Kriteerit herättävät kysymyksiä

Päättöarviointi uudistuu, ja opettajakunnassa pohditaan, miten kriteerejä tulisi käyttää.

TEKSTI ANNA HALME KUVA SCANSTOCKPHOTO

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteeristö on uudistettu, ja kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 ovat astuneet voimaan 1.8.2021. Ensimmäinen uusien kriteerien mukainen päättöarviointi suoritetaan keväällä 2022. Paikallisia opetussuunnitelmia on päivitetty, mutta opettajakunnan mielessä on vielä ratkaisemattomia kysymyksiä arvioinnin käytännön toteuttamisesta. SUKOLin kevätkoulutuspäivän teemapajassa opetusneuvos Annamari Kajasto esitteli kieltenopettajille uusiutuvaa kriteeristöä. Tässä artikkelissa käsitellään kriteereihin liittyviä aiheita, joita kieltenopettajat ovat nostaneet esiin koulutuspäivän teemapajassa tai muissa yhteyksissä.

Voiko kompensoida?

Yksi opettajien esiin nostama kysymys koskee kompensointia. Jos esimerkiksi ahkera, suullisesti hyvin pärjäävä oppilas tekee paljon virheitä kokeissa ja ylipäätään kirjallisessa ilmaisussa, miten paljon muu suoriutuminen voi kompensoida koenumeroa? Annamari Kajasto totesi, että esimerkiksi A-englannin kymmenestä opetuksen tavoitteesta kirjoittaminen on mukana vain yhdessä tavoitteessa nimeltä tekstin tuottaminen. Kirjoittaminen on tärkeä osa kielitaitoa, mutta päättöarviointi on kokonaisarviointi siitä, kuinka oppilas on saavuttanut kaikki opetukselle asetetut tavoitteet. Jos muut tavoitteet on saavutettu hyvin, ne voivat kompensoida heikompaa suoritusta yksittäisessä tavoitteessa. Yhden kirjallisen kokeen tulos ei voi yksinään ratkaista arvosanaa.

Opettajia askarruttaa myös muiden kuin kehittyvän kielitaidon tavoitteiden osuus päättöarvioinnissa. Voiko kielitaidollisia puutteita kompensoida ei-kielitaitotavoitteiden hyvällä saavuttamisella? Miten esimerkiksi jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien kehittymistä tulisi arvioida? Kajasto siteerasi opsin uudistettua oppilaan oppimisen ja osaamisen arvioinnin lukua 6 ja totesi, että päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusteissa määritellyt oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit. Hän muistutti, että kriteerit eivät ole tavoitteita vaan osaamisen tason kuvauksia; ne kuvaavat arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 edellyttämää osaamista. Tämä vaatii opettajilta tietoista pohdintaa ja asian omaksumista. Päättöarviointi on summatiivista arviointia, jossa hyödynnetään eri arviointimenetelmiä tarkoituksenmukaisella tavalla, ja päättöarvosana on oppiaineen oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Tähän perustuu se, että hyvä osaaminen voi kompensoida toisen osa-alueen huonompaa.

Kajasto totesi kuitenkin, että oppilaalle tulee antaa koko perusopetuksen ajan palautetta opintojen edistymisestä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin formatiivisen arvioinnin periaatteiden mukaisesti. Yllä mainitussa esimerkissä opettaja voi muistuttaa suullisesti hyvin pärjäävää oppilasta ennen koetta ja antaa esimerkkejä, missä asioissa on tarvetta kehittää kirjoittamista.

Miten arviointia dokumentoidaan?

Formatiivinen arviointi ei edellytä opettajalta dokumentointia. Sen sijaan opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin. Tästä keskusteltiin koulutuspäivän pajassa.

Monilla opettajilla on tapana kirjata säännöllisesti tuntipalautetta Wilmaan tai vastaavaan järjestelmään. Kajasto sanoi, että näin voi ilman muuta jatkossakin tehdä. Tuntipalaute tukee oppilasta ja antaa huoltajalle tietoa edistymisestä. Kirjaukset eivät kuitenkaan ole välttämättömiä. Formatiivinen arviointi on osa opetusta, ja se voi olla opettajan ja oppilaan välistä tai koko ryhmälle suunnattua sanallista palautetta. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arvioinnin tukimateriaalien laatiminen on käynnistymässä, ja materiaaleja saadaan julki tämän vuoden syksyllä Opetushallituksen verkkosivuilla.

