Tempus 3/2022

3 | 2022

NÄYTTELIJÄ TARVITSEE KIELITAITOA

Kestävää opetusta,

KRIITTISTÄ LUKEMISTA JA MUUTA UUTTA

Kulttuuria ja

kansainvälisyyttä

www.sukol.fi • 3 | 2022

3 | 2022

3 4 6

Pääkirjoitus

Selviytymistarinoita suurten muutosten keskeltä

Ajankohtaista Näyttelijälle kieli on lihastyötä

Krista Kosonen ja Santeri Helinheimo Mäntylä haastattelussa

8

Oikea painotus lisää ymmärrystä

10

Kriittinen lukeminen

Väitöstutkimus prosodiasta

Monikielisessä verkkoympäristössä leviää väärää tietoa

12

Eettisen kieltenopetuksen jäljillä

14

Kielitaito pelastaa zombeilta

16

Cuenta tu mundo – kerro maailmastasi

18

Musiikki raikaa kielten tunneilla

20

Korvapuusteja ja Brie-juustoa

21

Deutsch macht Spaß!

22

Vaihto-opiskelijat kertovat

24

Muistin toimintaperiaatteista tukea oppimiseen

26

Näin opin suomea vieraana kielenä

28

Koulutusta perusopetukseen ja ammatilliseen

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

2

Kehitysaskeleita kestävyyskasvatuksessa

… Kielikampuksen pakohuonepelissä

Kolumbialais–suomalaista tarinankerrontaa yläkoulussa Kieltenopettajien vinkkejä musiikin hyödyntämiseen MistralBoréal-vaihto-ohjelma starttasi pandemiasta huolimatta SSYL tarjoaa eripituisia vaihtoja Saksaan Opiskelijavaihtoa käsittelevän juttukokonaisuuden lopuksi Kari Moilanen kertoo, miten

Saksanopettaja Claudia Jeltsch kertoo omista kokemuksistaan Terveisiä SUKOLin koulutuspäivästä

3/2022

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin toiminnanjohtaja Sari Saarinen p.

040 487 3615, sähköposti sari.saarinen@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 57. vuosikerta • ISSN 03558053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA przemekklos/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2022 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 549 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 430 1/1 sisäsivu 2 285 leveä palsta 1 675 1/2 vaaka 1 432 1/2 kapea palsta 610 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2022 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Selviytymistarinoita suurten muutosten keskeltä Olimme tulleet vuoden taitteessa siihen pisteeseen, jossa uskoimme voivamme aloittaa elämämme arjen kuten silloin ennen: matkustaa, tavata vanhoja ja uusia tuttuja, osallistua erilaisiin tapahtumiin ja hengittää vapaasti.

Sitä saamme edelleen odottaa. Sota on syttynyt Euroopassa, ja sen kokonaisvaikutukset koko maanosaan ja jokaisen omaan arkeen vaativat luopumista ja epävarmuuteen sopeutumista. Emme ole enää vain uuden normaalin määrittelyssä, vaan joudumme määrittelemään uuden perustason, jossa arkemme tulee jatkumaan.

Osa tästä uudesta perustasosta on hiipinyt arkeemme vaivihkaa mutta vääjäämättömästi. Joissakin asioissa kehitys on kirjaimellisesti vienyt eteenpäin, mutta emme saa olla huomaamatta niitä asioita, joissa on otettu takapakkia.Tällaisia ovat esimerkiksi – Euroopan alueella – naisten itsemääräämisoikeus ja vapaa mielipiteen ilmaisu.

Suomessa tämä kevät on myös työtaistelukevät, jossa pyritään määrittämään eri aloille sellaiset työsopimusehdot, että uudella perustasolla on kohtuullista elää ja tulla toimeen. Tärkeää tässä yhteydessä on kuunnella eri puheenvuoroja ja erilaisia arjen todellisuuksia, joissa elämme – ja pitää toisistamme huolta, oli maailman suunta mikä tahansa.

Överlevnadsberättelser mitt i omvälvande förändringar Vi hade uppnått den vattendelaren för året, då vi trodde att vardagen åter skulle kunna bli som förut: vi skulle resa, träffa gamla och nya bekanta, delta i olika evenemang och andas fritt.

Vår väntan är allt annat än över. Europa har drabbats av ett krig, vars fulla konsekvenser för hela kontinenten och varje individs egen vardag kräver offer och anpassning till ovisshet. Vi håller inte längre på att enbart definiera det nya normala, utan vi är tvungna att definiera en ny basnivå för hur vår vardag ter sig i fortsättningen.

En del av denna basnivå har smugit in i vår vardag förstulet men obönhörligt. I vissa avseenden har utvecklingen bokstavligen lett oss framåt, men vi får inte bortse från de områden, där vi har tagit steg bakåt. Exempel på dylika är – inom Europa – kvinnornas självbestämmanderätt och yttrandefriheten.

Denna gång är våren i Finland också en arbetskonfliktvår. Man strävar efter att för olika branscher definiera sådana kollektivavtalsvillkor, som erbjuder ett rimligt liv och utkomst på en ny basnivå. I detta sammanhang är det viktigt att vara lyhörd för olika inlägg och de olika vardagsrealiteter som vi lever i – samt värna om varandra, oberoende av vartåt världen är på väg.

OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

3

Merkitse kalenteriin 9. luokan valtakunnallisten kokeiden suosituspäivät: • ti 4.4.2023 A-englanti • to 13.4.2023 A- ja B-ruotsi • ke 19.4.2023 A-ranska ja A-saksa • to 25.4.2023 B-ranska ja B-saksa sukol.fi/valtakunnalliset Ehdota Vuoden kieliteko -palkinnon saajaa

Kuuluuko tuttavapiiriisi tuleva Vuoden kieltenopettaja?

SUKOL pyytää ehdottamaan henkilöä, ryhmää, järjestöä tai muuta tahoa, joka on jollakin merkittävällä tavalla edistänyt kieltenopetusta Suomessa tai lisännyt kieltenopetuksen yhteiskunnallista arvostusta.

Ehdotusten mukaan on liitettävä kirjalliset perustelut sekä esittäjän ja ehdokkaan yhteystiedot. Ehdotukset lähetetään 14.8.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieliteko julkistetaan syksyn aikana. Palkinnon arvo on 2 000 euroa, ja sen lahjoittaa Otavan Kirjasäätiö.

Onko kollegasi innostunut ja innostava kieltenopettaja, joka on kehittänyt oppilaitoksesi kieltenopetusta merkittävällä tavalla? Nyt voit ehdottaa häntä vuoden kieltenopettajaksi 2022. SUKOL valitsee vuoden kieltenopettajan jäsenistöstään. Palkitsemisessa otetaan huomioon toimiminen kielten hyväksi sekä henkilökohtainen sitoutuminen ja asialle omistautuminen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen tulee toimittaa 28.8.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen anna.halme@sukol.fi. Vuoden kieltenopettaja julkistetaan SUKOLin liittokokouksessa.

Tunnustukseen liittyy 1 000 euron rahapalkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro.

Teemakoulutuksia syksyllä 2022

Toimisto kiinni heinäkuun SUKOLin toimisto on kiinni arkipyhän jälkeisenä perjantaina 27.5. Toimisto on suljettu tavalliseen tapaan heinäkuun ajan. Hyvää kesää!

KUVA AINO SUTINEN

Ammatillisen toisen asteen YTO-aineiden opettajien koulutukset pidetään etänä to 29.9. ja ke 12.10. klo 17–19.30. Kouluttajana toimivat Anne Siltanen Koulutuskeskus Salpauksesta ja Anna-Leena Haapala Valkeakosken ammattiopistosta. Koulutukset täydentävät toisiaan – voit osallistua vain toiseen tai molempiin niistä. Kolmas teemakoulutus järjestetään marraskuussa hyvinvointiin liittyvästä aiheesta.

Lisätietoja Koulutuskalenterista: sukol.fi/koulutus.

4

3/2022

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

25.

elokuuta on suunniteltu Loisto!-koulutuksen päiväksi. Loisto! on uusi koulutus, jota tarjotaan ilmaiseksi SUKOLin jäsenille.

Seuraa sähköpostia ja Koulutuskalenteria: sukol.fi/koulutus

Toiminnanjohtaja vaihtuu Minulta kysyttiin työhaastattelussa lähes 23 vuotta sitten, miten sitoutunut olisin työhöni, jos minut valittaisiin toiminnanjohtajaksi. Lupasin tehdä parhaani ja olla lähtemättä heti pois. Lupaukseni on nyt lunastettu.

On ollut suuri etuoikeus tehdä työtä kieltenopettajien ja -opetuksen puolesta SUKOLin toiminnanjohtajana. Näin pitkään matkaan on mahtunut paljon hienoja kohtaamisia ja tapahtumia. Niistä moni on jättänyt lähtemättömän jäljen.

Kiitän lämpimästi sinua siitä, että olet tehnyt työni mahdolliseksi kuulumalla SUKOLiin. Kiitos kuuluu myös osaavalle toimistollemme, puheenjohtajille, hallituksille ja jäsenjärjestöille, joiden kanssa olen viettänyt lukuisia tunteja pohtien, miten voisimme vielä paremmin palvella jäsenistöämme.

Työelämässäni alkaa uusi luku, kun siirryn Helsingin yliopiston omistaman täydennyskoulutusyhtiön HY+:n palvelukseen. Jatkan siellä ajankohtaisen ja käytännöllisen koulutustarjonnan parissa.

Tulen muistelemaan lämmöllä vuosiani SUKOLissa. Adolf Ernrooth puhui aikanaan Suomesta hyvänä maana. Samat sanat sopivat hyvin SUKOLiin. SUKOL on hyvä järjestö. Se on paras järjestö kieltenopettajalle. Se on kehittämisen arvoinen järjestö. Syksyllä hyväksyttävä uusi strategia antaa hyvät lähtökohdat tälle työlle.

Kaikkea hyvää sinulle ja SUKOLille!

I arbetsintervjun för nästan 23 år sedan frågade man mig hur lojalt jag skulle förhålla mig till mitt jobb, om jag blev vald till verksamhetsledare. Jag lovade att göra mitt bästa och att inte genast sluta. Jag har hållit det löftet.

Det har varit ett privilegium att få jobba för språklärare och för språkundervisningen som verksamhetsledare för SUKOL. Under en så här lång resa ryms många fina möten och händelser. Många av dem förblir ett oförglömligt minne.

Jag vill varmt tacka dig för att du gjort mitt arbete möjligt genom att vara medlem i SUKOL. Tack går också till SUKOLs kunniga kontorsarbetare, alla ordförande, styrelser och medlemsföreningar med vilka jag tillbringat otaliga timmar då vi funderat på hur vi bättre ska tjäna medlemmarna.

Ett nytt kapitel börjar i mitt arbetsliv när jag nu ska börja arbeta på Helsingfors universitets utbildningsföretag HY+. Där fortsätter jag med aktuell och funktionell utbildningsplanering.

Jag kommer att minnas mina år i SUKOL med värme. Adolf Ernrooth talade en gång om Finland som ett gott land. Med samma ord kan man beskriva SUKOL. SUKOL är en god organisation. Det är den bästa organisationen för språklärare. Det är en organisation som behöver få utvecklas.

Den nya strategin som ska godkännas i höst blir en bra start för det här jobbet.

Allt gott till dig och till SUKOL! SARI SAARINEN, TOIMINNANJOHTAJA 1999–2022

5

KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

Näyttelijälle kieli on lihastyötä

Näyttelijä voi opetella repliikit, vaikka kieltä ei osaisikaan. Auttaa kuitenkin, jos kielestä on jonkinlaiset pohjatiedot. Oikea painotus on tärkeää.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT MARICA ROSENGÅRD JA OTTO-VILLE VÄÄTÄINEN

M

oni opettaja on nähnyt Svenska nun tänä keväänä julkaiseman videon, jolla näyttelijät Krista Kosonen ja Santeri Helinheimo Mäntylä kertovat, mitä hyötyä heille on ollut ruotsin kielen osaamisesta. Tässä haastattelussa he kertovat muistakin kielikokemuksistaan ja näyttelijäntyön kielitaitotarpeista.

ollut ihan mahdollista työskennellä ruotsiksi, mutta valtavaa työtä se aina vaatii”, Krista sanoo.

Krista on opiskellut englantia, ranskaa ja ruotsia. Hän toteaa, että jos näyttelijä etsii kansainvälisiä töitä, englannin kielen taidon pitäisi olla hyvällä tasolla. ”Mutta se millä kielellä voisin kuvitella näytteleväni, niin ei siinä oikeastaan ole mitään rajoja”, hän sanoo. ”Se on sellaista samaa lihastyötä kuin mikä vaan, vaatii vain enemmän aikaa. Näyttelijän työn erikoisuuteen kuuluu se, että pitää omaksua uusia asioita, ja kieli on yksi niistä.”

Harjoittelua dialect coachin kanssa

”Näyttelijän työn erikoisuuteen kuuluu se, että pitää omaksua uusia asioita, ja kieli on yksi niistä.”

Millä tahansa kielellä voi näytellä Krista Kosonen on palkittu suomalainen näyttelijä, joka tunnetaan esimerkiksi rooleistaan elokuvissa Kätilö ja Tove.

Hän on näytellyt paitsi suomeksi myös ruotsiksi niin valkokankaalla kuin teatterin lavalla. Norjalaisessa scifi-draamassa Beforeigners hän puhuu muinaisnorjaa.

Ruotsi ei kuitenkaan ollut Kristan lempiaineita koulussa.

Hän kertoo aikuisena toivoneensa monta kertaa, että olisi panostanut ruotsin opiskeluun kouluaikoina: ”Kyllä mä ne ruotsin kurssit kaikki läpi rämmin, mutta jos olisi vähän saanut intoa siihen mukaan, niin olisi voinut olla tuloksellisempaa se touhu.” Näyttelijä näyttelee millä kielellä tahansa, mutta on helpompaa, jos kieleen on jonkinlaista pohjaa. ”On

6

3/2022

Vieraskielisissä tuotannoissa Kristalla on aluksi kaksi käsikirjoitusta: alkuperäiskielinen ja englanniksi käännetty. Lisäksi hänellä on käytössään nauhoitus, jolle joku on lukenut repliikit ääneen. Nauhan avulla hän tekee muistiinpanoja ääntämisestä ja sanojen painotuksesta: ”Mä kirjoitan repliikit käsikirjoitukseen sellaisena kuin mä ne kuulen.” Tovessa ja Beforeignersissa hänellä on ollut oma ”dialect coach”, jonka kanssa ääntämistä voi käydä läpi, mutta varsinainen repliikkien harjoitteleminen jää näyttelijälle. ”Mun täytyy tehdä asioita sillä tavalla, että miten nämä nyt tukee sitä, mihin mä oon pyrkimässä – eli just vaikka jotkut repliikit ja roolityöskentely”, Krista sanoo. Kouluaikojen jälkeen hän on jonkin verran kerrannut ruotsia eri sovelluksilla tai kuunnellut ruotsinkielisiä podcasteja. Mielekkäintä työskentely hänelle kuitenkin on roolin parissa.

Käsikirjoituksen kielestä riippumatta kansainvälisten tuotantojen kieli on useimmiten englanti. ”On ajankäytön maksimointia, että puhutaan kieltä, jota useimmat ymmärtävät”, Krista toteaa.

Pienikin kielitaito auttaa

Koska Krista on näytellyt ruotsiksi elokuvissa ja teatterissa, monet olettavat, että hän puhuu ruotsia yhtä sujuvasti kuin roolihahmonsa. ”Mä olen vain opetellut ne repliikit”, Krista sanoo, ”yhtä lailla kuin minkä tahansa murteen tai muun

KIELET TYÖELÄMÄSSÄ

SEKAKIELTÄ JA KANSAINVÄLISYYTTÄ

kielen.” Koulussa opittu kielitaito on kuitenkin perustana: ”Ilman yläasteen ruotsia ei se olisi ollut mulle mahdollista, mä koen.”

Miksi ruotsi ei sitten maistunut 13-vuotiaalle Kristalle? ”Silloin oli jotenkin kaikki muut asiat paljon kiinnostavampia”, Krista pohtii. ”Mä opiskelin englantia ja myöhemmin ranskaa, ja kaikki muut kielet näytti siltä, että ne avaa maailmaa enemmän. Ruotsi oli mulle vähän sellainen samanlainen pakollinen paha kuin joku matikka, että miksi mun tätä tarvii, miks tätä on pakko oppia. Matikkaa mä en oo tarvinnutkaan, mutta ruotsia mä oon tarvinnut sitten töissä.”

Nykynuorille hän lähettää kannustusterveiset: ”Mä ymmärrän, että teini-ikäistä on vaikea saada motivoitumaan mistään, mikä sitä ei jotenkin kiinnosta, mutta kyllä yrittäisin tsempata siihen, että jaksaisi vaan. Se palkitsee kuitenkin sitten jossain vaiheessa elämää.”

Kristan mielestä ylipäänsä kannattaa opiskella kieliä. Opiskelu tekee hyvää aivoille, ja kielitaidon avulla saa ystäviä. Jos matkustelu ja muut kulttuurit kiinnostavat, kielitaito on ehdoton: ”Se että osaa edes vähän jotain toista kieltä tai sen maan kieltä, minne matkustaa …

Kyllähän se maailma avautuu ihan eri tavalla, kun sanat alkaa saada merkityksiä, kuulee puhetta ja tajuaa, että mä ymmärrän täältä jotain. Se tuo myös ihmisiä lähemmäs ja tekee maailmasta hyvällä tavalla vähän pienemmän.”

Santeri Helinheimo Mäntylä on näyttelijä, muusikko ja musiikkipedagogi.

Hänet on nähty esimerkiksi Helsingin kaupunginteatterin Once-menestysmusikaalissa, jota on esitetty sekä ruotsiksi että suomeksi. Musikaalin koe-esiintymiseen meno hieman jännitti. ”Se oli sellaista, mihin moni varmasti samastuu, että aliarvioi omaa ruotsin kielen taitoaan. Ai minäkö esiintyisin ruotsinkielisessä teatterissa?

Miksei! Lukiosta on jäänyt hirveästi kielitaitoa ja saanut oppia niin paljon, että kyllä sillä pääsee eteenpäin”, Santeri sanoo. Näyttelijäkollegat ja muut tuotannon työntekijät auttavat ja tukevat.

