LOPS 2019 – syksystä kohti tulevaisuutta

Lukion opetussuunnitelmassa näkyvin kieliä koskeva uudistus on kieliprofiili. Tässä neljän jutun kokonaisuudessa näkemyksensä keskusteluun tuovat Opetushallituksen asiantuntijat ja kolme lukion kieltenopettajaa.

TEKSTI ANU HALVARI JA KAROLIINA INHA, OPETUSHALLITUS

Mitä tapahtuu, kun valtakunnallisia lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteita lähdetään uudistamaan tilanteessa, jossa omien oppiaineiden asemaa ei edellisinä vuosikymmeninä ole ainakaan vahvistettu? Mitä tehdä, kun tarpeet ja vaatimukset eivät kohtaa, kun uudistuksia on tullut aivan riittämiin – kun tuntuu, että kieltenopetuksen kehittämisessä ei ole yhtä, yhteistä suuntaa?

LOPS-perustetyön haasteita

Kieltenopetuksessa 2010-luvun perusteuudistukset ovat paitsi uudistaneet perinteisiä sisältöjä ja tavoitteita myös perustavanlaatuisesti myllänneet tapaamme käsittää kieli, kieltenopiskelu ja kieltenopetuksen tavoitteet. Omia haasteitaan tuoreimpaan LOPS 2019 -kierrokseen toi se, että edellinen vuoden 2016 päivitys ei ollut vielä kunnolla sisään ajettu, kun uusi lukiolaki 714/2018 ja rakenteellinen lukiouudistus jo vaati suurempaa perusteremonttia. Vuoden 2019 loppupuolella julkaistut LOPS 2019 -perusteet on otettu käyttöön elokuussa 2021.

Perustetyössä pohdimme 20 kieltenopettajan ja kieliasiantuntijan voimin kieltenopetuksen kipukohtia. Työryhmä teki ehdotuksia, haastoi tekemään uudistuksia ja toisaalta pitämään hyväksi havaitut ratkaisut ennallaan. Lukiokoulutuksen näkyvin kieliä koskeva uudistus on kieliprofiili.

Kieliprofiili on henkilökohtainen

Kieliprofiili on lukiolaisen henkilökohtainen asiakirja, jota täydennetään jokaisen kielen oppimäärän opintojen yhteydessä. Kieliprofiilissaan opiskelija peilaa omaa kielihistoriaansa, kielitaitojaan, tavoitteita, menestystä ja haasteita oppimisessa. Oleellista on myös rakentaa kieliprofiilin avulla näkymiä elämään lukion ulkopuolella ja lukion jälkeen. Vaikka lukion ovet sulkeutuvat, kielten osaaminen ja oppiminen eivät pääty.

Kieliprofiili on opiskelijan työkalu, mutta opettajalla on merkittävä rooli kieliprofiilin tavoitteiden ja tarkoituksen avaamisessa ja sen laadinnan ohjaamisessa. Opettaja voi hyödyntää kieliprofiilin sisältöjä arvioinnissa, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Sen sijaan kieliprofiili on oiva työkalu formatiiviseen arviointiin ja erityisesti opiskelijan työskentelytaitojen ja kielenopiskelutaitojen kehittymisen seurantaan.

Tavoitteena on, että kieliprofiili jatkaa opiskelijan kanssa muihin elämänvaiheisiin. Olemme Opetushallituksessa jo pyrkineet viemään tietoa kieliprofiilista korkeakouluihin ja työelämän edustajille. Kieliprofiilista ei ole – ymmärtääksemme – kilpailijaksi opiskelijavalintamarkkinoilla, mutta mitä kieliprofiili pystyy tarjoamaan, on tietoa opiskelijan osaamisesta ja tavoitteista siinä vaiheessa, kun ovet korkeakouluihin ovat avautuneet.

Samoin se on työkalu, jolla niin työnantajat kuin mahdolliset työntekijät voivat tuoda omia tarpeitaan ja osaamistaan esiin. Kielitaidon kuvaaminen on usein kaventunut ansioluetteloissa ja profiileissa muutaman fraasin käyttöön: ”äidinkieli suomi, englanti erinomainen, ruotsi tyydyttävä”. Mitä tämä oikeastaan kertoo työnhakijan taidoista käyttää eri kieliä eri tilanteissa eri tarkoituksiin ja tarpeisiin? Kieliprofiilin yksi tavoite on paitsi tehdä opiskelijoille tunnetuksi eurooppalaisen viitekehyksen taitoasteikkoa myös auttaa opiskelijaa kuvaamaan kielitaitojaan sanallisesti sillä tavoin, että kuka tahansa ulkopuolinen saa niistä riittävän kattavan ymmärryksen.

