Tempus 4/2021 by SUKOL ry

4 | 2021

LOPS JA KIELIPROFIILI

Suullisen arviointi ONNISTUU MYÖS ETÄNÄ

Opintomatka virtuaalisesti

www.sukol.fi • 4 | 2021

4 | 2021

3 4 6

Pääkirjoitus

Uudet purjeet – vanha vene?

Ajankohtaista SUKOLin syyskoulutuspäivä Ohjelma ja ilmoittautuminen

LOPS 2019 – syksystä kohti tulevaisuutta

Yo-kokeet muuttuvassa maailmassa

Neljän jutun kokonaisuudessa valmistaudutaan kieliprofiiliin Uusi LOPS vaikuttaa yo-kokeisiin

Kielitapahtumat rikastavat koulupäiviä

Suullisen kielitaidon arviointi

Kriteerit herättävät kysymyksiä

Virtuaalimatka osana opetusta

Lukivaikeus ja vieraat kielet

Kielten opiskelu uuteen kukoistukseen?

Amk-ruotsia uudella tavalla

Sanastoa vahvistamassa

Raumalla kansainvälistytään

Käytännön näkökulmia etäopetukseen Päättöarviointi uudistuu

Pandemia ei estä opintomatkaa, kun sen tekee virtuaalisesti Lukivaikeus vaikuttaa oppimiseen mutta ei estä sitä Kielivalinnat pitäisi saada nousuun, mutta miten se onnistuu? Projektimaista opiskelua etänä ja läsnä Sanakokeita ja tapoja sanaston harjoittamiseen

31 Kieliyhdistysten tiedotuksia

4/2021

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p. 040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 56. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA dotshock/ ScanStockPhoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2021 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 428 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 315 1/1 sisäsivu 2 177 leveä palsta 1 627 1/2 vaaka 1 391 1/2 kapea palsta 593 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2021 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Uudet purjeet – vanha vene? Opetushallitus julkaisee ja päivittää opetussuunnitelmaa, jossa kootaan yhteen oppiaineiden tiedolliset ja kasvatukselliset tavoitteet. Opetussuunnitelman välityksellä opastetaan nuoria ajatteluun, jonka ajatellaan tukevan yhteiskuntaa. Opetussuunnitelmaan on kirjattu tiedollisia ja taidollisia tavoitteita, jotka heijastavat niiden taustalla olevia ideologisia ja arvotavoitteita. Nämä ovat valintoja, joilla koulujen halutaan toteuttavan yhteiskuntakelpoisuuden opetusta ja tulevaisuuden taitojen opettelua, vaikka emme oikeastaan tiedä, minkälainen tulevaisuuden maailma on ja mitkä taidot ovat tulevia avaintaitoja. Todennäköisimmin sellaisia ovat metataidot: elämänalasta riippumattomat, yleiset taidot, jotka liittyvät esimerkiksi itsensä johtamiseen, oppimiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, empatiaan, osaamisen tunnistamiseen, tunteisiin ja luovuuteen. Ne tukevat substanssitaitoja työelämässä. Metataitojen merkitys korostuu erityisesti, kun elämän perusta ja vakiintuneet rutiinit joutuvat muutokseen eikä mikään ole samoin kuin ennen. Keskeinen metataito on myös uuden oppimisen taito ja – monelle meistä paljon vaikeampi – vanhasta pois oppimisen taito. Korona-aika on asettanut kaikilla asteilla ja kaikissa työyhteisöissä opettajille haasteita, joista on selvitty vähintäänkin tyydyttävästi. Niin korona kuin opetusalan moninaiset uudistustukset tuovat näköpiiriin uutta tyrskyä, jota kohti toivottavasti käymme uusin, kesäajan täyttämin purjein.

Nya segel – gammal båt? Utbildningsstyrelsen publicerar och uppdaterar läroplanen. I den sammanställs de kunskapsmässiga och pedagogiska målen för olika läroämnen. Läroplanen hjälper att vägleda ungdomar till ett tänkande, som förväntas vara samhällsstödjande. I läroplanen har införts kunskapsmässiga och pedagogiska mål, som avspeglar de bakomliggande ideologiska och värdemässiga målen. Det är fråga om val, med vilka skolorna förväntas erbjuda undervisning i samhällsduglighet och inlärning av färdigheter för framtiden, trots att vi inte egentligen vet hur framtidens värld ser ut och vilka de framtida nyckelfärdigheterna är. Med allra största sannolikhet hör metafärdigheterna till dem: allmänna, av livsområde oberoende färdigheter, som hänförs exempelvis till självledarskap, inlärning, social växelverkan, empati, kunskapsidentifikation, känslor och kreativitet. De stöder substansfärdigheterna i arbetslivet. Metafärdigheternas betydelse framhävs allra mest, när grundvalen för livet och etablerade rutiner skakas av förändring och inget är lika som förr. En central metafärdighet är också förmågan att lära sig nytt och – vilket för många av oss är mycket svårare – att avlära oss gammal kunskap. Coronatiden har ställt lärarna i samtliga stadier och arbetsgemenskaper inför utmaningar, som klarats av åtminstone på ett tillfredsställande sätt. Såväl coronan som de mångskiftande reformerna inom undervisningssektorn öppnar vårt blickfält för nya bränningar, som vi förhoppningsvis möter med nya, av sommartid fyllda segel.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

Tulevia tapahtumia: 29.9. Positiivinen pedagogiikka osana kieltenopetusta -etäkoulutus 9.10. SUKOLin syyskoulutuspäivä etänä 30.10. SUKOLin liittokokous etänä 20.11. Pedagoginen tuki perusopetuksen kieltenopetuksessa -etäkoulutus Lisätietoa ja ilmoittautuminen koulutuksiin: sukol.fi/koulutus

STIPENDIEN haku syksyllä 2021 SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Pandemiatilanteen takia SUKOLin tämänvuotinen stipendihaku on siirtynyt keväältä syksyyn. Stipendihaku ehti olla auki joitakin päiviä helmikuun alussa, ja jo saapuneet hakemukset otetaan huomioon syksyn haussa. Jos ehdit jo toimittaa hakemuksesi, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Uusi haku on käynnissä 6.10.2021 asti. Stipendi on tarkoitettu lähinnä tulevien kurssien ja matkojen rahoittamiseen. Stipendin saamisen kriteerit ja hakulomake on julkaistu jäsensivuilla osoitteessa www.sukol.fi/stipendi (sivun avautuminen vaatii kirjautumista). Jos olet SUKOLin jäsen mutta et pysty kirjautumaan jäsensivuille, ota yhteyttä jäsensihteeriin, tiina.eraheimo@sukol.fi, p. 040 487 3608.

Tarvitsemme apuasi! SUKOLin strategiatyö on alkanut. Lähetämme sinulle syyskuussa jäsenkyselyn. Vastaathan kyselyyn. Mielipiteesi on meille tärkeä! Kehitämme toimintaamme toiveidesi pohjalta!

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ti 29.3.2022 A-englanti • ti 12.4.2022 B-ranska ja B-saksa • to 21.4.2022 A-ranska ja A-saksa • ti 26.4.2022 A- ja B-ruotsi. Merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

4/2021

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

SUKOL järjestää syksyllä 2021 kolmen etäkoulutuksen sarjan. Voit ilmoittautua kaikkiin tai vaikka vain yhteen. Kouluttajana toimii KT, erityispedagogi Erja Sandberg, jolla on asiantuntemusta muun muassa positiivisesta pedagogiikasta ja pedagogisesta tuesta. Teemakoulutukset järjestetään seuraavasti: • to 2.9. klo 17–19 Tunteet ja motivaatio osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa • ke 29.9. klo 17–19 Positiivinen pedagogiikka osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa • la 20.11. klo 10–13 Pedagoginen tuki perusopetuksen kieltenopetuksessa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.sukol.fi/koulutus, pia.koskinen@sukol.fi, p.  040 487 3632. Muista myös SUKOLin syyspäivä, joka järjestetään tänä vuonna etänä – ohjelma on julkaistu seuraavalla aukeamalla.

Materiaalia tilattavissa Kieliyhdistysten materiaalipaketit sisältävät monipuolisia koe- ja harjoitustehtäviä eri tasoille. Paketit tilataan SUKOLista tai kieliyhdistyksiltä. Katso lisätietoja tämän lehden sivulta 30 ja SUKOLin jäsensivuilta osoitteesta www.sukol.fi/oppimateriaalipaketit (sivun avautuminen edellyttää kirjautumista jäsensivuille).

KUVA AINO SUTINEN

vuotta sitten, syyskuussa 2001, juhlittiin ensimmäistä kertaa Euroopan kielten päivää. Miten sinun oppilaitoksesi juhlii kielten moninaisuutta? Vinkkejä saa SUKOLin jäsensivuilta ja ECML:n sivuilta osoitteesta edl.ecml.at.

TEEMAKOULUTUSTA tarjolla

Syyskoulutuspäivä etänä 9.10.2021 9.00–9.30 Ilmoittautuminen 9.30–9.45 Tervetuliaissanat ja Vuoden kieliteko -palkinnon jako Puheenjohtaja Outi Vilkuna, SUKOL ry 9.45–10.45 Språkinlärningsmetoder i språkbadsundervisning Annika Peltoniemi, Åbo Akademi 10.45–11.00 Tauko 11.00–12.15 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) A Kokemuksia varhentamisesta ja vinkkejä jatkoon Leena Pulli, Kämmenniemen koulu, Tampere B Oppilaan kielellisten päättelytaitojen kehittäminen peruskoulun kieltenopetuksessa Pauliina Kanervo, Oulun kaupunki C Kuvat ja video kuullunymmärtämiskokeessa – muistilista multimodaalisuudesta opettajille Anna von Zansen, Helsingin yliopisto D Undervisning i det andra inhemska språket och främmande språk – aktuellt inom den svenskspråkiga utbildningen (diskussion på svenska) Yvonne Nummela, Opetushallitus E Keskustelua LOPS-toteutuksista Olli-Pekka Salo, Jyväskylän normaalikoulu

13.00–14.15 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelmaa (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) 1 Englanti Kokemuksia Tiimijaksosta  Markku Maxx Perälä 2 Ruotsi Pedagogiska Escape Rooms  Eleonoora Isoaho ja Sanna Laulaja 3 Saksa German Quiz Challenge  Siina Sammalisto 4 Ranska Miten voi tehdä kieltenopiskelusta uuden LOPSin puitteissa niin mieluisaa ja mielenkiintoista, että saamme opiskelijat valitsemaan ranskan ja jatkamaan opintojaan? (diskussion förs på finska, svenska och franska)  Frida Crotts 5 Venäjä Venäjän opetusta etänä – KiVAKO-hanke Varpu Pöntynen 6 Espanja Sobre Chile y los chilenos: cultura, tradiciones y actualidad Andrea Aalto 14.15–14.30 Tauko 14.30–15.30 Itsensä johtamisen taidoilla kohti parempaa työelämää Liisa Mäkelä, Vaasan yliopisto 15.30–15.45 Koulutuspäivän päätös

12.15–13.00 Lounastauko

SUKOL järjestää koulutuksen yhdessä TJS Opintokeskuksen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

4/2021

Koulutuspäivä Dagens program delvis på svenska

Monipuolista ohjelmaa Tervetuloa mukaan kuuntelemaan muun muassa, mitä kuuluu kielikylvylle ja toisen kotimaisen kielen opettamiselle. Rinnakkaisohjelmissa on työpajoja eri asteille ja eri kieliin, ja päivän päätösluennon aihe liittyy aina ajankohtaiseen työhyvinvointiin.

Språkinlärningsmetoder i språkbadsundervisning Annika Peltoniemi, forskningsassistent, Åbo Akademi: Tidigt fullständigt språkbad i de inhemska språken är en etablerad form av undervisning på två språk. Denna föreläsning ger en

Ilmoittaudu netissä 24.9. mennessä: www.sukol.fi/koulutus

inblick i vad språkbad är och hur metoder från språkbadsundervisningen kan tillämpas i all språkundervisning och språkmedveten undervisning.

Kohti parempaa työelämää Liisa Mäkelä, professori, Vaasan yliopisto: Miten löytää rauhaa työpaineiden keskelle? Miten suhtautua multitaskaukseen ja sekamelskatyöhön? Hyvä johtaminen auttaa, mutta avaimet parempaan työhyvinvointiin voivat tutkitusti löytyä myös omasta taskustamme. Tällä luennolla puhutaan muun muassa oman kiireisen mielen kohtaamisesta ja itselle sopivien toimintatapojen tunnistamisesta.

Ilmoittautumislomake on osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. llmoittautumisaika päättyy 24.9.2021. Koulutuksen hinta on jäseniltä 50 euroa, ei-jäseniltä 70 euroa ja opiskelijoilta 20 euroa. Lasku lähetetään postitse tai e-laskuna. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä TJS Opintokeskuksen kanssa. Paikkoja on rajallinen määrä. Ilmoittautuminen on sitova.

Lisätietoja: pia.koskinen@sukol.fi p. 040 487 3632

LOPS

LOPS 2019 – syksystä kohti tulevaisuutta Lukion opetussuunnitelmassa näkyvin kieliä koskeva uudistus on kieliprofiili. Tässä neljän jutun kokonaisuudessa näkemyksensä keskusteluun tuovat Opetushallituksen asiantuntijat ja kolme lukion kieltenopettajaa.

TEKSTI ANU HALVARI JA KAROLIINA INHA, OPETUSHALLITUS

itä tapahtuu, kun valtakunnallisia lukiokoulutuksen opetussuunnitelmien perusteita lähdetään uudistamaan tilanteessa, jossa omien oppiaineiden asemaa ei edellisinä vuosikymmeninä ole ainakaan vahvistettu? Mitä tehdä, kun tarpeet ja vaatimukset eivät kohtaa, kun uudistuksia on tullut aivan riittämiin – kun tuntuu, että kieltenopetuksen kehittämisessä ei ole yhtä, yhteistä suuntaa?

LOPS-perustetyön haasteita

Kieltenopetuksessa 2010-luvun perusteuudistukset ovat paitsi uudistaneet perinteisiä sisältöjä ja tavoitteita myös perustavanlaatuisesti myllänneet tapaamme käsittää kieli, kieltenopiskelu ja kieltenopetuksen tavoitteet. Omia haasteitaan tuoreimpaan LOPS 2019 -kierrokseen toi se, että edellinen vuoden 2016 päivitys ei ollut vielä kunnolla sisään ajettu, kun uusi lukiolaki 714/2018 ja rakenteellinen lukiouudistus jo vaati suurempaa perusteremonttia. Vuoden 2019 loppupuolella julkaistut LOPS 2019 -perusteet on otettu käyttöön elokuussa 2021. Perustetyössä pohdimme 20 kieltenopettajan ja kieliasiantuntijan voimin kieltenopetuksen kipukohtia. Työryhmä teki ehdotuksia, haastoi tekemään uudistuksia ja toisaalta pitämään hyväksi havaitut ratkaisut ennallaan. Lukiokoulutuksen näkyvin kieliä koskeva uudistus on kieliprofiili.

Kieliprofiili on henkilökohtainen

Kieliprofiili on lukiolaisen henkilökohtainen asiakirja, jota täydennetään jokaisen kielen oppimäärän opintojen yhteydessä. Kieliprofiilissaan opiskelija peilaa omaa kielihistoriaansa, kielitaitojaan, tavoitteita, menestystä ja haasteita oppimisessa. Oleellista on myös rakentaa kieliprofiilin avulla näkymiä elämään lukion ulkopuolella ja lukion jälkeen. Vaikka lukion ovet sulkeutuvat, kielten osaaminen ja oppiminen eivät pääty.

4/2021

Kieliprofiili on opiskelijan työkalu, mutta opettajalla on merkittävä rooli kieliprofiilin tavoitteiden ja tarkoituksen avaamisessa ja sen laadinnan ohjaamisessa. Opettaja voi hyödyntää kieliprofiilin sisältöjä arvioinnissa, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Sen sijaan kieliprofiili on oiva työkalu formatiiviseen arviointiin ja erityisesti opiskelijan työskentelytaitojen ja kielenopiskelutaitojen kehittymisen seurantaan. Tavoitteena on, että kieliprofiili jatkaa opiskelijan kanssa muihin elämänvaiheisiin. Olemme Opetushallituksessa jo pyrkineet viemään tietoa kieliprofiilista korkeakouluihin ja työelämän edustajille. Kieliprofiilista ei ole – ymmärtääksemme – kilpailijaksi opiskelijavalintamarkkinoilla, mutta mitä kieliprofiili pystyy tarjoamaan, on tietoa opiskelijan osaamisesta ja tavoitteista siinä vaiheessa, kun ovet korkeakouluihin ovat avautuneet. Samoin se on työkalu, jolla niin työnantajat kuin mahdolliset työntekijät voivat tuoda omia tarpeitaan ja osaamistaan esiin. Kielitaidon kuvaaminen on usein kaventunut ansioluetteloissa ja profiileissa muutaman fraasin käyttöön: ”äidinkieli suomi, englanti erinomainen, ruotsi tyydyttävä”. Mitä tämä oikeastaan kertoo työnhakijan taidoista käyttää eri kieliä eri tilanteissa eri tarkoituksiin ja tarpeisiin? Kieliprofiilin yksi tavoite on paitsi tehdä opiskelijoille tunnetuksi eurooppalaisen viitekehyksen taitoasteikkoa myös auttaa opiskelijaa kuvaamaan kielitaitojaan sanallisesti sillä tavoin, että kuka tahansa ulkopuolinen saa niistä riittävän kattavan ymmärryksen. Tärkeintä kieliprofiilin kehittämisessä on, että sen pääkäyttäjät eli opiskelijat kokevat kieliprofiilin työstämisen merkitykselliseksi. Kieltenopiskelussa on pitkään pidetty haasteena kieliopintojen sovittamista kiireiseen lukioarkeen. Kieliprofiili ei luo taianomaisesti lisää aikaa, mutta se ohjaa opiskelijaa löytämään omat vahvuutensa, itseään motivoivat seikat eri kielten opiskelussa ja omaan elämäntilanteeseensa ja unelmiinsa istutettavat tavoitteet. Tarkoitus ei ole nostaa rimaa, luoda lisää paineita opiskelijoille tai

LOPS

asettaa tavoitteita tavoitteiden asettamisen ilosta. Kieliprofiili ei myöskään yksin korjaa puutteita kielivarannossamme. Sen sijaan tarkoitus on ohjata opiskelijat miettimään, mitä he itse kieltenopiskelulta haluavat, oli kyseessä sitten ruotsinkielisten leivontavloggaagien seuraaminen Youtubessa, ura kirjeenvaihtajana Kiinassa tai pesti espanjalaisessa jalkapalloseurassa.

