Valttilehti 2/2022

VALTTI-TYÖPAJA Reittinä työelämään

Arja Kurtti Päätoimittaja

Mikko Koivusilta Toimittaja / Taitto

Alli Kapanen Toimittaja / Valokuvaus

Timo Kirjavainen Toimittaja

Katriina Edman ”Kata” Toimittaja

Jaakko Koivuluoma Vieraileva kirjoittaja

VT-Sanomat on Valtti-työpajan oma lehti, josta pääset lukemaan tarinoita pajan toiminnasta, tapahtumista ja ihmisistä.

Toimituksen sähköposti: VT_Sanomat@outlook.com 2

O

Päätoimittajan sana

lemme juuri viettäneet juhannusta ja Jälki-Jussia, kuten tämän vuotista Valtin toimintapäivää kutsuttiin. Siitä voit lukea enemmän seuraavassa lehdessämme. Takana on pitkä ja kylmä kevät ja edessä toivottavasti aurinkoinen ja lämmin kesä, vaikka itse en henkilökohtaisesti ylenpalttisesta kuumuudesta pidä, toivon silti, ettei nyt ainakaan pakkasta ole tai sada kaatamalla.

Valtissakin on tapahtunut kaikenlaista, tässä lehdessä kerromme kevään tapahtumista.

Esittelemme myös mielenkiintoisen harrastuksen geokätköilyn ja kerromme miten ihmisen paras ystävä voi auttaa monin tavoin omistajaansa selviämään omista rajoitteista huolimatta.

Hävikistä hyvinvointiin hanke on polkaistu käyntiin, siitä lisää tässä lehdessä, kuten myös siihen liittyvästä uudesta kahvila/ravintolasta. Kaikkea tätä ja paljon muuta löydät lehdestämme. Lopun ristikolla voit testata, mitä lehdestä jäi mieleen. Lehden toimituksen puolesta haluan toivottaa kaikille oikein hyvää kesää.

Uusia kasvojakin on taas tullut mukaan.

Esittelyt tässä lehdessä. Toimittajamme Mikko on ollut mukana luontoryhmässä ja kertoo kokemuksistaan sekä sanoin, että kuvin. Roolipeli kerho on myös pyörinyt kevään aikana. Tontut ja menninkäiset valtasivat Valtin muutamana päivänä, ota selvää mistä on kysymys.

Sisällys • Valtti-työpaja - 2022 . . . . . . . . . . . . . . 4

• ADHD . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 28

• Työmarkkinatori. . . . . . . . . . . . . . . . . . 6

• Juhannus. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 30

• Palvelumuotoilu. . . . . . . . . . . . . . . . . . 7

• Aurinko - luonnollinen valo. . . . . . . . 31

• Hävikistä hyvinvointiin . . . . . . . . . . . . 8

• Geokätköily . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 32

• Sari Starck. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 10

• Nauti kesästä - suojaudu punkilta . . 34

• Tiedote: Valtin Pata. . . . . . . . . . . . . . 11

• Kesätarina. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36

• Yhteistyö kumppaneiden vierailu. . . 12

• Suomen lipun historiaa. . . . . . . . . . . 37

• Pöytäroolipeli. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 13

• Avustajakoira. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 38

• Päivä Eumerilla - 19.4.2022. . . . . . . . 14

• Valtin ristikko. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 40

• Tonttuja ja menninkäisiä. . . . . . . . . . 16

• Pakinanurkka. . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41

• Luonto -ryhmä - 2022 . . . . . . . . . . . . 18

• Resepti Valttilaisille. . . . . . . . . . . . . . 42

• Nukkuminen. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 24

• Kysely Valttilaisille VT-sanomista . . . 43

• Aamiainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 26

3

Valtti-työpaja - 2022 Valtilla pääset kehittämään omaa osaamistasi ja saat yksilöllistä tukea arjenhallintaan.

• Mahdollisuus kehittää työelämätaitoja sekä ammatillista osaamista.

• Moniammatillista valmennusta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

• Pajoilla ei vaadita aiempaa kokemusta tai osaamista, työtehtäviä löytyy aloille jo perehtyneille kuin aloittelijoillekin.

P

ajakeittiöllä tutustutaan ruuanvalmistuksen, leivonnan, taloudenpidon sekä elintarvikehygienian perusasioihin. Keittiö järjestää kahvituksia, juhlatilaisuuksia sekä teemapäiviä ja samalla ylläpidetään työpajan väelle edullista pajaruokalaa mukaan lukien kahvitus tauoilla.

S

iivouspaja vastaa työpajan puhtaanapidosta, pyykkihuollosta ja tarjoaa mahdollisuuden hankkia siivousalalla tarvittavaa työkokemusta sekä tuntemusta eri aineista, välineistä ja tekniikoista.

Huolehdimme myös mm. sisä- ja ulkokasvien istutuksesta ja hoidosta.

• Mahdollisuus suorittaa ICDL kansainvälinen tietokoneen ajokortti, jonka avulla voit osoittaa tietotekniikan osaamisesi.

K

Kankaanpään kierrätyskeskus Rautatienkatu 3

ierrätyskeskuksessa pääset tutustumaan kierrätyksen mielenkiintoiseen maailmaan!

Tekemistä on monenlaista, kuten asiakaspalveluuotepajalla tehdään kokoonpanotöitä tehtäviä, kassatyöskentelyä, somistusta, ser-jätteenalihankitatöinä sekä päästään harjoittelemaan erilaisten tuotteiden valmistusta ja suunnittelua. vastaanottoa ja kierrätystä, varasto- ja logistiikkatöitä sekä valtin puoti. Otamme vastaan hyväkuntoisia ja Pääset tutustumaan (lahja- ja sisustustavaroihin, siistejä kodin käyttöesineitä, joita myymme edullisesti. tekstiilituotteisiin, luonnon materiaaleihin ja Tämä paikka on sopiva asiakaspalvelutöistä ja kestävän kehityksen tuotteisiin, ompelutöihin) sekä kierrätyksestä kiinnostuneelle. asiakaspalveluihin ja kädentaitoihin aina omaa mielikuvitustasi hyödyntäen.

T

Asemakatu 7, 38700 Kankaanpää

P

uu -/kokoonpanopajalla tehdään erilaisia kokoonpano - ja tilaustöitä yksityisille ja yrityksille. Puupajan puolella voi oppia uusia taitoja tai harjaannuttaa jo olemassa olevia.

Tilaustöitä tehdään vallitsevan osaamistilanteen mukaan. Koneiden käyttöön perehdytetään työskentelyn ohessa.

A

Autopaja, Knuuttilankatu 9

utopajalla tehdään autojen korjausta esim. päästömittaukset bensa- ja diesel autoihin jarrutyöt, ruostevaurioiden hitsaus, pakoputkien vaihdot, määräaikaishuollot ja OBD-testaukset sekä vikadiagnostiikan luku.

Lisäksi autojen pesu, vahaus sekä sisätilojen puhdistus kuuluu palveluihimme. Korjaamme ja huollamme muitakin laitteita kuten ruohonleikkureita ja mopoja.

Kokoonpanotyö on monia eri vaiheita sisältävä kokonaisuus, johon sisältyy tuotteen tarkastus, kokoonpano, pakkaus. Erilaisia tuotteita ja työvaiheita on kymmenittäin, joten jokaiselle löytyy sopivaa tehtävää.

M

Seuraa meitä somessa! valttityopaja

ediapajalla pääsee tutustumaan www-sivujen tuotantoon, tietokoneiden korjaukseen, digikuvauksen maailmaan, paino- ja julkaisualaan ja erilaisiin toimistotöihin sekä Valtin oman lehden toimitukseen. Suunnittelemme ja toteutamme Valtin omat julkaisut sekä tilaustyönä teemme mm. postitusta, käyntikortteja, esitteitä, lehti-ilmoituksia ja nettisivuja. Meiltä saa myös suurkuvatulosteet, valokuvat ja canvas-taulut.

wwww.valtti.fi VT-sanomat pääset lukemaan: www.issuu.com/valttityopaja

4

M

Mysteerimaailma

ysteerimaailmastamme löytyy kolme eri teemaista mysteerihuonetta ja kotiin vietävä Mysteeriboxi. Kellari on kauhuteemainen mysteerihuone (K15), Teekutsut! ja Mummola 2.0 ovat koko perheen huoneita. Mummola 2.0 on ainoa esteetön mysteerihuoneemme. Aikaa mysteerien selvittämiseen kaikissa huoneissa on tunti.

H

ävikistä hyvinvointia-hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023). Hankkeessa luodaan hävikkiruoan ympärille uusi oppimisympäristö; ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä hävikkiruoan ja sen parissa toimivien ihmisten kohtaamispaikka ja ruoan jakelupiste. Tavoitteena on ruokahävikin vähentäminen ja hiilijalanjäljen pienentäminen.

Tavoitteena on lisätä osaamista ja osallisuutta käytännön työtehtävien kautta. Osaaminen tehdään näkyväksi ja se vahvistaa jatkossa mahdollisuutta työllistyä tai hakeutua koulutukseen. Hae meille, jos haluat parantaa osaamistasi ja taitojasi ravintola- ja cateringalalla, logistiikan työtehtävissä, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla tai liiketalouden osaamisalalla.

• Tarjoamme erilaisen tavan yhdessäolon viettoon.

• Tutustu ja varaa aika osoitteesta: apuvirta.fi/mysteerihuoneet

T

yöllä tavoitteisiin (Työllisyyspoliittisen avustuksen) -hanke tarjoaa tukea työnhakuun, työllistymiseen ja koulutuspolun löytämiseen.

Työpajalla työskentelyn kautta kartoitetaan sekä vahvistetaan osaamistasi ja kiinnostuksen kohteita.

Etsitään yhdessä suunta tulevaisuuteen.

Hae työkokeiluun tai palkkatukityöhön työpajalle.

Vahvista työelämän tietotekniikka taitojasi.

Hankkeessa voit suorittaa tietotekniikan ICDL eurooppalainen ajokortti tutkinnon osioita.

Meillä mahdollisuus suorittaa tutkinnon osia eri aloilta. Lisätietoja: valtti.fi/tyolla-tavoitteisiin

• Kiinnostuitko?

Kysy myös työtehtäviämysteerimaailmasta!

O

Moon Karviasta Ompelimo ja torimyymälä Kylä-Karviantie 10, 39930 Karvia

mpelimossa pääsee harjaannuttamaan kädentaitojaan työtehtävien kautta, joita ovat mm. korjaus- ja tilausompelu, neulominen sekä tuotteiden tuunaus. Torimyymälän puolella asiakaspalvelu, kassatyöskentely ja somistus tulevat tutuksi.

K

T

Karvian puuosasto ja kierrätys Tehtaantie 3, 39930 Karvia

UKEA -hanke on Kankaanpään aikuiskoulutussäätiön hallinnoima hanke (1.4.2020-28.2.2023), joka tarjoaa matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita työttömille työnhakijoille Pohjois-Satakunnassa. Tavoitteena on vahvistaa työttömän osallistujan työ- ja toimintakykyä kohti työelämää erilaisilla toimenpiteillä. Hankkeeseen voi osallistua kuntouttavan työtoiminnan sopimuksella tai osana työkokeilua. Ryhmävalmennukset järjestetään kolmen kuukauden jaksoissa, aina kerran viikossa.

arvian Puuosastolla voi tutustua puualan tilaustöiden tekemisen kaikkiin työvaiheisiin.

Erilaiset korjaustyöt laajentavat osaamista.

Tekemisen kautta voi löytää aivan uusia osaamisen alueita itsestään! Työtehtävien kautta kone- ja laitekanta tutuksi.

Kierrätyskeskuksessa pääset osaksi kierrätyksen maailmaa! Työtehtäviä laidasta laitaan mm. tavaroiden vastaanotto ja lajittelu, hinnoittelu, tuotteiden esille laitto, kuljetuspalvelut, asiakaspalvelu sekä kassatoiminnot tulevat meillä tutuksi. Otamme vastaan ehjiä ja puhtaita kodin käyttöesineitä joita myös myymme edullisesti.

Hae osaksi kierrättämistä! Keittiö- ja siivoustehtävät myös mahdollisia.

TUKEA -keskuksessa tarjotaan matalan kynnyksen sosiaali- ja mielenterveyspalveluita henkilökohtaisesti yksilön tarpeet huomioiden. TUKEA -hanke tarjoaa ryhmävalmennusta mm. luonto-ryhmässä.

5

T

Työmarkkinatori

yömarkkinatori on KEHA-keskuksen (Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus) sekä työ- ja elinkeinoministeriön toteuttama uudenlainen työelämäpalvelu, joka rakentuu vaiheittain. Työmarkkinatori tarjoaa julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin työelämäja koulutuspalveluiden tarjoajille sekä eri työnvälitysalustojen työpaikoille yhteisen palvelun.

Työnhakijalle Työmarkkinatori tarjoaa entistä paremmat mahdollisuudet löytää juuri omaa osaamista vastaavaa työtä sekä keinoja oman osaamisen parantamiseen. Työnantaja saa entistä kätevämmät välineet uusien, sopivien työntekijöiden löytämiseen. Työmarkkinatorilla tullaan hyödyntämään uusimpia teknologioita ja tekoälyä palveluiden räätälöimiseen.

Työelämän ja osaamisen kehittämisen palveluita tarjoavat voivat tutustua yhteistyökumppaniksi liittymisen ehtoihin.

Näiden lisäksi kaikille käyttäjille on tarjolla valmiiksi koottua tietoa ja palveluita työelämän eri tilanteisiin.

Ammatinvalintaan apua tarjoavat ammattien ja ammattialojen kuvaukset sekä eri alojen ammattilaisten haastattelut.

Työmarkkinatoria kehitetään laajassa yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Yhteiskehittäminen tapahtuu vuorovaikutteisesti tapaamisissa, verkkotyötiloissa ja palautetta hyödyntämällä.

TE-digin tarkoitus on parantaa työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista, digitalisoida työvoimapalveluita sekä muodostaa palvelu, joka perustuu eri toimijoiden kumppanuuteen, tiiviiseen vuorovaikutukseen ja tiedon hyödyntämiseen.

Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat voivat liittyä yhteistyökumppaneiksi Työmarkkinatorille ja tuoda sinne työelämän ja osaamisen kehittämisen palveluitaan. He hyötyvät saamalla laajemman asiakaskunnan sekä tulevaisuudessa tarjolle tulevaa tilastotietoa ja muuta dataa, jonka avulla mahdollistuu jo olemassa olevien ja uusien palvelujen kehittäminen sekä uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytäminen.

Työ- ja elinkeino ministeriö vastaa TE-palvelujen digitalisaatio -hankkeen strategisesta ohjauksesta ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) vastaa hankkeen toteuttamisesta.

Uudet asiointipalvelut Myös työ- ja elinkeinohallinnon asiakkaiden sähköiset palvelut tullaan uudistamaan.

Uudistuksessa painottuvat sähköinen asiointi ja henkilökohtaisesti personoitu verkkopalvelu.

Tulevaisuudessa sekä henkilö- että työnantajaasiakkaat voivat hoitaa asiointinsa nykyistä helpommin sähköisesti Työmarkkinatorilla.

Mitä on tarjolla jo nyt Työmarkkinatori siirtyi kokeiluversiosta tuotantoversioon 2.5.2022. Työnhakijana voit kirjautua ja luoda työnhakuprofiilin. Sen perusteella saat ehdotuksia työpaikoista, jotka vastaavat omaa osaamistasi ja toiveitasi. Voit myös selata kaikkia palvelussa olevia työpaikkoja ilman kirjautumista.

Työnantajana voit tehdä työpaikkailmoituksen, tarkastella osaamiseltaan parhaiten ilmoitukseesi osuvia työnhakijoita sekä lähettää heille viestejä.

Voit myös etsiä hakusanoilla osaajaa ilman työpaikkailmoituksen julkaisemista. Myös TE-palveluiden Avoimet työpaikat -palveluun ilmoitetut työpaikat siirtyvät automaattisesti Työmarkkinatorille.

Lähteet: työmarkkinatori

6

P

Palvelumuotoilu

alvelumuotoilu on tällä hetkellä suosittu tapa kehittää toimintaa. Oppilaitoksissa opiskellaan palvelumuotoilua ja termi sinänsä on kaikille ainakin puhekielestä tuttu. Mitä palvelumuotoilu sitten käytännössä on?

Kehittämisprojektiin osallistetaan eri sidosryhmien jäseniä, kuten asiakkaat, yhteistyökumppanit ja oma henkilöstö. Tyypillinen palvelumuotoiluprojekteissa käytetty työkalu on palvelupolku, jolla tarkoitetaan asiakkaan palvelutapahtuman seuraamista askel askeleelta. Sen avulla määritetään kattava kokonaiskuva asiakkaan läpikäymästä palveluprosessista ja jonka avulla luodaan konkreettisia parannuskeinoja palvelun edistämiseksi.

