P
Pöytäroolipeli
öytäroolipelien ihmeelliseen maailmaan on ollut tänä keväänä mahdollisuus päästä mukaan myös Valtilla. Suuren suosion noussut peli tuli Suomeen 1970-luvun loppupuolella vaihtoopiskelijoiden ja matkailijoiden mukana. Roolipeli on vuorovaikutteista pelaamista tarinankerronnan keinoin. Osallistujat eläytyvät kuvitteellisiin hahmoihin, jotka vuoro vaikuttavat toistensa ja pelinjohtajan luoman maailman kanssa. Roolipelissä on valmiiksi suunniteltuna pelin lähtökohdat ja maailma, jossa pelaajien hahmot seikkailevat muiden olentojen kanssa. Pelin kulkuun vaikuttavat pelaajien päätökset, pelaaja hahmojen ominaisuudet ja tuuri. Maailmassa on olemassa useita erilaisia roolipeligenrejä, eli tyylejä, ja niiden yhdistelmiä. On siis melkoisen varmaa, että jokainen löytää itselleen innostavaa pelattavaa. Kaikkien genrejen esitteleminen olisi melkoinen tehtävä, joten tässä mainitaan vain muutama. Fantasia, kauhu, Science fiction/Scifi ja supersankarit. Pöytäroolipelejä pelataan kasvotusten 2-7 hengen ryhmissä. Yksi pelaajista toimii pelinjohtajana eli gamemasterina. Pelinjohtajalla on myös ylin tulkintavalta säännöistä ja niiden soveltamisesta. Pelinjohtaja aloittaa pelimaailmasta kertomisen ja kuvailee, mitä pelaajat näkevät ja kuulevat ympärillään. Kun miljöö on tullut tutuksi ja tunnelma asetettu, pelaajat kertovat mitä heidän hahmonsa tekevät. Tämän jälkeen pelinjohtaja reagoi vuorostaan siihen, mitä pelaajien hahmot ovat tehneet.
Roolipelissä jokaisella pelaajalla on yleensä yksi hahmo. Tämän pelihahmon kautta pelaajaa vaikuttaa pelin tapahtumiin. Pelin sääntöjä noudattaen pelaaja päättää hahmon tekemisistä, ajatuksista ja tunteista. Hahmoille tehdään usein oma hahmo kortti, jossa kerrotaan hahmon nimi, ikä, sukupuoli ja muita tietoja. Siihen merkitään myös hahmon käytössä olevat aseet, tietoa hahmon historiasta ja ominaisuuksista. Osan näistä voi pelaaja määritellä ja osa tulee sääntöjen perusteella. Tavallisesti roolipelissä on jokin satunnaisuuteen vaikuttava mekaniikka. Yleensä tämä on nopanheitto. Satunnaisuudessa ja siinä, että ei ole vain yhtä oikeaa vaihtoehtoa ratkaista kutakin tilannetta. Siinä juuri piilee osa roolipelaamisen viehätystä. Satunnaisuus vaikuttaa siihen, ettei kukaan hahmo ole täydellinen. Roolipelejä on pituudeltaan erimittaisia: on kertapelejä ja kampanjoita. Kertapeliksi kutsutaan roolipeliä, joka kestää vain yhden pelikerran. Pelikerta taas on peliporukan tapaaminen, jonka aikana rooli pelataan. Yksi pelikerta voi olla pituudeltaan mitä vain parista tunnista ylöspäin.
13