Miten tästä eteenpäin?

Lukioarjen yhdeksi haasteeksi on tunnistettu yhdenmukaisten, valtakunnallisten käytänteiden puuttuminen. Kun ollaan luomassa uusia, valtakunnallisesti jalkautettavia toimintatapoja suhteellisen nopeassa aikataulussa, on päivänselvää, että monenlaisia tunteita esiintyy. On paljon keskeneräisyyttä, tiedon- tai uskonpuutetta, mutta myös arjen haasteita: miten tästä taas selvitään kunnialla? Oma näkemyksemme on, että kieliprofiilityö ei ole koskaan valmis. Elokuussa on suunnitelmia juuri siinä määrin kuin voi olla, ja elokuun jälkeen käytänteitä kehitetään edelleen. Alkuvaiheessa on hyvä hyödyntää jo entuudestaan tuttuja keinoja kieliopintojen alussa tehtävään pohdintaan omista kielitaidoista ja tavoitteista. Toivomme, että tämä tieto tuo huojennusta myös lukioarkeen. Aloitetaan pienestä ja kokeillen. Toimivat käytännöt juurtuvat lukioarkeen luonnostaan, päälle liimattu ei kanna pitkälle. Jos tuntuu, että omassa lukiossa kieliprofiiliasiat ovat vielä kesken, ei hätää. Lue seuraavat Olli-Pekka Salon, Annukka Kososen ja Pia Björkqvistin jutut. Tutustu OPH:n ja LUKKI-verkoston tuottamiin materiaaleihin (www.kieliprofiili. com). Kun oikein tiukka paikka tulee, ota meihin yhteyttä.

KO M M E N T

OSAAMISEN SUHTEUTTAMINEN TAVOITETASOON Osaamisväittämät auttavat lukiolaisia TEKSTI JA KUVA OLLI-PEKKA SALO, JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULU

Uuden LOPSin A- ja B1-kielen ensimmäisen moduulin yhtenä tavoitteena on auttaa opiskelijaa suhteuttamaan osaamistaan oppimäärän tavoitetasoon. Ruotsin B1-oppimäärässä tämä tavoitetaso on B1.1. Opettajana olen helpottanut tätä jäsentämällä tämän tason yksittäisiksi osaamisväittämiksi. Osaamisväittämät sijoittuvat taitotasoasteikkoon niin, että jokaiseen osa-alueeseen liittyy 1–4 väittämää. Jotta kielitaidon osa-alueet tulisivat otetuiksi huomioon kattavammin, olen jakanut tulkintataidot lukemiseen ja kuuntelemiseen ja tuottamistaidot kirjoittamiseen ja puhumiseen. Opiskelijat arvioivat jokaisen väittämän kohdalla oman osaamisensa neliportaisella asteikolla (täysin/melko eri/ samaa mieltä). Mikäli opiskelija vastaa pääsääntöisesti olevansa ”täysin samaa mieltä” väittämän kanssa, hän on saavuttanut tavoitetason. Taulukon avulla opiskelija näkee helposti, mihin tavoitealueisiin hänen kannattaa jatkossa keskittyä.

LOPS

Mallipohja

tukee opettajan työtä

Helsingissä kieliprofiilin käyttöönottoon panostetaan. Tekeillä on kaupungin yhteinen mallipohja. TEKSTI ANNUKKA KOSONEN, ALPPILAN LUKIO, HELSINKI

elsingin Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala (Kasko) otti alusta alkaen kieliprofiilin tosissaan – kaupunkikohtaisiin opetussuunnitelmiin kirjattiin, että kieliprofiili on mukana kaikissa kielten opintojaksoissa. Koulut ovat saaneet itse päättää siitä, missä kielessä ja periodissa kieliprofiilin laatiminen aloitetaan. Monessa koulussa se aloitetaan nimenomaan englannissa, mutta esimerkiksi meillä Alppilan lukiossa päätettiin aloittaa ensimmäisessä periodissa samanaikaisesti niin, että osa aloittaa kieliprofiilin A-englannissa, osa A-ruotsissa.

Ehkä tulevaisuudessa saamme käyttöömme myös virallisen kieli-CV:n, mutta sitä odotellessa tämä mallipohja on hieno työväline lukiolaisille kieliprofiilin työstämiseen. Opettajien toiveesta päätettiin laatia kieliprofiilia varten mallipohja Google sitesiin. Mallipohja käyttää apuna Opetushallituksen kieliprofiilia varten laadittuja tukimateriaaleja. Monilla opettajilla on käytössään syksystä alkaen myös kustantajien materiaaleja, mutta ei kaikilla – näin mallipohja tukee niitä opettajia, joilla kustantajan materiaalia ei ole käytössä. Helsingin mallipohja tulee hyödyntämisohjeineen jakoon sivustolle https://www.helsinkioppii.fi/fi/. Tulevat ykköset laativat kaikki oman kieliprofiilinsa mallipohjaan lukio-opintojensa aikana. Mallipohjan on suunnitellut ja valmistellut useasta opettajasta ja yhdestä ope-

4/2021

tusharjoittelijasta koostunut työryhmä, jota johti Kaskon pedagoginen asiantuntija Satu Koistinen. Suunnittelussa kysyttiin myös lukiolaisten kommentteja, ja palaute oli todella kannustavaa – suurin osa oli sitä mieltä, että kieliprofiilille on tilausta ja että mallipohja toimii. Helsinkiläiset kieltenopettajat on opastettu kieliprofiilin ytimeen ja mallipohjan käyttöön webinaarien avulla ennen syyslukukauden alkua. Lukioiden kieltenopettajia kannustetaan tekemään yhteisiä linjauksia kieliprofiilityöskentelyä varten.

Mallipohjan rakenne

Mallipohjassa on teoriaosuus, jossa avataan haastavia termejä (kieliminä, kielitaito, kielivaranto, taitotasoasteikko, vuorovaikutustaidot, monikielisyys, oppimisstrategiat) kuvin ja selityksin ja tuodaan tutuksi esimerkiksi taitotasoajattelua. Muut mallipohjan osiot on tarkoitettu näiden asioiden pohtimiseen johdannon, kysymysten ja linkkien avulla. Näiden lisäksi mukana on tulevaisuusosio, joka keskittyy lukiolaiselle vielä niin kaukaiseen maailmaan – jatko-opintoihin ja erityisesti työelämään. Opiskelija liittää omaan kieliprofiiliinsa omia tuotoksiaan ja pohdintojaan lukio-opintojen aikana opettajan opastamana. Ehkä tulevaisuudessa saamme käyttöömme myös virallisen kieli-CV:n, mutta sitä odotellessa tämä mallipohja on hieno työväline lukiolaisille kieliprofiilin työstämiseen. Itse odotan innolla ensi syksyä ja kakkosperiodia, jolloin pääsen pohtimaan kieliprofiilia pitkän espanjan opiskelijoideni kanssa, jotka tulevat noin kahdeksasta helsinkiläisestä lukiosta. Miten heidän koulussaan on aloitettu kieliprofiilin laatiminen, ja miten jatkamme siitä eteenpäin? Lyhyen espanjan opiskelijoideni kanssa homma onkin helpompaa, sillä he ovat kaikki Alppilan lukion kasvatteja ja tiedän, miten he ovat käyneet läpi kieliprofiilia ykkösperiodilla. Toivotan kaikille opettajille ja opiskelijoille antoisaa aikaa kieliprofiilin parissa!

GLP

Språkprofilen i vårt gymnasium

Med hjälp av språkprofilen ges studerande möjlighet att reflektera över sina språkkunskaper och konkret se sina framsteg.

TEXT PIA BJÖRKQVIST, KARLEBY SVENSKA GYMNASIUM BILD DOTSHOCK/SCANSTOCKPHOTO

nnan hösten bör alla gymnasier ha funderat ut hur de ska starta upp arbetet med språkprofilen. I vilken period ska man börja, vilket språk ska börja eller ska man jobba tillsammans och inkludera alla språk som undervisas i ett gymnasium? Språkprofilen har väckt och väcker säkert ännu många frågor och vissa kanske känner det betungande att börja med något nytt, något extra – merarbete. Jag vill ändå påstå att språkprofilen kommer att ge mera än den tar. Med hjälp av språkprofilen ges studerande möjlighet att reflektera över sina språkkunskaper och konkret se sina framsteg. De ska jobba med den rätt självständigt, men vi lärare ska starta upp jobbet och stöda och påminna om det. Kanske en av de viktigaste aspekterna är att språkprofilen ska innehålla alla språk som den studerande kan eller använder på sin fritid. Tänk hur viktigt det kan vara för en studerande att inse att hens dialekt eller slang också vädersätts som språkkunskap och att det synliggörs.

att det tar för mycket tid och att man inte hinner med allt det andra som ska göras, men så behöver det inte alls vara. En lektion eller en halv lektion kan mycket väl räcka till för reflektion och en kort uppdatering i språkprofilen. Var ska den då placeras? Vilken plattform ska man använda? Vi vill göra det enkelt för oss, så vi använder det som vi redan har i skolan, det vill säga Office365. Vi ger en modell som de studerande sedan kan bygga upp i sin Drive och som de lätt kan kopiera när de avslutar sina studier eller byter skola. Allt finns uppe i ett moln och de kan nå det var än de är, på kaffe med sina vänner eller på en vandring i naturen. För man vet ju aldrig hur inspirerade de studerande blir att skriva ner, banda in eller filma sin språkkunskap!

Finska, mofi, engelska och modersmål

Vid Karleby svenska gymnasium beslöt vi rätt tidigt att finska, modersmålsinriktad finska, engelska och modersmål jobbar tillsammans med språkprofilen. Det första vi gjorde var att vi gick igenom texterna i modulerna och lyfte fram det som är gemensamt. Vi skapade inte ännu i detta skede gemensamma studieavsnitt men vi placerade vissa studieavsnitt i samma period för att underlätta samarbetet. Följande skede blev att koordinera det hela, vem gör vad, vem tar upp vad och vad gör vi tillsammans. Orsaken till att vi ville ha det så här är att vi inte vill att de studerande ska göra samma saker i flera olika studieavsnitt och att vi alla ska tala samma ”språk”, och nu talar jag om termer och definitioner. Språkprofilen vid vårt gymnasium ska inkludera alla språk och därför skrev vi in en text om språkprofilen i alla studieavsnitt i alla språk. Många kan tycka att det blir för mycket, men vi vill att de studerande efter varje studieavsnitt reflekterar över vad de kan, vad de lärt sig och inte koncentrerar sig så mycket på det som de inte ännu kan. Någon kan tycka

Studerande ska jobba med språkprofilen självständigt men med stöd av lärarna. Den ska innehålla alla språk som den studerande kan och använder, även hens dialekt eller slang.

YTL JA SUKOL

Yo-kokeet

muuttuvassa maailmassa Uusi LOPS tulee näkymään ylioppilastutkinnon kielikokeissa. TEKSTI ANNA HALME

lioppilastutkintolautakunnan kielivaliokunnan ja SUKOLin kevättapaaminen järjestettiin etäyhteyksin jo toista kertaa peräkkäin. Kaikki kieliyhdistykset ja jaokset olivat edustettuina.

Tehtävätyypit ja ohjeistus

Osa yo-kokeisiin valmistautumista on perinteisesti ollut tehtävätyyppien harjoittelu. Jos kokeessa on ollut uudentyyppinen tehtävä, ohjeistus on annettu opetuskielellä, jotta vastaaminen ei häiriytyisi. Opetuskieliset ohjeet ovat kuitenkin aiheuttaneet huolta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden suoriutumisen puolesta. YTL:n tutkintosihteeri Anna Hatva-Jokinen kertoi digitaalisen kokeen tavoitteena olevan, että monimutkaisia ohjeita ei tarvita. Tehtävänäkymän on tarkoitus ohjata suorittamista. Tehtävien toteutusta pyritään standardoimaan: jos haetaan tiettyä asiaa, sitä testattaisiin aina samalla tavalla. Kielivaliokunnan puheenjohtaja Raili Hildén toi esiin LOPSin kielikäsityksen, joka ohjaa kokeen laadintaa. Esimerkiksi pelkästä kuullunymmärtämisestä on siirrytty monimediaisuuteen ja monilukutaidon testaamiseen, ja tekstinymmärtämistehtävässä saatetaan testata vaikkapa sanastoa. Pääsihteeri Tiina Tähkä vahvisti, että uuden LOPSin laaja-alainen osaaminen tulee varmasti näkymään kokeissa. Kielissä voinee luottaa siihen, että monivalintoja on yleensä aina.

Arvostelu ja ”hvp”

Opettajien kritiikin mukaan tämän kevään kokeissa oli tilanteita, joissa tekniikka ajoi viestinnällisyyden edelle.

4/2021

Ongelmallisiksi koetaan tehtävät, joissa pienikin virhe vie suorituksen nollille. Englannin jaoksen Katja Mäntylä totesi, että pitkän englannin suuren kirjoittajamäärän takia avokysymyksissä on pakko noudattaa kaikki tai ei mitään -periaatetta. Kokelaiden tasapuolinen kohtelu ei salli tulkinnanvaraisuuksia. Raili Hildén vahvisti, että tilanne on sama myös ruotsin kokeissa. Tässä mielessä ruotsi on lähempänä englantia kuin niitä jaoksia, joissa muutama sensori korjaa koko koemassan. Saksan jaoksen Pasi Pirttisaari toi esiin, että käännöstehtävissä edellytetään tarkkaa käännöstä kun taas dialogitehtävissä pitäisi päästä käyttämään repertuaariaan laajemmin. Kun käännöstehtävä on dialogitehtävän sisällä, voi olla vaikea tietää, kumpaa arvosteluperiaatetta käytetään. Ranskanopettajien yhdistyksen Eija Raitala antoi esimerkit tämän kevään kokeista: Lyhyessä ranskassa toivottiin kokonaispotin pilkkomista yksittäisiksi pisteiksi, jota pidettäisiin kokelaita kannustavana tapana. Pitkässä ranskassa piti järjestää lauseet oikein, ja jos yksi meni väärin, kaikki loputkin epäonnistuivat. Ranskan jaoksen Päivi Sihvonen kertoi, että tämä oli sensorien tiedossa. Tehtävään pyrittiin sisällyttämään mahdollisuus, että yhdestä erehdyksestä huolimatta voi saada pisteitä. Ruotsinopettajien Sanna Huuskonen esitti toiveen, että hyvän vastauksen piirteet olisivat eksaktimmat. YTL:n edustajat totesivat, että vaikka kokeen laatijoilla on runsaasti kokemusta, heidän on mahdotonta kuvitella etukäteen, mitä kaikkea kokelaat kirjoittavat ja miten tehtävänantoja tulkitsevat. Siksi alustavat hyvän vastauksen piirteet ovat melko summittaisia,

ja ne päivitetään lopullisen arvostelun valmistuttua. Tiina Tähkä korosti maamerkkiaineistotyön merkitystä. YTL:n sivuilla on jo julkaistu maamerkkisuorituksia monesta kielestä. Venäjän jaoksen Pirjo Peltoniemi kertoi, että työ on laajenemassa venäjän kieleen.

Toiveita ja suunnitelmia

Vastauksen tekninen rajaaminen tiettyyn merkkimäärään on ollut kestoaiheena jo vuosien ajan. Koejärjestelmän luonteen takia rajoitinta ei voi rakentaa. Sen sijaan on alettu kehitellä mekanismia, jossa järjestelmä varoittaisi ylimääräisiin tehtäviin vastaamisesta tai tekstin liiallisesta pituudesta. Englanninopettajien Eija Venäläinen kertoi, että kokelaat ovat noudattaneet hämmästyttävän hyvin sanallista ohjetta ”kirjoita sata merkkiä”. Opettajat ja sensorit ovat yhtä mieltä siitä, että suullisen kielitaidon testaaminen tulisi saada kokeen osaksi. Tiina Tähkän mukaan tahtotila tähän on mutta koronatilanteen takia kehittämissuunnitelma on tauolla. Tähkä muistutti rakenneuudistuksesta, joka koskettaa keväällä 2022 ja sen jälkeen tutkintonsa aloittavia kokelaita. Uudistus tuo mahdollisuuden suorittaa samasta oppiaineesta useita oppimääriä saman tutkinnon aikana, ja se varmasti heijastuu kieltenkin yo-valintoihin. SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna toi esiin yo-kokeisiin vaikuttavan todistusvalinnan, jonka matematiikkapainotus on laajasti tuomittu epäonnistuneeksi. Toiveissa on, että pistemallia muutetaan. ”Aikataulu on merkitsevä, jotta ei synny monivuotista kielityhjiötä”, Vilkuna korosti. Hän kiitti kielivaliokuntaa rakentavasta keskustelusta ja tulevaisuuden suunnitelmista.