Palvelumuotoilulla tarkoitetaan palveluiden ja liiketoiminnan asiakaslähtöistä kehittämistä, johon palvelun käyttäjä eli asiakas otetaan aktiivisesti mukaan.

Jos palveluprosessista tai asiakaskokemuksesta löytyy kehitettävää, lähdetään asian korjaamista miettimään yhdessä. Kun ongelma on selvitetty, siirrytään ratkaisu vaiheeseen. Saatujen tutkimustulosten pohjalta aletaan ideoimaan palvelua uudella tavalla.

Ideoinnissa on tarkoitus heitellä ilmaan mahdollisimman paljon uusia ajatuksia, vaikka hieman poikkeaviakin, jotka voivat ratkaista kuvatun ongelman. Seuraava vaihe on uusien ideoiden kokeilu. Tässä vaiheessa on hyvä osallistaa mukaan myös palvelun käyttäjäkohderyhmään kuuluvia henkilöitä. Tässä varmistutaan siitä, että ratkaisu on toimiva oikealle kohderyhmälle.

● Palveluprosessin kehittäminen ● Liiketoiminnan kehittäminen ● Asiakaskokemuksen kehittäminen ● Käyttökokemuksen kehittäminen ● Strategian kehittäminen ● Piilevien tarpeiden esiintuominen

Seuraavaksi ratkaisuja testataan prototyypeillä.

Tarkoituksena on viedä keksityt ratkaisut käytännön tasolle ja testata niiden toimivuutta. Palveluiden kehittämisessä nopeat muutokset voivat poikia lisää kehitysideoita ja saadun palautteen perusteella ideaa voi muokata vähällä työllä.

Osallistamalla palvelun käyttäjiä uusien palvelumallien arviointiin, pystyy varmistamaan heti, onko suunta oikea. Mallinnus ja testaus kulkevat käsi kädessä: ensin tehdään malli ja sitten testataan.

Kun idea on hyväksi todettu, voidaan suunnittelua lähteä viemään eteenpäin.

Palvelumuotoilussa asiakaslähtöisyys näkyy tavoitteena luoda vahvaa empatiaa asiakkaita kohtaan.

Prosessin aikana voi nousta esiin aivan uudenlaisia tarpeita. Tarkoituksena on selvittää sitä, mitkä ovat asiakkaan todelliset tarpeet, niitä ei välttämättä aina ole helppoa havaita.

Loputtomiin prototyyppiä ei voi, eikä pidäkään hioa, vaan riittävän hyvä malli tulisi siirtää tuotantoon tai ottaa käyttöön. Palvelumuotoilu on jatkuva ja yllätyksellinen prosessi. Palvelumuotoilu ei lopu palvelun tai tuotteen ensimmäisen version julkaisuun, vaan palvelua tulisi jatkuvasti testata ja kehittää eteenpäin pala palalta. Jatkuvan tutkimuksen avulla selvitetään, mikä näistä todella kiinnostaa käyttäjiä ja mikä ei. Osa ominaisuuksista poistuu melko pian, kun taas osa jää pysyväksi osaksi palvelua. Tärkeintä on, että asiakas saa haluamansa kaltaisen palvelun ja että yrittäjän liiketoiminta on kannattavaa.

Tässä selvittelytyössä käytetään apuna palvelumuotoilun työkaluja. Työskentelyssä haastatellaan asiakasta, havainnoidaan palveluprosesseja, tehdään kyselytutkimuksia, luotaintutkimuksia ja palvelua käyttävät asiakkaat profiloidaan asiakaskuvauksiin.

Luotaintutkimuksella tarkoitetaan asiakkaan itse tekemää havainnointia ja kirjaamista käyttämästään palvelusta. Kehittämiseen osallistujat ovat yleensä palvelun asiakkaita, jotka rekrytoidaan mukaan kehittämään palvelua.

7

Hävikistä hyvinvointiin -hankkeessa tavoitellaan hävikin vähentämistä

H

ävikistä hyvinvointiin -hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023) Valtti-työpajalla.

Hankkeen vetureina toimivat projektipäällikkö Päivi Hostikka ja projektikoordinaattori Sari Starck.

Hankkeessa luodaan uusi oppimisympäristö, jossa käytännön tekemisen kautta lisätään asiakkaiden osallisuutta ja oppimista. Uusi oppimisympäristö sijaitsee Kankaanpäässä, Toimenkatu 2, johon perustetaan hävikkiruokakeskus, ruokala ja kahvila.

Tilojen remontointi on jo käynnistynyt ja elokuussa keittiöpaja aloittaa uudessa ympäristössä toimintansa.

Maailmanlaajuinen ongelma Noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois.

Arvioiden mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Kolmannes maailman viljelyskelpoisesta maasta käytetään sellaisen ruuan tuotantoon, joka lopulta jää käyttämättä.

Hankkeessa tavoitellaan Kankaanpään alueen ruokahävikin hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti yhdessä eri ruoka-aputoimijoiden kanssa.

Uusi toimintaympäristö mahdollistaa uudenlaista toimintakulttuuria alueelliseen ruoka-apuun ja tavoitteena onkin keskittää voimavarat yhteiseen tekemiseen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että elintarvikemyymälöistä ja ruokapalveluiden tuottajilta noudetaan hävikkiin päätyvät elintarvikkeet ja ylijäämäruoka, joka luovutetaan ruoka-apuna tarvitsijoille.

Globaalisti tuotetusta ruuasta jää vuosittain käyttämättä: • 30 % viljasta eli 763 miljardia pastapakkausta • 20 % maitotuotteista ja munista eli 574 miljardia kananmunaa • 35 % kalasta ja merenelävistä eli 3 miljardia Atlantin lohta • 45 % hedelmistä ja vihanneksista eli 3,7 biljoonaa omenaa

Projekti keskittyy toimivien mallien kehittämiseen niin oppimisympäristön kuin ruoka-avun logistiikan suunnittelun näkökulmasta, paikan fyysisen rakentamisen tekee Kankaanpään Aikuiskoulutussäätiö erillisenä hankkeesta.

• 20 % lihasta eli 75 miljoonaa lehmää • 20 % öljy- ja palkokasveista eli sellainen määrä oliiveja, joka tarvitaan 11 000:n olympiamittaiseen uima-altaaseen mahtuvan oliiviöljyn tuottamiseen

Hävikistä hyvinvointiin -projektin toiminta tulee tukemaan hävikkiruokakeskuksen ja ruokalan toimintaa uudenlaisten ohjausmallien kautta: mukaan toimintaan tulevilla on mahdollisuus suorittaa vähintään yksi tutkinnon osa, mikäli omat kyvyt ja motivaatio ovat riittävät.

• 45 % juuri- ja mukulakasveista eli 1 miljardia pussillista perunaa

Tavoitteena on saada mukaan 60 asiakasta, jotka eivät ole tällä hetkellä mukana työelämässä. Hankkeeseen voi osallistua, jos on halukas vaihtamaan alaa tai vaikka henkilölle, jolta opinnot ovat keskeytyneet.

Hankkeessa vahvistetaan osaamista, hyvinvointia sekä tarjotaan tehostettua ura- ja koulutusohjausta.

Työtehtäviä löytyy ravintola- ja cateringalalta, liiketalousalalta, logistiikka-alalta sekä puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalta. Asiakas voi hankkeen aikana suorittaa myös esim. hygieniapassi- ja työturvallisuuspassi koulutukset.

8

Oletko kiinnostunut vanhojen tavaroiden uusiokäytöstä, hävikin vähentämisestä tai hiilijalanjäljen pienentämisestä?

Haluatko saada uusia kädentaitoja? Kiinnostaako ruoanvalmistus, asiakaspalvelu tai leivonta? Oletko joskus haaveillut työstä kahvilassa?

Hävikistä hyvinvointiin- ESR hanke on käynnistynyt (1.1.2022-31.8.2023) Valtti-työpajalla Kankaanpäässä.

Hankkeessa luodaan hävikkiruoan ympärille uusi oppimisympäristö; ruokala- ja kahvilatoimintaa sekä hävikkiruoan ja sen parissa toimivien ihmisten kohtaamispaikka ja ruoan jakelupiste.

Voit hankkia käytännön osaamista, joka edistää siirtymistäsi koulutukseen tai työllistymiseen.

Hae meille, jos haluat parantaa osaamistasi ja taitojasi ravintola- ja catering-alalla, logistiikan työtehtävissä, puhtaus- ja kiinteistöpalvelualalla tai liiketalouden osaamisalalla.

Aikaisempaa osaamista ei tarvitse olla, pelkkä kiinnostus riittää!

Kenelle hanke sopii? Jos olet työtön, haluat vaihtaa alaa tai opintosi eivät edisty.

Yhteystiedot: Päivi Hostikka

Sari Starck

Projektipäällikkö Hävikistä hyvinvointiin-hanke puh .044 5772064 paivi.hostikka@valtti.fi

Projektikoordinaattori Hävikistä hyvinvointiin- hanke puh. 044 5772065 sari.starck@valtti.fi

9

S

Sari Starck

ari on syntyjään Kankaanpäästä ja viimeiset 20 vuotta on asustanut Siikaisten Sammissa.

Hänen perheeseensä kuuluu aviomies ja kaksi jo täysi-ikäistä nuorta. Vapaa-aika kuluu pääosin perheen kanssa. Osan ajasta vaativat myös perheen lemmikit 15-vuotias Iines-kissa ja 7-vuotias Hupi-koira.

Lisäksi hän toimii luottamustoimessa vanhus- ja vammaisneuvostossa.

Alkuperäiseltä koulutukseltaan Sari on ravintolakokki.

Lisäksi hän on suorittanut koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaajan tutkinnon, sekä kasvatus- ja ohjausalan erikoisammattitutkinnon.

Viimeksi hän on opiskellut ”Turvallinen ja osallistuva oppimisympäristö”-opintoja Itä-Suomen yliopistossa.

Aiemmin hän on toiminut ravintolakokkina ja pyörittänyt omaa lounaskahvila ja pitopalvelu -yritystä Siikaisissa. Viimeiset yhdeksän vuotta hän on toiminut Siikaisten yhtenäiskoululla koulunkäynnin ohjaajana ja koululaisten iltapäivä toiminnan vetäjänä.

Hän huomasi, että Valttiin haettiin henkilöä työskentelemään Hävikistä hyvinvointiin- hankkeeseen ja innostui heti asiasta ja päätti hakea paikkaa.

Hän sanoo itsekin kokeneensa, että hävikki ruoka on ongelma ravintola ja kauppa-alalla. Hänellä on asiasta omakohtaista kokemusta lounaskahvila ja pitopalvelu yrittäjänä. Hän on jo silloin käynyt asiasta keskustelua kauppiaiden kanssa, jotka ovat olleet huolissaan hävikistä ja miettineet sen hyödyntämistä.

Sari aloitti Valtissa 1.4. hänen työnsä liittyy Hävikistä hyvinvointiin ESR hankkeeseen.

Hankkeen kohderyhmää ovat työttömät, alanvaihtajat, ilman koulutusta olevat ja koulutuksen keskeyttäneet henkilöt. Hänen vastuualueena projektissa on hävikkiruokajakelun toiminta sekä hävikkiruokakeskuksen oppimisympäristön kehittäminen, yhteistyötahojen ja logistiikan suunnittelu. Hänen tehtäväänsä kuuluu myös saada väkeä projektiin mukaan, sekä vapaaehtoisia ruoka-apuun.

Hänen mielestä keskustelu hävikkiruuasta ja sen jakelun järjestäminen on tällä hetkellä erityisen ajankohtaista. Ruuan hinta nousee ja hävikkiä tulee paljon. On tärkeää saada hävikkiruoka hyödynnettyä ja kohdennettua apua tarvitseville. Tämä helpottuisi, jos projektin avulla jakelu saataisiin entistä paremmin organisoitua ja useampi tarvitsija saisi apua.

Pyrkimyksenä on saavuttaa laaja yhteistyö eri toimijoiden kanssa niin, että ruoka-apu saataisiin tällä alueella keskitettyä yhden katon alle.

Hän pitää Valtissa työskentelyä mielenkiintoisena.

Hän sanoo, että Valttiin oli helppo tulla ja hänet otettiin hyvin vastaan. Tässä vaiheessa hän ei halua kertoa tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Päivä kerrallaan, hän toteaa. Ja toivotaan, että projekti saisi tuulta purjeisiin ja siitä olisi hyötyä monelle taholle tulevaisuudessa.

"On tärkeää saada hävikkiruoka hyödynnettyä ja kohdennettua apua tarvitseville."

10

Tiedote: Kokous uuden ruokalan nimestä järjestettiin perjantaina 20.5.2022.

Nimiehdotuksia tuli 23 ja kokouksessakin keksittiin vielä lisää.

Kiitos kaikille nimiehdotuksista!

Uuden ruokalan nimeksi valikoitui:

VALTIN PATA Nimi juontaa juurensa rakennuksen historiasta, koska aikaisemmin rakennuksessa toiminut ravintola Pata-Jussi on piirtynyt nimensä tiukasti ihmisten mieleen.

Valtin Pata on meidän kaikkien yhteinen kohtaamispaikka, jossa voi hetkeksi irrottautua työn touhusta ja syödä makoisan lounaan tai nauttia kupposen kahvia.

Ruokalan on tarkoitus avautua elokuussa 2022.

11

Yhteistyö kumppaneiden vierailu

Y

hteistyökumppaneistamme aikuissosiaalityöntekijöiden tiimi ja TE-toimiston väkeä oli kutsuttu Valtti työpajalle tutustumaan toimintaamme 3.6.2022. Toiminnanjohtajamme Niina toivotti vieraat tervetulleiksi ja kertoi yleisesti Valtin toiminnasta, jonka jälkeen vieraille tarjoiltiin brunssia meidän ruokalassamme.

Brunssin aikana heille esiteltiin keittiön toimintaa ja menossa olevan Hävikistä hyvinvointiin projektia.

Jani ja Harri kertoivat heille Tukea-hankkeesta ja sen toiminnasta. Sitten vieraat pääsivät Minnan opastuksella kierrokselle eri pajoillemme, joita pajojen henkilökunta heille esitteli.

Myös henkilökunta esittäytyi vierailijoille omalla pajallaan tai Giga luokassa. Autopajan ja Karviankin porukka oli mukana yhteisessä tapahtumassa esittelemässä omaa toimintaansa. Katariina esitteli vieraille vielä Typo-hanketta ja sen jälkeen vieraat kävivät vielä kierroksen puupajalla ja kierrätyksessä.

Tavoitteena olisi tulevaisuudessakin järjestää vastaavia brunssi tilaisuuksia esim. kerran kahdessa kuukaudessa yhteistyön tiivistämiseksi. Asiakkaiden ohjaaminen Valtin palveluiden pariin helpottuu, kun yhteistyökumppanit ovat koko ajan perillä Valtin uusista projekteista ja siitä mitä meillä täällä Valtissa on tarjota.

Valtti-lehti kyseli vierailijoilta mielipiteitä Valtin vierailusta. He pitivät tapaamista hyödyllisenä ja toivoivat jatkoa yhteisille kokoontumisille.

Seuraavassa lainattuja kommentteja. ”Mielestäni oli hyvä käynti, koska uutena virkailijana ei ollut aiemmin tuttu. Sain hyvän kokonaiskuvan toiminnasta ja ihmisistä, helpompi asioida jatkossa ja ”markkinoida” toimintaa. Kiva vaihtaa kuulumisia kasvotusten.

Vaikka lähes päivittäin olemme tekemisissä Valtin työvalmentajien kanssa, niin on kiva käydä tutustumassa paikan päällä toimintaan ja näin itsellekin ”valaistuu” moni asia. Miten paljon erilaisia työkohteita Valtissa on ja miten paljon se antaa asiakkaillemme. Monella on pitkä työttömyys taustalle ja tuntuu, ettei työtä löydy, vaikka kuinka hakisi. Valtti mahdollistaa mm. työkokeilun sekä palkkatukipaikan saamisen, edelleen sijoituksen yritykseen ja mahdollistaa pidemmän työsuhteen.

Myös kesken jääneiden opintojen loppuunsaattaminenonnistuu, mikä on erittäin hyvä asia monelle asiakkaalle. Yhdessä valmentajien kanssa käydään koko elämän kirjo läpi ja he tukevat/auttavat selvittämään solmuja, mitä meille jokaiselle elämän aikana tulee.

On te-tston näkökulmasta tarpeellista tavata silloin tällöin. Etenkin nyt kun korona-aika toivottavasti menossa ohi… osaamme yhdistää uusien työntekijöiden nimen ja äänen kasvoihin.

Ohjaamisen näkökulmasta pitää tietää tarjonta.

