Virtuaalimatka osana opetusta

Virtuaalimatka on taloudellinen ja ekologinen tapa tuoda elämyksellisyyttä kielten opiskeluun. Se sopii myös pandemia-aikaan. Tekniikka ei ole este: virtuaalimatkan voi toteuttaa, vaikka luokassa olisi yksi ainoa tietokone.

TEKSTI JA KUVAT HANNA VIIPPOLA

Mihin me päästään kielimatkalle? Lähdetäänhän mekin abivuonna Lontooseen? Nämä lauseet olen kuullut lukio-opiskelijoiden suusta useita kertoja työvuosieni aikana. Opintomatkat saksankieliselle alueelle ja Lontooseen ovat olleet osa lukiomme kieltenopiskelua jo pitkään, mutta koronaviruspandemia on toistaiseksi estänyt ulkomaille suuntautuvat opintomatkat. Opintomatkoilla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kohdekielen käyttöä tositilanteessa ja tutustumaan maan kulttuuriin alkuperäisessä ympäristössä. Lisäksi matkat luovat muistoja, jotka säilyvät pitkään kouluvuosien jälkeenkin. Voisiko näille matkoille ja niiden tarjoamille kokemuksille olla vaihtoehto, joka on saavutettavissa luokkahuoneen seinien sisäpuolelta käsin?

Yksi vaihtoehto perinteiselle matkalle on niin kutsuttu virtuaalimatka, jossa matkatunnelma yritetään tavoittaa erilaisten toiminnallisten ja virtuaalisten aktiviteettien avulla. Virtuaalimatkan järjestäminen saattaa kuulostaa työläältä ja vaikealta, mutta todellisuudessa matkakokemusten luominen virtuaalisesti on yllättävän helppoa. Olen itse järjestänyt lukion saksanopiskelijoille viime lukuvuoden aikana kaksi erilaista virtuaalimatkaa Berliiniin ja Wieniin, ja nyt haluaisinkin jakaa hieman omia kokemuksiani ja havaintojani virtuaalimatkailusta.

Koronatilanne antoi sysäyksen

Vaikka olenkin sisällyttänyt virtuaalimatkojen elementtejä opetukseeni säännöllisesti jo ennen pandemiaa, en aikaisemmin ollut ajatellut näitä matkoja suunnitelmallisina kokonaisuuksina. Ajatus virtuaalimatkan toteuttamisesta syntyi viime syksynä, kun oli selvää, että abiturienttimme eivät koronatilanteen vuoksi pääse kauan odotetulle kielimatkalle Saksaan. Aloin kuumeisesti pohtia, kuinka voisin edes hieman lieventää opiskelijoiden harmistusta matkan peruuntumisesta. Varovasti kyselin saksanryhmäni suhtautumista virtuaaliseen matkakokemukseen, ja onnekseni opiskelijat näyttivät keinotekoiselle matkalle vihreää valoa. Matkan suunnittelu saattoi siis alkaa.

Tarkoituksena oli luoda opiskelijoille mahdollisimman autenttinen matkailukokemus ja kerrata lukioaikana opiskeltuja arkipäivän viestintätilanteita, joten aktiviteetit suunniteltiin näiden tavoitteiden mukaan. Matkan suunnitteluun kulunutta aikaa on haastavaa arvioida, sillä aikaväli oli pitkä ja ideoita saattoi putkahtaa päähäni yksitellen esimerkiksi työmatkojen aikana. Kaiken kaikkiaan suunnitteluaika vastasi melko tarkasti oikean opintomatkan suunnittelemiseen käytettyä aikaa.

Virtuaalinen matka ei automaattisesti vie aikaa tavalliselta opiskelulta. Huolellinen suunnittelu auttaa sisällyttämään matkaan oppiainesta kaikilta kielitaidon osa-alueilta.

Heittäytymistä virtuaaliseen Berliiniin

Ennen virtuaalista Berliinin-matkaa opiskelijat etsivät ryhmälle mieluisan majoituskohteen ja harjoittelivat lentojen varaamista. Tärkeimmät matkailufraasit kerrattiin videoista, joita opiskelijat olivat itse tehneet lukiovuosien aikana. Opiskelijoille toimitettiin matkan säännöt, ohjeet ja pakkausvinkit Wilman kautta, aivan kuten ennen oikeaa kielimatkaa.

Matkan ainoa sääntö oli, että aktiviteetteihin heittäydytään täysillä. Opiskelijat lähtivät tähän leikkiin mukaan todella hyvin, ja kaikki olivat matkapäivän aamuna koululla matkalaukkujensa kanssa odottamassa, että tuoleista rakennettu linja-auto kuljettaa meidät lentokentälle. Koska osa opiskelijoista ei ollut koskaan matkustanut lentokoneessa, olin sisällyttänyt ohjelmaan myös lentokentällä ja lentokoneessa toimimista.