Musikaalin tekeminen on ollut hieno ja harvinaislaatuinen kokemus. ”En ole kuullut, että kenelläkään olisi ollut tällaista työkokemusta, että ensin tehdään musikaali ruotsiksi ja sitten suomeksi”, Santeri kertoo. Laulutekstit oli hänen mielestään helppo oppia. ”Ruotsinkielisiä biisilyriikoita on jopa vähän ikävä. Kun esitetään suomeksi, tulee ruotsinkielisiä repliikkejä mieleen ja pitää skarpata, että ei enää ruotsiksi”, hän naurahtaa.

Kuiskaaja opettajana Santerin kielitaito riitti hyvin repliikkien ymmärtämiseen, mutta sanapainoja sai aika paljon jumpata. Kuiskaaja piti suomenkielisille pieniä sessioita, joissa harjoiteltiin ääntämistä. ”Kun tiesi, missä painotuksen pitäisi olla, ja sai jonkin mallin, sitä itsekseen harjoitteli sitten.

Tietysti näyttelijän työ tulee siihen päälle, että on tunnetila ja se henkilöhahmo ja muut”, Santeri toteaa.

Harjoituksissa käytettiin sekakieltä. ”Syntyi lentäviä lauseita”, Santeri muistelee, ”joku tämmöinen ’vi tar siirton’, kun harjoitellaan siirtymää kohtauksesta toiseen.” Kielitaito ja etenkin kuullunymmärtäminen on ehdottomasti kehittynyt tuotannon aikana. Musikaalin työkaverit jakaantuvat aika lailla puoliksi suomen- ja ruotsinkielisiin, ja vapaa puhe on enimmäkseen suomea. ”Sitä vähän miettii ja soimaa itseään, miksi kynnys on edelleen korkea puhua sitä

ruotsia omasta elämästä, vaikka ihan hyvin vois”, hän sanoo.

Kansainvälisyys kiinnostaa Koulussa Santeri opiskeli englantia ja ruotsia. Myöhemmin hän on opetellut espanjan ja islannin alkeita. Kieliopintojen taustalla on matkailu tai kiinnostus maahan ja kulttuuriin. Santeri on tehnyt yhteistyötä Tallinnan elokuvakoulun kanssa, ja onpa hänellä ollut pari repliikkiä viroksikin suomalaisessa Vuosisadan häät -elokuvassa. ”En osaa viroa.

Pyysin vain parilta virolaiselta tutulta, että lähettää ääniviestillä, että miten nää sanotaan.” Eri kielillä näytteleminen kiinnostaa häntä – vaikka kieltä ei sen enempää osaisikaan.

Santeri haaveilee aidosti kaksikielisistä suomalaisista tuotannoista ja haluaisi työskennellä enemmän myös kansainvälisissä työryhmissä: ”Se olisi tosi kiinnostavaa ja rikastaisi tekemistä, kulttuuria, taidetta.” Hän on mukana yhdistyksessä, joka järjestää lyhytelokuvatyöpajoja. Osallistujista suuri osa on ulkomailta, ja yhteisenä kielenä on englanti. ”Siinä on oppinut paljon. Koska on eri kielitaustoja, englantikin vähän elää”, hän kertoo.

Kielivalintoja pohtiville nuorille Santeri vinkkaa, että kannattaa miettiä omien kiinnostustensa kautta. Hän muistuttaa, että kieliopinnoissa ei ainakaan menetä mitään: ”Mä otin sen yhden kurssin islantia, niin se oli vaan tosi hauskaa. Mä oon kiinnostunut siitä maasta, niin se tietysti on innostanut mua kieleenkin tutustumaan. Tarviiko mun oppia sitä paremmin, niin ei välttämättä tarvii, mutta jos mä voin sitä joskus käyttää, niin se ois tosi siistiä.”

7

U U T TA T U T K I M U S TA

Oikea painotus lisää ymmärrystä Kielenoppijoiden puhetta tutkimalla saadaan paljon tietoa, joka auttaa ymmärtämään, mitä puheessa tapahtuu ja mistä se voi johtua. Tutkimusten avulla kehitetään myös uusia työkaluja, joilla suullista kielitaitoa voidaan mitata ja harjoitella entistä monipuolisemmin.

TEKSTI HEINI KALLIO KUVA ISTOCKPHOTO

T

ässä artikkelissa kerron, miten sana- ja lausepainoja on tutkittu puheessa ja miksi ne tulisi ottaa huomioon kieltenopetuksessa.

Ymmärrettävän puheen tuottaminen on osa toimivaa peruskielitaitoa. Etenkin kielenopiskelun alkuvaiheessa käydään usein läpi kohdekielen äännejärjestelmä ja harjoitellaan yksittäisten äänteiden ja sanojen lausumista. Tämä on tärkeää sekä puheen ymmärtämisen että tuottamisen kannalta, mutta äänteisiin keskittyessä toinen tärkeä ääntämisen osa-alue voi jäädä vähemmälle huomiolle: puherytmi.

Puheelle ominainen rytmi muodostuu intonaation lisäksi sana- ja lausepainojen tuottamisesta. Tutkimuksissa on todettu, että näiden prosodisten piirteiden hallinta on puheen ymmärrettävyydelle tärkeämpää kuin kyky tuottaa yksittäisiä äänteitä ja sanoja oikein. Prosodisten piirteiden on myös havaittu olevan kielenoppijoille yksi vaikeimmista kielitaidon osa-alueista.

Analyysi avaa puheen salaisuuksia

Painollista puheen osaa, yleensä tavua, korostetaan säätelemällä puheen korkeutta, voimakkuutta ja nopeutta. Näitä ominaisuuksia voidaan myös mitata akustisesti, ja näin voidaan tarkastella tarkemmin, mitä puheessa tapahtuu.

Tutkin väitöskirjassani, voiko kielenoppijoiden suullista kielitaitoa ennustaa heidän tuottamiensa painotusten pohjalta. Jos kohdekielen painotusta ei ole harjoiteltu, voi kielenoppija siirtää äidinkielensä painotustavat opeteltavaan kieleen, jolloin syntyy kohdekielelle epätyypillinen puherytmi ja puhetta on vaikea ymmärtää.

Painotusten toteutumista mitattiin tutkimuksessani aallokemuunnosten avulla. Aallokemuunnokset ovat uusimpia digitaalisen signaalinkäsittelyn menetelmiä, ja niitä on käy-

8

3/2022

tetty aiemmin niin kuvankäsittelyssä kuin astrofysiikassa ja aivotoiminnan tutkimisessakin.

Venytys on tärkeää ruotsia puhuttaessa

Yhdessä tutkimuksistani aineistona oli suomenkielisten lukiolaisten puhumaa ruotsia. Suomessa on kiinteä sanapaino, kun taas ruotsissa painon paikka voi vaihdella ja muuttaa myös sanan merkitystä.

Liikkuvan sananpainon kielissä, kuten ruotsissa, painoa tuotetaan voimakkaammin esimerkiksi venyttämällä painollista tavua enemmän kuin kiinteän sanapainon kielissä.

Suomenkielisellä voi siis olla hankaluuksia paitsi ruotsin sana- tai lausepainon asettamisessa oikealle tavulle myös sen tuottamisessa oikealla tavalla eli riittävän voimakkaasti.

Lisähaasteita tuo ruotsin ortografia, jossa (usein painollisiin tavuihin kuuluvia) pitkiä vokaaleja ei merkitä samoin kuin suomessa, mikä voi ohjata etenkin aloittelevaa kielenoppijaa ääntämään kaikki vokaalit lyhyinä.

Tutkimuksessani eritasoiset ruotsinpuhujat pystyttiin erottamaan toisistaan akustisesti mitatun painoparametrin avulla: edistyneempien ruotsinoppijoiden sana- ja lausepainon tuotto oli lähempänä suomenruotsia äidinkielenään puhuvien tapaa tuottaa painotuksia.

Tutkimusmenetelmäni mahdollisti painotuksen tuottoon käytettyjen keinojen tutkimisen sekä yhdessä että erikseen.

Tavujen kesto osoittautui tärkeimmäksi eritasoisia puhujia erottavaksi piirteeksi – toisin sanoen alemmilla taitotasoilla puhujat eivät vielä osanneet venyttää ruotsin painollisia tavuja riittävän pitkiksi.

Äidinkielen vaikutus näkyy puheakustiikassa

Toisessa väitöskirjani osatutkimuksessa analysoin samalla menetelmällä kielenoppijoiden painotusten toteutumista

U U T TA T U T K I M U S TA

suhteessa puhujan äidinkieleen. Aineistona oli tšekin-, slovakian-, puolan- ja unkarinkielisiä englanninoppijoita. Myös tässä tutkimuksessa oppijoiden äidinkielissä on kiinteä sanapaino ja kohdekielessä englannissa paino on liikkuva.

Akustinen painoparametri ennusti englanninoppijoiden suullista taitotasoa. Lisäksi tulosten perusteella puhujan äidinkieli vaikuttaa siihen, mitä keinoja hän suosii tuottaessaan englannin sana- ja lausepainoja: onnistuuko tavun venytys luonnostaan, vai nostaako puhuja ennemmin äänenkorkeutta tai -voimakkuutta.

Tekoäly apuun arviointiin ja harjoitteluun

Väitöstutkimusteni yhtenä yhteistyötahona on ollut Suomen Akatemian rahoittama DigiTala-hanke, jossa kehitetään automaattisia menetelmiä suullisen kielitaidon arviointiin ja harjoitteluun suomen ja ruotsin kielillä (https://www2. helsinki.fi/fi/projektit/toisen-kielen-puhumisen-harjoittelun-ja-arvioinnin-digitaalinen-tukeminen). Motivaationa on tehostaa suullisen kielitaidon arviointia ja opetusta puheteknologian avulla.

Algoritmien opettamiseen tarvitaan suuri määrä eritasoisten kielenoppijoiden puhetta, jonka ominaisuuksia tutkitaan tarkasti. Lisäksi samasta puheesta tarvitaan ihmisten tekemiä arvioita puhujan taitotasosta ja esimerkiksi sujuvuudesta tai ääntämisen tasosta. Aineiston kerääminen on työlästä, mutta DigiTalassa testataan jo ensimmäisiä, useita kielitaidon ulottuvuuksia kattavia automaattisen arviointityökalun prototyyppejä.

Arvioinnin lisäksi tavoitteena on antaa työkalun käyttäjälle arvokasta palautetta heidän puhesuorituksestaan. Puheesta voidaan esimerkiksi paikantaa kielioppiin tai ääntämiseen liittyviä virheitä ja osoittaa oppijalle tekstin avulla, missä vielä on parantamisen varaa.

Tutkimukseni akustisen painoparametrin käytöstä kielenoppijoiden puheen arvioinnissa ovat laatuaan ensimmäisiä – työsarkaa riittää siis vielä. Vaikka väitöstutkimukseni keskittyvät käytännön opetustyöstä varsin kaukana siintävään tilastolliseen mallinnukseen, voi niistä kuitenkin poimia eväitä myös kieltenopetukseen.

Painotukset ja puherytmi eivät ehkä ole opetussuunnitelmien kärkipäässä, mutta niiden harjoittelua ei pidä unohtaa. Äidinkielemme vaikuttavat eri tavoin siihen, miten opimme havaitsemaan ja tuottamaan uuden kielen painotuksia. Näiden vaikutusten ymmärtäminen auttaa löytämään oikeat painotukset myös opetukseen.

Kaikkea ei tietenkään voi tai ehdi integroida opetukseen.

Kielenoppijoita voi kuitenkin kannustaa harjoittelemaan puherytmin tuottoa monin tavoin. Painotuksen merkitystä voi havainnollistaa esimerkiksi vanhalla lastenlorulla: ”Mer i komme reen las tenko dinka dulla.” Jotain harvinaista ruotsin murretta kenties? Jos vaihdamme sanarajat, myös sanojen painotus muuttuu ja ääneen luettu virke muuttuu ymmärrettäväksi: ”Me rikomme reen lastenkodinkadulla.”

KIRJOITTAJA Foneetikko ja tohtoritutkija Heini Kallio etsii tilastollisia yhteyksiä puheesta mitattavien akustisten piirteiden ja suullisen kielitaidon arvioinnin välillä. Hän on opiskellut yhdeksää kieltä, kirjoitti lyhyen matematiikan eikä käynyt lukiossa yhtään fysiikan kurssia. Kallion väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston EThesis-palvelussa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/338367

9

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kriittinen lukeminen

Kriittisen lukutaidon tukeminen on keino torjua väärän tiedon leviämistä monikielisessä nettiympäristössä.

V

TEKSTI CARITA KIILI JA PIRJO KULJU KUVA JEMINA VAHTOLAMMI

äärän tiedon leviäminen verkossa on yksi suurimmista yhteiskunnallisista ongelmista. Kansalaisten kriittinen lukutaito on avainasemassa, jotta väärästä tiedosta olisi mahdollisimman vähän haittaa. Tämän vuoksi oppilaiden kriittisen nettilukemisen taitoa tulisi tukea myös toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetuksessa. Kieltenopettajien osaamista tarvitaan erikielisten nettitekstien kriittisen arvioinnin ja kulttuuristen tekstikäytänteiden ymmärtämisen tukemiseen.

Kriittinen nettilukeminen opsissa

Kriittisellä nettilukemisella tarkoitetaan kykyä analysoida, arvioida ja tulkita erilaisia nettitekstejä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa kriittinen nettilukeminen jäsentyy osaksi monilukutaitoa ja kuuluu siten kaikkia oppiaineita läpäisevään laaja-alaiseen osaamiseen.

Kieltenopetuksessa tavoitellaan monikielistä kompetenssia, johon erikielisten nettitekstien kriittinen arviointi ja tulkita liittyvät. Koulun kieltenopetuksen lähtökohtana on kielten käyttö eri tilanteissa ja erilaisten viestintäkanavien käyttö. Viestintäkanavista Internet on tärkeä, koska se liittyy oppilaiden jokapäiväiseen elämään.

Opetuksessa tulisi löytää keinoja, joilla voidaan tukea oppilaiden toimintaa Internetin muuttuvissa, monikielisissä tekstiympäristöissä. Tiedonhaku- ja tulkintatehtäviä erikielisissä autenttisissa ympäristöissä korostetaan myös opetussuunnitelmassa.

si omaan kokemukseen, asiantuntijan lausuntoon tai tutkimustietoon). Lukija voi myös selvittää, mitä muut tekstit kertovat asiasta, ja pyrkiä varmentamaan niiden avulla sisältöjen paikkansapitävyyden.

Tämän lisäksi lukija voi verrata, vastaako tekstin sisältö hänen aiempia tietojaan ja käsityksiään. Tämä arviointistrategia on varsin tehokas, jos lukijalla on asiasta paikkansapitävää tietoa. Aiempaan tietoon tukeutuminen on kuitenkin ongelmallista, jos tieto on virheellistä. Pahimmassa tapauksessa väärät käsitykset vain vahvistuvat.

Lähdetietojen eli kirjoittajan ja julkaisijan arviointi tukee sisältöjen arviointia. Tämän vuoksi onkin tärkeää etsiä sivulta tieto tekstin kirjoittajasta ja julkaisijasta. Vasta sen jälkeen lukija voi pohtia, onko kirjoittajalla ja julkaisijalla asiantuntijuutta tekstin aiheesta. Mikä on kirjoittajan ammatti, asema tai koulutus? Seuraako hän työssään alansa uusinta tietoa? Asiantuntijuuden lisäksi on syytä tarkastella myös kirjoittajan tarkoitusperiä. Onko tekstin kirjoittaja vilpitön, vai pyrkiikö hän saamaan itselleen jotakin hyötyä?

Mitä kieltenopettaja voi tehdä?

Tutkimusten mukaan nettitekstien luotettavuuden kriittinen arviointi on monille oppilaille vaikeaa. Vieraskielisillä sivustoilla arvioiminen on vaikeampaa kuin tutun kieli- ja kulttuuriympäristön sivustoilla. Nettitekstien luotettavuuArgumenttien laadun arviointi

Arvio tekstisisältöjen paikkansapitävyydestä

Tekstien luotettavuuden arviointi

Internet on monikielinen ja avoin informaatioympäristö, jossa tekstien laatu vaihtelee. Niinpä tekstien luotettavuuden arviointi on olennainen osa kriittistä lukemista. Oheinen kuvio käsittelee nettitekstin luotettavuuden arviointia.

Lukija voi arvioida tekstin sisällön paikkansapitävyyttä ja lähteen eli kirjoittajan ja julkaisijan luotettavuutta. Nämä arviot ovat vastavuoroisia ja ruokkivat toisiaan.

Kun lukija arvioi tekstin sisältöjen paikkansapitävyyttä, hän voi tarkastella argumenttien laatua. Hän voi kiinnittää huomiota siihen, kuinka uskottavasti kirjoittaja perustelee väitteitään ja millaiseen evidenssiin hän vetoaa (esimerkik-

10

3/2022

Vertaaminen muihin teksteihin Omaan aikaisempaan tietoon vertaaminen

Voiko ne;teks<in luo=aa?

Arvio lähteen luotettavuudesta

Lähteen asiantuntijuuden ja tarkoitusperien arviointi

Nettitekstien luotettavuuden arviointi. Lähteellä tarkoitetaan tekstin kirjoittajaa tai julkaisijaa. Kuvio on mukailtu Learning and Instruction -julkaisussa 2020 ilmestyneestä artikkelista: Barzilai, Thomm & Shlomi-Elooz: ”Dealing with disagreement: The roles of topic familiarity and disagreement explanation in evaluation of conflicting expert claims and sources”.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

den arviointia voi tukea toisen kotimaisen ja vieraiden kielten opetuksessa esimerkiksi harjoittelemalla sanastoa ja tiedonhakua. Arviointi kannattaa kohdistaa sekä lähteisiin että tekstisisältöihin.

Lähteiden asiantuntijuuden arviointi edellyttää koulutusja ammattisanaston hallitsemista. Sanastoa voi harjoitella esimerkiksi seuraavan yhteisöllisen ja leikillisen tehtävän avulla: Oppilaat valitsevat pareittain aihepiirin (esimerkiksi terveys, ravitsemus, urheilu), joista he laativat lyhyitä sosiaalisen median viestejä (ks. kuva). Viestissä tulee mainita kuvitteellinen kirjoittaja ja hänen ammattinsa, asemansa tai koulutustaustansa. Lisäksi oppilaat keksivät, mitä asiantuntija viestissään väittää tai neuvoo. Oppilaat voivat hyödyntää viestien ideoinnissa Internetiä, esimerkiksi erilaisia ammattiluokituksia ja asiantuntijoiden kirjoittamia tekstejä. Lopuksi oppilaat esittelevät viestinsä muille ja perustelevat, miksi juuri kyseisellä henkilöllä on asiantuntemusta aiheesta.

