Tempus 5/2021 by SUKOL ry

5 | 2021

KESKUSTELUA KIELISTÄ

Kirjat ja kokeet – TEKIJÄT KERTOVAT

Tekoälyä

ja muuta uutta

www.sukol.fi • 5 | 2021

5 | 2021

3 4 6

Pääkirjoitus

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa …

Ajankohtaista Oppimisanalytiikka avuksi

AMK:n opintojaksojen kehittämistyötä teknologian avulla

Tekoäly – peikko vai pelastus?

Tekoäly suullisen kielitaidon arvioinnissa

Miten tekoäly voisi hyödyttää kieltenopettajaa? Tekoälyn opetuskäyttö on visioasteella

Haastava mutta ei mahdoton

Eettisyys ja kestävä kehitys

Kielellisesti vastuullinen pedagogiikka

Pohdintaa päättöarvioinnin kriteereistä

Lukivaikeus ja oikeinkirjoitusvirheet

Tampereen kehittäjäopettajat palkittiin

”Onhan se aina juhlapäivä!”

Kansainvälisyyttä lukioon

Työpari kokeita laatimassa

Erityiset painoalueet

Kieliyhdistysten tiedotuksia

… on kieltenopetuksen tila asiantuntijoiden mukaan EKKO-hanke pohtii eettisesti kestävää kieltenopetusta Kielitietoisuuden käsite laajenee Selkeyttä kaivataan

Kari Moilanen antaa vinkkejä luokkahuoneeseen Vuoden kieliteko on monipuolisiin valintoihin kannustaminen Tekijät kertovat, millaista on kielten oppikirjailijan työ Tunnetko jo nämä kotikansainvälisyyden mahdollisuudet? Näin tehdään 9. luokan valtakunnallisia kokeita Erityisopettajan kolumni

5/2021

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 56. vuosikerta • ISSN 03558053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Epiximages/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2021 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 428 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 315 1/1 sisäsivu 2 177 leveä palsta 1 627 1/2 vaaka 1 391 1/2 kapea palsta 593 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2021 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa … Roope Lipasti kirjoitti YLEn kolumnissaan 20.9.2021 ihmetyksensä siitä, että Suomessa pitäisi olla maailman paras koulujärjestelmä mutta tulokset eivät tätä tue. Hän kritisoi peruskoulusta päättäviä, joiden pitäisi ymmärtää, että vähemmän on enemmän. Kaikista pedagogisista loikista huolimatta peruskoululaisilla on lukuvaikeuksia, ja melkoinen osa ylemmän tason opiskelijoista kärsii mielenterveysongelmista ja uupumuksesta ennen kuin ovat saavuttaneet kunnolla edes aikuisuutta. Lipasti perää paluuta perusteisiin rönsyilyn sijasta ja toteaa tärkeimmän tietoteknisen taidon olevan lukutaito. Hänen arvelunsa mukaan viime vuosikymmenten erilaisten koulutusuudistusten ainut pysyvä anti on havainto siitä, että tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän elinikäistä oppimista. Kolumni palautti mieleeni keväältä 2021 erään 7.-luokkalaisen aineen, jossa nuori oppilas pohtii yläkouluun siirtymisen olevan kivaa, koska tunneilla tehdään muistiinpanoja, opettaja osa pitää kuria luokassa, kukaan ei katso puhelintaan ja kaikki kuuntelevat opettajaa. Lisäiloa tälle oppilaalle toi se, että luokassa on pöytiä tai pulpetteja. Joskus kaikessa opetuksessa on perusteltua palata perusasioihin, -taitoihin ja -välineisiin. Ihanaa syksyä meille kaikille!

Och alla hade vi så skojigt … Roope Lipasti uttryckte i sin YLE kolumn 20.9.2021 sin förundran över att Finland borde ha det bästa skolsystemet i världen men att resultaten inte stöder det. Han kritiserade dem som besluter om grundskolan och som borde inse, att mindre är mer. Trots alla pedagogiska språng har grundskolans elever lässvårigheter, och en betydande del av de studerande på högre nivå lider av mentala problem och utmattning innan de ens blivit vuxna på riktigt. Lipasti insisterar att man lämnar sidospåren och återgår till grunderna. Han konstaterar att läskunnigheten är den viktigaste datatekniska färdigheten. Han förmodar att den enda bestående behållningen av de olika utbildningsreformerna är iakttagelsen av att det i framtiden alltmer behövs livslångt lärande. Kolumnen återkallade i mitt minne uppsatsen av en sjundeklassist. I den resonerar den unga eleven att övergången till högstadiet är kul, eftersom man gör anteckningar på timmarna, läraren kan hålla ordning i klassen, ingen tittar på sin mobil och alla lyssnar på läraren. Den unga eleven var speciellt glad över att klassen hade bord eller pulpeter. Ibland är det motiverat att all undervisning går tillbaka till grundläggande faktorer, färdigheter och hjälpmedel. En riktigt skön höst till oss alla!

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

TEEMAKOULUTUSTA arvioinnista lukuvuonna 2021–2022 SUKOL tarjoaa kielten päättöarviointia käsittelevän koulutuskokonaisuuden, jossa käsitellään päättöarviointia eri näkökulmista. Etäkoulutukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne koostuvat luennoista ja työpajoista. Kouluttajana on lehtori Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulusta. Koulutukset pidetään seuraavasti: • 27.11. klo 10–15 • 20.1. klo 17–20 • 25.1. klo 17–20 Yhden koulutuksen hinta on jäsenille 30, ei-jäsenille 50 ja opiskelijoille 15 euroa. Tutustu tarkemmin koulutuksiin ja ilmoittaudu osoitteessa www.sukol.ﬁ/koulutus. Lisätietoja saat myös koulutussihteeri Pia Koskiselta, pia.koskinen@sukol.fi, p. 040 487 3632.

Kutsu kollega SUKOLin jäseneksi

Toiminnanjohtajan sijainen

Onko kollegasi jo SUKOLin jäsen? Sinä saat lahjan, kun kollegasi liittyy SUKOLiin.Täytettävä kollegalomake on jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.ﬁ/kollega (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Lahjaksi saat joko 50 % alennuksen SUKOLin jäsenmaksusta 2022 (ei koske kieliyhdistysten maksuja) tai 50 % alennuksen valitsemasi SUKOLin koulutuksen osallistumismaksusta vuonna 2022.

Petri Graeffe on valittu SUKOLin toiminnanjohtajan vuorotteluvapaan sijaiseksi ajalle 1.10.2021–29.3.2022. Hän vastaa liiton toiminnasta ja taloudesta. Petri Graeffe on toiminut aiemmin vuosien ajan pedagogisen opettajajärjestön toiminnanjohtajana. Viimeksi hän työskenteli Uudenmaan yrittäjien toimitusjohtajana. Petrin tavoittaa sähköpostitse osoitteesta petri.graeffe@sukol.fi. Puhelinnumero on 040 487 3615.

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ti 29.3.2022 A-englanti • ti 12.4.2022 B-ranska ja B-saksa • to 21.4.2022 A-ranska ja A-saksa • ti 26.4.2022 A- ja B-ruotsi. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

5/2021

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

30.

SUKOLin hallitus päätti 7.9. pitämässään kokouksessa myöntää Pirkanmaan kieltenopettajien ehdotuksesta Vuoden kieliteko -palkinnon Tampereen kaupungin A1-kielivalinnoille. Palkinto annetaan Tampereen kaupungin kielten kehittäjäopettaryhmälle. Tampereen kaupunki ja kielten kehittäjäopettajat ovat tehneet määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi usean vuoden ajan. Tampereen kaupungin toiminta on toiminut erinomaisena esimerkkinä muille opetuksen järjestäjille. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lue lisää tämän lehden sivuilta 22–23!

KUVA AINO SUTINEN

päivänä lokakuuta SUKOLin jäsenyhdistysten nimeämät edustajat kokoontuvat liittokokoukseen, joka on liiton ylin päättävä elin. SUKOLissa on siirrytty yhden vuosittaisen liittokokouksen malliin, ja samalla kokouspäivä on siirretty marraskuulta lokakuulle. Lue lisää: www.sukol.fi/liittokokous.

VUODEN kieliteko 2021 Tampereelle

U U T TA

Oppimisanalytiikka

avuksi

Ammattikorkeakoulun opintojaksojen kehittämistyössä oppimisanalytiikka voi tuoda konkreettista hyötyä. TEKSTI JA KUVA ANSSI GRÖHN, MARITA SUOMALAINEN, LAURA VÄISTÖ JA MERJA ÖHMAN

arelia-ammattikorkeakoulussa on kokeiltu oppimisanalytiikkaa ruotsin valmentavan opintojakson kehittämisessä hyvin tuloksin. Opiskelijapalaute ei aina anna opettajalle tarpeeksi tietoa siitä, mikä on ollut opiskelijalle haasteellista ja mitä opintojaksolla pitäisi muuttaa, ja siinä oppimisanalytiikka tulee avuksi.

Suuri kysyntä itsenäisille verkko-opinnoille

Itsenäisesti opiskeltavaa Svensk klinik – Rautalankaruotsia -opintojaksoa on tarjottu kesästä 2018 lähtien ruotsin taitojen kertaamiseen Karelia-ammattikorkeakoulun, avoimen ammattikorkeakoulun ja Campunsonlinen opiskelijoille (Campusonlinen tarjonnan kautta kaikkien Suomen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opiskelijat voivat valita opintoja mistä tahansa yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta). Opintojakso järjestetään syys-, kevät- ja kesälukukaudella, ja opiskelijoita ilmoittautuu opintojaksolle vuosittain noin 1 500. Yksi ruotsinopettaja toimii kulloisenkin opintojakson vastuuopettajana. Opintojakson tehtävät on rakennettu Moodle-oppimisalustalle tenttimuotoon, ja opiskelija etenee opintojaksolla suorittamalla tentin kerrallaan. Kun kaikki tentit on hyväksytysti suoritettu ja opintojaksopalaute annettu, opiskelija saa suoritusmerkinnän opintojaksosta. Opintojakson suorittaminen vaatii kolmen opintopisteen verran työtä eli laskennallisesti noin 81 tuntia.

Korjausautomatiikan haasteet

Kesän 2018 toteutuksesta saimme palautetta, että osa tehtävistä oli todella vaikeita tai että tehtävissä oli virheitä. Tehtävät on laadittu itsetarkistaviksi, ja se aiheuttaa, että jopa pilkku tai piste väärässä kohdassa saa korjausautomatiikan tulkitsemaan vastauksen vääräksi. Opiskelijoiden palautteista ei selvinnyt, mitkä tehtävät aiheuttivat ongelmia, joten meidän oli tarkistettava jokainen tehtävä alusta lähtien. Tehtäviä oli noin 140 kappaletta. Koska korjattavaa oli niin paljon, aloimme miettiä, eikö olisi muuta keinoa selvittää, mitkä tehtävät ovat opiskelijoille haasteellisia.

5/2021

Apua hankkeista ja tietojenkäsittelystä Otimme yhteyttä tietojenkäsittelyn koulutusohjelmaan ja kysyimme, mitä voisimme tehdä. Saimme tietää, että vuonna 2018 Karelia-ammattikorkeakoulu osallistuu eAMK-hankkeeseen, ja sen myötä saimme avuksemme tietojenkäsittelyn lehtorin Anssi Gröhnin. Anssi toteutti ensimmäisen visualisoinnin syksyn 2018 opintojaksosta ja opiskelijoiden edistymisestä. Kieltenopettajien ei tarvinnut opetella teknisten työkalujen käyttöä, vaan riitti, että lisäsimme Anssin opintojaksomme opettajaksi. Visualisoinnista huomasimme, mitkä tehtävät olivat vaatineet eniten yrityskertoja eli missä tehtävissä opiskelijat olivat kohdanneet eniten ongelmia. Koska työaikaa korjausten tekemiseen oli rajallisesti, päädyimme valitsemaan korjausten kohteeksi ongelmallisimmat tehtävät. Näin pystyimme keskittymään eniten korjausta vaativiin tehtäviin. Seuraavan, kesän 2019 opintojakson kohdalla eAMK-hanke oli vaihtunut APOA-hankkeeksi. Anssi toteutti visualisoinnin samoin vaatimuksin, ja jatkoimme opintojakson kehittämistä edellä kuvatulla tavalla.

Oppimisanalytiikkasihteeri keräämään dataa

Keväällä 2020 Anssi esitteli meille Moodlen liitännäistyökalun oppimisanalytiikkasihteerin, jonka lisäsimme opintojaksolle avustamaan datan hakemisessa. Oppimisanalytiikkasihteeri on ohjelmistorobotti, joka kerää tietoa tapahtumista opintojaksolla. Kerätyn tiedon perusteella tapahtumat voi visualisoida Power BI -työkalulla opettajan haluamalla tavalla. Aikaisemmissa kokeiluissamme olimme halunneet selvittää opiskelijoille haasteelliset kohdat ja korjata ne. Tämä ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että kaikki olisi tullut kerralla korjatuksi, vaan meillä oli muitakin haasteita. Opiskelijoilta tuli palautetta, että opintojaksolla aika loppui kesken, ja osa ei koskaan suorittanut opintojaksoa loppuun. Jotkut olivat myös sitä mieltä, että opintojakso oli liian vaativa saatuihin opintopisteisiin nähden. Anssin ohjauksen avulla kehitimme visualisointia vastaamaan paremmin tietotarpeita. Halusimme tietää, paljonko opiskelijat käyttävät aikaa opintojakson tekemiseen, mil-

U U T TA

loin he aloittavat opintojakson ja miten opiskelu etenee annetun opiskeluajan puitteissa. Oppimisanalytiikan tuottaman datan avulla pystyimme näkemään, että suurin osa opiskelijoista käytti opintojakson suorittamiseen aikaa noin 80 tuntia tai hieman sen alle, mutta oli opiskelijoita, jotka käyttivät aikaa yli 100 tuntia. Saimme myös selville, että osa opiskelijoista ryhtyi tekemään opintojaksoa vasta hieman ennen jakson loppua. Pystyimme näkemään opiskelijoiden aktiivisuuden viikonpäivittäin ja kuukausittain sekä sen, kuinka monta kertaa kutakin tehtävää oli yritetty ja kuinka kauan tehtäviin oli käytetty aikaa.

Visualisoinneista näkyy, että tänä keväänä opiskelijat ovat suorittaneet kurssia tasaisesti kaikkina kuukausina ja viikonpäivinä.

Ohjauksen kehittäminen

Otimme saamamme tulokset huomioon ohjauksessa ja korostimme, miten tärkeätä on, että opiskelija aloittaa opintojakson suorittaminen heti kurssiavaimen saatuaan ja tekee opintojaksoa tasaisesti. Lisäsimme opintojaksolle myös toiminnon, joka kertoo opiskelijalle kunkin osion suorittamisen jälkeen, paljonko on vielä tehtävänä. Opiskelija näkee myös piirakkadiagrammista itse oman etenemisensä ja sen, miten tentit ovat menneet. Emme ole ajastaneet tehtäviä, vaan opiskelijoilla on kolmisen kuukautta aikaa suorittaa opintojakso. Osa suorittaa opintojakson viikossa ja osa tarvitsee koko opiskeluajan, mikä kertoo siitä, että opiskelijoiden lähtötaso vaihtelee suuresti. Keväällä 2021 visualisointi toteutettiin vuonna 2020 tehtyjen kysymysten perusteella. Visualisoinnista huomasimme, että tehtävien yrityskertojen määrä on vähentynyt ja opiskelijan eteneminen on sujuvoitunut niin, että yksittäisiin, vaikeiksi koettuihin tehtäviin ei jäädä enää jumiin. Sopiviksi koettuja tehtäviä on suurin osa tehtävistä. Korjaustoimenpiteet ovat siis tuottaneet tulosta. Tämän kevään opintojakso toteutui helmi–huhtikuussa. Kurssia on suoritettu aktiivisesti kaikkina kuukausina eikä pelkästään selvänä piikkinä viimeisten viikkojen aikana. On ilahduttavaa nähdä, että opiskelijat suorittavat opintojaksoa kaikkina viikonpäivinä. (Katso visualisoinnit kuvista.)

Hyötyä kehittämistyöhön

Moniammatillista tiimityötä

Opintojakson suorittaneiden opiskelijoiden määrä on kasvanut vuosi vuodelta, ja tänä keväänä suorittaneita oli ennätysmäärä. Kuitenkin edelleen osa opiskelijoista jättää opintojakson kesken tai kokonaan suorittamatta. Opiskelijan tulisi varautua siihen, että opintojakson suorittamiseen on varattava kolmen opintopisteen vaatima työaika. Oppimisanalytiikka antoi vahvistusta siihen, että opintojakson sisältö vastaa keskimääräistä kolmen opintopisteen työmäärää. Opiskelijaa on pystytty ohjaamaan jakamaan aikaa tasaisesti opintojakson suorittamiseen, ja opiskelijalla on Moodlessa käytössään diagrammi, josta hän näkee suorittamisen kokonaistilanteen ajantasaisesti. Opintojaksosta saatu sanallinen palaute on ollut vuosi vuodelta parempaa, ja monia ongelmia on pystytty selättämään oppimisanalytiikan tarjoaman tiedon pohjalta. Oppimisanalytiikka näyttää konkreettisesti, missä tehtävissä ongelmia on, ja opettaja pystyy käyttämään aikansa oikeiden asioiden korjaamiseen.

Oppimisanalytiikkaa käyttävän kieltenopettajan ei tarvitse olla tekninen asiantuntija, mutta suunnitteluun ja kehittämiseen tarvitaan sellaisten kollegojen työaikaa, joilla on teknistä osaamista. Automatisoitu opintojakso ei ole koskaan kerralla valmis, vaan sen ylläpito vaatii jatkuvaa kehittämistä. Tällaisen opintojakson tekemisessä olisi oltava moniammatillinen tekijätiimi, jossa kieltenopettaja voisi keskittyä sisältöön ja pedagogiikkaan. Moodle-oppimisalusta ei ole myöskään paras työkalu tällaiselle opintojaksolle, koska se ei ole oppiva järjestelmä – kehitettävää riittää monella tasolla.

KIRJOITTAJAT Anssi Gröhn on tietojenkäsittelyn lehtori ja Marita Suomalainen, Laura Väistö ja Merja Öhman ovat kielten lehtoreita Karelia-ammattikorkeakoulussa.

U U T TA

Lahden verkostomaisen Osaamiskeskuksen Osku-kielirobottia esittelee Johanna Hemminki Utelias Technologies Oy:stä.

