Tempus 1/24

1 / 2024

Rohkea kielenkäyttäjä Maxim Fedorov: Kielitaito kuuluu elämään

Oulun koulutuspäivien alustava ohjelma on valmis – tutustu ja ilmoittaudu

Opettajan arkea: yokirjoitelmien pisteitä, kansainvälisyyttä ja kaksikielisyyttä

3

Pääkirjoitus Ecce homo – katso ihmistä

4

Ajankohtaista

6

SUKOLin koulutuspäivät Oulussa 19.–20.4.2024 Päivien alustava ohjelma ja tietoa ilmoittautumisesta

8

Äänteistä lauseisiin Kari Moilasen juttusarja jatkuu

10

Elämää kymmenellä kielellä Maxim Fedorovin haastattelu

12

Arvostelu uudistui Miten pitkien kielten yo-kirjoitelmien uudistus vaikutti?

14

Kielitiede kestävän kehityksen puolesta ja kestävä kielitiede Kokonaisvaltaista näkemystä

16

Kieltenopettajan Educa-tärpit Tervetuloa Educaan Helsingin Messukeskukseen 26.–27.1.!

18

Kaksikielistä opetusta Turussa Venäjän ja saksan kieliluokat esittäytyvät

20

Monsieur Abitin eläkepäivät Jaakko Laaksosen haastattelu

22

Kaupunkimaantiedettä Lontoossa Viikissä yhdistetään maantiedettä ja englannin kieltä

24

Kieltenopettajan verovähennykset Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje

26

Huokauksia kieltenluokasta ja luokan ulkopuolelta Kieltenopettajan työ sisältää uupumisen uhan

30

9. luokan valtakunnalliset kokeet Uudistuneiden kokeiden tilausohje

31

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Kuva: Sanna Krook / Oulun kaupunki

1 / 2024

Oulun koulutuspäivien ohjelma on julki! s. 6

Turun kieliluokilla pääsee karnevaalien pyörteisiin s. 18

Jaakko Laaksoselle myönnettiin Pro lingua -mitali s. 20

2

TEMPUS 1 / 2024

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi.

ECCE HOMO – KATSO IHMISTÄ AKTIVOI JÄSENTILISI JOS et ole vielä aktivoinut uutta jäsentiliäsi, tee se nyt. Jos aiemmin saamasi aktivointilinkki on vanhentunut, voit koettaa aktivoida tilisi osoitteessa: ht tps://fork.f lomember s.com/suo men-kieltenopettajien-liitto/ Kirjaudu sähköpostiosoitteella, jonka olet ilmoittanut SUKOLin jäsenrekisteriin. Jos et tiedä salasanaasi, klikkaa ”Salasana hukassa?”. Salasanan palauttaminen toimii, kunhan vain sähköpostiosoite on tiedossa jäsenrekisterissä.

Jäsenrekisterin kautta kulkevan postin lähettäjänä on flomembers@floapps.com, joka kannattaa käydä hyväksymässä lähettäjäksi roskapostin asetuksissa.

Ongelmatapauksissa ole yhteydessä toimistolle toiminnanjohtajaan tai jäsensihteeriin!

26

TAMMIKUUTA avautuu Educa-tapahtuma Helsingin Messukeskuksessa. Lauantaina 27.1. SUKOLin ja Äidinkielen opettajain liiton yhteisessä ohjelmassa kieltenopettaja Tiina Salomaa haastattelee kirjailija Anna Soudakovaa. Lauantaina järjestetään myös perinteinen pj-tunti.

Tervetuloa Educaan ja pedagogisten järjestöjen Opettajan olohuoneeseen!

JOULUKUUN alussa pysähdyin pohtimaan sitä, kuinka vähän meillä on aikaa toistemme todelliseen kohtaamiseen ja näkemiseen sellaisina kuin olemme ihmisinä – ei vain kollegoina ja asiantuntijoina, huoltajina ja oppilaina, opiskelijoina, asiakkaina. Olemme jatkuvan kiireen kirittämässä arjessamme hengästyneitä saamaan asiat ”maaliin”: pitämään asetetut aikarajat ja arvioimaan tulostavoitteet; päivittämään materiaalit ja osaamisen, tuntisuunnitelmat ja -päiväkirjat, yhteydenpidon ja erinäiset asiakirjat.

Yhteisöllisyys voi olla kantava voima, jos on aikaa ja voimavaroja ravita ja ylläpitää sitä. Ensimmäinen askel yhteisöllisyyteen on pysähtyminen ja toisen ihmisen näkeminen aidosti. Siitä alkaa ymmärrys ja toisen kunnioitus. Kun toisen näkee, hän ei ole uhka vaan mahdollisuus, joka voi muuttaa minua itseäni paremmaksi. Ihmisyys kasvaa sosiaalista suhteista ja taidosta ylläpitää niitä.

Ottaisimmeko tänä alkaneena vuonna tavoitteeksi nähdä toisemme – aidosti? Antoisaa kohtaamisten vuotta kaikille!

ECCE HOMO – SE MÄNNISKAN I BÖRJAN av december stannade jag upp för att reflektera över hur litet tid vi har för att möta varandra på riktigt och se varandra sådana som vi är som mänskor – inte enbart som kolleger och sakkunniga, försörjare och elever, studerande, kunder. Vår vardag präglas av ständig jäkt, vi stressar med att uppnå våra mål: hålla tidsgränser och bedöma resultatmålen; uppdatera material och kompetens, timplaner och lektionsdagböcker, all kommunikation och diverse handlingar.

Gemenskapligheten kan vara en bärande kraft, om den ges tillräckligt med tid och resurser att gro och frodas. Det första steget mot gemenskaplighet är att stanna upp och genuint notera sin medmänska. Det är upptakten till förståelse och ömsesidig respekt. När man ser den andra mänskan, är hen inget hot utan en möjlighet, som kan göra mig till en bättre mänska. Mänskligheten får näring av sociala relationer och förmågan att upprätthålla dem.

Kunde vi under det nya året ställa som mål att se varandra – på riktigt? Ett fruktbart år av möten för oss alla!

VEROTUSTIETOA KIELTENOPETTAJALLE KIELTENOPETTAJA voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Näitä ovat esimerkiksi SUKOLin ja kieliyhdistysten jäsenmaksut, koulutus- ja opintomatkakulut sekä ammattikirjallisuuden ja muiden materiaalien hankintakulut. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje, jonka saat toimistosta jäsensihteeriltä.

Kirjoittaja: Outi Vilkuna Outi Vilkuna on SUKOLin puheenjohtaja outi.vilkuna@sukol.fi

3

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista.

Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi.

ELSI HETEMÄKI 1927–2023 IN MEMORIAM ELSI HETEMÄKI toimi Munkkiniemen yhteiskoulun ruotsin kielen lehtorina 1954–1970 ja kansanedustajana 1970–1991.

SUKOLin puheenjohtajana hän oli vuosina 1970–1972. Tuona aikana alettiin oivaltaa, että olisi luotava voimakas järjestö, jonka kautta kieltenopetuksen asioita ajetaan. Kieltenopettajat pelkäsivät yhden kielen ylivaltaa ja vaativat, että tietty määrä kouluja pitäisi velvoittaa tarjoamaan pitkänä kielenä saksaa, venäjää, ranskaa ja mahdollisesti myös espanjaa.

Helsingin Sanomien 90-vuotishaastattelussa 2017 Hetemäki sanoi: ”Olen ehdottomasti nordisti, ja pohjoismainen yhteiskuntajärjestelmä on maailman hienoin.” Kielitaitonsa ansiosta hän pystyi edistämään pohjoismaista yhteistyötä, ja 1980-luvulla hän toimi Pohjoismaiden neuvoston presidenttinä. Hetemäki sai valtiopäiväneuvoksen arvonimen 1990.

SUKOL jakaa stipendejä jäsentensä kouluttautumiseen. Stipendi on tarkoitettu lähinnä ensi kesän kurssien ja matkojen rahoittamiseen – jälkikäteen stipendiä ei voi hakea. Stipendiaateilta edellytetään raportin kirjoittamista. Hakuaika on 1.2.– 31.3.2024. SUKOLin hallitus päättää stipendien saajista huhtikuussa, ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Hakulomake julkaistaan jäsensivujen Edut-osassa.

VERKKOSIVUJEN JA JÄSENSIVUJEN UUDISTUS UUDET sukol.fi-sivut avataan tammikuussa. Sivujen rakenne ja sisältö eivät ole muuttuneet kovin paljon, mutta ulkoasu on toivottavasti selkeämpi kuin aikaisemmin. Jäsensivujen kirjautuminen on myös muuttunut. Siitä tiedotamme jäsenkirjeissä. Lisätietoja voit aina kysyä toiminnanjohtajalta tai jäsensihteeriltä.

!

JÄSENVIIKKOA vietetään jälleen helmikuun alussa 5.–11.2.2024. Viikon aikana arvomme palkintoja vuoden 2024 jäsenmaksunsa maksaneiden kesken.

Lisätietoja jäsensivuilta!

Sarjakuva AINO SUTINEN

Kuva: Elsi Hetemäki oli SUKOLin puheenjohtaja 1970–1972.

STIPENDEJÄ HAETTAVISSA JÄSENTEN KOULUTTAUTUMISEEN

4

TEMPUS 1 / 2024

1 / 2024

HUOM! 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi seuraavasti: • ke 3.4.2024 A-englanti • ke 10.4.2024 A- ja B-ruotsi • ti 16.4.2024 A-ranska, A-saksa ja A-espanja • to 18.4.2024 B-ranska ja B-saksa KAIKKI kokeet voidaan tehdä keväällä 2024 ensimmäistä kertaa digitaalisina. A-englannin ja B-ruotsin kokeesta laaditaan PDF-versio, joten ne voi tehdä myös perinteisinä paperikokeina.

LISÄTIETOJA tämän lehden sivulta 30 ja jenna.latvala-suominen@sukol.fi. Käy myös katsomassa SUKOLin verkkosivuilta usein kysytyt kysymykset valtakunnallisista digikokeista!

SUKOLIN LUKIOKYSELYN ALUSTAVIA TULOKSIA SUKOLIN lukiokyselyssä marraskuussa 2023 opettajia pyydettiin arvioimaan, opetetaanko heidän omassa lukiossaan kieliä enemmän, vähemmän vai yhtä paljon kuin ennen. 40,5 % vastanneista sanoi, että heidän lukioissaan muiden pitkien kielten kuin englannin ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. 17 %:n lukioissa pitkien kielten ryhmiä on vähemmän ja 3 %:n lukioissa enemmän kuin ennen. Melkein kolmannes (28,5 %) vastasi, että heidän lukioissaan ei opeteta muita pitkiä kieliä kuin englantia.

Lyhyiden kielten ryhmiä on vähemmän kuin ennen lähes puolessa vastaajien lukioista (46,3 %). Hieman yli kolmannes (36 %) vastasi, että lyhyiden kielten ryhmiä on yhtä paljon kuin ennen. Pienessä määrässä lukioita (3,4 %) ryhmiä on enemmän kuin ennen; sama määrä vastasi, että lyhyitä kieliä ei opeteta ollenkaan. Lukiot ovat hyvin epätasa-arvoisia keskenään, ja rehtoreilla ja opetuksen järjestäjillä on paljon valtaa.

Joissakin lukioissa kielten ryhmiin satsataan ja niitä perustetaan pienemmälläkin opiskelijamäärällä. Toisaalla taas kursseja puolitetaan.