Sanaston harjoittelu ja viesteihin liittyvät keskustelut auttavat oppilaita hahmottamaan asiantuntijuutta: mistä se koostuu ja millaisista asioista voi tehdä päätelmiä kirjoittajan asiantuntijuudesta. Tehtävän tekeminen harjoittaa myös lausetason luku- ja kirjoitustaitoa. Nuorimpien oppilaiden kanssa voi keskittyä pelkästään ammattisanastoon.

Tiedonhakutehtäviin voi valmistautua pohtimalla, mitä medioita tai viranomaistahoja pidetään yleisesti luotettavina. Suomalaiset luottavat esimerkiksi Yleisradioon, Helsingin Sanomiin ja THL:ään. Entä millaisia lähteitä pidetään luotettavina vaikkapa Saksassa tai Espanjassa? Oppilaiden lähdetietoutta voidaan edistää tuetulla tiedonhakuhaasteella, jossa etsitään ”vastinpareja” suomalaisille luotettavina pidettäville julkaisijoille. Opettaja voi myös laatia listan suomalaisista ja ulkomaisista vastaavista julkaisijoista. Oppilaiden tehtävänä on tutkia niitä ja löytää vastinparit.

Tekstisisältöjen kriittinen arviointi vaatii hyviä luetun ymmärtämisen taitoja sekä tietoa siitä, miten eri kulttuureissa ilmaistaan faktoja, mielipiteitä ja asenteita. Toisaalta tietyt vaikuttamisen keinot, kuten yliyleistämien tai virheellinen analogia, ovat logiikaltaan samankaltaisia eri kulttuureissa.

Argumenttivirheitä havainnollistavia materiaaleja löytyy verkosta, ja niitä voi tutkia yhdessä oppilaiden kanssa. Olemme koonneet muutamia linkkejä oheiseen vinkkilaatikkoon.

Nettitekstien vertailun merkitys

Taitavat kriittiset lukijat osaavat arvioida nettitekstien lähdetietoja ja niiden tarjoamaa evidenssiä. He eivät kuitenkaan tukeudu yksittäisiin tiedonlähteisiin vaan varmentavat löytämäänsä tietoa muualta. Vieraalla kielellä luettaessa varmen-

taminen on tärkeää jo siksi, että luetun ymmärtämisessä voi olla aukkoja, jos tekstin sanasto tai ilmaisutapa on liian vaikeaa. Tällöin tekstin vaihtaminenkin voi olla paikallaan.

Tietoja voi tarkistaa myös tietoisesti erikielisistä nettiteksteistä. Erikielisten tekstien vertailu voi tuoda uusia näkökulmia ja varmentaa tai kyseenalaistaa aiemmin luettua.

Esimerkiksi eri maissa saattaa olla erilaisia linjauksia ja suosituksia terveysasioissa.

Opettaja voi etsiä valmiiksi suomenkielisen ja vieraskielisen tekstin samasta aiheesta, ja oppilaiden tehtävänä on vertailla niiden lähdetietoja ja sisältöjä. Tekstit voi myös tulostaa analyysia varten.

Kieltenopetuksella paljon annettavaa

Tiedonhankinta internetistä on arkipäivää koulussa. Vapaa-ajallaan oppilaat puolestaan toimivat monikielisissä yhteisöissä, joissa kieltä ja kulttuuria opitaan informaalisti.

Oli kyse sitten formaalista tai informaalista oppimisesta verkossa, on nettitekstien arviointi usein vaikeaa eikä tekstien välittämän informaation luotettavuus ole aina yksiselitteistä.

Tämän vuoksi luotettavuuden arviointia tulisi harjoitella systemaattisesti eri oppiaineissa. Kieltenopetuksen merkitys korostuu, sillä kriittisessä nettilukemisessa on kyse niin kielitaidosta kuin kulttuuristen tekijöiden ymmärtämisestä.

V IN K K I

LINKKIVINKKEJÄ

Ilmaston lämpenemiseen liittyviä argumentointivirheitä (englanti, saksa): skepticalscience.com/docs/Fact_Myth_Fallacy.pdf skepticalscience.com/docs/Fact_Myth_Fallacy-DE.pdf Infograafi vaikuttamisen keinoista (saksa): klimafakten.de/sites/default/files/downloads/plur vgrundkurs-desinformationa3web.pdf Materiaaleja vaikuttamisen keinoista (eri kielillä): propaganda.mediaeducationlab.com

CRITICAL-HANKE

Critical-hankkeessa tutkitaan lasten ja nuorten krittiistä lukutaitoa ja kehitetään opetusmenetelmiä ja työkaluja kriittisen lukutaidon tukemiseen. Lisätietoja: educritical.fi

KIRJOITTAJAT Carita Kiili ja Pirjo Kulju toimivat Tampereen yliopistossa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa.

Esimerkki sosiaalisen median viestistä.

11

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Eettisen kieltenopetuksen jäljillä EKKO-hankkeessa otetaan askeleita kestävyyskasvatuksessa. Vielä ehtii mukaan eettisen ja kestävän kehityksen pedagogisten ratkaisujen kehittämiseen.

TEKSTI MINNA MAIJALA, SALLA-RIIKKA KUUSALU, MAARIT MUTTA JA MAREEN PATZELT KUVAT SALLA-RIIKKA KUUSALU JA MAREEN PATZELT

E

ettisesti kestävä kielten opetus -hanke (EKKO; Koneen säätiö 2021–2024) selvittää kestävyyskasvatukseen liittyviä aiheita äidinkielten, vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opettamisessa, oppisisällöissä ja käytänteissä. Mielenkiinnon kohteena ovat olleet myös kieltenopettajien ja opettajaksi opiskelevien ajatukset ja toiveet. Kuluneen vuoden aikana hankkeessa on tehty kaksi kyselyä kielten opiskelijoille, ja keväällä 2022 alkaa pedagogisten ratkaisujen kehittäminen.

Kestävyyskasvatusta kieliaineissa

Uudet opetussuunnitelmat peruskoulussa ja lukiossa ovat painottaneet kestävyyskasvatusta enemmän kuin aikaisemmat: laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet jakavat vastuuta kestävyyskasvatuksen aihepiireistä kaikkiin oppiaineisiin.

EKKO-hankkeen tavoitteena on tutkimuksen kautta auttaa toimivien pedagogisten ratkaisujen löytämisessä kieltenopetukseen. Aiemman tutkimuksen perusteella kestävyyskasvatukseen sopivat sellaiset pedagogiset käytänteet, joissa hyödynnetään vuorovaikutteisia, projektipohjaisia ja oppijalähtöisiä lähestymistapoja.

Kestävän kehityksen periaatteiden mukaiset sisällöt ja menetelmät kuuluvat tulevaisuuden kieltenopettajan työkalupakkiin ja kielten opettajankoulutukseen. Vaikka kestävän kehityksen periaatteet ovatkin jo osa kieltenopetusta yleisissä ohjaavissa tavoitteissa ja opetussuunnitelmissa, niiden käytännön merkityksestä ja toteuttamisesta on vasta vähän tietoa. Tutkimuksissa on todettu, että opettajilla on keskeinen rooli kestävän kehityksen soveltamisessa, koska heidän opetuskäytäntönsä vaikuttavat siihen, miten oppijat kokevat kestävän kehityksen tavoitteet ja miten he sitoutuvat niihin myös koulun ulkopuolella.

Jos aihe vaikuttaa liian laajalta ja aikaa vievältä, kieltenopettajat voivat lähestyä muutosta pienin askelin ja herkistää oppilaita havaitsemaan kestävän tulevaisuuden kannalta tärkeitä pieniäkin teemoja sekä tukea heidän tietojaan

12

3/2022

ja taitojaan matkalla kohti kestävää tulevaisuutta. Näin kestävästä kehityksestä tulee osa kieltenopetuksen arkipäivää.

Kestävyyskasvatusta kieliaineissa edistää myös se, että kestävän kehityksen periaatteet otetaan kokonaisvaltaisesti huomioon oppimisympäristössä. Tällöin oppijat kokevat, että koko oppilaitos toteuttaa sitä, mitä opettaa, ja että he itsekin ovat osa tätä kehitystä.

Kestävyyskysely kieltenopiskelijoille

Syksyllä 2021 maisterivaiheen luennolla 55 Turun yliopiston kieltenopettajaksi suuntautuvaa opiskelijaa vastasi Webropol-kyselyyn, jossa selvitettiin heidän kestävyystietojaan ja -taitojaan. Kyselyssä esiteltiin kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta (ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen). Opiskelijoita pyydettiin miettimään itselleen tärkeitä kestävän kehityksen teemoja ja asettamaan eri ulottuvuuksiin liittyviä teemoja tärkeysjärjestykseen. Lisäksi heitä pyydettiin miettimään, miten he voisivat sisällyttää näitä teemoja omaan kieltenopetukseensa.

Kuva 1 Opiskelijoiden useimmin mainitsemia sanoja.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Kestävyyskyselyyn vastaamisen jälkeen kieltenopettajaksi opiskelevat jaettiin 4–5 hengen ryhmiin ja heitä pyydettiin reflektoimaan erilliselle Flinga-seinälle, miltä kyselyyn vastaaminen tuntui ja mikä siinä oli helppoa tai vaikeaa. Opiskelijoiden mielestä jo ennestään tutuilta tuntuivat sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen liittyvät teemat kuten oikeudenmukaisuus ja oman ja muiden kulttuuriperinnön vaaliminen. Ekologisesta kestävyydestä mainittiin oppikirjojen tekstit, joissa käsiteltiin ympäristöasioita muun muassa kierrätyksen valossa.

Opiskelijat kokivat vaikeaksi kestävän kehityksen ulottuvuuksien ja osa-alueiden asettamisen tärkeysjärjestykseen, koska ilmiöt ovat päällekkäisiä ja liittyvät toisiinsa. Heidän mielestään haastavaa oli valita globaalien teemojen ja yksilön toiminnan välillä, koska teemat ovat monisyisiä ja limittäisiä. Haasteeksi koettiin myös laajan aihekokonaisuuden sisällyttäminen kielten oppitunteihin, koska muutenkin opetettavaa asiaa on paljon.

Kieltenopettajaksi opiskelevat pitivät tärkeänä, että kestävää kehitystä pyritään ymmärtämään paikallisesti ja globaalisti ja että pohditaan oman toiminnan vaikutusta muun muassa ympäristöön. Tämä auttaa sitoutumaan kestävän kehityksen tavoitteisiin ja opastamaan oppilaita samalle tielle.

Suuria ja pieniä tavoitteita

Kyselyissä pyydettiin opiskelijoita myös perustelemaan omia näkemyksiään kestävän kehityksen aiheista. Kuvan 1 sanapilvessä on kuvattuna opiskelijoiden useimmin mainitsemia sanoja, kun he perustelivat kestävyysaiheille valitsemaansa tärkeysjärjestystä.

Perusteluissaan suurin osa opiskelijoista tuntui ajattelevan ensisijaisesti isoa kuvaa ja maailmaa laajemmin koskevia seikkoja. Opiskelijoiden vastauksissa korostuivat esimerkiksi globaalit ongelmat ja yhteiskunnan merkitys verrattuna yksilöön. He toivat esiin aihepiirejä, joiden he kokivat olevan erittäin tärkeitä tai joilla on vaikutusta tulevaisuuteen. Tärkeysjärjestyksen perusteluissa painotettiin esimerkiksi sitä, että isoja, ihmiskuntaa ja maailmaa laajasti koskevia asioita tulisi nostaa esille myös kieltenopetuksessa, kuten seuraavasta opiskelijan vastauksesta käy ilmi: Isot ongelmat ovat tärkeämpiä ja kaipaavat eri mittakaavassa olevaa aktiivisuutta ja muutosta. Suuria ihmisryhmiä koskevat tragediat ja sorto on tärkeää estää globaalilla mittakaavalla.

Jotkut opiskelijat taas lähtivät liikkeelle pienemmistä asioista ja nostivat esiin konkreettisempia tai yksilöön painottuvia seikkoja. Näissä vastauksissa mainittiin opiskelijoille itselleen tärkeitä aiheita tai kerrottiin, että on tärkeää vaikuttaa itse omaan ympäristöön ja sitä kautta globaaliin kestävyyteen. Opiskelijoiden mielestä pienilläkin teoilla voi saavuttaa isoja tavoitteita.

Ekologiseen kestävyyteen liittyviä teemoja sisältyy oppimateriaalien teksteihin.

HUOM!

VIELÄ EHTII MUKAAN! Ensimmäisen vuoden aikana EKKO-hankkeessa on paneuduttu tutkimustiedon kautta siihen, mitä eettisyyden ja kestävän kehityksen periaatteet tarkoittavat ja miten niitä voidaan hyödyntää kieltenopetuksessa. Kuluvan kevään aikana hankkeessa ryhdytään soveltamaan tutkimustietoa ja kehittämään pedagogisia ratkaisuja kieltenopettajien ja opettajaksi opiskelevien haastattelujen ja reflektioiden sekä opetuksen havainnoinnin kautta.

Edellisen Tempus-lehden jutun (5/2021) jälkeen saimme yhteydenottoja kieltenopettajilta, ja kevään aikana on tarkoitus järjestää yhteisiä tapaamisia. Jos haluat vielä mukaan eettisen ja kestävän kehityksen pedagogisten ratkaisujen kehittämistyöhön ja pilotointiin, ota yhteyttä projektitutkija Salla-Riikka Kuusaluun (srkbos@utu.fi) tai hankkeen vastuulliseen johtajaan Minna Maijalaan (minna.maijala@ utu.fi).

13

U U T TA

Kielitaito

pelastaa zombeilta Jyväskylän yliopiston Kielikampuksen virtuaalisen pakopelin pulmatehtävät antavat maistiaisia maailman kielistä lukiolaisille ja aikuisille. Peli on vapaasti pelattavissa esimerkiksi kielten oppitunneilla tai itsenäisesti kotona.

TEKSTI LAURA-MAIJA SUUR-ASKOLA JA HELI HÄMÄLÄINEN KUVAT JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIKAMPUS

J

yväskylän yliopiston Kielikampus on yhdistänyt zombiteeman virtuaalisesti pelattavaan pakopeliin.

Ensimmäinen pelin tarinaa kuljettavista videoista kertoo maailman vallanneesta zombiviruksesta ja tarpeesta löytää siihen vastalääke. Pahaenteinen musiikki taustalla voimistuu. Pian pelaaja onkin jo ensimmäisen pulmatehtävän edessä.

Ongelmanratkaisua ja monikielistä viestintää

Pakohuonepelissä pelaaja pääsee testaamaan ongelmanratkaisutaitojaan, hoksottimiaan ja monikielisiä viestintätaitojaan. Pulmatehtävät saadaan pelin päähenkilönä toimivalta vahtimestarilta avunpyyntövideoina, ja videoilla vilahtelee bio- ja ympäristötieteiden laitoksen maisemia sekä päämäärättömästi vaeltelevia tai takaa-ajavia zombeja.

Pelissä ratkaistavissa tehtävissä hyödynnetään ja kehitetään kielitaitoja. Esimerkiksi yhdessä tehtävässä vahtimestari löytää zombin taskusta huonekartan, jossa huoneiden käyttäjien nimet on kirjoitettu arabialaisittain ja muutama nimi myös latinalaisin aakkosin. Näiden vihjeiden avulla pelaajat pystyvät lukemaan loputkin nimet ja siten selvittämään tehtävässä etsityn huoneen. ”Pelissä voi havainnoida sellaisia kielitaitoja, joita opiskelijat eivät välttämättä muuten osaa tunnistaa, kuten kykyä päätellä samankaltaisten sanojen merkityksiä muissa kielissä ja kykyä hahmottaa tekstien rakenteita tai tulkita uusia kirjoitusjärjestelmiä ohjeiden avulla”, tiivistää yksi pelin pääsuunnittelijoista, tuntiopettaja Reetta Niinisalo Jyväkylän yliopistosta.

Peli on alun perin suunniteltu Tutkijoiden yöhön aikuisille kielitaitoihin tutustumiseen, mutta se sopii sellaisenaan

14

3/2022

esimerkiksi uuden lukion opetussuunnitelman mukaiseen englannin ENA1-moduuliin.

Tietyn vieraan kielen osaamista ei vaadita

”Pakohuonepelin pulmissa keskitytään ongelmanratkaisuun, mutta tehtävien ratkaisu vaatii kielitaitoja, joten taidot pääsevät aidosti testiin. Minkään tietyn vieraan kielen taitoa ei tarvita”, Niinisalo summaa pelin kielivaatimuksia.

Pelissä ei siis opiskella mitään yksittäistä kieltä vaan tutustutaan todennäköisesti vähemmän tuttuihin kieliin, kuten suomalaiseen viittomakieleen ja japaniin, jolloin käsitys monikielisyydestä ja sen mahdollisuuksista voi avartua.

Jotkut pelin läpi pelanneet ovat kuvanneet peliä jopa yllättävän haastavaksi. ”Jumiin ei pulmien kanssa tarvitse jäädä, sillä pelin alussa ja sen aikana on tarjolla ohjevideoita ja etenemistä helpottavia vinkkejä. Lisäksi Kielikampuksen nettisivuille on listattu tehtävien ratkaisut.

Opettaja voi tarvittaessa paljastaa opiskelijoille yksittäisen tehtävän ratkaisun, jos eteneminen tyssää täysin”, ohjeistaa peliä laatinut yliopistonopettaja Heli Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta.

Ei pelkästään hauska välipala

Yliopistonopettaja Maria Lampinen opettaa viestintä- ja kieliopintojaksoja Jyväskylän yliopistossa. Eräällä kurssilla Lampisen piti jakaa opetusryhmä kahtia suullisen kielitaidon arviointia varten, ja niille opiskelijoille, jotka eivät vuorollaan olleet arvioitavana, tarvittiin muita harjoituksia.

Ratkaisuksi löytyi kollegan vinkkaama pakohuonepeli, jota opiskelijat pystyivät pelaamaan keskenään silloin, kun eivät olleet arvioitavina.

U U T TA

Pakohuonepeli osoittautui hauskaksi ”välipalaksi”. Lampinen kertoo: ”On kiva, että välillä opiskelijoilla voi joskus teettää jotain hauskaa ja pelinomaista. Opintojaksoissa on paljon sisältöjä, ja ’hassuttelujuttuihin’ ei ole juuri aikaa, vaikka ne voivat olla kielenoppimisen kannalta merkittäviä asioita.”