Tekoäly – peikko vai pelastus? Digitalisaatio on tullut jäädäkseen kieltenopetukseen, ja korona vauhditti sen tuloa entisestään. Onko se uhka vai taika-avain mahdollisuuksiin? Kieltenopettaja näkee varmasti molempia puolia. TEKSTI MARJA AHOLA JA MARIIA BALIASINA KUVA MARJA AHOLA

5/2021

eknologiaa hyödynnetään opetuksessa jo monin tavoin. Sen käyttö ja matemaattiset taidot on usein yhdistetty, mutta nykytutkimukset osoittavat, että myös luovuus kulkee käsi kädessä digitaalisten taitojen kanssa. Digitaalisuutta hyödyntävien opettajien on löydettävä uudenlaista verkkovuorovaikutusta, jotta oppiminen on tehokasta. Mitä mahdollisuuksia digitaaliset palvelut, tekoäly ja automaatio luovat kieltenopetukseen ja oppimiseen? Tekoäly (artificial intelligence, AI) tarkoittaa koneen kykyä jäljitellä inhimillistä päättelyä. Yksiselitteinen määritteleminen on hankalaa, koska älyn tai älykkyyden määrittely itsessään ei ole helppoa. Tässä artikkelissa tekoälyksi kutsutaan ohjelmia ja järjestelmiä, joita käytetään automatisoimaan ja helpottamaan oppimisen eri prosesseja. Näitä

U U T TA

ovat esimerkiksi oppijoille ja opettajille suunnatut tehtävät, vuorovaikutteiset sovellukset, ohjaus, tehtävien arviointi ja palaute sekä oppimisympäristön personointi. Tekoäly on lähtökohtaisesti vuorovaikutteista, ja se tarvitsee ihmistä oppiakseen lisää ihmisten käyttäytymisestä. On yllättävää, että chatbotit ja kielirobotit eivät ole vielä valloittaneet kielenopetuksen kenttää, vaikka niitä on ollut jo pitkään. Chatbotit yleisesti hallitsevat vuorovaikutuksen ihmisen kanssa. Aluksi AI-sovellukset olivat vain irrallisia sanaston oppimisen sovelluksia, mutta pikku hiljaa tutkimus ja pedagogia ovat verkostoituneet keskenään ja tuotekehittäjät ovat ryhtyneet kuulemaan enemmän kieltenopettajia. Tutkimus kertoo samaa kuin kieltenopettajat olisivat voineet kertoa etukäteen: Kieltä opitaan tuottamalla, kontekstissa, funktioissa, vuorovaikutuksessa – ei vain painamalla mieleen irrallisia sanoja. Tuloksena on edistyneitä sovelluksia, jotka hyödyntävät luonnollista kieltä: puheentunnistus, tunteiden tunnistus ja kyky vaihtaa kieltä. Esimerkiksi keskusteluagentit Siri, Alexa ja Google ovat edullisia ja oppivat koko ajan lisää.

Tekoäly tukee toimijuutta ja vapauttaa opettajaa

Analytiikka voi vapauttaa kielenopettajan aikaa vuorovaikutukselle ja laadukkaalle ohjaukselle. Se pystyy korjaamaan vastauksia, seuraamaan opiskelun etenemistä ja havainnoimaan oppimista kieltenopettajille tutuissa tehtävissä kuten monivalinta- ja oikein–väärin-kysymyksissä ja yhdistelytehtävissä. Pedagogien tehtävä on erottaa, mitä kone voi tehdä ja mitä ei, ja näin helpottaa omaa työtään. Korkeamman tason kompleksiseen vuorovaikutukseen ja kielen tuottamisen arviointiin tarvitaan ihminen. Analytiikan kautta saatavat ennustukset nähdään yhtenä merkittävänä tekoälyn hyödyistä – se voi antaa tietoa mahdollisista keskeyttämisistä kouluissa ennen kuin on liian myöhäistä. AI-sovellukset harjoittelevat jo lukemaan käyttäjänsä tunnetilaa, mutta ne ovat vielä varsin kömpelöitä ja tekevät paljon virheitä. Ne osaavat kuitenkin tuottaa myönteisiä oppimiskokemuksia, kannustaa ja synnyttää oppimisen iloa. Tekoäly voi auttaa oppijaa, jolla on erityistarpeita tai oppimisen esteitä. Tekoäly voi lievittää häpeän ja huonommuuden tunteita: kenenkään ei tarvitse tietää, jos tarvitsee tuhat toistoa muistaakseen. Tekoäly ei arvota oppijaa, eikä sen kanssa tarvitse miettiä, mitä vastapuoli ajattelee. Oppimisesta jää digitaalinen jälki, johon voi palata. Ekologiset arvot ja globaali vastuu ovat yksi tulokulma digitaaliseen oppimiseen. Opetus voi olla edullisempaa ja saavutettavaa, jos sitä tarkastellaan kehittyvien maiden näkökulmasta. Toki se vaatii kehitystyötä, mutta kolmansissakin maissa lähes kaikilla on älykännykät, vaikka luku- ja kirjoitustaito saattaa puuttua. Kielenoppimisessa taitojen oppimisella on kaksoisrooli: kehittää digitaalisia taitoja ja kieltä muuttuvassa maailmassa. Tekoäly pystyy tarjoamaan luotettavaa ja hyödyllistä tietoa, mikäli tieto on syötetty luotettavasti. Eettiset kysymykset ovat aina keskiössä, kun käytetään AI-sovelluksia. Tutkimukset osoittavat, että mitä enemmän sovellus muistuttaa ihmistä, sitä parempia oppimistulokset

ovat. Tekoälyä ei saa kuitenkaan inhimillistää liikaa. Keskustelukumppanin teknisen alkuperän tulisi olla läpinäkyvä, ja opettajien ja palveluntarjoajien tulee kertoa avoimesti, mikä sovellus on ja miten se käyttää sille annettavia tietoja. Luotettava tekoäly suojaa käyttäjänsä yksityisyyden, ja turvallisuusriskit on analysoitu ennen palvelun jakamista. Palvelun tarjoaja – ja myös käyttäjä – huolehtii, että vääriä käyttötapoja tai puolueellisuutta yksilöä tai yhteisöä vastaan ei synny. Vuorovaikutteisen luonteensa takia tekoäly soveltuu hyvin kielen tuottamiseen perustuvaan funktionaaliseen kielenoppimiseen. Tekoäly hakee mahdollisuuksia vuorovaikuttaa ja houkuttelee käyttäjäänsä reagoimaan. Se tarjoaa toiston ja osallistavan oppimisen mahdollisuuksia. Mitä aktiivisempaa toimijuutta teknologisten sovellusten avulla pystytään luomaan, sitä syvällisempi vaikutus niillä on. Tekoäly mahdollistaa myös useampien aistikanavien multimodaalisen käytön.

Yhteiskunta muuttuu, muuttuuko kieltenopetus?

Oppiva ja joustava tekoäly mahdollistaa sen, mitä perinteiset digitaaliset oppimateriaalit eivät tee – se oppii, mukautuu ympärillä olevaan yhteiskuntaan ja päivittyy jatkuvasti. Nykymaailmassa kaikki oppimateriaali on vanhentunutta siinä vaiheessa, kun se julkaistaan. Siksi jo aikaresurssin säästämiseksi kannattaa panostaa skaalautuvaan ja ympäristöä lukevaan oppimateriaaliin. Tekoäly edistää korkealaatuista opetusta, tukea, palautetta ja mahdollisuuksia harjoitella maailmanlaajuisesti. Samanaikaisesti tekoäly haastaa pedagogian henkilökohtaistamaan ja hyödyntämään entistä enemmän käänteisen, sekoitetun tai mikro-oppimisen kaltaisia menetelmiä. Hektinen ja sirpaleinen työ on useimmilla arkipäivää, ja nopeimmat ja helpoimmat ratkaisut palvelevat kaikkia osapuolia. Resursseja tekoälyn hyödyntämiseen menee alussa enemmän, mutta skaalautuvuus ja jakamisen helppous palkitsevat ajan myötä. Digitaalinen teknologia lisää tiedon tuotantoa ja avointa jakamista ja luo uusia mahdollisuuksia parantaa koulutuspolitiikkaa, mutta se myös haastaa yhteiskunnan kaikki toimijatasot uudenlaiseen yhteistyöhön ja vastuuseen, jossa opettajan pedagoginen näkökulma on välttämätön. Käytännön kokemuksia robotin käytöstä kieltenopetuksessa voi lukea Liisa Peuran artikkelista Tempuksessa 3/2021. Lue myös Juhani Toivasen kolumni tekoälystä suullisen kielitaidon arvioinnissa seuraavalta sivulta.

KIRJOITTAJAT Marja Ahola on S2-opettaja, joka työskentelee LAB-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektikoordinaattorina. Hän on myös tohtorikoulutettavana LUT-yliopistossa. Mariia Baliasina on venäjän ja englannin kielen lehtori ja asiantuntija LAB-amk:n OSKE LAB -hankkeessa, jonka yhtenä tavoitteena on kehittää kielikoulutusratkaisuja tekoälyn avulla.

Tekoäly suullisen kielitaidon arvioinnissa JUHANI TOIVANEN

Tekoälypohjainen kielenopetus ja -oppiminen on visioasteella. Vaikka materiaali ja opiskeluympäristöt ovat digitaalisia, tekoälyalgoritmeihin perustuvasta arvioinnista ei vielä voida puhua. Ihmisen tekemä arviointi on edelleen opiskelijoiden arvosanojen perustana sekä vieraissa kielissä että muissa aineissa. Mielenkiintoinen kysymys on, voidaanko kielitaidon arviointia tulevaisuudessa automatisoida eurooppalaista viitekehystä hyödyntämällä. Kun mietitään tekoälyä ja sen toimintaa, on ymmärrettävä syvällisesti ilmiö, jolle tekoäly tekee jotain: analysoi, arvioi tai luokittelee. Tekoälyalgoritmien perustana on ilmiön, vaikkapa englannin suullisen kielitaidon tai tarkemmin ääntämisen, kuvaaminen koneen ymmärtämällä tavalla.

Opettajan on kyettävä kyseenalaistamaan tekoälyn suorite. Parhaiten se onnistuu tekoälyn toiminnan ymmärtämisen kautta.

Opettaja voi arvioida puheen sujuvuutta osana kielitaidon taitotasoa: opettajan on helppo tunnistaa sujuva puhe ja erottaa se sujumattomasta. Koneelle tai tekoälylle tehtävä on mahdoton, jos sujuvan puheen parametrejä ei ole määritelty laskettavassa muodossa. Kone ei ymmärrä ennen kuin se laskee; ilmiö on kuvattava numeroina. Yksi puheen mitattava parametri on sävelkorkeus ja puhenopeus eli prosodiikka. Sävelkorkeus eli intonaatio, kuuluvuus eli intensiteetti sekä puhenopeus ja tauotus ovat taustamuuttujia, joiden vaihtelu määrittää, kuinka sujuvalta tai eloisalta puhe kuulostaa. Nämä muuttujat esiintyvät kielen oppijan puheessa ja ovat tekijöitä, joiden avulla opettaja arvioi tuotosta. Opettaja ei välttämättä mitenkään tietoisesti tarkkaile akustisia muuttujia vaan tekee kokonaisarvion. Tekoäly pyrkii jäljittelemään ihmisen tekemää arviointia ja luokittelua. Käytännössä tarvitaan suuri määrä ihmiskoehenkilöiden luokittelua esimerkiksi sen suhteen, onko puhe hyvin sujuvaa, melko sujuvaa

5/2021

vai sujumatonta. Tällaisella opetusaineistolla voidaan sitoa tietyt parametrit ihmisten havaitsemiin sujuvuuden asteisiin.Tämän opetusprosessin jälkeen tekoälyalgoritmilla on valmius tietyn tasoiseen kohdeilmiön luokitteluun ja arviointiin uudessa aineistossa. Tekoälyn vahvuus on siinä, että se analysoi, luokittelee ja arvioi väsymättä ja työajoista välittämättä. Luokittelut ja arviot toimisivat ideaalitapauksissa lopullisen arvioinnin tukena, mutta tekoälyn tekemä arviointi kielen taitotasosta olisi suuntaa antava ja epävarma. Lopullista arviointia tekoäly ei voi tehdä. Opettaja halunnee tietää ennen tekoälysovelluksen käyttöönottoa, mikä kielivariantti ja formaalisuusaste on ollut opetusaineiston pohjana. Onko opittavasta kielestä jokin yleisesti hyväksytty ideaalimalli, jolla tekoälyluokitin on opetettu? Onko tämä ideaalimalli varauksitta tavoittelemisen arvoinen, muuttuuko se ajan kuluessa ja eri alueilla? Huomioidaanko kielen variaatio, vapaa ja kontekstuaalinen vaihtelu esimerkiksi äänteissä? Tekoäly kohtaa suuria haasteita, kun siirrytään merkitykseen eli semantiikkaan. Merkitys on asia, jonka laskennallinen mallintaminen läheskään täydellisesti on mahdoton tehtävä. Suullisen kielitaidon analyysissa ei voida sulkea pois tilanteita, joissa näennäisesti asiaankuulumattomat viittaukset ovat merkityksen kannalta olennaisia. Opettajalle voi tulla tunne, että kone antaa jotenkin lopullisen ja objektiivisen arvosanan. Tällaista mielikuvaa voi olla vaikea vastustaa. Tieto on tässä jälleen avainasemassa: opettajan on kyettävä kyseenalaistamaan tekoälyn suorite. Parhaiten se onnistuu tekoälyn toiminnan ymmärtämisen kautta. Kielitaidon automaattinen arviointi ei kehity ilman massiivista opetusaineistoa, mutta tietosuojakysymykset on selvitettävä erityisen huolellisesti. Puhetietokannat ovat globaalisti haluttua aineistoa. Tekoälyn kehitys kuitenkin vääjäämättä jatkuu ja tehostuu. Tällä hetkellä tuskin osaamme kuvitella mahdollisuuksia, jotka tekoälyllä on esimerkiksi viidentoista vuoden päästä. FT, dosentti Juhani Toivanen toimii Diakissa kielten lehtorina.

U U T TA

Haastava mutta ei mahdoton Näin kuvailtiin kieltenopetuksen nykytilaa SUKOLin järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Lukuvuoden aloitus keräsi lähes sata kieltenopetuksesta kiinnostunutta keskustelijaa. Monessa puheenvuorossa toivottiin paluuta laajempaan pakollisuuteen. TEKSTI ANNA HALME KUVA AINO SUTINEN / SUKOL RY

usi lukuvuosi aloitettiin keskustelemalla kieltenopetuksen nykytilasta ja tulevaisuudesta SUKOLin järjestämässä, kaikille avoimessa etätilaisuudessa. Tilaisuuteen osallistui 94 kieliasiantuntijaa varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, lukiosta, ammatilliselta toiselta asteelta, korkeakouluista, yliopistoista ja vapaasta sivistystyöstä. Keskustelua alustivat kaksi huippuasiantuntijaa: professori emerita Riitta Pyykkö Turun yliopistosta ja apulaisprofessori Sonja Kosunen Helsingin yliopistosta. Heidän puheenvuorojensa jälkeen osallistujat jakaantuivat seitsemään ryhmään, joiden teemat ulottuivat varhaiskasvatuksesta opettajankoulutukseen.

Huolipuheesta ratkaisuihin

Keskusteluissa vaihdettiin kokemuksia siitä, mikä on jo hyvin ja mihin kaivataan muutosta. Riitta Pyykkö toivoi, että huolipuheesta päästäisiin konkreettisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi varhentaminen on nyt toteutunut, ja vaikka se enimmäkseen lisäsikin englannin opiskelua, joissakin suurissa kaupungeissa tilanne on muuttumaan päin. Helsingissä ja Tampereella lähes kolmannes koulun aloittavista on valinnut muun A1-kielen kuin englannin. Seuraavaksi Pyykön mielestä pitäisikin etsiä ratkaisua kielipolun jatkumon varmistamiseen ja eriarvoistumiskehityksen katkaisemiseen. Pyykkö kannusti oppilaitosyhteistyöhön ja muistutti muuttuvista kielen oppimisen tavoista kuten rinnakkaiskielisyydestä tai formaalin oppimisen ulkopuolella opitun tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Kaikki kielitaito olisi tehtävä näkyväksi, ja kaikkea kielitaitoa pitäisi voida hyödyntää. Ajankohtainen kysymys Pyykön mukaan on, mitä voisi tehdä oppiaineiden keskinäiselle vastakkainasettelulle, jota esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinta lisää.

Kielitaitoisista suomalaisista alkaa olla jo pulaa, ei ainoastaan suomalaisessa työelämässä vaan myös kansainvälisillä areenoilla. Tilaisuudessa kuultiin muun muassa, että EU-virkoihin on jo vaikea saada suomalaisia hakijoita. ”On valtiolta suoranaista rahan tuhlausta, että kieliä opiskellaan vasta korkeakoulussa, kun niitä olisi voitu opiskella aikaisemmin perusopetuksessa ja toisella asteella. On saatava valloilleen ajatus, että kaikki kielitaito on tärkeää”, SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna tiivisti keskustelua.

”Mitä voisi tehdä oppiaineiden keskinäiselle vastakkainasettelulle, jota esimerkiksi korkeakoulujen todistusvalinta lisää?” Aika palata pakollisuuteen? Tilaisuuden aikana tuotiin useampaan kertaan esiin, että pakko on hyvä motivaattori ja valinnan mahdollisuus näyttää lisäävän eriarvoisuutta. Sonja Kosunen kertoi, että kun perheiden kouluvalintoja on tutkittu, kielitarjonta on noussut esiin koulupolkuihin vaikuttavana tekijänä. Esimerkiksi muun A1-kielen kuin englannin tarjonta näyttää painottu-

U U T TA

van tietyille alueille. Kaikki saman koulun lapset eivät kuitenkaan valitse tarjolla olevaa harvinaisempaa kieltä, vaan muuta kuin englantia valitsevat todennäköisimmin koulutettujen ja hyvässä taloudellisessa asemassa olevien vanhempien lapset. Kun oppilaat jaetaan koululuokkiin A1-kielen mukaan, eriarvoistavat alueelliset rakenteet heijastuvat koulun arkeen ja edelleen jopa siihen, mihin jatko-opintoihin nuoret sijoittuvat.

”Verkkovälitteinen opiskelu on ainut, mikä nuorisoa motivoi, ja vuorovaikutukseen houkuttelee kännykkä paremmin kuin opettaja.” Riitta Pyykkö muistutti, että kielitaitoon sisältyy vieraiden kielten lisäksi äidinkielen taito. Oman äidinkielen arvostusta täytyisi lisätä varhaiskasvatuksesta asti, olipa äidinkieli suomi, ruotsi tai jokin muu. Myös suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen merkitys korostuu toisen asteen maksuttomuuden ja laajennetun oppivelvollisuuden myötä. Maksuttomuus helpottaa opintojen jatkamista, mutta jos kielitaito ei riitä, opinnot eivät etene. Keskustelutilaisuudessa yhden teemapajan aiheena oli, miten maahanmuuttajien suomen tai ruotsin taidon kehittymistä ja monikielisyyttä voidaan tukea. Pajaa veti Tuulia Hautakoski Oman äidinkielen opettajat ry:stä.