Toinen kysymyskokonaisuus koski todistusvalinnan ja yo-tutkinnon uudistusten vaikutuksia kieltenopettajan työhön. Yliopistojen todistusvalinnan uudet pistemallit otetaan käyttöön 2026. Uusien pistemallien toivotaan lisäävän ja monipuolistavan erityisesti lyhyiden kielten opiskelua. Monet opettajat kantavat kuitenkin huolta toisesta kotimaisesta kielestä. Yo-kokeen muutokset ovat hieman lisänneet lukion kieltenopettajan työtaakkaa. Erityisesti tähän ovat vaikuttaneet yo-kokeen uusijat: 59,1 prosentilla valvontojen määrä on lisääntynyt, ja 37,4 % kertoo arviointimäärän lisääntyneen.

Syksyllä 2023 muuttui myös ylioppilaskokeiden pitkän kielen kirjoitelman arvostelu; nämä muutokset eivät ole vaikuttaneet työmäärään 39,1 prosentilla vastaajista. 25,7 % kertoo, että työ on helpottunut tai nopeutunut. Lähes viidennes (18,3 %) kuitenkin sanoo, että muutos on vaikeuttanut tai hidastanut työn tekemistä.

Lue lisää lukiokyselyn alustavista tuloksista SUKOLin blogista. Maaliskuussa vuorossa on perusopetuksen kysely. Kyselyjen tuloksia käytetään SUKOLin vaikuttamistyössä. Kiitos kaikille vastaajille!

www.sukol.fi

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608 • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR Outi Vilkuna p. 050 308 0022, outi. vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE Anna Halme p. 040 487 3604, anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUS­ NEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Katja Hämäläinen Vantaa, Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 4 numeroa vuodessa – 4 nummer om året • 59. vuosikerta • ISSN 0355-8053 (painettu) ISSN 28145402 (verkkojulkaisu) • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA Shirosonov/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS PUHEENJOHTAJA 2023–2026 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p.

050 308 0022, outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET 2021–2024 Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, therese. almen@kolumbus.fi Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, kurvinen.annukka@ gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.m.primietta@opetus.espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Marcus Wallin Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, marcus. wallin@syk.fi Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija. venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 1 /1 takakansi 2 770 € 1 / 1 etu- tai takasisäkansi 2 650 € 1 / 1 sisäsivu 2 490 € 1 / 2 leveä palsta 1 775 € 1 / 2 vaaka 1 510 € 1 / 2 kapea palsta 640 €

Koulutusta

Ilmoittaudu koulutuksiin www.sukol.fi.

SUKOLin

verkkosivujen

kautta

osoitteessa

SUKOLin kevätkoulutuspäivät Oulussa 19.–20.4.2024 PERJANTAI 19.4.2024

Oulun seudun kieltenopettajat ry järjestää omakustanteista ohjelmaa, johon ilmoittaudutaan koulutuspäivän ilmoittautumislomakkeella

LAUANTAI 20.4.2024

Kastellin monitoimitalo, Sairaalanrinne 5, 90220 Oulu 9.00–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–9.45

SUKOLin tervetuliaissanat Puheenjohtaja Outi Vilkuna

9.45–10.45 Nuorten mielenterveys ja älylaitteiden vaikutus kehittyviin aivoihin Yliopisto-opettaja Heli Kiema-Junes, Oulun yliopisto 10.45–11.00 Tauko 11.00–12.15 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) A 6. luokan kriteerit ja niiden käyttöönotto Pauliina Kanervo B Oppimisen haasteet ja pedagogisen tuen ratkaisut yläkoulun kielten tunneilla Samuli Poutanen ja Rosa-Marie Vehkalahti C Tekoälyn luomien tekstien tunnistaminen lukiossa Laura Salonen D Svenska i yrkeslivet – material för svenskundervisningen i yrkes(hög)skolor Liisa Suomela ja Oona Mertoniemi E Vapaan sivistystyön kielten kurssien osaamisperusteisuus Tarja Takala-Hotti ja Inari Kinnunen

SUKOL järjestää koulutuksen yhteistyössä Oulun seudun kieltenopettajat ry:n ja LUKKI-hankkeen kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin.

6

TEMPUS 1 / 2024

12.15–13.15 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn 13.15–14.30 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen), toistaiseksi vahvistunut 1 Englanti The National Writing Project: A Creative Writing Community Catalyst Ashley Pankratz 2 Ruotsi Puhuja ja otsikko tulossa 3 Saksa Neues aus Österreich für Jugendliche Sabine Grasz & Sophie Aigelsreiter 4 Ranska C’est la pâtisserie qui m’a fait venir, c’est l’amour qui m’a fait rester Florian Meynet 14.30–15.00 Iltapäiväkahvi 15.00–15.10 LUKKI-hankkeen puheenvuoro 15.10–15.55 Oppikirjat ja opettajat muuttuvan maailman menossa Professori Paula Rossi, Oulun yliopisto 15.55–16.00 Koulutuspäivän päätös

ILMOITTAUTUMINEN avataan alkuvuodesta: sukol.fi LISÄTIETOJA: jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632

Uusi mukaansatempaava sarja alakoulun englantiin!

Skylight avaa näkymän englannin kieleen, ympäröivään maailmaan ja unelmiin!

Skylight-kiertue keväällä 2024!

Ilmoittaudu mukaan: otava.fi/tilaisuudet

Katso näytesivut ja ilmestymisajat: otava.fi/skylight

ERILAISET OPPIJAT

Äänteistä lauseisiin Kari Moilanen jatkaa juttusarjaansa maahanmuuttajien englannin alkeisryhmän opettamisesta.

Teksti KARI MOILANEN

T

ämä teksti on jatkoa edellisen Tempuksen artikkeliini alkeiden opettamisesta heikosti lukeville maahanmuuttajaopiskelijoille. Tällä kertaa keskityn erityisesti äännekirjainvastaavuuteen ja lauserakenteisiin.

Ääntämiseen apua Monilla opiskelijoilla on kapea-alainen äännemuisti ja heikko fonologinen tietoisuus, jotka vaikeuttavat sanojen toistamista ja mieleen painamista. Kannattaa testata mahdollisuuksien mukaan, kuinka sujuvasti opiskelijat lukevat äidinkielellään.

Kuultu äänne katoaa muistista parissa sekunnissa. Äänteiden liioittelu, venyttäminen ja äänteillä rallattelu antavat aikaa äänteen rekisteröitymiseen aivoissa. Erikoisempiin äänteisiin kiinnitetään huomiota toistamalla tietty äännejono aina kun äänne tulee vastaan uudessa sanassa: thank you -ilmaisun yhteydessä sanotaan ”thithithi”, watch- ja much-sanojen yhteydessä ”chachacha”, ja luettaessa this tai the weather sanotaan ”thöthöthö”.

Pitkät sanat kuten beautiful jaetaan tavuiksi ja toistetaan vähä vähältä sanaa kasvattaen: ”bjuu–ti–ful”, ”bjuu–bjuuti– bjuutiful”. Tavujen rytmittäminen kädellä auttaa pitämään sanat koossa. Joskus sanaa pilkotaan pienempiin äänneosiin, esimerkiksi konsonanttiyhdistelmä three-sanan alussa: ”th– thr–three”. Tavujen ja erillisten äänneyhdistelmien harjoitteleminen on tärkeää silloin, kun opiskelijoiden äidinkielen äännerakenne ja sanojen pituus poikkeavat selvästi englannista. Esimerkiksi kiinan puhujalle beautiful koostuu ikään kuin kolmesta erillisestä sanasta. Konsonanttiklustereita taas ei kiinan kielessä ole ollenkaan.

(kaikista puuttuu a); …ildren (kuva lapsista), mu…, wat… (ch puuttuu). Joskus tehtävänä on hakea poikkeava sana, johon yhteinen vokaali ei käy: c…t, h…t, h…ve, l…ve (cat, hat, have, live/ love). Täydennetään kirjaimia niin, että äänne on sama, mutta kirjoitusasu vaihtelee: m…t, sp…k (meet, speak); the…, p…ple (their, purple). Vahvistetaan äännemuistia sanayhdistelmillä: our brown house, ride a bike, make a cake.

Äänteiden liioittelu, venyttäminen ja äänteillä rallattelu antavat aikaa äänteen rekisteröitymiseen aivoissa.

Sanelu ja sanojen ryhmittely Sanelu sovittaa tehokkaasti yhteen ääntämis- ja kirjoitusasuja.

Kokonaisten lauseiden sanelemiseen siirrytään vasta sitten, kun äännemuistia on harjoiteltu riittävästi. Opettajan kannattaa pitää testisaneluja silloin tällöin ja kerätä tuotokset itselleen. Perinteisen sanelun vaihtoehtona kiinnitetään luokan ulkopuolelle seinään lappuja, joihin on kirjoitettu lauseita.

Opiskelijat jakautuvat ryhmiin, ja kustakin ryhmästä jokainen vuorollaan käy katsomassa yhtä lausetta, painaa sen mieleensä ja palaa sanelemaan sen muille ryhmän jäsenille.

Äännekirjainvastaavuutta täytyy harjoittaa paljon. Luemme ääneen kaiken mahdollisen.

Äännekirjainvastaavuus vaatii harjoitusta Äännekirjainvastaavuutta täytyy harjoittaa paljon. Luemme ääneen kaiken mahdollisen. Käytän muun muassa How now, brown cow -tyyppisiä loruja sekä kirjainaukkotehtäviä säännönmukaisuuksien harjoitteluun. Annettuihin sanoihin täydennetään kirjaimet sanelun mukaan: h… teach… (her teacher) tai liv…, wher…, nam… (live, where, name). Samalla tutkitaan vastaavuuksia: -er- on /ö/; sananloppuinen -e ei äänny. Koska selityskieltä ei ole, sananloppuisen e-äänteen vaikutus edeltävään vokaaliin ja muut säännöt hahmottuvat vasta usean esimerkin pohjalta.

Hyvä harjoitus on puuttuvien kirjainten lisääminen omille paikoilleen sanaryhmiin. Ensimmäisenä olevan vinkkisanan avulla pääsee alkuun: c…t (vieressä kuva kissasta), h…t, h…ve

8

TEMPUS 1 / 2024

Sanoja kerätään ryhmiin ääntämisen mukaan erityisesti vokaalien osalta, koska ne jäävät paremmin mieleen. Ryhmässä /au/ ovat house, brown ja how, ryhmässä /ii/ please, speak ja meet, ryhmässä /uu/ taas blue, you ja who. Konsonanteista kannattaa kiinnittää huomiota ainakin sibilantteihin, th-äänteisiin ja v- ja w-äänteisiin. Kunkin ryhmän yhteinen äänne (she, finish, wash) auttaa ankkuroimaan sanat muistiin. Pitkille sanoille on oma ryhmänsä (difficult, expensive). Kaikki uudet sanat sijoitetaan järjestelmällisesti omiin ääntämisryhmiinsä.

Sanojen ääntämis- ja kirjoitusasuja harjoitellaan eri kerroilla, mikä vähentää niiden sekoittumista keskenään. Sanastotehtäviä eriytetään: ensin harjoitellaan suullisesti, myöhemmin kirjoitetaan. Myös hankalien sanojen kirjoitusasuja

ERILAISET OPPIJAT

(beautiful, daughter) voi maiskutella ääneen. Sanaristikot, joissa kaikki täydennettävät sanat ovat vaakasuorassa, ohjaavat tarkkaavaisuutta oikeinkirjoitukseen. Niihin merkitään nuoli muistuttamaan kirjoitussuunnasta. Oikealta vasemmalle lukevat opiskelijat kirjoittavat usein yksittäiset kirjaimet edeten kirjainhahmossa oikealta vasemmalle, mikä vaihtaa helposti kirjoitussuunnan ja tyhjentää työmuistin (esimerkiksi was on kirjoitettu saw).

