Yo-kokeet muuttuvassa maailmassa

Uusi LOPS tulee näkymään ylioppilastutkinnon kielikokeissa.

TEKSTI ANNA HALME

Ylioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan ja SUKOLin kevättapaaminen järjestettiin etäyhteyksin jo toista kertaa peräkkäin. Kaikki kieliyhdistykset ja jaokset olivat edustettuina.

Tehtävätyypit ja ohjeistus

Osa yo-kokeisiin valmistautumista on perinteisesti ollut tehtävätyyppien harjoittelu. Jos kokeessa on ollut uudentyyppinen tehtävä, ohjeistus on annettu opetuskielellä, jotta vastaaminen ei häiriytyisi. Opetuskieliset ohjeet ovat kuitenkin aiheuttaneet huolta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suoriutumisen puolesta.

YTL:n tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen kertoi digitaalisen kokeen tavoitteena olevan, että monimutkaisia ohjeita ei tarvita. Tehtävänäkymän on tarkoitus ohjata suorittamista. Tehtävien toteutusta pyritään standardoimaan: jos haetaan tiettyä asiaa, sitä testattaisiin aina samalla tavalla.

Kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén toi esiin LOPSin kielikäsityksen, joka ohjaa kokeen laadintaa. Esimerkiksi pelkästä kuullunymmärtämisestä on siirrytty monimediaisuuteen ja monilukutaidon testaamiseen, ja tekstinymmärtämistehtävässä saatetaan testata vaikkapa sanastoa. Pääsihteeri Tiina Tähkä vahvisti, että uuden LOPSin laaja-alainen osaaminen tulee varmasti näkymään kokeissa. Kielissä voinee luottaa siihen, että monivalintoja on yleensä aina.

Arvostelu ja ”hvp”

Opettajien kritiikin mukaan tämän kevään kokeissa oli tilanteita, joissa tekniikka ajoi viestinnällisyyden edelle. Ongelmallisiksi koetaan tehtävät, joissa pienikin virhe vie suorituksen nollille. Englannin jaoksen Katja Mäntylä totesi, että pitkän englannin suuren kirjoittajamäärän takia avokysymyksissä on pakko noudattaa kaikki tai ei mitään -periaatetta. Kokelaiden tasapuolinen kohtelu ei salli tulkinnanvaraisuuksia. Raili Hildén vahvisti, että tilanne on sama myös ruotsin kokeissa. Tässä mielessä ruotsi on lähempänä englantia kuin niitä jaoksia, joissa muutama sensori korjaa koko koemassan.

Saksan jaoksen Pasi Pirttisaari toi esiin, että käännöstehtävissä edellytetään tarkkaa käännöstä kun taas dialogitehtävissä pitäisi päästä käyttämään repertuaariaan laajemmin. Kun käännöstehtävä on dialogitehtävän sisällä, voi olla vaikea tietää, kumpaa arvosteluperiaatetta käytetään.

Ranskanopettajien yhdistyksen Eija Raitala antoi esimerkit tämän kevään kokeista: Lyhyessä ranskassa toivottiin kokonaispotin pilkkomista yksittäisiksi pisteiksi, jota pidettäisiin kokelaita kannustavana tapana. Pitkässä ranskassa piti järjestää lauseet oikein, ja jos yksi meni väärin, kaikki loputkin epäonnistuivat. Ranskan jaoksen Päivi Sihvonen kertoi, että tämä oli sensorien tiedossa. Tehtävään pyrittiin sisällyttämään mahdollisuus, että yhdestä erehdyksestä huolimatta voi saada pisteitä.

Ruotsinopettajien Sanna Huuskonen esitti toiveen, että hyvän vastauksen piirteet olisivat eksaktimmat. YTL:n edustajat totesivat, että vaikka kokeen laatijoilla on runsaasti kokemusta, heidän on mahdotonta kuvitella etukäteen, mitä kaikkea kokelaat kirjoittavat ja miten tehtävänantoja tulkitsevat. Siksi alustavat hyvän vastauksen piirteet ovat melko summittaisia, ja ne päivitetään lopullisen arvostelun valmistuttua. Tiina Tähkä korosti maamerkkiaineistotyön merkitystä. YTL:n sivuilla on jo julkaistu maamerkkisuorituksia monesta kielestä. Venäjän jaoksen Pirjo Peltoniemi kertoi, että työ on laajenemassa venäjän kieleen.

Toiveita ja suunnitelmia

Vastauksen tekninen rajaaminen tiettyyn merkkimäärään on ollut kestoaiheena jo vuosien ajan. Koejärjestelmän luonteen takia rajoitinta ei voi rakentaa. Sen sijaan on alettu kehitellä mekanismia, jossa järjestelmä varoittaisi ylimääräisiin tehtäviin vastaamisesta tai tekstin liiallisesta pituudesta. Englanninopettajien Eija Venäläinen kertoi, että kokelaat ovat noudattaneet hämmästyttävän hyvin sanallista ohjetta ”kirjoita sata merkkiä”.

Opettajat ja sensorit ovat yhtä mieltä siitä, että suullisen kielitaidon testaaminen tulisi saada kokeen osaksi. Tiina Tähkän mukaan tahtotila tähän on mutta koronatilanteen takia kehittämissuunnitelma on tauolla. Tähkä muistutti rakenneuudistuksesta, joka koskettaa keväällä 2022 ja sen jälkeen tutkintonsa aloittavia kokelaita. Uudistus tuo mahdollisuuden suorittaa samasta oppiaineesta useita oppimääriä saman tutkinnon aikana, ja se varmasti heijastuu kieltenkin yo-valintoihin.

SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna toi esiin yo-kokeisiin vaikuttavan todistusvalinnan, jonka matematiikkapainotus on laajasti tuomittu epäonnistuneeksi. Toiveissa on, että pistemallia muutetaan. ”Aikataulu on merkitsevä, jotta ei synny monivuotista kielityhjiötä”, Vilkuna korosti. Hän kiitti kielivaliokuntaa rakentavasta keskustelusta ja tulevaisuuden suunnitelmista.