U U T TA
Haastava mutta ei mahdoton Näin kuvailtiin kieltenopetuksen nykytilaa SUKOLin järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Lukuvuoden aloitus keräsi lähes sata kieltenopetuksesta kiinnostunutta keskustelijaa. Monessa puheenvuorossa toivottiin paluuta laajempaan pakollisuuteen. TEKSTI ANNA HALME KUVA AINO SUTINEN / SUKOL RY
U
usi lukuvuosi aloitettiin keskustelemalla kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta SUKOLin järjestämässä, kaikille avoimessa etätilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui 94 kieliasiantuntijaa varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, korkeakouluista, yliopistoista ja vapaasta sivistystyöstä. Keskustelua alustivat kaksi huippuasiantuntijaa: professori emerita Riitta Pyykkö Turun yliopistosta ja apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta. Heidän puheenvuorojensa jälkeen osallistujat jakaantuivat seitsemään ryhmään, joiden teemat ulottuivat varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen.
Huolipuheesta ratkaisuihin
Keskusteluissa vaihdettiin kokemuksia siitä, mikä on jo hyvin ja mihin kaivataan muutosta. Riitta Pyykkö toivoi, että huolipuheesta päästäisiin konkreettisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi varhentaminen on nyt toteutunut, ja vaikka se enimmäkseen lisäsikin englannin opiskelua, joissakin suurissa kaupungeissa tilanne on muuttumaan päin. Helsingissä ja Tampereella lähes kolmannes koulun aloittavista on valinnut muun A1-kielen kuin englannin. Seuraavaksi Pyykön mielestä pitäisikin etsiä ratkaisua kielipolun jatkumon varmistamiseen ja eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseen. Pyykkö kannusti oppilaitosyhteistyöhön ja muistutti muuttuvista kielen oppimisen tavoista kuten rinnakkaiskielisyydestä tai formaalin oppimisen ulkopuolella opitun tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Kaikki kielitaito olisi tehtävä näkyväksi, ja kaikkea kielitaitoa pitäisi voida hyödyntää. Ajankohtainen kysymys Pyykön mukaan on, mitä voisi tehdä oppiaineiden keskinäiselle vastakkainasettelulle, jota esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinta lisää.
Kielitaitoisista suomalaisista alkaa olla jo pulaa, ei ainoastaan suomalaisessa työelämässä vaan myös kansainvälisillä areenoilla. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa, että EU-virkoihin on jo vaikea saada suomalaisia hakijoita. ”On valtiolta suoranaista rahan tuhlausta, että kieliä opiskellaan vasta korkeakoulussa, kun niitä olisi voitu opiskella aikaisemmin perusopetuksessa ja toisella asteella. On saatava valloilleen ajatus, että kaikki kielitaito on tärkeää”, SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna tiivisti keskustelua.
”Mitä voisi tehdä oppiaineiden keskinäiselle vastakkainasettelulle, jota esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinta lisää?” Aika palata pakollisuuteen? Tilaisuuden aikana tuotiin useampaan kertaan esiin, että pakko on hyvä motivaattori ja valinnan mahdollisuus näyttää lisäävän eriarvoisuutta. Sonja Kosunen kertoi, että kun perheiden kouluvalintoja on tutkittu, kielitarjonta on noussut esiin koulupolkuihin vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi muun A1-kielen kuin englannin tarjonta näyttää painottu-
11