Sanaristikot, joissa kaikki täydennettävät sanat ovat vaakasuorassa, ohjaavat tarkkaavaisuutta oikeinkirjoitukseen. Niihin merkitään nuoli muistuttamaan kirjoitussuunnasta.

Oikealta vasemmalle lukevat opiskelijat kirjoittavat usein yksittäiset kirjaimet edeten kirjainhahmossa oikealta vasemmalle, mikä vaihtaa helposti kirjoitussuunnan ja tyhjentää työmuistin.

Lauserakenteista haastetta Fraaseja ja yksittäisiä sanoja painottavan alun jälkeen siirrytään haastavampaan ainekseen: verbeihin, niiden määreisiin, kieltomuotoihin ja kysymyksiin. Verbit määreineen merkitään teksteihin (go to school, have breakfast, speak English). Vähitellen määreitä tulee lisää (go to school by bus, have breakfast in the morning, speak English a little). Verbit muodostavat lauseen ytimen, ja verbi–määre-yhdistelmät ovat harjoittelun perusta. Niitä kerätään teksteistä, niiden pohjalta rakennetaan lauseita, niitä ryhmitellään teemoittain, ja niistä vaihdetaan määreitä toisiin (have breakfast at home > have breakfast in the kitchen).

Sanaluokkien ja lauseenjäsenten nimityksiä ei alkuvaiheessa voi käyttää. Oppiminen tapahtuu mallin mukaan: sanotaan I dance, I live, ei voi sanoa *I dancer, *my live. Lauseenjäsenistä tehdään erivärisiä sanakortteja. Perussanaluokilla on kullakin oma värinsä, jolla sanaluokkaan viitataan termin asemesta. Jos verbi on vihreä, se tarkoittaa, että joka lauseessa on aina oltava vihreä sana. Värien avulla on kätevä harjoittaa sanaluokkatietoisuutta. Tehdään korvaustehtäviä korteilla: vaihda vihreä sana toiseen lauseessa I relax on Sunday. Kerätään erivärisiä sanoja omiksi ryhmikseen: vihreään ryhmään verbit, siniseen substantiivit ja niin edelleen.

Aukkotehtävien tekeminen vaatii lauserakennetajua. Niihin merkitään nuolilla sanat, joiden pohjalta puuttuvan sanan tai sanaluokan voi päätellä. Ilmaisussa He lives in … nuoli merkitään in-sanan kohdalle (siispä paikka: in Espoo). Our children … pizza on Saturday -lauseessa nuoli lähtee sanasta pizza (eat pizza). Jos opiskelija sijoittaakin lauseeseen play, hän on valinnut verbin lauseen alun perusteella (children play) lukematta lausetta loppuun. Joskus äidinkielen lukusuunta oikealta vasemmalle sekoittaa hahmottamista.

KYSYMYSTEN OPETTELUA KYSYMYSLAUSEEN osat numeroidaan. Numerot korvaavat lauseenjäsenien nimitykset. Osien merkitystä havainnollistetaan kuvilla:

1 Where ?

2 do DO

3 you

4 live?

Sanojen väliin vedetään palstaviivat erottamaan osia toisistaan. Palstojen ympärille voi vielä piirtää talon, jolloin sanat näyttävät ikään kuin asuvan omissa huoneissaan. Kysymykset luetaan ääneen siten, että niissä on rytmi: ”Yksi – kaksi – kolme – neljä, dai – dai – dai – dai, where – do – you – live.” Rytmiä tehostetaan sormilla napsuttamalla. Kysymysmallit kerätään kootusti yhteen: Where do you …? What do you …?

How do you …?

Vastattaessa kysymyksiin kirjoitetaan näkyville vastausten alut, jotta ne jäävät mieleen: What is her hometown? It is … Where is she from? She is …

Where do you live? I live … Joskus vastaukset ovat sekaisin ja tehtävänä on yhdistää kysymys ja vastauksen alku, tai alku täytyy valita eri vaihtoehdoista, ennen kuin haetaan tekstistä itse vastaus: Where do you live? I live … / I speak … / I have …

Väitelauseille on oma mallinsa Väitelauseiden yksinkertaisin malli on kaksi vierekkäistä laatikkoa merkittynä joka riville: yksi tekijää ja toinen verbiä varten. Muut lauseenjäsenet ryhmitellään laatikoiden molemmille puolille: Our new teacher wears black clothes.

Palstoja hyödynnetään väitelauseissa sitten, kun määreitä opitaan lisää. Merkitään palstaviivat sekä palstoille selkeät otsikot kuten ”ihminen – tehdä – paikka – aika”. Kukin lause kirjoitetaan omalle rivilleen ja lauseenjäsenet omille palstoilleen. Lausemalleista saa tehtyä paperiviivoittimen: väitelausemalli yhdelle puolelle, kysymysmalli kääntöpuolelle. Se otetaan esille, kun kirjoitetaan lauseita. Kaikkien mallien on oltava näkyvillä tehtävän yhteydessä niin, ettei niitä joudu etsimään kirjan sivuilta. Rivin alkuun merkitään nuoli muistuttamaan kirjoitussuunnasta.

Heikon lukijan on vaikea hahmottaa sanaa pienempiä merkitysyksiköitä (päätteet, artikkelit, prepositiot). Ne voi merkitä korostuskynällä. Niistä voi laatia oman aukkosanelutehtävänsä. Niitä voi konkretisoida esimerkiksi kertomalla, että I am going -rakenteessa am ja -ing ovat naimisissa ja kumpikaan ei tule paikalle ilman toista. Näistä voi piirtää tikku-ukkohahmot ja väliin sydämen. On hyvä herätellä tietoisuutta oman kielen rakennepalikoista. Yhdessä voidaan kerätä lauseita opiskelijoiden kielillä ja verrata niitä englantiin.

Teeman käsittely jatkuu seuraavassa Tempuksessa.

9

ROHKEAN KIELENKÄYTTÄJÄN HAASTATTELU

Elämää kymmenellä kielellä Maxim Fedorov on tarvinnut toimittajan työssään kaikkia kieliä, joita osaa.

Mitä kieliä tarvitset tai olet tarvinnut työssäsi?

Olen Maxim Fedorov, 38, ja viimeiset kymmenen vuotta olen tehnyt toimittajan töitä Yleisradiolle sekä saksalaisen yleisradioyhtiön Deutsche Welle -ulkomaanpalvelulle. Toukokuusta 2022 olen toiminut Ylen pysyvänä Kiovan-toimittajana ja raportoinut suomalaiselle yleisölle sodanaikaisesta elämästä Ukrainassa ja Venäjän hyökkäyksestä. Olen myös kirjoittanut ukrainalaisten tarinoista ja omista kokemuksistani kirjan, jonka nimi on Minun Ukrainani.

Minun on enää tässä vaiheessa todella vaikeaa erottaa elämää ja työtä kielenkäytön kannalta. Käytännössä olen tarvinnut työssäni kaikkia kieliä, joita osaan, ja niitä on tässä vaiheessa kymmenen. Toisia tarvitsen harvemmin, toisia useammin. Sanoisin, että viittä tai kuutta kieltä käytän päivittäin enkä enää katsele niitä äidinkieli–vieraskieli-näkökulmasta. Ne ovat kaikki luonnollinen osa minua. Opiskelen tällä hetkellä kymmenettä kieltä eli puolaa, ja sille oli jo kerran tarvetta työssä, kun alkusyksyllä Suomen kansalainen puukotti nuorta ukrainalaista Varsovassa.

Olen käyttänyt kieliä kaikilla elämän osa-alueilla: työssä, vapaa-ajalla, matkoilla, arkikäytössä. Vahvimmat kieleni ovat venäjä ja suomi, joten näillä kahdella pystyn tuottamaan vaikeitakin, vaikkapa akateemisia tekstejä, ja niitä pystyn käyttämään luovasti, sanoilla leikitellen.

Miten olet oppinut kieliä? Mitä suosittelisit muille oppijoille?

Olen oppinut kieliä panostamalla sanaston opettelemiseen, koska se on minusta kaiken a ja o. Sen lisäksi otin selvää kunkin kielen johto-opista, sillä se auttaa ymmärtämään kielen sisäisen rakenteen ja muodostamaan tarvittaessa sanoja, joita ei

10

TEMPUS 1 / 2024

ole erikseen opetellut. En tykkää kielten jaottelusta helppoihin ja vaikeisiin, sillä kaikki riippuu oppijan taustasta ja motivaatiosta. Suomi oli minulle henkilökohtaisesti helpoin kieli oppia, sillä pidin kovasti sen loogisuudesta ja melodisuudesta, mutta suomalaiset tykkäävät kuvitella oman kielensä mahdottomaksi oppia. Ukrainan taas opin muutamassa kuukaudessa, koska minulla oli jo valmis pohja ja tiesin, mitä piti tehdä ja mihin kiinnittää huomiota. Mutta tekeekö se ukrainasta helpon? Ei välttämättä.

Kielen osaamisessa ei voi koskaan olla päätepistettä, joten puutteista ei kannata huolestua liikaa. Törmään jopa nyt, 20 vuoden suomen osaamisen jälkeenkin, uusiin sanoihin, joita en välttämättä tule muistamaan jatkossa. Se ei kuitenkaan kerro minun kielitaidostani vaan siitä, että nämä sanat ovat joko marginaalisia tai minun elämässäni epäolennaisia. Vuorovaikutuksen päätavoitehan on tulla ymmärretyksi, joten tiettyjä puutteita voi antaa anteeksi. Eräs Suomeen muuttanut vieraskielinen kaverini puhuu sellaista suomea, että joka ikinen taivutuspääte menee väärin, mutta viesti on aina selvä.

Olen tosi huono motivaatiopuhuja, mutta kylvän mielelläni realismin siemenen oppijoihin. Motivoiva opettaja sanoisi varmaan, että menkää ja puhukaa ihmisten kanssa. Minä sanon, että kuvitelkaa, että joudutte kuuntelemaan jonkun vaikeaselkoista mongerrusta teidän omalla äidinkielellänne saati korjaamaan hänen tekemiään virheitä. Jos teillä on lähipiirissänne sellainen kärsivällinen henkilö, siitä vaan, mutta kieliyhteisön varaan ei kannata laskea liikaa. Kielitaidon hankkiminen on ennen kaikkea oppijan vastuulla.

Onko sinulle sattunut hauskoja kielitilanteita?

Mieleen tulee slaavimaista pari esimerkkiä, jotka sattuivat kauan sitten. Kroatiassa tilasin jotain nimeltä jetra tietämättä, mitä se tarkoittaa, ja sain eteeni maksa-aterian. Maksa oli tuolloin niitä harvoja ruokia, joiden hajua en pystynyt sietämään.

Piti tehdä vaihtokaupat kaverin kanssa.

Bulgariassa yritin tilata smetankaa luullen, että saan jotain smetanan tapaista valmistetta. Epäilys heräsi, kun tarjoilija kysyi, haluanko varmasti pelkkää smetankaa ilman kahvia. Lopulta kävi ilmi, että se tarkoitti bulgariaksi kermaa.

