuuhun.

Kuussa ei ole käyty sen jälkeen, kun sinne laskeutui Apollo-17 vuonna 1972. Siitä tuli kuluneeksi viime vuonna 50 vuotta. Nykyään monet valtiot suunnittelevat matkoja kuuhun. Kiina aikoo jopa vaatia koko kuun itselleen. Saa nähdä kuinka tämä Artemis-Ohjelma toteutuu ja tulevat vuodet näyttävät mihinkä ohjelma etenee. Voi olla, että kaikki menee huonommin. Nykyään on paljon sotia, jotka hankaloittavat ohjelmaa.

SLS Block 1

Pelastustorni ja rakettimoottori

Orion-miehistömoduuli, tilat neljälle astronautille

Huoltomoduuli

Nesteytetyn vedyn ja hapen säiliöt

RL 10 -rakettimoottori

Nesteytetyn hapen säiliö

Nesteytetyn vedyn säiliö

Kiinteätä polttoainetta käyttävät apuraketit

RS-25-rakettimoottorit

• Kokonaispituus: 98 m

• Laukaisupaino: noin 2600 tonnia

• Suurin nopeus: noin 40 000 km/h

• Ensimmäinen vaihe: Neljä RS-25-moottoria, kunkin työntövoima 2188 kilonewtonia ja kaksi apurakettia

• Toinen vaihe: Yksi RL-10-rakettimoottori, työntövoima 110 kilonewtonia

Kirjoittanut

Jaakko Koivuluoma

Lähteet

wikipedia.fi

Eduskuntavaalit

Taas on tullut aika, jolloin me kansalaiset pääsemme vaikuttamaan maamme päätöksentekoon. Tänä keväänä järjestetään eduskuntavaalit, joissa valitaan 200 kansanedustajaa seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Toreilla ja turuilla on ollut tarjolla makkaraa, hernerokkaa, pullaa ja tietenkin kahvia. Houkutellaan erilaisilla ämpäreillä ja muilla mitä kekseliäämmillä ”lahjuksilla”. Tavallinen kansalainenkin tuntee itsensä taas todella tärkeäksi ja erityiseksi.

Ennakkoäänestys on nostanut suosiotaan viimeisien vaalien aikana. Äänestäminen ennakkoon on kätevää, kun ennakkoäänestyspaikkoja on sijoitettu isojen kauppojen ja muiden yleisön suosimiin paikkoihin. Joillekin on äänestäminen varsinaisena päivänä kuitenkin perinne, josta ei haluta luopua. Äänestäminen tuntuu jotenkin juhlavammalta ja virallisemmalta, kun liput liehuvat saloissa kansanjuhlan kunniaksi.

Äänestäminen ei ole pakollista, mutta oikeuden käyttämättä jättäminen vähentää demokratian toteutumista. Jotkut sanovat, että äänestäminen on jopa kansalaisvelvollisuus, mitä se ei suomessa virallisesti ole. Itse olen käynyt äänestämässä kaikissa vaaleissa, joissa se on ollut mahdollisuus. Asia on mielestäni niin että jos ei ole äänestänyt, ei ole oikeutta valittaakaan. Tuntuu vaan olevan niin että ne, jotka eivät äänestä valittavat eniten. Silloin on kyllä peiliin katsomisen paikka.

Kun tämä lehti ilmestyy marraskuun lopulla, on vielä mahdollisuus käydä äänestämässä varsinaisena vaalipäivänä. Jos oman ehdokkaan löytäminen on vaikeaa, on avuksi julkaistu erilaisia vaalikoneita, jotka antavat apua ja suuntaa valintaan. Muistakaa kaikki käydä äänestämässä, sillä se on kansalaisoikeus. Meillä on oikeus vaikuttaa demokraattisissa vaaleissa. Jokainen ääni on tärkeä ja yhdelläkin äänellä voi olla ratkaiseva merkitys.

Tämän kevään varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 2.4.2023, silloin vaalihuoneistot ovat auki 9.00 - 20.00.

Ennakko äänestys kotimaassa oli 22- 28.3.2023.

Äänioikeutettuja ovat kaikki suomen kansalaiset, jotka viimeistään vaalipäivänä (2.4.2023) täyttävät 18 vuotta.

Ennen vaaleja on jokaiselle lähetetty äänioikeustodistus, josta selviää varsinaisen äänestyspäivän äänestyspaikka muuta tärkeää tietoa äänestyksestä.

Kipin kapin äänestämään!

