ARVIOINTI
Kriteerit
herättävät kysymyksiä Päättöarviointi uudistuu, ja opettajakunnassa pohditaan, miten kriteerejä tulisi käyttää. TEKSTI ANNA HALME KUVA SCANSTOCKPHOTO
P
erusopetuksen päättöarvioinnin kriteeristö on uudistettu, ja kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 ovat astuneet voimaan 1.8.2021. Ensimmäinen uusien kriteerien mukainen päättöarviointi suoritetaan keväällä 2022. Paikallisia opetussuunnitelmia on päivitetty, mutta opettajakunnan mielessä on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä arvioinnin käytännön toteuttamisesta. SUKOLin kevätkoulutuspäivän teemapajassa opetusneuvos Annamari Kajasto esitteli kieltenopettajille uusiutuvaa kriteeristöä. Tässä artikkelissa käsitellään kriteereihin liittyviä aiheita, joita kieltenopettajat ovat nostaneet esiin koulutuspäivän teemapajassa tai muissa yhteyksissä.
töarviointi on summatiivista arviointia, jossa hyödynnetään eri arviointimenetelmiä tarkoituksenmukaisella tavalla, ja päättöarvosana on oppiaineen oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Tähän perustuu se, että hyvä osaaminen voi kompensoida toisen osa-alueen huonompaa. Kajasto totesi kuitenkin, että oppilaalle tulee antaa koko perusopetuksen ajan palautetta opintojen edistymisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin formatiivisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Yllä mainitussa esimerkissä opettaja voi muistuttaa suullisesti hyvin pärjäävää oppilasta ennen koetta ja antaa esimerkkejä, missä asioissa on tarvetta kehittää kirjoittamista.
Voiko kompensoida?
Miten arviointia dokumentoidaan?
Yksi opettajien esiin nostama kysymys koskee kompensointia. Jos esimerkiksi ahkera, suullisesti hyvin pärjäävä oppilas tekee paljon virheitä kokeissa ja ylipäätään kirjallisessa ilmaisussa, miten paljon muu suoriutuminen voi kompensoida koenumeroa? Annamari Kajasto totesi, että esimerkiksi A-englannin kymmenestä opetuksen tavoitteesta kirjoittaminen on mukana vain yhdessä tavoitteessa nimeltä tekstin tuottaminen. Kirjoittaminen on tärkeä osa kielitaitoa, mutta päättöarviointi on kokonaisarviointi siitä, kuinka oppilas on saavuttanut kaikki opetukselle asetetut tavoitteet. Jos muut tavoitteet on saavutettu hyvin, ne voivat kompensoida heikompaa suoritusta yksittäisessä tavoitteessa. Yhden kirjallisen kokeen tulos ei voi yksinään ratkaista arvosanaa. Opettajia askarruttaa myös muiden kuin kehittyvän kielitaidon tavoitteiden osuus päättöarvioinnissa. Voiko kielitaidollisia puutteita kompensoida ei-kielitaitotavoitteiden hyvällä saavuttamisella? Miten esimerkiksi jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien kehittymistä tulisi arvioida? Kajasto siteerasi opsin uudistettua oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin lukua 6 ja totesi, että päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusteissa määritellyt oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit. Hän muistutti, että kriteerit eivät ole tavoitteita vaan osaamisen tason kuvauksia; ne kuvaavat arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 edellyttämää osaamista. Tämä vaatii opettajilta tietoista pohdintaa ja asian omaksumista. Päät-
Formatiivinen arviointi ei edellytä opettajalta dokumentointia. Sen sijaan opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä Uudistuva päättöarviointi askarruttaa monia opettajia.
17