Nyt hauskoja kömmähdyksiä tapahtuu ani harvoin. Nykyään unohdan joskus, että muut ympärilläni eivät ymmärrä kaikkia kieliä, joita minä osaan. Syyskuussa olin kuvauskeikalla Ukrainassa, jossa piti puhua ukrainaa, venäjää, suomea ja englantia, ja minä olin ainoa, joka osasi kaikkia. Välillä unohtui, kuka henkilöistä osaa mitäkin kieltä, ja saatoin käyttää väärää kieltä.

s n o i Connections t c e n Con Uudenlainen sarja yläkoulun englantiin – oppimista ja onnistumista jokaiselle!

käytössäsi elokuussa 2024

Connections-sarja tuo eriyttämisen ratkaisut uudelle tasolle. Se antaa jokaiselle oppilaalle mahdollisuuden harjoitella omalla taitotasollaan.

Selkeä ja helppokäyttöinen sarja sopii erilaisten oppijoiden tarpeisiin ja erilaisiin luokkahuoneisiin.

Connectionskiertue keväällä 2024 – ilmoittaudu mukaan: otava.fi/tilaisuudet

Katso näytesivut ja tutustu sarjaan: otava.fi/connections

OPETTAJAN ARKEA – YO-KOKEET

Arvostelu uudistui Pitkien kielten kirjoitussuoritusten uudet arvostelukriteerit olivat käytössä ensi kertaa syksyn 2023 ylioppilaskokeissa. Ylioppilastutkintolautakunnassa tutkittiin uusien kriteerien vaikutuksia.

Teksti PASI PIRTTISAARI

Y

lioppilaskokeiden pitkien kielten kirjallisessa tuottamisessa uudistettiin arvostelukriteeristöä syksyksi 2023. Kirjoitussuoritusten pisteitystä muutettiin ja sanallisia arvostelukriteereitä päivitettiin. Uudistuksen tavoitteena oli selkeyttää ja yhdenmukaistaa arviointia. Tavoitteena ei ollut muuttaa arvostelulinjaa ankarammaksi tai lievemmäksi. Kielitaitokäsitys pysyi ennallaan: pääkriteeri arvostelussa on edelleen kommunikatiivisuus eli viestin välittyminen. Pitkiä kieliä ovat toiset kotimaiset ruotsi ja suomi sekä vieraat kielet englanti, espanja, ranska, saksa ja venäjä.

Miksi ja miten uudistus tehtiin?

Pitkien kielten kirjoitussuoritusten arvostelu tapahtui kevääseen 2023 asti käyttämällä seuraavia pistemääriä: 99, 97, 95, 92, 90, 88, 85, 82, 80, 78, 75, 72, 70, 68, 65, 62, 60, 58, 55, 52, 50, 48, 45, 42, 40, 35, 30, 25, 20, 15, 10, 5, 0. Yksittäisiä pistemääriä asteikossa on 33 kappaletta. Tästä suuresta käytettävien pistemäärien joukosta oli toisinaan hankala valita juuri oikea suorituksen tasoa vastaava pistemäärä. Samat sanalliset kriteerit viittasivat neljään tai jopa viiteen eri pistemäärään (kategoriat 90, 92, 95, 97 ja 99 pistettä). Monet kokivat asteikon liian hienosyiseksi. Myös opettajan alustava arvostelu muuttui monesti suuntaan tai toiseen sensoreiden arvostelussa.

Arvostelun helpottamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi päätettiin vähentää käytettävien pistemäärien lukumäärää. Uudessa asteikossa on kymmenen pistemäärää: 99, 94, 84, 74, 64, 54, 44, 28, 14, 0. Oletus oli, että tällä asteikolla on helpompi päätyä kokelaan osaamistasoa vastaavaan pistemäärään ja että arvosteluasteikon muuttaminen harvempiportaiseksi yhtenäistää opettajien ja sensorien arvostelua. Uutta asteikkoa esitestattiin valitulla sensorijoukolla, ja palaute oli poikkeuksetta myönteistä. Numeerinen koearvostelujen analyysi näytti, että uudella asteikolla saatiin aikaan aiempaa yhdenmukaisempi pisteitys.

Uudistuksen valmisteluvaiheessa tehtiin myös kokeilu, jossa muunnettiin muutaman aiemman tutkintokerran pitkien kielten kirjoitussuoritusten pistemäärät vastaamaan uuden suppeamman arvosteluasteikon pisteitä. Näitä pisteitä käyttämällä kaikille kokelaille laskettiin uudet kokeen yhteispistemäärät, joiden avulla tutkittiin, missä määrin uusi arvosteluasteikko johtaisi arvosanojen pisterajojen muuttumiseen. Havaittiin, että uuden asteikon käyttö ei aiheuttanut ongelmia: pitkien kielten kokeet olivat edelleen riittävän erottelevia, ja suhteellinen arvostelu toimi hyvin.

12

TEMPUS 1 / 2024

Pisteitysasteikon muutoksen ohella päivitettiin myös sanallisia arvostelukriteereitä sanamuodoiltaan selkeämmiksi, jotta ne vastaisivat paremmin käytössä olevia opetussuunnitelman perusteita. Tässä yhteydessä arvostelutaulukkoon lisättiin oma sarakkeensa tekstilajin mukaiselle rakenteelle.

Miten uudistus vaikutti?

Sensorien palaute syksyn 2023 arvostelusta uudella pisteitysasteikolla oli myönteistä, ja uusi kriteeristö tuntui toimineen hyvin. Myöhemmin tulosten julkaisun jälkeen saatiin käyttöön myös arvostelun tilastotietoja, joista osa on esitetty taulukoissa 1. ja 2.

Taulukko 1. näyttää, missä määrin sensori on muuttanut opettajan alustavaa arvostelua tarkasteltuina tutkintokertoina. Kaikkia pitkiä kieliä tarkastellaan tässä yhtenä joukkona.

Pystysarakkeissa on neljän eri peräkkäisen tutkintokerran (kevät 2022 – syksy 2023) tiedot. Kustakin tutkintokerrasta on annettu kokelaiden lukumäärä (kokelaita) sekä heidän prosentuaalinen osuutensa (%). Vaakariveillä kuvataan sensorin ja opettajan alustavan arvostelun muutosta seitsemään luokkaan jaettuna. Vaakarivit ovat ylhäältä alas lueteltuina: sensori on pudottanut opettajan alustavan arvostelun pistemäärää yli 20 pistettä, 11–20 pistettä tai 1–10 pistettä, alustava arvostelu ei muuttunut, sensori on korottanut opettajan alustavan arvostelun pistemäärää 1–10 pistettä, 11–20 pistettä tai yli 20 pistettä.

Taulukosta 1. nähdään, että syksyn 2023 tutkintokerralla uutta asteikkoa käytettäessä opettajan alustava arvostelu ei muuttunut noin 76 prosentissa tapauksia. Sitä vastoin kolmella edeltävällä tutkintokerralla vanhalla tiheämpiportaisella asteikolla arvosteltaessa sensori ja opettaja päätyivät samaan pistemäärään noin 47 prosentissa tapauksista. Opettajan ja sensorin arvostelun yhdenmukaisuus on tässä mielessä lisääntynyt.

Toinen havainto taulukosta 1. on, että syksyllä 2023 uutta asteikkoa käytettäessä sensorit ovat pudottaneet 1–10 pistettä 11,04 prosentissa tapauksista ja korottaneet 1–10 pistettä 11,62 prosentissa. Alle yhdentoista pisteen pudotukset ja korotukset ovat siis varsin hyvin tasapainossa. Sitä vastoin tutkintokerroilla kevät 2022, syksy 2022 ja kevät 2023 on pudotettu 1–10 pistettä selvästi useammin (30,92 %, 30,27 %, 28,37 %) kuin korotettu 1–10 pistettä (20,59 %, 21,68 %, 23,50 %).

Taulukko 2. näyttää prosenttiosuuksina, kuinka paljon yksittäisiä pistemääriä on annettu pitkissä kielissä keväällä 2022, syksyllä 2022, keväällä 2023 ja syksyllä 2023. Kaikkia pitkiä

OPETTAJAN ARKEA – YO-KOKEET

Kaikki kielet yhdessä tutkintokerroittain

Kevät 2022 Syksy 2022 Kevät 2023 Syksy 2023 Pistemuutos Kokelaita % Kokelaita % Kokelaita % Kokelaita % Sensori pudottanut yli 20 p. 56 0,26 6 0,03 12 0,06 7 0,04 Sensori pudottanut 11–20 p. 202 0,92 133 0,67 117 0,55 72 0,36 Sensori pudottanut 1–10 p.

6 768 30,92 5 984 30,27 6 015 28,37 2 189 11,04 Alustava arvostelu ei muuttunut Sensori korottanut 1–10 p.

Sensori korottanut 11–20 p.

Sensori korottanut yli 20 p.

10 233 4 508 68 56

46,75 20,59 0,31 0,26

9 221 4 285 78 61

46,65 9 917 21,68 4 983 0,39 109 0,31 51

46,77 23,50 0,51 0,24

15 108 2 304 108 45

76,18 11,62 0,54 0,23

Taulukko 1. Opettajan alustavan ja sensorin lopullisen arvostelun piste-erot eri tutkintokertoina.

Kevät 2022 Syksy 2022 Kevät 2023 (muunnettu) (muunnettu) (muunnettu) Uudella asteikolla % % % 0 0,49 0,14 0,11 14 0,16 0,10 0,20 28 0,04 0,06 0,08 44 1,59 1,63 1,40 54 5,18 4,71 5,08 64 14,73 13,71 15,33 74 29,42 28,24 29,13 84 34,38 36,20 34,71 94 12,78 13,86 12,62 99 1,23 1,35 1,33 Kokelaita 21 832 19 708 21 138

Syksy 2023 % 0,10 0,18 0,32 1,12 3,89 12,04 27,67 33,46 18,97 2,23 19 852

Taulukko 2. Annettujen pistemäärien prosenttiosuudet (kaikki pitkät kielet).

kieliä tarkastellaan taulukossa yhtenä joukkona. Vertailtavuuden vuoksi tutkintokertojen kevät 2022, syksy 2022 ja kevät 2023 kirjoitussuoritusten pistemäärät on muunnettu uuden arvosteluasteikon mukaisiksi pistemääriksi.

Uuden arvosteluasteikon käyttö syksyn 2023 arvostelussa näyttää lisänneen pistemäärien 99 ja 94 käyttöä verrattuna edeltäviin tutkintokertoihin. Syksyllä 2023 sai 99 pistettä 2,23 % suorituksista ja 94 pistettä 18,97 % suorituksista.

Aiemmilla tarkastelluilla tutkintokerroilla täydet 99 pistettä sai 1,23–1,35 % suorituksista ja 94 pistettä 12,62–13,86 % suorituksista. Uutta asteikkoa käytettäessä annettiin siis enemmän kahta ylintä pistemäärää.

Arvostelu yhdenmukaistuu Uuden arvosteluasteikon pisteluokkia on vähemmän ja niiden välit ovat suurempia kuin vanhassa asteikossa. Kun-

kin pisteluokan sanallisia kriteereitä vastaa kulloinkin vain yksi pistemäärä.

Arvostelu on uudella asteikolla oletettavasti suoraviivaisempaa ja selkeämpää kuin vanhalla. Toki asteikon vaihdos ja muuttuneet kriteerien sanamuodot saattavat aluksi vaatia totuttelua.