Ja kiitokset vielä jälkikäteen tarjoilusta, sekin jäi mieleen.

Korona pakotti meidät pitämään luovan tauon tapaamisissa ja kieltämättä olinkin jo vähän utelias näkemään, mitä muutoksia Valtissa on tänä aikana tapahtunut. Valtti muuttuu koko ajan ja uusia toimintoja alkaa. On hyödyllistä nähdä mitä asiakkaamme Valtissa oikeasti tekevät ja itsellekin on selvempää, mitä on tarjolla, kun on paikalla käynyt. Kun kohdataan, uudet kasvot tulevat tutuiksi ja samalla kuulee missä on pulaa tekijöistä.

Aamukahvit virittelivät leppoisaan tunnelmaan ja siitä olikin hyvä jatkaa vatsa täynnä pajakierrokselle.

Kuulin samalla palveluista, joita voisin itsekin käyttää.

Esite ei koskaan korvaa itse nähtyä ja koettua!"

"Terkkuja Valtin väelle ja kiitokset vielä, kun saimme taas tulla käymään!”

12

P

Pöytäroolipeli

öytäroolipelien ihmeelliseen maailmaan on ollut tänä keväänä mahdollisuus päästä mukaan myös Valtilla. Suuren suosion noussut peli tuli Suomeen 1970-luvun loppupuolella vaihtoopiskelijoiden ja matkailijoiden mukana.

Roolipeli on vuorovaikutteista pelaamista tarinankerronnan keinoin. Osallistujat eläytyvät kuvitteellisiin hahmoihin, jotka vuoro vaikuttavat toistensa ja pelinjohtajan luoman maailman kanssa. Roolipelissä on valmiiksi suunniteltuna pelin lähtökohdat ja maailma, jossa pelaajien hahmot seikkailevat muiden olentojen kanssa. Pelin kulkuun vaikuttavat pelaajien päätökset, pelaaja hahmojen ominaisuudet ja tuuri.

Maailmassa on olemassa useita erilaisia roolipeligenrejä, eli tyylejä, ja niiden yhdistelmiä.

On siis melkoisen varmaa, että jokainen löytää itselleen innostavaa pelattavaa. Kaikkien genrejen esitteleminen olisi melkoinen tehtävä, joten tässä mainitaan vain muutama. Fantasia, kauhu, Science fiction/Scifi ja supersankarit.

Pöytäroolipelejä pelataan kasvotusten 2-7 hengen ryhmissä. Yksi pelaajista toimii pelinjohtajana eli gamemasterina. Pelinjohtajalla on myös ylin tulkintavalta säännöistä ja niiden soveltamisesta.

Pelinjohtaja aloittaa pelimaailmasta kertomisen ja kuvailee, mitä pelaajat näkevät ja kuulevat ympärillään. Kun miljöö on tullut tutuksi ja tunnelma asetettu, pelaajat kertovat mitä heidän hahmonsa tekevät. Tämän jälkeen pelinjohtaja reagoi vuorostaan siihen, mitä pelaajien hahmot ovat tehneet.

Roolipelissä jokaisella pelaajalla on yleensä yksi hahmo. Tämän pelihahmon kautta pelaajaa vaikuttaa pelin tapahtumiin. Pelin sääntöjä noudattaen pelaaja päättää hahmon tekemisistä, ajatuksista ja tunteista.

Hahmoille tehdään usein oma hahmo kortti, jossa kerrotaan hahmon nimi, ikä, sukupuoli ja muita tietoja. Siihen merkitään myös hahmon käytössä olevat aseet, tietoa hahmon historiasta ja ominaisuuksista. Osan näistä voi pelaaja määritellä ja osa tulee sääntöjen perusteella.

Tavallisesti roolipelissä on jokin satunnaisuuteen vaikuttava mekaniikka. Yleensä tämä on nopanheitto.

Satunnaisuudessa ja siinä, että ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa ratkaista kutakin tilannetta.

Siinä juuri piilee osa roolipelaamisen viehätystä.

Satunnaisuus vaikuttaa siihen, ettei kukaan hahmo ole täydellinen. Roolipelejä on pituudeltaan erimittaisia: on kertapelejä ja kampanjoita. Kertapeliksi kutsutaan roolipeliä, joka kestää vain yhden pelikerran.

Pelikerta taas on peliporukan tapaaminen, jonka aikana rooli pelataan. Yksi pelikerta voi olla pituudeltaan mitä vain parista tunnista ylöspäin.

13

E

Päivä Eumerilla - 19.4.2022

umer Fishing (Eumer Finland Oy) on johtavia kalastustoimijoita Suomessa, joka valmistaa ja kehittää kalastustarvikkeita kalastuksen eri osa-alueille. Tuotteiden lisäksi Eumer järjestää suosittuja kokous- ja kalastusmatkailupalveluja ja opastettuja kalastuskursseja Eumer Fishing Centerissä kalaisien vesien ääressä.

Valtissa Eumer on tullut varmasti tutuksi lähinnä tuotepajan puolella työskenteleville, sillä suuri osa tuotepajan tarjoamista hommista on juuri Eumerille tehtäviä töitä ja projekteja. Tuotepajalla me siis kokoamme ja viimeistelemme monenlaisia uistimia ja kalastustarvikkeita Eumerin tarpeen mukaan, ja pakkaamme ne suoraan myyntikelpoisiksi.

Tuotepajan läpi kulkiessaan voikin ohimennen kuulla mainittavan papukaijaa, salamaa, lippaa, lusikkaa sekä Jaloa, jotka kuulostavat ulkopuoliselle varmasti hämmentävältä, ja jokunen on varmaan ihmetellytkin mitä ihmettä me teemme papukaijoilla, mutta meille muille ne ovat kuitenkin tuttua uistinsanastoa, jota oppii vähintäänkin sivusta kuunnellen ja katsellen tulkitsemaan!

Kuitenkin huolimatta kokemuksesta uistimien kokoamisessa, kovin moni meistä tuotepajalaisista ei kuitenkaan ole minkään sortin kalastusekspertti.

Joten, kun huhtikuun 19. päivä saimme tilaisuuden lähteä vierailulle Eumerin kalastuskeskukseen Merikarvialle katsomaan mitä se oikeasti on mitä me pajalla teemme, kyllähän siihen tarttua piti!

Hauska sinänsähän se on, että muutaman vuoden aikana lukemattomia määriä, monen montaa uistintyyppiä lipoista ja lusikoista perhoihin askarrelleena, ei minulla oikeastaan ollut hajuakaan miten niiden kuuluisi toimia, tai miten niitä oikeaoppisesti käytetään. Meikäläisen koko kolmikymmenvuotisen elämän pituinen kalastuskokemus tiivistettynä nimittäin perustuu lähinnä mato-onkeen, ja niidenkin kertojen laskemiseen todennäköisesti tarvittaisiin vain yhden käden sormet.

Kalastus kuitenkin erilaisine, ihmeellisine tekniikkoineen on itselleni aina ollut sellainen taustalla piilevä, vähän kaukainen mielenkiinnonkohde, joten kun vierailupäivä Eumerille koitti ja tiedossa oli muutaman tunnin pituinen kalastusmahdollisuus, lähdin matkalle mukaan innolla - ja pienellä paineella: ei kai meidän oletettu osaavan virvelöidä jo valmiiksi?

14

Eumerin kalastuskeskuksen pihaan kun kurvattiin ja kuumasta autosta ulos päästiin, heti ensimmäisenä vuorossa oli kenkien vaihtaminen saappaisiin.

Toisena käteen iskettiin virveli, ja kolmantena suunnattiin suoraan kalaan! Jännitys aiemman kalastuskokemuksen puutteesta osoittautui lopulta pääasiassa turhaksi, sillä virvelin yllättävän simppeli oikeaoppinen käyttö näytettiin meille muutaman kerran, ja siitä levittäydyttiin kosken varrelle kokeilemaan itse. Omaksi yllätyksekseni se muutama ohjeistuskerta riitti hyvin, ja parin testiheiton jälkeen olisi meikäläistäkin voinut luulla vanhaksi tekijäksi.

Apua ja vinkkejä ahdinkoonsa tietenkin sai tarvittaessa ammattitaitoiselta henkilökunnalta, ihan sen verran että tylsää hetkeä tuskin oli kenelläkään.

Siinä kun muutaman tunnin heitteli uistinta koskeen, taisi tämäkin ensikertalainen kokea palan sitä syytä, miksi sitä kalastusta niin moni harrastaa: se muutama tunti siinä kosken rannalla seistessä tuntui valehtelematta korkeintaan puolelta tunnilta, ja lopettaa en olisi malttanut ollenkaan, vaan olisin helposti voinut jäädä siihen seisomaan ja viskomaan siimaa koko loppupäiväksi. Eikä kukaan meistä edes saanut saaliiksi muuta kuin lähinnä heinää ja keppejä, tai vierustoverin uistimen. Muutama kivikin siellä kosken pohjalla oli, jotka toimivat kuin magneetteina useampaan kuin yhteen koukkuun. Intoa jäädä huitomaan virvelillä lumiselle rannalle vahvisti omalta osaltaan myös alun perin kylmäksi odotettu päivä, joka osoittautuikin sopivan lämpimäksi auringon porottaessa jo aamusta, joten kylmäkään ei tullut ja kokemus oli kaiken kaikkiaan positiivinen.

Puolen päivän aikoihin siirryttiin porukalla sisätiloihin syömään herkullinen, monipuolinen lounas hyvässä seurassa, ja seurustelun ja maukkaan jälkiruuan jälkeen saivat halukkaat palata vielä hetkeksi virvelin varteen koettamaan onneaan. Kovasta yrityksestä ja useammasta yrittäjästä huolimatta kuului kuitenkin päivän päätteeksi aika lailla jokaisen suusta sama harmittelu: kalat eivät olleet valmiita luopumaan koskestaan, ja jäimme ilman saalista!

Aina vain parempi syy lähteä kokeilemaan joku kerta uudelleen, jospa vielä onnistaisi. Ennen lähtöä käytiin katsastamassa vielä tehtaanmyymälä, jossa odottikin esillä harvinaisen tutun näköisiä uistimia ja muita vehkeitä.

Kivaahan se touhu siis oli, ilman niitä kalojakin, ja kyllä päivän päätteeksi yksi upouusi virveli lähti tämän amatöörikalastajan mukana kohti Kankaanpäätä.

Koukkuunhan sitä taisi jäädä. Minä, ei ne kalat.

Ja ne pari kiveä siellä koskessa. Sori Eumer, tarroitan muutaman uistinaihion ekstraa niiden kahden menetetyn lipan nimissä, joilla yritin niitä järkäleitä sieltä pohjasta narrata!

- Iitu V. -

”Virkistävä reissu Eumerille!

Harmi vain, kun ei saatu kalaa ongittuamme virveleillä. Ruoka oli tosi hyvää ja monipuolista.”

- Joakim ”Mielestäni päivä oli onnistunut, keli oli erinomainen ja hyvä seura täydensi onnistuneen päivän.

Harmi vaan että ei tullut yhtäkään kalaa!”

- Sami -

15

T

Tonttuja ja menninkäisiä

ontut ja menninkäiset valtasivat Valtin, kun Maria Kekki suoritti opintoihinsa liittyvän näytön Valtissa huhtikuun lopussa. Maria opiskelee sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa Sataedussa Kankaanpäässä. Tehtävänä on valmistella näyttö, jossa tulevat esiin kaikki ammattitaito vaatimukset.

Osa-alueita on useita, yhtenä osa-alueena on hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen, johon sisältyy myös ohjaustyö, jonka näytön Maria suorittaa Valtissa. Tässä osiossa Maria voi hyödyntää vanhoja kokemuksiaan kierrätyksestä ja askartelusta.

Hän on toiminut aiemmin valtissa kierrätyskeskuksessa ohjaajana ja on tällä hetkellä opintovapaalla.

Ohjaustyön näytössä Maria opastaa asiakkaita tekemään nukkeja, menninkäisiä, tonttuja, peikkoja ja vaikka maahisia tai noitia, millä nimellä kukin omaansa haluaa kutsua. Askartelu on helppoa ja kuka tahansa pystyy valmistamaan itselleen nuken.

Jopa toimittaja, joka kyllä pitää askartelusta, mutta on aina ollut vähän laiska aloittamaan.

Kaikki tarvittava materiaali on valmiina ja askartelijalle jää kokoaminen. Oman mieltymyksen mukaan voi valita minkä väriset vaatteet tai hiukset haluavat.

Haluaako laittaa silmät, suun, huivin tai kravatin ja istuttaako kivelle vai puun oksalle.

Vain mielikuvitus on rajana tässä tehtävässä.

16

Kuvauksen taustana oleva kangaskin on kierrätys tavaraa. Marian mummun sohvan päällys kangas, jota Maria ei malttanut laittaa koirien alustaksi, vaan keksi sille uuden käyttötarkoituksen. Kuvassa toimittajan aikaansaannos.

Kaikki nukkejen valmistukseen käytettävät materiaalit ovat kierrätysmateriaaleja tai luonnosta kerättyjä, kuten puunoksat, sora, jolla jalat ja kädet täytetään sekä isommat kivet, joille tontun tai muun nuken voi istuttaa. Marialle itselleen kierrätys on hyvin lähellä sydäntä. Hän on ollut mukana, kun Valtti on aloittanut kierrätyskeskus toimintaa. Ja tulee tulevaisuudessakin olemaan mukana kierrätyskeskuksen toiminnan suunnittelussa ja uudistamisessa. ”Ihmiset tykkäävät tehdä käsillään ja saavat siitä paljon. Käsillä tekeminen antaa ihmisille hyvää mieltä ja onnistumisen kokemuksia. Kaikki luova tekeminen tutkitusti lisää itseluottamusta ja tuo hyvinvointia ihmisille”, sanoo Maria. Toimittajakin huomasi innostuvansa askartelusta, vaikka aluksi vähän empikin mukaan lähtemistä. Lopputulokseenkin olin todella tyytyväinen. Huomasin, että kyllä minäkin osaan, kunhan vaan ryhdyn toimeen.

Nukkeja valmistui kuin liukuhihnalta. Noin 20 henkilöä oli jo käynyt askartelemassa ja joitakin ilmoittautuneita oli vielä tulossa paikalle. Henkilökuntakin sai mahdollisuuden tehdä omat nukkensa seuraavana päivänä. Kaikki valmistuneet nuket ovat taatusti uniikkeja, ei ole vaaraa, että olisi kahta samanlaista.

Kävijät olivat sitä mieltä, että askartelu oli mukavaa vaihtelua päivään ja nukkeja oli helppo tehdä hyvän opastuksen ansiosta. Kaikki valmiit tuotokset kuvattiin ja kuvat tulevat myöhemmin näytille Valtissa.

17

L

Luonto -ryhmä - 2022

uonto -ryhmä alkoi uudelleen tänä keväänä Harri Hietan ja Daniel Pesämaan ohjaamana.

Kokoontuminen tapahtui aina kerran viikossa ja uusi ryhmä alkoi tiistaina 8.3. Ryhmän viimeinen kokoontuminen oli 14.6. Tiistai päiville oli suunniteltu neljä tuntia ryhmätoimintaa (klo 10-14) ja päiväohjelma sovittiin viikkoa ennen seuraavaa kokoontumista. Mahdollisista muutoksista ilmoiteltiin aina yhteisessä WhatsApp -ryhmässä. Päivä alkoi aina ryhmän yhteisellä aamupalalla, jonka jälkeen siirryimme viettämään päivänohjelmaa.

Viidentienristeys - 15.3 Viidentienristeyksessä ryhmä pääsi veistelemään puuveitsejä ja nauttimaan viileästä talvisäästä.

Kuninkaanlähde - 22.3 Kuninkaanlähteellä ryhmä pääsi kokeilemaan lumikengillä kävelemistä.

18

Venesjärvi - 29.3 Venesjärven jäälle pääsi vielä pilkille, sillä järvenjään paksuus oli ainaki metrin.

Sovellukset - 5.4 Huono ulkoilma esti ulos menemisen, joten ryhmä tutustui erilaisiin "eränkävijän" -sovelluksiin.

19

Spitaalijärvi - 12.4 Spitaalijärvellä oli vielä niin paljon lunta, että jalat upposivat hankee polvia myöten.

Ulkokuntosali - 19.4 Kankaanpään ulkokuntosalilla onnistuu treenaaminen ja vielä raikkaassa ulkoilmassa.

20

Frisbeegolf - 26.4 Myllymäen frisbeegolf radalla lensi kiekko pitkälle märästä ja lammikkoisesta maastosta huolimatta.

Kauhaneva - 10.5 Kauhanevalla kävi kova tuuli, mutta se ei estänyt kiertämästä Kauhalammin 2,7 km pituista lenkkiä.