Nykyisin oman kielen opetukseen ei ole opetussuunnitelmaa tai ryhmäkokosuosituksia, vaan sen järjestäminen riippuu kunnista, ja sen opettajilla ei ole samaa asemaa kuin muilla kollegoilla koulussa. Valmistavilla luokilla osa opettajista on epäpäteviä ja oppilasaines on erittäin heterogeenista. Koulun opetuskielen oppimiseen menee 5–7 vuotta, mikä tarkoittaa sitä, että valmistavan luokan opettajat joutuvat päästämään ”raakileita” eteenpäin tavalliseen opetukseen. Oppiaineen kielen tukeminen saatetaan sysätä S2- tai R2-opettajalle; suomi tai ruotsi toisena kielenä on kuitenkin oma oppimääränsä, jolla on omat tavoitteensa. Se ei ole tukiopetusta, eikä sen opettajalta voi vaatia kaikkien eri aineiden opiskeluun liittyvien kielellisten puutteiden selvittämistä. Pajassa kysyttiin, olisiko kuntien velvoittaminen ainut ratkaisu maahanmuuttajien opetuksen ongelmiin, joista suuri osa on rakenteellisia.

Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen

Miten kielitietoisuutta ja monikielistä pedagogiikkaa voidaan tukea varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa? Tästä puhuttiin teemapajassa, jota vetivät Mari Honko ja Sanna Mustonen Jyväskylän yliopistosta. Mustonen tiivisti osaa keskustelusta: ”Kodeista puuttuu tietoa oman äidinkielen merkityksestä kaikelle oppimiselle. Suomen ja ehkä englannin taitoa tuetaan, äidinkieli jää jalkoihin.” Oman kielen kehityksen tukitoimia odotetaan usein liian pitkään. Kaikkia palveluita ei edes ole saatavilla – esimerkiksi puheterapiaa annetaan vain kotimaisilla kielillä. Varhaiskasvatukseen toivotaan lisää S2-opettajia ja panostusta koko henkilöstön kielitietoisuuteen. Monikieliset varhaiskasvatusryhmät ovat monilla alueilla pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Monikielisessä ryhmässä palkitsee kieli itsessään, kielten makustelu, kielitaito ja uuden oppiminen. Lapsen ylpeys omasta kielestä rikastuttaa, ja tietoisuus kielistä ja kulttuureista tuo elämyksellisyyttä ja iloa arkeen, teemapajassa todettiin. Myös perusopetuspajassa korostettiin oman äidinkielen tukemisen merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon kehittämisessä. Marianne Liimatainen Suomen Rehtorit ry:stä veti pajaa, jossa todettiin, että vapaaehtoisuus johtaa eriarvoistumiseen, koska vain hyväosaiset perheet valitsevat lapsilleen kieliä. Ratkaisuksi tarjottiin paluuta pakolliseen toiseen vieraaseen kieleen. Lukujärjestystekniset asiat ovat merkityksellisiä. Usealla taholla on havaittu, että kieliä valitaan enemmän, jos valinnaiskieliä opetetaan muiden valinnaisaineiden kanssa keskellä päivää eikä iltapäivän kaksoistunteina. Kielen keskeyttämiseen peruskoulussa toivottiin valtakunnallisesti yhtenäistä, tiukkaa linjaa. Saavutettavuuden kannalta etäopetus voi olla tyhjää parempi vaihtoehto, mutta se ei saa olla säästökeino – eikä siitä perusopetuksessa juuri edes synny säästöjä, koska opetusryhmiä ei voi jättää ilman valvontaa.

Kieliä toiselle asteelle

Opetushallituksen Anu Halvarin vetämässä lukion teemapajassa ei tyydytty pinnallisiin parannusehdotuksiin vaan

5/2021

U U T TA

uudistettiin koko lukion kieltenopetuksen rakenteet. Yhdessä todettiin, että kannattaa kokeilla kaikkea, mikä alentaa kynnystä kielten opiskeluun. Pajassa kaavailtiin esimerkiksi lyhyitä kurkistus- tai maistelukursseja, joilla ei olisi nykyisten oppimäärien tavoitteita: madaltaisivatko ne kynnystä jatkaa tai aloittaa kielen opiskelua korkeakoulussa? Pitäisikö luoda B4- tai B5-oppimäärä? Vai edustaisivatko nekin jäykkiä, sitovia rakenteita, joista nykyinen sukupolvi ei ole kiinnostunut? ”Verkkovälitteinen opiskelu on ainut, mikä nuorisoa motivoi, ja vuorovaikutukseen houkuttelee kännykkä paremmin kuin opettaja”, kuului yksi kommentti keskustelussa. Halvari harmitteli sitä, että ”matikkamantra” on lyönyt mediassa läpi ja lukiolaiset jättävät kielivalintoja pois, koska vaikuttaa siltä, että niistä ei saa pisteitä todistusvalinnassa. Hänen mukaansa ei tiedosteta, että tietyille aloille voikin esimerkiksi lyhyistä kielistä saada pisteitä. Ohjauksen ja korkeakouluyhteistyön lisäämistä pohdittiin samoin kuin sitä, miten kielitaidon välinearvoa tuodaan paremmin esiin lukiolaisille. Pajassa todettiin kuitenkin, että pakkoakin tarvitaan. Yhdeksi ratkaisuksi esitettiin pakollisen lyhyen kielen palauttamista lukioon. Leena Hämäläinen Tredusta veti ammatillisen toisen asteen pajaa, jossa perättiin kielitietoisuutta työpaikoille. Tutkinnossa tarvittavaa kielitaitoa on mahdollista hankkia työpaikoilla, mikäli vierasta kieltä voi käyttää työssä. Näissä tilanteissa työpaikkaohjaajan rooli on merkityksellinen: kykeneekö hän ohjaamaan opiskelijaa kielitaidon hankkimiseen? Työpaikkaohjaajien koulutukseen on lisättävä kielitietoisuutta ammatillisen kielitaidon hankkimisen näkökulmasta. Pajassa toivottiin ammatillisen toisen asteen ja korkea-asteen kieltenopettajien yhteistyön ja ajatustenvaihdon tehostamista erityisesti nivelvaiheessa. Ammatillinen toinen aste antaa jatko-opintokelpoisuuden, mutta takaako se jatko-opintovalmiudet? Ammattikorkeakouluissa järjestetään tasokokeita, joiden perusteella moni opiskelijoista suorittaa valmentavat kurssit ennen pakollisia kielten kursseja. Osalla opiskelijoista saattaa olla esimerkiksi suomen tai englannin kielessä hyvä suullinen kielitaito, mutta kielen kirjallinen tuottaminen voi olla äärimmäisen haastavaa. Keskustelussa korostui se, että kielitarjontaa pitää lisätä, koska ilman sitä ei voi olla valintojakaan. Monikielisten opiskelijoiden osaamista eri kielissä tulisi nykyistä paremmin saattaa näkyviin. Pajassa esitettiin kieliprofiilin kaltaisen työkalun kehittämistä lukion mallin mukaan myös ammatilliselle toiselle asteelle.

Kielivalinnat ja opettajankoulutus

Marjo Markkanen Jyväskylän yliopistosta veti teemapajaa kielivalintoihin kannustamisesta. Uutta viisasten kiveä ei löytynyt; tiedossa on, että viestiä monipuolisen kielitaidon merkityksestä täytyy vielä rehtoreille, opoille, päättäjille, vanhemmille ja suoraan oppijoille. Opettajan oma esimerkki positiivisena kielen ja kulttuurin lähettiläänä on merkityksellinen samoin kuin keskustelut oppilaiden kanssa ja opiskeluun tsemppaaminen. Oppilaat ja opiskelijat on hyvä saada mukaan kieliä markkinoimaan, sillä vertaiselta tuleva viesti on paras kannustin. Vanhempainillat, kielten esittelytilaisuu-

det, kielten maistelut ja kielisuihkutukset ovat yleensä erittäin kannattavia. Yksi keskustelijoista kertoi esimerkin Helsingistä: ”Olemme käyneet esittelemässä kieliä eskarilaisille. Ennen koronaa saimme sekä ruotsin että saksan A1-ryhmät. Koronan vuoksi viime talvena emme päässeet esittelemään – niinpä ei valittu muuta kuin A1-englantia.”

”Olemme käyneet esittelemässä kieliä eskarilaisille. Ennen koronaa saimme sekä ruotsin että saksan A1-ryhmät. Koronan vuoksi viime talvena emme päässeet esittelemään – niinpä ei valittu muuta kuin A1-englantia.” Koulujen kielivalinnat heijastuvat opettajankoulutukseen hakeutuvien määrään. Kiinnostus on heikentynyt ja aloituspaikkojen määrä vähentynyt joissakin yliopistoissa jopa kymmenillä viime vuosikymmenen aikana. Näin todettiin Kieltenopettajakoulutuksen tila ja tulevaisuuden näkymät -pajassa, jonka vetäjänä oli Outi Veivo Turun yliopistosta. ”Jos töitä ei näytä riittävän, miksi hakeutua tälle alalle?” pajassa kysyttiin. Myös resurssipula vaivaa opettajaopintoja. Yliopistojen ainelaitoksilla valitaan kielten opettamisen ja oppimisen linja tai opinnot, joissa pääsee erikoistumaan kielen oppimiseen. Ainelaitosten, aineenopettajakoulutuksen ja luokanopettajakoulutuksen yhteistyötä voisi edelleen tiivistää ja pohtia, millaisia sisältöjä pitäisi nostaa esiin missäkin kokonaisuudessa. Opetusharjoittelua olisi tärkeää voida suorittaa eri asteilla ja koulumuodoissa. ”Yksi pullonkaula on siirtyminen varhaistetusta opetuksesta alakoulun ylemmille luokille. Sinne kaivataan lisää pedagogista osaamista vieraiden kielten opettamiseen. Niin luokanopettajien muuntokoulutusta aineenopettajiksi kuin aineenopettajien koulutusta monialaisilla opinnoilla luokanopettajan pätevyyteen pitää jatkaa ja kehittää”, Veivo tiivisti. Kielivalintapajan viesti kieltenopettajaksi opiskeleville kuului: hankkikaa jo opiskeluaikana luokanopettajan pätevyys, sillä kaksoiskelpoisuus on valtti ja muuntokoulutukseen pääseminen hankalaa. Jatkuva kielten markkinoiminen ja huoli omasta työllisyydestä rasittaa ja vaikuttaa opettajan jaksamiseen. Keskusteluillan kaltaista tilaisuutta ajatusten tuulettamiseen pidettiin virkistävänä ja antoisana. Tilaisuus antoi myös mahdollisuuden toimivien ideoiden jakoon ja verkostoitumiseen.

U U T TA

Eettisyys ja kestävä kehitys EKKO-hankkeessa pohditaan, miten eettisyys ja kestävä kehitys voidaan ottaa huomioon kieltenopetuksessa.

TEKSTI SALLA-RIIKKA KUUSALU, LEENA MARIA HEIKKOLA, MINNA MAIJALA, MAARIT MUTTA, KATJA MÄNTYLÄ JA JUDI ROSE KUVA SALLA-RIIKKA KUUSALU

iten kieliä voidaan opettaa eettisesti ja kestävästi? Millaisia ovat eettiset ja kestävän kehityksen oppisisällöt ja opetusmenetelmät äidinkielten, toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetuksessa? Vastauksia näihin kysymyksiin selvitetään Turun yliopiston Kieli- ja käännöstieteiden laitoksen (KKL) vuonna 2021 käynnistyneessä, Koneen Säätiön rahoittamassa nelivuotisessa tutkimushankkeessa Eettisesti kestävä kielten opetus (EKKO).

Tutkimustiedon perusteella selvitetään, miten eettisyyttä ja kestävän kehityksen aihepiirejä voitaisiin laajemmin ottaa mukaan kieliaineiden opetussisältöihin. Kieltenopetuksen suhde eettisyyteen ja kestävään kehitykseen Ilmastonmuutos on lisännyt maahanmuuttoa, ja yhteiskunnat ovat nykyään kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisempia kuin ennen. Tarve kestävän kehityksen edistämiseen maailmanlaajuisesti kasvaa kiihtyvää vauhtia. Ympäristön saastumiseen, luonnonvarojen kulutukseen ja ilmastonmuutokseen liittyvät ongelmat koskettavat jokaista, mutta kielten tärkeys ihmisten välisen kommunikaation ja ym-

5/2021

märryksen välineenä näissä asioissa usein unohdetaan. Tätä taustaa vasten EKKO-tutkimushankkeen tavoitteena on selvittää, mitä eettisyys ja kestävä kehitys voivat tarkoittaa kieltenopetuksessa ja kieltenopettajien koulutuksessa. Kysyimme huhtikuussa 2021 Turun yliopiston KKL:n Kielten ilta -tilaisuuteen osallistuneilta kieltenopettajilta ja kieltenopetuksen parissa työskenteleviltä, mitä kestävä kehitys heidän mielestään tarkoittaa kieltenopetuksessa. Kestävään kehitykseen liitettyjen käsitteiden kirjo ulottui yhteiskunnallisesta tasa-arvosta digitaalisiin oppimateriaaleihin. Kouluopetuksessa kestävän kehityksen aihepiirit liitetään usein lähinnä fyysiseen ympäristöön (esimerkiksi ekologisuus, kierrätys), minkä takia niiden saatetaan ajatella koskevan pikemminkin luonnontieteiden kuin kielten opetusta. Sen sijaan kieltenopetuksessa käsitellään erityisesti sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden aihepiirejä, esimerkiksi kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Joissain kieliaineissa, kuten lukion A1-englannissa ja B1-ruotsissa, kestävä kehitys näkyy aiheelle omistetun kurssin teemoissa ja sen myötä oppimateriaaleissa. Materiaaleissa käsitellään kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen lukeutuvia aiheita kuten monikulttuurisuutta, vaihto-opiskelua, ystävyyttä, onnellisuutta ja omaa hyvinvointia. Kieltenopettajien koulutuksessa kestävän kehityksen aihepiirejä ei kuitenkaan välttämättä oteta esille, tai niiden käsittely jää yksittäisen opettajankouluttajan harteille.

Kieltenopetus voi edistää eettisten ja kestävien ratkaisujen löytämistä Muuttuva maailma asettaa erityisesti koulutukselle suuria haasteita, mutta toisaalta juuri kasvatus ja opetus voivat antaa eettisesti kestäviä ratkaisuja moneen koko maailmaa koettelevaan kriisiin. Kieltenopetuksessa eettisyyteen voi liittää hyvin monenlaisia asioita. Kielitaito mahdollistaa osallistumisen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, ja monesti kielitaidon edistäminen johtaa myös parempaan sopeutumiseen vieraassa kulttuurissa. Kieltenopetus lisää

U U T TA

ihmisten välistä ymmärrystä, ja siten sillä on vaikutusta demokratian toteutumiseen yhteiskunnassa. Eettisyys kieltenoppimisessa voi tarkoittaa myös tasavertaista mahdollisuutta hankkia monipuolinen kielitaito. Tämä korostuu tällä hetkellä Suomessa, jossa kielivaranto on kovasti kaventunut erityisesti 2010-luvulta lähtien. Kaikilla pitäisi olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittää omaa kielitaitoaan asuinkunnasta ja yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta. Tämän toteutuksessa on vielä paljon haasteita. Kielen oppiminen linkittyy vuorovaikutukseen, joka yksilölle muodostuu ympäröivän maailman ja siinä asuvien erilaisten ihmisten kanssa. Korona-aikana vuorovaikutus ja esimerkiksi osallistuminen kieltenopetukseen on voinut vaikeutua, koska kaikilla ei ole käytössään sopivia laitteita tai Internet-yhteyttä. Erityisesti ne vuorovaikutukselliset kielen osa-alueet, jotka ovat merkityksellisiä toimijuuden kannalta, ovat saattaneet etäyhteyksien myötä jäädä heikommille kantimille. Yksi tulevaisuuden kieltenopettajien haasteista on se, miten he pystyvät tukemaan lasten ja nuorten vastuullista toimijuutta yhtenä 2000-luvun keskeisenä taitona. Kielten oppiminen luokkahuoneessa ja sen ulkopuolella on osa ekologista systeemiä, joka sisältää yhteiskunnallisen ja kulttuurisen ymmärryksen sekä toimintakyvyn kannalta tärkeitä taitoja.

Tutkimushanke eettisestä ja kestävästä kieltenopetuksesta

Kielten opettamisen ja kieltenopettajien koulutuksen kautta avautuu tärkeä mahdollisuus vaikuttaa kielellisen tasa-arvon kysymyksiin, mutta se voi myös tukea ympäristönsuojelun ja ilmastonmuutoksen torjumisen kaltaisten suurten haasteiden ratkaisemista. Kielitaito lisää kykyä oppia ja omaksua tietoa, mikä tekee globaalien ympäristöongelmien, ihmisoikeuksien, kulttuurierojen ja muiden laajojen kysymysten ymmärtämisen mahdolliseksi. EKKO-hanke selvittää kieltenopettajien ja opettajaksi opiskelevien käsityksiä eettisistä teemoista ja kestävän kehityksen aihepiireistä nimenomaan kieltenopetuksen näkökulmasta. Tavoitteena on ensin kerätä tutkimustietoa kieltenopettajien ja opettajaksi opiskelevien näihin aiheisiin liittyvistä käsityksistä ja asenteista sekä heidän tämänhetkisistä valmiuksistaan käsitellä niitä opetuksessa. Tutkimustiedon perusteella selvitetään, miten eettisyyttä ja kestävän kehityksen aihepiirejä voitaisiin laajemmin ottaa mukaan kieliaineiden opetussisältöihin. Tällaisten aihepiirien käsittely sopii hyvin opetussuunnitelmien antamaan kehykseen sisältöjen laaja-alaisuudesta ja yli ainerajojen käsiteltävistä teemoista. Hankkeen tarkoituksena on myös tutkimustiedon pohjalta tuottaa kieltenopettajille ja opettajaksi opiskeleville oppimateriaaleja ja oppaita, joiden avulla tietoisuutta ja aihepiirien esille tuomista opettamisessa voidaan lisätä. Toiveena on, että lähiaikoina hankkeessa syntyviä pedagogisia ratkaisuja ja oppilaita osallistavia opetusmateriaaleja päästäisiin pilotoimaan kielten oppitunneilla.

Kieltenopetus voi edistää eettisten ja kestävien ratkaisujen löytämistä.

HUOM!

PILOTOINNIN KAUTTA ETEENPÄIN Eettisesti kestävä kielten opetus -hanke (EKKO) etsii kieltenopettajia eettisten ja kestävän kehitysten pedagogisten ratkaisujen kehittämistyöhön. Haluaisitko sinä osallistua? Ota yhteyttä projektitutkija Salla-Riikka Kuusaluun (srkbos@utu.fi) tai hankkeen vastuulliseen johtajaan Minna Maijalaan (minna.maijala@utu.fi).

U U T TA

Kielellisesti vastuullinen pedagogiikka Kielellisesti vastuullinen opettaja asennoituu arvostavasti monikielisyyteen. TEKSTI JENNI ALISAARI

iemmin kielitaito on nähty lähinnä yksilön ominaisuutena, mutta viimeisten vuosien aikana siitä on tullut yhteisöjen tarve. Kielitietoisuus onkin ollut opetussuunnitelmien mukaan osa koulujen toimintakulttuuria jo useita vuosia. Kielitietoisuuden käsitteeseen kuuluu, että jokainen koulun aikuinen on kielellinen malli ja jokainen opettaja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Kukaan ei ”puhu koulua” syntyessään, vaan me kaikki olemme saaneet opetella uuden tavan puhua asioista viimeistään koulun aloittaessamme. Kouluyhteisössä huomion kiinnittäminen kieleen on kaikkien oppilaiden oikeus ja jokaisen opettajan velvollisuus. Kukaan ei ”puhu koulua” syntyessään, vaan me kaikki olemme saaneet opetella uuden tavan puhua asioista viimeistään koulun aloittaessamme. Siksi opiskelukielen haasteiden tunnistaminen palvelee kaikkia oppilaita. Kielen oppiminen jatkuu meillä kaikilla läpi elämän. Onko esimerkiksi roskajuoksu tuttu termi? Entä eläkearmahdus tai kevytyrittäjä? Kieli on oppimisen kohde ja oppimisen väline meille jokaiselle.