Tärkeintä kieliprofiilin kehittämisessä on, että sen pääkäyttäjät eli opiskelijat kokevat kieliprofiilin työstämisen merkitykselliseksi. Kieltenopiskelussa on pitkään pidetty haasteena kieliopintojen sovittamista kiireiseen lukioarkeen. Kieliprofiili ei luo taianomaisesti lisää aikaa, mutta se ohjaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, itseään motivoivat seikat eri kielten opiskelussa ja omaan elämäntilanteeseensa ja unelmiinsa istutettavat tavoitteet. Tarkoitus ei ole nostaa rimaa, luoda lisää paineita opiskelijoille tai asettaa tavoitteita tavoitteiden asettamisen ilosta. Kieliprofiili ei myöskään yksin korjaa puutteita kielivarannossamme. Sen sijaan tarkoitus on ohjata opiskelijat miettimään, mitä he itse kieltenopiskelulta haluavat, oli kyseessä sitten ruotsinkielisten leivontavloggaagien seuraaminen Youtubessa, ura kirjeenvaihtajana Kiinassa tai pesti espanjalaisessa jalkapalloseurassa.

Miten tästä eteenpäin?

Lukioarjen yhdeksi haasteeksi on tunnistettu yhdenmukaisten, valtakunnallisten käytänteiden puuttuminen. Kun ollaan luomassa uusia, valtakunnallisesti jalkautettavia toimintatapoja suhteellisen nopeassa aikataulussa, on päivänselvää, että monenlaisia tunteita esiintyy. On paljon keskeneräisyyttä, tiedon- tai uskonpuutetta, mutta myös arjen haasteita: miten tästä taas selvitään kunnialla?

Oma näkemyksemme on, että kieliprofiilityö ei ole koskaan valmis. Elokuussa on suunnitelmia juuri siinä määrin kuin voi olla, ja elokuun jälkeen käytänteitä kehitetään edelleen. Alkuvaiheessa on hyvä hyödyntää jo entuudestaan tuttuja keinoja kieliopintojen alussa tehtävään pohdintaan omista kielitaidoista ja tavoitteista. Toivomme, että tämä tieto tuo huojennusta myös lukioarkeen. Aloitetaan pienestä ja kokeillen. Toimivat käytännöt juurtuvat lukioarkeen luonnostaan, päälle liimattu ei kanna pitkälle.

Jos tuntuu, että omassa lukiossa kieliprofiiliasiat ovat vielä kesken, ei hätää. Lue seuraavat Olli-Pekka Salon, Annukka Kososen ja Pia Björkqvistin jutut. Tutustu OPH:n ja LUKKI-verkoston tuottamiin materiaaleihin (www.kieliprofiili.com). Kun oikein tiukka paikka tulee, ota meihin yhteyttä.

OSAAMISEN SUHTEUTTAMINEN TAVOITETASOON

Osaamisväittämät auttavat lukiolaisia

TEKSTI JA KUVA OLLI-PEKKA SALO, JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULU

Uuden LOPSin A- ja B1-kielen ensimmäisen moduulin yhtenä tavoitteena on auttaa opiskelijaa suhteuttamaan osaamistaan oppimäärän tavoitetasoon. Ruotsin B1-oppimäärässä tämä tavoitetaso on B1.1. Opettajana olen helpottanut tätä jäsentämällä tämän tason yksittäisiksi osaamisväittämiksi.

Osaamisväittämät sijoittuvat taitotasoasteikkoon niin, että jokaiseen osa-alueeseen liittyy 1–4 väittämää. Jotta kielitaidon osa-alueet tulisivat otetuiksi huomioon kattavammin, olen jakanut tulkintataidot lukemiseen ja kuuntelemiseen ja tuottamistaidot kirjoittamiseen ja puhumiseen.

Opiskelijat arvioivat jokaisen väittämän kohdalla oman osaamisensa neliportaisella asteikolla (täysin/melko eri/ samaa mieltä). Mikäli opiskelija vastaa pääsääntöisesti olevansa ”täysin samaa mieltä” väittämän kanssa, hän on saavuttanut tavoitetason. Taulukon avulla opiskelija näkee helposti, mihin tavoitealueisiin hänen kannattaa jatkossa keskittyä.