21

Oravajoki - 24.5 Oravajoella pääsi heittämään uistinta ja kyllä uistimeen välillä tarttui myös isompikin saalis.

Katikan kanjoni - 31.5 Katikan kanjonin maastossa oli rauhallista.

Pilvinen ja kostea ilma teki olosta entistä raikkaaman.

22

Satakunnan Elämysrautatie - 7.6 Ryhmä pääsi kokeilemaan resiinoilla ajamista.

Edessä oli 25 kilometrin pituinen matka.

Kurikanniska - 14.6 Viimeisellä kerralla oli tiedossa mm. oman kuvan piirtämistä, grillausta ja ukkosen jyrinää.

"Kun ihminen kunnioittaa luontoa, eläimiä ja vastaanottaa luonnon antimia, on hän silloin osana luonnon elämänkulkua."

- Mikko Koivusilta

23

Nukkuminen on hyvinvoinnin perusta ”Nukuin jatkuvasti liian vähän. Mulle väsymys alkoi olla jo ihan normaali olotila. En enää edes tajunnut, että päänsäryn ja huonovointisuuden taustalla voisi olla liian vähäinen uni. Säännöllisillä kymmenen tunnin yöunilla olotila parani ihmeesti.”

Unettomuus lisää myös ylipainon riskiä, koska väsyneenä ruokahalu kasvaa ja erityisesti makea maistuu.

Tummat silmäaluset ja vetistävät silmät ovat merkkejä vähäisestä unesta. Muutkin huomaavat olemuksen muutoksesta väsymyksesi. Myös vastustuskyky heikkenee ja mieliala laskee, mikä vaikuttaa masennuksen riskiin.

R

iittävä uni on välttämätön ihmisen terveydelle.

Nukkuessa aivot nollaavat kuluneen päivän tapahtumat ja latautuvat seuraavaa päivää varten. Kuinka monta tuntia unta on riittävästi?

Kasvava nuori tarvitsee enemmän unta kuin aikuinen, mutta toisaalta liiallinen nukkuminen saattaa lisätä väsymyksen tunnetta. Murrosikäinen tarvitsee yössä unta noin 9-10 tuntia, vaikka unen tarve onkin yksilöllistä. Aikuisen unentarve on n. 7,5 tuntia.

Oma olo on hyvä mittari. Kun aamulla herää virkeänä ja olo on hyvä, tietää nukkuneensa tarpeeksi.

Myös liian suuri jatkuva unentarve kertoo jostakin ongelmasta ja on syytä selvittää sen syyt.

Oletko ilta- vai aamu-uninen? Vaikka jokainen ihminen on tässä hieman erilainen, unirytmi kääntyy helposti päälaelleen. Jos nukkumaanmeno venyy yöllä pitkälle, aamullakin nukuttaa pitkään. Se saattaa lykätä seuraavan illan nukkumaanmenoa, ja sitä seuraavan ja niin edelleen. On hyvä pitää mielessä, että unirytmin häiriintyminen voi aiheuttaa väsymystä sekä hetkellistä tai jatkuvaa unettomuutta.

Moni huomaa ilta toisensa jälkeen menevänsä nukkumaan liian myöhään. Voi tuntua paljon houkuttelevammalle jutella kavereiden kanssa netissä, katsoa hyvä elokuva tai pelailla kuin mennä ajoissa nukkumaan. Moni ajattelee, että pienen väsymyksen kanssa tulee toimeen. Jatkuva yöunista nipistäminen kuitenkin näkyy ja tuntuu.

Silmiä painaa, päätä särkee, huimaa, ajatus ei kulje ja vatsaa kipristää. Voi tuntua, että kaikki kaatuu niskaan. Ei jaksa eikä huvita tehdä mitään.

Hermostut tosi herkästi pienistäkin asioista ja olo on ärsyyntynyt. Mielikuva itsestä voi vääristyä.

Itseään saattaa alkaa pitää saamattomana, kömpelönä ja apeana, mikä voi tehdä onnettomaksi.

Liian vähäinen yöuni alkaa näkyä yleisenä levottomuutena, jatkuvana sairasteluna ja oppimisvaikeuksina. Liian vähän nukkuvilla on myös suuri riski masentua. Tarkkaavaisuus kärsii ja riski joutua tapaturmiin kasvaa.

Jos rytmi meinaa kääntyä päälaelleen, mitä asialle voi tehdä? Aikainen herätys mahdollistaa rytmin kääntämisen. Illalla nukuttaa enemmän ja uni tulee aikaisemmin, kunhan välttää päiväunia ja malttaa mennä ajoissa nukkumaan.

Seuraavana aamuna ei enää väsytä niin paljon.

Rytmiin voi vaikuttaa jonkin verran myös esim. liikkumalla riittävästi ja muistamalla noudattaa säännöllisiä ruokailuaikoja. Aamutorkkua auttaa heräämisessä kirkas valo, mutta tiesithän, että puhelimesta tuleva valo ennen vuoteeseen menoa haittaa nukahtamista?

Jokainen voi oppia nukkumaan paremmin huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla illat ja nukkumispaikan, käsittelemällä huolia ennen nukkumaanmenoa, ja opettelemalla rentoutumista.

Vastusta kiusausta nukkua päivällä pitkään, vaikka pienet torkut voivatkin rentouttaa. Älä kerrytä univelkaa. Vaikka toisin voisi luulla, univelka ei helpota nukahtamista. Parhaiten nukahtaa, kun nukkuu ylipäätään tarpeeksi. Syksyllä ja talvella voi ottaa kirkasvaloa aamuisin herättyäsi noin 30-60 minuuttia. Tämä auttaa tahdistamaan aivojesi keskuskelloa aikana, jona päivänvalosta on niukasti apua. Heräämistä helpottamaan on myös olemassa sarastusvaloja, jotka voidaan ajastaa unirytmiin sopivaksi.

Itseään saattaa alkaa pitää saamattomana, kömpelönä ja apeana, mikä voi tehdä onnettomaksi.

Liian vähäinen yöuni alkaa näkyä yleisenä levottomuutena, jatkuvana sairasteluna ja oppimisvaikeuksina. Liian vähän nukkuvilla on myös suuri riski masentua.

24

Huone ei saisi olla liian kylmä tai kuuma, vaan lämpötilan tulisi olla sopiva. Liika valoisuus ja meluisuus haittaavat unia. Jos valoisuus häiritsee nukkumista, pimentävät kaihtimet ja silmälaput voivat auttaa. Hyvä tuuletus ennen nukkumaanmenoa kannattaa, mutta ikkunan pitäminen auki läpi yön ei paranna unen laatua. Tee makuuhuoneesta ajaton vyöhyke unen ajaksi: varmista, ettet näe kelloa tai ajan kulumista.

Iltarutiinit auttavat rauhoittumisessa. Kokeile esim. venyttelyä tai rauhallista kävelylenkkiä: raitis ilma ja kevyt liikunta voivat auttaa elimistöä rauhoittumaan.

Harrasta päivisin liikuntaa, joka hengästyttää ja nostaa sykettä, ajoita liikunta päättymään esim. viimeistään klo 19, niin että elimistö ehtii rauhoittua suorituksen jälkeen. Älä juo kahvia, teetä, kaakaota tai kolajuomia iltapäivällä tai illalla. Juo illalla ylipäätään vain vähän. Liian tehokas nesteytys johtaa vessakäynteihin keskellä yötä. Raskas ilta syöminen ja erityisesti rasvaiset ruuat ja nopeat hiilihydraatit vaikeuttavat nukahtamista. Kevyt iltapalakin on hyvä syödä riittävän hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa. Myös alkoholin käyttöä ennen nukkumaanmenoa on syytä välttää, se keventää ja katkoo unta sekä lisää kuorsaustaipumusta.

Rajoita ruutuaikaa pari tuntia ennen nukkumaanmenoa: kännykän tai tietokoneen ruudun sininen valo aktivoi aivoja. Valon sininen aaltopituus viestittää aivoille, ettei vielä ole nukkuma-aika.

Jos pyörit pitkään sängyssä saamatta unen päästä kiinni, älä jää vuoteeseen vaan tee jotain mieltäsi ja kehoa rentouttavaa: venyttele, tee hengitysharjoitusta, ajattele mukavia ajatuksia. Ei kuitenkaan kannata avata kännykkää, tietokonetta tai televisiota.

Palaa vuoteeseen, kun sopiva väsymys ja unetuksen tunne palaa. Nukahtamista auttaa, jos puitteet ovat kunnossa. Makuuhuoneen olisi hyvä olla unta houkutteleva ja miellyttävä paikka nukkua.

Vuodekin houkuttelee nukkumaan parhaiten, kun se tuntuu miellyttävältä. Varmista, että sänky on mukava ja joustava, eikä aiheuta selkäkipuja.

Nukkumaan ei kannata mennä jos on huolissaan, kiihtyneenä tai hermostuneena.

Opettele käsittelemään huolia päiväsaikaan tai riittävän ajoissa ennen nukkumaan menoa.

Jos mieltä painavista asioista ei pääse eroon, yksi vaihtoehto on kertoa huolesta luotettavalle ihmiselle, ja miettiä yhdessä ongelmaan ratkaisuvaihtoehtoja.

Toinen vaihtoehto on huolilistan laatiminen.

Kirjaa sinua huolestuttavat asiat ylös. Jos jokin painaa nukkumaan mennessä mieltä, eikä asialle voi tehdä mitään ennen aamua, kirjoita se muistiin ja lupaa itsellesi hoitaa se seuraavana päivänä tai mahdollisimman pian. Huolta voi käsitellä huolilistan avulla myös keskellä yötä, jos se pitää hereillä.

Rentoutumistaidot tukevat erinomaisesti hyvää ja syvää unta. Etenkin jos kärsit unettomuudesta tai unen tulon viivästymisestä, kannattaa tutustua hengitys- ja rentoutumisharjoituksiin (ohjaus eteenpäin, linkki). YouTubessa, Spotifyssa tai Soundcloudista löytyy paljon rentoutusharjoituksia.

Kokeile eri harjoituksia ja poimi niistä itsellesi sopivimmat. Testaa esimerkiksi hengitysharjoitusta niin, että hengität rauhallisesti sisään, ulos ja lasket hengityksen tahdissa yhdestä kymmeneen.

Jos huomaat ajattelevasi jotain muuta, aloita laskeminen uudelleen. Tämä on nopea rentoutumistapa muissakin tilanteissa. Muista käyttää oppimiasi rentoutus- ja hengitystekniikoita ennen nukkumaan menoa. Voit käyttää niitä myös yöllä, jos heräät etkä saa uudestaan unen päästä kiinni.

"Oikein hyviä unia kaikille!"

Lähteet: Nuortenlinkki.fi Mieli.fi

25

A

Aamiainen

amiainen on päivän tärkein ateria, siksi se pitäisi muistaa syödä joka päivä.

Aamiaisen koostumukseenkin kannattaa kiinnittää huomiota, sen pitäisi olla terveellinen ja monipuolinen. Terveellinen aamiainen sisältää laadukkaita proteiineja ja mineraaleja sisältäviä ruokia sekä hedelmiä, jotka tarjoavat vitamiineja ja antioksidantteja. Jos haluat myös hyvän annoksen hiilihydraatteja, yksi erinomainen vaihtoehto on kaura. Kokojyvä viljatuotteet ovat suositeltavampia kuin tavalliset.

Maitotuotteet ovat toinen laadukkaan proteiinin lähde, ja niitä kannattaa myös nauttia aamulla.

Vähärasvaisia ja kevyttuotteita kannattaa vältellä, ja niiden sijaan valita täysrasvaiset vaihtoehdot, sillä näin voimme välttää rasvaliukoisten vitamiinien menetyksen. Lisäksi on tärkeää valita tuotteita, joihin ei ole lisätty sokeria tai muita makeutusaineita, sillä ne heikentävät tuotteen laatua ja vahingoittavat terveyttämme pitkällä tähtäimellä. Hyviä vaihtoehtoja ovat maustamattomat jugurtit ja rahkat.

Monet nauttivat aamiaisen kaikessa rauhassa, toiset nappaavat jotakin mukaan työ- tai koulumatkalle ja jotkut eivät syö sitä lainkaan. Aamiaistavat vaihtelevat suuresti ihmisten ja myös ajankohtien välillä.

On tärkeää, että nautit aamiaisen päivittäin ja nautit terveellisiä ruokia.

Aamiaisen, kuten minkä tahansa muunkin aterian, tulisi pitää sisällään laadukkaita proteiineja.

Hyvä proteiininlähteitä aamulla ovat esim. kananmunat sillä ne sisältävät proteiinia ja muita hyödyllisiä ravintoaineita. Siksi niitä suositellaan yhtenä parhaista vaihtoehdoista terveelliseen ja monipuoliseen aamiaiseen. Vielä joitakin vuosia sitten lääkärit varoittelivat kananmunien vaaroista, koska niiden uskottiin olevan syy kohonneeseen kolesteroliin, mutta tuo väite on nykyään kumottu.

Tällä hetkellä kananmunien syöntiä suositellaan, eikä ole olemassa mitään suositusta koskien sitä, kuinka paljon niitä saa syödä.

Useiden tutkimusten mukaan kananmunia sisältävä aamiainen näyttää täyttävän paremmin kuin muut ruuat. Kananmunan täyttävyyden taustalla ovat sen sisältämät proteiini ja rasva, joiden ansiosta ateria sulaa hitaasti. Vaikutus on niin tehokas, että jopa 24 tuntia muna-aamiaisen jälkeen on voitu mitata nälän olevan vähäisempää. Tuoreen tutkimuksen mukaan kananmunat kuitenkin voittavat jopa ikisuosikki kaurahiutaleet. Muna-aamiaisen jälkeen koehenkilöt olivat kylläisempiä kuin yhtä paljon energiaa sisältäneen kaurahiutaleaamiaisen jälkeen.

Terveellinen aamupala sisältää vähintään yhden hedelmän. On aina parempi syödä hedelmät sinällään, kokonaisena, eikä mehun muodossa, sillä kokonaisesta hedelmästä saat myös sen sisältämät tärkeät kuidut käyttöösi. Myös marjat kannattaa muistaa, niissäkin on paljon vitamiineja.

Marjoja voi syödä yhdessä jugurttien ja rahkojen kanssa tai puuron päällä sellaisenaan.

Ja jos haluat sisällyttää aamiaiseen myös hiilihydraatin lähteen, kaura on loistava vaihtoehto.

Valitse aina eniten kokojyvää sisältäviä ruokia.

Myös leivissä kannattaa suosia kokojyvästä valmistettuja tuotteita. Terveellinen aamupala ei ensinnäkään sisällä keksejä, kakkuja tai muita valkoisista jauhoista valmistettuja leivonnaisia.

Tähän kategoriaan voimme lisätä sokeripitoiset aamiaismurot ja muut vastaavat valmistuotteet.

Tällaisissa tuotteissa on aivan liikaa jalostettuja sokereita sekä epäterveellisiä rasvoja, jotka aiheuttavat kehossa kroonista tulehdusta.

Myös makkaran syöntiä aamupalalla tulisi myös välttää. Monissa maissa erityyppiset makkarat kuuluvat perinteiseen aamiaiseen, ja vaikka ne voivatkin olla laadukkaitakin, ovat ne aina jalostettuja tuotteita ja ne sisältävät paljon epäterveellisiä rasvoja ja lisäaineita. Tähän kategoriaan kuuluvat myös salamit, meetwurstit ja muut paljon suolaa sisältävät jalostetut leikkeleet. Kun jätät nämä tuotteet pois aamiaisesta, voit vähentää huomattavasti kroonisen tulehduksen vaaraa ja erilaisten sairauksien riskiä.

26

Seuraavaksi muutamia esimerkkejä terveellisistä aamiaisista. Vaihtoehtoja on toki enemmänkin, mutta näiden yhdistelmien avulla pääset varmasti alkuun ja voit kehitellä niitä omien mieltymystesi mukaan.

• Kaurapuuro (ilman sokeria) marjojen tai hedelmien kera. Kupillinen kahvia mustana tai maidon kanssa.

• Annos makeuttamatonta luonnonjogurttia, jossa on kourallinen kuivattuja hedelmiä.

Yksi appelsiini ja kupillinen teetä.

• Riisikakkuja tuorejuustolla ja kalkkunan rinnalla päällystettynä. Lasillinen maitoa.

• Kauraleipää sokerittoman maapähkinävoin ja mustikoiden kera. Kupillinen kahvia mustana tai maidon kanssa.

• Munakokkelia, avokadoa, annos tuoretta ananasta ja kupillinen teetä.

Maustamatonta kreikkalaista jogurttia tai kefiiriä, johon on sekoitettu marjoja. Kupillinen teetä.