HANKE

Kielitapahtumat rikastavat koulupäiviä Kansainvälisyyshankkeessa vietettiin Euroopan kielipäivää ja seikkailtiin kieliradalla. TEKSTI JA KUVA MAARIT RAINIO

hink Globally – Act Locally oli nimeltään Rauman normaalikoulun hanke, jossa osallistettiin oppilaita kansainvälisyyteen. Hanke on virallisesti päättynyt, mutta sen myötä kansainvälisyys ja monikielisyys ovat jääneet näkyväksi osaksi koulun arkea. Kansainvälisyyshankkeen kielilähettilästoiminnasta kerrottiin Tempuksessa 2/2021 ja kansainvälisyyskasvatuksen vuosikellosta Tempuksessa 3/2021. Tässä sarjan kolmannessa jutussa aiheena ovat kielirataseikkailut ja kansainväliset ruokapäivät Rauman normaalikoulun tapaan. Lisätietoja on hankkeen blogissa osoitteessa https://mrathinkgloballyactlocally.blogspot.com/.

Kielipisteitä Euroopan kielipäivässä

Euroopan kielipäivä 26.9. on aina juhlimisen arvoinen tapahtuma. Päivän tavoitteena on tuoda esiin Euroopan kielellistä rikkautta ja innostaa opiskelemaan kieliä. Euroopassa puhutaan yli 200 kieltä, ja jokainen niistä on arvokas. Järjestimme kielipäivän kielipistetapahtumana. Kahta kielipistettä piti kaksi koulumme harjoittelijaa, ja loppuja pisteitä hoitivat maahanmuuttajaoppilaat. Kielipisteiden kieliä olivat venäjä, ruotsi, arabia, italia, saksa, englanti ja viittomakieli. Lisäksi radalla oli Some Fun -pisteitä, joiden QR-kooditehtävät veivät sosiaaliseen mediaan. Näillä pisteillä sai tutustua espanjaan, japaniin, ranskaan, italiaan ja ruotsiin ja katsoa lyhyen esittelyvideon koulustamme.

koskaan edes opiskelleet. Kieliseikkailurata herättää oppilaassa myönteisen asenteen kielenoppimiseen. Se vahvistaa oppilaiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia moniakin kieliä ja käyttää vähäistäkin kielitaitoaan rohkeasti. Seikkailurata herättelee oppilaiden uteliaisuutta kieliin. Englannilla on globaali asema maailmankielenä, mutta sen avulla pystyy avaamaan monta muuta kieliovea.

Ruokapäivät

Oma kouluravintolamme Länsituuli on vastannut kahdesta hanketapahtumasta. Kansainvälisyyshanke järjesti yhteistyössä Länsituulen kanssa eurooppalaiset ruokapäivät. Neljän ruokapäivän aikana saimme maistiaisia saksalaisesta, brittiläisestä, ranskalaisesta ja italialaisesta keittiöstä. Länsituuli oli myös toteuttamassa amerikkalaista ruokaviikkoa, joka tarjosi makuhermoja hiveleviä elämyksiä periamerikkalaisesta BBQ-annoksesta nuorten suosimaan Mac and cheese -ateriaan, hampurilaisia ja amerikkalaista pannukakkua unohtamatta. Kieliradan italian pisteellä kuunneltiin kahvilakeskustelua.

Kielirataseikkailut

Oppilaat ovat päässeet englannin tuntien puitteissa myös vieraiden kielten Amazing Race -seikkailuradalle. iPad kouraan ja menoksi! Radalla tutustutaan kahdeksaan huikeaan kieleen – ruotsi, englanti, saksa, ranska, venäjä, japani, espanja ja italia – ratkomalla näihin kieliin liittyviä tehtäviä laulaen, leikkien, puhuen, kirjoittaen, kuunnellen, lukien, digipelejä pelaten, maantuntemustehtäviä ratkoen ja ennen kaikkea liikkuen. Eri kielet alkavat sinkoilla luokassa, kun oppilaat etenevät seikkailuradalla. On upeaa huomata, että oppilaat ymmärtävät englannin avulla pääkohtia kielistä, joita he eivät ole

ARVIOINTI

Suullisen kielitaidon arviointi Käytännön näkökulmia suullisen arviointiin etäopetuksessa. TEKSTI JA KUVA OLLI ELORANTA

un siirryin muutama vuosi sitten opettamaan saksaa pelkästään etänä, innostuin entistäkin enemmän suullisen kielitaidon arvioinnista, sillä etäoppimisalustat parityötiloineen tarjoavat hyvät puitteet suullisen osaamisen arvioinnille. Suullinen arviointi sopii erityisen hyvin etäopetukseen siksikin, että oppijan oma osaaminen pääsee esille: lunttaus on vaikeampaa, tai siitä ei ainakaan ole juuri hyötyä. Omat näkemykseni suullisen kielitaidon arvioinnista pohjautuvat lukion B3-saksaan, mutta toivon, että ajatuksistani ja kokemuksistani olisi apua myös muille kielille, taitotasoille ja koulutusmuodoille.

Suurin painoarvo on tilanteesta selviämisellä, ja arvosanaan 8 vaadittavassa tuotoksessa saa olla virheitäkin, kunhan vain oppija selviytyy ja saa asian hoidettua kohteliaisuussääntöjä noudattaen. Arviointimatriisi avuksi Aluksi arvioin suullisia tuotoksia arvosanalla 4–10 oman tuntumani mukaan. Hyvin pian huomasin kuitenkin, että arviointikriteerejä pitää tehdä läpinäkyvämmiksi: uskon, että osasin kyllä antaa osaamista hyvin kuvaavat arvosanat,

4/2021

mutta mistä oppija voi tietää, mitä arvioidaan? Tähän kysymykseen pyrin vastaamaan viereisen sivun arviointimatriisilla. Arviointimatriisi ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan olen saanut inspiraatiota implisiittisesti monelta taholta. Kiitän kuitenkin erikseen SUKOLin koulutuspäivän saksan pajaan 24.4.2021 osallistuneita hyvistä lisävinkeistä. Koostamassani arviointimatriisissa on kolme saraketta, jotka mielestäni kattavat aika hyvin suullisen kielitaidon eri puolet: selviäminen tilanteessa (esimerkiksi kahvilassa, hotellissa, kaupassa asiointi), ääntäminen ja kielellinen tarkkuus. Suurin painoarvo on tilanteesta selviämisellä, ja arvosanaan 8 vaadittavassa tuotoksessa saa olla virheitäkin, kunhan vain oppija selviytyy ja saa asian hoidettua kohteliaisuussääntöjä noudattaen. Yksi kiitettävän arvosanan keskeisistä tunnusmerkeistä on se, kuinka sujuvasti ja nopeasti oppija hoitaa tilanteen. Arvosanaa 8 heikompaa arvosanaa on puolestaan syytä harkita, jos sujuvuus kärsii tai esimerkiksi kohteliaisuussäännöt unohtuvat.

Harjoitellaan mitä testataan – ja toisin päin

On tärkeää esitellä arviointimatriisi oppijoille heti opintojakson aluksi tai vähintään hyvissä ajoin ennen suullista koetta. Näin oppijat oppivat tietämään, millaisia kielellisiä valmiuksia heiltä odotetaan suullisessa kokeessa. Olen käynyt arviointimatriisin yhdessä läpi oppijoiden kanssa ja selittänyt esimerkiksi, mitä tarkoittavat viivästys- ja varmistusstrategiat (Wie bitte? Moment! Können Sie das bitte wiederholen?). Olen myös kerrannut saksalaisen kulttuurialueen kohteliaisuussääntöjä kuten teitittelyä, koska niillä on suuri painoarvo arviointimatriisissa. Olen antanut suullisen kokeen koealueen hyvissä ajoin tiedoksi oppijoille. Lisäksi olen maininnut, että esimerkiksi kirjan tietyt hotelli- ja kahvila-asiointitehtävät tulevat muunnellussa muodossa suulliseen kokeeseen, jotta oppijoilla olisi mahdollisimman hyvät valmiudet suoriutua suullisessa kokeessa – ja luonnollisesti oppia näissä tilanteissa tarvittavia fraaseja elämää varten. Kun oppijat tekevät paritehtäviä, voi myös vielä kerran viitata suulliseen kokeeseen ja erikseen muistuttaa esimerkiksi, että annetussa tehtävässä harjoitellaan kohteliasta asiointia kahvilassa.

ARVIOINTI

Kari Moilanen rohkaisee teettämään oppijoilla fraasikokoelmia vihkoon (Suullinen kielitaito ja oppimisvaikeudet -artikkeli teoksessa Suullinen kielitaito – opi, opeta, arvioi, 2019). Nykyisin käytössä olevissa oppikirjoissa on usein valmiita fraasikokoelmia esimerkiksi tervehtimiseen, kuulumisten kyselemiseen ja mielipiteen ilmaisemiseen. Jos nämä ovat kirjassa hajallaan, on hyvä teettää opiskelijoilla omat fraasikokoelmat, joita voidaan sitten opintojen edetessä laajentaa. Apuna voi käyttää arviointimatriisin tai muun kriteeripohjaisen arvioinnin kriteerejä, esimerkiksi kahvilassa tilaamisen fraaseja, toivotuksiin vastaamisen fraaseja (danke gleichfalls) sekä erilaisia viivästys- ja varmistustaktiikoita.

Erilaisia suullisten kokeiden tyyppejä

Laatimani suulliset kokeet ovat yleensä koostuneet kolmesta osasta: ääneen lukemisesta, asiointitilanteesta sekä opettajan esittämistä kysymyksistä. Ääneen lukeminen mittaa

luonnollisesti hyvin suullisen kielitaidon perustaitoja, ja sitä voi mitata sana- tai lausetasolla sen mukaan, kuinka pitkällä oppijat ovat opinnoissaan. Lausetason ääntämistehtävään voi halutessaan liittää myös intonaation mukaan. Kovin pitkää lukunäytettä ei ajankäytöllisistä syistä kannata vaatia: lyhyestäkin pätkästä saa yleensä hyvän kuvan oppijan ääntämisestä, intonaatiosta ja sujuvuudesta, kunhan luettava osuus on valittu niin, että siinä on tarpeeksi haastavia äänteitä. Toinen tehtävä voi olla jokin asiointitilanne tai vaikka väittely sen mukaan, kuinka pitkällä opinnoissa ollaan. Kolmantena tehtävänä on ollut vastata muutamaan opettajan esittämään kysymykseen käsiteltävistä aihepiireistä. Osan kysymyksistä olen tarkoituksella pitänyt tosi helppoina, jotta oppija saa heti alkuun tunteen, että tästäkin osiosta voi selvitä. Hyvä tehtävätyyppi on myös lauseiden jatkaminen omakohtaisesti, sillä se antaa alkuvaiheen oppijoille tai myös

Suullisen kokeen arviointimatriisi (esim. asiointitilanteet ravintolassa, kahvilassa, hotellissa, lääkärissä …) Tilanteessa selviäminen

Ääntäminen

Kielellinen tarkkuus

Opiskelija osaa hoitaa asiointitilanteen saksaksi tilanteen vaatimalla tavalla erittäin sujuvasti ja kohteliaasti. Reagointi on kiitettävän nopeaa.

Ääntäminen on lähes virheetöntä ja erittäin sujuvaa.

Opiskelija käyttää lähes virheetöntä kieltä.

Opiskelija osaa hoitaa asiointitilanteen saksaksi Ääntäminen on sujuvaa, mutta siinä on tilanteen vaatimalla tavalla sujuvasti ja kohteliaasti, pieniä virheitä, jotka eivät kuitenkaan juuri ja hänen tekemänsä virheet ovat lähinnä pieniä estä viestin välittymistä. tyyliseikkoja. Reagointi on riittävän nopeaa.

Opiskelijan käyttämässä kielessä on jonkin verran virheitä, mutta ne eivät estä viestin välittymistä.

Opiskelija osaa hoitaa asiointitilanteen saksaksi tilanteen vaatimalla tavalla riittävän sujuvasti ja kohteliaasti. Opiskelija osaa käyttää kompensaatiostrategioita esimerkiksi selittämällä asiansa toisin sanoin saksaksi. Hän osaa käyttää erilaisia varmistus- ja viivästystaktiikoita (esim. ”Wie bitte?” tai ”Moment”).

Ääntämisessä on virheitä, jotka saattavat tuottaa väärinkäsityksiä (esim. opiskelija ääntää Zeit-sanan [tseit]). Kokonaisuutena viesti välittyy kuitenkin ja asia tulee hoidetuksi virheistä huolimatta. Opiskelija osaa myös huomata omat ääntämisvirheensä ja korjata ääntämystään tarvittaessa.

Opiskelijan käyttämässä kielessä on selviä virheitä, mutta hän pystyy siitä huolimatta selviytymään tilanteesta. Opiskelija osaa myös korjata omia kielellisiä virheitään, jos viesti ei välity keskustelukumppanille.

Opiskelija osaa hoitaa asiointitilanteen saksaksi riittävän sujuvasti mutta ei tarpeeksi kohteliaasti (esim. sinuttelee kun pitäisi teititellä, ei muista vastata toivotukseen kohteliaasti). Hän käyttää varmistus- ja viivästystaktiikoita, mutta niiden käyttö hidastaa asiointia liikaa. Hän kykenee kuitenkin hoitamaan tilanteen asiakaspalvelijan saksankieliseen apuun tukeutuen (esim. tämä toistaa repliikkinsä useaan kertaan, hitaammin tai toisin sanoin).

Opiskelijan ääntäminen ei ole sujuvaa ja/ tai se tuottaa väärinkäsityksiä. Opiskelija ei huomaa omia ääntämisvirheitään eikä osaa korjata niitä, jos hänen viestinsä ei välity asiointitilanteessa.

Opiskelijan käyttämässä kielessä on niin paljon virheitä, että viesti ei täysin välity ja keskustelukumppani joutuu kysymään tarkennusta. Opiskelija ei huomaa eikä osaa itse korjata virheitään.

Opiskelija osaa hoitaa asiointitilanteen saksaksi Opiskelijan ääntäminen ei ole sujuvaa, ja puutteellisesti (esim. asiakaspalvelija ei ymmärrä se tuottaa usein väärinkäsityksiä. hänen tilaustaan) ja/tai epäkohteliaasti. Hän ei käytä lainkaan varmistus- tai viivästystaktiikoita vaan tukeutuu opettajan suomenkielisiin vihjeisiin.

Opiskelijan käyttämässä kielessä on niin paljon virheitä, että se vaikuttaa merkittävästi viestin välittymiseen.

Opiskelija osaa hoitaa asiointitilanteen saksaksi vain vaivoin, ja tilanne vaatii asiakaspalvelijalta (opettajalta) paljon suomenkielistä apua. Opiskelija osaa reagoida yksinkertaisiin toivotuksiin sopivalla tavalla, esim. vastata samoin sanoin tai sanoa saksaksi ”kiitos samoin”.

Opiskelijan ääntämisen ja ääntämissujuvuuden puutteet vaikeuttavat asiointitilanteen hoitamista huomattavan paljon.

Opiskelijan käyttämässä kielessä on niin paljon puutteita, että hän selviää asiointitilanteesta vain vaivoin.

Saksankielinen asiointitilanne ei onnistu edes opettajan suomenkielisellä avulla ja/tai opiskelija käyttää pääasiallisesti ohjeiden vastaista kieltä (esim. englanti).

Opiskelijan ääntäminen on niin epäselvää, Opiskelija kykenee tuottamaan vain että hän ei onnistu hoitamaan asiointiti- muutamia irrallisia sanoja tai lauseita, lannetta. mutta ne eivät riitä asiointitilanteesta selviytymiseen.

ARVIOINTI

pidempään opiskelleille mutta heikommille oppijoille tukea suulliseen tuottamiseen. Myös lauseidenjatkamistehtävän tai opettajan kysymyksiin vastaamisen arviointiin voi soveltaa arviointimatriisia, koska niissäkin on kyse eräänlaisesta tilanteesta selviämisestä. Olen pitänyt pienten ryhmäkokojen vuoksi vain suullisia yksilökokeita, mutta suuremmalla ryhmäkoolla parikokeet ovat helpompia toteuttaa, koska ne eivät vie niin paljon aikaa muulta opetukselta. Parikokeen asiointitilanteessa toisella parista voi olla esimerkiksi hotellin asiakaspalvelijan repliikit valmiina, kun taas toisella on tarjoilijan fraasit valmiina. Näin kannattaa toimia siksi, että ainakin alkeistasolla on tärkeämpää osata toimia asiakkaana kuin asiakaspalvelijana ja asiakaspalvelijan valmiit fraasit nopeuttavat koetilannetta.