Kohteeseen saavuttuamme alkoi ahkera aktiviteettien suorittaminen. Opiskelijat etsivät tietoa eri nähtävyyksistä, ja suunnittelimme yhdessä turistikierroksen, jossa opiskelijat pääsivät tarkastelemaan kuuluisia ja vähemmän kuuluisia kohteita virtuaalilasien ja Googlen katunäkymän avulla. Suunnistus Berliinissä hoitui aidon turistikartan ja Google Mapsin avulla. Useat Youtube-videot antoivat lisätietoa esimerkiksi Berliinin ruokakulttuurista ja yöelämästä. Lounaaksi söimme tietysti döneriä, ja suomalainen glögi toimi oikein hyvin saksalaisen serkkunsa Glühweinin korvikkeena kirpeässä pakkasilmassa tarjoiltuna. Myös matkakuvia saimme napattua muistoksi green screeniä apuna käyttämällä.

Reissutunnelman jäljittely onnistui paikoitellen jopa pelottavan hyvin. Saksalaista turisti-infovirkailijaa näyttelevä koulusihteerimme suoriutui roolistaan niin erinomaisesti, että opiskelijoiden keskuudessa oli havaittavissa samaa jännitystä kuin oikealla matkalla ensimmäistä kertaa vierasta kieltä käyttävillä. Matkan jälkeen opiskelijat lisäksi näyttivät aivan yhtä väsyneiltä ja onnellisilta kuin viikon lomareissun jälkeen.

Pienimuotoisemmin Wienissä

Toisen virtuaalimatkan toteutin hieman pienimuotoisemmin ensimmäisen vuoden saksanryhmän kanssa. Kohteeksi valikoitui oppikirjan sisältöjen mukaan Wien, ja matkakokonaisuus oli jaettu yhteensä kuudelle eri oppitunnille, joista osa oli etäopetusta Zoomin välityksellä. Matkan suunnittelu tapahtui tavallisten tuntisuunnitelmien ohessa, joten se ei aiheuttanut kovinkaan paljon ylimääräisiä valmisteluja.

Matkan tavoitteena oli opiskella kurssin rakenteita ja sanastoa kiinnostavalla tavalla ja samalla tutustua Itävaltaan ja sen pääkaupunkiin Wieniin. Lähtökohtana oli, että opiskelijat ovat aktiivisesti mukana kaikissa matkan vaiheissa.

Matka huipentui kaikkien valmistelujen jälkeen nähtävyyskierrokselle, jossa hyödynsimme Googlen katunäkymän ja virtuaalilasien ohella Wienin ilmaista matkailusovellusta (ivie – Your Personal Vienna Guide, saatavilla iOS- ja Android-laitteille). Kurssin tärkeimmät sisällöt saattoi hyvin sujautettaa matkalle mukaan erilaisissa tehtävissä, jotka vaihtelivat laukkujen pakkaamisesta ja sääennusteen tarkistamisesta aina kahvilassa asiointiin ja reittiohjeiden neuvomiseen.

Kaksi matkaesimerkkiä erosivat toisistaan tavoitteiden ja käytettävissä olevan ajan osalta: Berliinin-matkan pääasiallinen tavoite oli matkakokemuksen simulointi, kun taas Wienin-matkassa painopiste oli kurssin sisältöjen opiskelussa. Matkaa suunniteltaessa onkin tärkeää pohtia, mitä matkalla halutaan saavuttaa, ja valita aktiviteetit tämän tavoitteen mukaisesti.

Virtuaalimatkan hyödyt

Miksi virtuaalimatkojen suunnitteluun kannattaa käyttää työtunteja? Ennen kaikkea näkisin virtuaalimatkat oppitunteja piristävinä kokonaisuuksina, jotka lisäävät mielenkiintoa kohdemaata kohtaan ja motivoivat panostamaan kohdekielen opiskeluun. Tämä korostuu etenkin valinnaiskielissä, joissa opiskelijoiden määrä pienenee jatkuvasti.

Virtuaalimatkoilla kohdekielen käyttöä on mahdollista harjoitella todentuntuisissa tilanteissa, ja matkan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen kasvattaa opiskelijoiden valmiuksia toimia vieraskielisessä ympäristössä. Yhdessä tekemisellä ja kokemisella voi myös olla positiivisia vaikutuksia luokan ryhmähenkeen.

Aito matkailu tarjoaa opiskelijoille unohtumattomia kokemuksia, mutta valitettavasti kaikilla kouluilla tai perheillä ei ole varaa lähettää opiskelijoita opintomatkalle ulkomaille. Virtuaalimatkojen avulla kaikki voivat päästä nauttimaan matkailusta ainakin jossain muodossa, sillä virtuaalimatkalle osallistuminen tai sen järjestäminen ei vaadi taloudellisia resursseja.