Syksyn 2023 arvostelussa sensori muutti opettajan alustavan arvostelun pistemäärää noin yhdessä suorituksessa neljästä, kun taas aiemmilla tarkastelluilla tutkintokerroilla pistemäärä muuttui useammin kuin joka toisessa suorituksessa. Arvostelu uudella asteikolla vaikuttaa siis tässä suhteessa olevan aiempaa yhdenmukaisempaa.

Kun tarkastellaan alle 11 pisteen pudotuksia ja korotuksia opettajan alustavaan arvosteluun, uutta asteikkoa käytettäessä näitä pistemuutoksia oli hieman useammin kuin yhdessä suorituksessa kymmenestä. Nämä pistepudotukset ja -korotukset olivat varsin

hyvin tasapainossa. Vanhalla tiheämpiportaisella asteikolla arvosteltaessa sensorit ovat puolestaan selvästi useammin nipistäneet pisteitä pois kuin antaneet niitä lisää. Pisteitys uudella asteikolla vaikuttaa tässä mielessä tasapuolisemmalta kuin vanhalla asteikolla.

Kiintoisaa on myös, että syksyllä 2023 uudella asteikolla arvosteltaessa kahta ylintä pistemäärää (99 ja 94) on jaettu suhteellisesti enemmän kuin aiempina tutkintokertoina. Ehkä uuden asteikon harvempiportaisuus helpottaa aivan ylimpien pistemäärien antamista. Uudistuksen tarkoitus ei ollut lieventää arvostelulinjaa, mutta syksyllä 2023 arvostelu on kuitenkin ollut asteikon yläpään osalta jossain määrin lievempää kuin aiemmin.

Uutta arvosteluasteikkoa on nyt käytetty vasta yhden kerran. Yhden ainoan tutkintokerran tulosten perusteella ei voi tehdä varmoja johtopäätöksiä uudistuksen toimivuudesta kokonaisuudessaan, vaan tähän vaaditaan useamman tulevan tutkintokerran tarkastelua. Juuri nyt kuitenkin näyttää siltä, että uudistus on onnistunut selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan arvostelua.

Kirjoittaja: Pasi Pirttisaari Pasi Pirttisaari toimii Ylioppilastutkintolautakunnassa saksan jaoksen puheenjohtajana ja yhtenä kielivaliokunnan varapuheenjohtajista.

13

TUTKIMUSTA

Kielitiede kestävän kehityksen puolesta ja kestävä kielitiede Kieltä ja kestävyyttä yhdistää kokonaisvaltainen lähestymistapa, jossa moniäänisyys ja monikielisyys nousevat esiin.

Teksti MATTIA RETTA, EEVA SIPPOLA

K

estävyystutkimuksen ja -keskustelun painopiste on perinteisesti ollut ympäristössä, luonnonsuojelussa ja luonnon resurssien käytössä. Viime vuosina kestävyyden määritelmät ovat kuitenkin monipuolistuneet, ja nykyään ne käsittävät muun muassa myös sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä kestävään taloudelliseen kehitykseen liittyviä huolenaiheita.

Kestävyystutkimuksen lähestymistavat perustuvat ajatukseen, jonka mukaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista perspektiiviä ja systeemistä muutosta. Kielellisen monimuotoisuuden merkitys tunnetaan hyvin, ja se tunnistetaan sosiaalisen osallisuuden ja koulutuksen laadun kannalta, mutta toisaalta kielitiede tieteenalana etsii vielä omaa paikkaansa kestävyystutkimuksessa.

Roskilden, Uumajan ja Helsingin yliopistoissa järjestettiin 2022–2023 kolme pohjoismaista työpajaa, joissa käsiteltiin kielitieteen ja kestävän kehityksen yhtymäkohtia eri lähestymistapojen ja teoreettisten viitekehysten pohjalta. Työpajoihin osallistui tutkijoita eri kielentutkimuksen aloilta, niin etnolingvistejä, typologeja ja sanastontutkijoita kuin kielenoppimisen asiantuntijoitakin.

Tässä artikkelissa haluamme korostaa kestävän kielentutkimuksen roolia kielten opetuksessa ja oppimisessa sekä sitä, kuinka kieltenopettajat voivat edistää kestävän kehityksen tavoitteita omassa työssään.

Monikielisyys ja kielellinen monimuotoisuus Käsitys kielistä, kielen puhujista ja oppijoista on muuttumassa hitaasti. Paikallisista tai eurooppalaisista sääntelyistä riippumatta kansallisromanttinen ajatus yhdestä kansasta ja yhdestä kielestä elää edelleen vahvana. Kuitenkin suuri osa eurooppalaisista ja muista maailman kansalaisista käyttää arjessaan useita kieliä eri yhteyksissä, eri ihmisten kanssa ja erilaisilla kielitaitotasoilla. Monikielisyyteen olisi kannustettava kaikilla kouluasteilla ja eri yhteiskunnan aloilla, sillä se edistää kielitaidon lisäksi kulttuurista ymmärrystä, viestintätaitoja, empatiaa, sopeutumiskykyä ja inklusiivisuutta.

Uumajan työpaja tammikuussa 2023 keskittyi vähemmistökielten puhujien kulttuuriseen ja kielelliseen kestävyyteen ja hyvinvointiin Pohjoismaissa (saamen kielet mutta myös esimerkiksi meänkieli ja romanikielet). Osallistujat oppivat omakohtaisesti, miten uuden kielen oppiminen ja yhteisöllisyys vaikuttavat osallisuuden kokemuksiin, sillä opettelimme poh-

14

TEMPUS 1 / 2024

joissaamen alkeita ja käsitöiden tekemistä Uumajan saamelaisten kulttuuritalossa.

Kielellisen monimuotoisuuden tukeminen on keino säilyttää ja suojata uhanalaisia kieliä ja murteita ja niiden avulla paikallistuntemusta ja tietoa, jotka muuten olisimme vaarassa menettää. Euroopan unionissa toivo paremmasta tulevaisuudesta elää. Baski on esimerkki siitä, että kielen katoaminen voidaan pysäyttää lailla ja ohjelmilla, joilla pyritään edistämään kieltä eri aloilla. Baskin kielen käyttö lasten ja nuorten keskuudessa on lisääntynyt yli 3 prosenttia vuodesta 1989 vuoteen 2021. Tämänkaltainen pieni prosentuaalinen lisäys antaa toivoa siitä, että tietyt toimenpiteet todella toimivat, mutta se myös osoittaa, että niiden toteuttaminen on vaikeaa.

Espanjan parlamentin päätös sallia muiden virallisten kielten (baskin, katalaanin, galegon, aragonian ja valencian) käyttö istunnoissa näyttää osoittavan institutionaalista avoimuutta niin sanottuja vähemmistökieliä kohtaan, mikä voi johtaa mullistavaan kehitykseen Euroopankin tasolla. Kritiikki päätöstä kohtaan on kuitenkin nostanut esiin myös taloudellisen kestävyyden kysymyksiä. Miten monikielisyyttä voi käytännössä tukea ja edistää taloudellisen ja hallinnollisen kestävyyden kannalta?

Kestävät käytännöt ja teknologian rooli Kielitieteellisen aineiston kerääminen edellyttää joskus matkustamista syrjäisille ja kaukaisille alueille. Tutkijoiden on matkustettava useita kertoja kielen puhumisalueelle, jotta he voivat luoda vahvoja siteitä tutkittavaan kieliyhteisöön, sillä onnistuakseen tutkimus edellyttää yhteisön luottamusta ja avoimuutta tutkijaa kohtaan. Vaikka kielitieteellinen kenttätyö on tärkeää, meidän on ajateltava myös tutkijan hiilijalanjälkeä.

Yksi tapa pienentää sitä on viettää paikalla mahdollisimman pitkään. Lisäksi osa kenttätyöstä voidaan tehdä etänä. Tämä edellyttää yhteisön jäsenten osallistumista, jotta he voivat kerätä tietoa itsenäisesti, kun tutkija ei ole paikalla.

Entä mitä ovat kestävät käytännöt kieltenopetuksessa? Tähän kysymykseen yrittää vastata esimerkiksi Helsingin työpajaan osallistunut, Turun yliopiston saksan kielen professorin Minna Maijalan vetämä EKKO-hanke, jota Tempus esitteli jo lukijoilleen viime vuonna (3/2022). Hankkeen tutkijat ovat äskettäin julkaisseet monitieteisen mallin kestävää kehitystä tukevalle kieltenopetukselle, jonka avulla kieltenopettajat voivat integroida opetukseen kestävän kehityksen tavoitteita

TUTKIMUSTA

ja menetelmiä (https://journal.fi/afinla/article/view/124924).

Näin opettajat yhtäältä tunnistavat kestävän kehityksen sisältöä omassa opetuksessaan ja toisaalta tukevat oppijoiden kestävyyskasvatusta.

Teknologian yleistyminen ja kehittyminen avaa uusia mahdollisuuksia kestäville toiminnoille. Teknologian tuotannossa ja käytössä kulutetaan luonnonvaroja, mutta toisaalta se luo uusia etäopetusmahdollisuuksia harvaan asutuille alueille tai sellaisten kielten tai muiden aineiden opetukseen, joihin ei ole riittäviä oppilasmääriä yksittäisessä oppilaitoksessa. Näin Suomessa esimerkiksi edistetään alueellista tasa-arvoa.

Kielitieteessä teknologiaa voidaan hyödyntää niin materiaalin keruussa ja työstämisessä kuin tiedottamisessakin.

Näin tulokset saadaan helposti laajemman yleisön saataville.

Esimerkiksi erilaiset tietopankit kielten moninaisuudesta kuten verkossa saavutettavat Endangered Languages Archives, Glottolog tai the Atlas of Pidgin and Creole Language Structures nostavat kielitieteellisen tutkimuksen tuloksia esiin.

Teknologian tuotannossa ja käytössä kulutetaan luonnonvaroja, mutta toisaalta se luo uusia etäopetusmahdollisuuksia harvaan asutuille alueille tai sellaisten kielten opetukseen, joihin ei ole riittäviä oppilasmääriä yksittäisessä oppilaitoksessa.

Mitä työpajojen jälkeen?

Tulevien tieteellisten julkaisujen lisäksi työpajojat herättävät akateemista ja yhteiskunnallista keskustelua siitä, millainen rooli kielitieteellä voi olla kestävyyden laajemman ja inklusiivisemman määritelmän luomisessa ja kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisessä. Yhtä ratkaisua ei ole, mutta erilaisia näkökulmia yhdistää kokonaisvaltainen suhtautuminen tutkimuskohteeseen ja moniäänisyyden kunnioitus. Kieltenopetuksessa tämä lähestymistapa on monelle tuttu. Kieli on osa ympäristöään ja väline sekä identiteetin että ajatusten ilmaisuun.

Kielten opiskelu ja opetus tarjoavat useita työkaluja kestävyyden, monimuotoisuuden, inklusiivisuuden, moniarvoisuuden ja dialogin mahdollistamiseen. Kielillä on keskeinen rooli, kun haluamme rakentaa yhdenvertaisempaa, tasa-arvoisempaa ja monipuolisempaa yhteiskuntaa.