Tärkeää on luoda suulliseen kokeeseenkin leppoisa ja turvallinen tunnelma, niin jännittäjille kuin muillekin. Palautekeskustelu ja kokeen painoarvo Suullisen kokeen jälkeen on hyvä käydä heti palautekeskustelu, jos käytettävissä oleva aika sen sallii. Arviointimatriisi sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Oppijaa voi ensin pyytää arvioimaan itseään: sainko tilanteen hoidettua, miten oikeaa ja sujuvaa ääntämiseni oli, teinkö paljon kielellisiä virheitä? Jos oppijat ovat suorittaneet kokeen parityönä, myös vertaisarviointi matriisin avulla on mahdollista. Lopuksi opettaja perustelee arvionsa arviointimatriisin avulla ja ilmoittaa arvosanan oppijalle. Olen yleensä määritellyt suullisen kokeen painoarvoksi 15–20 prosenttia opintojakson kokonaispistemäärästä, mutta mikään ei estä sen painottamista enemmän, onhan se erityisesti etäopetuksessa yksi luotettavimmista tavoista testata oppijoiden osaamista. Etenkin ajankäytön osalta on hyvä muistaa, että suullisen osaamisen näyttöjä voidaan tehdä myös opintojakson aikana kotitehtävinä esimerkiksi monille tuttua Vocarooäänityspalvelua hyödyntämällä. Oppijan äänipalautus voi koostua esimerkiksi ääneenlukuosuudesta, valmiisiin repliikkeihin reagoimisesta (esimerkiksi kahvilassa, lääkärissä, hotellissa …) ja kannan ottamisesta (esimerkiksi lauseiden jatkamisesta tai reagoinnista kohdekielisiin väittämiin). Nämä tehtävät voidaan arvioida arviointimatriisin avulla tehtävätyypin mukaan soveltaen. Jokaisen yksittäisen teh-

4/2021

tävän painoarvoksi olen määrittänyt 10 prosenttia kurssin kokonaisarvioinnista. Näitä suullisia palautustehtäviä teetän aika paljon (4 kpl) erityisesti opintojen alussa olevilla oppijoilla, koska on tärkeää varmistaa, että ääntäminen ja intonaatio saadaan heti alkuvaiheessa hyvälle tasolle.

Vinkkejä oppilaiden jännityksen avuksi

Monet oppijat saattavat jännittää etenkin opettajalle kahden kesken suoritettavaa suullista koetta, joten parikokeet ovat siinäkin mielessä suositeltavia. Tärkeää on luoda suulliseen kokeeseenkin leppoisa ja turvallinen tunnelma, niin jännittäjille kuin muillekin. Koetilanteen voi esimerkiksi aloittaa kysymällä kuulumisia tai viikonloppusuunnitelmia kohdekielellä – painottaen sitä, että kyseessä ei vielä ole arvioitava tehtävä. Jos oppija jännittää kovasti, kuulumisia voi kysellä myös suomeksi. Oppijaa voi neuvoa pitämään tehtäväosioiden välillä pidempiä taukoja ja hengittelemään rauhallisesti. Olen joskus kertonut omakohtaisia kokemuksiani siitä, miten itse jännitän tietyissä tilanteissa, ja muistuttanut siitä, että jännitykseen tottuu ja sen kanssa voi oppia elämään. Olen myös maininnut, että jännitys on luonnollinen tunne – sehän on merkki siitä, että suhtaudumme tilanteeseen vakavasti, ja jännitys saa meidät yleensä suoriutumaan paremmin.

Arviointimatriisin jatkokehittelyä

Edellisellä sivulla julkaistu arviointimatriisi soveltuu etenkin lukion B3-kielen kursseille 2–4, mutta sitä voisi vielä kehittää kattamaan tätä alemmat ja ylemmät kielitaitotasot. Muutenkin kehittyvän kielitaidon taitotasot voisi linkittää paremmin arviointimatriisiin; nyt ne ovat mukana enemmänkin implisiittisesti. Kehitettävää olisi myös siinä, miten tavoitteet konkretisoidaan oppijan kielelle eri asteilla: voisiko pienille kielenoppijoille konkretisoida vaikka väritettävällä passilla, että tämä osaa kysyä kuulumisia tai tilata jäätelön kohdekielellä? Yläkouluikäiselle voisi erilaiset osaamiskriteerit tiivistää pelkästään muutamaan piirteeseen, esimerkiksi: ”osaan tilata sujuvasti aterian”, ”osaan olla tarpeeksi kohtelias”, ”teen pieniä virheitä, mutta asia hoituu”. Arviointimatriisi on luonnollisesti vain yksi malli suullisen kielitaidon arvioinnin avuksi; yhtä hyvin kriteerit voivat olla lueteltuina vaikka ranskalaisin viivoin. Pääasia on kuitenkin se, että oppija tietää, mitä ja miten kannattaa harjoitella, jotta hänen suullinen kielitaitonsa kehittyisi.

ARVIOINTI

Kriteerit

herättävät kysymyksiä Päättöarviointi uudistuu, ja opettajakunnassa pohditaan, miten kriteerejä tulisi käyttää. TEKSTI ANNA HALME KUVA SCANSTOCKPHOTO

erusopetuksen päättöarvioinnin kriteeristö on uudistettu, ja kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 ovat astuneet voimaan 1.8.2021. Ensimmäinen uusien kriteerien mukainen päättöarviointi suoritetaan keväällä 2022. Paikallisia opetussuunnitelmia on päivitetty, mutta opettajakunnan mielessä on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä arvioinnin käytännön toteuttamisesta. SUKOLin kevätkoulutuspäivän teemapajassa opetusneuvos Annamari Kajasto esitteli kieltenopettajille uusiutuvaa kriteeristöä. Tässä artikkelissa käsitellään kriteereihin liittyviä aiheita, joita kieltenopettajat ovat nostaneet esiin koulutuspäivän teemapajassa tai muissa yhteyksissä.

töarviointi on summatiivista arviointia, jossa hyödynnetään eri arviointimenetelmiä tarkoituksenmukaisella tavalla, ja päättöarvosana on oppiaineen oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Tähän perustuu se, että hyvä osaaminen voi kompensoida toisen osa-alueen huonompaa. Kajasto totesi kuitenkin, että oppilaalle tulee antaa koko perusopetuksen ajan palautetta opintojen edistymisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin formatiivisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Yllä mainitussa esimerkissä opettaja voi muistuttaa suullisesti hyvin pärjäävää oppilasta ennen koetta ja antaa esimerkkejä, missä asioissa on tarvetta kehittää kirjoittamista.

Voiko kompensoida?

Miten arviointia dokumentoidaan?

Yksi opettajien esiin nostama kysymys koskee kompensointia. Jos esimerkiksi ahkera, suullisesti hyvin pärjäävä oppilas tekee paljon virheitä kokeissa ja ylipäätään kirjallisessa ilmaisussa, miten paljon muu suoriutuminen voi kompensoida koenumeroa? Annamari Kajasto totesi, että esimerkiksi A-englannin kymmenestä opetuksen tavoitteesta kirjoittaminen on mukana vain yhdessä tavoitteessa nimeltä tekstin tuottaminen. Kirjoittaminen on tärkeä osa kielitaitoa, mutta päättöarviointi on kokonaisarviointi siitä, kuinka oppilas on saavuttanut kaikki opetukselle asetetut tavoitteet. Jos muut tavoitteet on saavutettu hyvin, ne voivat kompensoida heikompaa suoritusta yksittäisessä tavoitteessa. Yhden kirjallisen kokeen tulos ei voi yksinään ratkaista arvosanaa. Opettajia askarruttaa myös muiden kuin kehittyvän kielitaidon tavoitteiden osuus päättöarvioinnissa. Voiko kielitaidollisia puutteita kompensoida ei-kielitaitotavoitteiden hyvällä saavuttamisella? Miten esimerkiksi jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien kehittymistä tulisi arvioida? Kajasto siteerasi opsin uudistettua oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin lukua 6 ja totesi, että päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusteissa määritellyt oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit. Hän muistutti, että kriteerit eivät ole tavoitteita vaan osaamisen tason kuvauksia; ne kuvaavat arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 edellyttämää osaamista. Tämä vaatii opettajilta tietoista pohdintaa ja asian omaksumista. Päät-

Formatiivinen arviointi ei edellytä opettajalta dokumentointia. Sen sijaan opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä Uudistuva päättöarviointi askarruttaa monia opettajia.

ARVIOINTI

näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin. Tästä keskusteltiin koulutuspäivän pajassa. Monilla opettajilla on tapana kirjata säännöllisesti tuntipalautetta Wilmaan tai vastaavaan järjestelmään. Kajasto sanoi, että näin voi ilman muuta jatkossakin tehdä. Tuntipalaute tukee oppilasta ja antaa huoltajalle tietoa edistymisestä. Kirjaukset eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Formatiivinen arviointi on osa opetusta, ja se voi olla opettajan ja oppilaan välistä tai koko ryhmälle suunnattua sanallista palautetta. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvioinnin tukimateriaalien laatiminen on käynnistymässä, ja materiaaleja saadaan julki tämän vuoden syksyllä Opetushallituksen verkkosivuilla. Monet opettajat käyttävät tuntimerkintöjään oman työnsä tukena oppilaan työskentelyn arvioinnissa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. ”Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi”, Kajasto sanoi pajassaan. Kajasto korosti kuitenkin, että formatiivinen arviointi ei vaikuta summatiiviseen. Summatiivista tulee dokumentoida läpinäkyvästi. Oppilaille täytyy tehdä tiettäväksi, mikä koe tai muu suoritus vaikuttaa arvosanaan. Jotkut opettajat kokevat summatiivisessa arvioinnissa ongelmalliseksi sen, että arvosanan on perustuttava tiettyihin kokeisiin. Arvosanaa ei voi nostaa vaikkapa sillä perusteella, että oppilas on saanut hyviä pistemääriä sanakokeista. Opettajan pitää siis olla tarkkana, että summatiiviset kokeet testaavat kattavasti ja monipuolisesti juuri sitä, mitä pitääkin. Toinen ongelma on se, että jatkuva näyttö -termi ei esiinny lainkaan arviointikriteereissä, vaikka arkipuheessa se on vahvasti esillä. Kajasto kertoi, että Opetushallituksessa on tiedostettu arviointiin liittyviä pulmia. Arvioinnin tukimateriaalien laatiminen on käynnistymässä, ja materiaaleja saadaan julki tämän vuoden syksyllä Opetushallituksen verkkosivuilla.

Miksi lisää kriteerejä?

Toisen asteen ja erityisesti kymppiluokkien opettajille tuttu on tilanne, jossa ruotsista vitosen päättötodistukseen saa-

4/2021

neet oppilaat eivät osaa sanoa edes ”god dag”. On tärkeää saada juuri arvosanalle 5 koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet. Lisäksi oppilaan opiskelumotivaatio saattaa lisääntyä, kun kriteerit kertovat selkeästi, mitä tulee osata esimerkiksi arvosanaa 7 varten. Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että huoltajissa. Päättöarvioinnin tarkempien kriteerien tarkoituksena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta ja arvosanojen vertailukelpoisuutta. Kajasto nosti pajassaan esiin perusopetusasetuksen pykälät 10 ja 13, joissa todetaan, että oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Asetuksen mukaan oppilaalla ja huoltajalla on myös oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin. Kajasto muistutti, että oppilaan oppimisen tavoitteita ei määritellä vuosiluokittain paikalliseen opetussuunnitelmaan. Sen sijaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt tulee täsmentää vuosiluokittain. Kriteeritaulukko lisätään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan. Päättöarvosana annetaan, kun oppimäärän opetus päättyy. Esimerkiksi B1-ruotsi loppuu joissain kunnissa ja kouluissa 8. vuosiluokan jälkeen. Päättöarvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisesti annettavaan välitodistukseen, ja tämä arvosana tulee myös 9. vuosiluokan keväällä peruskoulun päättötodistukseen. Päättötodistukseen kirjataan niin ikään opintojen laajuus vuosiviikkotunteina vuosiluokilla 7–9. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan esimerkiksi A-kielellä on kaksi oppimäärää, joilla on samat opetuksen ja oppimisen tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit: A1-kieli (koko perusopetuksen aikana 18 vvt) ja A2-kieli (12 vvt). Kajasto totesi, että olemme yhdessä oppimassa uutta. Kiinnostava kysymys onkin myös se, kuinka opettajien arviointiosaamista kehitetään ja kriteerien käyttöönottoa tuetaan omassa koulussa ja kunnassa. Opettajilta saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että koulu- ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Miten tämä vaikuttaa arvioinnin yhdenvertaisuuteen? Yksi opettaja totesi teemapajan palautteessaan: ”Pitäisi olla kouluille enemmän pakkoa käydä kriteerit läpi, jotta ne tulisivat käyttöön ja niitä osattaisiin käyttää.” Konkreettisia ohjeita kaivataan myös Opetushallituksen suunnalta, ja tähän myöhemmin julkaistavat tukimateriaalit tuovat toivottavasti apua. L IS ÄT IE T O

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit on julkaistu Opetushallituksen sivuilla vuoden 2020 joulukuussa: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-seka-paattoarvioinnin-kriteerit

L U O K K A H U O N E E S TA

Virtuaalimatka osana opetusta

Virtuaalimatka on taloudellinen ja ekologinen tapa tuoda elämyksellisyyttä kielten opiskeluun. Se sopii myös pandemia-aikaan. Tekniikka ei ole este: virtuaalimatkan voi toteuttaa, vaikka luokassa olisi yksi ainoa tietokone. TEKSTI JA KUVAT HANNA VIIPPOLA

ihin me päästään kielimatkalle? Lähdetäänhän mekin abivuonna Lontooseen? Nämä lauseet olen kuullut lukio-opiskelijoiden suusta useita kertoja työvuosieni aikana. Opintomatkat saksankieliselle alueelle ja Lontooseen ovat olleet osa lukiomme kieltenopiskelua jo pitkään, mutta koronaviruspandemia on toistaiseksi estänyt ulkomaille suuntautuvat opintomatkat. Opintomatkoilla opiskelijat pääsevät harjoittelemaan kohdekielen käyttöä tositilanteessa ja tutustumaan maan kulttuuriin alkuperäisessä ympäristössä. Lisäksi matkat luovat muistoja, jotka säilyvät pitkään kouluvuosien jälkeenkin. Voisiko näille matkoille ja niiden tarjoamille kokemuksille olla vaihtoehto, joka on saavutettavissa luokkahuoneen seinien sisäpuolelta käsin? Yksi vaihtoehto perinteiselle matkalle on niin kutsuttu virtuaalimatka, jossa matkatunnelma yritetään tavoittaa erilaisten toiminnallisten ja virtuaalisten aktiviteettien avulla. Virtuaalimatkan järjestäminen saattaa kuulostaa työläältä ja vaikealta, mutta todellisuudessa matkakokemusten luominen virtuaalisesti on yllättävän helppoa. Olen itse järjestänyt lukion saksanopiskelijoille viime lukuvuoden aikana kaksi erilaista virtuaalimatkaa Berliiniin ja

Wieniin, ja nyt haluaisinkin jakaa hieman omia kokemuksiani ja havaintojani virtuaalimatkailusta.

Koronatilanne antoi sysäyksen

Vaikka olenkin sisällyttänyt virtuaalimatkojen elementtejä opetukseeni säännöllisesti jo ennen pandemiaa, en aikaisemmin ollut ajatellut näitä matkoja suunnitelmallisina kokonaisuuksina. Ajatus virtuaalimatkan toteuttamisesta syntyi viime syksynä, kun oli selvää, että abiturienttimme eivät koronatilanteen vuoksi pääse kauan odotetulle kielimatkalle Saksaan. Aloin Suunnistuksessa apuna oli Google Mapsin lisäksi aito turistikartta opettajan kokoelmista.

kuumeisesti pohtia, kuinka voisin edes hieman lieventää opiskelijoiden harmistusta matkan peruuntumisesta. Varovasti kyselin saksanryhmäni suhtautumista virtuaaliseen matkakokemukseen, ja onnekseni opiskelijat näyttivät keinotekoiselle matkalle vihreää valoa. Matkan suunnittelu saattoi siis alkaa. Tarkoituksena oli luoda opiskelijoille mahdollisimman autenttinen matkailukokemus ja kerrata lukioaikana opiskeltuja arkipäivän viestintätilanteita, joten aktiviteetit suunniteltiin näiden tavoitteiden mukaan. Matkan suunnit-

L U O K K A H U O N E E S TA

teluun kulunutta aikaa on haastavaa arvioida, sillä aikaväli oli pitkä ja ideoita saattoi putkahtaa päähäni yksitellen esimerkiksi työmatkojen aikana. Kaiken kaikkiaan suunnitteluaika vastasi melko tarkasti oikean opintomatkan suunnittelemiseen käytettyä aikaa.