Näillä ohjeilla pääset alkuun, ja kun eri ruoat ja maut ovat tulleet tutuksi, voit alkaa yhdistelemään niitä mielesi mukaan. Vältä sokerin lisäämistä esim. kahviin ja jogurttiin; jos jokin ruoka tarvitsee mielestäsi makeutusta, kokeile makeuttaa hedelmillä tai pienellä määrällä orgaanista hunajaa.

Lopuksi haluan mainita, että terveellisen ruokavalion ja elämäntavan noudattaminen tarkoittaa myös puhtaan veden nauttimista runsain mitoin, sekä liikunnan harrastamista säännöllisesti.

Nestettä, mieluiten vettä tulisi juoda 1-1½ litraa vuorokaudessa. Näin voimme parantaa fyysistä terveyttämme ja varmistaa, että aineenvaihduntamme toimii hyvin.

Aamiaisella on pieni, mutta mittauksin havaittava vaikutus muistiin. Ei ole kuitenkaan samantekevää, mitä aamiaisella syö. Meksikolaiset tutkivat yli 400 opiskelijan aamiaisen ja lukunopeuden yhteyttä.

Johtopäätös oli, aamiainen, johon kuuluu kasviksia ja hedelmiä, parantaa muistia.

Muistia edistävä aamiainen: Hedelmiä, kasviksia ja terveellisiä viljatuotteita.

Muistia heikentävä aamiainen: Rasvaa sisältävä aamiainen, esim. täysmaitoa, pähkinöitä, juustoa tai voita, mutta vähän kasviksia, viljaa ja proteiinia.

Hampaat pitäisi harjata ennen aamiaista. Jos harjaa hampaat aamiaisen jälkeen, poistaa ruuantähteet hampaiden väleistä, mikä on toki hyvä asia.

Terveyden kannalta on kuitenkin parempi pestä hampaat ennen aamupalaa. Näin siksi, että hampaisiin kertyy yön aikana plakkia, jossa on runsaasti bakteereja, jotka alkavat muodostaa hampaita vaurioittavia happoja, kun saavat ravintoa aamiaisesta. Siksi paras keino vaurioiden estämiseen on poista plakki ja bakteerit huolellisesti ennen syömistä. Lisäksi voi poistaa ruuantähteet hampaankoloista vielä aamiaisen jälkeen. Vältä kuitenkin hampaiden pesua heti hedelmän tai tuoremehun nauttimisen jälkeen, sillä harjaaminen voi vaurioittaa hedelmähappojen pehmentävää kiillettä.

Suu kannattaa kuitenkin huuhdella ruokailun jälkeen.

Lähteet: K-ruoka Askelterveyteen.com Kuntoplus.fi

27

A

ADHD

DHD eli aktiivisuuden- ja tarkkavaisuuden häiriötä on toimintakykyä heikentävä häiriö, joka voidaan diagnosoida lapsena, nuorena tai aikaisena. Voi esiintyä jo 2-3 vuotiaana ja yleensä lapsena se esiintyy jo parhaiten. Sen ydin oireet ovat tarkkaamattomuus, ylivilkkaus ja impulsiivisuus.

ADHD liittyy aivojen tarkkaavuutta ja vireystilaa säätelevien hermoverkkojen häiriintyneeseen kehitykseen. ADHD:n esiintyvyydeksi arvioidaan lapsilla ja nuorilla 4-7 % ja aikuisilla 2-3 %.

Sitä todetaan useammin pojilla ja miehillä kuin tytöillä ja naisilla.

Alisuoriutuminen on ADHD lapselle tavallista, he tulevat usein väärinymmärretyksi ja saavat ympäristöstä paljon negatiivista palautetta. Tästä voi seurata itseluottamuksen puutetta ja ahdistusta.

Kodin ja koulun välinen tiivis yhteistyö sekä tukitoimet ovat ensiarvoisen tärkeitä. Oikea tuki ja välittävät läheiset ovat tärkeässä roolissa, jotta lapsen vahvuudet ja lukuisat positiivisina pidetyt piirteet saavat myös huomiota. ADHD-oireiset lapset ovatkin usein energisiä, kekseliäitä, empaattisia, rohkeita, auttavaisia, idearikkaita ja sanavalmiita.

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö diagnosoidaan yleensä alakouluikäisenä, mutta joskus sen tunnistaminen saattaa viivästyä nuoruuteen tai aikuisuuteen asti. Mitä myöhäisemmällä iällä ADHD:tä epäillään, sitä vaikeampaa yleensä on sen diagnosointi ja hoidon aloittaminen. ADHD-oireinen nuori ja aikuinen saattaa olla ahdistunut tai masentunut tai hänellä voi olla jokin muu liitännäishäiriö, joka vaikeuttaa diagnoosin asettamista.

Osassa liitännäissairauksia useat oireet ovat ADHD-oireiden kaltaisia, joten joskus niitä hoidettaessa saattaa olla vaarana, että taustalla oleva ADHD jää tunnistamatta.

ADHD nuorella

ADHD lapsella ADHD lapsi voi olla helposti ärsyyntyvä, levoton ja tarkkaamaton. Käytännössä nämä piirteet saattavat näkyä esim. keskittymisvaikeutena leikissä, uhkarohkeutena leikkikentällä, nopeasti raivostuvana käytöksenä, sääntöjen noudattamisen vaikeutena tai tavallista uhmakkaampana käytöksenä. Leikki-ikäisten lasten käytös on kuitenkin myös luontaisesti vilkasta ja lyhytjänteistä sekä tunteiden säätelyn kehitys keskeneräistä, joten aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön varma diagnosointi on yleensä hankalaa ennen 5 vuoden ikää. Leikki-iässä lapsi kasvaa ja kehittyy huimaa vauhtia, tässä vaiheessa aikuisten tuki on ensiarvoisen tärkeää, jotta lapsi oppii säätelemään omaa käyttäytymistään. Jos aikuiselle nousee huoli lapsen käyttäytymisestä, tulee asiaan paneutua mahdollisimman pian. Viimeistään koulunkäynnin aloittamisen jälkeen ADHD:n oireet tulevat useimmiten selvemmin esille. Alakouluiässä lapsen oireet ilmenevät yleensä vaikeutena keskittyä toimintoihin, kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan, istua paikallaan, olla hiljaa tai odottaa omaa vuoroaan.

Lapsella saattaa olla myös lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia.

ADHD muuttaa muotoaan iän myötä. Motorinen ylivilkkaus saattaa vähentyä murrosiässä ja nuoren ADHD näkyykin yleensä tarkkaavaisuus ja keskittymisvaikeuksina, vaikeuksina itsekontrollissa, välinpitämättömyytenä, uhmakkaana ja aggressiivisena käytöksenä tai sosiaalisina ongelmina vanhempien, opettajien ja kavereiden kanssa. Nuori saattaa myös alisuoriutua koulussa ja opiskeluissa, myöhästelee ja unohtelee tavaroita. Hänen huoneensa ja koulureppunsa ovat epäsiistit sekä hänen tehtävänsä ja työnsä ovat usein keskeneräisiä ja mitään ei tule tehtyä kunnolla. Kaikki tämä saattaa aiheuttaa nuoressa erilaisuuden tunnetta, sosiaalista arkuutta ja itsetunto-ongelmia. Harrastukset ja hyvä kaveripiiri ovat ADHD-oireisen nuoren tärkeitä voimavaroja.

Välitöntä mielihyvää ja voimakkaita tunnekokemuksia hakeva käyttäytyminen on tyypillistä ADHD nuorille ja ADHD saattaa korostaa tätä käyttäytymistä.

ADHD-oireiset nuoret voivat herkemmin kokeilla esim. päihteitä tai he voivat joutua useammin tapaturmiin elämyshakuisuutensa vuoksi. Diagnoosin alle ei kuitenkaan tule lakaista kaikkia tarkoituksellisia hölmöilyjä. Erityisesti murrosiässä on kaveriporukalla merkittävä rooli sen suhteen, miten paljon nuori lähtee testaamaan rajojaan. Harrastukset ja hyvä kaveripiiri auttavat kanavoimaan ADHD-oireisen nuoren tunteiden kuohuntaa ja energiaa positiivisella tavalla.

Aina ei ole kyse ADHD:stä, sillä nuoruuteen itsessään liittyy monenlaisia muutoksia ja tulevaisuuden suhteen isoja päätöksiä, jotka askarruttavat mieltä sekä aiheuttavat levotonta oloa ja voimakkaita tunnekuohuja. Käyttäytymisen haasteet voivat liittyä täysin tähän nuoruusiän normaaliin kehitysvaiheeseen.

28

Jos nuoren käytös kuitenkin aiheuttaa selvää huolta, niin varhainen puuttuminen, avun etsiminen ja mahdollisten tukitoimien järjestäminen voivat merkittävästi vahvistaa nuoren hyvinvointia nyt ja tulevaisuutta ajatellen.

Jotta tavoitteet opinnoissa ja muussa elämässä saavutetaan, tulee ADHD-oireisten nuorten olla myös itse valmiita ottamaan vastuuta voittaakseen haasteensa ja hyödyntääkseen vahvuuksiaan.

Näitä ADHD-oireisten nuorten vahvuuksia ovat usein esim. luovuus ja nokkeluus, taitavuus keksiä poikkeuksellisia ratkaisuja, hauskuus, nopeaälyisyys ja empaattisuus, avuliaisuus ja oikeudenmukaisuus sekä sitkeys ja määrätietoisuus omissa projekteissaan.

Kaikille nuorille on tärkeää tulla hyväksytyksi omana itsenään ja saada onnistumisen kokemuksia.

Kodin, koulun ja kavereiden tuki sekä myönteinen huomio auttavat itsenäistyvää nuorta vahvistamaan itsetuntoaan sekä luomaan ja ylläpitämään unelmia tulevaisuuden suhteen.

ADHD aikuisiässä ADHD voi jatkua aikuisiällä samankaltaisena kuin nuoruudessa, mutta useammin se muuttaa muotoaan. Aikuiseksi kasvettaessa on yleistä, että ylivilkkaus vähenee entisestään ja muuttuu enemmänkin sisäiseksi levottomuudeksi.

Kertyneen elämänkokemuksen ansiosta usein myös impulsiivisuuden ja tarkkaamattomuuden aiheuttamat haasteet pysyvät paremmin hallinnassa.

ADHD ei siis häviä mihinkään iän myötä, mutta lähes puolella ADHD-oireisista lapsista ja nuorista oireet lievittyvät aikuisuuteen siirryttäessä niin, etteivät ne tuota enää merkittävää haittaa arjessa.

Toki ADHD-oireet voivat iän myötä myös vaikeutua.

Osa ADHD-oireisista henkilöistä saa diagnoosin vasta aikuisena, kun oireet alkavat haitata selvästi enemmän elämää. Aikuisen ADHD-diagnoosi edellyttää useimmiten kattavaa psykiatrista tutkimusta ja muiden oireilua aiheuttavien tekijöiden poissulkemista. Diagnosointia hankaloittaa usein ADHD:n kanssa samanaikaisesti esiintyvät muut häiriöt, jotka ovat voineet kehittyä itsenäisesti tai ADHD:n seurauksena. Näitä liitännäishäiriöitä voivat olla esim. masennus, ahdistuneisuus, käytöshäiriöt, uniongelmat ja päihdeongelmat.

ADHD-oireiset aikuiset ovat usein kärsimättömiä ja ottavat turhia riskejä esim. liikenteessä, työelämässä ja ihmissuhteissa. Avioerojen ja ihmissuhteissa ilmenevien konfliktien määrä onkin ADHD-oireisilla henkilöillä muita korkeampi tunne-elämään ja stressinhallintaan liittyvistä haasteista johtuen.

ADHD asettaa haasteita myös vanhemmuuteen ja arjen rutiineihin. ADHD-oireisilla äideillä ja isillä, joilla on Vanhemman ADHD-oireet eivät kuitenkaan ole este rakastavalle ja vastuulliselle vanhemmuudelle.

ADHD-oireisella aikuisella onkin usein vahvuuksia, jotka moni muukin haluaisi itselleen. He ovat usein luovia ja kekseliäitä, herkkiä ja huolehtivaisia, viehättäviä ja rakastettavia sekä todella rehellisiä.

ADHD:n hoito ADHD:n hoidon tulee olla kokonaisvaltaista.

Se suunnitellaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan huomioiden erilaiset muutokset elämänvaiheissa. ADHD-oireiseen henkilöön ja hänen ympäristöönsä kohdistuvat tukitoimet, psykososiaaliset hoitomuodot ja lääkehoito ovat hyvän hoidon tärkeitä kulmakiviä. ADHD:ta tulee ja kannattaa hoitaa pitkäjänteisesti, sillä hoitamattomana ADHD voi haitata koulunkäyntiä, opintoja ja työllistymistä sekä lisätä psykiatristen häiriöiden, syrjäytymisen ja päihteiden käytön riskiä.

Hoitona on sekä lääkkeetön, että lääkkeellinen hoito.

Hyvä lääkkeetön hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti huomioiden ADHD-oireiden määrä, voimakkuus ja mahdolliset oheissairaudet. Erityisesti ympäristöön liittyvät tukitoimet ovat merkittävässä roolissa arjen sujuvuuden kannalta.

ADHD:n hoidossa käytetään eri lääkkeitä riippuen iästä, tilanteesta ja tarpeesta. Lääkitys voi olla jatkuvaa päivittäistä tai tarvittaessa otettavaa, kunkin yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Nuorten ja aikuisten hoitoa suunniteltaessa on hyvä keskustella myös päihteiden käytöstä ennen lääkkeen valintaa.

Lääkehoidon aloittaminen on ajankohtaista viimeistään silloin, kun muut tukitoimenpiteet eivät yksistään riitä. Se saatetaan myös aloittaa heti diagnoosin asettamisen jälkeen muiden tukitoimien tueksi.

Lähteet: Adhdtutuksi.fi

29

J

Juhannus

uhannus on valon ja keskikesän juhla, sitä vietettiin Suomessa alun perin Ukon juhlana sadon ja hedelmällisyyden varmistamiseksi.

Etelä-Karjalassa juhannusta kutsuttiin Ukon juhlaksi vielä 1800-luvulla. Portaiden, ovien ja ikkunoiden pieliin oli tapana pystyttää juhannuskoivuja.

Koivunoksista sidottiin lisäksi tuoreita vihtoja.

Sisään taloon kannettiin kukkia ja tuoreita puunlehviä.

Juhannusta vietettiin alun perin vuoden valoisimpana päivänä eli kesäpäivänseisauksen aikaan, josta katolinen kirkko siirsi juhlan vieton kesäkuun 24. päivään eli vietettäväksi puolta vuotta ennen joulua ja nimesi sen puoli vuotta ennen joulua syntyneen Johannes Kastajan syntymäpäiväksi.

Nykyään juhannusta vietetään kesäpäivänseisauksen läheisyydessä kesäkuun 19. ja 25. päivän välisinä perjantaina ja lauantaina. Suomalaiseen juhannuskulttuuriin kuuluvat kiinteästi mökkeily, saunominen, lipunnosto salkoon sekä kokon polttaminen.

Suomalaiset hakeutuvat juhannuksena usein maalle ja viettävät juhlaa perheen kanssa grillaten ja yhteisestä ajasta nauttien.

Vuoden pisimpiä päiviä juhannusviikolla on kutsuttu pesäpäiviksi, koska aurinko on silloin ”pesässä”, eli sen päivittäinen kierto käy korkeimmalla kohdallaan, ikään kuin maailmanpuun oksalla. Aurinko näyttää viipyvän pesässä joitakin päiviä, kunnes auringon liikerata alkaa taas laskea ja päivät jälleen lyhetä.

Pesäpäivinä tapahtuva kosminen suunnanmuutos on koettu taianomaiseksi tilanteeksi, jolloin pahojen henkien ja kummitusten on uskottu nousevan esiin ja liikkuvan vapaina maan päällä. Juhannuspäivä oli suotuisa myös enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Meluaminen ja juopuminen ovat jo varhain kuuluneet juhannuksen viettoon. Niiden on uskottu tuottavan onnea ja karkottavan pahoja henkiä. Erään uskomuksen mukaan mitä enemmän juhannuksena juopoteltiin, sitä parempi tuli sadosta. Pahoja henkiä on karkotettu myös juhannuskokkoja polttamalla. Juhannuskokkoja poltettiin aluksi maan itäisissä osissa, mistä tapa levisi 1900-luvun aikana koko maahan. Juhannuskokkojen polttaminen liittyy myös keskieurooppalaiseen tapaan polttaa tulia kevään juhlan yhteydessä.

Juhannuksena on tehty runsaasti erilaisia juhannustaikoja. Tunnetuimpia ovat erilaiset lemmentaiat.

Taioilla pyrittiin takaamaan naimaonni, näkemään tuleva puoliso tai saamaan haluttu henkilö puolisoksi.

Juhannustaioista monet tehtiin alasti.