Opiskelukielen haasteita ja ainetietoista kieltenopetusta Koulussa käytettävä opiskelukieli eroaa arkikielestä huomattavasti niin rakenteiltaan kuin sanastoltaankin. Kotona

5/2021

saatetaan esimerkiksi sanoa: ”Mun hiukset nousi hassusti pystyyn, kun hankasin niitä ilmapallolla.” Koulussa taas sama asia ilmaistaisiin kertomalla, että hiukset varautuivat sähköllä. Opiskelukielitaito ei kehity itsestään vaan vaatii tietoista huomiota juuri tähän kielenkäyttötapaan. Havahduin itse aikoinaan pohtimaan tapaa, jolla opiskelukielitaidossa tarvittavat yleisetkin sanat vaativat avaamista, kun lukion biologiaa lukeva opiskelija kysyi minulta kannettavan tietokoneen johto kädessään: ”Miten tämä siis liittyy lihasten toimintaan?” Oppikirjan tekstissä luki lihasten supistuvan ärsykkeen johdosta. Miten sähköllä varautuminen ja lihasten supistuminen sitten liittyvät kieltenopettajien työnkuvaan? Kieltenopettajien asiantuntemusta on hyvä hyödyntää pysähtymällä välillä aktiivisesti miettimään, mitkä seikat koulun opetuskielessä saattavat aiheuttaa haasteita kielten oppimissisältöjen ymmärtämiselle. Ovatko esimerkiksi uusien ilmaisujen opettelussa tarvittavat suomenkieliset sanat sellaisia, että kaikki oppilaat tuntevat ne? Kielitietoisen aineenopetuksen rinnalla on hyvä puhua ainetietoisesta kieltenopetuksesta, jossa kielten tunneilla opeteltavaa kieltä lähestytään eri tiedonalojen tekstien avulla. Esimerkiksi englantia opiskeltaessa kielen rakenteita ja sanastoa voi tarkastella lähes mistä tahansa tekstistä. Kun teksti liittyy oppilaiden samaan aikaan opiskelemiin oppimiskokonaisuuksiin esimerkiksi historiassa tai luonnontieteissä, luodaan mielekästä jatkumoa eri oppiaineiden välille nykyisten opetussuunnitelmien linjausten mukaisesti.

Vastuu kielenkäytöstä ja kielen oppimisen tukemisesta

Erityisesti jos koulun opetuskieli ei ole oppijan ensikieli, tehokkaassa pedagogiikassa keskeistä on, että opetuskielen (kielten tunneilla tietysti myös muiden opittavien kielten) ymmärtämistä ja tuottamista tuetaan systemaattisesti eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä. Kielitietoisuus ei yksin riitä, vaan ajattelutapaa olisi laajennettava kohti aktiivista vastuunottoa ja kielellistä vastuullisuutta. Tehokkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti oppilaita on ohjattava tietoisesti kriittiseen ajatteluun ja heille on mahdollistettava

U U T TA

kognitiivisesti oikeantasoiset oppimismahdollisuudet heidän taustatekijöistään riippumatta. Olemme tutkijakollegani Leena Maria Heikkolan kanssa käyttäneet yhdysvaltalaisten Tamara Lucasin ja Ana Maria Villegasin kehittämää viitekehystä linguistically responsive teaching määrittelemämme kielellisesti vastuullisen pedagogiikan pohjana. Käytännössä kielellinen vastuullisuus pitää sisällään sekä opettajan asenteet että hänen tietonsa ja taitonsa. Vastuullinen opettaja asennoituu monikielisyyteen arvostavasti ja on tietoinen kielen, identiteetin ja ympäristön keskinäisistä yhteyksistä. Lisäksi hänellä on tietoa ja taitoja, jotka liittyvät kielen oppimiseen, kielen aiheuttamien haasteiden tunnistamiseen ja kielenoppijoiden taustoihin. Kielelliseen vastuullisuuteen kuuluu olennaisesti opettajan taipumus edistää aktiivisesti kielenoppijoiden asioita. Tämä tarkoittaa, että kukin opettaja kantaa vastuun niistä valinnoista ja toimintatavoista, joilla tuemme jokaisen oppilaan ymmärtämistä ja tuottamista sekä mahdollistamme esimerkiksi jokaisen oppilaan pääsyn osalliseksi oppimistilanteissa käsiteltävistä teksteistä. Tämä ei tarkoita niinkään ilmaisujen yksinkertaistamista ja kielellisten sisältöjen karsimista vaan ennen kaikkea rikasta kielenkäyttöä haastavampia ilmaisuja avaten. Kielelliseen vastuullisuuteen kuuluu olennaisesti myös ajatus siitä, että koko koulu kasvattaa kaikista oppijoista aktiivisia ja osallisia kielenkäyttäjiä niin oppimistilanteissa kuin niiden ulkopuolellakin.

F A K TA

TEHOKKAAN PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA • yhteinen työskentely tietoa rakentaen • kieli- ja lukutaidon kehittäminen kaikissa oppiaineissa • kontekstualisointi: kouluoppimisen yhdistäminen oppilaiden elämään • kognitiivinen haastavuus • opetuskeskustelun kautta opettaminen • kriittiseen ajatteluun ohjaaminen Kirjallisuutta: Cummins J. & Early M. (2015). Big Ideas for Expanding Minds – Teaching English Language Learners Across the Curriculum. Don Mills: Rubicon. Teemant, A., Leland, C. & Berghoff, B. (2014). Development and validation of a measure of Critical Stance for instructional coaching. Teaching and Teacher Education 39, 136–147. Tharp, R. G., Estrada, P., Dalton, S. S., & Yamauchi, L. (2000). Teaching transformed: Achieving excellence, fairness, inclusion, and harmony. Westview Press.

Monikielinen pedagogiikka vahvistaa identiteetin kehittymistä

Keskeinen osa kielellisesti vastuullista opetusta on monikielinen pedagogiikka. Tämä tarkoittaa oppijoiden kaiken kielitaidon näkemistä arvokkaana resurssina oppimiselle. Monikielisessä pedagogiikassa on olennaista, että kaikkia kieliä arvostetaan ja kunnioitetaan. Arvostusta eri kieliä kohtaan voi lisätä yksinkertaisesti tekemällä kieliä näkyväksi koulun kielellisessä maisemassa, esimerkiksi käytävien seinillä. Kielten tunneilla monikielisyyttä voi hyödyntää kahdella eri tasolla: joko satunnaisesti ja spontaanisti esimerkiksi silloin, kun samaa kieltä taitavat oppilaat neuvottelevat keskenään jonkin ilmaisun merkityksestä ensikielellään, tai pedagogisesti suunnitellen. Jälkimmäinen tapa on hyödyllisempi ja tukee oppimistuloksia paremmin. Intentionaalinen, etukäteen suunniteltu monikielinen pedagogiikka voi ilmetä esimerkiksi siten, että oppimistilanteissa oppilaat ohjataan keskustelemaan oppimisen kohteina olevista asioista eri kielillä, hakemaan tietoa eri kielillä tai kirjoittamaan erilaisia tuotoksia eri kielillä. Toki monikielinen pedagogiikka voi tarkoittaa myös ryhmän yhteisiä tuokioita, joissa erilaisia ilmaisuja opetellaan uusilla kielillä. Kiteytetysti voi sanoa, että kielellisesti vastuullisella pedagogiikalla on yksi tavoite: jokaisen oppilaan voimaantuminen toimimaan täyden kykynsä mukaan. Kielellisesti vastuullinen opettaja vahvistaa oppilaidensa identiteettejä ja tarjoaa heille yhtä aikaa tukea mutta myös kognitiivisia haasteita. Toisin sanoen opettaja auttaa jokaista oppilastaan saamaan ilmaa siipiensä alle ja nousemaan lentoon.

V IN K K I

MONIKIELINEN PARIKESKUSTELU Oppilaat valitsevat yhden seuraavista tavoista tekstin sisällöstä keskusteluun (esimerkeissä koulun opetuskieli on suomi): • Keskustelkaa parin kanssa oppimisen kohteena olevalla kielellä. Kirjoittakaa vastaukset oppimisen kohteena olevalla kielellä. • Keskustelkaa parin kanssa suomeksi. Kirjoittakaa vastaukset suomeksi. • Keskustelkaa parin kanssa omilla kielillänne ja suomeksi tai oppimisen kohteena olevalla kielellä. Kirjoittakaa vastaukset suomeksi tai oppimisen kohteena olevalla kielellä. • Keskustelkaa parin kanssa omilla kielillänne ja suomeksi tai oppimisen kohteena olevalla kielellä. Kirjoittakaa vastaukset millä tahansa tai kaikilla näistä kielistä. Esimerkiksi jos oppimisen kohteena on englanti, kirjoittakaa yksi sana tai lause suomeksi tai englanniksi ja asiasta tarkemmin omilla kielillänne.

U U T TA

Pohdintaa päättöarvioinnin

kriteereistä Päättöarvioinnin kymmenestä tavoitteesta suurin osa koskee muuta kuin kielen oppimista. Miten tavoitteista ja kriteereistä tulisi viestiä oppilaille ja huoltajille? TEKSTI HANNA KÖKKÖ KUVA RIDOFRANZ/ISTOCKPHOTO

5/2021

-englannin päättöarvioinnin kriteerit on uudistettu, ja ne ovat herättäneet keskustelua. Ovatko kaikki tavoitteet yhtä tärkeitä? Voiko ylipäätään mitata esimerkiksi kielitietoisuuden tai elinikäisen oppimisen valmiuksien kehittymistä? Opetussuunnitelma pursuaa sivistyssanoja samalla kun nuorten lukutaito heikkenee ja oman äidinkielen sanavarasto supistuu. Puhummeko oppilaiden ja huoltajien kanssa samaa kieltä, kun puhumme tavoitteista ja keinoista niiden saavuttamiseksi?

Konkreettista osaamista

On erittäin tärkeää keskustella siitä, millä kriteereillä oppilas voi suoriutua oppimäärästä hyväksyttävästi sekä millaisia taitoja ja millaista kielen osaamista tavoitellaan, jotta voi saada kunkin arvosanan. Oppilaat suorastaan janoavat tätä

U U T TA

tietoa: ”Ope, mitä minun pitää tehdä, jotta saan kympin? Ope, millä pisteillä pääsee läpi?” Sekä tavoitteiden että kriteerien on oltava oppilaalle hyvin selkeitä, ja niitä on oltava vähemmän. Niistä on riisuttava kaikki muu kuin se konkreettinen osaaminen, jota oppilas tavoittelee – kuuntelun, puhumisen, lukemisen, kirjoittamisen ja vuorovaikutuksen taitoja sekä kulttuuritietoa. Muuten me tukahdutamme oppilaan sanahelinällä, jota hän ei voi vielä itse ymmärtää. Opetussuunnitelman viisi ensimmäistä tavoitetta A-englannille ovat kyllä hyviä, mutta kuinka tarkasti niitä pitää tarkastella arvioinnin yhteydessä, ovatko kriteerit näissä tarpeellisia? Me haluamme toki vahvistaa oppilaan kulttuurista toimintakykyä ja kielitietoisuutta, tavoitteellisuutta ja reflektointitaitoja sekä kehittää jatkuvan kielenopiskelun valmiuksia. Kun teemme sen kaiken hyvin, oppilaan kielitaito kehittyy – ja se on helpommin mitattavissa. Kieli on keino ilmaista itseämme ja tunteitamme ja ymmärtää muita ihmisiä, ympäröivää maailmaa ja sen ilmiöitä. Lukutaidon rapautuminen, josta Pisa-tulokset kertovat, heikentää mahdollisuuksia oppia myös vieraita kieliä. Kielellinen ajattelu ei kehity, kielen rakenteet eivät avaudu, sanavarasto on yhä suppeampi jo äidinkielessä. Mutta sujuvaan viestintään tarvitaan myös kykyä kohdata toinen ihminen. Tarvitaan hyviä tapoja ja suvaitsevaisuutta. Pitää olla tilaa yrittää ja erehtyä, uskallusta heittäytyä käyttämään kieltä jo silloin, kun sitä ei vielä kunnolla hallitse. Ryhmän ja yhteisön tulee olla turvallinen ja kannustava. Vieraan kielen opiskelu on äidinkielen tavoin itsensä kehittämistä, ihmisenä kasvua, jossa aikuisen läsnäolo on tärkeää. Peruskoululainen on keskeneräinen ja epävarma. Siksi olemme yhä enemmän kasvattajia kuin opettajia. Kun luokan sosiaaliset suhteet ovat solmussa, oppiminen on vaikeaa tai jopa mahdotonta. Aikuisen tehtävä on kannustaa ja olla tienviittana, joskus turvakaiteena, ja auttaa valitsemaan sopivat välineet edetä. Joku tarvitsee vahvaa tukea, joku toinen saa siivet. On tärkeää, että oppilaat saavat kokemuksia erilaisista tavoista oppia. Kannustamme lukemaan, pelaamaan, leikkimään vieraalla kielellä. Digitaalisuuskin on oiva apuri. Kokeilemme, eriytämme ylöspäin ja alaspäin. Rohkaisemme puhumaan, tekemään virheitä, luottamaan itseensä. Aina ei voi onnistua, tulee muita asioita tielle. Jonkun repussa painavat vuorenkorkuiset ongelmat.

kymmenestä. Joku olisi saanut kympin, kun olisi vaivautunut. Jokainen kompensoi puutteitaan tai laiskuuttaan tavalla tai toisella. Opetussuunnitelman tavoitteet kielenopetukselle ja oppimiselle ovat hienoja ja tavoiteltavia asioita. Niiden tulee ohjata opettajien koulutusta sekä koulujen johtamista ja resursseja. Meidän tulee tarkastella koko kouluyhteisöä, kun kehitämme oppilaan yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja – myös tulevaisuuden tärkeimmiksi työelämätaidoiksi nimettyjä taitoja. Se, että oppilas tulee toisten kanssa toimeen, kykenee yhteistyöhön ja uskaltaa käyttää kieltä viestinnässä, on kielen oppimisen kivijalka. Murrosiän tuoma itsekriittisyys ja ryhmän aiheuttama paine voivat pahimmillaan viedä nuorelta kokonaan uskon omaan osaamiseensa. Mitään kiusaamista ei saa hyväksyä hiljaa. Toimintaa on suunniteltava ennaltaehkäisevästi niin, että jokainen saa olla oma itsensä ja tuntee olevansa arvokas.

Minkä arvosanan annamme itsellemme?

Yhä enemmän meidän täytyy kouluna ja koulujärjestelmänä löytää keinoja auttaa lapsia ja nuoria elämänhallinnassa, toiminnanohjauksessa, tunnetaidoissa, vuorovaikutustaidoissa, itsetunnon kehittymisessä ja oman äidinkielen hallinnassa. Kielenopetus ei ole irrallinen saareke, kuten ei mikään oppiaine. Me aikuiset olemme esimerkkejä työyhteisöissämme. Minkä arvosanan annamme omille yhteistyötaidoillemme? Meidän on kyettävä auttamaan lapsia ja nuoria selviytymään tässä sekavassa maailmassa. Kaikkialta pursuaa oikeaa ja väärää tietoa, vaatimuksia suoriutua ja paineita menestyä. Ei ihme, jos tulevaisuus pelottaa. Yhä tärkeämpää on oppilaan maailmankuvan eheyttäminen, tiedon rajaaminen ja toiminnan ohjaaminen. Nuoret pursuavat energiaa, jota opettaja ei voi vain hallita vaan jota pitää kanavoida oikeaan suuntaan. Jotta opettajien voimavarat riittävät auttamaan oppilasta suunnistamaan oikein, myös meidän työmme pitää olla selkeää ja johdonmukaista. Päättöarvioinnin kriteerit voisivat parhaimmillaan olla hyvä kompassi ja työkalu. Meidän pitää pystyä puhumaan tavoitteista ja kriteereistä samalla kielellä ja tasolla oppilaiden ja huoltajien kanssa – selkeästi, kannustavasti ja oppimista ohjaavasti.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja

Mitä siis arvioin, kun annan A-englannin päättöarvosanaa nuorelle yhdeksäsluokkalaiselle, joka ehkä teki parhaansa, ehkä ei? Taulukoinko jokaisen suorituksen, mielipiteen, kasvun ja kehityksen? Meillä on kymmenen tavoitetta, jokaisen kohdalla auki kirjatut kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Niistä suurin osa on muuta kuin kielen osaamista. Toki otan huomioon ahkeroinnin, osallistumisen, huolellisuuden. Ja jokaisen vahvuudet. Joku oli hyvä pohdiskelija ja keskustelija, toinen luki kauniisti tekstiä, vaikkei halunnut sanoa vieruskaverille sanaakaan, yksi kirjoitti jo upeita kirjoitelmia, joku muisti kovalla pänttäämisellä kaksi sanaa

KIRJOITTAJA Hanna Kökkö on englanninopettaja Iittalan yhtenäiskoulussa Hämeenlinnassa.

E R I L A I S E T O P P I J AT

Lukivaikeus ja oikeinkirjoitusvirheet Jos oppijan tekstissä sama sana esiintyy monessa virheellisessä kirjoitusasussa ja joskus myös oikein, on syytä epäillä lukivaikeutta. Opettajalla on useita mahdollisuuksia auttaa lukivaikeuksista oppijaa oikeinkirjoituksen haasteissa.

TEKSTI KARI MOILANEN

ukivaikeuksinen oppija tekee tahattomia virheitä tutuissakin sanoissa. Esimerkiksi oma nimi on kirjoitettu väärin. Oppija ei välttämättä mahda virheille mitään; niitä on vain siedettävä. Sana voi esiintyä eri muodoissa – joskus myös oikein – jopa samassa tekstissä (esimerkiksi englannin people voi olla poeple, poepel tai poople). Osaamattomuudesta johtuvat virheet erottuvat yleensä siten, että sana on jatkuvasti väärin samassa muodossa. Osa virheistä on luonteeltaan visuaalisia. Vasen–oikea-kulkusuunta vaihtuu hetkellisesti. Tästä seurauksena kirjainten ”vatsat ja varret” kääntyvät peilikuviksi tai ylösalaisin (dog–bog; dad–bad–pad). Joskus näyttää siltä kuin sana olisi yritetty kirjoittaa lopusta alkuun: ”she saw at wrok andn at school”, kun pitäisi kirjoittaa ”she was at work and at school”. Usein oppija voi huomata virheensä, jos hän lukee sanan ääneen: ”Minähän kirjoitin dog enkä bog!” Luokassa voi käyttää huuliolukua eli liikuttaa ääntöelimiä ilman ääntä. Oppija voi myös varmentaa osaamisensa opettajalle sanomalla sanan ääneen.