Virtuaalinen matka ei automaattisesti vie aikaa tavalliselta opiskelulta. Huolellinen suunnittelu auttaa sisällyttämään matkaan oppiainesta kaikilta kielitaidon osa-alueilta. Heittäytymistä virtuaaliseen Berliiniin Ennen virtuaalista Berliinin-matkaa opiskelijat etsivät ryhmälle mieluisan majoituskohteen ja harjoittelivat lentojen varaamista. Tärkeimmät matkailufraasit kerrattiin videoista, joita opiskelijat olivat itse tehneet lukiovuosien aikana. Opiskelijoille toimitettiin matkan säännöt, ohjeet ja pakkausvinkit Wilman kautta, aivan kuten ennen oikeaa kielimatkaa. Matkan ainoa sääntö oli, että aktiviteetteihin heittäydytään täysillä. Opiskelijat lähtivät tähän leikkiin mukaan todella hyvin, ja kaikki olivat matkapäivän aamuna koululla matkalaukkujensa kanssa odottamassa, että tuoleista rakennettu linja-auto kuljettaa meidät lentokentälle. Koska osa opiskelijoista ei ollut koskaan matkustanut lentokoneessa, olin sisällyttänyt ohjelmaan myös lentokentällä ja lentokoneessa toimimista. Kohteeseen saavuttuamme alkoi ahkera aktiviteettien suorittaminen. Opiskelijat etsivät tietoa eri nähtävyyksistä, ja suunnittelimme yhdessä turistikierroksen, jossa opiskelijat pääsivät tarkastelemaan kuuluisia ja vähemmän kuuluisia kohteita virtuaalilasien ja Googlen katunäkymän avulla. Suunnistus Berliinissä hoitui aidon turistikartan ja Google Mapsin avulla. Useat Youtube-videot antoivat lisätietoa esimerkiksi Berliinin ruokakulttuurista ja yöelämästä. Lounaaksi söimme tietysti döneriä, ja suomalainen glögi toimi oikein hyvin saksalaisen serkkunsa Glühweinin korvikkeena kirpeässä pakkasilmassa tarjoiltuna. Myös matkakuvia saimme napattua muistoksi green screeniä apuna käyttämällä. Reissutunnelman jäljittely onnistui paikoitellen jopa pelottavan hyvin. Saksalaista turisti-infovirkailijaa näyttelevä koulusihteerimme suoriutui roolistaan niin erinomaisesti, että opiskelijoiden keskuudessa oli havaittavissa samaa jännitystä kuin oikealla matkalla ensimmäistä kertaa vierasta

4/2021

kieltä käyttävillä. Matkan jälkeen opiskelijat lisäksi näyttivät aivan yhtä väsyneiltä ja onnellisilta kuin viikon lomareissun jälkeen.

Pienimuotoisemmin Wienissä

Toisen virtuaalimatkan toteutin hieman pienimuotoisemmin ensimmäisen vuoden saksanryhmän kanssa. Kohteeksi valikoitui oppikirjan sisältöjen mukaan Wien, ja matkakokonaisuus oli jaettu yhteensä kuudelle eri oppitunnille, joista osa oli etäopetusta Zoomin välityksellä. Matkan suunnittelu tapahtui tavallisten tuntisuunnitelmien ohessa, joten se ei aiheuttanut kovinkaan paljon ylimääräisiä valmisteluja. Matkan tavoitteena oli opiskella kurssin rakenteita ja sanastoa kiinnostavalla tavalla ja samalla tutustua Itävaltaan ja sen pääkaupunkiin Wieniin. Lähtökohtana oli, että opiskelijat ovat aktiivisesti mukana kaikissa matkan vaiheissa. Matka huipentui kaikkien valmistelujen jälkeen nähtävyyskierrokselle, jossa hyödynsimme Googlen katunäkymän ja virtuaalilasien ohella Wienin ilmaista matkailusovellusta (ivie – Your Personal Vienna Guide, saatavilla iOS- ja Android-laitteille). Kurssin tärkeimmät sisällöt saattoi hyvin sujautettaa matkalle mukaan erilaisissa tehtävissä, jotka vaihtelivat laukkujen pakkaamisesta ja sääennusteen tarkistamisesta aina kahvilassa asiointiin ja reittiohjeiden neuvomiseen. Kaksi matkaesimerkkiä erosivat toisistaan tavoitteiden ja käytettävissä olevan ajan osalta: Berliinin-matkan pääasiallinen tavoite oli matkakokemuksen simulointi, kun taas Wienin-matkassa painopiste oli kurssin sisältöjen opiskelussa. Matkaa suunniteltaessa onkin tärkeää pohtia, mitä matkalla halutaan saavuttaa, ja valita aktiviteetit tämän tavoitteen mukaisesti.

Virtuaalimatkan hyödyt

Miksi virtuaalimatkojen suunnitteluun kannattaa käyttää työtunteja? Ennen kaikkea näkisin virtuaalimatkat oppitunteja piristävinä kokonaisuuksina, jotka lisäävät mielenkiintoa kohdemaata kohtaan ja motivoivat panostamaan kohdekielen opiskeluun. Tämä korostuu etenkin valinnaiskielissä, joissa opiskelijoiden määrä pienenee jatkuvasti. Virtuaalimatkoilla kohdekielen käyttöä on mahdollista harjoitella todentuntuisissa tilanteissa, ja matkan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuminen kasvattaa opiskelijoiden valmiuksia toimia vieraskielisessä ympäristössä. Yhdessä tekemisellä ja kokemisella voi myös olla positiivisia vaikutuksia luokan ryhmähenkeen. Aito matkailu tarjoaa opiskelijoille unohtumattomia kokemuksia, mutta valitettavasti kaikilla kouluilla tai perheillä ei ole varaa lähettää opiskelijoita opintomatkalle ulkomaille. Virtuaalimatkojen avulla kaikki voivat päästä nauttimaan matkailusta ainakin jossain muodossa, sillä virtuaalimatkalle osallistuminen tai sen järjestäminen ei vaadi taloudellisia resursseja. Matkalla käytettävä tekniikka on myös helppo sovittaa yhteen koulun laiteresurssien kanssa, joten matkan voi järjestää, vaikka luokassa olisi vain yksi ainoa tietokone. On tärkeää muistaa, että virtuaalimatkan ei tarvitse olla koko

L U O K K A H U O N E E S TA

päivän mittainen spektaakkeli, johon on käytetty kymmeniä työtunteja. Asenne ja heittäytyminen ovat tärkeämpiä kuin se, onko koululla käytössä esimerkiksi virtuaalilaseja. Meillä oli käytössä kahdet halvemman hintaluokan (20–50 euroa) VR-lasit, joihin laitetaan puhelin sisälle. Sittemmin olemme hankkineet ”oikeat” virtuaalilasit, jotka toimivat itsenäisesti ilman puhelinta tai tietokonetta, mutta ne eivät olleet käytettävissä vielä esimerkkiprojektien aikana.

Suunnittelu kannattaa

Virtuaalinen matka ei automaattisesti vie aikaa tavalliselta opiskelulta. Huolellinen suunnittelu ja ripaus kekseliäisyyttä auttavat sisällyttämään matkaan oppiainesta kaikilta kielitaidon osa-alueilta. Matkaan on helppo saada uusia näkökulmia oppitunneilla käsiteltävien aihepiirien mukaisesti, ja virtuaalimatkalla voisikin syventyä tarkemmin esimerkiksi kohteen ympäristöpolitiikkaan tai koulujärjestelmään. Oppiainerajat ylittäviä opintokokonaisuuksia voi liittää osaksi virtuaalimatkoja, ja yhteistyö useamman opettajan kesken on myös työmäärän kannalta järkevä ratkaisu. Jopa kansainvälisen yhteistyön saisi jouhevasti osaksi virtuaalimatkaa. On selvää, että virtuaalimatkat eivät voi täysin tavoittaa oikean matkan tunnelmaa, mutta virtuaalimatkat voivat tarjota myös sellaisia kokemuksia, jotka eivät olisi toteutettavissa tavallisen matkan aikana. Virtuaalimatkalla voit yöpyä luksushotellissa, kiertää nähtävyyksiä sisäänpääsymaksuista välittämättä ja nähdä uskomattomia luontokohteita rasittamatta niitä ympäröivää ekosysteemiä. Internetin sisältö tarjoaa lähes rajattomia mahdollisuuksia kohdemaan tutkimiseen sille, joka jaksaa etsiä.

Suomalainen mehuglögi toimi oikein hyvin Glühweinin korvikkeena virtuaalisella Berliinin-matkalla.

M U IS TA

Tavoite: Mikä matkalla halutaan saavuttaa? Suunnittele aktiviteetit tavoitteen mukaan! Ajankäyttö: Kuinka paljon aikaa yhdelle aktiviteetille varataan? Varaa reilusti aikaa, kiireellä voi olla haitallinen vaikutus tunnelmaan! Työnjako: Osallistuvatko oppilaat suunnitteluun ja toteutukseen? Saisitko apua myös kollegoilta? Laitteet: Miten laitteet jaetaan oppilaiden kesken? Jos laitteita joudutaan kierrättämään, mitä muut voisivat tehdä odotellessa? Budjetti: Aiheutuuko matkasta kustannuksia? Kuka ne maksaa? Yksi tietokone, pieni budjetti: • Tulostetut kaupunkikartat oppilaille jaettavaksi • Kaupunkikierros pienryhmissä vuorotellen Googlen kaupunkinäkymän avulla • Kirjastojen tarjonnan hyödyntäminen, esimerkiksi matkaoppaat • YouTube ja videot, joita voi katsoa yhdessä • Matkapäiväkirjan pitäminen Useita laitteita, isompi budjetti: • Reittiohjeiden haku paikallisliikenteen sivuilta tai Google Mapsista • Kaupunkikierros virtuaalilaseilla joko yksin tai ryhmässä • Erilaisiin matkailusivustoihin tai -sovelluksiin tutustuminen • Kohdemaan paikallisten toimijoiden virtuaalipalvelujen hyödyntäminen, esimerkiksi virtuaaliset kiertomatkat • Matkan jatkuva dokumentointi esimerkiksi videon muodossa Aikajana 1. Tavoitteiden asettaminen 2. Matkakohteen valinta 3. Tehtävien ja aktiviteettien suunnittelu, matkaohjelman laatiminen 4. Tarvittavat etukäteisvalmistelut: materiaalin kerääminen, laitteiden huolto 5. Toteutus: aktiviteettien suorittaminen suunnitelman mukaisesti 6. Mahdollinen raportointi: esimerkiksi video, kirjoitelma, lehtijuttu 7. Loppuarvio: Mikä sujui hyvin? Missä olisi vielä kehitettävää?

E R I L A I S E T O P P I J AT

Lukivaikeus ja vieraat kielet Lukivaikeus vaikuttaa vieraan kielen oppimiseen mutta ei estä sitä. TEKSTI KARI MOILANEN

äsittelen tässä artikkelissa tyypillisiä vaikeuksia, joita lukioppijalla on, sekä joitakin keinoja auttaa häntä. Esitetyt ideat soveltuvat mainiosti myös muiden oppijoiden opettamiseen kielten pulmatilanteissa. Vieraan kielen oppimista hankaloittavat oppimisen erityisvaikeuksien lisäksi muun muassa muistin toimintaan liittyvät ongelmat, toimimattomat opiskelustrategiat ja jäsentymätön kuva kielestä aikaisempien opintojen pohjalta.

Esimerkiksi englannin tai ranskan sanat opetellaan kahteen otteeseen ääntämisestä aloittaen. Paljon on siis ranskaksi boku ja raha englanniksi mani – kirjoitusasu opetellaan erikseen toisella kierroksella. Lukivaikeus ilmenee eri tavoin eri kielissä. Erityisen ongelmallisia ovat kielet, joissa ääntämisen ja oikeinkirjoituksen välillä on suuri epäsuhta, englanti etunenässä mutta myös ranska ja venäjä. Jonkin verran vaikuttaa myös se, miten säännöllinen kieli on rakenteiltaan ja kuinka hyvin rakenteet vastaavat äidinkielen rakenteita. Monissa kielissä on kieliopillisia sanoja, joita suomea äidinkielenään puhuvan on vaikea hahmottaa. Epäsäännölliset taivutuskaavat ja

4/2021

moniosaiset ilmaisut ovat hankalia hahmottaa ja tyhjentävät herkästi työmuistin, etenkin jos ne hajaantuvat eri puolille lausetta tai vaativat tulkintasuunnan vaihtoa (esimerkiksi englannin be going to, what…like?, saksan eriävät yhdysverbit, genetiivi pääsanansa jäljessä). Lukioppilas tarvitsee aikaa kaikkeen tekemiseen – lukemiseen ja kirjoittamiseen mutta myös kuulonvaraisen informaation käsittelemiseen. Lisäksi tarvitaan paljon toistoa. Jos sanoista ei saa otetta ja toistokertoja on liian vähän, oppija turhautuu nopeasti. Yhtenä lukivaikeuden tuntomerkkinä onkin, että sanavarasto ei ole kehittynyt odotetusti. Tyypillistä on myös suuri ero suullisen ja kirjallisen osaamisen välillä. Oppijan tekemät virheet voivat opettajasta joskus tuntua kummallisilta: virheitä esiintyy tutuissa ilmauksissa, ne vaikuttavat satunnaisilta eivätkä tunnu selittyvän sillä, että oppija ei vain ole harjoitellut ilmaisuja riittävästi.

Ääntämisestä opetuksen kulmakivi

Lukivaikeuksinen oppija tunnistaa, erottelee ja tallentaa äänteitä puutteellisesti ja hitaasti. Joistakin äänteistä ei saa selvää, jolloin sana liukuu otteesta aivojen tehdessä useita turhia muistihakuja äänteiden tunnistamiseksi. Jotkin äänteet eivät erotu lainkaan, ne vaihtuvat toisiin samankaltaisiin äänteisiin tai katoavat muistista kokonaan. Tämä heijastuu oikeinkirjoitukseen: esimerkiksi englannin sana think saatetaan kirjoittaa *dink, *tink tai *ink. Oppija hyötyy perusteellisesta ääntämisen opettamisesta muun opiskelun systemaattisesti toistuvana välipalana. Sanapainoa on usein vaikea kuulla, ja se vaikuttaa ymmärtämiseen monissa kielissä. Painon paikallistamisen ongelmat heijastuvat sanoja toistettaessa ja oikeinkirjoituksessa niin, että esimerkiksi englannin expensive lyhenee muotoon *pensive. Erityisesti pitkiä sanoja kannattaakin naputtaa sormilla tai viittoa käsillä (/ikspensiv/ – 3 naputusta). Prosodia on ehdottomasti otettava huomioon osana ääntämisen opetusta. Sanat sidotaan kiinni toisiinsa muun muassa englannissa, ranskassa ja venäjässä. Tietyt välisanat redusoidaan puheesta. Rytmiin tottumattomalla kuulijalla viesti puuroutuu. Rytmin ja intonaation lisäksi huomiota tarvitsee puhetempo: oppikirjan dialogeja luetaan ääneen

E R I L A I S E T O P P I J AT

kasvattamalla puhenopeutta vähitellen hitaasta kohti kielen autenttista tempoa.

Ääntämis- ja kirjoitusasua eriytettävä

Oppijalla on vaikeuksia hakea mielestään kuulemansa sanan kirjoitusasu ja vastaavasti lukea sanoja tai tekstiä ääneen. Ongelma esiintyy nimenomaisesti kielissä, joissa ääntäminen ja oikeinkirjoitus ovat kaukana toisistaan. Opettaja huomaa, että oppija ei ehdi tehdä muistiinpanoja ja kirjoittaa sanoja puutteellisesti, hän ei pärjää sanelussa, lukee ääneen hitaasti ja väärin tai karttelee ääneenlukemista kokonaan. Ääntämis- ja kirjoitusasua kannattaa tietoisesti eriyttää silloin, kun opetellaan uusia sanoja. Esimerkiksi englannin tai ranskan sanat opetellaan kahteen otteeseen ääntämisestä aloittaen. Paljon on siis ranskaksi boku ja raha englanniksi mani – kirjoitusasu opetellaan erikseen toisella kierroksella. Aivoja voi tietoisesti puijata uskomaan, että kullekin sanalle on aina kaksi vastinetta, synonyymia: joskus on boku, toisinaan taas beaucoup, välillä sanotaan mani, mutta toisinaan esiintyy muoto money. Osan sanastotehtävistä voi tehdä ensin suullisesti, jolloin oikeinkirjoitusta ei tarvitse miettiä; myöhemmin sanat kirjoitetaan. Eriyttämisen vastapainoksi tarvitaan myös yhteensovittamista: runsaasti stressitöntä sanelua sekä tekstien ja sanojen lukemista ääneen. Yksittäisiä sanoja voi lukea ääneen vaikkapa näyttämällä sanalappuja.

Sanojen nopea tunnistaminen ja lukusujuvuus

Lähtökohtaisesti käytämme lukiessa kahta eri väylää: luemme vieraat sanat kirjain kirjaimelta ja tutut sanat nopeasti kokonaishahmoina. Toiset opettelemistamme kielistä vaativat kokosanamenetelmää alusta asti. Tuttujen sanojen tunnistaminen mahdollisimman nopeasti kokonaisuuksina, ikään kuin kuvina, on kuitenkin sujuvan lukemisen edellytys kielestä riippumatta. Usein käy niin, ettei oppijan lukusujuvuus kehity, koska hän ei ole saanut visualisoitua tuttua sanastoa. Hän pysähtyy tuon tuosta kokoamaan sanoja niiden osista. Jos tuttuja sanoja ei saa nopeasti tulkittua ”alta pois”, tarkkaavuus ei kohdennu uuteen kieliainekseen, sanavarasto ei kartu, ja lukeminen vie kohtuuttomasti aikaa. Tästä syystä oppija jää merkittävästi jälkeen opinnoissaan – ja turhautuu. On tärkeää, että oppija lukee paljon myös luokkatasoa helpompia ja selkeämpiä tekstejä. Tarvitaan oheislukemisto, jonka avulla tutut sanat saadaan ”valokuvattua” runsaan toiston kautta. Sanasto kannattaa käsitellä huolellisesti ennen uuden tekstin lukemista. Näin sanat eivät huku tekstimassaan. Sanat luetaan ensin ilman kieliopillista kuormitusta (ruotsin talo on siis vain hus eikä ett hus, -et, hus, -en). Tällöin tarkkaavuus kohdistuu itse sanahahmoon. Tekstin kääntäminen ohjaa huomion pieniin yksityiskohtiin, joten se ei aina ole paras lähtökohta. Siksi tekstit kannattaa lukea aluksi sisällön näkökulmasta välittämättä epäselvistä kohdista ja puuttumatta kielioppiin. Sanojen tunnistamista voi vahvistaa käyttämällä sanalappuja. Jos oppija ehtii lukea hänelle näytettävästä lapusta sanan saman tien, se on muistissa ”kuvana”. Jos sitä ei tunnista,

sanan voi kirjoittaa isokokoiseen lappuun kotona vaikkapa jääkaapin oveen, jolloin sitä ei voi olla huomaamatta. Sanalapuista voi rakentaa myös lauseita, tai niillä voi pelata muistipeliä. Sanastotehtäviä voi eriyttää sen mukaan, perustuvatko ne sanojen tunnistamiseen vai niiden kirjoittamiseen. Siinä missä lukemisen tueksi tarvitaan selkeitä tekstejä, myös oppimateriaalien tärkeimpiä tekstikappaleita olisi ideaalista avata selkotekstien avulla. Selkoteksteissä virkkeitä on lyhennetty, lausekkeita yksinkertaistettu ja esimerkiksi lauseadverbiaaleja poistettu. Muokkaamattomat tekstit ja niiden pitkät, polveilevat virkkeet kuormittavat työmuistia niin, että olennainen kieliaines ei nouse esiin eikä tallennu muistiin. Selkoversioiden ohella kaikki mahdollinen lauseen perusrakenteita vahvistava harjoittelu on hyödyllistä. Tekstistä voidaan kerätä verbipohjaisia sanapareja (have a shower, parler anglais, Einkäufe machen) ja laajentaa niitä lauseyhteydessä (have a shower in the morning, parler anglais un peu, am Samstag Einkäufe machen).