Naimaikäiset tytöt koettivat saada selville tulevan sulhasensa esim. kiertämällä kolmesti saunan ympäri ja kurkistamalla laseista sisään tai katsomaan keskiyöllä alastomana lähteeseen. Yhdeksältä niityltä kerätyt yhdeksän kukkaa tyynyliinan alla tuovat neitosen uneen tulevan sulhon. Jos neito pystyy olemaan aamuun asti hiiskahtamatta, hän näkee yöllä unta tulevasta puolisostaan. Tulevan puoliso voi nähdä myös, jos laittaa keskiyöllä kaksi peiliä vastakkain. Kuvajaisena kajastava sulho voi vaikuttaa myös vihamieliseltä. Tällöin häntä on liehakoitava ja häntä on lepyteltävä lahjoin. Juhannussaunassa valmistauduttiin houkuttelevammaksi kosinnan kohteeksi lukemalla loitsuja ja kylpemällä kukista tehdyllä Vastalla.

Alasti poikatalon edessä olevilla viljapelloilla kieriskely tuo runsaasti lisää naimaonnea ja hedelmällisyyttä.

Tapa on lähtöisin Karjalasta, jossa juhannusta kutsuttiin Iivanan päiväksi. Kun tyttö juoksee alasti saunasta ruisvainioiden ojia pitkin, niin yhdeksännessä ojassa tulee tuleva sulho vastaan.

Tulevan sulhon voi nähdä myös, kun juoksee kolme kertaa alasti kolmikulmaisen pellon ympäri.

Ensimmäinen mies, joka tulee vastaan, on tuleva puoliso. Juhannuspäivä oli suotuisa enteiden katsomiselle. Silloin katsottiin säitä, satovuotta ja karjaonnea. Kaikenlaiset oudot tapahtumat olivat luonteenomaisia juhannusyölle. Aaveiden ajateltiin vaeltavan ja aarnivalkeiden palavan.

Koska Ilmatieteenlaitosta ei ollut, piti tulevaa yrittää ennustaa tunnetuista ennusmerkeistä. Jos juhannus oli sateinen, tarkoitti se sitä, että loppukesäkin tulisi olemaan kostea. Juhannuksena oli hyvin valoisaa, mutta jos juhannuksen jälkeen tulisi varhain pimeitä tai synkkiä päiviä, tarkoitti se myrskyisää syksyä.

Ahvenanmaalla ja suomenruotsalaisella rannikkoalueella on pystytetty juhannussalkoja (midsommarstång eli majstång), joka koristellaan lehdin ja kukin. Salkojen on ajateltu kuuluneen skandinaaviseen pakanalliseen hedelmällisyysriittiin.

On myös esitetty, että keskiajan Hansa-kauppiaat toivat salkoperinteen Pohjoismaihin, jolloin tapa olisi sukua Manner-Euroopassa vappuna pystytettäville saloille.

Lähteet: Anna.fi Wikipedia

30

A

Aurinko - luonnollinen valo

urinko on maapallon lämmön, valon ja energian lähde. Nyt on se aika vuodesta, kun saamme nauttia luonnonvalosta.

Kasvit pystyvät yhteyttämisen avulla sitomaan auringon energiaa ja muuttamaan sen eläinten ja ihmisten ravintoaineiksi.

Auringon ja maan välissä on ilmakehä, jonka lävitse auringon lähettämät säteet kulkevat matkalla maahan. Auringon säteilystä osa heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen, osa imeytyy ilmakehään ja osa lämmittää maata. Ilmakehä pitää maapallon lämpimänä ja sen otsonikerros suojelee maapalloa auringon haitalliselta säteilyltä.

Terveyttä auringosta

Auringonvalo piristää ja vaikuttaa mielialaan ja säätelee sisäistä kelloa ja parantaa yöunen laatua.

Uni-valverytmi on parempaa, koska valo estää yö hormoni melatoniinin eritystä käpyrauhasesta.

Pimeään aikaan erittyvän melatoniinin tuotanto on parempi keväällä ja kesällä. Se saa aivoissa aikaan serotoniinin tuotannon. Auringonvalo stimuloi myös kaikkia elimistön toimintoja kuten hormonituotantoa sekä aivo- ja käpylisäkkeen toimintoja. Se vähentää ruokahalua. Auringonvalon avulla hoidetaan mm. monia ihotauteja kuten atooppista ihottumaa ja psoriasista. Tutkimusten mukaan se vaikuttaa suotuisasti myös kolesteroliin ja verenpaineeseen vapauttamalla vereen typpioksidia, joka laajentaa verisuonia. Kaiken lisäksi auringonvalo saa lihasten voimantuoton ja kudosten hapetuksen tehostumaan.

Ultraviolettisäteilyn hyödyt ja haitat Auringon ultraviolettisäteilyn myönteisiin vaikutuksiin kuuluu D-vitamiinituotannon käynnistyminen iholla.

D-vitamiini on tärkeä tekijä kalsiumin imeytymisessä lihasten toiminnalle. Kesällä 10-30 minuuttia auringonvaloa päivässä riittää. Talvella UV-säteilyn määrä on niin vähäistä, ettei D-vitamiinia muodostu lainkaan, joten ravinnosta saatu (esim. kala) ja D-vitamiinivalmisteet turvaavat tärkeän D-vitamiinin saannin.

Otsonikerroksen ohentuessa maan pinnalle pääsee enemmän haitallista uv-säteilyä. Erityisesti ilman sisältämä vesihöyry ja hiilidioksidi imevät runsaasti myös auringon säteilyenergiaa, joten maan pinnalle tulee vain puolet auringon lähettämästä säteilystä.

Maa lämpenee auringon säteilyn ansiosta.

Lämmenneestä maasta siirtyy lämpöä ylöspäin ja näin myös ilma lämpenee. Suuri osa auringonsäteistä heijastuu takaisin ilmakehään ja avaruuteen, eikä näin lämmitä maata.

Lähteet: Oloni-klinikka Ruokatieto Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen

Mielihyvän kokemukset lisääntyvät, sillä hermovälittäjäaine dopamiinin tuotanto kasvaa auringonpaisteen myötä. Dopamiini on kemiallinen viestinviejä sellaisilla aivoalueilla ja niissä hermoratayhteyksissä, jotka liittyvät mielihyvän kokemiseen.

Vireystaso nousee heti, kun astumme sisältä ulos aurinkoon. Valo kulkee silmien kautta näköhermoja pitkin aivoihimme ja ärsyttää ”talamus” nimisen aivoalueen hermosoluja. Elimistö tottuu jonkin ajan kuluttua lisääntyneeseen valon määrään.

31

G

Geokätköily

eokätköily (englanniksi geocaching) on nykyaikaista aarteenetsintää! Siinä etsitään harrastajien mielenkiintoisiin paikkoihin piilottamia geokätköjä GPS-laitteen tai kartan avulla.

Geokätköilyä harrastetaan kaikkialla maailmassa, ja se sopii kaikenikäisille. Tapoja harrastaa on yhtä paljon kuin harrastajiakin sillä geokätköilyä voi harrastaa ihan omaan tahtiinsa. Voit löytää aarteen myös suojelualueen tai kansallispuiston kätköistä.

Retkeen voi yhdistää esim. eväshetken taukopaikalla, tutustumisen puiston luontoon tai vaikkapa näköalan ihailemisen!

Kätkörasiasta löytyy lokikirja ja yleensä myös kynä sekä pieniä vaihdettaviksi tarkoitettuja esineitä.

Käynti kirjataan geokätkön lokikirjaan sekä geokätköily-yhteisön verkkosivuille. Näin myös muut harrastajat voivat tarkistaa, kuinka moni on käynyt kätköllä, milloin kätkö on viimeksi löydetty ja kätkön omistaja saa tiedon, että kätkö on kunnossa.

Haastetta kaipaava voi myös kisailla vaikkapa siitä, kuka on löytänyt uuden kätkön ensimmäisenä tai kuka on löytänyt eniten kätköjä.

Kun olet löytänyt kartalta sinua kiinnostavan geokätkön tiedot, olet valmis seikkailuun!

Lue ennen lähtöä vinkkimme geokätköjen etsimiseen ja lähde maastoon. Jos sinulla on GPS-laite, syötä kätkön koordinaatit ja mene niihin.

Mobiilisovelluksessa valitse haluamasi kätkö kohteeksi ja seuraa sovelluksen kompassia tai karttaa kunnes etäisyyttä kätkön koordinaatteihin on vain muutamia metrejä. Nyt alat olla lähellä ja voit alkaa etsimään kätköä.

Geokätköilyn aloittaminen on helppoa ja alkuun pääsee ilman isoja investointeja. Geokätköjen sijainti tiedot eli koordinaatit sekä kuvaukset näkyvät rekisteröityneille harrastajille, joka hakee tietonsa kansainväliseltä sivulta. Rekisteröityminen on maksutonta ja rekisteröinnin voit tehdä osoitteessa www.geocaching.com. Geokätköilyn aloittamiseen riittävät siis verkkoyhteys ja GPS-paikannukseen soveltuva laite tai älypuhelin. Geokätköjä voi etsiä myös pelkän kartan avulla. Erityistä vaatetusta ei vaadita, normaalit ulkoiluvaatteet riittävät.

Voit etsiä lähimpiä geokätköjä myös kännyköiden geokätköily sovelluksilla, joissa pääsee selailemaan kartalta lähimpiä geokätköjä.

Kun löydät geokätkön, muista kirjata käyntisisi sekä geokätkön paperiseen lokikirjaan, että Geocaching. com -verkkosivulle. Lokkauksen voi kirjoittaa myös suoraan mobiilisovelluksesta, jolloin löydetty geokätkö muuttuu heti kartalla löydetyksi (hymynaama).

Muista kirjata käyntisi nettiin vaikket kätköä löytäisikään! DNF (Did not find, en löytänyt) -loki kertoo piilottajalle, että kätköpurkki voi olla kadonnut tai se on ehkä arvioitu liian helpoksi.

Jokaisen kätkön kuvauksessa on kerrottu koordinaattien lisäksi kätkörasian koko ja muita vihjeitä, jotka helpottavat kätkön löytämistä. Kätkön koko vaihtelee yleensä filmipurkin ja parin litran pakastusrasian väliltä, mutta saattaapa eteen tulla, vaikka ämpärinkin kokoinen kätkö. Geokätköjä on viittä eri vaikeus tasoa. Helpoimmat kätköt löytyvät yleensä nopeasti, mutta vaikeimman tason kätköt saattavat tarjota todella haastavan pähkinän purtavaksi.

Kätköt on myös luokitettu maaston vaikeuden mukaan viiteen luokkaan. Maasto luokitukseltaan helpoimmille kätköille pääsee jopa pyörätuolia käyttäen, hankalimmissa taas voidaan vaatia fyysisiä ponnistuksia, erityisiä taitoja tai mukana tuotuja apuvälineitä, kuten kiipeily- tai sukellusvarusteita.

Kätköilyä harrastamaton henkilö eli ”jästi” ei yleensä huomaa maastossa olevia kätköjä, sillä ne on sijoitettu näkymättömiin, kuten kiven- tai puun koloon tai sillan rakenteisiin.

32

Geokätkön perustaminen valtion luonnonsuojelualueelle

Yleisimmin käytettävät kätkötyypit

Valtion luonnonsuojelualueelle saa tehdä geokätkön.

Kätköiltä edellytetään, että ne perustetaan ympäristövastuullisesti, aiheuttamatta haittaa tai häiriötä luonnolle ja alueiden muille käyttäjille. Kätköjä ei saa myöskään sijoittaa niin, että kätkön etsiminen on erityisen vaarallista. Jos kätköt liittyvät maastossa oleviin rakenteisiin (esim. rakennukset, sillat tai opastustaulut), rakenteita ei saa vahingoittaa.

Kätkön sijainti riittävän tarkasti sekä tunnistetiedot, joiden avulla kätkö on tunnistettavissa harrastajien verkkosivuilta. Kätkön kuvauksessa on kerrottava, että kätkö on luonnonsuojelualueella, miten rauhoitusmääritykset mahdollisesti vaikuttavat kätkön etsijään ja lisäksi linkki alueen Luontoon.fi-sivustolle.

Metsähallitus voi pyytää kätköilijää poistamaan kätkön, jos sen havaitaan olevan sopimattomassa paikassa, esimerkiksi kulumiselle herkässä kohteessa tai vaarallisessa paikassa. Luonnonsuojelualueiden liikkumisrajoitusosiin kätköjä ei saa perustaa.

Geokätköily-yhteisön luomat vastuullisen Geokätköilyn pelisäännöt: • Ei aiheuta turhaa vaaraa itselle tai toisille geokätköilijöille.

• Otaa huomioon jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet.

• Noudata roskattoman retkeilyn periaatteita ja jätä mahdollisimman vähän jälkiä luontoon ja ympäristöön kätköjä etsiessä ja niitä tehdessä.

• Kunnioita maanomistajien ja asukkaiden oikeuksia ja pyydä lupa aina tarvittaessa.

Valtion luonnonsuojelualueille kätköä tehtäessä kätkön perustajalla on ilmoitusvelvollisuus Metsähallitukse Luontopalveluille.

• Huolehdin siitä, että geokätköt pysyvät tallessa eli piilotan kätkön samalle paikalle ja samalla tavalla kuin se oli löytäessäsi, korjaan kätkön naamiointia, jos se on liian näkyvillä tai selvästi kärsinyt sekä ilmoitan kätkön omistajalle aina kätkön korjaus- tarpeista yhteisön kautta. Muistan myös pitää reissaajat eli geokätköstä toiseen kiertävät aarteet kierrossa ja kirjata reissaajien löydöt ja jättämiset ohjeiden mukaisesti.

Peruskätkö (Traditional cache): Yleisin kätkötyyppi, johon annetut koordinaatit osoittavat suoraan kätkön sijainnin.

Multikätkö (Multi-cache): Kätkön löytäminen edellyttää käymistä useassa välipisteessä, josta jokaisesta saa tietoja löytämään seuraavaa kohdetta ja lopulta itse kätkön. Multikätkön alaryhmänä on myös niin sanotut laskumultit, joissa pitää annettujen ohjeiden mukaan päätellä seuraavan välipisteen koordinaatit, esim. laskemalla matkan varrelta jotain tai käyttämällä jotain annettua kaavaa.

Mysteerikätkö (Mystery cache): Mysteerikätkön löytämiseksi on ratkaistava jokin pulma tai arvoitus.

Ratkaisun tuloksena saadaan selville lopullisen kätkön koordinaatit. Mysteerikätköjä on paljon erilaisia ja eri vaikeusasteisia.

Maisemakätkö (Earthcache): Maisemakätköä kutsutaan myös nimellä geokohde, joka edellyttää käymistä jossain geologisesti mielenkiintoisessa paikassa. Löytäminen todistetaan jollain kätköstä löytyvästä tehtävästä, esimerkiksi ottamalla valokuva ja liittämällä se kätkön internet-lokiin.

Geolodju (Letterbox hybrid): Se on peruskätkön muunnelma, lodjun ja peruskätkön yhdistelmä.

Geolodjun täytyy löytyä pelkästään vihjeiden perusteella, mutta sen voi löytää myös suoraan koordinaateilla, mikäli ne on annettu.

Lodjaus (Letterboxing) on samankaltainen harrastus, jossa piilotettua laatikkoa tms. etsitään maastosta tai mielenkiintoisista paikoista pelkästään vihjeiden tai arvoituksen perusteella. Laatikko sisältää yleensä vieraskirjan ja leimasimen, mutta yleensä käytetään myös henkilökohtaista leimasinta. Vihje tai arvoitus katsotaan lodjaussivustolta, mutta nykyään lodjauskin on siirtymässä geokätkösivustoille ja niitä löytyy juurikin Geolodjuina.

Wherigo-kätkö (Wherigo cache): Wherigo on älypuhelimeen tai GPS-laitteeseen saatava sovellus, jolla voi ladata Wherigo-pelin. Peli tunnistaa laitteen paikkatiedot ja hyödyntää sitä seikkailun rakentamisessa. Päästyäsi pelin läpi, saat kätkön sijainnin selville

Lähteet: Luontoon.fi

33

Nauti kesästä - suojaudu punkilta

P

uutiainen, tutummin punkki, on hämähäkkieläimiin kuuluva pieni niveljalkainen.

Se on yleinen Suomen luonnossa aina eteläisintä Lappia myöten. Punkki viihtyy parhaiten kosteilla ja metsäisillä alueilla, joissa on tiheä aluskasvillisuus.

Suomesta on tavattu noin 1 500 eri punkkilajia, joista puutiainen ja taigapunkki levittävät muun muassa yleisesti tunnettuja tauteja: borrelioosia ja TBE:tä eli puutiaisaivokuumetta. Lajit ovat ulkonäöltäänkin hyvin samankaltaiset. Niiden väliset erot käyvät ilmi vasta mikroskoopin avulla.

