E R I L A I S E T O P P I J AT
Muistin toimintaperiaatteista tukea
oppimiseen
Työmuistin, tarkkaavuuden ja säilömuistin voi valjastaa palvelemaan kielen oppimista.
T
TEKSTI JA KUVA KARI MOILANEN
yömuistin ja tarkkaavuuden kapasiteetti on meillä kaikilla varsin suppea. Tässä juttusarjani viimeisessä osassa annan esimerkkejä siitä, miten voimme auttaa opiskelijaa kohdistamaan tarkkaavuutta oikeaan asiaan ja miten voimme tukea työmuistia. Lisäksi esittelen joitakin vinkkejä, jotka liittyvät säilömuistiin. Kielten oppitunnin toimintoja on hyvä pohtia muistin näkökulmasta myös yhdessä kollegojen kanssa vaikkapa pedagogisilla kahvihetkillä. Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota heikommin pärjääviin oppilaisiin. Moniosaiset tehtävänannot, vieraat sanat ja rakenteet, pitkät virkkeet ja vaikeat kirjainyhdistelmät repivät tarkkaavuutta ja tyhjentävät työmuistin. Perusneuvo on: Pilko ohjeet osiin ja kirjoita ne näkyville. Konkretisoi se, mitä kulloinkin täytyy tehdä. Vältä tilanteita, joissa oppilas joutuu lukemaan tai kirjoittamaan ja kuuntelemaan samanaikaisesti. Pyri takaamaan häiriöttömyys. Kieliopintojen alussa erityisesti äännemuisti on kuormittunut. Siksi yleisimpien äänne- ja kirjainyhtymien opetus on tärkeää. Tutut äänteet, sanat ja lauserakenteet täytyy saada haltuun riittävän toiston kautta niin, että työmuistikapasiteettia riittää myöhemmin uusien ilmaisujen omaksumiseen. Olennaista on lauserakenteiltaan selkeä materiaali.
Työmuistia hyödyttää asioiden pilkkominen
Kirjoittaminen teknisenä suorituksena vie joskus oppilaalta niin paljon huomiota, että itse asia ei sisäisty. Keskeisiä asioita kannattaa harjoitella myös suullisesti. Lauseita voi koota valmiista sanalapuista, kotona vaikkapa jääkaapin oveen. Laput voivat olla erimuotoisia muistijäljen vahvistamiseksi – verbit ympyröitä, substantiivit suorakulmioita, adjektiivit kolmioita. Kielioppitehtävissä työmuistin kuormitus on suuri. Yksityiskohdat saavat huomiota, jos muotoja tuotetaan vähitellen: *she speak English – she speaks English – *she don’t speaks English – she doesn’t speak English. Tehtävien sanaston tulee olla tuttua. Tehtävän yhteyteen kirjoitetaan työvaiheet, joiden mukaan edetään, esimerkiksi englannin passiivi: 1. objekti alkuun 2. be-verbi 3. verbi kolmanteen muotoon. Kysymyslauseisiin kirjoitetaan ensin kysymyssanat, sitten tekijät, verbit ja muut osat omilla kierroksillaan.
24
3/2022
Aikamuototehtävässä alleviivataan ensin aikailmaisut kuten a year ago, ever, yesterday; kohdat merkitään sovitulla tavalla, ja sen jälkeen kukin aikamuoto täytetään erikseen. Kokeessa hyödyttää valmis kaavapohja säännön palauttamiseksi mieleen ja vinkki siitä, miten tehtävän voi suorittaa vaiheittain. Erityistä tukea tarvitsevan kirjoittajan kannattaa kirjoittaa jokainen lause eri riville. Kullekin riville merkitään valmiiksi tekijää ja tekemistä varten viivat tai laatikot – tai edellä mainitut ympyrät, kolmiot ja suorakulmiot. Lauseenjäsenille voi osoittaa viivoilla paikkoja enemmänkin, ja ne voi merkitä kysymyssanoilla kuten ”miten”, ”missä” ja ”milloin”. Kaikkia viivoja ei tietenkään tarvitse täyttää jokaisessa lauseessa. Tarkastamista helpottaa luettelo kohdista, joihin pitää kiinnittää huomiota. Opettajan ei tarvitse välttämättä korjata kaikkia virheitä. Pidempien ilmaisujen ääntämisen harjoittelussa niitä toistetaan pala palalta: saksaksi ”sovittu” toistetaan ein – einver – einverstand – einverstanden. Näin jää aikaa havainnoida sanan osia. Ilmaisuja voi myös rytmittää napsuttamalla sormilla tavuja. Lauseita toistetaan samalla periaatteella: Tom plays tennis. Tom plays tennis on Mondays. Tom plays tennis with his brother on Mondays. Kuullunymmärtämistehtävissä täytyy tietää etukäteen, keskitytäänkö kokonaisuuksiin vai yksityiskohtiin. Yksityiskohtia havaitsee helpommin, kun on ensin harjoiteltu kokonaisvaltaista kuuntelua. Tekstistä poimitaan eri tiedot eri kierroksilla, esimerkiksi vaateostoksilla ensin vaatteet, sitten hinnat, värit ja niin edelleen. Monivalintavastausvaihtoehdot luetaan vasta osion jälkeen, ja etukäteen luetaan pelkkä kysymys. Kuulemastaan voi opetella muodostamaan kuvaa: tällaisen ”filminauhan” aukkoja on helpompi täyttää uudella kuuntelukierroksella. Avuksi voi ottaa juonirungon. Juonirunko auttaa pitämään koossa myös luettavaa tekstiä. Tekstiin merkitään valmiiksi juonirungon kohdat. Tekstin kieliainesta ”raivataan” kierroksittain eli poimitaan erikseen teemasanastoa, yleistä perussanastoa ja rakenteita. Silmäilylukua on tärkeä harjoittaa; yksittäisin sanoihin ei ole syytä jumiutua. Sanat kannattaa aina käsitellä ennen tekstin lukemista. Tunneilla voi olla häiriöttömiä lukutuokioita, etenkin jos kotona on vaikea keskittyä lukemiseen. Kotona ääneen lukeminen estää ajatuksia harhailemasta.