Oikeinkirjoitusvirheiden logiikka Oikeinkirjoitusvirheitä kannattaa luokitella. Osa virheistä heijastaa äänteiden erottelukyvyn ongelmia, kun taas toiset kielivät vaikeudesta sovittaa yhteen äänne- ja kirjoitusasua. Puuttuvat sananosat, tunnistamattomiksi raunioituneet sanat ja vaihtuvat kirjaimet kertovat työmuistiongelmista. Joskus sama sana esiintyy kirjoitelmassa monessa eri muodossa – välillä myös oikein. Tarkkailemalla oikeinkirjoitusvirheitä systemaattisesti opettaja saattaa huomata niissä logiikkaa ja näin ymmärtää, että oikeinkirjoitusvirheet voivatkin olla ilmenemismuoto jostain taustalla vaikuttavasta laajemmasta ongelmasta, joka vaatii ensisijaista huomiota. Lukivaikeuksinen oppija tekee myös tahattomia oikeinkirjoitusvirheitä, joita olisi hyvä oppia sietämään. Hän pystyy silti usein kompensoimaan puutteita suullisen kielitaidon avulla. Oman tekstin lukeminen ääneen onkin yksi keino huomata virheitä. Ääneen voi lukea luokassa (myös huuliolukuna) tai yhtä hyvin kotona. T E H TÄ V Ä

MUISTA MUISTI! Muisti on oppimisen pullonkaula, ja siksi jokaiselle opettajalle tässä kotiläksy: Muista muisti! Pohdi, millä tavoin kielen ilmaisuja voi ohjata säilömuistiin. Millaisia muistitekniikoita opetat? Ovatko ne systemaattisesti käytössä tuntityöskentelyn osana? Mikä kuormittaa työmuistia eri tilanteissa (esimerkiksi tekstin lukeminen tai kuunteleminen, sanaston harjoittelu, kielioppitehtävä)? Miten työmuistia voi tukea? Entä mikä häiritsee ja repii tarkkaavuutta tuntitilanteissa? Miten tarkkaavuutta voi ohjata niin, että huomio kiinnittyy vain yhteen asiaan kerrallaan?

K I E L I V A L I N N AT

Kielten opiskelu uuteen

kukoistukseen? Kielivalinnat täytyisi saada nousuun, siitä ollaan yhtä mieltä. Mutta miten se onnistuu? TEKSTI JA KUVA PIRJO POLLARI, JAANA TOOMAR, OUTI VEIVO JA KATJA MÄNTYLÄ

iime aikoina Suomen kielivarannon kapenemista on päivitelty valtamedioita myöten. Kielivalintojen yksipuolistuminen on ollut kieltenopettajien tiedossa pitkään, ja tilanteen pelastamiseksi on tehty paljon työtä. Se ei valitettavasti kuitenkaan ole riittänyt, ja valintojen kapeneminen näkyy kieltenopettajien työtilanteessakin. Useat 2000-luvun koulutusuudistukset ovat tahattomasti heikentäneet kielten opiskelun asemaa kouluissa. Halusimme selvittää, miltä tilanne näyttää nyt. Keräsimme tammi–helmikuussa kieltenopettajien näkemyksiä monipuolisten kielivalintojen esteistä ja keinoista verkkokyselyllä, joka tavoitti vastaajat SUKOLin, kieltenopettajien paikallisyhdistysten, Facebook-ryhmien ja kirjoittajien omien verkostojen kautta.  Vastaajia oli yhteensä 349, joista 99 prosenttia toimi opettajana. Suurin osa vastaajista (89 %) työskenteli peruskoulussa ja reilu kolmannes (38 %) lukiossa. Osa vastaajista työskenteli useammalla asteella. Tässä keskitymme tarkastelemaan, mitä kielivalintojen monipuolistamiseksi on jo tehty ja mitä asialle vielä voisi tehdä.

Markkinointia, yhteistyötä ja joustavuutta

Kyselymme mukaan lähes kaikissa kouluissa (90 %) oli pyritty edistämään kielivalintoja. Opettajat mainitsivat konkreettisia keinoja, joilla kouluissa on tuettu kielten valitsemista. Yhtenä tärkeimmistä nousi esiin tiedotus ja markkinointi. Tyypillisten valinnaisaineinfojen tai vanhempainiltojen lisäksi opettajat kertoivat järjestäneensä muun muassa koko perheelle suunnatut valinnaisainemessut, kielikarnevaalit, kielten pikkujoulut ja eri kielten teemapäiviä. Markkinointia ovat tehneet myös muut oppilaat ja opiskelijat: vanhemmat yläkoululaiset kiertelevät luokissa kertomassa valinnaiskielistä seiskaluokkalaisille, tai korkeakouluopiskelijat kertovat lukiolaisille kielivalintojen tärkeydestä myöhemmissä opinnoissa ja työtehtävissä. Hieman suurempia kieltenopiskelun innostamisen keinoja ovat olleet esimerkiksi 7. luokan kielikaruselli-kurssi, jossa on ollut osuudet ranskan, saksan ja espanjan kielistä. Näiden maistiaisten avulla oppilaita innostetaan valitsemaan jokin kolmesta kielestä valinnaisaineeksi 8. ja 9. luokalle. Joissain kouluissa järjestetään valinnaiskursse-

4/2021

ja, joissa integroidaan kieliä ja muita aineita, esimerkiksi kotitaloutta tekemällä ruokia ja leivonnaisia erikielisistä resepteistä. Näiden lisäksi kansainvälinen yhteistyö, Erasmus+-projektit, natiiviopettajat ja jopa vierailut ulkomaille ovat kuuluneet joidenkin koulujen keinovalikoimiin. Vastausten perusteella voidaan todeta, että useissa kouluissa on nähty paljon vaivaa, jotta kielivalinnat ovat toteutuneet. Kuten eräs vastaaja sanoi: On pidetty kynsin hampain kiinni kielivalikoimasta, joka vielä on. Tämä on vaatinut koululta tai kunnalta usein rahallista satsausta, sillä kielipolku on pyritty turvaamaan käynnistämällä ja jatkamalla kielten opiskelua pienissäkin ryhmissä. Kieliryhmien syntymistä on autettu myös yhdistämällä eri vuosikurssien oppijoita samaan ryhmään tai ottamalla kielet huomioon lukujärjestyksen suunnittelussa: Tehty kurssitarjotin ja palkitus lyhyitä kieliä tukevaksi. Esim. ei samaan aikaan muita oppiaineita kuin lyhyitä kieliä.

K I E L I V A L I N N AT

Joissain tapauksissa koko kunta tai kaupunki on ponnistellut yhteisesti kielivarannon hyväksi. Työ on alkanut jo esiopetuksessa, jossa koulujen kanssa yhteistyössä on toteutettu niin kielisuihkutusta kuin järjestelmällistä esiopetuksen kielikasvatusta vierailla kielillä läpi vuoden. Esimerkkinä tästä mainittiin Tampereen kaupungin pitkäjänteinen työ kielivalikoiman monipuolistamiseksi. Lukioissa on tehty oppilaitosten yhteistyötä esimerkiksi minimiryhmäkoon saavuttamiseksi. Lisäksi yhteistyössä on järjestetty verkkokursseja tai tuettu kielten itsenäistä opiskelua. Joissain lukioissa on tarjottu kieltenopetusta yhdessä korkeakoulujen kanssa tai mahdollisuutta jatkaa kieliopintoja kaupallisten toimijoiden kautta.

Varhaiskasvattajat ja luokanopettajat tärkeitä

Paljon on tehty, mutta uusia ratkaisuja kaivataan yhä. Useissa ehdotuksissa nousi esiin yhteistyö varhaiskasvattajien kanssa. Kielten opiskeluun voitaisiin innostaa muun muassa siten, että kielivalintaesittelijät tai kielisuihkuttelijat jalkautuvat päiväkoteihin, kuten joissain kunnissa on jo tehtykin. Luokanopettajan työ luokan monikielisyyden ja kielitietoisuuden tukijana koettiin erittäin tärkeäksi pohjaksi monipuolisille kielivalinnoille. Alakoulun kielivalintoihin tarjottiin monia uusia ratkaisuja. Joku vastaajista ehdotti, että ensimmäisellä luokalla olisi ”yleinen kieliaine”, joka keskittyisi kielimaistiaisten antamiseen. Näin lapset voisivat tutustua eri kieliin ja kulttuureihin vaikkapa kaveriluokkien kanssa ja tehdä kielivalintapäätöksensä huoltajiensa tukemina omien kokemustensa pohjalta. Olisi myös tärkeää alleviivata huoltajille, että heidän itsensä ei tarvitse osata kieltä, jota lapsi opiskelee. Osa vastaajista ehdotti, että A1-kieleksi ei pitäisi voida valita englantia. He totesivat, että englannin ehtii oppia hyvin A2-kielenä, koska se on niin iso osa arkeamme toisin kuin muut kielet. Lisäksi toivottiin, että niille koululaisille, jotka valitsevat A1-kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin, taataan mahdollisuus opiskella englantia A2-kielenä. Jos taas A1-kieli on englanti, ei kannata tarjota liian laajaa palettia A2-kieliä, koska silloin minimiryhmäkokoa ei välttämättä saavuteta missään kielessä.

Opot ja rehtorit mukaan tukemaan kielivalintoja

Yläkoulujen ja lukioiden vastauksissa nousi esille opojen ja rehtoreiden rooli joko kielivalintoja tukevina tai niitä jarruttavina tahoina. Opojen tunneille kaivattiin lisää keskustelua kielitaidon merkityksestä ihmiselle itselleen eli siitä, mitä asioita kielitaito mahdollistaa lapsena, nuorena tai aikuisena ja mitä se merkitsee työelämässä. Alueellista yritysyhteistyötä pidettiin hyvänä ratkaisuna työelämän kielitaitotarpeiden havainnollistamiseen. Yläkoulun valinnaiskielten valitsemisen tukemiseksi ehdotettiin myös, että englannin opettajat kannustaisivat omilla tunneillaan muiden kielten opiskeluun. Rehtoreilta kaivattiin muutoksia lukujärjestyksen suunnitteluun. Harmittavan useissa vastauksissa mainittiin, että useampaa kieltä ei pysty opiskelemaan päällekkäisyyksien takia. Kurssitarjotinta ja palkitusta toivottiinkin lyhyitä kieliä tukevaksi. Kielten tunnit on usein niputettu kaksoistunneik-

si, jolloin kieltä opiskellaan ainoastaan kerran viikossa, mikä ei edistä kielen oppimista ja motivaation ylläpitämistä.

Valtakunnallisia linjauksia kaivataan

Vastauksissa todettiin, että kieltenopettajien verkostoituminen eri toimijatahojen kanssa ja osallistuminen kunnalliseen päätöksentekoon on keskeistä. Päättäjiltä kaivattiin nykytilanteeseen havahtumista ja yhteistä tahtoa sen muuttamiseen. Suurin osa opettajien esittämistä ratkaisuehdotuksista vaatisi valtakunnallisia päätöksiä. Minimiryhmäkoon tulisi olla maltillinen ja kaikille sama. Esille nostettiin myös yhdysluokkamalli, jossa kieltä voitaisiin opettaa eri-ikäisille oppijoille. Lisäksi ehdotettiin ylivalinnan sallimista yläkoulussa ja sitä, että valinnaisen kielen opiskelu vähentäisi jonkin reaaliaineen tuntimäärää. Näin kokonaistuntimäärä ei kasvaisi liian isoksi. Kielten houkuttelevuutta voitaisiin lisätä kohdentamalla resursseja laadukkaisiin oppimateriaaleihin, vierailuihin sekä vaihto- ja ystävyyskouluohjelmiin. Moni vastaaja toivoi, että lyhyen kielen opiskelu olisi lukiossa pakollista: Oli se sitten saksaa tai somalia … Kaikki opetus ei olisi muodollista, vaan oppia voisi hakea esimerkiksi hakeutumalla vieraskieliseen ympäristöön ulkomailla tai kotimaassa. Osa vastaajista toivoi valinnaista kieltä pakolliseksi yo-kirjoituksissa, mikä lisäisi opiskelun pitkäjänteisyyttä. Joku ehdotti ylioppilaskokeiden tilalle kansainvälisiä kielitutkintoja, joiden hyöty olisi opiskelijoille selkeämmin hahmotettavissa. Oman äidinkielen opetusta toivottiin takaisin opetussuunnitelmaan, mikä nostaisi sen arvostusta kielivarannon osana. Korkeakoulujen todistusvalinnassa käytettävän pistetyökalun uudistaminen mainittiin useissa vastauksissa. Työkalu ohjaa nyt lukiolaisten kurssivalintoja merkittävästi.

Asenne ratkaisee

Opettajat korostivat vastauksissaan, että vanhempien ja läheisten esimerkki on äärimmäisen tärkeä: ennakkoluuloton asenne kieliin ja niiden opiskeluun tarttuu lapseenkin. Asenteisiin voidaan vaikuttaa median avulla. Televisioon ja striimauspalveluihin kaivattiin angloamerikkalaisen viihteen rinnalle laajempaa kieli- ja kulttuurikirjoa. Kielistä ja niiden opiskelusta toivottiin keskustelua uutisissa, ajankohtaisohjelmissa ja somessa. Tubettajat, bloggaajat, instagrammaajat ja julkkikset haluttiin kertomaan näkyvästi kielitaidon merkityksestä. Kyselyn vastauksista nousi selvästi esille, että opettajat odottavat nyt päättäjiltä paljon ja että tilanteen korjaamiseksi tarvitaan kokonaisremontti. Tämän mahdollistamiseksi toivottiin: Alakouluun kv-toiminnasta ja kielistä kiinnostuneita opettajia. Päättäjiksi, rehtoreiksi, koulutuspäälliköiksi ja sivistystoimenjohtajiksi sellaisia, jotka halukkaita ajamaan asiaa. Opettajat pitivät tärkeänä, että myös valtiovallalta tulisi selkeä viesti kielten tarpeellisuudesta sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Kursivoidut tekstit ovat lainauksia kyselyvastauksista.

U U T TA A M K : S TA

Amk-ruotsia uudella tavalla

Kompetens 3.0 -projektissa amk-opiskelijat verkostoituivat ja oppivat uutta työelämän edustajien kanssa ruotsin kielellä. TEKSTI MAARIT OHINEN-SALVÉN JA MARJAANA HALSAS

mmattikorkeakoulujen opetus on vahvasti työelämälähtöistä. Työelämälähtöisyyden laajuus ja toteutustavat voivat kuitenkin vaihdella koulutusalan, oppiaineen ja yksittäisen opintojakson tarpeiden mukaan. Kieltenopetuksessakin työelämälähtöisyys on ollut opintojaksojen sisältöjen ja oppimistavoitteiden ydintä, mutta projektimaisen työskentelyn osalta kielenopetus ei ole välttämättä ollut aina aivan kärkisijoilla.

Koronatilanteen mukanaan tuoma muutos osoittautui alkuharmituksen jälkeen positiiviseksi asiaksi.

keskusteluissa, rennossa ja sopivan intiimissä ilmapiirissä. Jokainen opiskelija kommunikoi omalla kielitaitotasollaan mahdollisista virheistä välittämättä, olihan kyseessä kielirajat ylittävä projekti. Jokaisessa tapahtumassa oli mukana vieras kolmesta eri organisaatiosta, ja teemat heijastelivat Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ydinosaamisalueita ja työelämän osaamistarpeita. Valitsimme teemat tietoisesti ajatellen tulevaisuuden osaamistarpeita ja linkitimme ne pohjoismaiseen viitekehykseen, jolloin osallistujat oppivat lisää myös kulttuurisista erityispiirteistä. Tapahtumiin osallistui yhteensä noin 100 opiskelijaa. Ilahduttavaa oli, että vaihtelevat teemat kiinnostivat opiskelijoitamme laajasti ja osallistujia oli usealta eri koulutusalalta. Sarja käynnistyi 6.11.2019 Hanasaaren kulttuurikeskuksessa Espoossa, teemana oli Framtidens ledarskap. Päivämäärä oli tietoinen valinta, koska ruotsalaisuuden päivä toi oman hauskan lisänsä iloiseen aamuun. Seuraava tapahtuma järjestettiin Ruotsin suurlähetystön tiloissa helmikuussa 2020, jolloin teemana oli Marknadsföring ur ett nordiskt perspektiv. Kahden ensimmäisen fyysisen tapahtuman jälkeen jouduimme miettimään suunnitelmiamme uuteen muotoon koronapandemian vuoksi. Lokakuussa 2020 järjestimme huolellisen suunnittelun jälkeen interaktiivisen webinaarin teemasta Hälsa och välmående, ja sarja päättyi joulukuussa 2020 Vår digitala vardag -teeman äärellä. Vieraita kutsuessamme saatoimme todeta, että alasta riippumatta asiantuntijoiden kiinnostus tehdä yhteistyötä korkeakoulujen kanssa ja luoda suhteita korkeakouluopiskelijoihin oli erittäin suurta. Hankkeelle oli siis selvästi tilausta myös työelämän näkökulmasta.