Lampinen pohtii, että pelin kautta opiskelijoille saa kevyessä muodossa tarjottua ajatusta vähäisenkin kielitaidon hyödyistä eri tilanteissa: ”Kurssimme teemana on monikielinen vuorovaikutus. Pedagogisesta näkökulmasta tarkasteltuna yhteistyö, ongelmanratkaisukyvyt ja neuvottelutaidot kuuluvat kaikilla monikielisillä vuorovaikutuskursseilla oppimistavoitteisiin, eli ei välipalana pelattu peli nyt ihan pelkkää leikkiä ollut.”

Jyväskylän yliopistossa kirjallisuutta toista vuotta opiskelevat Leena Seppälä ja Emilia Niinivirta pelasivat Lampisen kurssilla pakohuoneen läpi pienryhmässä. Pelaaminen sujui täysin etänä Zoomissa niin, että yksi pelaajista jakoi muille peliä näytöltään. ”Joissain tehtävissä piti ihan kunnolla käyttää aivokapasiteettia ratkaisujen löytämiseksi. Oli hauska pelata porukalla. Lisäksi olin vähän yllättynyt siitä, kuinka hyvin esimerkiksi videot ja maskeeraus oli toteutettu”, Seppälä sanoo. ”Peli oli viihdyttävä, ja päättelyn avulla saattoi oppia kielistä jotain uutta. Meidän peliryhmässämme osa osasi pelissä esiintyviä kieliä, kuten viittomakieltä ja espanjaa, joten osassa tehtävistä pääsimme etenemään nopeasti. Osaa pitikin sitten pohtia pidempään”, Niinivirta jatkaa.

IN F O

TUTKIJOIDEN YÖSTÄ SUURELLE YLEISÖLLE

Peli on ensimmäisen kerran julkaistu Tutkijoiden yössä vuonna 2020. Runsaasti positiivista palautetta kerännyt pakopeli päätettiin vuoden 2021 Tutkijoiden yön jälkeen tarjota vielä suuremmalle yleisölle.

Miten pääsee pelaamaan?

• Peli ja sen ohjeistukset opiskelijoille ja opettajalle ovat osoitteessa kielikampus.jyu.fi/pakohuonepeli.

• Peli on pelattavissa suomeksi ja englanniksi.

• Pelaaminen onnistuu parhaiten tietokoneella tai tabletilla.

• Peliä voi pelata yksin, mutta suosittelemme viisaiden päiden yhteen lyömistä joukkueissa.

• Pelaamiseen on hyvä varata noin tunti.

• Suositusikäraja on 15 vuotta.

Kielikampus on Jyväskylän yliopiston Monikielisen akateemisen viestinnän keskuksen, kieli- ja viestintätieteiden laitoksen, Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen, opettajankoulutuslaitoksen kielipedagogiikan, Normaalikoulun ja Koulutuksen tutkimuslaitoksen yhteishanke.

Pakohuonepelissä etsitään vastalääkettä zombivirukseen. Kielitaidoista on hyötyä peliongelmien ratkaisemisessa.

15

K U LT T U U R I J A K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

Cuenta tu mundo – kerro maailmastasi Kolumbialais–suomalaista tarinankerrontaa on kokeiltu yläkoulun A-espanjan tunneilla viestien ja etäyhteyksien välityksellä.

TEKSTI JA KUVAT ELINA RÖGÅRD

H

elsinkiläisen Lauttasaaren yhteiskoulun 7. ja 8. luokan A-espanjan opiskelijat ovat kahtena lukuvuotena olleet yhteyksissä Kolumbialaisen Colegio Albanian kanssa. Yhteys Kolumbiaan saatiin entisen oppilaan vanhemman avustuksella. Kysyin huoltajilta Wilmassa, olisiko heillä tietoa koulusta, jonka kanssa voisi viritellä yhteistyötä. Sain yhteystiedot, ja ystävällisten sähköpostien jälkeen viestien vaihto ja henkilökohtaiset puhelut Kolumbiaan muuttuivat opettajien väliseksi matalan kynnyksen Whatsapp-ryhmäksi, jossa olemme yhdessä lähetelleet oppilasvideoita ja tervehdyksiä sekä väliaikatietoja projektin etenemisestä.

lan Kalevala-aiheisia tauluja ja Kunnaksen versioita niistä.

Joulupukkia ei voi ohittaa, kun Suomesta kerrotaan. Tove Janssonin muumeista kerrottiin kirjojen lisäksi teemapuistojen ja oheistuotteiden kautta. Latinalaisessa Amerikassakin tunnetun Clash Royal -strategiapelin korteista oppilaat esittelivät suomalaista luontoa metsistä lumipalloihin.

Kun olimme lähettäneet esitykset Kolumbiaan, saimme linkin heidän erinomaiseen verkkosivustoonsa, jolle he

Suomalaisten kertomusten valintaa

Syksyllä 2021 kolumbialaiset kollegat Ilsy Pinilla ja Karen Escobar ehdottivat virtuaalivaihdon teemaksi Cuenta tu mundo – kerro maailmastasi. Pinilla on historian ja maantieteen opettaja ja Escobar opettaa espanjaa. Epäröin hieman, sillä tehtävä olisi kielellisesti haasteellinen, vaikka yläkoululaiset ovatkin A-espanjanlukijoita.

Mietin, mikä olisi suomalainen kertomus maailmasta.

Tilasin netistä nuorille heidän omasta lapsuudestaan tutut kirjat mutta espanjankielisinä käännöksinä: Mauri Kunnaksen El Kalevala canino (Koirien Kalevala) ja Papá Noel (Joulupukki), Tove Janssonin Cuentos de los mumin en el valle mágico (Muumilaakson tarinoita) ja Loca noche de San Juan (Vaarallinen juhannus).

Alkupalaksi oppilaat tekivät pienryhmissä yhden minuutin pituisen esittelyvideon itsestään ja työstämästään kirjasta. Klipit jaettiin opettajien Whatsappissa, josta ne välitettiin kolumbialaisille nuorille.

Tarinoita puolin ja toisin

Seuraavassa vaiheessa joulukuussa oppilaat tekivät kirjoistaan ja suomalaisten firmojen tuottamista, kansainvälisesti tunnetuista mobiilipeleistä pienryhmissä Powerpoint-esitykset espanjaksi. Kalevalasta esiteltiin Akseli Gallén-Kalle-

16

3/2022

Tarinankerronta oli mieleinen projekti sekä suomalaisille että kolumbialaisille koululaisille.

K U LT T U U R I J A K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

LY H Y E S T I

LA AMISTAD ENTRE UN TIBURÓN Y UN MONO – SINOPSIS

olivat sisällyttäneet oman koulunsa ja Gabriel García Márquezin esittelyn ja kansantarinoita eri puolilta Kolumbiaa.

Juuri ilmestyneen Encanto-animaatioelokuvan trailereiden avulla käsittelin tunneilla kolumbialaista maagista realismia. Myös kolumbialaiset olivat otsikoineet monet tekstinsä Colombia – país mágico, sana taianomainen saatiin yhdistetyksi Tove Janssonin ”valle mágico” -kirjaan.

Kolumbian saaria edusti tarina apinasta ja haista (el mono y el tiburón), josta kolumbialaiset nuoret olivat tehneet animaation ja suomenkielisen sanaston. Suomalaisnuoret tekivät kolumbialaisten suomentamista sanoista videon, jolla he lausuivat sanat vuorotellen suomeksi ja espanjaksi. Andien aluetta edusti setä kanin pitkistä korvista kertova tarina (Las orejas largas de Tío Conejo), josta nuoret olivat tehneet näytelmävideon. Orinoquían alueelta tulee tarina miesdelfiinistä (El hombre Del�ín), jonka oppilaat olivat kuvittaneet. Amazonian alueelta nuoret olivat valinneet Heinäsirkan kamppailu ja karhu (La batalla del Grillo y el oso) -kertomuksen, joka animaationa meemeineen hymyilytti suomalaisnuoria. Karibianmeren aluetta taas edusti kansantarina El burrito y la tuna (aasi ja viikunakaktus).

Yhteinen virtuaalinen kokoontuminen Yhteydenpito huipentui Meet-tuntiin Suomen aikaan iltapäivällä kolmelta,

Kolumbiassa aamukahdeksalta. Nuoret hihittelivät ja jutustelivat englanniksi ja espanjaksi toistensa kanssa pienryhmissä. Jalkapallo ja mobiilipelit kirvoittivat leveimmät hymyt, ja solmittiinpa jokunen Snapchat-yhteyskin.

Esitysten tekemiseen käytettiin kolme espanjantuntia, joista jokaisen pituus oli 75 minuuttia. Kolumbialaisten töitä ja noin minuutin pituisia tervehdysvideoita on tehty ja seurattu useiden tuntien loppukevennyksinä noin 10–15 minuuttia kerrallaan. Suomalaisnuoria on todella kiinnostanut seurata ikätovereittensa videotervehdyksiä ja tarinoiden dramatisointeja.

Oppilaspalautteessa sanottiin muun muassa: Parhaiten mieleen jäi delfiinimies. Oli kiva kuulla kolumbialaista aksenttia. Kolumbialaisten töistä jäi mieleen hieno toteutus ja kohdeyleisön huomioon ottaminen englannin- ja suomenkielisillä sanalistoilla.

Mieleeni jäi se, että alkuperäiset kansansadut liittyvät usein luontoon tai eläimiin riippumatta eri kansallisuuksista. Animaatiot olivat hienoja.

Mukavaa vaihtelua. Opin uusia sanoja.

Este historia, proveniente de la región insular de Colombia cuenta la amistad entre un tiburón y un mono, y cómo el egoísmo puede causar problemas en una amistad.

La historia trata sobre un mono que vivía pacíficamente en un árbol de manzanas, cerca de una playa a las orillas del mar. Los días del mono siempre se repetían: Jugar y comer, era lo que se la pasaba haciendo día y noche, hasta que un día una visita inesperada había cambiado su vida, fue lo que creyó el ingenuo mono.

Un día como cualquier otro en que se la pasaba jugando y haciendo acrobacias en el manzano, el mono conoció a un tiburón vecino quien se hallaba asombrado por sus habilidades.

Con los días y meses ambos el mono y el tiburón se fueron volviendo buenos amigos, entonces el tiburón visitaba frecuentemente al mono pero el mono nunca al tiburón, así que un día el tiburón decide invitar al mono a su hogar, el mar.

Al principio el mono no le gustaba la idea de meterse en el agua para visitar al tiburón, pero después de oír las interesantes anécdotas del tiburón acerca de su hogar, el mono decide darle un chance, y así los dos compañeros comienzan su travesía rumbo al mar. Todo va bien entre los dos compañeros, explorando juntos las maravillas del mar; entre estos sus corales, sus habitantes y paisajes hasta que un chisme pone la vida del mono en peligro. A causa de lo sucedido el mono se ve obligado a traicionar a su amigo, para escapar de la fauces de la muerte, aun así si esto implica mentirle.

Teksti on tiivistelmä ”Apinan ja hain ystävyys” -tarinasta, joka on peräisin Kolumbian saarilta.

17

K U LT T U U R I J A K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

Musiikki raikaa kielten tunneilla

Musiikki auttaa oppimisessa, ja sitä voi käyttää monin tavoin kieltenopetuksessa.

A

TEKSTI JA KUVA MARIA VIROKANNAS JA JAANA IKONEN

ivotutkijat ovat tuoneet esiin musiikin tärkeyttä aivojen kehitykselle ja oppimiselle.

Muun muassa tutkija Minna Huotilainen esitti Opettaja-lehden kolumnissaan alkuvuodesta 2022 toiveen, että musiikkia integroitaisiin muihin oppiaineisiin. Iloksemme voimme todeta, että ainakin kielten tunneilla musiikin positiivinen vaikutus oppimiseen on huomattu ja monet kieltenopettajat käyttävät musiikkia oppimisen välineenä.

Opiskelijat ovat esimerkiksi bongailleet eri kappaleista kielioppirakenteita: kuuletko laulunpätkässä futuurin, nykyhetken vai menneen ajan konditionaalin?

Mikä onkaan parempi tapa tutustua uuden kielen äänteisiin kuin tapailla niitä musiikin tahdissa? Samalla voi aktivoida kuullunymmärtämistä ja tutkia laulujen sanoja. Oppijat, joilla on haasteita esimerkiksi englannin kirjallisessa tuottamisessa, saattavat puhua ja ääntää kieltä sujuvasti, ja yhtenä syynä tähän voi olla musiikki, jota kuuntelemalla ja laulamalla taidot ovat kehittyneet. Millä erilaisilla tavoilla musiikkia voidaan integroida kieltenopetukseen?

Kielioppia musiikin avulla

Kieliopin rakenteiden ja musiikin kanssa on helppo tehdä kaikenlaista kivaa. Kaikki materiaali, jota opettaja kieliopin ympärille itse tekee, säilyy käyttökelpoisena, vaikka oppikirjat ja opetussuunnitelmat vaihtuvat. Jos oma musiikkimaku on hieman eri vuosikymmeneltä tai eri genrestä kuin

18

3/2022

luokassa istuvilla, voi kokemusasiantuntijoilta kysyä heidän mielimusiikistaan lukuvuoden tai opintojakson alussa.

Opiskelijat ovat esimerkiksi bongailleet eri kappaleista kielioppirakenteita: kuuletko laulunpätkässä futuurin, nykyhetken vai menneen ajan konditionaalin? Sopivia englanninkielisiä kappaleita ovat esimerkiksi Enrico Inglesiasin Hero, Adelen Rolling in the Deep, Joan Osbornen One of us ja Whitney Houstonin I Will Always Love You. Opiskelijat voivat myös saada läksyksi etsiä lauluja, joiden sanat sisältävät opiskellun rakenteen (lyriikoita voi etsiä esimerkiksi genius.com-sivulta). Laulut ja sanoituksen kohta, jossa rakenne näkyy, on tunnilla kerätty Padlet-seinälle kaikkien nähtäville. Samalla opiskelija tulee ehkä tutkineeksi laulun sanoituksia muutenkin ja oppii mahdollisesti uutta sanastoa. Opettaja voi käyttää samoja lauluja muussa yhteydessä myöhemmin.

Laulujen sanoja ja artistien nimiä voi piilottaa kieliopin esimerkkilauseisiin: Tarvitsetko vielä minua, ruokitko vielä minua, kun olen 64? Tämä aktivoi kivasti opiskelijoita, joiden mielestä kieliopin opiskelu saattaa toisinaan olla hieman pitkäveteistä. Ruotsia A36:n Samma gamla vanligan tahdissa opiskellessa jää hyvin mieleen, että demonstratiivipronominien jälkeen tulee adjektiivin määräinen muoto.

IN F O

TEKIJÄNOIKEUDET

Kopiraittila-sivulla todetaan näin: Julkaistun teoksen saa esittää julkisesti maksuttomassa tilaisuudessa, jossa teoksen esittäminen ei ole pääasia. Tilaisuuden järjestäminen ei muutoinkaan saa tapahtua ansiotarkoituksessa. Musiikkia saa siten opetuksen yhteydessä esittää vapaasti, esimerkiksi soittaa cd-levyltä, tietokoneelta tai mp3-soittimelta musiikkia oppitunnilla tai soittaa ja laulaa oppilaiden kanssa.

Lisätietoa: kopiraittila.fi/teosten-kaytto/musiikin-ja-nuottien-kaytto/

K U LT T U U R I J A K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

Perfektiä voi harjoitella pelillä, joka on suuri ruudukko.

Ruuduissa on suomenkielisiä ja kohdekielisiä laulujen nimiä tai otteita kertosäkeistä. Opiskelija aloittaa ruudusta, jossa on suomenkielinen lause, ja etsii sen kohdekielellä jostain toisesta ruudusta. Vastauksen yhteydessä on taas uusi suomenkielinen vihje. Esimerkiksi ”Olen juuri nähnyt kasvot” -ruudusta edetään ”I’ve Just Seen a Face” -ruutuun, jossa on seuraavaksi etsittävä laulunnimi tai kertosäe suomeksi. Nopeimmin ruudukon selvittäneet opiskelijat yrittävät tunnistaa, keiden artistien lauluja ruudukkoon on piilotettu. Opettaja paljastaa vastaukset, kun kaikki ovat valmiita. Lopuksi jokainen opiskelija voi kuunnella yhden ruudukon lauluista omalta koneeltaan sanoja seuraten ja kirjoittaa lyhyet perustelut laulun valintaan. Rakenteiden tutkiminen muissakin kuin luokkahuoneen opetustilanteissa tuo ne näkyviksi opiskelijoille.

Opiskelijoille voi myös kirjoitustehtävien tai itsenäisen työskentelyn ajaksi antaa luvan kuunnella musiikkia kuulokkeilla kohdekielellä. Tämä auttaa monia keskittymään paremmin.

Aiheita keskusteluihin

Kielten tunneilla opiskelijat voivat kuunnella kuulokkeilla musiikkia omalta koneeltaan opettajan opastaessa, mitä kuunnellaan. Englannintunnilla opiskelijoita voi esimerkiksi pyytää kuuntelemaan Queenin I’m Going Slightly Mad -kappaleen ja etsimään kappaleesta kiertoilmauksia mielenterveysongelmille. On tärkeää, että opettaja ohjailee keskustelua asialliseen suuntaan – kannattaa muistaa, että luokassa saattaa olla opiskelija, joka kamppailee näiden ongelmien kanssa itse tai välillisesti. Vaihtoehtona on mielenterveyden käsitteleminen hyvinvointiosaamisen näkökulmasta.

Lauluista ja niiden sanoituksista voi saada erilaisia keskustelunaiheita. Kun Rihannan Work-kappale vuonna 2016 ilmestyi, oppilaat kuuntelivat sen kotiläksynä. Seuraavalla tunnilla kävimme läpi sitä, että monet ihmiset olivat tuominneet laulun sanoituksen hölynpölyksi. Kaikki arvostelijat eivät tienneet Rihannan laulavan laulussa kreolikielillä, joita puhutaan Jamaikalla. Tästä oli hyvä jatkaa keskustelua kreoli- ja pidgin-kielistä. Vanhempien opiskelijoiden kanssa keskustelua vähemmistökielistä olisi voinut viedä pidemmällekin.

