Nukkuminen on hyvinvoinnin perusta ”Nukuin jatkuvasti liian vähän. Mulle väsymys alkoi olla jo ihan normaali olotila. En enää edes tajunnut, että päänsäryn ja huonovointisuuden taustalla voisi olla liian vähäinen uni. Säännöllisillä kymmenen tunnin yöunilla olotila parani ihmeesti.”
Unettomuus lisää myös ylipainon riskiä, koska väsyneenä ruokahalu kasvaa ja erityisesti makea maistuu. Tummat silmäaluset ja vetistävät silmät ovat merkkejä vähäisestä unesta. Muutkin huomaavat olemuksen muutoksesta väsymyksesi. Myös vastustuskyky heikkenee ja mieliala laskee, mikä vaikuttaa masennuksen riskiin.
R
iittävä uni on välttämätön ihmisen terveydelle. Nukkuessa aivot nollaavat kuluneen päivän tapahtumat ja latautuvat seuraavaa päivää varten. Kuinka monta tuntia unta on riittävästi? Kasvava nuori tarvitsee enemmän unta kuin aikuinen, mutta toisaalta liiallinen nukkuminen saattaa lisätä väsymyksen tunnetta. Murrosikäinen tarvitsee yössä unta noin 9-10 tuntia, vaikka unen tarve onkin yksilöllistä. Aikuisen unentarve on n. 7,5 tuntia. Oma olo on hyvä mittari. Kun aamulla herää virkeänä ja olo on hyvä, tietää nukkuneensa tarpeeksi. Myös liian suuri jatkuva unentarve kertoo jostakin ongelmasta ja on syytä selvittää sen syyt.
Oletko ilta- vai aamu-uninen? Vaikka jokainen ihminen on tässä hieman erilainen, unirytmi kääntyy helposti päälaelleen. Jos nukkumaanmeno venyy yöllä pitkälle, aamullakin nukuttaa pitkään. Se saattaa lykätä seuraavan illan nukkumaanmenoa, ja sitä seuraavan ja niin edelleen. On hyvä pitää mielessä, että unirytmin häiriintyminen voi aiheuttaa väsymystä sekä hetkellistä tai jatkuvaa unettomuutta.
Moni huomaa ilta toisensa jälkeen menevänsä nukkumaan liian myöhään. Voi tuntua paljon houkuttelevammalle jutella kavereiden kanssa netissä, katsoa hyvä elokuva tai pelailla kuin mennä ajoissa nukkumaan. Moni ajattelee, että pienen väsymyksen kanssa tulee toimeen. Jatkuva yöunista nipistäminen kuitenkin näkyy ja tuntuu. Silmiä painaa, päätä särkee, huimaa, ajatus ei kulje ja vatsaa kipristää. Voi tuntua, että kaikki kaatuu niskaan. Ei jaksa eikä huvita tehdä mitään. Hermostut tosi herkästi pienistäkin asioista ja olo on ärsyyntynyt. Mielikuva itsestä voi vääristyä. Itseään saattaa alkaa pitää saamattomana, kömpelönä ja apeana, mikä voi tehdä onnettomaksi. Liian vähäinen yöuni alkaa näkyä yleisenä levottomuutena, jatkuvana sairasteluna ja oppimisvaikeuksina. Liian vähän nukkuvilla on myös suuri riski masentua. Tarkkaavaisuus kärsii ja riski joutua tapaturmiin kasvaa.
Jos rytmi meinaa kääntyä päälaelleen, mitä asialle voi tehdä? Aikainen herätys mahdollistaa rytmin kääntämisen. Illalla nukuttaa enemmän ja uni tulee aikaisemmin, kunhan välttää päiväunia ja malttaa mennä ajoissa nukkumaan. Seuraavana aamuna ei enää väsytä niin paljon. Rytmiin voi vaikuttaa jonkin verran myös esim. liikkumalla riittävästi ja muistamalla noudattaa säännöllisiä ruokailuaikoja. Aamutorkkua auttaa heräämisessä kirkas valo, mutta tiesithän, että puhelimesta tuleva valo ennen vuoteeseen menoa haittaa nukahtamista? Jokainen voi oppia nukkumaan paremmin huolehtimalla säännöllisestä unirytmistä, rauhoittamalla illat ja nukkumispaikan, käsittelemällä huolia ennen nukkumaanmenoa, ja opettelemalla rentoutumista. Vastusta kiusausta nukkua päivällä pitkään, vaikka pienet torkut voivatkin rentouttaa. Älä kerrytä univelkaa. Vaikka toisin voisi luulla, univelka ei helpota nukahtamista. Parhaiten nukahtaa, kun nukkuu ylipäätään tarpeeksi. Syksyllä ja talvella voi ottaa kirkasvaloa aamuisin herättyäsi noin 30-60 minuuttia. Tämä auttaa tahdistamaan aivojesi keskuskelloa aikana, jona päivänvalosta on niukasti apua. Heräämistä helpottamaan on myös olemassa sarastusvaloja, jotka voidaan ajastaa unirytmiin sopivaksi. Itseään saattaa alkaa pitää saamattomana, kömpelönä ja apeana, mikä voi tehdä onnettomaksi. Liian vähäinen yöuni alkaa näkyä yleisenä levottomuutena, jatkuvana sairasteluna ja oppimisvaikeuksina. Liian vähän nukkuvilla on myös suuri riski masentua.
24