H eiku t eiku d – vai mikä siinä oli?

Lukivaikeus aiheuttaa ongelmia äänteiden tarkassa havaitsemisessa ja tallentamisessa. Äännettä haetaan muistista monta kertaa: oliko sanan think alussa t, d vai jotain muuta – vai oliko yhtään mitään? Turhien muistihakujen takia äänteet katoavat työmuistista. Epävarmuus käytössä olevista äänteistä heikentää äänne-edustumien ja kirjain–äännevastaavuuksien syntyä, mikä vaikeuttaa sanojen opettelua. Puhutun kielen ongelmat heijastuvat oikeinkirjoituksessa niin, että kirjaimet vaihtavat paikkaa tai vaihtuvat toisiksi tai niitä puuttuu. Äänteet, jotka ovat lähellä toisiaan, sekoittuvat keskenään: back-sanasta voi tulla bag tai pack. Äidinkielestä poikkeavista äänteistä kuten sibilanteista tai aspiroituneista konsonanteista on vaikea saada otetta

5/2021

(jealous muuttuu muotoon shelos, think-sanasta tulee dink, tink tai ink). Heittomerkki, aksenttimerkit ja ä:n tai ö:n pisteet voivat unohtua. Joitakin kirjaimia on ikään kuin ennakoitu tai varmistettu jälkikäteen – edellisestä esimerkkejä ovat laphyrinth (labyrinth), cirlcle (circle), icuicide (suicide) ja jälkimmäisestä playy (play), cace (case). Sana voi raunioitua tunnistuskelvottomaksi: epool (people), imerical (miracle), ephenety (opportunity). Painon paikan kuuleminen tuottaa vaikeuksia, jolloin sanoista puuttuu osia (remember-sanasta tulee member, develop muuttuu muotoon welop). Kieliopillisia sanoja jää välistä pois, kun oikeinkirjoitus vie liikaa huomiota. Joskus opettaja tulkitsee oikeinkirjoitusongelman sanasto- tai kielioppivirheeksi, jos vaikkapa them-sanan on korvannut the, that-sanan at tai she-sanan he. Ääntämis- ja kirjoitusasun yhteensovittaminen on lukivaikeuksiselle vaikeaa. Varsinkin nopeutta vaativissa tilanteissa kuten sanelussa tai ripeästi etenevässä luokkatilanteessa sana saatetaan kirjoittaa ääntämisasua mukaillen (also muuttuu muotoon alsoe, almost muotoon allmoust tai small muotoon smol). Englanti, venäjä ja ranska ovat tässä suhteessa hyvin haasteellisia kieliä. On työlästä hakea muistista nopeasti erilaisia kirjoitusasuja silloin, kun tekstissä toisiaan lähellä olevissa sanoissa esiintyy sama äänne mutta niiden kirjoitusasut poikkeavat toisistaan (esimerkiksi come, study, rough – /a/; soon, news, true – /u:/). Sama prosessi toteutuu päinvastaiseen suuntaan tekstiä ääneen luettaessa: sanat luetaan kirjoitusasun mukaan tai käyttämällä samaa äännettä kaikissa sanoissa (esimerkiksi you, your, though, tough, out).

Käsiksi taustaongelmiin

Opettajan kannattaa kerätä talteen oppijoiden saneluja ja kirjoitelmia ja pyrkiä luokittelemaan virheitä. Tarkastellessaan useampaa kirjallista näytettä samalta oppijalta opettaja saattaa huomata virheissä systematiikkaa. Virheissä

E R I L A I S E T O P P I J AT

voivat erottua edellä esitellyt fonologiset ja visuaaliset ongelmat, ääntämisen ja kirjoitusasun yhteensovittamisen vaikeus ja erilaiset muistiongelmat; osa virheistä voi jäädä satunnaiseksi. Silmämääräinen arvio virheiden määrästä riittää, niitä on turha laskea. On hyvä selvittää, esiintyykö virheitä enemmän nopeutta vaativissa tehtävissä kuten sanelussa ja lyhyissä tuntikirjoitelmissa. Jos virheitä on vähemmän silloin, kun aikaa on enemmän käytössä, oppija hyötyy lisäajasta kokeessa ja siitä, että kirjallisia tuotoksia voi tehdä kotona. Lisäksi on hyödyllistä kiinnittää huomiota oppijan kykyyn ääntää ja toistaa sanoja ja tunnistaa niitä tekstistä sekä hänen sanavarastoonsa – onko se kehittynyt luokkatasoa vastaavasti? Oppija ei välttämättä hyödy yksinomaan oikeinkirjoitusvirheiden osoittamisesta. Tarvitaan systemaattista ääntämisen opetusta, jossa muistikuvia äänteistä vahvistetaan harjoittelun kautta. Sanoja opeteltaessa ääntämistä ja kirjoitusta voi eriyttää niin, että ensin opetellaan sanomaan sana ja vasta sitten tarkastellaan kirjoitusasua. Myöhemmin ääntämis- ja kirjoitusasut liitetään yhteen harjoituksin. Tehtäviäkin voi vaiheistaa (suullinen harjoittelu – sanojen tunnistamiseen perustuvat tehtävät – kirjalliset tehtävät). Kirjallisista tuotoksista ei tarvitse aina korjata kaikkia virheitä. Oppija ei välttämättä pysty rekisteröimään monenkirjavia korjauksia. Tarkastelun kohde voi vaihdella (tekstin ymmärrettävyys, lauserakenteet, kielioppi ja välillä juuri oikeinkirjoitus). Oppija tarvitsee aina positiivista palautetta: tarina on hyvä virheistä huolimatta. Samalla tavalla äännettäviä sanoja on hyödyllistä kerätä yhteen sanaperheiksi (come, country, lovely, does – /a/; nurse, bird, learn – /ö/). Kerääminen on syytä aloittaa mahdollisimman varhain, kun sanavarasto on vielä pieni. Ryhmiä täydennetään systemaattisesti uusilla sanoilla.

Haamukirjaimia ja ankkuriäänteitä

Oikeinkirjoitus- ja ääntämissäännöt kannattaa kirjoittaa selvästi näkyville luokan seinälle ja oppijalle itselleen vaikkapa vihkoon. Poikkeukset voi kerätä omaksi luettelokseen. Esimerkiksi venäjässä poikkeuksia voivat olla sellaiset sanat, joissa poikkeamat ääntämisen ja kirjoitusasun välillä eivät selity vokaalireduktion tai konsonanttiassimilaation perusteella. Konsonanttiassimilaatiota voi muuten havainnollistaa kirjoittamalla soinnilliset ja soinnittomat kirjainparit allekkain ja vertaamalla niitä jalkapallojoukkueisiin, joissa jokaisella pelaajalla on oma paikkansa (esimerkiksi f ja v pelaavat samalla pelipaikalla kuten myös s ja z). Jos kahden eri joukkueen pelaajat joutuvat rinnakkain (d ja k sanassa vodka), toinen pelaajista menee vaihtoon (tässä tapauksessa d) ja tilalle tulee pelaaja jäljelle jääneen (tässä tapauksessa k:n) omasta joukkueesta mutta samalta pelipaikalta kuin vierasjoukkueen pelaaja (d vaihtuu k:n joukkuetoveriksi, joka pelaa samalla pelipaikalla kuin d, eli äännettäessä d vaihtuu t:ksi). Venäjässä kannattaa pidemmälle edistyneille oppijoille nostaa esiin ajatus juurikonsonanteista, jotka pitävät sanaa koossa mutta joiden ympärillä vokaalit välillä vaihtuvat (golova – glava). Lisäksi konsonanttimuutokset on hyvä ottaa systemaattiseen harjoitteluun, vaikka niitä onkin paljon.

Kirjattavat säännöt voivat olla myös yksittäisiä havaintoja, eikä niitä kaikkia tarvitse ottaa esille samalla kertaa. Muistamista tukee, jos havainnoille keksii mieleenpainuvan selityksen. Englannissa r kontrolloi tavua, siis vaatii tietynlaista vokaalia (turn, learn), kun taas sananloppuinen -e paljastaa edellisen tavun vokaalin kätkemän salaisuuden (make). Ranskan aksenttimerkit ovat oikeasti salaisia koodeja, joiden avulla ääntäminen selviää. Ranskassa osa päätteistä on kovin ujoja, eli niitä ei äännetä (je parle, tu parles). Saksassa vokaalinjälkeinen h pidentää vokaalia (Kühlschrank), koska vokaali tarvitsee lisää elintilaa. Ranskassa ja englannissa tavataan haamukirjaimia: kirjaimet kummittelevat näkymättömissä, ja haamusta näkyy vain silmä eli heittomerkki – huisin pelottavassa tilanteessa sanat liittäytyvät tiiviisti yhteen (isn’t).

Osaamattomuudesta johtuvat virheet erottuvat yleensä siten, että sana on jatkuvasti väärin samassa muodossa. Sanaperheitä voi kerätä myös yksittäisen konsonantin ympärille. Varsinkin kieliopintojen alussa, kun kaikki on uutta, sanoille ei löydy muistipintaa. Äänteestä muodostuu ankkuri, muistikoukku, johon ”ripustetaan” uusia sanoja (esimerkiksi ranskan /ž/: je, jeun, bonjour, l’argent, dejeuner). Sanoja voi rakentaa magneettikirjaimista jääkaapin oveen tai kirjoittaa paperilapuille, joille vaikeat kohdat tai ankkuriäänteet merkitään eri väreillä. Sanoja voi myös visualisoida, valokuvata muistiin. Voi kuvitella vaikkapa Aku Ankan pitämässä lappua, johon sana on kirjoitettu, ja luetella siitä sitten muistinvaraisesti kirjaimet. Ei haittaa, jos menee väärin – Akuhan sen kirjoitti. Lisää harjoitteluvinkkejä jutussa esitettyihin ideoihin Tempuksen seuraavassa numerossa!

V IN K K I

TUNTUUKO TYÖLÄÄLTÄ? Jos luokassa aika loppuu kesken, voit myös jakaa artikkelissa esiteltyjä vinkkejä suoraan oppijoille. Ainakin vanhemmat opiskelijat voivat hyötyä niistä.

VUODEN KIELITEKO

Tampereen kehittäjäopettajat palkittiin Vuoden kieliteko 2021 on myönnetty Tampereen kaupungin kehittäjäopettajille kielivalintojen monipuolistamiseksi tehdystä työstä.

TEKSTI JA KUVA OUTI VERKAMA, SARI PAPUNEN, ANNAMARI RINNE, LEENA PULLI, KIRSI SUMANEN, NINA PIRTTINOKKA JA KIRSI ERASVUO

ampereella siirryttiin varhennettuun kielenopetukseen jo vuonna 2017 Kielenopetuksen kärkihankkeen myötä. Samalla kehitettiin kaupungin Kikatus-malli. Kikatus- eli kielikasvatustunteja tarjotaan yksi viikossa, ja niillä esiopetuksessa olevat lapset pääsevät tutustumaan kussakin koulussa ja sen koulupolulla tarjolla oleviin A1-kieliin. Kikatus-valikoimassa ovat kaikki kaupungin A-kielet (englanti, espanja, kiina, ranska, ruotsi, saksa ja venäjä). Varhennettua kieltä ovat alusta asti opettaneet joko pätevät kielenopettajat tai kaksoispätevät luokanopettajat. Kikatus-tunnit lasketaan opettajan oppitunneiksi, eli kyse ei ole oman työn yli menevistä kerhotunneista.

Kikatus esiopetuksen osaksi

Kärkihankkeen päätyttyä, lukuvuoden 2019–2020 alusta lähtien päätettiin Tampereella vakinaistaa hyväksi havaittu Kikatus-malli osaksi esiopetusta. Päiväkotien kielisuihkutuokioiden ja myös huoltajien kasvaneen kielitietoisuuden myötä on kiinnostus monipuolista kielitaitoa kohtaan kasvanut Tampereella entisestään. Ensimmäiset esiopetuksen Kikatus-tunneille osallistuneet lapset ovat tällä hetkellä vuosiluokalla 2. Tämä ikäluokka tekee kuluvana lukuvuonna A2-kielen valintoja. A1-kielen opiskelun varhennettua alkamaan jo ensimmäisellä luokalla päätettiin Tampereella lukuvuoden 2021–2022 alusta alkaen varhentaa A2-kielikin alkamaan vuosiluokalta 3. Lisäksi A2-kielen kokonaistuntimäärää kasvatettiin 2 vuosiviikkotunnilla. A1-kielen minimiryhmäkoko on 12 oppilasta ja A2-kielen 16 oppilasta. Tuemme kielivalintoja järjestämällä koulukohtaisten kielivalintailtojen lisäksi alueellisia toiminnallisia messutyylisiä kielivalintailtoja, jotka on suunnattu koko perheelle. Näitä iltoja järjestetään helmikuussa ennen kielivalintojen tekoa kolmella eri alueella. Tilaisuudessa on kullakin A-kielellä oma esittelypöytänsä, josta huolehtii kyseisen kielen opettaja, ja paikalla on koordinoiva kielenopettaja vastaamassa huoltajien yleisiin kysymyksiin. Lapsille on tarjolla tehtävärata, jossa he käyvät tutustumassa eri kieliin ja keräävät samalla leimoja tai tarroja kielipassiinsa.

5/2021

Tilastot kertovat kiinnostukseesta Kokoamme Tampereella vuosittain tilastoa siitä, kuinka moni lapsi tai perhe toivoo A1-kieleksi ensisijaisesti jotakin muuta kieltä kuin englantia. Myös A2-kielen toiveet ja valinnat tilastoidaan. Viime vuosien aikana on Tampereella 25–37% ikäluokasta toivonut ensisijaisena valintana A1-kieleksi jotakin muuta kieltä kuin englantia. Lukuvuoden 2020–2021 kielivalinnoissa tehtiin Tampereella uusi ennätys: 37% esiopetuksen lapsista eli kuluvan lukuvuoden 1. luokan oppilaista toivoi A1-kieleksi jotakin muuta kieltä kuin englantia. A1-kielen ryhmiä perustettiin lukuvuonna 2021–2022 Tampereella neljään kieleen. Englanti A2-kielenä -valinta on luontaisesti kasvanut monipuolistuneiden A1-kielen valintojen myötä. Tämä vaikuttaa siten, että kieltenopettajilla on monissa kouluissa enemmän tunteja opetettavanaan ja uusia opettajia on palkattu.

Kehittäjäopettajamalli tukee valintoja

Kielenopetuksen kehittäjäopettajamalliin siirryttiin Tampereella lukuvuoden 2019–2020 alusta. Kehittäjäopettajatiimiin kuuluu kuusi kielenopettajaa, ja tiimi toimii yhteistyössä koordinoivan kielenopettajan kanssa. Malli otettiin käyttöön tukemaan monipuolisia kielivalintoja ja kansainvälisyyttä ja vahvistamaan alueellista vertaismentorointia. Kieltenopetuksen kehittäjäopettajat valitaan avoimen hakuprosessin kautta. Tehtävää voivat hakea Tampereen kaupungin kieltenopettajat. Kehittäjäopettajien toimikausi on kaksi lukuvuotta kerrallaan, ja he saavat noin 150 euron kuukausipalkkion työstään. Kehittäjäopettajien työmäärä on kuukaudessa noin 5 tuntia; kielivalintailtojen aikaan työtunteja voi tulla enemmän, mutta kokonaismäärä tasataan lukuvuoden aikana. Kehittäjäopettajatiimi ideoi ja toteuttaa toiminnallisia alueellisia kielivalintailtoja. Kullakin kehittäjäopettajalla on oma alueensa ja vastuukoulunsa, joihin hän pitää yhteyttä. Kehittäjäopettajat käyvät pitämässä omien vastuukoulujensa esiopetusyksiköissä infotilaisuuksia vanhemmille, ja he ovat opettajien ja huoltajien lisätukena kielivalintojen teossa. Kehittäjäopettajat tekevät yhteistyötä omien vastuukoulujensa

VUODEN KIELITEKO

kieltenopettajien kanssa ja järjestävät yhteisiä tapaamisia, joissa teemana voi olla erimerkiksi kansainvälisen toiminnan kehittäminen. He toimivat ikään kuin kieltenopettajien vertaismentoreina tai sparraajina. Kehittäjäopettajatiimi järjestää kieltenopettajille suunnattuja koulutustilaisuuksia, joita on ollut esimerkiksi toiminnallisuudesta, storyline-metodista ja digityökaluista. Tänä syksynä on mahdollista saada koulutusta robottien käytöstä kielenopetuksessa.

Kokemuksia kehittämisestä

Kehittäjäopettaja on tärkeä linkki koulujen välillä. Hänen kauttaan kulkee tietoa kielivalinnoista yleisellä tasolla ja ideoiden vaihdon tasolla. Työ on monipuolista, koska se pitää sisällään sekä tapahtumien suunnittelua että toteutusta. Tehtävä soveltuu hyvin idearikkaille, kieltenopetuksen kehittämisestä ja tiimityöstä pitävälle opettajille. Kehittäjäopettajat on otettu kouluilla myönteisesti vastaan, sillä kieliin ja kansainvälisyyteen liittyvää lähitukea tarvitaan. Kokemukset kehittäjäopettajana toimimisesta ovat olleet mieluisia: on saatu yhdessä suunnitella ja toteuttaa tiiminä ja työskennellä jokainen oman alueensa koulujen kanssa yhteistyössä. Kehittäjäopettajamallin toteutuminen ei ole kunnan koosta kiinni vaan siitä, että toimintaan löytyy asiasta innostuneita ihmisiä. Kehittäjäopettaja on parhaimmillaan inspiroiva ja kieltenopettajan työtä tukeva henkilö. Kunkin ohjausryhmän koon tulee olla sopiva koulujen ja kunnan kokoon nähden. Kehittäjäopettajalla ei myöskään tule olla liian montaa isoa koulua ohjattavanaan. Kehittäjäopettajamallin onnistumiseen vaaditaan vertaismentoroinnista ja kielenopetuksen kehittämisestä innostunut tiimi, joka saa työstään työtuntien mukaisen korvauksen.

Koko kaupungin asia

Monipuolisten kielivalintojen puolesta tehdään Tampereen kaupungissa lujasti ja määrätietoisesti töitä. Jo varhaiskasvatuksessa päiväkotiryhmät pääsevät tutustumaan eri kieliin. Näitä leikkiin ja toiminnallisuuteen pe-

Kielten kehittäjäopettajat Tampereen maisemissa, vasemmalta Kirsi Erasvuo, Kirsi Sumanen, Outi Verkama, Nina Pirttinokka, Leena Pulli, Sari Papunen ja Annamari Rinne.

rustuvia kielisuihkutuokioita käyvät pitämässä Tampereen yliopiston kieltenopiskelijat. Tampereen kaupunki järjestää vuosittain yhdessä yliopiston kanssa varhennetun kielipedagogiikan kurssin kielisuihkutoiminnasta kiinnostuneille opiskelijoille. Koronan vuoksi lukuvuonna 2020– 2021 toiminnalliset kielivalintaillat pidettiin Tampereella etänä. Iltoja varten toteutettiin kaupungin kieltenopettajien voimin yhteistyössä Mediakoulun kanssa käsinukkevideoita. Etänä toteutetut kielivalintaillat koostuivat tarjolla olevien A1-kielen videoista ja chat-kyselytunnista. Kielitaito on arvokas pääoma, ja on tärkeää rohkaista perheitä tekemään monipuolisia kielivalintoja. On myös tärkeää kannustaa kuntia laajentamaan kielitarjotintaan. Kieltenopiskelun varhentaminen on ollut positiivinen muutos, ja se antaa hyvän mahdollisuuden kielivarannon monipuolistamiseen. Nämä muutokset kasvattavat omalta osaltaan kielitietoisen ja -taitoisen sukupolven, jolle kieltenopiskelu ei ole vain vieraan kielen ulkoa opettelua vaan täynnä elämyksiä ja oppimista tekemisen kautta. Tälle kehitykselle on tärkeää löytää resurssit eri puolilla Suomea myös tulevaisuudessa.