Matkalla käytettävä tekniikka on myös helppo sovittaa yhteen koulun laiteresurssien kanssa, joten matkan voi järjestää, vaikka luokassa olisi vain yksi ainoa tietokone. On tärkeää muistaa, että virtuaalimatkan ei tarvitse olla koko päivän mittainen spektaakkeli, johon on käytetty kymmeniä työtunteja. Asenne ja heittäytyminen ovat tärkeämpiä kuin se, onko koululla käytössä esimerkiksi virtuaalilaseja. Meillä oli käytössä kahdet halvemman hintaluokan (20–50 euroa) VR-lasit, joihin laitetaan puhelin sisälle. Sittemmin olemme hankkineet ”oikeat” virtuaalilasit, jotka toimivat itsenäisesti ilman puhelinta tai tietokonetta, mutta ne eivät olleet käytettävissä vielä esimerkkiprojektien aikana.

Suomalainen mehuglögi toimi oikein hyvin Glühweinin korvikkeena virtuaalisella Berliinin-matkalla.

Suunnittelu kannattaa

Virtuaalinen matka ei automaattisesti vie aikaa tavalliselta opiskelulta. Huolellinen suunnittelu ja ripaus kekseliäisyyttä auttavat sisällyttämään matkaan oppiainesta kaikilta kielitaidon osa-alueilta. Matkaan on helppo saada uusia näkökulmia oppitunneilla käsiteltävien aihepiirien mukaisesti, ja virtuaalimatkalla voisikin syventyä tarkemmin esimerkiksi kohteen ympäristöpolitiikkaan tai koulujärjestelmään. Oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia voi liittää osaksi virtuaalimatkoja, ja yhteistyö useamman opettajan kesken on myös työmäärän kannalta järkevä ratkaisu. Jopa kansainvälisen yhteistyön saisi jouhevasti osaksi virtuaalimatkaa.

On selvää, että virtuaalimatkat eivät voi täysin tavoittaa oikean matkan tunnelmaa, mutta virtuaalimatkat voivat tarjota myös sellaisia kokemuksia, jotka eivät olisi toteutettavissa tavallisen matkan aikana. Virtuaalimatkalla voit yöpyä luksushotellissa, kiertää nähtävyyksiä sisäänpääsymaksuista välittämättä ja nähdä uskomattomia luontokohteita rasittamatta niitä ympäröivää ekosysteemiä. Internetin sisältö tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuuksia kohdemaan tutkimiseen sille, joka jaksaa etsiä.

MUISTA

Tavoite: Mikä matkalla halutaan saavuttaa? Suunnittele aktiviteetit tavoitteen mukaan! Ajankäyttö: Kuinka paljon aikaa yhdelle aktiviteetille varataan? Varaa reilusti aikaa, kiireellä voi olla haitallinen vaikutus tunnelmaan! Työnjako: Osallistuvatko oppilaat suunnitteluun ja toteutukseen? Saisitko apua myös kollegoilta? Laitteet: Miten laitteet jaetaan oppilaiden kesken? Jos laitteita joudutaan kierrättämään, mitä muut voisivat tehdä odotellessa? Budjetti: Aiheutuuko matkasta kustannuksia? Kuka ne maksaa?

Yksi tietokone, pieni budjetti: • Tulostetut kaupunkikartat oppilaille jaettavaksi • Kaupunkikierros pienryhmissä vuorotellen Googlen kaupunkinäkymän avulla • Kirjastojen tarjonnan hyödyntäminen, esimerkiksi matkaoppaat • YouTube ja videot, joita voi katsoa yhdessä • Matkapäiväkirjan pitäminen

Useita laitteita, isompi budjetti: • Reittiohjeiden haku paikallisliikenteen sivuilta tai Google Mapsista • Kaupunkikierros virtuaalilaseilla joko yksin tai ryhmässä • Erilaisiin matkailusivustoihin tai -sovelluksiin tutustuminen • Kohdemaan paikallisten toimijoiden virtuaalipalvelujen hyödyntäminen, esimerkiksi virtuaaliset kiertomatkat • Matkan jatkuva dokumentointi esimerkiksi videon muodossa

Aikajana 1. Tavoitteiden asettaminen 2. Matkakohteen valinta 3. Tehtävien ja aktiviteettien suunnittelu, matkaohjelman laatiminen 4. Tarvittavat etukäteisvalmistelut: materiaalin kerääminen, laitteiden huolto 5. Toteutus: aktiviteettien suorittaminen suunnitelman mukaisesti 6. Mahdollinen raportointi: esimerkiksi video, kirjoitelma, lehtijuttu 7. Loppuarvio: Mikä sujui hyvin? Missä olisi vielä kehitettävää?