Kirjoittajat: Mattia Retta ja Eeva Sippola Mattia Retta ja Eeva Sippola toimivat Helsingin yliopistossa. Retta on italialaisen kielitieteen väitöskirjatutkija, joka tarkastelee väitöskirjassaan poliittisen vihapuheen implisiittisiä kielellisiä ja diskursiivisia muotoja. Sippola on iberoamerikkalaisten kielten ja kulttuurien professori. Hän tutkii erityisesti kielikontakteja ja yleisesti iberoamerikkalaisen maailman kieliä ja kulttuureja ja toimi Kestävä kielitiede -työpajojen pääjärjestäjänä. Kirjoittajat kiittävät työpajan osallistujia sekä Helsingin yliopiston baskin lehtori Nerea Mandiola Solozabalia avusta baskin kielen sosiolingvististä tilannetta koskevissa tiedoissa.

RESUMEN EN ESPAÑOL EN ESTE TEXTO hemos explorado las intersecciones entre la lingüística, la sostenibilidad y la enseñanza de idiomas. La importancia del multilingüismo y la diversidad lingüística se ha puesto de relieve en múltiples ocasiones, especialmente en el contexto de la educación y la inclusión social.

Entre mayo de 2022 y agosto de 2023 se celebraron tres seminarios nórdicos en los que investigadores debatieron las conexiones entre la lingüística y la sostenibilidad desde diversas perspectivas, tanto teóricas como prácticas.

Abogamos por la necesidad de implementar prácticas sostenibles en la educación y la investigación lingüísticas, sometiéndolas a una reflexión crítica que implique también, por ejemplo, el rol de la tecnología.

En definitiva, el texto subraya la importancia de la educación y la investigación lingüísticas en la promoción de la diversidad, la inclusión y la igualdad social, todos aspectos importantes para un mundo más sostenible.

RIASSUNTO IN ITALIANO IN QUESTO TESTO abbiamo esplorato le intersezioni tra linguistica, sostenibilità e didattica delle lingue. L’importanza del multilinguismo e della diversità linguistica è stata sottolineata a più riprese, in particolar modo nel contesto dell’istruzione e dell’inclusione sociale.

Tra maggio 2022 e agosto 2023 si sono tenuti tre seminari nordici in cui i ricercatori hanno discusso le connessioni tra linguistica e sostenibilità da varie prospettive, sia teoriche che pratiche.

Riteniamo che sia necessario implementare pratiche sostenibili nell’educazione e nella ricerca linguistica, sottoponendole a una riflessione critica che coinvolga anche, ad esempio, il ruolo della tecnologia.

In definitiva, il testo sottolinea l’importanza della didattica e della ricerca linguistica nella promozione della diversità, dell’inclusività e dell’uguaglianza sociale, aspetti essenziali per un mondo più sostenibile.

15

OPETTAJAN ARKEA – EDUCA

Kieltenopettajan Educa-tärpit Otteita Educan ohjelmasta 26.–27.1.2024. Rekisteröidy messukävijäksi: educamessut.fi.

Koonnut NIINA SINKKO

V

uonna 2024 Educan ohjelmassa näyttävät korostuvan lukemiseen, tekoälyyn ja koulujen arkeen liittyvät aihepiirit. Messuohjelmassa on monipuolisia tuokioita myös englanniksi ja ruotsiksi. Poimimme kieltenopettajille tärppejä messupäivien sisällöstä.

26.1.2024 KLO 12.15–12.45

Keynote: Generation AI: from AI Literacy to AI Agency. The adoption of AI in all areas challenges societies by weakening thefeeling of security, eroding trust, and increasing inequalities.

The Generation AI project identifies solutions that facilitate especially children’s resilience in the face of the ongoing technological transition, foster cybersecurity mindsets, and equip schools and teachers with the necessary insights and pedagogies for curricular transformation. Keynote speaker: Teemu Roos, PhD, Professor, Department of Computer Science, University of Helsinki. Equity.

26.1.2024 KLO 12.30–13.15

Kaikki hyöty irti! SoMe kieltenopetuksen apuvälineenä.

Nuoret viettävät paljon aikaa somessa, mutta onko se uhka vai mahdollisuus? Somen ei tarvitse olla huono asia oppimisen kannalta – kunhan myös oppimateriaalit löytävät tiensä sinne.

Petra Pääkkönen eli SvenskaCoach Petra tekee ruotsin kielen opetusvideoita sosiaaliseen mediaan, ja TikTokissa hänellä on yli 20 000 seuraajaa. Puheenvuorossaan hän kertoo, miten tehdä some-oppimateriaaleja, jotka kiinnostavat nuoria oppijoita, ja miten valjastaa some oppimisen apuvälineeksi. Tilaisuus on suunnattu erityisesti kieltenopettajille! Esiintyjä: Petra Pääkkönen, näyttelijä, Kielilähettiläät ry / Språkambassadörerna rf. Paikka: Luentosali 103.

26.1.2024 KLO 13.15–14.00

Monikielisten oppilaiden kielen ja koulunkäynnin tukeminen. Puheenvuorossa käydään läpi keskeisiä tapoja tukea oppilaan suomen kieltä koulun arjessa sekä pohditaan, kuinka opetusjärjestelyillä saataisiin oppilas kiinnittymään oppimiseen ja opintoihin. Esiintyjä: ohjaava opettaja Tiina Pilbacka-Rönkä.

Paikka: Luentosali 201.

26.1.2024 KLO 14.15–14.40

Lukutaito kohenee sopivilla materiaaleilla. Lukemisessa tukea tarvitseville oppilaille ei ole tarjolla sopivia oppimateriaaleja. Puheenvuorossa esitellään konkreettisia ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Esiintyjä: Veera Kivijärvi, pedagoginen asiantuntija, Saavutettavuuskirjasto Celia. Paikka: Taito.

16

TEMPUS 1 / 2024

26.1.2024 KLO 14.00–14.30

Venäjän kielen osaamisen tarpeet ja haasteet Miten pidetään huolta Suomen Venäjä-osaamisen säilymisestä venäjän kielen opiskelun vähentyessä?

Millä aloilla tarvitaan nyt venäjän kielen osaajia?

Esiintyjät: Tomi Huttunen, Helsingin yliopiston venäjän kielen ja kirjallisuuden professori, ja Tanja Karppinen, LUT:n Opinto- ja kansainvälisten palveluiden projektipäällikkö.

Paikka: Opettajan olohuone.

26.1.2024 KLO 14.30–15.00

Kielitietoinen opetus – mitä se vaatii? Onko hyvällä opetuksella ja kielitietoisella opetuksella jotain eroa? Miten opettajan pitäisi erottaa, onko oppilaalla vaikeuksia matematiikan vai suomenkielisen matematiikan kanssa? Jos kielitietoisuus on kaikille hyväksi, miksi kaikki eivät ole kielitietoisia? Tarjolla on vinkkejä ja oivalluksia kielimuurin ylittämiseen. Esiintyjä: Martta Hakamies, matematiikan, fysiikan ja kemian kouluttaja, Taitotalo. Paikka: Opettajan olohuone.

26.1.2024 KLO 15.45–16.45

Taide- ja kulttuurikasvatus koulussa – virkistävää vaihtelua, polttoainetta perustaitojen oppimiseen vai sivistyksen ydin?

Ohjelman alussa Red Nose Company esittää musikaalisen katkelman teoksesta Don Quijote. Taide-elämyksen jälkeen keskustellaan taide- ja kulttuurikasvatuksen roolista ja resursseista peruskoulussa. Onko taidekasvatus vähemmän tärkeää, jääkö se kielellisten ja matemaattis–luonnontieteellisten aineiden jalkoihin, vai onko se kenties olennainen edellytys niiden tehokkaalle oppimiselle? Voisiko se olla jopa tuuppimassa oppimistulosten laskusuhdanteista käyrää kohti uutta nousua? Esiintyjät: Ernest Lawson, näyttelijä, Anniina Suominen, taidepedagogiikan professori, Aalto-yliopisto, Pekka Paappanen, vuoden rehtori 2020, Joonas Keskinen, Taidetestaajat-kulttuurikasvatusohjelman päällikkö, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto sekä Eeva Laitinen, kulttuurikasvatussuunnitelmien edistämishankkeen projektikoordinaattori, Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto. Paikka: Visio.

26.1.2024 KLO 16.00–16.30

Keinoja kehityksellisen kielihäiriön tunnistamiseen ja tukemiseen. Mitä tulee tietää, ja miten oppilasta voi parhaiten tu-

OPETTAJAN ARKEA – EDUCA

saaren kulttuurikeskuksen projektipäällikkö Henrik Huldén.

Esiintyjät: kokki Michael Björklund, ruokavaikuttaja Tara Junker, projektipäällikkö Henrik Huldén. Paikka: Luentosali 103.

kea? Esiintyjät: erityisluokanopettajat Johanna Turjanmaa-Viljamaa ja Outi Viljakainen. Paikka: Opettajan olohuone.

26.1.2024 KLO 16.30–17.00

27.1.2024 KLO 14.15–15.00

20 years of Vocational Teacher Education in English – a way to the future. Haaga-Helia has educated vocational teachers in the English-speaking study programme for 20 years. Who is it intended for and why do we need teacher education in English?

The session will reflect on the origins of and the current need for the English-speaking teacher training. We will also discuss the societal significance and impact of the teacher training programme in the field of vocational training. Speakers: Tuija Alasalmi, Senior lecturer, Haaga-Helia University of Applied Sciences, School of Vocational Teacher Education. David Mauffret, Senior lecturer, Haaga-Helia University of Applied Sciences, School of Vocational Teacher Education. Osaava.

Miten eriyttäminen onnistuu tämän päivän koulussa? Tule kuulemaan Karvin tuoreita tuloksia siitä, miten perusopetuksen opettajat kokevat eriyttämisen ja joustavat opetusjärjestelyt työssään. Millaisia toimia kouluissa tarvittaisiin, jotta kaikilla oppilailla olisi paremmat edellytykset oppia ja opettajilla opettaa? Paneelikeskustelun lomassa esittelemme yli 2 500 luokan-, aineen- ja erityisopettajan kokemuksia siitä, miten oppilaiden tuen tarve ja siihen vastaaminen näyttäytyy. Entä onko opettajien, koulunkäynninohjaajien, rehtoreiden ja sivistystoimenjohtajien näkemyksien välillä eroja? Esintyjät: Päivi Kamppi, Nina Rumpu ja panelistit. Paikka: Taito.

26.1.2024 KLO 17.15–18.00

Såklart jag kan! Ruotsintunti Micke Björklundin ja Tara Junkerin kanssa. Kokki Michael Björklund ja ruokavaikuttaja Tara Junker kiertävät Svenska nun kautta suomenkielisissä kouluissa pitämässä toiminnallisia ruotsinkielisiä oppitunteja. Björklund on jo lähes 15 vuoden ajan pitänyt Kocka på svenska -työpajoja, joiden kautta hän on kannustanut ja innostanut suomenkielisiä oppilaita puhumaan ruotsia. Tara Junker on vieraillut lukioissa kertomassa ruokahävikistä ja sen vähentämisestä osana toisen kotimaisen kielen opetussuunnitelman kestävän kehityksen teemaa. Björklund ja Junker kertovat omia kokemuksiaan kouluvierailuista ja kohtaamisistaan oppilaiden kanssa. Tilaisuutta moderoi Hana-

27.1.2024 KLO 14.30–15.00

Monikulttuurisen oppilaan identiteetin tukeminen lukemisen ja kirjoittamisen kautta Miten tukea monikulttuurisen oppilaan identiteettiä koulun arjessa? Kirjailija–kieltenopettaja Anna Soudakova kertoo omia kokemuksiaan aiheesta niin opettajan kuin oppilaankin näkökulmasta. Haastattelijana toimii kieltenopettaja Tiina Salomaa.