Vuoden kieliteko -palkinto on myönnetty Tampereen kaupungin kielten kehittäjäopettajatiimille, mutta kiitos kuuluu jokaiselle tamperelaiselle kieltenopettajalle! Tampereen kieltenopettajat ovat ottaneet Kikatus-tunnit ja kieltenopetuksen varhentamisen innostuneesti haltuunsa ja olleet mukana tässä uudistuksessa alusta asti. Ilman jokaisen kieltenopettajan panosta nämä laajat kielivalinnat eivät olisi mahdollisia. Kiitämme myös Tampereen kaupunkia sen monipuolisia kielivalintoja arvostavasta ja mahdollistavasta linjauksesta.

Tampereen kaupungin kehittäjäopettajatiimi: • Outi Verkama, koordinoiva kielenopettaja, saksa ja ruotsi, Peltolammin koulu, esiopetus, pk 1–6 • Sari Papunen, saksa ja ruotsi, Takahuhdin koulu, esiopetus, pk 1–9 • Annamari Rinne, englanti, ruotsi ja ranska, Olkahisen koulu, esiopetus, pk 1–6 • Leena Pulli, englanti ja ruotsi, Kämmenniemen koulu, esiopetus, pk 1–9 • Kirsi Sumanen, saksa ja englanti, Annalan koulu, esiopetus, pk 1–6 • Nina Pirttinokka, ranska, englanti ja ruotsi, Tammelan koulu, esiopetus, pk 1–6 • Kirsi Erasvuo, englanti ja ruotsi, Lentävänniemen koulu, esiopetus, pk 1–6

M AT E R I A A L I T J A T E K I J Ä T

”Onhan se aina

juhlapäivä!” Kokeneenkin oppikirjailijan sydäntä sykähdyttää, kun oma kirja tulee painosta.

TEKSTI ANNA HALME

ppikirjan tekeminen voi helpottaa omaa arkityötä ja nopeuttaa tuntisuunnittelua, sanoo Tiina. Markon mielestä omalla kirjalla opettamisen etuna on, että sisällöt ovat tuttuja ja on yksinkertaista hahmottaa, miten oppitunti rakentuu niistä. Samaa mieltä on Sari: ”Kun on itse luonut materiaalin, tuntee sen ja ymmärtää, miten edetä. Tämän tulisi tietysti välittyä kaikille kirjan käyttäjille.” Tiina, Marko ja Sari ovat kieltenopettajia ja eri kustantajien oppikirjailijoita.

Uutta intoa opetukseen

Sari kertoo, että kirjan tekeminen opettaa miettimään uudestaan, miten lähestyä oppimisprosessia, kuinka pilkkoa asioita helposti lähestyttävään muotoon ja missä järjestyksessä edetä. Oppikirjatyö voi myös auttaa pitkän linjan opettajaa innostumaan uudestaan alastaan. Marko toteaa, että kirjan tekeminen opettaa kyseenalaistamaan omia piintyneitä tapojaan: ”Oppikirjailijana minulla on mahdollisuus koko ajan vaihtaa ajatuksia pedagogiikasta muiden ryhmäläisten kanssa, ja tämä kehittää omaa työtäni. Opiskelijoiden opiskelua ja reaktioita seuraan eri tavalla opettaessani omaa kirjaani, koska hehän ovat asian ammattilaisia ja heiltä saatu palaute on tärkeää. Digikirjojen myötä opiskelijat eivät useimmiten tiedä, ketkä oppikirjan ovat tehneet, ja tästä syystä huomaan, että palaute on nykyään avoimempaa ja rehellisempää.” ”Suosittelen oppikirjailua niille, joilla on paloa omaan työhön ja kirjoittamiseen mutta ei liikaa taipumusta uupumiseen”, Tiina sanoo. Hän kehottaa ottamaan rohkeasti yhteyttä kustantajiin, jos oppikirjailijan työ kiinnostaa. Kirjoja tehdään valtaosin iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla. Tiina vinkkaa, että hieman helpotusta voi saada hakemalla apurahoja esimerkiksi Suomen tietokirjailijat ry:ltä tai säätiöiltä. Apurahan turvin voi toisinaan ottaa muutaman viikon vapaata päivätyöstä kirjojen kirjoittamista varten.

Oppikirjailija koko ajan

Tiina kertoo, että kokonaisen kirjasarjan tekeminen peruskouluun tai lukioon kestää vähintään viisi vuotta. Kustantajan toiveena on, että samat tekijät pysyisivät mukana alusta

5/2021

loppuun, mutta elämäntilanteiden takia osa tekijäryhmästä saattaa vaihtua. Tiinan kokemuksen mukaan kirjailijoiden tulee useimmiten sitoutua myös muutosten tekoon kirjojen julkaisun jälkeen. Marko kuvailee kirjantekoa palkitsevaksi mutta työlääksi prosessiksi: ”Moni kirjaa käyttävä ei ymmärrä sitä, että esimerkiksi sanastot ovat käsityötä ja jokainen ääntämismerkki pitää tekijän sinne kirjaan kirjoittaa. Yllätyksenä uudelle tekijälle voi tulla, että äänitteistäkin kirjoitetaan erikseen tarkat roolitetut käsikirjoitukset, mikä on pikkutarkkaa työtä.” Työhön kuuluu olennaisesti käsikirjoituksen oikoluku useassa vaiheessa. Markon kirjailijantyön yhtenä lisänä on markkinointi, joka alkaa tuotteen ilmestyessä ja jatkuu käyttäjäkoulutuksina. Korona-aikaan esittelyt on pidetty etänä, mikä on vähentänyt markkinoinnin kuormittavuutta. Haastateltavat kertovat, että oppikirjailijan on koko ajan pidettävä aistit avoinna ja seurattava maailman menoa. Taustatyötä tehdään lukemalla alan julkaisuja mutta myös mahdollisimman paljon kaikkea muuta. Tiina bongaa kiinnostavia aiheita ja henkilöitä mediasta, ystävien ja kollegoiden puheista ja omilta lapsilta. Marko seuraa videoita ja musiikkia saadakseen selville, mitä ajassa liikkuu. Kommunikointi oppilaiden tai opiskelijoiden kanssa on antoisaa: ”Kun näkee, miten he opiskelevat, miten he oppivat ja mikä heille tuottaa ongelmia, se viedään mukaan oppikirjaan.”

Ensin kootaan ryhmä

Toisin kuin suuri yleisö saattaa kuvitella, kirjailijoiden löytäminen työryhmään on Tiinan mukaan usein erittäin vaikeaa. Kun ryhmä on koottu, otetaan esiin opetussuunnitelman perusteet – mikäli kirjaa tehdään perusopetuksen tai lukion oppimateriaaliksi. Työryhmä purkaa opetussuunnitelman palasiksi ja alkaa kehitellä siitä kehystä tuotteelleen. Alkuvaiheessa päätetään kirjan tai sarjan elementeistä ja aikataulusta: montako osaa ilmestyy, mitä osioita niissä on, onko koemateriaalia, opettajan materiaalia, lisätehtäviä, sähköistä materiaalia ja niin edelleen. Sopimuksessa määritellään materiaalin omistusoikeudet ja säädetään tekijöiden oikeudesta luoda vastaavaa materiaalia toisille kustantajille. Eri kustantajilla on erilaisia käytäntöjä esimerkiksi siinä, voivatko kirjailijat vaikuttaa kuvituksiin ja visuaaliseen

M AT E R I A A L I T J A T E K I J Ä T

ilmeeseen. Tiina kertoo esimerkin projektista, jossa kirjailijaryhmä sai vapaat kädet päättää aikataulusta, kuvittajasta, väreistä, kansista ja tekstien sisällöstä. Kustantaja puuttui lähinnä kirjojen sivu- ja painosmäärään ja sähköisten tehtävien määrään. Tämä on kuitenkin poikkeuksellista. Käytännöt eroavat myös autenttisen materiaalin hankkimisessa. Tyypillisesti mukana on natiivi oppikirjailija, joka tekee tekstejä ja tuo autenttisuutta kirjaan. Tiina kertoo, että sähköisessä materiaalissa käytetään videoita ja linkkejä: ”Usein käytölle pitää pyytää lupa, ja tässä työssä auttaa kustannustoimittaja.” Marko pahoittelee, että musiikkioikeuksien saaminen digikirjoihin on osoittautunut vaikeaksi ja kalliiksi. Esimerkiksi artikkeleihin ja runoihin voi onneksi hakea maksullisia käyttöoikeuksia. Haastateltavat kertovat, että uuden projektin kohdalla analysoidaan olemassa olevan materiaalin vahvuuksia ja heikkouksia. Kohderyhmä on otettava aina huomioon. Kustantaja saattaa lähettää opettajakyselyn, jolla kartoitetaan kentän toiveita ja tarpeita. ”Sarjaa uudistettaessa sama purku tehdään omalle tuotteelle. Pohditaan, missä on onnistuttu ja missä ei niinkään. Tähän lisätään opettajien ja opiskelijoiden toiveet ja toivotaan, että koossa on maistuva keitos”, Marko kuvailee. Osa taustatyötä on tekstien ja tehtävien testaaminen oppijoilla.

”Meidän” materiaali

Tiina, Marko ja Sari korostavat tekijäryhmän luottamuksellista yhteistyötä. On tärkeää, että lopulliseen tuotteeseen ei tule ”minun” ja ”sinun” osuuksia vaan koko materiaali on ”meidän”. Työtä voidaan jakaa esimerkiksi niin, että joku laatii tekeillä olevan luvun käsikirjoituksen, jota kaikki kommentoivat ja muokkaavat. Suuri merkitys on mahdollisilla lausunnonantajilla tai kommentoijilla – mitä useamman näkemykset pääsevät mukaan, sitä laajemmin materiaali palvelee opetuksen tarpeita. Jotta yhteistyö sujuu, tehtävistä ja aikatauluista on sovittava ja sovitusta on pidettävä kiinni. Marko muistuttaa, että tehtäviä muokataan moneen kertaan ja työ vaatii paksua nahkaa: ”Muut tekijät saattavat tyrmätä tehtävät, joita on itse tehnyt työllä ja tuskalla. Tällöin pitää muistaa, että mikäli työryhmässä on vahvasti eriäviä mielipiteitä asiasta, niin ympäri maata niitä eriäviä mielipiteitä on varmasti vielä enemmän. Ja nämä mielipiteet kaikuvat nykyään todella äkkiä ja äänekkäästi somen myötä.” Sari painottaa, että oma minä on välillä siirrettävä syrjään, sillä tärkeintä on oppikirjan toimivuus: ”Usein materiaalia luodaan todella paljon yli tarpeen, joten on opittava luopumaan osasta, siitäkin, joka tuntui itsestä ihan parhaalta. Kaikilla on omat vahvuutensa ja työryhmässä on parhaassa tapauksessa tosi kivaa, joten en haluaisi työskennellä yksin.” Tiinakaan ei haluaisi kirjoittaa yksin: ”En usko, että siitä myöskään syntyisi mitään hyvää. Jokainen tietää, miten helposti omille virheilleen sokeutuu.” Hän sanoo, että parhaiten ryhmä toimii, jos jäsenet täydentävät toisiaan ja kaikki arvostavat toistensa työtä: ”On hyvä, että ryhmässä yksi osaa hyvin tekniset asiat, toinen on tarkka pilkuttaja, kolmas luova tuottaja ja neljäs tuntee vaikka kohdekulttuurin hyvin.” Marko kertoo, että vahvuusalueet voivat vaikuttaa ryhmän keski-

näiseen työnjakoon: ”Joku hoitaa enemmän oppimaan oppimisen käsikirjoittamista, joku toinen äänitekäsikirjoituksen hiomista. Joku ottaa visuaalisena ihmisenä eniten vastuuta kirjan taittoon liittyvistä ratkaisuista, joihin tekijät voivat vaikuttaa.” Kustannustoimittajalla on merkittävä rooli lankojen käsissä pitäjänä, aikatauluttajana ja ongelmien ratkojana. Kirjanteossa on tärkeää luottaa omaan ammattitaitoonsa mutta samalla ymmärtää, että oma tyyli ei ole ainoa oikea. ”Jokainen opettaja toimii omassa todellisuudessaan, joka voikin naapurikoulussa olla jotain ihan muuta”, Tiina muistuttaa. ”Kirjassa ei ole koskaan sopivasti tehtäviä, vaan niitä on aina liian vähän ja toisten mielestä liian paljon”, Marko kuvailee. Hyvässä työryhmässä kuunnellaan kaikkia ja tehdään kompromisseja. Sari korostaa, että tavoitteena on luoda paras lopputulos oppijan kannalta. Marko kertoo, että joskus päädytään äänestämäänkin yksittäisistä ratkaisuista.

Sähköisyys on edistysaskel

Marko on ollut mukana oppikirjahankkeissa parikymmentä vuotta. Hänen mukaansa digikirjat ovat muuttaneet työtä huomattavasti: ”Monet painetun kirjan tehtävät eivät taivu digiin. Tästä syystä kirjoitusprosessissa kirjoitetaan rinnakkain tehtävät painetun kirjan muotoon ja digikirjan toteutukseen. Kun painettu kirja on saatu valmiiksi, alkaa digikirjan toimittaminen ja toteutuksen tarkistaminen. Tässäkin työn määrä on tuplaantunut.” Kaikki tekijät pitävät kuitenkin sähköisyyttä edistysaskeleena kieltenopetukselle. ”Digitaalinen materiaali on valtava lisäapu ja ilo sekä opettajalle että opiskelijalle. On monipuolisia ja laajoja lisämateriaaleja, joista valita itselle sopivimmat”, Sari suitsuttaa. Marko kehuu äänitysmahdollisuuksia, videoita ja digitaalisuuden kautta tulevaa pelillisyyttä. Sähköisyys on mahdollistanut materiaalin muokkaamisen ja virheiden korjaamisen julkaisun jälkeen. Marko on havainnut oppimisessa haasteita, jotka eivät johdu materiaalista vaan nuorten puutteellisista opiskelutaidoista: ”Heille tietokone ei ole työväline kuten meille aikuisille vaan loputon viihdekeskus.” Tiina sanoo olleensa vannoutunut painetun kirjan kannattaja ennen kuin alkoi tehdä sähköistä oppimateriaalia. Hän luettelee sähköisyyden etuja: ”Audioiden lisääminen itse materiaaliin auttaa ääntämisen ja kuuntelun harjoittelussa. Eriyttäminen on sähköisessä oppimateriaalissa helpompaa. Heikompia opiskelijoita voidaan auttaa hyvin yksinkertaisilla tehtävätyypeillä ja esimerkiksi luetunymmärtämiseen lisätyillä audioilla tai sillä, että vaikeammista sanoista saa klikkaamalla tarkistettua suomennoksen. Ylöspäin voidaan taas eriyttää lisäämällä opiskelijoille vinkkejä autenttisiin materiaaleihin ja erilaisilla soveltavilla tehtävillä.” Sähköinen materiaali sopii erittäin hyvin omatoimiseen, toistavaan harjoitteluun. Opetuksessaan Tiina käyttää sähköistä materiaalia pääosin kuten painettua kirjaa. Tunnilla kuunnellaan, puhutaan, käännetään ja harjoitellaan yhdessä toisten kanssa. Marko huomaa kuitenkin yhden suuren eron perinteisen painetun kirjan ja digikirjan välillä: ”Kirjan painosta tuleminen on aina hieno hetki. Kirjan tullessa kotiin se pitkä yhteinen työ konkretisoituu. Digikirjan valmistuminen ei tuota samanlaista tunnetta.”

M AT E R I A A L I T J A T E K I J Ä T

Kansainvälisyyttä

lukioon

Tunnetko nämä kotikansainvälisyyden mahdollisuudet? TEKSTI ANU HALVARI, ANNE-LAURE RIGEADE, ULRIKE EICHSTÄDT, SIINA SAMMALISTO JA TUIJA MÄKINEN KUVA RIDO FOTOLIA / GOETHE-INSTITUT

LY H Y E S T I

SCHULWÄRTS!

TEKSTI ULRIKE EICHSTÄDT

Schulwärts! on Goethe-Institutin projekti saksalaisille opettajaopiskelijoille ja opettajille. Projektissa tarjotaan työharjoittelupaikkoja eri maista, ja siihen voivat hakea kaikkien kouluasteiden ja oppiaineiden opettajat. Työharjoittelu kestää 2–4 kuukautta, ja ehtona on, että hakija osaa jotakin vierasta kieltä (englanti vähintään B2-tasolla). Kokemus saksan opetuksesta vieraana kielenä katsotaan eduksi. Harjoittelijat voivat olla minkä tahansa oppiaineen opettajia, ja tämä tarjoaa hienoja mahdollisuuksia oppiainerajat ylittävään yhteistyöhön. Saksalaisen harjoittelijan avulla on mahdollista tukea suullisen kielitaidon ja kulttuuritaitojen kehittymistä. Aito vuorovaikutus saksankielisen henkilön kanssa voi myös vaikuttaa positiivisesti opiskelumotivaatioon. Harjoittelija tarvitsee koulussa vastuuohjaajan, joka organisoi itse harjoittelun, ja me Goethe-Institutilla tarjoamme tähän apua ja yhdistämme kiinnostuneet harjoittelijat ja opettajat. Tuemme myös työharjoittelun osapuolia konkreettisissa asioissa koko harjoittelun ajan. Schulwärts! on helppo väylä tarjota saksankielisille opiskelijoille/opettajille harjoittelupaikka ja innostua kansainvälisestä yhteistyöstä! Website in English: www.goethe.de/en/spr/unt/for/sch.html

RANSKAN KIELIASSISTENTIT TIIVISTELMÄ ANNA HALME

Kieliassistentti-ohjelman kautta ranskanopettaja voi saada luokkaansa apuopettajaksi syntyperäisen ranskan puhujan. Tavoitteena on motivoida oppijoita, rohkaista heitä kommunikoimaan ranskaksi ja lisätä kulttuuritietoisuutta luokassa. Kieliassistentti voi myös auttaa opiskelijoita kieliprofiilin kartuttamisessa. Kieliassistenttia haetaan ennen lokakuun alkua, ja hakuprosessi kestää seuraavaan kevääseen asti – hae ensi syksynä lukuvuotta 2023–2024 varten! Kieliassistentti saapuu koululle seuraavan lukuvuoden syyskuussa. Jos halutaan, että kieliassistantti opettaa 2–3:ssa lähekkäin sijaitsevassa koulussa, asiasta on mainittava haun yhteydessä. Koulu tai koulut maksavat asisstentin palkan, joka Suomessa on 1 200 euroa kuussa. Assistenttia voi hakea 6–12 kuukaudeksi. Lisätietoja: anne-laure.rigeade@france.fi / Ranskan instituutti

5/2021

usi lukiolaki vahvistaa vanhojen tuttujen kuten laaja-alaisen osaamisen, työelämäyhteistyön, ohjauksen ja hyvinvoinnin asiaa. Lakiin asti on nyt saatu myös maininta kansainvälisyydestä. Kieltenopetuksessa kansainvälisyys ja globaaleissa yhteyksissä toimiminen on yksi päätavoitteista ellei peräti ainut. Mitenpä muuten opiskelijamme maailmaa kohtaisi kuin kielitaidot kainaloissaan. Mutta kansainvälisyyttä on mahdollista edistää kotoakin käsin. Näistä muutaman esimerkin antavat – monikielisesti – seuraavissa jutuissaan Ranskan instituutin koulutusasioista vastaava Anne-Laure Rigeade, Goethe-Institutin Ulrike Eichstädt ja Suomi–Venäjä-Seuran aluejohtaja Tuija Mäkinen. Käyttäkäämme hyödyksi tarjonta, joka jos mikä on uuden LOPSin hengen mukaista.