Syksyllä 2019 olimme positiivisella tavalla varsin uudenlaisen opetuskonseptin äärellä, kun kielirajat ylittäviä, interaktiivisia verkostoitumistapahtumia opiskelijoille luova projektiaihio oli saanut myönteisen rahoituspäätöksen Stiftelsen Tre Smederiltä. Syntyi Kompetens 3.0, inspiroiva ja motivoiva tilaisuus käyttää ruotsin kieltä ja samalla verkostoitua luokkahuoneen ulkopuolella.

Aamiaistapahtumia asiantuntijoiden kanssa

Projektiryhmä käytännön toteuttajana

Projektissa loimme aamiaistapahtumien sarjan, jossa opiskelijat pääsivät keskustelemaan, kehittämään itseään ja ennen kaikkea verkostoitumaan eri organisaatioiden huippuasiantuntijoiden kanssa ruotsin kielellä pyöreän pöydän

Käytännössä neljän aamiaistapahtuman sarja rakentui siten, että liiketoiminnan palveluratkaisujen ja kielten koulutusohjelman opiskelijoista muodostettiin projektiryhmä, joka hoiti suunnittelun ja käytännön järjestelyt vetämällämme

4/2021

U U T TA A M K : S TA

opintojaksolla Nätverksevenemang. Tämä ydinjoukko suunnitteli ohjelman, aikataulut, markkinoinnin ja viestinnän, valmisteli osanottajille lähetettävän ennakkomateriaalin ja hoiti yhteydenpidon mukaan lupautuneisiin asiantuntijoihin, joita kutsuimme nimikkeellä ”inspiratörer”. Opiskelijat toimivat tapahtumissa myös juontajina ja ryhmäkeskustelujen fasilitaattoreina. Projektiryhmän opiskelijoilla oli mahdollisuus vaikuttaa omaan vastuualueeseensa ja työmääräänsä omien kiinnostuksen kohteidensa ja käytettävissä olevan aikaresurssinsa mukaan. Koronatilanteen mukanaan tuoma muutos osoittautui alkuharmituksen jälkeen positiiviseksi asiaksi. Projektiryhmämme opiskelijat pitivät nimittäin etuna sitä, että he pääsivät toteuttamaan perinteisten tapahtumien lisäksi kaksi webinaaria. Tämä toi heille uusia haasteita ja lisäsi siten heidän projektista saamaansa osaamista. Toteutuneiden tapahtumien lisäksi projekti mahdollisti muun muassa videomateriaalin tuottamisen Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ruotsin opetuksen tarpeisiin. Videotyössä projektiryhmän opiskelijat pääsivät perehtymään suunnitteluun, käsikirjoittamiseen ja kameran edessä haastattelemiseen. Videoiden teknisestä toteutuksesta ja tapahtumien valokuvaamisesta vastasi journalismin koulutusohjelman opiskelija, jonka rekrytoimme mukaan heti projektin alkuvaiheessa. Projektin ehdottomiin ilonaiheisiin kuului mahdollisuus nähdä toisaalta projektiryhmän opiskelijoiden onnistuminen omissa rooleissaan sekä toisaalta tapahtumiimme osallistuneiden opiskelijoiden uskallus heittäytyä keskusteluihin vieraalla kielellä. Projektiryhmän opiskelijat venyivät aina tilanteen niin vaatiessa, ottivat vastuuta ja kasvoivat opiskelijaroolista ammattilaisen rooliin. Yksi heistä onnistui jopa työllistymään yhden helmikuun tapahtumassamme mukana olleen asiantuntijan assistentiksi. Olemme ohjaajina kiitollisia siitä, että pääsimme toteuttamaan tämän projektin. Haluamme ehdottomasti viedä työtapaa eteenpäin myös tuleville opintojaksoille, sillä paras vuorovaikutus ja parhaat ideat syntyvät aidoissa kohtaamisissa. Yksi projektin tärkeimmistä lopputuloksista on kaikkien mukana olleiden osapuolten verkoston laajeneminen ja lukuisat uudet LinkedIn-kontaktit. Erityisen lämmittävä oli yhden projektiryhmäläisen loppukommentti viimeisen webinaarin jälkeen: ”Det blev ju helt sjukt bra!”

SUKOLin teemakoulutusta syksyllä 2021

Torstai 2.9. klo 17–19 Tunteet ja motivaatio osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa Keskiviikko 29.9. klo 17–19 Positiivinen pedagogiikka osana kieltenopetusta – yhteistyössä LUKKI-verkoston kanssa Lauantai 20.11. klo 10–13 Pedagoginen tuki perusopetuksen kieltenopetuksessa Yhden koulutuksen hinta: • Jäsenet 30 euroa • Opiskelijat 15 euroa • Ei-jäsenet 30/50 euroa Kouluttaja: KT, erityispedagogi Erja Sandberg on täydennyskouluttaja, luennoitsija ja tietokirjailija, jolla on asiantuntemusta muun muassa positiivisesta pedagogiikasta ja pedagogisesta tuesta.

Lisätietoa projektista: • https://www.facebook.com/Kompetens-30122416659158766/ • https://www.instagram.com/kompetens3.0/ • https://kompetens-3-0.webnode.fi/tietoa-minusta/

KIRJOITTAJAT Maarit Ohinen-Salvén toimii ruotsin lehtorina ja Marjaana Halsas osaamisaluejohtajana Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa.

Lisätietoja: www.sukol.fi/koulutus pia.koskinen@sukol.fi P. 040 487 3632

L U O K K A H U O N E E S TA

Sanastoa

vahvistamassa

Kävelevät sanakokeet, lause-elaboroinnit ja synonyymien etsiminen – sanaston opetteluun on monia tapoja.

TEKSTI ANNA HALME

dellisessä Tempuksessa pohdittiin, pitäisikö sanakokeita järjestää vai ei. Tässä jatkojutussa aiheena ovat sanaston harjoittelun tavat. Millä tavoilla sanastoa harjoitellaan? Jos sanakokeita haluaa pitää, millaisia ne voisivat olla? Eri asteiden ja kielten opettajat kertovat esimerkkejä.

Harjoittelutapoja ovat vaikkapa vastakohtaparien hakeminen tai sanojen johtaminen. Kävelevät ja ryhmissä tehtävät sanakokeet Espanjanopettaja Minna pitää aikuisryhmilleen sanakokeita mutta tuskin lainkaan perinteisenmallisia kokeita, jotka opiskelijat tekisivät paperille ja jotka hän itse korjaisi. Helppo versio sanakokeen toteuttamiseen on, että opettaja heijastaa ruudulle sanat, jotka opiskelijat kääntävät espanjaksi ja sitten itse tarkistavat. Minna kertoo pitäneensä luokkaopetuksessa ”käveleviä sanakokeita”: ”Kukin opiskelija valitsi opiskelluista sanoista 5–8 sanaa eri kriteerein, esimerkiksi itselle vaikeimmat, kiinnostavimmat tai uudet. Sitten opiskelijat kulkivat luokassa ja tenttasivat toisiltaan näitä sanoja.” Suosittuja olivat myös ryhmäsanakokeet, joissa jokainen pöytäryhmä laati 5–8 sanan kokeen toiselle pöytäryhmälle (pöytä 1 tekee kokeen pöytä 2:lle, pöytä 2 pöytä 3:lle ja niin edelleen). Etäopetuksessa Minna on hyödyntänyt Moodlen H5P-työkalua: ”Olen laatinut tekstin, johon sanat täytetään. Toisinaan sanat ovat valmiina, ja ne raahataan paikoilleen. Opiskelijat ovat Zoomin breakoutroomseissa, ja yksi heistä jakaa ryhmälleen ruudun, jotta he voivat yhdessä tehdä tehtävää.” Minna muistuttaa, että tärkeää on ohjelmoida tehtävä an-

4/2021

tamaan välitöntä palautetta: ”Aukko muuttuu vihreäksi, jos sana on oikein. Jos siinä on virhe, ruutu muuttuu punaiseksi ja sanaa voi kirjain kerrallaan korjata.” Täytettävät sanakokeet ovat olleet suosittuja tunneilla, ja jotkut opiskelijat ovat tehneet niitä myös myöhemmin itsekseen. Minna on kuitenkin sitä mieltä, että kaikkea ”vanhanaikaista” ei tarvitse kokonaan heittää romukoppaan. ”Silloin tällöin sanakoe paperilla ei tee kenellekään pahaa”, hän sanoo.

Oppijoiden valitsemat sanat

Ammattikorkeakoulun kieltenopettaja Taija ei yleensä pidä sanakokeita. Joskus opiskelijat kuitenkin toivovat niitä. Taija kertoo, että jos ryhmässä on paljon sanakokeiden toivojia, he saavat itse laatia kokeet. Jokaisen on valittava 10 mielestään keskeistä sanaa yhteisesti laaditusta sanastosta, yleensä viisi yhteen ja viisi toiseen suuntaan. Opiskelijoiden laatimat sanakokeet jaetaan tehtäväksi joko satunnaisesti tai esimerkiksi siten, että tiettyä aihetta tutkivien opiskelijoiden kokeet jaetaan suunnilleen samaa aihetta tutkivien tehtäväksi. Opiskelijat myös tarkistavat kokeet. ”Ruotsissa tätä tapahtuu, englannissa tuskin koskaan”, Taija sanoo. Lukion englanninopettaja Maria pyytää joskus opiskelijoita tekemään sanakokeen toisilleen. Tavoitteena on saada oppijat tutkimaan sanastoa erilaisilla tavoilla: tehtävänä on esimerkiksi valita sanoja, jotka ovat uusia, tuttuja tai hankalia lausua. Eri sanaluokkien sanoja voi korostaa sanastosta eri väreillä. Peruskoulussa pienempien oppijoiden voi antaa aina valita itse sanakokeeseen tulevat sanat. ”On tärkeää, ettei sanoja opetella yksinään vaan pyritään miettimään kollokaatioita”, Maria muistuttaa. Myös rakenteita voi opetella ”sanakokeiden” avulla. Maria kertoo esimerkin vuosiltaan peruskoulun ruotsinopettajana: ”8.-luokkalaiset valitsivat ruotsissa itse omat tukisanat substantiiveista, ja näistä pidettiin sanakoe. Tämän jälkeen tukisanat oli tarkoitus kirjoittaa kokeen kulmaan ja saada apua substantiivin taivuttamiseen.”

Sanastoa monipuolisesti

Marian tavoitteena on, että oppijat harjoittelevat sanastoa mahdollisimman monipuolisesti. ”Pyrin olemaan tekemät-

L U O K K A H U O N E E S TA

tä johtopäätöksiä siitä, millaiset tavat toimivat eri ikäisille oppijoille”, hän sanoo, ”kokeilemalla se selviää. Olen nähnyt lukiolaisten lätkivän sanoja taululla kärpäslätkien kanssa hyvin innokkaasti. Toisaalta aikoinaan alakoululaiset ottivat Quizlet Liven haltuun ensimmäisillä kouluumme hankituilla tableteilla hyvin nopeasti omista epäilyistäni huolimatta.” Maria käyttää opetuksessaan saneluja, parille tehtäviä suullisia sanakokeita, sanojen päättelyä lauseyhteydestä tai foneettisista aakkosista tai erilaisia pelejä kuten sanojen selittämistä Alias-pelin tapaan. Osaa motivoivat erilaiset kilpailut: kuinka monta kansallisuussanaa, oppiainetta tai väriä joukkue keksii kahdessa minuutissa? Satunnaisesti muodostetuissa joukkueissa heikot eivät jää omilleen. Englanninopettaja Perttu saattaa pyytää opiskelijoita etsimään tietylle sanalle useampia merkityksiä ja käyttämään niitä fraaseissa. Tehtäviä saa useimmiten tehdä pareittain niin, että opiskelijat voivat selittää valintansa toisilleen. Toisenlainen lähestymistapa aiheeseen on prepositioiden käyttö sanaston kanssa: ”Annan oppilaille kymmenen sanaa, joihin voi liittää useita prepositioita. Pyydän heitä selvittämään, mitä fraasilausekkeet tarkoittavat, ja etsimään niille synonyymin. Yleensä aloitan englannin verbillä look, johon oppilaiden tulee kiinnittää mahdollisimman monta eri prepositiota ja keksiä lopputuloksille synonyymejä, esimerkiksi: look for – search, look into – investigate, look up to – admire.”

Pelejä, leikkejä ja dialogeja luokassa Saksan ja ruotsin opettaja Johanna kertoo, että hän treenauttaa sanoja mahdollisimman monipuolisesti eri tavoin ja eri yhteyksissä: ”Toistoa, toistoa, toistoa, sekä suullisesti että kirjallisesti. Luovalle kielenkäytölle ja syväoppimiselle jää enemmän tilaa, kun ei opiskella pelkkää sanakoetta varten yksittäisiä sanoja. Pidin jossain vaiheessa lukiolaisille laajempia ’sanakokeita’, mutta mielestäni sanakoe ei ole fraasien tai käännöslauseiden koe.” Harjoittelutapoja ovat vaikkapa vastakohtaparien hakeminen tai sanojen johtaminen. Suullisten dialogien tai pikkunäytelmien avulla oppijat pääsevät tuottamaan omia lauseitaan. Käsinuket toimivat yllättävän hyvin hiljaisempien oppilaiden aktivoimisessa mukaan. Pantomiimien avulla voi harjoitella verbejä tai jopa koko lauseen muodostamista. ”Juuri kokeilimme lukiossa upouuden teksin sanastotreenissä sitä, että pari luki sanalistaa toiselle saksaksi ja toinen sanoi sanan suomeksi. Osan sanoista tunsivat etukäteen, osan pystyivät johtamaan jostakin tutusta verbistä, adjektiivista tai substantiivista, osalle tuli mitä hulluimpia tulkkauksia. Jos sana ei muuten selvinnyt, pari yritti upottaa sen johonkin lauseeseen. Tätähän voisi jatkojalostaa vaikka kuinka”, Johanna sanoo. Niina on opettanut venäjää eri asteilla. Lukiossa hän on tarjonnut mahdollisuutta sanakokeisiin niille ryhmille, joissa niihin on motivaatiota. Perusasteella hän ei kuitenkaan ole pitänyt sanakokeita vuosiin. ”Tunneilla erilaisia muita tapoja opiskella sanoja ovat esimerkiksi pelit, leikit, draama, erilaiset sanojen keräämistehtävät aihepiireittäin”, hän kertoo. ”Sanojen lukeminen saattaa olla läksynä, ja tunnilla leikitään esimerkiksi sanajääkiekkoa tai Laiva on lastattu -peliä. Mie-

lestäni opetussuunnitelma ohjaa monipuoliseen jatkuvaan näyttöön, ja sikäli myös on perusteltua lisätä erilaisia tapoja opiskella sanastoa.”

Elaborointia ja omia sanastoja

Tekniikan alan englantia ja ruotsia opettava Taija suosii sanapelejä, elaborointia ja liikunnallista sanaston harjoittelua – kaikkea muuta kuin sanalistojen opettelua. ”Sanasto-osaamisensa tueksi opiskelijat laativat omia sanastojaan. Kurssin alussa teetän heillä myös lause-elaborointiharjoituksia, jotta heillä olisi työkaluja, joilla itse kasvattaa sanavarastoaan. Keskustelemme siitä, kuinka yksittäisen sanan oppiakseen sitä on käytettävä yhteydessä, joka jättää itselle muistijäljen. Lause-elaborointi auttaa muistijälkien jättämisessä parhaiten, kun lauseessa on jotain yllättävää tai itselle läheistä tai hassua”, Taija sanoo. Englannissa suurin osa opiskelijoista on kohtuullisella tasolla, perussanasto on hallussa koulusta. ”Uusi sanasto liittyy yleensä niin tiukasti opiskeltavaan ammattialaan, että sen omaksuminen ei ole mitenkään suunnattoman vaikeaa”, Taija mainitsee. Sen sijaan ruotsissa sanasto on toisilla hyvin kapea ja taju eri sanaluokkien sanoista puutteellinen. ”Silti en ruotsissakaan pidä sanakokeita, mutta kannustan opiskelijoita tekemään lause-elaborointia kirjoittaessaan omia tekstejään. Pyydän tekstejä, joiden virkkeissä ei olisi kahden, kolmen sanan lauseita lainkaan. Suuntaan myös opiskelijoiden huomiota heidän lukemiensa, omavalintaisten tekstien lauserakenteeseen, sanojen taivutusmuotoihin ja taivutusmuotojen tehtäviin. Varsinkin ruotsissa yhteisen sanaston kerääminen on keskeisessä osassa”, Taija kuvailee.