Toinen musiikkiesityksestä noussut kohu, jota tunnilla käsittelimme, oli Tom Cruisen esiintyminen Jimmy Fallon Show’ssa, jossa hän huulisynkronoi Weekndin kappaleen I Can’t Feel My Face. Tiesikö Tom Cruise, mihin laulun sanat viittaavat? Uuden tekstin lämmittelyosiossa voisi kuunteluttaa jonkin tekstin aiheeseen liittyvän laulun ja pyytää opiskelijoita arvaamaan, mitä aihetta tuleva teksti käsittelee. Jos tekstin aiheena ovat vaikkapa perheen sisäiset ongelmat, opiskelijoita voi pyytää kuuntelemaan Cat’s in the cradle -kappaletta, joka toimii hyvänä keskustelun aloittajana.

Laulu huoltaa aivoja

Lukioikäisten kanssa voi käydä kohdekielellä keskustelua musiikin hyödyistä ja kannustaa heitä näin sekä musiikin kuuntelemiseen että laulamiseen. Aiheen voi sitoa englan-

nintuntiin esimerkiksi luettamalla artikkelin englanninkielisestä tiedelehdestä tai pyytämällä opiskelijoita katsomaan asiaan liittyvän videon ja vastaamaan kysymyksiin siitä (esim. www.youtube.com/watch?v=HRE624795zU). Yksi hauska, musiikkiin liittyvä englanninkielinen video on Ted Edin Earworms: Those songs that get stuck in your head (löytyy hakukoneen kautta).

Oppitunnin välipalana voi tarjolla lyrics training -sivustoa, jolla opiskelija täydentää laulun sanoihin jätettyjä aukkoja kappaletta kuunnellessaan. Ohjelma tarjoaa haastetta eri määrällä täydennettäviä sanoja. Samalla opiskelija tulee harjoitelleeksi oikeinkirjoitusta. Tehtävää voi syventää pyytämällä opiskelijaa valitsemaan yhdestä kappaleesta viisi itselleen uutta sanaa ja kirjoittamaan niistä seuraavalle tunnille lauseita.

Opiskelijoille voi kirjoitustehtävien tai itsenäisen työskentelyn ajaksi antaa luvan kuunnella musiikkia kuulokkeilla kohdekielellä.

Tämä auttaa monia keskittymään paremmin.

Vanhemmat opiskelijat pystyvät myös tekemään esitelmiä lempiartisteistaan tai arvosteluita albumeista tai muusikoiden elämänkerroista. Tämä onkin lukion englannin kolmannen moduulin keskeistä sisältöä. Opiskelijoiden tekstien mukaan kannattaa pyytää linkki musiikkinäytteeseen; näin opettajakin pääsee musiikin pariin. Ehkä perinteinen ”levyraatikin” olisi mahdollinen: pienryhmissä jokainen valitsee yhden lempikappaleistaan, soittaa siitä lyhyen pätkän, kertoo artistista ja syistä, miksi juuri tämä on lempikappale.

Alakouluikäiset ovat innokkaita laulajia. Erityinen suosikki oppilaiden keskuudessa on ollut Frank Leton Colors. Sen tahdissa oppilaat pääsevät näyttämään, mitä värejä omissa vaatteissa on.

KIRJOITTAJAT Maria Virokannas ja Jaana Ikonen ovat Sibelius-lukion kieltenopettajia.

19

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S : O P I S K E L I J AVA I H D OT

Korvapuusteja ja

Brie-juustoa

Vaihto-opiskelijoiden kokemuksia seuraavalla aukeamalla!

MistralBoréal-vaihto-ohjelman ensimmäinen versio oli onnistunut. Ranskanopettaja Krista Kaipaisen mielestä vaihto oli opettajalle vaivaton tapa elävöittää opetusta, ja hän suosittelee samaa muillekin.

TEKSTI KRISTA KAIPAINEN

E

räänä syyskuisena lauantaiaamuna avasin puhelimeni enkä ollut uskoa silmiäni nähdessäni kuvan opiskelijaryhmästäni aamukahvilla lentokentällä – he olivat kuin olivatkin päässeet matkaan pandemiasta huolimatta. Ryhmä viettäisi seuraavat kolme viikkoa Etelä-Ranskan lämmössä tutustumassa ranskalaiseen lukioarkeen.

INFO

MISTRALBORÉAL PAR ANNE-LAURE RIGEADE

Depuis 2021, l’Institut français de Finlande offre la possibilité de bénéficier de programmes de mobilité individuelle pour les lycéens. Le concept est simple : chaque lycéen, avec l’accord de sa famille et de son école, peut candidater librement sur l’un des quatre programmes proposés et être ainsi mis en relation avec un correspondant français pour partager 3 semaines avec lui en France et 3 semaines en Finlande.

Pourquoi ces programmes ? Pour les élèves, d’abord, il s’agit d’une formidable opportunité pour partir 3 semaines en France vivre la langue et la culture françaises dans une famille et à l’école. Pour les enseignants, ensuite, il s’agit d’un formidable moteur de motivation: grâce à ces interactions dans la vie réelle, l’apprentissage de la langue étrangère prend tout son sens. Pour les établissements scolaires, enfin, il s’agit d’un outil de rayonnement international, pouvant déboucher sur la construction de partenariats durables en France. Pour l’Institut français, il s’agit d’un formidable levier de coopération, pour mettre en contact les lycées français et finlandais.

20

3/2022

Vaikka olimme vielä etäopetuksessa, kun ohjelmaan keväällä 2021 haettiin, kuusi opiskelijaani tarttui tilaisuuteen.

Tämä auttoi heitä asettamaan itselleen omia tavoitteita ranskan opinnoilleen, kun he tiesivät pääsevänsä pian testaamaan taitojaan. Taitotasoltaan opiskelijani ovat hyvin erilaisia, ja vaikka opiskelijalta suositellaan A2-tasoa, rohkaisisin lähtemään myös alkeiskielitaidolla, koska kulttuurista voi oppia paljon, vaikkei ranska soljuisikaan vielä sujuvasti.

Opettajan näkökulmasta vaihto-ohjelman parasta antia oli ranskalaisten opiskelijoiden Suomessa viettämät kolme viikkoa. Oli ainutlaatuisen antoisaa testata keskustelutehtäviä natiivien kanssa. Erityisesti alkeiskurssilaiset saivat autenttisen kielenkäyttökokemuksen haastatellessaan ranskalaisia juuri opettelemillaan kysymyksillä, ja he olivat mielissään kuullessaan vaihto-opiskelijoilta kehuja ääntämisestään. Ranskalaisten vierailun viimeisellä viikolla osallistuimme myös Ranskan instituutin nuorille järjestämään tapahtumaan, jossa kuulin muilta opettajilta hyviä vinkkejä yhteisten aktiviteettien järjestämiseen. Oli hienoa nähdä ranskalaiset ja suomalaiset nuoret yhdessä pelaamassa seurapelejä ja nauttimassa korvapuusteja ja Brie-juustoa.

Kotiinpaluun jälkeen sekä Ranskan että Suomen opiskelijat olivatkin sitä mieltä, että toisessa maassa syötiin koko ajan.

Suosittelen kaikkia opettajia rohkaisemaan opiskelijoitaan lähtemään lyhytvaihtoon, koska se elävöittää opetusta tehokkaasti eikä vaadi opettajalta hirvittävää määrää lisätyötä. Suurin stressinaihe olivat viime syksynä opiskelijoiden koronarokotteet, joiden piti olla kunnossa ennen Ranskaan lähtöä. Toivon mukaan tänä vuonna meille jää enemmän aikaa opiskelijoiden henkiseen valmistautumiseen rokoteaikojen metsästämisen sijaan.

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S : O P I S K E L I J AVA I H D OT

SSYL:n saksalaiset vaihto-oppilaat vierailulla SSYL:n toimistossa Helsingissä elokuussa 2020.

Deutsch macht Spaß!

SSYL:n vaihto antaa vauhtia saksan opintoihin.

S

TEKSTI JA KUVA PAULA SCHUTH / SSYL

uomi–Saksa Yhdistysten Liitto SSYL on järjestänyt oppilasvaihtoa Suomen ja Saksan välillä lähes 30 vuoden ajan. Vaihtoon osallistuu vuosittain noin sata suomalais- ja saksalaisnuorta. Vaihdon tavoite on tarjota yläkoululaisille ja lukiolaisille mahdollisuus kehittää saksantaitoaan, kerätä kansainvälistä kokemusta ja oppia toisen maan kulttuurista.

SSYL toteuttaa oppilasvaihtoa yhteistyössä saksalaisen kumppanijärjestönsä Deutsch-Finnische Gesellschaftin kanssa. SSYL saa tukea toimintaansa Opetushallitukselta, opetus- ja kulttuuriministeriöltä ja Aue-säätiöltä. Vaihtoon osallistujilta peritään osallistumisesta toimistomaksu, joka on tietoisesti pyritty pitämään mahdollisimman pienenä, jotta kaikki kiinnostuneet nuoret taloudellisesta tilanteestaan riippumatta voisivat osallistua vaihtoon.

Suomalaisoppilaat asuvat vaihtonsa aikana saksalaisessa perheessä ja käyvät paikallista koulua. Näin kieltä ja kulttuuria pääsee oppimaan ihan käytännössä. Suomalaisnuoret voivat valita kolmen vaihto-ohjelman väliltä: vaihtoon voi lähteä yhdeksi kuukaudeksi kesällä, kolmeksi kuukaudeksi syyslukukaudella tai koko lukuvuodeksi. Haku seuraavan vuoden vaihtoon alkaa aina lokakuun alussa.

SSYL kerää säännöllisesti palautetta vaihtoon osallistuneilta ja isäntäperheiltä. Palautteet ovat pääsääntöisesti positii-

visia, ja etenkin kielitaidon kehitys, uskallus kielen puhumiseen ja uudet ystävyyssuhteet nousevat nuorten vastauksissa esille. Monelle syntyy vaihdon kautta Saksaan ja sen kieleen ja kulttuuriin kipinä ja innostus, joka kestää koko elämän.

IN F O

Vaihtoajat: • kuukausi kesä-heinäkuussa (paikat ympäri Saksaa) • 3 kuukautta syksyllä (paikat ympäri Saksaa) • lukuvuosi (Baden-Württemberg) Kenelle: • kuukauden vaihto 8.–9.-luokkalaiset ja lukiolaiset, joilla saksan opintoja takana vähintään vuosi • pidemmät vaihdot (3 kuukautta / lukuvuosi) lukiolaisille, joilla saksan opintoja takana vähintään 3 vuotta Kustannukset: • toimistomaksu: kuukauden ja 3 kuukauden vaihto 260 e (SSYL:n jäsenet) / 360 e (ei-jäsenet), lukuvuosivaihto 290 e (jäsenet) / 390 e (ei-jäsenet) • korvaus isäntäperheelle: kuukausivaihto 200 e, pidemmät vaihdot 250 e • matkat ja vakuutus Lisätietoja: www.ssyl.fi/oppilasvaihto, www.ssyl.fi/isantaperheeksi

21

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S : O P I S K E L I J AVA I H D OT

MistralBoréal-vaihto-opiskelijoita retkellä Tallinnassa. Suomalaiset lukiolaiset olivat järjestäneet retken vaihtopareilleen.

Vaihto-opiskelijat

kertovat

MistralBoréal-vaihtoon osallistunut Runo Mäkeläinen ja SSYL:n vaihdon kautta Saksassa kesän viettänyt Wilhelmina Pettinen kertovat vaihtokokemuksistaan.

22

3/2022

K A N S A I N V Ä L I S Y Y S : O P I S K E L I J AVA I H D OT

Positiivinen kokemus vaihdosta

Antoisa kesä Saksassa

TEKSTI JA KUVA RUNO MÄKELÄINEN

TEKSTI WILHELMINA PETTINEN KUVA PAULA SCHUTH / SSYL

Osallistuin vaihto-ohjelmaan hetken mielijohteesta. Idea kuulosti hienolta, vaikka itse ohjelma oli aivan uusi. Olin innoissani lähdöstä, mutta jännitin vaihtoperhettä. Perheeseeni sai kuitenkin onneksi hyvin yhteyden, ja pidimme videopuhelun ennen lähtöäni. Kaikilla ei ollut yhtä hyvä onni tai mahdollisuutta tutustua vaihtopariinsa ennen Ranskaan saapumista – mielestäni sen olisi voinut järjestää paremmin.

Hakemusta täyttäessäni harkitsin pitkään, kirjoittaisinko siihen yhden elämäni tärkeimmistä asioista: tarvitsen perheen, jossa seksuaalivähemmistöt hyväksytään. Minua jännitti suuresti, enkä edes enää tiedä, miksi. Olkoon onnea, mutta uskon, että näin tärkeän asian hakemuksessa mainitseminen on olennaista ja vaikuttaa kokemukseen vaihdosta.

Minä ja parini löysimme välittömästi paljon yhteistä, ja tulimme toimeen erinomaisesti.

Kokemus oli ehdottomasti raskas ja jännittävä mutta vielä enemmän uskomaton, ihana, kiehtova ja opettavainen. Kolme viikkoa oli sopiva aika: sen aikana ehti tutustua ja oppia tavoille, tottua ympäristöön ja oppia kieltä, ja sen aikana ehti tapahtua aivan tarpeeksi asioita. Kotiin tuleminen ei harmittanut yhtä paljon kuin pidemmässä vaihdossa olisi. Oma kokemukseni vaihdosta on ehdottomasti positiivinen, mutta en voi puhua kaikkien puolesta. Kotoa lähteminen vieraaseen maahan on vaikeaa, ja kaikki eivät välttämättä sopeudu samalla tavalla kuin minä ja parini. On tärkeää pitää huoli omasta ryhmästä ja esimerkiksi napata tylsistynyt vaihto-oppilas omaan matkaan, kunhan se hänen parilleen sopii.

Olin kesällä 2019 Saksassa kuukauden kesävaihdossa Suomi–Saksa Yhdistysten Liiton kautta, ja kokemus oli oikein antoisa. Asuin Geran kaupungissa noin 80 kilometriä Leipzigista etelään. Isäntäperheessä sattui olemaan urheilullisten vanhempien lisäksi saman ikäinen ”sisko”, jonka kanssa kävin paikallista koulua ennen heidän kesälomansa alkamista.

Innostuin lähtemään kesävaihtoon, sillä halusin kehittää saksaani ylioppilaskirjoituksia varten ja viettää rennon kesän aurinkoisessa Keski-Euroopassa. En vielä olisi saanut kummoisia kesätöitä, joten tämä osoittautui hyväksi ja hyödylliseksi vaihtoehdoksi.

Parasta kuukauden vaihdossa oli oman saksan kielen taidon kehittyminen sekä saksalaiseen kulttuuriin ja ihmisiin tutustuminen. Parhaat muistot ovat jääneet luokkaretkestä Leipzigin läheiselle järvelle, SSYL:n järjestämistä tapaamisista muiden suomalaisten kanssa sekä isäntäperheen kanssa vietetystä ajasta ja paikallisista kyläjuhlista.

Koko kuukausi oli edullinen, ja minun tapauksessani isäntäperhe maksoi kaikki ruokailuni ja muut eväät, mikäli olimme yhdessä liikkeellä. Isäntäperhe oli oikein osuva ja heidän kotinsa viihtyisä ja tilava.

Haastavinta vaihdossa oli alkuun kielimuuri, sillä itsensä ilmaiseminen oli vaikeaa. Otin alusta asti sellaisen asenteen, etten puhu englantia kuin vain välttämättömissä tilanteissa, ja se tuotti tulosta. Tämä pakotti minut käyttämään saksaa ja oppimaan. Suosittelen kesävaihtoa kaikille, jotka haluavat viettää kesän ulkomailla ja oppia uutta.

SSYL:n vuosivaihto-oppilaat sekä SSYL:n ja DFG:n oppilasvaihto-koordinaattorit Stuttgartissa syyskuussa 2022.

23

E R I L A I S E T O P P I J AT

Muistin toimintaperiaatteista tukea

oppimiseen

Työmuistin, tarkkaavuuden ja säilömuistin voi valjastaa palvelemaan kielen oppimista.

T

TEKSTI JA KUVA KARI MOILANEN

yömuistin ja tarkkaavuuden kapasiteetti on meillä kaikilla varsin suppea. Tässä juttusarjani viimeisessä osassa annan esimerkkejä siitä, miten voimme auttaa opiskelijaa kohdistamaan tarkkaavuutta oikeaan asiaan ja miten voimme tukea työmuistia. Lisäksi esittelen joitakin vinkkejä, jotka liittyvät säilömuistiin. Kielten oppitunnin toimintoja on hyvä pohtia muistin näkökulmasta myös yhdessä kollegojen kanssa vaikkapa pedagogisilla kahvihetkillä.

Erityisesti on syytä kiinnittää huomiota heikommin pärjääviin oppilaisiin. Moniosaiset tehtävänannot, vieraat sanat ja rakenteet, pitkät virkkeet ja vaikeat kirjainyhdistelmät repivät tarkkaavuutta ja tyhjentävät työmuistin. Perusneuvo on: Pilko ohjeet osiin ja kirjoita ne näkyville. Konkretisoi se, mitä kulloinkin täytyy tehdä. Vältä tilanteita, joissa oppilas joutuu lukemaan tai kirjoittamaan ja kuuntelemaan samanaikaisesti. Pyri takaamaan häiriöttömyys.

Kieliopintojen alussa erityisesti äännemuisti on kuormittunut. Siksi yleisimpien äänne- ja kirjainyhtymien opetus on tärkeää. Tutut äänteet, sanat ja lauserakenteet täytyy saada haltuun riittävän toiston kautta niin, että työmuistikapasiteettia riittää myöhemmin uusien ilmaisujen omaksumiseen. Olennaista on lauserakenteiltaan selkeä materiaali.

Työmuistia hyödyttää asioiden pilkkominen

Kirjoittaminen teknisenä suorituksena vie joskus oppilaalta niin paljon huomiota, että itse asia ei sisäisty. Keskeisiä asioita kannattaa harjoitella myös suullisesti. Lauseita voi koota valmiista sanalapuista, kotona vaikkapa jääkaapin oveen. Laput voivat olla erimuotoisia muistijäljen vahvistamiseksi – verbit ympyröitä, substantiivit suorakulmioita, adjektiivit kolmioita.

Kielioppitehtävissä työmuistin kuormitus on suuri. Yksityiskohdat saavat huomiota, jos muotoja tuotetaan vähitellen: *she speak English – she speaks English – *she don’t speaks English – she doesn’t speak English. Tehtävien sanaston tulee olla tuttua. Tehtävän yhteyteen kirjoitetaan työvaiheet, joiden mukaan edetään, esimerkiksi englannin passiivi: 1. objekti alkuun 2. be-verbi 3. verbi kolmanteen muotoon. Kysymyslauseisiin kirjoitetaan ensin kysymyssanat, sitten tekijät, verbit ja muut osat omilla kierroksillaan.