Programme d’assistants de langue française

Le programme d’Assistants de langue, créé en 1905, compte aujourd’hui 67 pays partenaires. Ce programme concerne, au total, 6 000 assistants par an, dont 1 500 Français partant à l’étranger et 4 500 étrangers étant accueillis en France ! L’assistant de langue accompagne un professeur de français en Finlande et partage sa culture avec les élèves. Bénéficiez de ce programme exceptionnel pour offrir à vos élèves la présence d’un natif en classe ! La présence de l’assistant de langue permet une approche vivante des langues, favorise les échanges authentiques et l’immersion linguistique. Les objectifs pédagogiques sont donc de : • Encourager les élèves à communiquer et donc à développer leurs compétences orales ; • Aider l’enseignant lorsque celui-ci veut placer ses élèves dans des situations de communication authentiques avec un natif ; • Apporter une présence française et un partage de cultures, en particulier de cultures jeunes ; • Compléter l’enseignement du français par des activités faites en classe ou hors de la classe autour de la langue et de la culture française ; • Motiver les apprenants en les mettant en contact avec un jeune Français proche de leur âge. Rôle et place dans le plan d’enseignement national : • Le recrutement d’un assistant de langue en Finlande favorise l’internationalisation des établissements en apportant une autre culture européenne.

M AT E R I A A L I T J A T E K I J Ä T

• Il s’inscrit également dans les recommandations formulées par le conseil de l’Europe et OPH en Finlande de favoriser l’approche actionnelle par tâche, et d’apprendre la langue étrangère en contexte. • L’assistant de langue peut accompagner les élèves dans le développement de leur profil linguistique, tel que cela est recommandé : https://kieliprofiili.com. Modalités de recrutement : • Le nombre d’assistants de langue par pays doit être établi au plus tard au 1er octobre de chaque année, en fonction des demandes transmises par les chefs d’établissement à l’attachée de coopération pour le français à l’institut français de Finlande : anne-laure.rigeade@france.fi. • Les chefs d’établissement peuvent formuler, en sus des critères généraux d’éligibilité établis pour ce programme par France Éducation international, des critères d’âge ou de type de diplômes lorsqu’ils transmettent leurs besoins. • La campagne de recrutement se déroule de novembre à janvier pour la rentrée de septembre. • Une commission bilatérale France-Finlande (depuis 2020 : en visioconférence) est organisée entre les partenaires pour décider de la sélection. Des entretiens sont ensuite organisés au mois d’avril. • Les candidats retenus reçoivent confirmation au mois de mai. Ils reçoivent une formation de préparation au départ durant l’été, grâce à France Education International. Conditions : • L’assistant de langue peut intervenir dans 2 ou 3 établissements proches géographiquement, mais cela devra être indiqué dans la fiche de poste. • Le ou les établissement.s intéressé.s rémunère.nt directement l’assistant de langue. Il peut moduler le salaire s’il propose des avantages en nature, par exemple s’il prend en charge le logement. Dans ce cas, l’avantage en nature est intégré au salaire. • En Finlande, le salaire à verser à l’assistant de langue est de 1200 euros par mois. • L’assistant de langue peut venir passer entre 6 et 12 mois en Finlande. • Le programme s’applique à tout le pays et tous les établissements de toutes les villes peuvent en bénéficier.

Schulwärts! – mehr Sprechen im Unterricht Das Projekt „Schulwärts!“ ermöglicht den kulturellen und beruflichen Austausch zwischen (angehenden) Lehrer*innen aller Schulformen, von der Primarschule bis zum Abitur, Berufsschulen mit eingeschlossen. „Schulwärts!“ ist ein Projekt des Goethe-Instituts mit der Aufgabe deutsche Lehramtstudierende und Schulen rund um die Welt zu verknüpfen. Lehramtsstudierende und (angehende) Lehrkräfte können sich für ein zwei- bis viermonatiges Praktikum mit einem eigenen Projekt bewerben, das sie eigenverantwortlich in einer Schule im Gastland absolvieren. Bewerben können sich Lehramtstudierende und Lehrer*innen aus Deutschland aller Schulformen und Fächerkombinationen. Die einzige

Voraussetzung ist, dass man Fremdsprachenkenntnisse hat (zumindest Englisch auf dem B2 Niveau). Mögliche Zusatzqualifikationen im Bereich Deutsch als Fremdsprache sind von Vorteil. Das Besondere an dem Programm ist, dass nicht nur zukünftige Deutschlehrer*innen ein Schulwärtspraktikum absolvieren können, sondern auch im Beruf stehende Lehrer*innen aller Fächer, und das bietet den Schulen viele Möglichkeiten. Zum Beispiel hier in Finnland könnte eine Schule eine*n Praktikant*in haben, der*die die Fächer Geschichte, Deutsch und Sport unterrichtet. Das ist aus finnischer Perspektive eine interessante Fächerkombination, die sicherlich fächerübergreifende Arbeit ermöglicht. Mit Hilfe von deutschen Praktikant*innen wird auch auf eine andere Art und Weise das Sprechen und Authentizität im Unterricht gefördert. Ein*e Muttersprachler*in im Klassenzimmer trägt zur Motivation der Schüler*innen bei und ermöglicht einen viel tieferen kulturellen Austausch, als man es im normalen, finnischen Schulkontext umsetzen könnte. Das Projekt wird von Deutschland aus koordiniert, aber das Goethe-Institut in dem jeweiligen Land hilft bei der Verknüpfung der Praktikant*innen und den Schulen. Die Bewerber*innen erhalten in Deutschland eine Einführung. Für den Aufenthalt im Ausland bewerben sich die Kandidat*innen mit einem Projekt. In Finnland sorgt das Goethe-Institut Finnland dafür, dass jede*r Praktikant*in eine passende Schule findet. Wir bereiten die betreuende Lehrkraft auf das Praktikum vor und verknüpfen die beteiligten Personen miteinander. Zusätzlich helfen wir den Praktikant*innen und betreuenden Lehrkräften bei den praktischen Aspekten während und nach dem Praktikum. „Schulwärts“ ist eine einzigartige Möglichkeit für die Schulen, eine*n Praktikant*in aus Deutschland zu bekommen. Genauere Informationen: www.goethe.de/schulwaerts • Erfahrungsberichte: www.goethe.de/de/spr/unt/for/sch/pra/fin.html • Bei Interesse wenden Sie sich bitte an: bkd-helsinki@goethe.de

Suomi–Venäjä-seura perustaa Virtuaalimestan Nykyisin kielitaitoa ei pidetä itseisarvona, vaan se on apuväline, jolla tehdään eri ammateissa käytännön asioita. Kielitaitoa on lisäksi kyky kommunikoida eri kulttuureista tulevien ihmisten kanssa ammatillisesti ja kulttuurisesti. Suomi–Venäjä-seura sai Cultura-säätiöltä avustuksen Virtuaalimesta-hankkeeseen, jonka avulla haluamme edistää oppiainelähtöistä yhteistyötä suomalaisten ja venäläisten koulujen kanssa. Luomme syksyn 2021 aikana yhteistyöstä kiinnostuneille painotetun oppiaineen yläkouluille, lukioille, ammatillisille oppilaitoksille ja ammattikorkeakouluille kontaktifoorumin ja mahdollisuuden tavata venäläisiä yhteistyökumppaneita verkossa. Lisäksi järjestämme neljä eri oppiainekokonaisuuksien ympärille kohdennettua seminaaria loka–marraskuussa. Uskomme, että tiedollisen yhteistyön myötä myös kiinnostus kielitaidon kehittämistä kohtaan kasvaa. Tutustu tarkemmin: suomivenajaseura.fi/virtuaalimesta, #virtuaalimesta #виртуальноеместо #suomivenäjäseura • Lisätietoa: aluejohtaja Tuija Mäkinen, virtuaalimesta@venajaseura.com

M AT E R I A A L I T J A T E K I J Ä T

Työpari kokeita laatimassa Valtakunnalliset 9. luokan kielten kokeet ovat kokeneiden kieltenopettajien laatimia, ja niitä kehitetään käyttäjiltä saadun palautteen pohjalta. Kaksi kokeentekijää kertoo, miten koe etenee ideasta valmiiksi. TEKSTI ANNA HALME KUVA AINO SUTINEN / SUKOL RY

altakunnallisten kokeiden laatiminen yhdessä työparin kanssa hyödyttää kokeentekijöiden omaa arkityötä. Tätä mieltä ovat Juha Helvelahti ja Anne Suontaus, joilla on kokemusta ruotsin valtakunnallisen kokeen tekemisestä. Juha opettaa Vuoniityn peruskoulussa Helsingissä ja Anne Kuninkaantien lukiossa Espoossa. ”Olemme kokeneet hyväksi sen, että työparista toinen on peruskoulusta ja toinen lukiosta. Palaute on puolin ja toisin hyödyllistä, kun huomaamme, mitä perusopetuksessa ennätetään opiskella ja mitä lukiossa odotetaan osattavaksi”, he sanovat.

Suunnittelu alkaa keväällä

Valtakunnalliset kokeet tilataan alkuvuodesta kouluille, ja koepäivät ovat yleensä huhtikuussa. Kokeiden suunnittelutyö on alkanut jo melkein vuotta aikaisemmin työparien muodostamisella kuhunkin kieleen ja oppimäärään. Kokeet laaditaan A-kielistä englantiin, ruotsiin, saksaan ja ranskaan. Vuosittain tehdään myös keskipitkän ruotsin ja lyhyen saksan ja ranskan kokeet. Harvemmin saatetaan laatia kokeita muihinkin lyhyisiin kieliin, viimeksi B-espanjaan vuonna 2020. Kesälomien alettua pidetään kaikkien työparien yhteinen starttikokous, jossa sovitaan kokeen yleisistä periaatteista, esimerkiksi siitä, että A-kielten monivalinnat kirjoitetaan tavoitekielellä. Kokouksessa käydään läpi kokeen tehtävien ja kielen osa-alueiden painotukset ja pisteet, jotta kaikissa kokeissa on sama yhteispistemäärä ja kesto. ”Opettajatyöpari ideoi kokeeseen juonta tai punaista lankaa ja alkaa etsiä sopivia tekstipohjia. Raaka työ tehdään pitkälti kesäloman aikana, jolloin laaditaan alustavat tehtävät”, Juha ja Anne kertovat. Työparit voivat jo kesällä kommentoida toistensa tehtäviä, mutta lisäksi koeluonnos lähetetään kommentoitavaksi opettajille, jotka eivät osallistu itse tehtävien laadintaan. Kokeita voidaan esitestata, yleensä jollakin lukion ensimmäisen vuoden ryhmällä. Kommenttien ja esi-

5/2021

testauspalautteen perusteella kokeeseen tehdään muutoksia syys–lokakuun aikana, minkä jälkeen kokeen tarkistaa kohdekieltä äidinkielenään puhuva asiantuntija. Tammikuun alussa työpari saa tarkistettavakseen audiot, videot ja taitetun kokeen, ja tämän jälkeen kokeen laatimiseen liittyvä työ päättyy. Prosessi on melkoisen pitkä, seitsemän–kahdeksan kuukautta.

M AT E R I A A L I T J A T E K I J Ä T

Uutta: videot ja pistetaulukot Kuullunymmärtämistehtävien äänitteet ja videot saatetaan valmiiseen muotoon marras–joulukuussa. Äänitteet tehdään studiossa, ja videoista vastaa ammattikuvaaja. Video on tuonut yhden uuden työvaiheen, josta Juha kertoo näin: ”Perinteisen auditiivisen kuuntelun ohelle tuli vuonna 2019 video-osio, johon pyritään löytämään henkilöitä, jotka puhuvat kieltä omana äidinkielenään. Suunniteltu käsikirjoitus muuttuu kuvauksissa puhujan suuhun sopivaksi, koska esiintyjät pyrkivät käyttämään kieltä mahdollisimman luonnollisesti. Muutoksia voi tulla paljonkin, ja ne täytyy kuvausten jälkeen siirtää kokeen opettajan osiossa olevaan käsikirjoitukseen.” Pistetaulukoiden uusiminen on aloitettu kesällä 2019. Aiemmin koe on arvioitu SUKOLin 20 prosentin taulukolla. ”Sitä haluttiin muuttaa, koska valtakunnallinen koe ei pohjaudu tiettyihin kappaleisiin ja kielioppiasioihin. Lopputulos hakee vielä muotoaan”, tekijät kuvailevat. Alkuperäistä 20 prosentin taulukkoa on helpotettu yläpäästä. Juhan ja Annen mukaan pisterajojen määrityksen ongelmana on, että ne määritellään jo ennen kuin kokeet on pidetty. Esitestauksen antama palaute helpottaa tätä haastetta hieman.

Palaute linjaa tulevaisuutta

Jokaisen kokeen mukana on palautelomake, joka opettajaa pyydetään täyttämään ja palauttamaan. Juha ja Anne harmittelevat sitä, että vuosi vuodelta palautteen määrä on vähentynyt kaikista kokeista A-englantia ja B-ruotsia lukuun ottamatta. Koronatilanne on vaikuttanut tähänkin. Tekijät toivovat, että opettajat jaksaisivat vielä lukuvuoden loppupuolella toimittaa kokeesta palautteet, jotka otetaan huomioon kokeiden kehittämisessä. Kehitystyön tavoitteena on, että kokeet mittaavat oppilaiden keskeistä kielitaitoa ja että ne palvelevat käyttäjiä vuosi vuodelta paremmin. Palautetta aletaan mahdollisesti kerätä sähköisesti; jospa sen antaminen tällöin koettaisiin vaivattomammaksi. Entä tulevaisuus? Minkälainen koe voisi olla jatkossa? Tekijöiden mielestä tavoitteena pitäisi olla sähköinen koe, jossa esimerkiksi kuvia ja värejä voi käyttää monipuolisemmin. Juha ja Anne painottavat, että erityisen tärkeää olisi saada oppilaalle mahdollisuus määrittää kuullunymmärtämisen vastaustaukojen pituudet. Tämä helpottaisi varsinkin nuoria, joiden äidinkieli on muu kuin suomi ja joilla jo kysymyksen ymmärtämiseen menee helposti enemmän aikaa. ”Voisi pohtia sitäkin, että valtakunnallinen koe olisi jatkossa vielä hieman lyhyempi, jotta oppilas ennättää tehdä sen 60 minuutissa. Nyt kokeen käsikirjoituksessa mainitaan mahdollisuus varata kokeeseen 75 minuuttia opettajan harkinnan mukaan, koska kokeen pistemäärä on 80 eikä painokertoimia käytetä paljon. Koe ei saa olla nopeuskilpailu. Oppilaalla pitää olla aikaa miettiä ja suunnitella esimerkiksi kirjoitustehtävää riittävästi”, Juha ja Anne sanovat.

Millaisia toiveita sinulla on 9. luokan valtakunnallisille kokeille? Lähetä palautetta tai kehittämisideoita Pia Koskiselle: pia.koskinen@ sukol.fi. Kokeen tekijäparit valitaan alkukeväästä. Jos innostuit, hae mukaan lähettämällä yhteystietosi Pialle.

La 27.11.2021 klo 10–15 Mitä, miksi ja miten? Näkökulmia perusopetuksen päättöarviointiin: • Mistä päättöarviointi koostuu? • Mikä on päättöarvioinnin ja muun arvioinnin suhde? • Miten eri tavoitealueita painotetaan? • Miten arvioinnista kerrotaan oppilaille ja huoltajille? To 20.1.2022 klo 17–20 Oppimisen ja osaamisen arviointi 1 – kehittyvä kielitaito: • Mitä on tarkoitus arvioida? • Miten kielitaitoa tulisi arvioida? • Miten osaamisen kuvauksia tulkitaan? • Miten eri tavoitealueita painotetaan? • Mikä on taitotasojen rooli? Ti 25.1.2022 klo 17–20 Oppimisen ja osaamisen arviointi 2 – kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen sekä kielenopiskelutaidot: • Miten tavoitealueita tulisi arvioida? • Miten arviointikriteereitä voisi selkeyttää?

Koulutusta päättöarvioinnista

SUKOL tarjoaa kielten päättöarviointia käsittelevän koulutuskokonaisuuden, jossa käsitellään päättöarviointia eri näkökulmista. Etäkoulutukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne koostuvat luennoista ja työpajoista. Kouluttajana on lehtori Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulusta.

Yhden koulutuksen hinta on jäsenille 30, ei-jäsenille 50 ja opiskelijoille 15 euroa. Lisätietoja: www.sukol.ﬁ/koulutus pia.koskinen@sukol.ﬁ P. 040 487 3632

Erityiset painoalueet TERHI HÄMÄLÄINEN

Perusopetuksessa voidaan tehostetussa ja erityisessä tuessa käyttää eriyttävänä tukitoimena opiskelun erityisiä painoalueita. Erityiset painoalueet eivät tarkoita oppiaineen yksilöllistämistä, vaan ne ovat opetuksen etenemisen kannalta oleellisia ydinsisältöjä, joiden avulla opiskelua tulee kokeilla ennen kuin oppilaan oppimäärä voidaan yksilöllistää. Erityisillä painoalueilla voidaan turvata oppilaan koulunkäyntiä esimerkiksi tilanteissa, joissa oppimisessa on haasteita, motivaatio koulunkäyntiin on heikko tai oppilaalla on psyykkistä oireilua.