Punkin elinikä on 2-4 vuotta, ja se kehittyy muutaman kymmenesosamillimetrin kokoisesta toukasta 3-5 millimetrin aikuiskokoon. Puutiainen käy elämänsä aikana läpi kolme eri kehitysvaihetta: larvasta eli toukasta nymfiksi ja sen jälkeen aikuiseksi.

Jokaisessa vaiheessa se tarvitsee veriaterian kehittyäkseen edelleen. Suomen ilmastossa kehitys vaiheesta toiseen kestää noin vuoden.

Puutiainen on aktiivinen vähintään viiden asteen lämpötilassa. Puutiaiskausi kestää Suomessa tavallisesti jopa helmi-maaliskuusta joulukuuhun.

Lämpimämmässä Keski-Euroopassa puutiaiskausi on pidempi.

Ollessaan aktiivinen punkki odottaa kasvillisuuden seassa, esim. ruohonkorrella 10-20 sentin korkeudella maanpinnasta, että sopiva eläin kulkee ohi.

Tyypillisiä isäntäeläimiä punkille ovat hiiret ja myyrät, mutta myös suuret nisäkkäät, ja joskus ihminen.

Verta imevillä Ixodes -suvun puutiaisilla ei ole silmiä.

Ne tunnustelevat eturaajoissaan olevan erityisen elimen avulla ympäristöään ja aistivat sen avulla hiilidioksidia, hajuja sekä liikettä. Punkki tarttuu etujaloillaan ohikulkevaan uhriinsa.

Tärkein keino suojautua punkin levittämiltä taudeilta on ehkäistä punkin purema ennalta. Liikkuessasi luonnossa estä punkin kiinnittyminen iholle ja tarkista vielä punkkisyynissä, ettei näin ole käynyt.

Syyni kannattaa tehdä koko perheelle ja lemmikeille.

Sen jälkeen voi huoletta nauttia kesän riemuista.

Paras tapa ennaltaehkäistä punkin levittämiä tauteja on estää punkin pääsy iholle. Luonnossa liikkuessa kannattaa käyttää pitkähihaisia ja -lahkeisia vaatteita.

Vaaleista vaatteista punkki erottuu paremmin.

Nymfi-vaiheen punkki on tavallisin Borrelia-infektion tartuttaja ihmiseen. Saatavilla on myös erilaisia punkkikarkotteita, mutta niiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu.

Punkkisyynissä käy koko keho ja iho läpi.

Erityisesti taivekohdat kuten kainalot, polvitaipeet sekä selkä, navan seutu, nivuset, niska ja pää kannattaa käydä huolellisesti läpi. Lapsilla punkki hakeutuu usein hiusrajaan. Myös vaatteet on syytä tarkastaa ja ravistella. Muista, että koirat ja kissat ovat punkkimagneetteja. Ulkoilun jälkeen myös niille kannattaa tehdä punkkitarkastus. Koira kannattaa kammata tai harjata. Punkit voivat kulkeutua kotiin eläimien mukana, joten sänky kannattaa tarkastaa ennen nukkumaan menoa. Päivittäinen punkkitarkastus on hyvä tehdä, jos on liikkunut alueella, jossa on punkkeja.

Kun löydät ihoon kiinnittyneen punkin, poista se välittömästi. Tartu siitä kiinni tukevasti mahdollisimman läheltä ihoa ja vedä se hitaasti pois.

Voit tehdä punkkipihdeillä, tavallisilla pinseteillä tai kynsillä. Pistokohta on hyvä puhdistaa. Älä yritä poistaa punkkia kaatamalla jotain sen päälle.

Tukahduttaminen voi saada punkin oksentamaan, jolloin vatsan tyhjentyessä borreliabakteeri voi siirtyä ihoon ja lisää tartuntariskiä.

Seuraa puremakohtaa. Punkin havaitseminen ei vaadi välittömiä hoitotoimenpiteitä tai hakeutumista lääkärin vastaanotolle, mutta puremakohtaa kannattaa seurata. Jos sen ympärille kehittyy leviävää ihottumaa seuraavien viikkojen aikana tai tulee muita, flunssankaltaisia oireita, on syytä hakeutua lääkäriin.

Hoida borrelioosin varhaisoireet heti.

Suomessa borrelioosiin sairastuu arviolta 7 000 ihmistä vuodessa. Hyvä uutinen on, että borrelioosi tunnistetaan ja hoidetaan nykyisin varhain.

Lähes kaikki hoidetut paranevat ja osa hoitamattomistakin jopa itsestään. Säännöllisen punkkisyynin lisäksi iho kannattaa syynätä kooltaan laajenevan pyöreähkön tai rengasmaisen iholäiskän.

34

Borrelioosi Borrelioosi eli Lymen tauti on lähinnä puutiaisten levittämä taudinkuvaltaan vaihteleva infektiosairaus, jonka aiheuttaa Borrelia-suvun spirokeettabakteerien infektio. Taudin yleinen ensioire on leviävä ihottuma, ja tartunnasta voi aiheutua myös flunssankaltaisia yleisoireita. Hoitamaton borrelioosi voi levitä neuro-, nivel- tai ihoborrelioosiksi. Myöhäisoireista ensimmäisiä ovat lihas- ja nivelkivut, mutta neurologisia oireita ovat esimerkiksi päänsärky, väsymys ja aivokalvontulehdus.

Kerran sairastetusta puutiaisaivokalvontulehduksesta syntyy immuniteetti. Punkkitarkastukset eivät välttämättä suojaa puutiaisaivotulehdukselta, sillä TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa virusta kantavan punkin purtua.

TBE-virusta kantaa noin 1,6 prosenttia punkeista.

Silti pahimmillaan jo yksi punkin purema voi tartuttaa puutiaisaivotulehduksen. Rokottautumista puutiaisaivotulehdusta eli puutiaisaivokuumetta vastaan suositellaan riskialueilla pysyvästi asuville kolme vuotta täyttäneille, jotka oleskelevat pitkiä aikoja (viikkoja, kuukausia) riskialueilla ja liikkuvat metsässä ja maastossa sekä matkailijoille, jotka aikovat liikkua maastossa Ahvenanmaalla, Baltian maissa tai erityisillä riskialueilla Ruotsissa ja Keski-Euroopassa.

Alle yksivuotiaille ei anneta TBE-rokotetta.

Borrelioosia kantavien punkkien määrä on noin viidesosa, 15-20 prosenttia punkeista. Tautia kantavia punkkeja esiintyy suurimmassa osassa maata pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Borrelioosin ennaltaehkäisynä ovat punkin iholle pääsyn estäminen ja sen nopea poistaminen. Borrelioosin tartunta-aika on 1-2 vuorokautta punkin kiinnittymisestä.

Vuonna 2019 rekisteröitiin tartuntatautirekisteriin 2 229 tapausta, mutta kaiken kaikkiaan arvioidaan 6000-7000 henkilön sairastuvan vuodessa borrelioosiin. Borrelioosin hoito keinona käytetään antibiootti kuuria. Borrelioosin sairastaminen ei anna immuniteettia, vaan borrelioosiin voi sairastua uudestaan.

Kerro ennen rokottautumista lääkärille kananmunaallergiasta (yliherkkyys kanan tai munan proteiinille), koska rokotteessa voi olla jäämiä kananmunan valkuaisaineista. Jos pystyt syömään kananmunaa sisältäviä ruokia (esim. pannukakkua, sokerikakkua), voit todennäköisesti rokottautua. Jos olet voimakkaasti allerginen lateksille, keskustele rokotteen sopivuudesta lääkärin kanssa. Myöskin jos sinulla on joku autoimmuunisairaus, esim. nivelreuma, punahukka tai MS-tauti, rokottautumisesta on aina keskusteltava etukäteen hoitavan lääkärin kanssa.

Puutiaisaivotulehdus (TBE) Puutiaisaivotulehdus on taudinkuvaltaan kaksivaiheinen. Noin viikon (3-21 vuorokauden) kuumeettoman jakson jälkeen 20-30 prosenttia sairastuneista saa varsinaisen aivokuumeen.

Aivokuumejakson aikana potilaalla on kuumetta, päänsärkyä, niskajäykkyyttä, valon arkuutta, pahoinvointia ja mahdollisesti muita neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä, kouristuksia tai halvausoireita. Puutiaisaivokuume tarttuu hetkessä.

Oireita ilmenee vain 10-30 prosentilla tartunnan saaneista. Aika puremasta ensimmäisiin oireisiin voi vaihdella 4-28 vrk välillä.

Lähteet: reumaliitto.fi

Tautia kantavien punkkien määrä on oin 1,5 prosenttia punkeista. Puutiaisaivokuumetta esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla, Turun ja Kotkan saaristossa, Etelä-Karjalassa, Kokkolassa sekä Simon, Kuopion ja Varkauden seuduilla. Puutiaisaivokuumeelta eli TBE:ltä voi suojautua rokottautumalla. Vuonna 2019 todettiin 69 rekisteröityä tapausta. Hoitoa annetaan oireiden mukaan, parantavaa hoitoa ei ole.

35

O

Kesätarina

li synkkä ja myrskyinen yö, mutta kun avasin silmät seuraavana aamuna, niin aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja ikkunan läpi kuului lintujen laulaminen. Kesä on siis vihdoin koittanut.

Nyt sää on ollut hyvin vaihteleva. Milloin sataa vettä, ja milloin on poutaista.

Kävellessäni huomasin viereisellä lammella joutsenten pyydystävän ruokaa järven pohjasta, ja niiden opettavan poikasiaan tekemään samoin. Se oli hieno näky, ja jäinkin katselemaan sitä touhua hetkeksi.

Mutta, kun olin hetken katsellut, niin huomasinkin kellon kulun, ja että olin koulusta myöhässä, ja linja-autokin ehti jo mennä.

Jatkoin pysäkille matkaani ripeästi juosten, että ehtisin seuraavaan bussiin. Ehdin juuri, ja juuri juoksemaan bussin eteen, jotta bussikuski huomaisi minut. Ja niin hän huomasikin. Tervehdin kuskia, ja pahoittelin käytöstäni, ja kysyin, ettei kai hän pelästynyt. Hän vain tokaisi, ettei pelästynyt.

Lintujen laulu vain jatkui.

Kouluun päästessäni, luokanopettajamme sanoikin, että on viimeinen koulupäivä, ennen kuin jäämme kesälomalle. Minun kesälomasuunnitelmiin kuului muutama kesäleiri, jotka olivat viikon mittaisia, ja muita suunnitelmia ei ole.

Koulupäiväni päättyi, ja kun menin kotiin, niin huomasin oudon pyörän pihassamme.

Kun menin ovesta sisälle, niin nurkan takaa hyppäsi kaverini, jota en ollut hetkeen nähnyt, ja tämä huudahti, että ”Yllätys!” Todellakin yllätys, kun en tiennyt miten hän oli päässyt sisälle.

Mutta sitten muistinkin, että olin hänelle kertonut, että missä pidän vara-avaintani.

Pakkasimme uima-asut kassiin, vähän purtavaa ja juotavaa. Sitten aloimmekin tehdä lähtöä polkupyörillä, sillä matkaa ei ollut kuin puoli kilometriä.

Ajattelin, että vesi olisi viileää, kun kastoin varpaani, mutta se olikin hyvin lämmintä. Sanoin ystävälleni, että vaihdetaan uimapuvut päällemme, otetaan juoksukisa, että kumpi on ensimmäisenä vedessä.

Ystäväni vaihtoi uimapuvun nopeasti, ja otti varaslähdön. Hän juoksi todella lujaa, sillä olihan hän entinen kilpajuoksija. Hän nauroi vedessä, ja totesi, että vesi on hyvin lämmintä. Minä juoksin perässä veteen.

Kun olimme uineet tarpeeksi kauan, niin grillasimme makkarat, ja otimme lasilliset limsaa. Nuotioon oltiin jätetty uudet, käyttämättömät puut valmiiksi, mikä on todella harvinaista, ja ihan yllätyin tästä.

Makkarat syötyämme aloimme tehdä lähtöä. Ilma oli kaunis, sillä aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta.

Kun pyöräilimme kotiin päin, niin näimme kavion jälkiä tiessä, ja samalla kuulimme myös laukkaavien hevosten kavionkopseet. Meitä vastaan juoksi tyttö hädissään, ja kysyi, olimmeko nähneet lauman suomenhevosia. Sanoimme, että ei olla, mutta kuultiin juoksun askeleita. Tyttö kertoi, että hevoset karkasivat ryminällä, kun hän oli ottamassa tarhasta yhtä. Mutta sieltä ryntäsikin kaikki, ja tallasivat tytön maahan. Tyttö kertoi, että hevoset ovat kilttejä, ja naurahti samalla sanoen, että taisi hevosillakin alkaa kesäloma.

Siinä hetken, kun olimme, niin hevoset ravasivat nätisti omistajansa luo. Sanoinkin, että taisivat kuulla tutun äänen. Tyttö kysyi, että voimmeko auttaa hevoset takaisin kotiin, koska hän ei niitä yksin millään saa. Nyökkäsimme, ja otimme hevosia riimuista kiinni, ja lähdimme kävelemään kohti tallia.

Hevoset kävelivät todella nätisti, ja kun saavuimme talliin, niin laitoimme hevoset pilttuisiin, ja lähdimme kotia kohti. Mitähän nyt mahtaa tulla vastaan?

Mitään yllättävää ei enää tullut, ja pääsimme kotiin tyytyväisinä, ja väsyneinä. Kaverini jäi yöksi, sillä hän ei jaksanut raahautua enää kotiinsa. Menimme jo todella aikaisin nukkumaan, olimme niin väsyneitä.

- Kata -

36

S

Suomenlipun historia Kun lainsäädäntöä uusittiin vuonna 1978, Suomen lipusta kiellettiin kaikki ylimääräiset lisäkuviot.

Tällöin myös päätettiin, että luotsi-, posti- ja tulliliput poistetaan kokonaan käytöstä. Takarajaksi annettiin vuoden 1980 loppu. Jäljelle jäivät enää kansallislippu sekä suorakaiteen muotoinen valtiolippu.

Kielekkeisiä lippuja on jäljellä kaksi.

uomen lipun historia alkaa vuodesta 1918.

Kun Suomi itsenäistyi, niin lipputankoon nostettiin 6.12.1917 leijonalippu.

Eduskunta hyväksyi siniristilipun Suomen valtiolipuksi 28.toukokuuta 1918.

Suomessa on vuodessa vähintään seitsemän virallista liputuspäivää sekä 12 vakiintunutta liputuspäivää.

Virallisena lippuna, Ruotsin vallan aikana oli Ruotsin lippu sekä Venäjän vallan aikana Venäjän lippu. Suomen lipun historia kertoo myös sen, että värit määrättiin aluksi kankaisilla värimalleilla.

Värimallit, jotka olivat villaa ja puuvillaa, toimitettiin viranomaisille maakuntiin ja lipputankojen omistajat saivat käydä niitä siellä katsomassa.

Värimallit kuitenkin haalistuivat vuosien saatossa, ja 1950-luvun loppupuolella lippukomitea aloitti työnsä.

Vuonna 1993 vihdoin annettiin värit käyttäen värijärjestelmää. Kansallislippu on jokaisessa maassa lähes aina muodoltaan suorakaide. Lippujen käyttö on omaksuttu jo 1700-luvulta lähtien.

Kun lainsäädäntöä, uusittiin vuonna 1978, Suomen lipusta kiellettiin kaikki ylimääräiset lisäkuviot.

Tällöin myös päätettiin, että luotsi-, posti- ja tulliliput poistetaan kokonaan käytöstä. Takarajaksi annettiin vuoden 1980 loppu. Jäljelle jäivät enää kansallislippu sekä suorakaiteen muotoinen valtiolippu.

Kielekkeisiä lippuja on jäljellä kaksi.

Lippujen määrän vähentäminen on tuonut selkeyttä liputukseen eikä tarvitse arvailla, mistä lipusta on kysymys. Suomen lipun historia on siis alkanut itsenäisyyden ajalta. tällä hetkellä vaakuna on vain kolmessa lipussa ja ne ovat valtiolippu, kielekkeinen valtiolippu sekä tasavallan presidentin lippu. presidentin lipussa on lisäksi tangon puolella, yläkentässä kuvattuna sinikeltainen vapaudenristi.

Suomen itsenäistyminen Suomen itsenäistyminen oli tapahtumasarja, jonka tuloksena Venäjän keisarikuntaan vuodesta 1809 lähtien kuulunut autonominen suuriruhtinaskunta vuonna 1917 muuttui itsenäiseksi valtioksi.

Itsenäistymisen käsittely Suomessa alkoi keväällä 1917. Itsenäisyysjulistus hyväksyttiin Suomen eduskunnassa 6. joulukuuta samana vuonna.