24

3/2022

Aikamuototehtävässä alleviivataan ensin aikailmaisut kuten a year ago, ever, yesterday; kohdat merkitään sovitulla tavalla, ja sen jälkeen kukin aikamuoto täytetään erikseen.

Kokeessa hyödyttää valmis kaavapohja säännön palauttamiseksi mieleen ja vinkki siitä, miten tehtävän voi suorittaa vaiheittain.

Erityistä tukea tarvitsevan kirjoittajan kannattaa kirjoittaa jokainen lause eri riville. Kullekin riville merkitään valmiiksi tekijää ja tekemistä varten viivat tai laatikot – tai edellä mainitut ympyrät, kolmiot ja suorakulmiot. Lauseenjäsenille voi osoittaa viivoilla paikkoja enemmänkin, ja ne voi merkitä kysymyssanoilla kuten ”miten”, ”missä” ja ”milloin”. Kaikkia viivoja ei tietenkään tarvitse täyttää jokaisessa lauseessa. Tarkastamista helpottaa luettelo kohdista, joihin pitää kiinnittää huomiota. Opettajan ei tarvitse välttämättä korjata kaikkia virheitä.

Pidempien ilmaisujen ääntämisen harjoittelussa niitä toistetaan pala palalta: saksaksi ”sovittu” toistetaan ein – einver – einverstand – einverstanden. Näin jää aikaa havainnoida sanan osia. Ilmaisuja voi myös rytmittää napsuttamalla sormilla tavuja. Lauseita toistetaan samalla periaatteella: Tom plays tennis. Tom plays tennis on Mondays. Tom plays tennis with his brother on Mondays.

Kuullunymmärtämistehtävissä täytyy tietää etukäteen, keskitytäänkö kokonaisuuksiin vai yksityiskohtiin. Yksityiskohtia havaitsee helpommin, kun on ensin harjoiteltu kokonaisvaltaista kuuntelua. Tekstistä poimitaan eri tiedot eri kierroksilla, esimerkiksi vaateostoksilla ensin vaatteet, sitten hinnat, värit ja niin edelleen. Monivalintavastausvaihtoehdot luetaan vasta osion jälkeen, ja etukäteen luetaan pelkkä kysymys. Kuulemastaan voi opetella muodostamaan kuvaa: tällaisen ”filminauhan” aukkoja on helpompi täyttää uudella kuuntelukierroksella. Avuksi voi ottaa juonirungon.

Juonirunko auttaa pitämään koossa myös luettavaa tekstiä. Tekstiin merkitään valmiiksi juonirungon kohdat. Tekstin kieliainesta ”raivataan” kierroksittain eli poimitaan erikseen teemasanastoa, yleistä perussanastoa ja rakenteita.

Silmäilylukua on tärkeä harjoittaa; yksittäisin sanoihin ei ole syytä jumiutua. Sanat kannattaa aina käsitellä ennen tekstin lukemista. Tunneilla voi olla häiriöttömiä lukutuokioita, etenkin jos kotona on vaikea keskittyä lukemiseen. Kotona ääneen lukeminen estää ajatuksia harhailemasta.

E R I L A I S E T O P P I J AT

Säilömuisti tehostuu asioiden yhteyksistä Muistaminen tehostuu, kun asiat liittyvät toisiinsa. Kerätään teemasanastoja, joita täydennetään aikaa myöten. Luokitellaan sanaston sanoja ristiin eri näkökulmista, esimerkiksi tarkoite, sanaluokka, abstrakti vai konkreettinen. Muodostetaan sanapareja, esimerkiksi ”harjata hampaat”, ”ajaa autoa”, ”syödä aamiaista”.

Teemasanaston yhteyteen on hyödyllistä laatia koosteita sopivista lauserakenteista. Vapaa-aikaan liittyviä rakenteita ovat vaikkapa ”olla kiinnostunut -sta/stä”, ”käydä -massa/ mässä”. Koosteen avulla ilmaisuja on kätevä aktivoida suullisesti. Tilanteiden esittäminen ja ”läpieläminen” vahvistaa muistijälkeä.

Sanoista olisi hyvä laatia omia lauseita. Ongelmana on, ettei niiden keksimiseen riitä aikaa. Avuksi voi ottaa kierrätystarinan: luetaan jokin vetävä tarina, joka kerrotaan uudelleen useammalla tunnilla niin, että mukaan ujutetaan uusia opeteltavia sanoja. Tarina jää mieleen, eikä aikaa kulu uusien käyttöyhteyksien miettimiseen. Vaihtoehtona on kehitellä lauseita henkilöhahmoista: luodaan jatkokertomusta vaikkapa Rosvo-Roopen ja ylikonstaapeli Yrmysen seikkailuista.

Kieliopista kootaan kokonaisuuskaavioita, joita täydennetään, kun asiasta opitaan lisää (ks. kuva). Muistiyhteydet vahvistuvat, kun muodot ja säännöt ovat yhdellä kertaa nähtävillä.

Asian miellyttävyys ja omakohtaisuus edistävät ilmaisujen ohjaamista säilömuistiin. Teksteistä parhaiten toimivat sellaiset, jotka palvelevat oppilaiden omia viestintätarpeita (hyödyllistä lomasanastoa) tai jotka ovat hauskoja, jännittäviä tai kiinnostavia (dinosaurukset, ufot). Tässä mielessä opettajan kannattaa tarkastella kriittisesti oppimateriaaliaan.

Uusia sanoja ryhmitellään sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat oppilaalle itselleen: näitä sanoja tarvitsen harrastukseni kuvailemisessa, näitä ilmaisuja mielipiteen ilmaisemiseksi ja nämä sanat on tunnistettava asiatekstistä. Tekstin sisältökysymyksiä voi joskus muokata niin, että ne liittyvät oppilaaseen eivätkä tekstin henkilöihin. Tekstiä voi käsitellä myös yleisillä, omiin tietoihin ja tuntemuksiin pohjautuvilla kysymyksillä.

Mikä oli uutta tietoa? Mikä oli erikoista tai yllättävää? Mikä herätti myönteisiä tunteita? Mistä olet samaa mieltä?

Itse työstetty jää mieleen. Kielioppisäännöistä kannattaa laatia omia versioita: kulkukaavio, kartta, kertomus toisiinsa rakastuneista sanoista tai hassu muistisääntö kuten englannin sanajärjestyksestä ”tiikeri usein antoi lihapalan hoitajalleen salaa häkistä keskiyöllä”. Välillä on hyödyllistä tehdä havaintoja aineiston pohjalta ja koota sääntö itse – esimerkiksi vertailemalla aktiivilauseita ja niiden passiivimuotoja.

Uuden ja vanhan tiedon yhteensovittaminen vahvistaa muistijälkeä. Koottaessa tiettyyn tilanteeseen liittyviä ilmaisuja tai tutkittaessa kielioppia kartoitetaan ensin, mitä aiheesta osataan jo. Sanojen muistamiseksi voi luoda sanaassosiaatioita tuttujen sanojen pohjalta.

Mobiililaitteilla on suuri vetovoima. Niiden aiheuttamat keskeytykset, jatkuva multitaskaaminen ja klikkaileva, pinnallinen lukutapa vaikuttavat haitallisesti muistamiseen.

Digimateriaalien hyödyllisyydestä huolimatta käsin kirjoittamalla ja omaa vihkoa työstämällä muistijäljestä saattaa tulla pysyvämpi kuin digisovelluksen avulla.

Verbistä tehty substantiivi (-minen), esim. Playing football is my favourite hobby.

Preposition jälkeen, esim.

Instead of saying anything, she walked away.

Eri tekijä, esim.

I don’t mind her helping them.

-ing

”Vaativat” verbit, esim.

I don’t mind helping them.

Sanonnoissa, esim. There is nothing like sunbathing on the beach.

Kieliopista kootaan kaavioita, joita täydennetään, kun opitaan lisää.

V IN K K I

MUISTIN TOIMINNAN HAVAINNOLLISTAMINEN

Muistin toimintaa voi esitellä oppijoille vaikkapa sanastotyöpajassa tai muistiteemapäivässä esimerkiksi seuraavilla tavoilla: Annetaan lista sanoja, jotka on opeteltava ulkoa. Kerätään ryhmissä eri tapoja painaa sanat mieleen.

Käydään läpi eri tapoja opetella sanoja. Tutkitaan sanalistoja ja pohditaan, mikä keino sopii mihinkin listaan parhaiten.

Ryhmä jaetaan puoliksi, ja osa opiskelijoista siirtyy hetkeksi käytävään. Luokassa esitellään jokin muististrategia. Kun muut päästetään sisään, heille ei kerrota strategiaa, vaan kaikki ohjeistetaan tekemään tehtävää samalla tavalla. Esimerkkejä: 1. Selvitä tekstin pääkohdat mahdollisimman nopeasti. (Strategia: lue vain 1–2 virkettä kunkin kappaleen alusta.)

2. Paina mieleen mahdollisimman monta annetuista sanoista.

(Strategia: Linkitä sanat hullunkuriseksi kertomukseksi.)

3. Kuuntele teksti ja kerro keskeinen sisältö omin sanoin. (Strategia: kerrotaan, että kyseessä on satu, ja näytetään juonirunko, jossa on alkutilanne – kaamea tapaus – yllättävä juonenkäänne – loppuratkaisu.)

Todennäköisesti tehtävä sujuu paremmin oppilailta, jotka ovat tietoisia strategiasta. Tehtävän jälkeen he paljastavat sen muille. Näin oppilaat näkevät sen toimivuuden käytännössä.

Vertaisoppimisen kautta vinkki jää paremmin mieleen.

Lisää aiheesta voi lukea juttusarjan edellisistä osista, jotka ovat ilmestyneet Tempuksen numeroissa 4–6/2021 ja 2/2022.

25

K U LT T U U R I J A K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

Näin opin suomea vieraana kielenä Kun kieltä oppii aidossa vuorovaikutuksessa, kieliyhteisöön kuulumisesta tulee motivoiva voima. Tämän on kirjoittaja huomannut suomen kieltä opetellessaan.

TEKSTI CLAUDIA JELTSCH

O

len oppinut suomea vieraana kielenä 1980-luvulla, aikana, jolloin tuskin oli olemassa hyvää opetusmateriaalia. Saavuin au pairiksi Suomeen maaliskuussa 1988.

Suomalainen sanavarastoni koostui noin 30 sanasta, joita olin oppinut kesälomilla Suomessa. Äitini on kotoisin Suomesta ja isäni Saksasta, mutta valitettavasti äitini ei koskaan puhunut suomea minulle. Hän uskoi Saksassa vallinneisiin uskomuksiin, että olisi vaarallista puhua omaa äidinkieltä lapsille. Saapuessani osasin sanoa ”kiitos”, ”mansikkajäätelö”, ”maitolaituri” ja ”en osaa suomea”. Puolen vuoden päästä pystyin jo sanomaan suomeksi, mitä halusin, vaikka lauseet eivät virheettömiä olleetkaan.

Virheitä ei pidä pelätä

Tavoitteena ei ole virheettömyys vaan kommunikaatio.

Tämä on syytä pitää mielessä. Opettajan on hyvä sanoa tämä ääneenkin aina välillä – myös opiskelijoille.

Jokainen suomea opiskeleva ulkomaalainen on oma tapauksensa. Miksi hän on tullut Suomeen? Onko hän kenties sitä mieltä, että suomea ei voi oppia? Se, että suomea ei voi oppia, on myytti, josta jotkut suomalaiset pitävät, ja se tekee hallaa kielen oppimiselle. Suomen kielen oppiminen on suurin piirtein samalla tavalla vaikeaa saksalaiselle kuin saksan kielen oppiminen suomalaiselle. Jos uskotaan siihen, että suomi on kielenä mahdoton, valitettavasti tämä on itseään toteuttava ennustus. Samalla evätään muualta tulevilta mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan tasaveroisina jäseninä.

Merkitystä on sillä, millaisia kokemuksia aiemmista vieraan kielen opiskeluajoista on: Onko opiskelija jo onnistuneesti oppinut vieraita kieliä? Mitä kaikkea opiskeluun on kuulunut? Joskus on pakko hyväksyä tosiasiat – kukaan ei pääse pitkälle, jos sijoittaa opiskeluunsa 15 minuuttia viikossa. Jos haluaa oppia suomea, suosittelen, että oppimisen hyväksi tekee töitä noin puoli tuntia päivässä.

Kaikki alkaa motivaatiosta

Itselläni oli yksinkertainen ohjelma: käytin joka päivä tunnin suomen kielen opiskeluun. Aina kun au pair -perheen pikkupoika oli nukkumassa päiväunia, minä istuin ja opis-

26

3/2022

kelin suomea. Tein kotitehtävät ja opettelin sanoja. Minulla oli vahva motivaatio, sillä halusin voida puhua suomalaisen mummoni ja au pair -perheeni lasten kanssa. Minulla siis oli kieliyhteisö, jonka jäseneksi halusin päästä.

Voiko ”keinotekoisesti” kasvattaa motivaatiota? Uskallan sanoa, että voi. Voi asettaa itsensä tilanteisiin, joissa on osattava puhua suomen kieltä. Tietenkin tämä vaatii uskallusta liikkua oman mukavuusalueensa ulkopuolella. Voi esimerkiksi ilmoittautua työväenopiston kurssille, jolla puhutaan suomea, olipa aiheena vaikka keramiikka tai ikebana.

Voi myös tietoisesti tehdä päätöksen, että käyttää suomea englannin sijasta. Itse sanoin omalle au pair -perheelleni noin kolmen kuukauden jälkeen, että he voivat puhua suomea kanssani. Sovimme, että ellen ymmärrä, sanon sen ääneen. Onneksi perheen äiti osasi englantia ja isä sekä englantia että saksaa. Kun rohkeasti päättää kommunikoida suomeksi, kielitietoinen yhteisö kyllä kannattelee ja auttaa.

Kannattaa opetella muutamia sanoja jo ennen kuin tulee Suomeen, ja suomen opiskelu kannattaa aloittaa heti, kun on saapunut tänne, vaikka tarkoitus olisikin jäädä maahan esimerkiksi vain puoleksi vuodeksi. Täällä on paljon ulkomaalaisia, joiden puolesta vuodesta on tullut useampi vuosi.

Tandemopetusta ja uutisia

Ensimmäinen vinkkini kielen opetteluun on, että tandemoppiminen toimii. Itse sain erinomaista suomen kielen opetusta suomalaiselta saksanopettajalta, joka selitti minulle suomen kielen kielioppia saksaksi. Vastaavasti minä taas korjasin häntä, jos hänen saksan artikkelinsa menivät väärin. Opettelin kolme kuukautta tällä järjestelmällä, ennen kuin opettajani muutti työn perässä Tampereelle ja minun oli otettava kursseja Helsingin kesäyliopistosta. Tarvitset siis tandempartnerin, joka haluaa oppia sinun äidinkieltäsi. Asiaa auttaa tietenkin, jos tandempartneri on opettaja – tämä ei ole kuitenkaan välttämätöntä. Olisi hyvä, jos tandempartnerisi osaisi kieltäsi jo B1–B2-tasolla. Jos kumpikaan ei osaa vielä sanaakaan, oppiminen on haastavampaa mutta ei mahdotonta. Tandemopetus voi toimia myös etänä.

Voit katsoa uutisia omalla äidinkielelläsi ja sen jälkeen suomeksi. Tein usein niin, että katsoin ensin saksalaiset

K U LT T U U R I J A K A N S A I N V Ä L I S Y Y S

uutiset kello 20 Suomen aikaa ja heti sen jälkeen suomenkieliset uutiset. Ota selvää – nykymaailmassa ei edes tarvitse pitää huolta kellonajoista, kun kaikki on saatavilla kellon ympäri. Myös suomalaisen (netti)radion kuunteleminen on hyödyllistä. Voit esimerkiksi kuunnella suomenkielistä radiota kuutena päivänä viikossa ja yhtenä päivänä palkita itsesi kuuntelemalla radiota omalla äidinkielelläsi. Sanomalehden lukemisessa aluksi päämääräksi riittää otsikoiden ymmärtäminen. Sen jälkeen lue kuvatekstit (kuvat auttavat), tämän jälkeen iltapäivälehtien lööpit: ne ovat helpommin luettavissa kuin Helsingin Sanomat.

On viisasta hyväksyä ja ymmärtää kieliopin välttämättömyys. Se, että on ollut kamala englannin tai ranskan kielen opettaja, joka ei osannut selittää kielioppia, ei vaikuta. Anna itsellesi uusi mahdollisuus! Onko ihan oikeasti hyväksyttävä, että joku vanha ”kielioppiallergia” vaikuttaa siihen, kuinka hyvin tulet puhumaan vieraita kieliä loppuelämäsi? Kielioppi tukee vuorovaikutusta ja auttaa pääsemään tasaveroiseen kanssakäymiseen, kun kieliyhteisön kielelliset käytänteet tulevat tutuiksi.

Opettele perusfraasit. ”En ymmärrä, voisitko puhua hitaammin” on parempi lause kuin ”en ymmärrä, voisitko puhua englantia”. Hyödyllisiä fraaseja ovat myös: Mitä tämä tarkoittaa? Voitko kääntää tämän sanan englanniksi?

Kannattaa opetella sanoja. Hyvä ohjelma siihen on esimerkiksi www.quizlet.com, jossa on jo valmiita pikkusanastoja esimerkiksi oppikirjan tai aiheen mukaan. Jos ei löydy sopivaa, voi myös kirjoittaa omat. Kannattaa muutenkin etsiä ja löytää itselleen ja omalle oppimistavalleen sopivia sovelluksia. Hyvästä äpistä voi maksaakin muutaman euron, näin motivaatio sen käyttämiseen on korkeampi.