Monet opettajat käyttävät tuntimerkintöjään oman työnsä tukena oppilaan työskentelyn arvioinnissa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. ”Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi”, Kajasto sanoi pajassaan.

Kajasto korosti kuitenkin, että formatiivinen arviointi ei vaikuta summatiiviseen. Summatiivista tulee dokumentoida läpinäkyvästi. Oppilaille täytyy tehdä tiettäväksi, mikä koe tai muu suoritus vaikuttaa arvosanaan.

Jotkut opettajat kokevat summatiivisessa arvioinnissa ongelmalliseksi sen, että arvosanan on perustuttava tiettyihin kokeisiin. Arvosanaa ei voi nostaa vaikkapa sillä perusteella, että oppilas on saanut hyviä pistemääriä sanakokeista. Opettajan pitää siis olla tarkkana, että summatiiviset kokeet testaavat kattavasti ja monipuolisesti juuri sitä, mitä pitääkin. Toinen ongelma on se, että jatkuva näyttö -termi ei esiinny lainkaan arviointikriteereissä, vaikka arkipuheessa se on vahvasti esillä.

Kajasto kertoi, että Opetushallituksessa on tiedostettu arviointiin liittyviä pulmia. Arvioinnin tukimateriaalien laatiminen on käynnistymässä, ja materiaaleja saadaan julki tämän vuoden syksyllä Opetushallituksen verkkosivuilla.

Miksi lisää kriteerejä?

Toisen asteen ja erityisesti kymppiluokkien opettajille tuttu on tilanne, jossa ruotsista vitosen päättötodistukseen saaneet oppilaat eivät osaa sanoa edes ”god dag”. On tärkeää saada juuri arvosanalle 5 koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet. Lisäksi oppilaan opiskelumotivaatio saattaa lisääntyä, kun kriteerit kertovat selkeästi, mitä tulee osata esimerkiksi arvosanaa 7 varten.

Arvioinnin tasa-arvoisuus on herättänyt huolta sekä opetusalan ammattilaisissa että huoltajissa. Päättöarvioinnin tarkempien kriteerien tarkoituksena on lisätä arvioinnin yhdenvertaisuutta ja arvosanojen vertailukelpoisuutta. Kajasto nosti pajassaan esiin perusopetusasetuksen pykälät 10 ja 13, joissa todetaan, että oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Asetuksen mukaan oppilaalla ja huoltajalla on myös oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin.

Kajasto muistutti, että oppilaan oppimisen tavoitteita ei määritellä vuosiluokittain paikalliseen opetussuunnitelmaan. Sen sijaan opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt tulee täsmentää vuosiluokittain. Kriteeritaulukko lisätään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan.

Päättöarvosana annetaan, kun oppimäärän opetus päättyy. Esimerkiksi B1-ruotsi loppuu joissain kunnissa ja kouluissa 8. vuosiluokan jälkeen. Päättöarvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisesti annettavaan välitodistukseen, ja tämä arvosana tulee myös 9. vuosiluokan keväällä peruskoulun päättötodistukseen. Päättötodistukseen kirjataan niin ikään opintojen laajuus vuosiviikkotunteina vuosiluokilla 7–9. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan esimerkiksi A-kielellä on kaksi oppimäärää, joilla on samat opetuksen ja oppimisen tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit: A1-kieli (koko perusopetuksen aikana 18 vvt) ja A2-kieli (12 vvt).

Kajasto totesi, että olemme yhdessä oppimassa uutta. Kiinnostava kysymys onkin myös se, kuinka opettajien arviointiosaamista kehitetään ja kriteerien käyttöönottoa tuetaan omassa koulussa ja kunnassa. Opettajilta saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että koulu- ja kuntakohtaiset erot ovat suuria. Miten tämä vaikuttaa arvioinnin yhdenvertaisuuteen? Yksi opettaja totesi teemapajan palautteessaan: ”Pitäisi olla kouluille enemmän pakkoa käydä kriteerit läpi, jotta ne tulisivat käyttöön ja niitä osattaisiin käyttää.” Konkreettisia ohjeita kaivataan myös Opetushallituksen suunnalta, ja tähän myöhemmin julkaistavat tukimateriaalit tuovat toivottavasti apua.

LISÄTIETOA

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit on julkaistu Opetushallituksen sivuilla vuoden 2020 joulukuussa: https://www.oph.fi /fi /koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-oppimisen-ja-osaamisen-arviointi-seka-paattoarvioinnin-kriteerit

Uudistuva päättöarviointi askarruttaa monia opettajia.