Ennen Suomen itsenäistymistä maahan olivat vaikuttaneet sortovuodet, joiden aikana suomalaiset vähitellen menettivät luottamuksensa Venäjän keisariin Suomen erityisaseman turvaajana.

Suomen itsenäistyminen liittyi Venäjällä ensimmäisen maailmansodan aikana tapahtuneeseen mullistukseen: Venäjän vallankumoukseen, jossa keisarivalta kaatui. Suomen itsenäisyyden tunnusti Venäjällä valtaan noussut bolsevikkihallinto ja Neuvosto-Venäjän bolsevikkijohtaja Vladimir Lenin, jolloin Suomen autonominen alue ei muodostunut osaksi Neuvosto-Venäjää ja myöhempää Neuvostoliittoa. Useimmat maat tunnustivat Suomen itsenäisyyden vuosina 1918-1919.

Suomen itsenäiseksi julistamista edelsi sisäinen taistelu valtalaista ja sitä seurasi kansaa jakanut Suomen sisällissota kevättalvella 1918.

Lähteet: Raate Wikipedia

37

A

Mielenkiinnon kohteita esittelyssä: Avustajakoira

vustajakoiralla tarkoitetaan koiraa, joka avustaa fyysisesti vammaisia ja toimintarajoitteisia henkilöitä. Se on yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi koulutettu apuväline, joka auttaa käyttäjäänsä päivittäisessä toiminnassa. Avustajakoira liikkuu käyttäjänsä mukana jatkuvasti, ja sen tunnistaa avustajakoiratunnuksesta liivissä tai valjaissa.

Avustajakoira usein varmistaa vammaisen ihmisen itsenäisen elämän ja liikkumisen.

Avustajakoira auttaa monissa arjen toimissa: • Nostaa pudonneita esineitä.

• Noutaa nimettyjä tavaroita, esim. puhelimen tai avaimet.

• Avaa ja sulkee ovia ja laatikoita.

• Painaa katkaisijoita kuten valokytkimiä ja hissin painikkeita.

• Laittaa esineitä kaappiin, koriin ja laatikkoon.

• Avustaa pukeutumisessa ja riisuutumisessa.

• Avustaa kodin askareissa.

Virallisen avustajakoiran tunnistaa liivistä tai valjaista.

Avustajakoira käyttää aina työssään liiviä, valjaita tai reppua, jossa on avustajakoiratunnus. Kun koira on työasussaan, sitä eivät saa ulkopuoliset henkilöt tai eläimet lähestyä. On tärkeää, että avustajakoiralla on täysi työrauha ja että sen käyttäjä saa avustajakoiransa jakamattoman huomion. Tällöin vältytään vaaratilanteilta ja väärinkäsityksiltä. Jos olet ulkoiluttamassa omaa koiraasi ohita avustajakoira riittävän etäältä ja asetu itse oman koirasi ja palveluskoiran väliin.

• Avustaa esim. kaupassa tai muilla asiointimatkoilla.

Rodut, joita tässä työssä käytetään yleisimmin, ovat labradorinnoutaja, kultainen noutaja, saksanpaimenkoira, ja Belgian paimenkoira malinois.

• Kantaa kodin tavaroita kuten pikku ostoksia ja roskapussia.

Opaskoira

Koiralle voidaan kouluttaa myös monenlaisia muita taitoja käyttäjän tarpeen mukaan.

Avustajakoira liikkuu siellä missä käyttäjäkin.

Avustajakoiran on tarkoitus auttaa ja tukea käyttäjäänsä kaikissa ympäristöissä, missä hän liikkuu.

Koiralla on siis vapaa pääsy esim. ruokakauppoihin, ravintoloihin, sairaaloihin, virastoihin ja harrastustiloihin. Avustajakoirastatuksen saaneet koirat myös matkustavat käyttäjänsä mukana lentokoneen matkustamossa ja tulevat tarvittaessa mukaan pitkillekin ulkomaanmatkoille.

Opaskoira on elävä apuväline, joka mahdollistaa näkövammaisen henkilön itsenäisen liikkumisen ja yhdenvertaisen aseman muihin nähden. Opaskoira on helppo tunnistaa valjaista, joissa on aisa eli kahva, josta koiran käyttäjä voi pitää kiinni. Opaskoira tietää olevansa töissä, kun sillä on valjaat päällä. Kun valjaat otetaan pois, opaskoira on vapaalla ja saa leikkiä ja touhuta kuten muutkin koirat. Silloin se on tavallinen perhekoira. Valjaissa olevaa opaskoiraa ei saa häiritä.

Opaskoiran kyky opastaa perustuu koiran ja sen käyttäjän väliseen yhteistyöhön. Koirankäyttäjä tietää minne mennään ja mitä reittiä kuljetaan - koiran tehtävänä on pitää opastettavansa turvallisesti kulkureitillä. Opaskoira myös kiertää esteet, hakee kohteita ja ilmaisee pysähtymällä mm. kadunreunat ja muut liikenneväylien ylityspaikat sekä sellaiset esteet, joita ei voi turvallisesti kiertää.

38

Kuulo- ja tukikoirat Koulutukseen hyväksyttävän koiran tulee olla terve sekä luonteeltaan keskittymiskykyinen, tasapainoinen ja yhteistyöhaluinen. Opaskoiran peruskoulutus kestää kuusi kuukautta. Koulutusaikana koira opetetaan liikkumaan turvallisesti maaseutu- ja kaupunkiympäristössä sekä julkisissa sisätiloissa ja erilaisissa liikennevälineissä.

Opaskoirakoulussa syntyy vuosittain noin 60 pentua.

Pennut sijoitetaan reilun vuoden ajaksi yksityisiin perheisiin, joissa ne varttuvat ja opettelevat hyviä käytöstapoja soveltuvuustesteihin asti.

Suomessa toimii noin 230 opaskoiraa ja valtaosa koirista on nykyään labradorinnoutajia.

Opaskoira siirtyy eläkkeelle viimeistään sen täytettyä 12 vuotta. Vuodenvaihteessa 2017-2018 Suomessa oli 228 työssä olevaa opaskoiraa • Opaskoiria kouluttavat tahot joko kasvattavat itse koirat tai ostavat ne ulkopuolisilta kasvattajilta.

• Labradorinnoutaja on yleisin opaskoirarotu.

• Koulutukseen tuleville koirille tehdään perusteelliset terveys- ja ominaisuustestaukset jo pentuna.

• Pennut sijoitetaan kasvatusperheeseen, missä tulevat oppaat kasvavat normaalissa kotiympäristössä.

• Opaskoiran koulutus kestää eri kouluilla hieman eri pituisen ajan, noin 5-8 kuukautta.

• Opaskoira luovutetaan käyttäjälle 1,5 - 2,5 vuoden ikäisenä.

• Opaskoira jää eläkkeelle viimeistään kaksitoistavuotiaana.

• Sairaanhoitopiirit kustantavat opaskoiran lääkinnällisenä kuntoutuksena käyttäjälleen, ja joissain tapauksissa maksaja taho on vakuutusyhtiö.

Kuulokoira on koulutettu reagoimaan ääniin, joita sen omistajan on tärkeää kuulla. Koira ilmaisee äänet omistajalleen koskettamalla tätä tassullaan tai tönäisemällä kuonollaan. Sitten se vie omistajansa äänilähteen luo. Tavallisimpia kuulokoirien ilmaisemia ääniä ovat puhelin, palohälytin, ovikello ja herätyskello. Kuulokoirasta on hyötyä sekä huonokuuloiselle että kuurolle. Kuulokoiralla on lain suoma oikeus kulkea omistajansa mukana kaikkialla, minne tämä menee.

Tukikoira toimii pitkäaikaissairaan apuna.

Tällaisia sairauksia voivat olla esim. diabetes, epilepsia tai Parkinsonin tauti. Koira voi esim. varoittaa liian matalasta verensokerista tai hälyttää apua sairauskohtauksen sattuessa.

Sekä kuulo- että tukikoira toimivat monipuolisesti apuna sekä sisällä että ulkona. Omistajansa tueksi koulutettu koira parantaa monin tavoin hänen elämänlaatuaan ja vahvistaa tunnetta oman elämän hallinnasta. Koira tuo myönteisiä kokemuksia ja tuntemuksia omistajalleen, sillä sen kanssa voi olla vuorovaikutuksessa: antaa ja saada, opettaa ja oppia.

Koira edistää sekä fyysistä että psyykkistä hyvinvointia muun muassa viemällä omistajansa säännöllisesti ulkoilemaan.

Suomen kuulo- ja tukikoirat ry (SKTY) on perustettu vuonna 1993. Ensimmäiset vuodet yhdistys toimi nimellä Kuulokoirayhdistys ja vuonna 2010 toimintaa laajennettiin myös tukikoiriin. Pääosin vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys saa rahoituksensa Raha-automaattiyhdistykseltä sekä lahjoituksista.

Yhdistys järjestää koulutusta sekä varsinaisille asiakkaille että tukihenkilöiksi haluaville.

Kuulo- tai tukikoiraa haluavan kannattaa ottaa yhdistykseen yhteyttä jo ennen koiran hankintaa.

Vapaaehtoiseksi tukihenkilöksi voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut yhdistyksen toiminnasta ja jolla on jo jonkin verran kokemusta koirista.

Lähteet:

• Kukin opaskoirakoulu varustaa kouluttamansa opaskoirat omilla valjaillaan.

Opaskoiraliitto Avustajakoiraliitto Kennelliitto Koiratukenasi

39

40

K

Lapsuuden kesä

esällä keinussa kerran istuin ja ajattelin, ehkä jos hetken verran viel lapsuuden kesiin palata vois.

Muistelin lapsuuden kesien ikuista lämpöä ja vehreyttä. Kesäyötkin olivat lämpimämpiä ja valoisampia. Muistan heinäpellolta heinän tuoksun ja ne pikkuiset heinäseipäät, jotka enoni oli minua varten tehnyt, että ylettäisin laittamaan heinät seipäälle. Muistan, kuinka kirmasin pitkin peltoa aina laskemassa valmiit seipäät. Mansikat maistuivat makealle ja porkkanat popsittiin suoraan maalta.

Pikkuiset liskut (vasikat) kirmasivat laitumella kilpaa auringon kanssa ja linnut lauloivat riemuissaan.

Tätini perunamaalta kauhuissaan huuteli, että miten kävi, sattuuko? Ei tietenkään sattunut yhtään, konkkasin takaisin mummolaan reippaana.

Reippaus loppui, kun näin mummun, siinä vaiheessa tuli itku ja kipu; kato ny kuinka kävi, sattuu…

Kerran kaverin kanssa leikkiessä onnistuimme jostakin kätköistä löytämään enon piilottamat dynamiitti pötköt. Varmaankin joku iso kivi piti räjäyttää.

Tuli siinä aikuisille kova kiire, kun huomasivat mitä meillä oli käsissä. Onneksi emme sentään löytäneet knalleja ja niin saaneet isompaa pahaa aikaan. Joskus hypeltiin heinäsuulissa. Korkeimmalta Kun joskus kesällä oli niin tyyni, ettei edes haavan heinäriittalta oli mukava hyppiä alemmalle. Ja hupsis, lehti värissyt, runoili tuffani: Ei tuule nyt on tyyntä nyt, kukas se onnistuikin hyppäämään kahden riitan väliin, kun tuulikin on tyyntynyt. En tiedä lieneekö alkuniin että pää kopisi lattiaan. Suolatut heinät raapivat perältään Leinoa. Myös kesäiset matonpesu reissut kivasti ihoa ja silmät täynnä roskia. Ei ylös pääsykään ovat jääneet muistoihin. Pääsin aina samalla ongelle paniikissa helppoa ollut, mutta onneksi kaveri ja sehän oli yksi mielipuuhistani. Kokemäenjoen ymmärsi hakea aikuiset apuun. rannalla istuessani tuli paikalle usein lähellä asustava kala-Kalle tai ainakin hän itseään niin kutsui.

Ei ne kuula, keihäs ja pallotkaan aina menneet sinne Hän opetti, miten kaloja saadaan, kun sylkäistään mihin piti. Joskus tuli vähän sanomista, kun keihäs matoon ja lausutaan loitsu. Ja ainahan se tepsi, kun putosi liian liki kasvimaalla pyllistelevää tai kun kuula hän sen teki, itse en siinä tainnut yhtä hyvin onnistua. vähän lipsahti ja saattoi tulla pieni lommo pihamaalla seisovaan autoon. Ainahan se oli isoveljien syytä, kun Mustikka reissun jälkeen olivat kädet ja kieli sinisiä, jotain tapahtui. Eihän kiltti pikkutyttö jaksanut kuulaa mutta kyllä pieneen ämpäriinikin oli marjoja nostaa, saati heittää keihästä niin pitkälle. kerääntynyt. Tuota muistellessani tulvivat metsän Viaton hymy päälle ja se oli siinä. tuoksut nenääni ja voin vaikka vannoa, että maistoin mustikan maun suussani. Myös luonnon vadelmat Nyt nuokin jutut lähinnä huvittavat ja ovat osa olivat makeita ja maistuivat ihanilta kylmän jäätelön lapsuuden mukavia muistoja. Paljon muutakin kera. Ja se Aku ankka limonadi… Mmh. Miksi nykyajan mukavaa tulvi mieleeni, istuessani keinussa ja virvoitusjuomat eivät maistu läheskään yhtä hyvältä. muistellessani lapsuuden kesiä. Olo oli hieman haikea Grillimakkarakin oli jotenkin niin paljon makoisampaa. ja hätkähdin, kun huomasin pikkuisen linnunpojan istuvan keinun runkolla ja katselevan minua pää Ei pidä luulla, ettei minulle sattunut ja tapahtunutkin kallellaan. Sillä kaikki on vasta edessä. Se sai minut noina ihanina mummulan kesinä. Olin aina vähän miettimään, että olisiko asia niin että näin aikuisena hurjapää ja kaikkea piti kokeilla. Kun polkupyörästä emme enään huomaa kiireiltämme samoja asioita, poistettiin apupyörät, tämä plikka lähti heti emmekä osaa nauttia niistä samalla tavalla. Pitää vaan kaahaamaan kohti naapuria ja matkalla piti tietenkin kaivaa itsestään hieman sitä lasta esiin, joka kirmasi testata jarrut. Tehokkaat olivat, lensin kaaressa heinäpellolla ja nautti täysin siemauksin kesästä. sarvien yli soratielle. No tietäähän sen, ettei siinä ilman kolhuja selvitty.

- Arja Kurtti -

41

Resepti Valttilaisille • Ole oma itsesi.

• Unohda itsekkyys ja itsesääli, ne tekevät taikinasta kitkerää.

• Aloita aimo annoksella positiivisuutta.

• Lisää elämän suolaa.

• Ripota roppakaupalla optimismia.

• Heitä sekaan paljon huumoria ja naurua.

• Vatkataan ilman ennakkoluuloja.

• Koristellaan hymyillä ja rakkaudella.

• Paistetaan auringonpaisteella 365 päivää.

• Tarjoillaan täydestä sydämestä kaikille halukkaille.

Pane merkille vaikutus.

42

Kysely Valttilaisille VT-sanomista Tämä on kaikille avoin kysely, jolla pyrimme kartoittamaan, millaista sisältöä juuri SINÄ haluat lukea tämän vuoden lehdestämme!

Lukijoidemme mielipide on meille tärkeä!

• Millaiset aiheet juuri SINUA kiinnostavat?

• Oletko enemmän kiinnostunut faktoista, fiktiosta omakohtaisista kokemuksista vai vaikkapa haastatteluista?

• Mikä lehdessä on mielestäsi ollut parasta tähän mennessä?

• Mitä toivoisit lehteen lisää?

• Onko meiltä jäänyt joku asia täysin huomaamatta?

Kerro rohkeasti meille, mitä haluaisit lehdestä lukea?

Heittele juttuaiheita, ideoita, huomioitasi, ihan mitä vain!

Näin koitamme tehdä lehdestä parhaan mahdollisimman version juuri sinulle!

Olemme medialuokassa, tule tänne ja keskustellaan.

Tai nappaa hihasta ja kerro.

Myös hyvä tapa on kirjoittaa aiheita paperille ja lykätä sen jollekin toimituksen tyypille, eikö?

Eli ihan miten itse tahdot, matalalla kynnyksellä.

Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia.

Olisi tosi kivaa, jos muutkin valttilaiset osallistuisivat näin lehden tekoon niin tehtäisiin lehdestä parempi kuin koskaan ennen!

Ja ennen kaikkea kiinnostavampi juuri teille lukea!

Kaikki ideat ovat siis tervetulleita!

Kiitos miljoonasti jo etukäteen!

VT-sanomien toimitus VT_Sanomat@outlook.com arja.kurtti@valtti.fi puh. 044 5772056

43