Jos kuulut perinteiseen koulukuntaan, voit ottaa käyttöön vanhan kunnon kortistojärjestelmän: Kirjoita pahvikortin toiselle puolelle vieraskielinen sana ja toiselle puolelle käännös omalla äidinkielelläsi. Hyvä tapa on kirjoittaa kaikki uudet sanat heti korteille (ei vihkoon!). Käy ensin korttien suomenkieliset puolet läpi ja kysy itseltäsi, tiedätkö, mitä tämä sana tarkoittaa omalla äidinkielelläsi. Tämä on se helppo kierros. Sitten käännät kortit ja käyt läpi, osaatko näitä sanoja suomeksi. Osaamiesi sanojen kortit laitat pois ja keskityt niihin, joita et vielä osaa. Jos kuulut täydellisyyden tavoittelijoihin, voit tuunata tätä järjestelmää. Kolmen viikon jälkeen käyt läpi kaikki kortit uudestaan – silloin sanat ovat siirtyneet jo keskipitkään muistiin. Kolmen kuukauden jälkeen sama proseduuri uudestaan – nyt sanat ovat pitkän ajan muistissa. Ne kortit, jotka aina vain uudestaan aiheuttavat haasteita, menevät pakkana kuminauha ympärillä esimerkiksi takin taskuun. Näin ne kulkevat aina mukana, ja kun istut junassa tai bussissa, otat pakan esille ja opettelet näitä ”murheenkryynejä”.

Taajuussanasto käyttöön

Viimeisenä tulee lempivinkkini. On paljon hyödyllisempää oppia sanoja, joihin törmää joka päivä – siis taajuudeltaan usein esiintyviä sanoja. Sitä varten on olemassa (melkein kielessä kuin kielessä) taajuussanastoja eli frekvenssisanakirjoja, joissa sanat esiintyvät yleisyysjärjestyksessä. Suomen

kielen taajuussanakirjan (Saukkonen, Haipus, Niemikorpi, Sulkala: Suomen kielen taajuussanasto, WSOY 1979) mukaan eniten käytetty sana on ”olla” (kaikkine muotoineen), sitten tulevat ”ja”, ”se” ja ”ei” tässä järjestyksessä. Jossain vaiheessa olisi tietenkin hienoa saada taajuussanakirjasta uusi versio, joka perustuisi uudempaan korpukseen. Nykyisen version korpus on vuosilta 1961–1967. Uusimmassa versiossa ”Neuvostoliitto” tuskin olisi enää sijalla 472 tai ”markka” sijalla 556.

Kun on saavuttanut 2 000 sanaa, jatko tulee melkein automaattisesti. Itse otin taajuussanaston käyttöön, koska osasin jo jonkin verran sanastoa. Kävin sanastoa läpi siihen asti, kunnes törmäsin ensimmäiseen tuntemattomaan sanaan, joka heti meni pahvikortille. Näin jatkoin 4 000. yleisimpään sanaan asti. Sijalla 4 005 lopetin – se oli ”Ahvenanmaa”.

Ota siis frekvenssisanakirja käyttöön! Ensin kannattaa miettiä, kuinka paljon aikaa haluaa antaa itselleen oppia kielen 2 000 käytetyintä sanaa. Jos päivässä on valmis oppimaan kolme sanaa, aikaa menee noin 2 vuotta. Jos tuplaa vauhtia, niin kuusi sanaa päivässä riittää, jotta oppii kaiken vuodessa. Tavoitteen kanssa ei kannata olla liian vaatimaton. Syy on se, että tärkeimpien sanojen hallitseminen vie ihmisen ”hyvän oppimisen kierrokselle” – hän huomaa, kuinka hienoa on, että osaa kommunikoida, ja tämä taas lisää motivaatiota.

Näin syntyy hyvän oppimisen kehä. Tai toisinpäin: Oppimisesta tulee turhauttava, jos hahmottaa, että kymmenen vuoden päästä sitten (ehkä) osaa.

Opi myös sietämään tietämättömyyttä. Ei tarvitse ymmärtää kaikkia sanoja ymmärtääkseen tekstiä. Omalla äidinkielellään ihmiset hyvin sietävät sen, että 10–15 prosenttia sanoista on täyttä hepreaa – esimerkiksi kun puhutaan lääketieteestä tai avaruudesta – mutta vieraalla kielellä he hermostuvat yhdestäkin sanasta, jota eivät ymmärrä. Tätä sietokykyä kannattaa treenata myös vieraan kielen oppimisessa.

Bonuksena: kaikki taajuussanastot perustuvat kirjoitettuun kieleen. Puhuttu kieli on helpompi. Suomeksi esimerkiksi tuskin kukaan käyttää lauseenvastikkeita kun puhuu.

Jos on kerran tajunnut sanojen taajuuden merkityksen kielen oppimisessa, huomaa, kuinka tärkeää on panostaa vieraan kielen oppimiseen alussa.

Kiinalainen sanonta kuuluu: ”Pisinkin marssi alkaa ensimmäisellä askeleella.” Siihen voisi lisätä, että vieraan kielen ensimmäiset askeleet ovat tässä tapauksessa harppauksia – sitä isompia, mitä lähempänä alkua ollaan. Hypätään!

KIRJOITTAJA Claudia Jeltsch opettaa saksaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa. Saksankielisessä blogissaan hän kirjoittaa Suomesta ja suomalaisesta kulttuurista (https://claudiashelsinki.com). Claudia vinkkaa, että blogissa on miltei koko sanasto, jonka tarvitsee, jos esittelee Suomea saksankielisille.

27

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Koulutusta perusopetukseen ja ammatilliseen Perusopetuksen opettajia puhuttaa uudistunut päättöarviointi. Ammatillisella toisella asteella taas pohditaan kielitaidon hankkimista ja osoittamista eri ympäristöissä. Molempiin aiheisiin oli tarjolla koulutusta SUKOLin etäpäivillä.

TEKSTI ANNA HALME KUVAT SANNA KAUKONEN-HEIKKILÄ JA KEUDA

S

UKOLin helmikuussa pidetyn etäkoulutuspäivän teemapajoissa oli valinnanvaraa. Kaksi pajaa oli suunnattu erityisesti tietylle asteelle: perusopetuksen pajassa käsiteltiin päättöarviointia ja ammatillisen toisen asteen pajassa osaamisen hankkimista ja näyttöjä.

”Mitä enemmän jaksat tavoitteista ja arvioinnista kertoa, sitä vähemmän erimielisyyttä on päättöarvioinnissa”, Kaukonen-Heikkilä sanoi.

Päättöarvioinnin uudistuneet kriteerit Sanna Kaukonen-Heikkilän vetämässä teemapajassa keskusteltiin päättöarvioinnin uusista kriteereistä ja pohdittiin, miten niitä voi ottaa haltuun käytännössä. Kaukonen-Heikkilä on kieltenopettaja ja toiminut Tampereen kaupungin ops-agenttina tukemassa opettajia opetussuunnitelman toteuttamisessa. Hänen kokemuksensa mukaan opettajia askarruttavat päättöarvioinnissa muun muassa seuraavat kysymykset, joihin teemapajassa etsittiin vastauksia: Onko arviointini linjassa muiden opettajien kanssa? Miten kertoa oppilaille arvioinnista? Miten työskenteleminen ja laa-

28

3/2022

ja-alaiset tavoitteet vaikuttavat arviointiin? Mitä jos oppilas on täysin eri mieltä arvioinnista?

Päättöarvioinnin peruspilarit ovat opetussuunnitelma, opettajien yhteistyö ja vuorovaikutus oppilaiden ja kotien kanssa. Siihen vaikuttavat koulun yhteiset käytänteet ja arviointikulttuuri. Kaukonen-Heikkilä kertasi lyhyesti opetussuunnitelman perusteiden lukua 6 ”Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa”. Opsin linjauksia on pari vuotta sitten täsmennetty, jotta on saatu koko maahan yhtenäisemmät arvioinnin periaatteet koulujen ja opettajien arviointityön tueksi. Samalla on luotu kriteerit arvosanoille 5, 7 ja 9 ja tarkennettu arvosanan 8 kriteerejä. Pajassa todettiin, että oman aineen tavoitteiden ja kriteereiden hallintaan ei ole oikotietä vaan ne täytyy lukea opsin perusteista.

Päättöarvioinnissa arvioidaan osaamista eli sitä, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Kaukonen-Heikkilä muistutti, että oppiaineen osaaminen koostuu tiedoista, taidoista ja työskentelystä. On tärkeää erottaa työskentely käytöksestä, joka arvioidaan erikseen. ”Nyrpeä ilme ei vaikuta, jos oppilas tulee tunnille ja tekee tehtävät”, Kaukonen-Heikkilä tiivisti.

Kaukonen-Heikkilä muistutti myös vuosiluokkaistamisesta: ”Jos aineesi päättöarvosanakriteereissä on tavoitteita, jotka opiskellaan vain seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla, huomioi ne.” Jos oppiaineen tavoite esiintyy kaikilla luokka-asteilla, arvioinnissa otetaan huomioon yhdeksännen luokan tilanne. Jonkin kriteerin kuvaaman tason ylittäminen kompensoi muita.

Miten viestiä arvioinnista?

”Mitä enemmän jaksat tavoitteista ja arvioinnista kertoa, sitä vähemmän erimielisyyttä on päättöarvioinnissa”, Kaukonen-Heikkilä sanoi. Hän korosti, että oppilaiden kanssa

S U K O L I N K O U L U T U S TA

on käytävä läpi arviointia tavalla, jonka he ymmärtävät, palastellen ja toistuvasti. Tunneilla tehtäviä asioita kannattaa perustella tavoitteiden näkökulmasta, ja arvioinnista kannattaa viestiä sekä koko luokalle että oppilaille yksittäin. Itse- ja vertaispalautteen hyödyntäminen tuo esiin oppijan aktiivista roolia. Oman luokkansa seinälle Kaukonen-Heikkilä on koonnut huoneentauluja englanninopiskelun tavoitteista, kielitaidon osa-alueista ja niiden harjoittelemisesta.

Oppilaille on kerrottava myös työskentelyn merkityksestä ja sen vaikutuksesta arviointiin. Työskentelemisen arviointi sisältyy oppiaineen päättöarvosanaan. Työskentelyä ei voi kuvailla pelkästään tuntiaktiivisuudeksi. Opsin mukaan se sisältää taitoja työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, suunnitella ja arvioida omaa toimintaansa, kantaa vastuuta ja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa. Oppilaan on tärkeää ymmärtää, millä tavoin oppiaineessa työskennellään, mitä ”hyvä työskentely” tässä oppiaineessa tarkoittaa, miten työskentelyn arviointi painottuu ja miten työskentely eroaa käytöksestä.

Kaukonen-Heikkilä esitteli esimerkin työskentelyn arvioinnista A-englannin tavoitteessa T6, jossa rohkaistaan oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista. Jos oppilas osallistuu ryhmätyöhön mutta aloitteellisuutta puuttuu ja keskustelussa hän käyttää myös suomea, arvosana on 7.

Arvosana 9 edellyttää, että oppilas osallistuu ryhmätyöhön aktiivisesti englannin kielellä ja hänen asenteensa muita oppilaita kohtaan on auttavainen.

Ops-perusteiden mukaan laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä, vaan laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet tulevat arvioiduiksi, kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineen tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti.

Päättöarvosanan antaminen on helpompaa, jos päättöarviointiin vaikuttavat näytöt on merkitty selkeästi ja kattavasti esimerkiksi Wilmaan. Erimielisyyttä oppilaiden ja kotien kanssa vähentää se, että oppilas on tietoinen tavoitteista ja omasta tasostaan suhteessa niihin ja että myös koteihin on

Sanna Kaukonen-Heikkilä on koonnut luokkaan huoneentauluja englanninopiskelun tavoitteista, kielitaidon osa-alueista ja niiden harjoittelusta.

kerrottu arvioinnin perusteista. Kollegiaalinen tuki auttaa päättöarvioinnissa.

Kaukonen-Heikkilä muistutti, että päättöarviointi kannattaa ottaa haltuun yhteistyössä omalla koululla. Oman aineen opettajaryhmässä voi käydä läpi päättöarvosanan kriteerit eri arvosanoille ja pohtia, onko arviointi yhtenäistä ja tuntevatko oppilaat ja huoltajat kriteerit ja tavoitteet. ”Kiinnittäkää erityistä huomiota työskentelyn arvioimiseen ja kirjatkaa muistiin, millä eri tavoin oppilas voi antaa näyttöjä monipuolisesti”, Kaukonen-Heikkilä vinkkasi.

Oppilaan on tärkeää ymmärtää, millä tavoin oppiaineessa työskennellään, mitä ”hyvä työskentely” tässä oppiaineessa tarkoittaa, miten työskentelyn arviointi painottuu ja miten työskentely eroaa käytöksestä.

Yes, we can! Ja, vi kan!

Päivi Aiesi ja Tiina Halonen käsittelivät teemapajassaan kielen oppimisen monimuotoisuutta: miten opiskelija hankkii ja näyttää ammatillista kielitaitoa eri ympäristöissä. Aiesi ja Halonen opettavat Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keudassa ammatillisen toisen asteen opiskelijoita. Aiesin opetuskieliä ovat englanti ja ruotsi, Halosen ruotsi ja saksa.

Monimuotoiset käytännöt kohottavat opiskelijoiden innostusta ja motivaatiota. Matalan kynnyksen projektit kasvattavat yhteishenkeä ja harjoittavat tiimityöskentelytaitoja.

Aiesin ja Halosen mukaan monimuotoisuus tuo myös autenttisuutta ja vaihtelua työskentelyyn ja piristystä opettajallekin. He esittelivät teemapajassaan, millaisia arjen käytäntöjä on oppilaitoksessa, virtuaalisesti ja oppilaitoksen ulkopuolella.

Oppilaitoksessa monimuotoisuutta lisäävät erilaiset tapahtumat tai vierailut, joihin voi liittyä tehtäviä ja näyttöjä.

Kurssisuunnitelmaan liittyvien vierailujen lisäksi kannattaa hyödyntää mahdollisuudet spontaaneihin ja autenttisiin vierailutilanteisiin. Sopivia kohteita voi löytää omien ja oppilaitoksen kontaktien ja yhteistyökumppaneiden kautta.

Aiesi ja Halonen kertoivat kokemuksiaan kieli- ja ammattiaineiden integraatiosta. ”Kokkiopiskelijoiden englantia keittiössä” -kurssilla tilaus- ja kauppalistat ovat englanniksi ja kansainväliset teemamenut tuovat kulttuuritietoutta. Sähköalalla taas opiskellaan ruotsia työsalissa. Keskeistä on, että mukana on sekä ammattiopettaja että kieltenopettaja – tai

29

S U K O L I N K O U L U T U S TA

yto-opettaja, kuten kielten ja muiden yhteisten tutkinnonosien opettajia kutsutaan. Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa on integroitu yrittäjyysopintoja ja ruotsin kieltä; toisella kotimaisella on tuotettu muun muassa esittelyjä, myyntitilanteita, esitemateriaaleja, mainoksia, sosiaalisen median julkaisuja, vierailuja ja opintomatkoja.

Työelämäintegroinnin haasteena on, että osaamisen hankinta ja näyttö on räätälöitävä tapauskohtaisesti. Työpaikalla saatavilla oleva kielellinen tuki on sattumanvaraista. Onnistuminen vaatii kaikkien tahojen yhteistyötä: ammattiopettajan, työpaikan edustajan, yto-opettajan ja opiskelijan.

kaiseminen, jossa jako pieniin ryhmiin auttaa. Käytöstapojakin joutuu joskus kertaamaan. Aiesi ja Halonen kannustavat kuitenkin kieltenopettajia kokeilemaan rohkeasti.

Oppilaitoksen ulkopuolella merkittävä uudistus on kielten integrointi työelämään. Keudan pilotissa mukana ovat vastuuopettaja, opiskelija, ammattiopettaja ja yto-opettaja.

Yto-opettaja ohjeistaa osaamisen hankintaan ja näyttöön, jonka voi toteuttaa työpaikalla, Teamsissa tai oppimisalustalla. Osa yto-opinnoista suoritetaan työpaikalla, osa lähiopetuksessa tai verkossa hybriditoteutuksena. Työelämäintegrointi on tarkoitettu ensisijaisesti oppisopimus- ja aikuisopiskelijoille.

Aiesi esitteli työelämäjakson englannin tehtäviä, joihin kuuluu esimerkiksi itsensä ja työpaikan esittelyä, tiedonhankintaa, työturvallisuudesta kertomista ja työpaikan monikielisyyteen ja kielitaitotarpeisiin tutustumista. Halonen kertoi aikuisen monimuoto-opiskelijan ruotsin opinnoista, joissa opiskelija ensin hankki osaamista lähiopetuksessa, työjaksolla seurasi ja kirjasi esimerkkejä ruotsinkielisen kollegan palvelutilanteista ja lähetti tuotoksensa opettajan arvioitaviksi.

Työelämäintegroinnin haasteena on, että osaamisen hankinta ja näyttö on räätälöitävä tapauskohtaisesti. Työpaikalla saatavilla oleva kielellinen tuki on sattumanvaraista.

Onnistuminen vaatii kaikkien tahojen yhteistyötä: ammattiopettajan, työpaikan edustajan, yto-opettajan ja opiskelijan.

Digipajoja, virtuaalitodellisuutta ja tekoälyä hyödynnetään myös Keudassa. Aiesi jakoi esimerkkejä älykaiutin Alexan käytöstä englanninopiskelussa. Alexa sopii muun muassa ääntämisen, kieliopin ja oikeinkirjoituksen harjoitteluun.

Oppilaitoksessa haasteita saattaa tuoda ajan puute ja aikataulujen sopiminen. Ammattiopettajat ja opiskelijat täytyy innostaa mukaan. Opiskelijat tarvitsevat tukea, mutta myös opettajakollegojen keskinäinen tuki on tärkeää. Projekteille voi joutua anomaan apurahoja, mikä lisää opettajien työtä.

Virtuaalisesti ja oppilaitoksen ulkopuolella

Keudassa tarjotaan kielten verkkokursseja oppilaitoksen verkko-oppimisalustalla. Saksasta ja espanjasta on Teamskurssit, joilla on aina kaksi opettajaa. Kansainvälisiin virtuaalisiin projekteihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Näistä yksi esimerkki on englannin ”My day in my culture” -projekti, jonka osallistujat ovat Suomen lisäksi Sloveniasta, Hollannista ja Espanjasta.

Aiesin ja Halosen kokemuksen mukaan digitaidot ovat polarisoituneet, joten verkko-opintoihin tarvitaan ohjausta ja vuorovaikutusta. Kansainvälisen yhteistyön kehittämiskohteena on integrointi eri oppiaineisiin, muuhunkin kuin englantiin. Opiskelijat kannattaa ottaa mukaan projektien suunnitteluun, ja on huolehdittava siitä, että projekteista ei tule liian pitkiä tai laajoja. Jatkuva haaste on puhumaan roh-

30

3/2022

Työelämäintegrointi on tarkoitettu ensisijaisesti oppisopimus- ja aikuisopiskelijoille. Siinä osa yto-opinnoista suoritetaan työpaikalla, osa lähiopetuksessa tai verkossa hybriditoteutuksena.