Koska painoalueita käytetään opiskelussa silloin, kun oppilaalla on erityisiä haasteita, tavoitteena ovat yleensä alemmat arvosanat. Koska painoalueita käytetään opiskelussa silloin, kun oppilaalla on erityisiä haasteita, tavoitteena ovat yleensä alemmat arvosanat. On tärkeää, että oppilas ja huoltajat ymmärtävät, mitä ydinsisältöjen opiskelu käytännössä tarkoittaa, miten oppimista arvioidaan ja mitä osaa oppiaineesta painoalueet edustavat suhteessa hyvän osaamisen kriteereihin tai päättöarviointiin. Painoalueita laadittaessa kannattaa miettiä, mitä oppilaan tulee osata, jotta hän voi saada esimerkiksi arvosanan 5. Kannattaa karsia sisältöä rohkeasti ja suosia erilaisia tapoja osoittaa osaamista! Sisältöjen on kuitenkin oltava opiskeltavan vuosiluokan sisältöjä, ei siis esimerkiksi alempien vuosiluokkien sisältöjä. On myös otettava huomioon, että mikäli oppilaan

5/2021

jaksaminen tai motivaatio lisääntyvät, oppilaan on mahdollista näyttää osaamistaan yli ydinsisältöjen ja täten saavuttaa korkeampia arvosanoja. Erityiset painoalueet muodostetaan oppiaineen ydinsisällöistä. Painoalueissa voidaan kuitenkin painottaa eri oppilaiden kohdalla hieman eri asioita ja laajuuksia oppilaan vahvuuksien ja kiinnostuksen mukaan. Jos tukea tarvitsevalla oppilaalla on esimerkiksi vahva suullinen tuottaminen, voidaan tätä hänen kohdallaan painottaa enemmän. Painoalueita voi opiskella urakkaluonteisesti, ja usein ne auttavat oppilasta näkemään opiskelun tavoitteet ja etenemisen paremmin. Ydinsisällöt ja niiden kautta muodostetut erityiset painoalueet laaditaan paikallisen opetussuunnitelman ja valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteella. Oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin kirjataan oppiaineen tavoitteet ja sisällöt, toteutustapa, tuki ja arviointi. Itse teen yleensä nämä liitteellä, joka on myös helppo pitää mukana vaikkapa kirjan välissä. Erityiset painoalueet ovat usein oppilasta motivoiva, eriyttävä ja tehokas keino tukea oppilaan opiskelua muiden tukitoimien lisäksi. Yhteistyö oppilaan, huoltajan ja opettajien kesken kannattaa erityisiä painoalueita laadittaessa ja toteuttaessa. Lähteet: https://www.oph.ﬁ ja Sari Granroth-Nalkin (Valteri) luento Erityiset painoalueet – mahdollisuus motivoitua (16.2.2021)

Terhi Hämäläinen on laaja-alainen erityisopettaja, englannin ja ruotsin opettaja ja ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2021. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2021

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

Yo-webinaari tammikuussa Pidämme seuraavan yo-webinaarin lauantaina 22.1.2022 klo 10 –14. Webinaarissa käsitellään n. 3 tuntia A-englannin yo-kokeen korjaamista ja n. 1 tunti C-englannin yo-kokeen korjaamista. Kesän 2022 koulutusmatkat Lue kotisivuiltamme tiedotteet seuraavan kesän koulutusmatkoistamme.

IATEFL Belfast 2022 The 55th International IATEFL Annual Conference will be held in Belfast, UK on 17th to 20th May 2022. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price when signing in the Conference. Please Email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. See: http:// www.iateﬂ.org

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Myynnissä olevat materiaalit on esitelty kotisivuillamme www.suomenenglanninopettajat.ﬁ. Sieltä löydät myös tarjoustuotteet ja tilauslomakkeen.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

ing people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

Kielten opetusvälineet, kielelliset pelit, varhennettu kieltenopetus, sanasto ja kertominen, vuorovaikutustaidot…

Erilaisia oppitunteja, monenlaisia tarpeita. Yksi osoite – Tevella.fi

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meet-

Tevella

Tevellan asiakaspalvelu puh. 03 380 5300 asiakaspalvelu@tevella.fi

verkkokauppa Tevella.fi

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

TULEVAT TAPAHTUMAT:

30.10. Webinaari: luentoja kieli- ja kulttuuriaiheista (La gastronomía mexicana, Habla andaluz yms.) 20.11. Etäkoulutuspäivä Junta de Castilla y Leónin kanssa Tarkemmat tiedot tulevien tapahtumien ajoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuilla. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

Hej alla medlemmar! Nu är höstterminen ungefär halvvägs och det är höstlovsvecka för de ﬂesta!

5/2021

Finsklärarföreningen kommer att ha ett extra möte i höst, vi informerar om detta via e-posten och vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf efter att styrelsen haft möte och bestämt datun. Följ med dem!

sesta joulunvietosta. Tapahtuma järjestetään etänä Zoomissa. Kutsu tapahtumaan lähetetään jäsenillemme sähköpostitse. Päivitämme lisätietoja kurssista Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme. Benvenuti!

Vi har haft lite problem med e-postadresslistan, så om någon tycker det är länge sen det kommit e-post från Finsklärarföreningen kan ert namn saknas från listan, fast den borde vara där. Kontakta i så fall vår sekreterare, som åtgärdar det.

MICHELANGELO ANTONIONI

Kom också ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras!

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

TÄYDENNYSKOULUTUS

Italianopettajien perinteinen täydennyskoulutuspäivä järjestetään tänä vuonna lauantaina 27.11.21 (tarkka kellonaika ilmoitetaan myöhemmin). Koulutus järjestetään etänä. Kouluttajana toimii Matteo La Grassa ja koulutuksen teema on Insegnare la grammatica con le tecnologie digitali. Päivitämme lisätietoja kurssista Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme. Kutsu koulutukseen lähetetään jäsenillemme sähköpostitse. Merkitsethän päivämäärän jo kalenteriin! Benvenuti!

PRESENTAZIONE SUL NATALE IN ITALIA

4.12.21 klo 10.15–11.45 kollegamme Simone Spaccatrosi pitää luennon italialai-

Kansallinen audiovisuaalinen instituutti esittää syyskaudella Kino Reginassa Helsingissä 14 elokuvaa ferraralaiselta ohjaajalta. Elokuvien tarkemmat kuvaukset ja ajantasainen näytöskalenteri Kino Reginan nettisivuilla: https://kinoregina.fi/teemat/michelangelo-antonioni/ Buon autunno a tutti!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

Toujours de bonne nouvelles depuis l’Institut français de Finlande. Il y a un nouveau programme d’échange prévu pour le printemps 2022 (50 places), et une année d’échange 2022–2023 (20 places), sous le nom: Finn’Est (de l’Académie de Reims). Jetez un coup d’œil sur le site de l’IFF pour plus d’informations, et inscrivezvous sur leur nouvelle newsletter destinée aux professeurs.

KIELIVALINTAESITTEET

Yhdistys tuotti juhlavuoden 2020 aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kieliva-

Kieliyhdistysten tiedotuksia lintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon) suomeksi och på svenska. Lataa omat kappaleesi tammikuun 2021 jäsenkirjeen linkistä tai ole yhteydessä info@apff.fi.

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Ranska-aiheinen seminaari yhteistyössä SRYL:n kanssa muutti ketterästi muotoaan. Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu jo kolme kielimarkkinointi- tai kieli-informatiivista videota ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. oppilaille, kuntapäättäjille tai huoltajille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Haastattelut tähän mennessä: Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari, opiskelija Anniina Lappalainen, viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo. Sarja täydentyy vuoden mittaan. Linkki kanavalle: https://www.youtube.com/channel/ UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/videos

KOKOUSKUTSU

Kutsu yhdistyksen syyskokoukseen ja varaa päivä etäkoulutukseen la 27.11. klo 10.30–15. Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 27.11.2021 klo 12 etäyhteyksin ZOOM-kokouksena. (Osoite: IFF,Yrjönkatu 36, Helsinki). Mukana sääntömääräiset asiat, mm. puheenjohtajan vaali kaudelle 2022–2024 ja hallitusten jäsenten valinta erovuoroisten tilalle. Ota yhteyttä puheenjohtajaan, jos olet kiinnostunut toimimaan ja tekemään yhdistyksessä aktiivisesti. Ilmoittautumislinkit tulevat marraskuussa. Tervetuloa! Samana päivänä la 27.11. on kaikille tasoille ja erityisesti lukioon sopivaa ohjelmaa portfolioarvioinnista uuden LOPSin tultua voimaan. Aika: klo 10.30–12 ja 13.30–15. Kouluttajana Tytti Tenhunen, ranskan ja englannin opettaja ja oppikirjailija. Koulutuksen hinta päätetään seuraavassa hallituksen kokouksessa. Ilmoittautumislinkit tulevat marraskuussa. OHJELMA: Portfoliotyöskentely monipuolisen arvioinnin ja laaja-alaisen osaamisen välineenä. Koulutuksessa käydään läpi, millä tavoin sähköinen portfoliotyöskentely kehittää opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin taitoja, motivoi oppijaa oman oppimisensa kehittämiseen sekä antaa opettajalle monipuolisen kuvan opiskelijan

kokonaisvaltaisesta kielitaidosta. Koulutuksessa käydään läpi runsaasti käytännön esimerkkejä sekä laaja-alaisen arvioinnin periaatteita. Käsitellään myös oppimisen eriyttämistä ja eurooppalaisen viitekehyksen käyttöä arvioinnin apuvälineenä. Koulutuksesta hyötyvät nekin opettajat, jotka eivät portfoliotyöskentelyä käytä.

APFF-JÄSENTUOTTEET

Tulossa UUTUUS Yhdistykseltä on tulossa syksyllä 2021 kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi. Saatavilla: Sähköinen kielioppipaketti – Grammatikpaket Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi. Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi. Prelikokeet A- ja B-ranskaan – Preliminära studentprov i A- och B-franska Juhlavuodeksi 2020 ilmestyivät prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan. Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklip-

pejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Myös edelliset prelipaketit ovat tilattavissa. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Vi gjorde preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Tidigare paket kan också beställas! Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@ sukol.fi. Kit pédagogique: vidéos Yhdistys myy jäsenilleen materiaalipakettia, joka keskittyy juhliin ja arjen tilanteisiin. Se sisältää kuva- ja äänitallenteita, joihin on laadittu sanastotehtäviä ja ehdotuksia suullisen kielitaidon kehittämiseksi. Tehtävät innostavat erilaisten tekstien käsittelyyn

Opettajien yhteinen Turva OAJ on vakuuttanut jäsenensä muun muassa matka- ja tapaturmavakuutuksella. Kun OAJ:n jäsenenä keskität vakuutuksesi Turvaan, pääset nauttimaan kaikista eduistamme. Tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/oaj Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva www.turva.fi • puh. 01019 5110

ja tuottamiseen sekä lisäävät oppijoiden tietoa ranskankielisen maailman ilmiöistä. Videoihin on haastateltu ranskalaisia ja Afrikan ranskalaisia lapsia ja nuoria. Materiaalipaketti elävöittää opetusta, ja sen pohjalta voi rakentaa oppitunnin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Paketin hinta on 69 euroa sähköisesti ladattavana versiona ja 85 euroa, jos haluat sen postitse muistitikulle ladattuna. Vårt materialpaket handlar om franska fester, helger och vardagssituationer. Det innehåller bilder och videor till vilka vi gjort olika slags vokabuläruppgifter samt förslag på muntliga övningar. Med de här övningarna får du hjälp med att tillämpa det som läroplanen uppmanar oss till. Paketet hjälper de studerande att få en större förståelse för den franskspråkiga världen. Videorna innehåller intervjuer med franskspråkiga och franska barn och ungdomar från Afrika. Priset är 69 euro om du laddar ned det (med en kod som du får) och 85 euro om du vill ha det på en USB-sticka med posten.

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME :

Infoletter Newsletter prof, destinée aux enseignants de français. Inscrivez-vous: http://www. france.fi/ranskan-kieli/une-infolettre-pourles-enseignants-de-francais-de-finlande/ Deux programmes de mobilité lycéenne : Finn’Est de l’Académie de Reims Un second programme de mobilité lycéenne, avec la possibilité de faire un séjour d’un an en France! Les documents sont prêts sur notre site. (20 places) Il y aura aussi une mobilité de 3 semaines, mais sans contrainte de dates: les lycéens pourront s’arranger directement avec les familles françaises et ce sera pour le printemps 2022. Les documents sont prêts sur notre site. (50 places) Programme de formation Nous lançons un programme de formation, avec une date par mois environ. http:// www.france.fi/fr/education/formationsdes-enseignants/ Devenir examinateur DELF Formation à venir les 28, 29 et 30 octobre ! Contact: nicolas.delage@france.fi

5/2021

Choix Goncourt Finlande Nous lançons le Choix Goncourt Finlande, qui est plutôt destiné aux universités, mais auquel les lycées peuvent aussi participer. On fait un test cette année, mais l’année prochaine on voudrait élargir... http://www. france.fi/fr/culture/le-choix-goncourt-dela-finlande/

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-tiliä YouTubessa.

NEWSLETTER FRANCE.FI

Joko sinä olet tilannut Ranskan instituutin kaksikielisen jäsenkirjeen? Sopii myös vinkkinä oppilaille ja huoltajille. À suivre également sur facebook: L’institut français de Finlande – Ranskan instituutti: Ranska Suomessa pour rester informé des évènements actuels.

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

SYYSKOKOUS

Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 13.11.2021 klo 11 syyskoulutuksen yhteydessä Hanasaaressa, Hanasaarenranta 5, Espoo. Kokouksessa käsitellään vuoden

2022 talousarvio ja toimintasuunnitelma ja valitaan uusia jäseniä hallitukseen. Tervetuloa mukaan vaikuttamaan yhdistyksen toimintaan!

SYYSKOULUTUS

SRO:n syyskoulutus ja syyskokous lauantaina 13.11.2021 Hanasaaressa: 9.00–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–11.00 Digitala verktyg i språkundervisningen, Patricia Diaz, doktorand på Kungliga Tekniska högskolan, föreläsare och författare 11.00–12.00 SRO:n syyskokous 12.00–13.00 Lounas 13.00–13.30 Aktuellt i Svenska nu, Mikael Hiltunen, projektchef 13.30–14.30 Teaterföreningen Stjärnfall: Improvisationsteater 14.30–14.45 Arpajaiset ja päätöskahvit Osallistumismaksu 50 euroa. Ilmoittaudu koulutukseen viimeistään 28.10. kotisivuillamme.

POPPIS

Syksyn Poppis on ilmestynyt. Ota yhteys toimistoomme, jos et saanut lehteä.

OPPIMISPELIT

ActionTrack-mobiilipelit palasivat jäsentemme käyttöön vielä syyslukukauden lopuksi. Pelit löytyvät yhdistyksen jäsenintrasta. Hyödynnä ja pelaa ilmaiseksi niin paljon kuin ehdit!

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2021

Materiaalipaketti sisältää Abitti-prelit molempiin oppimääriin. Uutuutena mukana on runsas materiaali käytettäväksi peruskoulun ja lukion niveltävään vaiheeseen. Materiaali sisältää tiiviin teoriaosuuden ja harjoituksia keskeisimmistä rakenteista. Lisäksi mukana on harjoituksia suulliselle kurssille sekä luetunymmärtämistehtäviä pakollisten kurssien aiheista. Hinta 150 e. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Tilaukset kotisivuillamme olevalla lomakkeella.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään

Kieliyhdistysten tiedotuksia listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

DET NORDISKE KLASSERUM 19.11.2021

Nordatlantens Brygge, 1401 København. Kom og vær med, når vi fejrer 10-året for Nordspråks og Nordiske sprogpiloters årlige konference, som i år har nordisk identitet og nordisk samarbejde som tema. Se det fulde program og tilmelding på nordsprak.com. Pris: 300 kr., studerende 100 kr. Tilmeld dig senest den 1. november. Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

ITÄVALTA-KIRJOITUSKILPAILU A- JA B-SAKSAN OPISKELIJOILLE

Suomi-Itävalta Yhdistys ry järjestää jälleen kirjoituskilpailun Suomen lukioiden A- ja B-saksan opiskelijoille. Yhdistys toivoo kirjoituskilpailun edistävän lukiolaisten Itävallan tuntemusta. Parhaiden tekstien kirjoittajat huomioidaan stipendillä (2 kpl), joka kattaa kielikurssin Itävallassa lentomatkoineen. Lisäksi jaetaan muita stipendejä ja kirjapalkintoja. Kirjoitelmien tulee olla perillä 13.11.2021 mennessä. Huom.: Kirjoitelmat lähetetään suoraan Suomi-Itävalta Yhdistys ry:lle. Säännöt ja otsikot on lähetetty uutiskirjeessä, tai ne saa kirjoittamalla sihteerille, info@suomensaksanopettajat.fi.

ERINNERUNG: FR 19. & SA 20.11.2021

Erste gemeinsame Deutschlehrer*innentage des Nordens. Das gab es bisher noch nie! Erstmals schließen sich die Goethe-Institute in Dänemark, Finnland, Schweden und Norwegen, Suomen Saksanopettajat ry, sowie die Verbände der Deutschlehrkräfte aller anderen Nordischen Länder, einschliesslich Island zusammen und organisieren gemeinsam die ersten Nordischen Deutschlehrer*innentage. Weitere Informationen zum Programm sind auf unserer Webseite und auf der Webseite des Goethe-Institut Finnland zu finden.

TUE YHDISTYSTÄ TILAAMALLA OPETUSMATERIAALEJA

Materiaalit ja oheistuotteet voi tilata nettisivuilta: https://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/. Myynnissä mm.: videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun, pelipaketti, kielioppipaketti, varhentamispaketti, tsemppitarroja, muistitikkuja ja kangaskasseja.

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomenvenajanopettajat.fi Syyskokous pidetään etänä 8.11. klo. 18.00. Webinaarin 3. osa pidetään 30.10. klo. 10.00. Третий Вебинар «Современные методики преподавания русского языка как иностранного» 30.10.2021 в 10.00. Организуют: Санкт-Петербургский государственный университет, Ассоциация учителей русского языка в Финляндии Российский и Центр науки и культуры в Хельсинки. Ilmoittautumiset sihteerille.

Nytt läromaterial från

ÅLAND I SIKTE Bekanta er med det unika öriket Åland som firar 100 år av självstyre!

Materialet belyser det åländska samhället ur olika perspektiv för att öka elevernas kunskaper om Åland. De sex olika temahelheterna ger eleverna möjligheten att utveckla och använda sina språkkunskaper. Mi

tt Åland

Historia

Turism

Nä

ringsliv

Natur

råkdusch Sp

Materialet har producerats med stöd av Svenska litteratursällskapet i Finland

facebook.com/svenskanu

twitter.com/svenskanu

instagram.com/svenskanu

Tempus 5/2021

Articles inside

Tampereen kehittäjäopettajat palkittiin

Eettisyys ja kestävä kehitys

Kansainvälisyyttä lukioon

Erityiset painoalueet

”Onhan se aina juhlapäivä!”

Työpari kokeita laatimassa

Lukivaikeus ja oikeinkirjoitusvirheet

Kielellisesti vastuullinen pedagogiikka

Pohdintaa päättöarvioinnin kriteereistä

Tekoäly suullisen kielitaidon arvioinnissa

Haastava mutta ei mahdoton

Oppimisanalytiikka avuksi

Tekoäly – peikko vai pelastus?

Pääkirjoitus