Sähköisiä harjoittelun tapoja

Taijan opetusryhmät kokoavat ruotsissa ja toisinaan englannissakin Moodleen tai Quizletiin yhteisiä sanastoja, joita opettaja käy tarkistamassa, jottei opiskelijoille jää vääriä käsityksiä sanojen suomenkielisistä vastineista. Taija kertoo korjaavansa vääriä käännöksiä ja lisäävänsä joillekin sanoille käännösvaihtoehtoja. Hän linkittää myös kurssille sanakirjoja ja erikoisalojen sanastoja ja tutustuu ryhmän kanssa Google Translaten ja ilmaissanakirjojen vahvuuksiin ja puutteisiin. Varsinkin englannissa hän harjoittaa myös sanaston päättelyä tekstin vihjeiden mukaan. Toisinaan tuntien lopussa käytetään opiskelijoiden laatimaa sanastoa Quizlet Liven pelaamiseen. Johanna käyttää saksan ja ruotsin opetuksessaan erilaisia fyysisiä tai sähköisiä sanapelejä. ”Lukiolaisille linkkaan Classroomissa paljonkin Quizletia, koska heillä pitääkin olla jo vastuuta riittävästä harjoittelusta ja omasta oppimisestaan”, hän sanoo. Sekä Johanna että Maria mainitsevat Wordwall-sivuston erilaiset tehtävät. Maria käyttää Kahoot- ja Quizlet Live -pelejä ja ”talking crosswords” -ristikoita. ”Netistä löytyy myös sanapelejä, esimerkiksi freerice.com, playknoword.com ja British Councilin Word Shake”, Maria vinkkaa.

HUOM!

Materiaalit on tarkoitettu kieliyhdistysten jäsenille. Kysy lisätietoja tai tilaa kunkin kielen kohdalla mainitusta osoitteesta.

Kieliyhdistysten oppimateriaalipaketit 2021–2022 RANSKA

Yhdistykseltä on tulossa syksyllä 2021 sähköinen ranskan kielen ääntämispaketti, joka sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Lisätiedot: info@apff.fi Tilaukset: sukol.fi/oppimateriaalipaketit, tiina.eraheimo@sukol.fi

VENÄJÄ

Venäjänopettajien materiaalipaketti 2019 alkuopetukseen sisältää leikkejä sekä Youtube-, laulu- ja muita hyödyllisiä linkkejä. Mukana on näytelmiä ja aakkostehtäviä. Paketti tehtiin ensisijaisesti varhennettuun venäjän opetukseen eli 1.–2.-luokkien opettajille. Suurin osa paketista sisältää erilaisia pelejä ja leikkejä (yli 100 kpl), joita voi käyttää alkeiden opetuksessa, kun oppilaat eivät osaa vielä kirjaimia. Paketti toimitetaan sähköpostitse Google Drive -linkkinä. Hinta: 100 e Uusi paketti valmistuu myöhemmin, seuraa tiedotusta.

ENGLANTI

Test and Train 2021 -paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana on muun muassa kielioppija sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versiona, jossa on otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse.

Lisätiedot: sihteeri.venajanopettajat@gmail.com Tilaukset: sukol.fi/oppimateriaalipaketit, tiina.eraheimo@sukol.fi

Hinta: muistitikku 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenenglanninopettajat.fi

RUOTSI

Prov- och övningspaket för gymnasiet 2021 Materiaalipaketti sisältää Abitti-prelit A- ja B-oppimääriin. Uutuutena mukana on runsas materiaali käytettäväksi peruskoulun ja lukion niveltävään vaiheeseen. Materiaali sisältää tiiviin teoriaosuuden ja harjoituksia keskeisimmistä rakenteista. Mukana on myös harjoituksia suulliselle kurssille sekä luetunymmärtämistehtäviä pakollisten kurssien aiheista. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Hinta: 150 e Lisätiedot ja tilaukset: www.suomenruotsinopettajat.fi/

4/2021

SAKSA

Videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun (ilmestynyt 2/21) Videolla näyttelijä käy videota katsovan opiskelijan kanssa dialogia, ja opiskelijan reagoinnin ajaksi video pysähtyy. Videot soveltuvat lukion A- ja B-saksan opetukseen ja 9. luokan kevääseen. Erilaisiin tilanteisiin hyppääminen, yllätyksellisyys ja teknologian hyödyntäminen motivoivat opiskelijaa avaamaan suunsa. Videot sopivat niin oppituntien mausteeksi, itsenäiseen harjoitteluun, kurssisisältöjen kertaamiseen kuin suullisen kielitaidon arviointiin. Paketti tarjoaa 11 erilaista keskustelutilannetta harjoiteltavaksi. Lisäksi pakettiin sisältyy video, johon on koottu useita lyhyitä reagointitilanteita. Videopaketti on uuden OPSin mukainen. Hinta: 95 e Lisätiedot ja tilaukset: suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2021. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2021

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

KOULUTUSTA

Syksyn koulutusohjelma on suunnitteilla. Seuraa kotisivujamme.

YO-PISTEITYSOHJEET

Syksyn pisteitysohjeet toimitetaan kevään pisteitysohjelistalla olleille jäsenillemme automaattisesti ilman eri tilausta. Muista kuitenkin ilmoittaa yhdistykselle muuttunut sähköpostiosoitteesi! Tilausohjeet uusille tilaajille: Pisteitysohjeet toimitetaan sähkö-

postitse. Toimita sähköpostiosoitteesi yhdistykselle osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi viimeistään viikkoa ennen koetta. Laita viestin otsikoksi Yo-pisteitysohjeet. Muistathan tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu, sillä pisteitysohjeet toimitetaan vain jäsenmaksun maksaneille.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Myynnissä olevat materiaalit on esitelty kotisivuillamme www.suomenenglanninopettajat.fi. Sieltä löydät myös tarjoustuotteet ja tilauslomakkeen.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppija sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoulul-

le ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Muistitikku 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2020, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e.

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on otettu huomioon. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit

sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2019

Ajatuksena on toiminnallinen oppiminen. Aikamuotoja voi harjoitella kaksipuolisilla korteilla. Mukana Alias-korttipohja sanalistojen opetteluun. 10 lyhyttä informatiivista videota, joissa taustamusiikki ja tekstitys: hyödyllistä faktaa positiivisella ja yleissivistävällä otteella, tehtäviä mm. numeraaleista ja kansallisuussanoista. Paketissa on lähtötasotesti ja näppärä tentti. Sanaston syventämiseen ja harjoitteluun on koottu aihepiirisanastoista tehtäviä. Preliminääri kuvineen ja videoineen on Abitissa, också på svenska. Paketti kiteyttää olennaisimman kieliaineksen tukemaan käytettäviä kirjasarjoja; rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä. Harjoitukset sopivat myös aikuisopiskeluun esim. YKI-kielikokeeseen valmistautumista varten. Joulua kohti voikin loiventaa pienellä Christmas Quiz -tietovisalla. Hinta 150 e muistitikku.

TEST AND TRAIN 2018

Paketti sisältää edellisvuoden tekijöiltä monipuolista materiaalia lukion englannin tarpeisiin, mm. koko kieliopin kattavan kertausosion abeille tentittäväksi sekä preliminäärikokeen kuunteluineen Abitti-versiona. Prelissä on nyt myös videokuuntelu ja edelliskevään yo:n mukaisia tehtäviä. Preliminärprovet också på svenska. Kaikki Test and Train -paketin sisältämät harjoitukset voi siirtää koulunne käyttämään sähköiseen oppimisympäristöön. Tänä vuonna mukana on myös sananmuodostusta ja lisää hauskoja idiomitehtäviä. Don’t miss this chance! Hinta 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme. Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Hyvää syyslukukautta jäsenillemme! Tiedot tulevien tapahtumien ajoista ja paikoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuilla. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com Hej alla medlemmar! Hoppas ni kunnat koppla av under sommaren och att hösten kommit bra igång. I skrivande stund vet vi i styrelsen inget om hösten, vad som kan ordnas och vad

4/2021

som måste ställas in eller åtminstone hållas på distans. Vi informerar om allt så fort vi själva vet via e-posten och vår facebookgrupp som heter Finsklärarföreningen rf. Följ med dem! Kom också ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras!

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

TÄYDENNYSKOULUTUS

Italian opettajien perinteinen täydennyskoulutuspäivä järjestetään tänä vuonna marraskuun lopussa. Tapahtuman tarkka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Kouluttajana toimii Matteo La Grassa ja koulutuksen teema on Insegnare la grammatica con le tecnologie digitali. Päivitämme lisätietoja kurssista Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme.

ITALIALAISTA NYKYKIRJALLISUUTTA LUOKKAAN

Syyskuussa kollegamme Mattia Retta pitää esitelmän aiheesta Italialaista nykykirjallisuutta luokkaan. Päivitämme lisätietoja tapahtumasta Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme.

ITALIANA-PORTAALI

Uusi Italiana-portaali osoitteessa https:// italiana.esteri.it/italiana/ esittelee Italian kulttuuria monissa muodoissa. Buon rientro al lavoro a tutti!

Kieliyhdistysten tiedotuksia RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

YTL:N MAAMERKKIAINEET

Iloksemme ilmoitamme, että valikoima maamerkkitekstejä on nyt julkaistu YTL:n sivuilla. Tekstejä on saksasta, ranskasta, ruotsista ja englannista. Ne löytyvät osoitteesta https://www.ylioppilastutkinto. fi/ajankohtaista/blogitekstit.

YLIOPPILASKIRJOITUKSET SYKSY 2021

Yo-kirjoitusten pistekirjeinfo on luettavissa sivuillamme www.apff.fi kohdassa ”Association”. Pääsääntöisesti laadimme ns. pistekirjeet vain keväisin, mutta autamme mielellämme kiperissä arviointikysymyksissä myös syksyllä. Olethan yhteydessä: info@apff.fi.

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Ranska-aiheinen seminaari yhteistyössä SRYL:n kanssa muutti ketterästi muotoaan. Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu jo kaksi kielimarkkinointi-/kieli-informatiivista videota kielten merkityksistä. Näytä pätkä tai koko video esim. oppilaille, kuntapäättäjille tai huoltajille. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla.

NEWSLETTER FRANCE.FI

Joko sinä olet tilannut Ranskan instituutin kaksikielisen jäsenkirjeen? Sopii myös vinkkinä oppilaille ja huoltajille.

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-tiliä YouTubessa.

SUKOL kouluttaa

SUKOL järjestää jäsenistölleen laadukasta ja kohtuuhintaista koulutusta.

Etäkoulutusta tarjolla 29.9.2021 Positiivinen pedagogiikka osana kieltenopetusta 9.10.2021 SUKOLin syyskoulutuspäivä 20.11.2021 Pedagoginen tuki perusopetuksen kieltenopetuksessa Teemakoulutusta arvioinnista järjestetään lukuvuonna 2021–2022, ensimmäinen teemakoulutuspäivä on jo 27.11.2021. Seuraa tiedotusta osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. SUKOLin talvikoulutuspäivät järjestetään 4.–5.2.2022. Mikäli pandemiatilanne sallii, koulutus pidetään Tampereella. Seuraa tiedotusta! Ilmoittautumiset avataan viimeistään noin kuukautta ennen koulutuksia: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: Koulutussihteeri Pia Koskinen pia.koskinen@sukol.fi p. 040 487 3632

KIELIVALINTAESITTEET SUOMEKSI OCH PÅ SVENSKA

Yhdistys tuotti juhlavuoden aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon). Lataa omat kappaleesi tammikuun jäsenkirjeen linkistä tai ole yhteydessä info@apff.fi.

KOULUTUSTILAISUUS 25.9.2021

Ranskanmaikkojen syyskoulutus järjestetään etäyhteyksin la 25.9. klo 10–13. Aiheina mm. koulumaailman ajankohtaisuuksia Ranskasta. Seuraa ilmoitteluamme syyskuun aikana. Tervetuloa mukaan linjoille!

RUOTSI

SUKOLin teemakoulutusta syksyllä 2021

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

SYYSKOKOUS

4/2021

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Yhdistyksen syyskokous pidetään lauantaina 13.11.2021 Hanasaaressa syyskoulutuspäivän yhteydessä. Tarkemmat tiedot seuraavassa Tempuksessa ja uutiskirjeissämme.

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

YO-PISTEITYSOHJEET

NORDSPRÅK

SRO:n jäseninä olevat lukion ruotsinopettajat saavat yhdistykseltä edelleen tarkemmat mallivastaukset kuin YTL:n sivuilla olevat Hyvän vastauksen piirteet. Syksyn ruotsin yo-koe pidetään maanantaina 20.9., ja pisteitysohjeet tulevat intraamme tiistaina 21.9.2021. Jos olet uusi jäsen tai uusi pisteitysohjeiden tilaaja, lähetä sähköpostiosoitteesi viimeistään viikko ennen koetta osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi merkillä ”Pisteitysohjeet”. SRO:n jäsenmaksun tulee olla silloin maksettu.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2021

Lisätietoja: www.sukol.fi/koulutus pia.koskinen@sukol.fi P. 040 487 3632

postiin. Tilaukset kotisivuillamme olevalla lomakkeella.

Materiaalipaketti sisältää Abitti-prelit molempiin oppimääriin. Uutuutena mukana on runsas materiaali käytettäväksi peruskoulun ja lukion niveltävään vaiheeseen. Materiaali sisältää tiiviin teoriaosuuden ja harjoituksia keskeisimmistä rakenteista. Lisäksi mukana on harjoituksia suulliselle kurssille sekä luetunymmärtämistehtäviä pakollisten kurssien aiheista. Hinta 150 e. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähkö-

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Kieliyhdistysten tiedotuksia SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

MATERIAALIA

Tue yhdistystä tilaamalla opetusmateriaaleja Materiaalit ja oheistuotteet voi tilata nettisivuilta, tilauslomakkeen avulla. Myynnissä mm. videomateriaalipaketti suullisen kielitaidon harjoitteluun, pelipaketti, kielioppipaketti, varhentamispaketti, tsemppitarroja, muistitikkuja ja kangaskasseja. https://www. suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/

KONTAKTDATEN

Bei der Gelegenheit bitten wir darum Kontaktdaten, insbesondere E-Mail-Adressen im Mitgliederverzeichnis auf dem aktuellen Stand zu halten, damit unsere Newsletter euch erreichen. Ganz einfach auf der Webseite von SUKOL einloggen oder Tiina Eräheimo Caballero kontaktieren (Tel. 040 487 3608 / E-Mail: tiina.eraheimo@sukol.fi).

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomenvenajanopettajat.fi

TAG DER DEUTSCHEN SPRACHE – SAKSANMESSUT JA KOULUTUSPÄIVÄ 2021

Tiedoksi, että Tag der deutschen Sprache -tapahtuman (25.9.2021) kohtalosta tiedotetaan uutiskirjeen kautta.

*SAVE THE DATE – FR 19.11. – SA 20.11.2021*

Erste gemeinsame Deutschlehrer*innentage des Nordens Das gab es bisher noch nie! Erstmals organisieren die Goethe-Institute in Dänemark, Finnland, Schweden und Norwegen sowie die Verbände der Deutschlehrkräfte dieser Länder und Island die Deutschlehrer*innentage gemeinsam.

Tarvitsemme apuasi! SUKOLin strategiatyö on alkanut. Lähetämme sinulle syyskuussa jäsenkyselyn. Vastaathan kyselyyn. Mielipiteesi on meille tärkeä! Kehitämme toimintaamme toiveidesi pohjalta!

Unser Ziel: Vernetzung aller interessierten Deutschlehrkräfte im Rahmen einer spannenden Tagung mit einem bunten und fachlich aktuellen Programm. Geplante Themen: • Nachhaltiges Sprachenlernen: Was bleibt am Ende hängen? • Landeskunde und Literatur: Wie viel Kultur muss sein? • Theaterimpulse + Neurodidaktik: Neue Ansätze im Sprachunterricht Programm und Informationen zur Anmeldungen folgen via den Newsletter, auf Facebook, etc. Änderungen vorbehalten.

UUTTA SUKOLISSA: Uravalmennus käynnistyy syyskuussa 2021 Tarvitsetko asiantuntevaa ja luottamuksellista keskustelu- ja sparrauskumppania oman urasi ja työelämän pohdintoihin? SUKOL tarjoaa nyt jäsenilleen henkilökohtaista uravalmennusta uran erilaisiin muutos- ja nivelkohtiin. Ohjaus on luottamuksellista, kahdenkeskistä keskustelua asiantuntijoiden kanssa.

SUKOL tarjoaa valmennuksen hyvin edullisesti: jäsenhinta on työskenteleviltä jäseniltä vain 50 e ja muilta jäseniltä 20 e (mm. opiskelijat ja perhevapaalla olevat). Työttömille ja lomautetuille jäsenille palvelu on toistaiseksi maksuton. Tutustu tarkemmin uravalmennuksen sisältöön: www.sukol.fi/uravalmennus. Ilmoittaudu nopeasti. Paikkoja on rajoitetusti.

Tempus 4/2021

Articles inside

Sanastoa vahvistamassa

Amk-ruotsia uudella tavalla

Lukivaikeus ja vieraat kielet

Kriteerit herättävät kysymyksiä

Suullisen kielitaidon arviointi

Kielitapahtumat rikastavat koulupäiviä

Yo-kokeet muuttuvassa maailmassa

Språkprofilen i vårt gymnasium

Mallipohja tukee opettajan työtä

LOPS 2019 – syksystä kohti tulevaisuutta

Virtuaalimatka osana opetusta

Kielten opiskelu uuteen kukoistukseen?

Pääkirjoitus