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen.

Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2022.

Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2022

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

IATEFL BELFAST 2022

The 55th International IATEFL Annual Conference will be held in Belfast, UK on 17th to 20th May 2022. Our members can ask for an Associate discount code to get a reduced price for membership when signing in the Conference. Please Email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of

English as a Foreign Language).You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services.

See: http://www.iatefl.org

mioon uudenlaiset tehtävät. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e / muistitikku.

BRITISH STUDIES JYVÄSKYLÄSSÄ 27.–29.7.2022

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e / muistitikku.

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Jyväskylässä 27.– 29.7.2022. Luennoitsijana on Tom Wishart jälleen ajankohtaisella ja monipuolisella ohjelmalla. Luentojen aiheita: UK – Homes and Housing UK – Headlines over the last 12 months UK – Pop Culture in 2022 UK – Health and Social Care UK – Class, regions and the future UK – The Gems of the South Coast English – New words, vocabulary Löydät koko ohjelman ja ilmoittautumisohjeet kotisivuiltamme.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

TEST AND TRAIN 2022

Paketti sisältää runsaasti monipuolista ja motivoivaa materiaalia koko lukion ajalle.

Kielioppi- ja sanastotehtävät ovat keskeisessä osassa, ja kieliopin tärkeimmät kohdat on tehty kattavaksi harjoitustentiksi abeja varten. Paketissa on lähtötasotestit, helpompia ja vaativampia rakenne- ja sanastomonivalintatehtäviä sekä myös aikuisopiskelijoille sopivia harjoituksia. Preliminääri ja kuuntelut ovat Abitti-versiona, ja mukana on yo-kokeen viimeisimpiä tehtäväversioita. Preliminärprovet finns också på svenska! Ammattilaisten hioma paketti tarjoaa opiskelijoillesi hyvät valmiudet yo-kokeeseen ja tuleviin opintoihin!

Materiaali valmistuu elokuussa. Tee tilaus jo keväällä, niin saat materiaalin varmimmin ensimmäisessä lähetyserässä! Hinta 150 e / toimitetaan Dropboxin linkkinä. Muistitikulla lisähinnasta.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huo-

VOCATIONAL BASICS

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e / muistitikku.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e / muistitikku.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Hinta 55 e / muistitikku.

31

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2020, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e / muistitikku.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla.

Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e / muistitikku.

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska.

Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on otettu huomioon. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen).

Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun.

Hinta 150 e / muistitikku.

Seuraa kotisivujamme. Sieltä saat tarkempia tietoja englanninopettajalle tärkeistä asioista.

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Kassör Carola Åkerlund finsklararforeningen@gmail.com

32

3/2022

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com

www.suomenespanjanopettajat.fi Vuoden 2022 tulevat tapahtumat: • Yhdistyksen 40-vuotisjuhlat pidetään 1.10. Helsingissä • Kirjoitus- ja videokilpailu tulossa syksyllä Tarkempaa tietoa tapahtumista lähempänä.

Seuraa meitä Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet.

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

VUOSIKOKOUS 2022

Yhdistyksemme vuosikokous järjestettiin 23.4.2022. Kokouksessa valittiin uudet joh-

tokunnan jäsenet. Tuhannet kiitokset Silvia Pina, yhdistyksen puheenjohtaja vuodesta 2014, sekä Lia Gasbarra, Anni Lähteenmäki ja Marika Tuohimetsä kaikesta antamastanne ajasta ja energiasta yhdistyksen toiminnan hyväksi ja kehittämiseksi. Lämpimästi tervetuloa uusi puheenjohtaja ja uudet johtokunnan jäsenet! Lisätietoja tapahtumasta löydätte Facebook-sivultamme ja kotisivuiltamme www.italianopettajat.fi.

YHDISTYKSEMME 40-VUOTISJUHLAT

40-vuotisjuhliamme juhlittiin perjantaina 6.5.2022 Italian Suomen-suurlähettilään Sergio Paganon virka-asunnossa Helsingissä. Suuri kiitos Italian Suomen suurlähetystölle, Italian kulttuuri-instituutille ja kaikille juhlaamme osallistuneille sekä yhdistystämme muistaneille!

KIRJAPALKINTO ITALIAN OPINNOISSA MENESTYNEILLE

Italian kulttuuri-instituutti jakaa vuosittain italian opinnoissaan menestyneille opiskelijoille kirjapalkintoja. Palkinnon saajan valitsee opettaja, joka voi henkilökohtaisesti olla yhteydessä kulttuuri-instituuttiin lähettämällä sähköpostia osoitteeseen segreteria.iichelsinki@esteri.it.Tänä vuonna palkinnon voi valita seuraavista vaihtoehdoista: 1. Cofanetto in cartone contenente un libretto con percorso di lettura sulla divina commedia dal titolo Dalla selva oscura al paradiso – From the dark wood to the paradise che include un QR code per i rimandi al materiale multimediale; 2. Libretto in finlandese sulle decorazioni della Cappella Sistina dal titolo Sikstuksen kappeli, Michelangelo, Piirustuksia ja taideteoksia Casa Buonarrotin kokoelmista Firenzestä; 3. Traduzione in finlandese del racconto di Erri De Luca dal titolo Vasemmalla ylhäällä.

Hakemus tulee tehdä 20.5.2022 mennessä.

Buon lavoro e buona estate a tutti!

Kieliyhdistysten tiedotuksia RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

TÄRKEÄÄ VIESTINTÄASIAA – LUE TÄMÄ!

Käytämme APFF:n viestintään kuukausittain, joskus viikottain, SUKOLin rekisteriä.

Nyt on ilmennyt seuraavaa: 1) Osalla jäsenistämme on SUKOLin rekisterissä jatkuvasti väärä/vanha sähköpostiosoite (työpaikka vaihtunut, vanha ei enää käytössä tms.). Saamme virheilmoituksia jokaiseen lähettämäämme viestiin useita kymmeniä. Jos et siis ole saanut meiltä kuukausittain viestejä, TARKISTA s’il vous plaît, että SUKOLin rekisterissä on toimiva sähköpostiosoitteesi. Osoitteen tarkistus tapahtuu www.sukol.fi-sivujen jäsenalueelle kirjautumalla tai olemalla yhteydessä: tiina.eraheimo@sukol.fi. Me yhdistyksessä emme pääse yhteystietoja muuttamaan.

2) SUKOLin etärekisterissä on ollut teknisiä ongelmia. Maaliskuussa useat kymmenet jäsenemme eivät saaneet pistekirjeitämme. Mikäli sähköpostisi on kunnossa (kohta 1), mutta et saa tiedonantojamme ja sähköpostejamme säännöllisesti – olethan yhteydessä apff.ranskanmaikat@gmail. com. Mikäli sähköpostimme menee aina roskapostikansioon, vaikka roskapostiasetukset ovat kunnossa, kertokaa tästäkin ongelmasta. Haluamme todella kartoittaa tilanteen ja löytää asiaan ratkaisun!

LAUDATUR-TILAISUUS

Laudatur-tilaisuus järjestetään Helsingissä 8.6.2022. Tilaisuuteen voivat osallistua

myös ne 2.-luokkalaiset, joiden kohdalla tilaisuuden ”kutsuehdot täyttyvät”. Seuraa puheenjohtajan kirjeitämme – tilaisuuden tarkemmat tiedot varmistuvat lähiaikoina.

UUSI HAASTATTELU ILMESTYNYT

Ranskalaisia suuntaviivoja Frankofoniakuukauden kunniaksi julkaistiin suomentaja Lotta Toivasen haastattelu.

Yhdistyksen YouTube-kanavalla on julkaistu jo neljä kielimarkkinointi- / kieli-informatiivista videota ranskan kielen merkityksestä.

Näytä pätkä tai koko video esim. kielivalintatilaisuuksissa huoltajille, tunnilla oppilaille tai vaikutustilaisuuksissa kuntapäättäjille.

Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla.

Haastattelut tähän mennessä: Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari, opiskelija Anniina Lappalainen, viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo, taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinta.

Linkki kanavalle: https://www.youtube.com/ channel/UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/videos

APFF-JÄSENTUOTTEET

UUTUUS Ääntämispaketti Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Fonetiikkapaketti lähetetään tilanneille heti sen valmistuttua.

Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi Materialpaket om franskt uttal Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal.

Materialet skickas till dem som beställt det så fort det blivit klart. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det

franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro.

Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi

NEWSLETTER FRANCE.FI

Joko sinä olet tilannut Ranskan instituutin kaksikielisen jäsenkirjeen? Sopii myös vinkkinä oppilaille ja huoltajille. Opettajille on oma sähköpostilista.

RANSKANMAIKAT VIESTII – FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: Tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa.

Muistathan, että puheenjohtajan kirjeemme ilmestyvät suoraan sähköposteihinne noin kerran kuukaudessa (pl. kesäkuukaudet). Tarkista, että SUKOLin rekisterin tiedoissa on toimiva sähköpostiosoite!

SUKOL kouluttaa

25.8.2022 Uutuutena Loisto!koulutus, maksuton SUKOLin jäsenille 29.9.2022 ja 12.10.2022 teemakoulutusta ammatillisen toisen asteen YTO-opettajille – koulutukset täydentävät toisiaan, joten voit osallistua vain toiseen tai molempiin Lisätietoja ja ilmoittautumiset koulutuksiin: www.sukol.fi/koulutus

Lisätietoja myös koulutussihteeriltä: pia.koskinen@ sukol.fi

33

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi

www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

KESÄN 2022 KURSSIT

Fortbildningskurs på Åland 6–10.6.2022.

Kurssi on täyteen varattu.

SRO:S FORTBILDNINGSKURS PÅ HANAHOLMEN 3–4.8.2022

Åland – landet med tusende öar och skär Onsdag 3.8 8.30–9.00 Anmälning och morgonkaffe 9.00–9.15 Välkomstord, Satu Pessi, ordförande för SRO, och Mikael Hiltunen, projektchef för nätverket Svenska nu 9.15–10.00 Aktuellt från Sverige, Jenny Kanerva, ambassadråd, Sveriges ambassad i Finland 10.00–11.30 Språkkraft, svensk applikation Bensträckare 11.30–12.15 Jag och språk, Kaj Kunnas, sportjournalist 12.15–13.15 Lunch 13.15–13.45 Aktuellt från Svenska nu, Liisa Suomela och Oona Mertoniemi 13.45–15.00 Lätt språk – en resurs för lärare? Camilla Lindholm, professor vid Tammerfors universitet 15.00–16.00 Från ett paket margarin till Pragmator Management AB, Riitta Eivergård, föreläsare och utbildare inom ledarskap, coaching, kommunikation och HRstöd 16.00–16.30 Kaffedags 17.30– Middagskryssning med Camilla Nordblad

34

3/2022

Torsdag 4.8 8.30–9.00 Morgonkaffe 9.00–11.00 Workshop Gymnasium: Studentprovet i svenska (vår 2022), Studentexamensnämnden Grundskola: Monimediaisuus, Marjo Kekki, lektor i svenska, Kasavuoren koulu 11.00–12.00 Karvi-resultat, Marita Härmälä, ledande utvärderingsexpert, Karvi 12.00–13.00 Lunch 13.00–14.15 Ålands historia: om demilitariseringens, autonomins och åländskhetens rötter, John Degerlund, lärare i historia och samhällslära 14.15–14.30 Kaffedags 14.30–15.45 Hur är det att vara finlandssvensk i dagens Finland? Några smakbitar av Efter nio-programmet, Sonja Kailassaari, programledare 15.45–16.00 Kursavslutning och lotteri Deltagaravgift 195 euro. Anmäl dig senast den 15 juni på SRO:s hemsida. Kursen arrangeras i samarbete med Hanaholmen – kulturcentrum för Sverige och Finland samt nätverket Svenska nu.

Kurssille osallistuvat varaavat ja maksavat majoituksen itse vastaanotosta: reception @hanaholmen.fi tai +358 (0)9 435 020.

1hh 98 e / yö ja 2hh 124 e / yö sis. aamiainen. Huonevaraukset 30.6.2022 mennessä koodilla PRASRO. Tämän jälkeen huoneita varattavissa saatavuuden mukaan. Veloitukseton peruutus saapumispäivänä klo 16 mennessä.

JÄSENSTIPENDIT HANASAAREN-KURSSILLE

Jaamme 20 kpl 100 euron stipendejä Hanasaaren-kurssille, hakuaika 15.5. asti. Hakulomake kotisivuillamme.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2022

Koepaketti sisältää mm. Abitti-prelit (A ja B1), suullisia harjoituksia, luetunymmärtämistehtäviä, rakenneharjoituksia, kuunteluita ja videoita. Koepaketin hinta 150 euroa. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin, toimitukset alkavat elokuussa.

Tilauslomake kotisivuillamme.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä

uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin.

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Vi önskar alla våra medlemmar en skön och avkopplande sommar!

Kieliyhdistysten tiedotuksia SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomensaksanopettajat.fi

www.suomenvenajanopettajat.fi

JAHRESVERSAMMLUNG DES VERBANDS AM 9.4.

Hei venäjänopettajat!

Tämä kevät on ollut useimmille meistä normaalia vaikeampaa aikaa. Osalla on huoli Ukrainassa ja Venäjällä olevista sukulaisista, toisia ahdistaa sotatilanne ylipäänsä, ja osalla käsitys tilanteesta aiheuttaa ristiriitoja sukulaisten ja ystävien kesken. Kaikkia meitä painaa varmasti myös, miten tilanne vaikuttaa venäjän opiskelijoihin ja venäjän opiskeluun. Uudessa tilanteessa voi olla vaikea motivoida opiskelijoita tai mietityttää, pitäisikö keskittyä vain kielioppiin ja sanastoon ja unohtaa venäläinen kulttuuri toistaiseksi. Matkat Pietariin joudumme varmasti unohtamaan ainakin muutamaksi vuodeksi, ja ehkä suuntaamme opiskelijoiden kanssa Baltian maihin tai muihin entisiin neuvostovaltoihin. Suuri huolenaihe on myös, miten tilanne vaikuttaa venäjän kurssien valintoihin. Miten mainostaa venäjän tarpeellisuutta, kun kauppa ja turismi ovat romahtaneet? Entä politisoituuko venäjän valinta, minkälaisia motiiveja venäjän opiskelijoilla on jatkossa opiskella kieltä, kun jääkiekkourasta haaveileva poika ei enää tarvitsekaan venäjää pelatakseen KHL:ssä?

Die Jahresversammlung des Verbands fand, anstelle der ursprünglich geplanten Präsenzveranstaltung, am 9.4. virtuell statt. Die Zeit ist wohl noch nicht reif für Präsenzveranstaltungen, denn Anmeldungen hierfür gab es sehr wenige.

Wir hoffen auf eine Wiederbelebung der Deutschmesse Tag der deutschen Sprache Ende September in der deutschen Schule in Helsinki. Johanna Hovilainen von der Aue-Stiftung stellte den TeilnehmerInnen am 9.4. das Genie-Spiel der Stiftung vor. Es wurden neue Vorstandsmitglieder und eine neue Vorsitzende gewählt, bzw. im Amt bestätigt. Wem etwas auf dem Herzen liegt, darf sich gerne an unsere Vorständlerinnen wenden: http://www. suomensaksanopettajat.fi/hallitus/

UNTERRICHTSMATERIALIEN VIA DAS BESTELLFORMULAR AUF UNSERER WEBSEITE

https://www.suomensaksanopettajat.fi/tilauslomake/ Wir wünschen allen einen schönen Sommer!

Olemme keskustelleet siitä, minkälaista materiaalia opettajat kaipaavat työhönsä.

Toiveita on tullut erityisesti A-venäjän ja ammatillisen koulutuksen materiaaleista.

Jos sinulla on itse tekemääsi A-venäjään tai ammatilliseen koulutukseen soveltuvaa materiaalia, josta uskoisit olevan hyötyä muillekin, ota yhteyttä sihteeriin tai puheenjohtajaan tai vastaa alla olevaan Google Forms -kyselyyn. Jos saamme sopivasti materiaalia, voimme julkaista näistä oppimateriaalipaketin. Oppimateriaaliaan luovuttaneille maksetaan tietenkin pieni palkkio. Ota yhteyttä myös, jos olet valmis tekemään uutta materiaalia. Vaikka et pystyisikään itse tarjoamaan materiaalia muiden käyttöön, haluaisimme kuulla, minkälaista materiaalia kaipaat, erityisesti ammatilliselle puolelle. Voit ottaa suoraan yhteyttä sihteeriin tai puheenjohtajaan, tai vastata alla olevaan Google Forms -kyselyyn. Kysely oppimateriaaleista: https:// forms.gle/pgUhbtMoboyuy6Ds6

Päivitä jäsentietosi Voit kätevästi päivittää omat tietosi SUKOLin jäsensivuilla: > Kirjaudu jäsensivuille osoitteessa www.sukol.fi/omat_tiedot > Tarkista, että osoite ja muut tiedot ovat ajan tasalla > Jos haluat päivittää tietojasi, paina ensin ”Muuta”-painiketta > Tietojen päivittämisen jälkeen muista painaa ”Tallenna” Lisätietoja ja neuvoja: tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

Järjestimme jokin aika sitten 2 mahdollisuutta puhua tilanteesta etänä Meetissä.

Jos edelleen tuntuu siltä, että on tarvetta keskustella jostain kollegojen kanssa, niin laittakaa viestiä, niin järjestämme mahdollisuuksia tavata Meetissä tai tarvittaessa myös jossain lähitapaamisenakin.

35

Svenska nu stöder svenskundervisningen i hela landet!

Vi erbjuder både skolbesök och material som inspirerar och motiverar barn och unga att våga använda sin svenska.

Därför svenska!

Video om nyttan med svenskan. I videon medverkar bland annat skådespelarna Krista Kosonen och Santeri Helinheimo Mäntylä.

Till videon finns uppgifter som stöder utarbetandet av språkprofilen.

Hemma i Sverige Videohälsningar från svenska ungdomar. Lär er känna olika delar av vårt grannland och hör olika dialekter!

Äventyret Nordjobb Bekanta er med arbetsmöjligheterna i Norden! Boka ett besök av en tidigare nordjobbare som berättar om sina erfarenheter. Öva er sedan på att söka sommarjobb med hjälp av tilläggsmaterialet.

facebook.com/svenskanu

twitter.com/svenskanu

Dessa och flera andra hittar du på

instagram.com/svenskanu