Hygieniapassi

Hygieniapassi on todistus henkilön elintarvikehygienian osaamisesta. Suomessa elintarvikealalla työskentelevien on tunnettava elintarvikehygienian perusasiat. Hygieniapassi on henkilökohtainen, sillä sitä ei anneta työnantajalle. Työnantaja voi kyllä esim. ottaa kopion hygieniapassista. Ruokaviraston mallin mukaisia hygieniapasseja on myönnetty 1.1.2019 lähtien. Tätä aikaisemmin hygieniapassitestaajat ovat myöntäneet Elintarvikeviraston (1.2.2002 - 30.4.2006) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (1.5.200631.12.2018) mallin mukaisia hygieniapasseja. Kaikki mallit ovat samanarvoisia. Hygieniapassia ei saa sähköisenä.

Henkilöllä täytyy olla hygieniapassi, jos hän:

• Työskentelee elintarvikehuoneistossa ja käsittelee pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Helposti pilaantuvia elintarvikkeita ovat esim. maito, liha, kala ja pilkotut kasvikset.

Hygieniapassi täytyy olla myös esim. työnantajalla, vapaaehtoisella, opiskelijalla tai harjoittelijalla, jos he tekevät töitä kuten edellä on mainittu.

Elintarvikehuoneistoja ovat esim:

• Kahvilat, ravintolat ja pikaruokapaikat.

• Elintarvikemyymälät eli kaupat, jotka myyvät ruokaa.

• Suurkeittiöt, leipomot ja tehtaat, joissa valmistetaan elintarvikkeita.

Hygieniapassitestejä järjestetään ympäri Suomea, osaamistestin tekevät Ruokaviraston hyväksymät testaajat. Useimmiten testin pääsee suorittamaan esim. ravitsemusalan oppilaitoksessa.

Hygieniapassi on voimassa sen jälkeen, kun olet suorittanut hygieniaosaamistestin hyväksytysti.

Hygieniapassitestissä kysytään 40:tä sanallista kysymystä, jotka järjestelmä arpoo 1000:n kysymyksen joukosta. Osaamistesti suoritetaan kuitenkin paperilla kirjallisesti kuulakärkikynän avulla. Testin voi suorittaa suomen tai ruotsin kielellä. Läpäistäksesi testin, sinun tulee saada 34/40 kysymystä oikein. Eli kuudella väärällä vastauksella pääset vielä läpi. Vastausaikaa testissä on 45 minuuttia ja testistä saa aikaisintaan poistua 20 minuutin jälkeen, kun testi on alkanut. Hygieniapassitesti suoritetaan osaamistestaajan valvonnassa ja itsenäisesti toimien.

Lähteet

Hygieniapassit.info

Ruokavirasto.fi

Aikaisemmin hygieniapassitestaajat ovat myöntäneet Elintarvikeviraston (1.2.2002 - 30.4.2006) ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (1.5.2006 - 31.12.2018) mallin mukaisia hygieniapasseja. Ruokaviraston mallin mukaisia hygieniapasseja on myönnetty 1.1.2019 lähtien.

Kysely Valttilaisille VT-sanomista

Tämä on kaikille avoin kysely, jolla pyrimme kartoittamaan, millaista sisältöä juuri SINÄ haluat lukea tämän vuoden lehdestämme!

Lukijoidemme mielipide on meille tärkeä!

• Millaiset aiheet juuri SINUA kiinnostavat?

• Oletko enemmän kiinnostunut faktoista, fiktiosta omakohtaisista kokemuksista vai vaikkapa haastatteluista?

• Mikä lehdessä on mielestäsi ollut parasta tähän mennessä?

• Mitä toivoisit lehteen lisää?

• Onko meiltä jäänyt joku asia täysin huomaamatta?

Kerro rohkeasti meille, mitä haluaisit lehdestä lukea? Heittele juttuaiheita, ideoita, huomioitasi, ihan mitä vain!

Näin koitamme tehdä lehdestä parhaan mahdollisimman version juuri sinulle!

Olemme medialuokassa, tule tänne ja keskustellaan. Tai nappaa hihasta ja kerro.

Myös hyvä tapa on kirjoittaa aiheita paperille ja lykätä sen jollekin toimituksen tyypille, eikö?

Eli ihan miten itse tahdot, matalalla kynnyksellä. Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia.

Olisi tosi kivaa, jos muutkin valttilaiset osallistuisivat näin lehden tekoon niin tehtäisiin lehdestä parempi kuin koskaan ennen!

Ja ennen kaikkea kiinnostavampi juuri teille lukea!

Kaikki ideat ovat siis tervetulleita! Kiitos miljoonasti jo etukäteen!

VT-sanomien toimitus

VT_Sanomat@outlook.com arja.kurtti@valtti.fi

puh. 044 5772056vvv