Paikka: Opettajan olohuone.

Kohti sujuvaa helmTuikulossaussa 2024 kielitaitoa!

Angenehm on eloisa jatkotason oppimateriaali kaikille, jotka haluavat kerrata ja kehittää saksan kielitaitoaan. Oppimateriaalin parissa opiskelija saa puhua saksaa enemmän kuin koskaan aiemmin!

Mukana on aikuisopiskelijaa kiinnostavia teemoja ja uudenlaisia näkökulmia saksankielisiin maihin.

Vapaa-ajan ja työelämän kielitaitoa harjoitellaan sopivassa suhteessa.

Taitotaso B1.1–B1.2.

|

Lue lisää: finnlectura.fi/angenehm

17

KAKSIKIELINEN OPETUS

Kaksikielistä opetusta Turussa Turku tarjoaa monipuolista vieraskielistä opetusta. Tässä jutussa esitellään venäjän ja saksan kieliluokkia, ja seuraavassa numerossa vuoron saa ranskankielinen opetus.

Teksti ja kuvat SIRKKU ALIN, LIISA RISSANEN, ELINA TULINIEMI, OKSANA FORSBERG

T

urku on vieraskielisen opetuksen edelläkävijä Suomessa. Kaupunki on jo pitkään toteuttanut opetussuunnitelman mukaista kaksikielistä opetusta viidellä eri kielellä: englanti, ruotsi, ranska, saksa ja venäjä.

Kieliluokille haetaan ensimmäiselle luokalle ilmoittautumisen yhteydessä. Hakijoilta testataan riittävä suomen kielen taito yhteistyössä Turun yliopiston kanssa. Vieraan kielen taitoa ei tarvita ruotsin kielikylpyluokkia lukuun ottamatta.

Kieliluokka ja kielikylpy Käytössä on kaksi vieraskielisen opetuksen mallia: kieliluokkaopetus ja kielikylpyopetus. Kieliluokkaopetuksessa opetuskielinä ovat suomi ja kohdekieli, kun taas kielikylpyopetuksessa kohdekieli on aluksi ainoa opetuskieli ja suomen osuus kasvaa vähitellen ylemmillä vuosiluokilla. Kielikylpyopetusta tarjotaan Turussa ruotsiksi.

Molemmissa malleissa käytetään CLIL-metodia (Content and Language Integrated Learning), jossa oppilaat oppivat sisältöjä ja kieltä samanaikaisesti. CLIL-metodissa opettaja käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä, jotka tukevat sekä kielellistä että sisällöllistä oppimista. Metodi edistää myös oppilaiden kulttuurista tietoisuutta ja monilukutaitoa.

Kaksikielinen opetus on osoittautunut tehokkaaksi ja innostavaksi tavaksi oppia. Se hyödyttää sekä oppilaita että opettajia: Oppilaat kehittyvät kielellisesti taitaviksi ja saavat monipuoliset valmiudet opiskeluun ja työelämään. Opettajalle työskentely kaksikielisessä opetuksessa tarjoaa jatkuvan mahdollisuuden kehittää omaa ammattitaitoaan ja tehdä yhteistyötä yli vuosiluokka- ja oppiainerajojen.

hemminkin, mikäli luokalla on tilaa ja oppilaalla on luokkatasoa vastaavat taidot matematiikassa ja suomen ja venäjän kielissä.

Loruista teksteihin Venäjän kieliluokalla 1–2 leikitellään kielellä, loruillaan, lauletaan ja kuunnellaan satuja. Alkuopetuksessa tutustutaan myös kyrillisiin kirjaimiin. Koulupäivän rutiineja opetellaan venäjäksi. Opetuksessa keskitytään venäjän kielen ymmärtämiseen ja puhumiseen. Lukemaan ja kirjoittamaan opetellaan suomeksi.

Kieltä ja kulttuuria suomeksi ja venäjäksi Suomalais–venäläisen kieliluokan toiminta alkoi vuonna 1995 kannatusyhdistyksen aloitteesta Teräsrautelan koulussa. Syrjäisen sijainnin takia luokka siirrettiin vuonna 1997 Turun keskustaan Puolalan kouluun, jossa se on toiminut menestyksekkäästi jo 26 vuotta. Valitettavasti kirjoitushetkellä venäjän kieliluokan ja koko pitkän venäjän tulevaisuus kaupungissa on epäselvä.

Luokka toimii alakoulussa yhdysluokkina 1–2, 3–4 ja 5–6.

Opettajina toimivat venäjän- ja suomentaitoiset luokanopettajat. Oppilaat jatkavat venäjän kielen opiskelua yläkoulussa A1-kielenä. Venäjän kieliluokalle voidaan ottaa venäjää äidinkielenään puhuvia oppilaita. Opiskelemaan voi pyrkiä myö-

18

TEMPUS 1 / 2024

Suomalais–venäläisen kieliluokan oppilaat osallistuvat luontoaiheiseen työpajaan.

KAKSIKIELINEN OPETUS

Vähitellen opetellaan myös oppisisältöjä venäjän kielellä. Syntyperäinen kielenelävöittäjä tukee kielen oppimista ensimmäiseltä luokalta lähtien, ja venäjän kirjainten opiskelu alkaa toisen luokan keväällä.

Luokilla 3–6 venäjän kielen osuus opetuksessa lisääntyy. Tekstejä aletaan lukea ja kirjoittaa venäjäksi. Venäjän kieltä käytetään mahdollisuuksien mukaan muilla paitsi äidinkielen tunneilla.

OPPILAIDEN MIELIPITEITÄ

Venäjää on kiva osata, koska eivät kaikki osaa englantia. (Mira 4d) Suomalais–venäläisillä luokilla on vauhdikkaat juhlat! (Nea 2d) Kyrilliset kirjaimet eivät olekaan niin vaikeita! (Aleks 3d) Kyrilliset kaunokirjaimet näyttävät hienolta! (Roosa 5d)

Saksan kieliluokkien oppilaita keväisen Kielikarnevaalin pyörteissä.

Yläkoulussa luokilla 7–9 venäjää opetetaan A1-kielenä 3 viikkotuntia jokaisella vuosiluokalla. 7. luokalla oppilaat osallistuvat venäjän kielen kerhotoimintaan. 8. ja 9. luokalla syvennetään venäjän kielen ja kulttuurin osaamista syntyperäisen kielenelävöittäjän johdolla. Venäjän kielen ja kulttuurin opetuksessa käytetään monipuolisesti tieto- ja viestintätekniikkaa sekä tehdään yhteistyötä ystävyyskoulujen kanssa.

Muiden oppiaineiden opetus on suomen kielellä.

munikaation ja kuullun ymmärtämisen lisäksi yhä enemmän luetunymmärtämiseen sekä tekevät ikä- ja taitotasolleen sopivia projekteja. Saksan kieltä käytetään mahdollisuuksien mukaan äidinkieltä lukuun ottamatta kaikkien oppiaineiden tunneilla.

Saksankielistä opetusta koulussa toteuttaa kuusi saksantaitoista luokanopettajaa, ja lisämausteet päälle ripottelee natiiviopettaja viikoittaisilla luokkatunneillaan. Saksalaisia harjoittelijoita saapuu vuosittain opetusta rikastuttamaan. Toimintaa täydentää Suomen saksalaisen seurakunnan järjestämä 1.–2.-luokkalaisille suunnattu saksankielinen iltapäiväkerho.

Saksan kieltä toiminnallisesti

Laaja kielitaito tavoitteena

Saksankielinen kieliluokkatoiminta aloitettiin Puolalan koulussa englannin kieliluokkatoiminnan imussa vuonna 1994. Saksankielistä kieliluokkaopetusta vuosiluokille 1–9 tarjotaan edelleen Puolalan yhtenäiskoulussa – ensi vuonna siis jo 30 vuoden aikana luoduin vahvoin perintein.

Alakoululuokilla kielen opiskelu on toiminnallista ja leikkimielistä. Oppilaiden iän karttuessa kielen osuus opetuksessa lisääntyy ja monipuolistuu.

Oppilaat käyttävät kieltä suullisen kom-

Saksan kielen tunneilla harjoitellaan kielen rakenteita ja oikeakielisyyttä 3. luokalta alkaen. Saksan kieliluokkien opetuksen tavoitteena on oppilaan myönteinen asennoituminen saksan kielen opiskeluun, hyvä kulttuuriosaaminen ja laajemmat saksan kielen taidot kuin A-kielen opiskelussa.

9. luokalla oppilaat osallistuvat Das Deutsche Sprachdiplom I -kielikokeeseen, joka on todistus eurooppalaisen viitekehyksen taitotason B1 saksan kielen taidosta. Kulttuuritiedon lisää-

miseksi ja kielitaidon kehittämiseksi vuosittain järjestetään myös oppilasvaihtoa Cellen kaupungissa sijaitsevan ystävyyskoulun kanssa.

Aktiivinen kannatusyhdistys mahdollistaa toimintaa hankkimalla niin saksankielistä opetusmateriaalia kuin esimerkiksi koulutiensä aloittaville ekaluokkalaisille jaettavat Schultütetkin.

Syksyisiin aktiviteetteihin saksanluokilla kuuluu vanhempien ja koululaisten yhteishenkeä nostattava grilli-ilta ja marraskuinen Martin päivän lyhtykulkue. Keväisin vietetään perinteisesti riehakkaita karnevaalijuhlia.

OPPILAIDEN MIELIPITEITÄ

Mielestämme parasta saksan kielen opiskelussa on Schultütet, jotka saadaan ekaluokalla, ja saksalaiset juhlapäivät. Silloin saa Brezeleitä ja herkkuja ja silloin ollaan kaikki yhdessä. (Iines, Silja H., Micaela 6c) Saksan kielen opiskelussa on kivaa pitkät hauskat sanat, kuten Hubschrauber (helikopteri) ja Papperlapapp (hölynpöly). (Ava, Irma 6c)

19

PALKITUT

Monsieur Abitin eläkepäivät Jaakko Laaksonen palkittiin SUKOLin Pro lingua -mitalilla kiitokseksi pitkäaikaisesta työstä kieltenopetuksen hyväksi. Nyttemmin hän on jättänyt opettamisen nuoremmille, mutta kieltenopettajien yhteistyön puolesta hän liputtaa edelleen.

Haastattelu ANNA HALME kuva UUTISOIVA / TUUKKA OLLI

J

aakko Laaksonen on hämeenkyröläisestä F. E. Sillanpään lukiosta eläkkeelle jäänyt ranskanopettaja.

SUKOLin jäsenet muistavat hänet muun muassa liiton järjestämistä kieltenopettajien Abitti-koulutuksista.

Aktiivinen ja jo ennestään palkittu ura sai vielä yhden tunnustuksen marraskuussa 2023, kun Jaakolle myönnettiin hopeinen Pro lingua -ansiomitali.

Kertoisitko kieltenopettajan urastasi?

1980-luvun puolivälissä, kun opiskeluni olivat vielä pahasti kesken, pääsin kahdeksi vuodeksi luokanopettajaksi Kettulan ala-asteelle Suomusjärven kuntaan Salon lähelle. Koulu oli siitä erikoinen, että siellä oli luokat 1–6, kah-

deksan oppilasta ja vain yksi opettaja.

Samalla olin myös koulunjohtaja, mistä minulle oli hyötyä tulevalla urallani.

