Työpari kokeita laatimassa

Valtakunnalliset 9. luokan kielten kokeet ovat kokeneiden kieltenopettajien laatimia, ja niitä kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta. Kaksi kokeentekijää kertoo, miten koe etenee ideasta valmiiksi.

TEKSTI ANNA HALME KUVA AINO SUTINEN / SUKOL RY

Valtakunnallisten kokeiden laatiminen yhdessä työparin kanssa hyödyttää kokeentekijöiden omaa arkityötä. Tätä mieltä ovat Juha Helvelahti ja Anne Suontaus, joilla on kokemusta ruotsin valtakunnallisen kokeen tekemisestä. Juha opettaa Vuoniityn peruskoulussa Helsingissä ja Anne Kuninkaantien lukiossa Espoossa. ”Olemme kokeneet hyväksi sen, että työparista toinen on peruskoulusta ja toinen lukiosta. Palaute on puolin ja toisin hyödyllistä, kun huomaamme, mitä perusopetuksessa ennätetään opiskella ja mitä lukiossa odotetaan osattavaksi”, he sanovat.

Suunnittelu alkaa keväällä

Valtakunnalliset kokeet tilataan alkuvuodesta kouluille, ja koepäivät ovat yleensä huhtikuussa. Kokeiden suunnittelutyö on alkanut jo melkein vuotta aikaisemmin työparien muodostamisella kuhunkin kieleen ja oppimäärään. Kokeet laaditaan A-kielistä englantiin, ruotsiin, saksaan ja ranskaan. Vuosittain tehdään myös keskipitkän ruotsin ja lyhyen saksan ja ranskan kokeet. Harvemmin saatetaan laatia kokeita muihinkin lyhyisiin kieliin, viimeksi B-espanjaan vuonna 2020.

Kesälomien alettua pidetään kaikkien työparien yhteinen starttikokous, jossa sovitaan kokeen yleisistä periaatteista, esimerkiksi siitä, että A-kielten monivalinnat kirjoitetaan tavoitekielellä. Kokouksessa käydään läpi kokeen tehtävien ja kielen osa-alueiden painotukset ja pisteet, jotta kaikissa kokeissa on sama yhteispistemäärä ja kesto. ”Opettajatyöpari ideoi kokeeseen juonta tai punaista lankaa ja alkaa etsiä sopivia tekstipohjia. Raaka työ tehdään pitkälti kesäloman aikana, jolloin laaditaan alustavat tehtävät”, Juha ja Anne kertovat. Työparit voivat jo kesällä kommentoida toistensa tehtäviä, mutta lisäksi koeluonnos lähetetään kommentoitavaksi opettajille, jotka eivät osallistu itse tehtävien laadintaan. Kokeita voidaan esitestata, yleensä jollakin lukion ensimmäisen vuoden ryhmällä. Kommenttien ja esitestauspalautteen perusteella kokeeseen tehdään muutoksia syys–lokakuun aikana, minkä jälkeen kokeen tarkistaa kohdekieltä äidinkielenään puhuva asiantuntija.

Tammikuun alussa työpari saa tarkistettavakseen audiot, videot ja taitetun kokeen, ja tämän jälkeen kokeen laatimiseen liittyvä työ päättyy. Prosessi on melkoisen pitkä, seitsemän–kahdeksan kuukautta.

Uutta: videot ja pistetaulukot

Kuullunymmärtämistehtävien äänitteet ja videot saatetaan valmiiseen muotoon marras–joulukuussa. Äänitteet tehdään studiossa, ja videoista vastaa ammattikuvaaja. Video on tuonut yhden uuden työvaiheen, josta Juha kertoo näin: ”Perinteisen auditiivisen kuuntelun ohelle tuli vuonna 2019 video-osio, johon pyritään löytämään henkilöitä, jotka puhuvat kieltä omana äidinkielenään. Suunniteltu käsikirjoitus muuttuu kuvauksissa puhujan suuhun sopivaksi, koska esiintyjät pyrkivät käyttämään kieltä mahdollisimman luonnollisesti. Muutoksia voi tulla paljonkin, ja ne täytyy kuvausten jälkeen siirtää kokeen opettajan osiossa olevaan käsikirjoitukseen.”

Pistetaulukoiden uusiminen on aloitettu kesällä 2019. Aiemmin koe on arvioitu SUKOLin 20 prosentin taulukolla. ”Sitä haluttiin muuttaa, koska valtakunnallinen koe ei pohjaudu tiettyihin kappaleisiin ja kielioppiasioihin. Lopputulos hakee vielä muotoaan”, tekijät kuvailevat. Alkuperäistä 20 prosentin taulukkoa on helpotettu yläpäästä. Juhan ja Annen mukaan pisterajojen määrityksen ongelmana on, että ne määritellään jo ennen kuin kokeet on pidetty. Esitestauksen antama palaute helpottaa tätä haastetta hieman.

Palaute linjaa tulevaisuutta

Jokaisen kokeen mukana on palautelomake, joka opettajaa pyydetään täyttämään ja palauttamaan. Juha ja Anne harmittelevat sitä, että vuosi vuodelta palautteen määrä on vähentynyt kaikista kokeista A-englantia ja B-ruotsia lukuun ottamatta. Koronatilanne on vaikuttanut tähänkin. Tekijät toivovat, että opettajat jaksaisivat vielä lukuvuoden loppupuolella toimittaa kokeesta palautteet, jotka otetaan huomioon kokeiden kehittämisessä. Kehitystyön tavoitteena on, että kokeet mittaavat oppilaiden keskeistä kielitaitoa ja että ne palvelevat käyttäjiä vuosi vuodelta paremmin. Palautetta aletaan mahdollisesti kerätä sähköisesti; jospa sen antaminen tällöin koettaisiin vaivattomammaksi.

Entä tulevaisuus? Minkälainen koe voisi olla jatkossa? Tekijöiden mielestä tavoitteena pitäisi olla sähköinen koe, jossa esimerkiksi kuvia ja värejä voi käyttää monipuolisemmin. Juha ja Anne painottavat, että erityisen tärkeää olisi saada oppilaalle mahdollisuus määrittää kuullunymmärtämisen vastaustaukojen pituudet. Tämä helpottaisi varsinkin nuoria, joiden äidinkieli on muu kuin suomi ja joilla jo kysymyksen ymmärtämiseen menee helposti enemmän aikaa. ”Voisi pohtia sitäkin, että valtakunnallinen koe olisi jatkossa vielä hieman lyhyempi, jotta oppilas ennättää tehdä sen 60 minuutissa. Nyt kokeen käsikirjoituksessa mainitaan mahdollisuus varata kokeeseen 75 minuuttia opettajan harkinnan mukaan, koska kokeen pistemäärä on 80 eikä painokertoimia käytetä paljon. Koe ei saa olla nopeuskilpailu. Oppilaalla pitää olla aikaa miettiä ja suunnitella esimerkiksi kirjoitustehtävää riittävästi”, Juha ja Anne sanovat.

Millaisia toiveita sinulla on 9. luokan valtakunnallisille kokeille? Lähetä palautetta tai kehittämisideoita Pia Koskiselle: pia.koskinen@ sukol.fi . Kokeen tekijäparit valitaan alkukeväästä. Jos innostuit, hae mukaan lähettämällä yhteystietosi Pialle.