Toimin nimittäin Hämeenkyrössä jonkin aikaa lukion vs. rehtorina sekä myöhemmin yläasteen ja lukion yhteisenä apulaisrehtorina. Moni kouluhallinnon pykälä on tullut tutuksi.

Hyvänä kokemuksena pidän myös syyslukukauden sijaisuutta (englanti ja ranska) Kittilän yläasteella ja lukiolla syksyllä 1986.

Suurimman osan työurastani olen kuitenkin tehnyt Hämeenkyrön kunnan koululaitoksessa. Pääasiassa olen opettanut ranskaa, mutta alkuaikoina minulla oli myös englannin tunteja.

Opetin ensin silloisella yläasteella ja

Hopeinen Pro lingua -mitali ja SUKOLin kunniajäsenyys luovutettiin Jaakko Laaksoselle marraskuussa.

20

TEMPUS 1 / 2024

lukiossa. Sitten toimenkuvani laajeni ala-asteelle (A2-ranska) ja kansalaisopistolle. Olen opettanut myös jonkin verran italiaa ja hieman espanjaa.

Mitä kaikkea ehdit tehdä kieltenopettajajärjestöissä?

Minulle järjestöön kuuluminen on aina ollut itsestään selvyys. Kieltenopettajille suosittelen SUKOLiin kuulumista, koska sitä kautta on helpompi verkostoitua ja pitää itsensä ajan tasalla.

Pirkanmaan kieltenopettajien PKO:n hallituksessa olin melkein 20 vuotta.

Olin jäsensihteeri, joka markkinoinnilla vakuutti pirkanmaalaisia kieltenopettajia siitä, miksi kannattaa kuulua SUKOLiin ja samalla PKO:hon. Osallistuin myös paljon koulutuspäivien käytännön järjestelyihin. Yhtenä tehtävänäni oli painottaa jatkuvasti sitä, että PKO on pirkanmaalaisten opettajien yhdistys, ei pelkästään Tampereen.

SUKOLin hallituksessa olin ensin kolme vuotta varajäsenenä ja sitten kuusi vuotta varsinaisena. Omasta mielestäni olin ahkera kokouksissa kävijä, ja koulutuspäiville minusta sai apua, oltiin sitten vaikka Joensuussa tai Oulussa.

Tuleeko mieleesi vuosien varrelta jokin hauska koulumuisto, joka kuvastaisi kieltenopettajuutta?

Kun opetin vielä yläasteella englantia, valtakunnallisen kokeen kirjoitustehtävässä oli otsikkona My Future. Oppilaani kirjoitti ”i forkin kikkarilla”, ja siinä oli hänen tuotoksensa (selitykseksi, että kikkari on kioski). Tuota tehtävää korjatessa ajattelin, että siinähän on kolmen tai oikeastaan seitsemän vuoden opetuksen tulos. Jokainen kykyjensä

PALKITUT

mukaan. Vaikkei englanti sujunutkaan tältä oppilaalta mallikkaasti, toivottavasti pystyin luomaan hänelle myönteisen asenteen kieltä kohtaan.

Olet monien tuntema Monsieur Abitti, mutta onko jotain, mitä moni ei sinusta tiedä?

Kun A2-kieli yleistyi Suomessa, olin 1990-luvulla sen puolestapuhuja Hämeenkyrössä. Opetimmekin monta vuotta A2-kielinä ranskaa ja saksaa. Tämä vaati valtavasti yhteistyötä ja järjestelyä.

Harrastuksista mainitsisin tällä hetkellä muistelmien kirjoittamisen. Toisen puhdetyön aloitan vuosittain loppukesästä: askartelen joulua varten tähtikoristeita, joita opin tekemään aikoinaan lukiossa kuvaamataidontunnilla. Loppuvuodesta useat tuttavani saavat nauttia glögistäni, jota teen vanhalla ja hyvin toimivalla reseptillä. Ruuanlaitto on ollut pitkään mielenkiinnon kohteeni. Pidin työurani aikana kansalaisopistolla ranskalaisia ruokakursseja.

Sinut on valittu Vuoden kieltenopettajaksi 1998, ja kieltenopettajien kansainvälisen kattojärjestön FIPLV Awardin sait SUKOLin hakemuksesta 2018. Marraskuussa 2023 sinulle myönnettiin hopeinen Pro lingua -mitali ja SUKOLin kunniajäsenyys kiitokseksi pitkäaikaisesta työstä kieltenopetuksen hyväksi. Miltä nämä tunnustukset tuntuvat? Onko jokin niistä ylitse muiden?

Kaikki ovat minulle merkittäviä tunnustuksia. Siinä sen itsekin huomaa, että työtäni ja aikaansaannoksiani on arvostettu. Tuohon listaan lisäisin vielä European Label

-palkinnon, jota haettiin minun aloitteestani Hämeenkyrön kunnalle. Varsinaisen tunnustuksen vuonna 2000 sai projekti nimeltään ”Yhdessä eteenpäin – oppilaitosten välistä yhteistyötä Hämeenkyrössä”. Näin nimesin hakemuksen, jossa selvitin Opetushallitukselle meidän kunnan A2-kielen järjestelyjä ja sitä, miten jokaiselta ala-asteen koululta oli mahdollisuus osallistua ylimääräisen kielen opetukseen.

Millaisia suunnitelmia sinulla on eläkepäiville?

Jäin eläkkeelle kesäkuussa 2022. Olen lopettanut opettamisen kokonaan. Olen sitä mieltä, että nyt on nuorempien vuoro. Seuraan edelleen koulumaailmaa ja kieltenopetuksen kehitystä. Toivottavasti tähän maahan saadaan korkeakoulujen todistusvalinnan pisteitys, joka motivoi opiskelemaan useita kieliä. Liian moni ikäluokka on nyt päästetty maailmalle kielitaitonaan melkein vain toinen kotimainen kieli ja englanti.

Olen aina ollut ranskan puolustaja, ja liputan monien muidenkin kielten puolesta. Tunnustan olevani englanninopettaja, joka ei ole koskaan käynyt englanninkielisessä maassa, mutta ranskankielisissä maissa olen vieraillut yli 40 kertaa elämäni aikana.

Millaisia terveisiä lähettäisit nuoremmille kieltenopettajille?

Nuoremmille kieltenopettajille sanoisin, että pitäkää lippu korkealla, hankkikaa työelämäänne vaihtelua, jotta jaksatte, ja osallistukaa koulutuksiin, joista saa aina uusia ideoita. Älkää myöskään unohtako yhteistyötä, joka monissa tilanteissa helpottaa työtänne.

Suosikkisarjan uudistus jatkuu! !

Uutuus

Buenas Migas 2 jatkaa ykkösosasta tutulla uudistuksen tiellä. Keskiössä on kommunikatiivisuus, ja opiskelija oppii ilmaisemaan mielipiteitään, kertomaan erilaisista tilanteista sekä kuvailemaan eri elämänvaiheita. Oppikirjan rinnalle on tulossa myös opiskelijan digitehtävät sekä videoita!

Taitotaso A2.

Käytännönläheinen Buenas Migas -sarja soveltuu työväenja kansalaisopistoihin, kielikeskuksiin ja itseopiskeluun.

|

Lue lisää: finnlectura.fi/buenas-migas

21

KANSAINVÄLISYYS

Kaupunkimaantiedettä Lontoossa Viikin normaalikoulun lukiossa on yhdistetty englannin kieltä ja maantiedettä.

Teksti ja kuvat ANNA-MARI OJALA, SIRKKA STAFF

V

iikin normaalikoulun lukiosta on tehty toistakymmentä vuotta vuosittainen opintomatka Lontooseen. Viime vuosina turismin ja kielen opiskelun rinnalle on noussut entistä selvemmin kaupunkimaantiede. Opintomatka on osa englannin opetussuunnitelmaa, mutta se voisi yhtä hyvin olla opetussuunnitelmaan kirjattu integroitu opintojakso, jossa on laaja-alaisia tavoitteita molempien oppiaineiden opetussuunnitelmista. Tänä lukuvuonna emme kiristyneen taloustilanteen vuoksi pysty tarjoamaan tätä moduulia opiskelijoillemme, mutta toivottavasti tulevaisuudessa se taas mahdollistuu. Esittelemme tässä joitain opintomatkan osia, joita voisi helposti toteuttaa opintomatkoilla eri maissa.

Tapaamme opiskelijaryhmän muutaman kerran ennen opintomatkaa. Silloin muun muassa lataamme puhelimille Lontoon matkaoppaan (https://tfl.gov.uk/). Harjoittelemme sen käyttöä, ja tutkimme erilaisia lippuvaihtoehtoja ja reittivalintoja. Perillä opiskelijat ovat vastuussa reittien suunnittelusta ja suunnistuksesta. Opettajat kävelevät jonon perällä.

Britannian koulujärjestelmä on ja yleensäkin kuinka kallista kouluttautuminen on. Opiskelijamme olivat erittäin kiinnostuneita ajatuksia herättävästä opastuksesta ja esittivät paljon lisäkysymyksiä.

Maanantaista perjantaihin kestävällä matkalla katsotaan tietysti myös nähtävyyksiä. Opiskelijat kertovat kohteista englanniksi. Tyyli on vapaa, ja kannustamme tekemään persoonallisia valintoja. Viime matkan kohokohta oli rap-esitys

Viisi vaihtelevaa päivää Vaikka matka kestää vain viisi päivää, mielestämme on tärkeää käydä erilaisilla sosioekonomisilla alueilla. Itä-Lontoossa ohjelmassa on Street Art and Graffiti Tour. Meillä on opas, joka tekee kaupunkimaantieteeseen liittyvää väitöskirjaa ja avaa kierroksella hienosti sitä, miten alueet muuttuvat ja taloudelliset tekijät vaikuttavat muutokseen. Lasiset pilvenpiirtäjät tuntuvat suorastaan vyöryvän kohti Brick Lanen aluetta. Kierroksella näkee hienoa katutaidetta, ja opas kertoo, miten taide kommentoi yhteiskunnallisia muutoksia ja tapahtumia. Opas on myös pyynnöstämme kertonut Sky Garden -pilvenpiirtäjästä, jonne usein suuntaamme kierroksen jälkeen. Sisäänpääsy on ilmainen, ja ylhäältä aukeaa upeat näkymät Lontooseen.

Toinen vakiokohteemme on Harrow School, joka on erittäin kallis, elitistinen yksityiskoulu Luoteis-Lontoossa. Opastettu kierros kestää yleensä vajaa kaksi tuntia, ja eri oppaat korostavat kierroksellaan eri asioita: koulun ainutlaatuista tarjontaa, opiskelua sisäoppilaitoksessa, Kansainyhteisön eri maista tulevia opiskelijoita … Jokaisella kierroksella olemme saaneet paljon tietoa brittiläisestä yhteiskunnasta. Keväällä 2023 oppaamme oli yli 30 vuotta Britanniassa asunut hollantilainen.

Hän herätteli opiskelijoita miettimään, kuinka tasa-arvoinen

22

TEMPUS 1 / 2024

Amazing Race -kisan kuvasatoa. Kuvassa kisan onnelliset voittajat.

KANSAINVÄLISYYS

ja viestinnän opiskelijoiden kanssa. Joukkueiden on helppo ladata alustalle videoita ja kuvia osana vastaustaan. Suosittelemme alustan käyttöä, jos se vain on mahdollista! Britanniassa alustan käyttö on brexitin myötä hankaloitunut, sillä verkkovierailut ovat kalliita.

Alustan sijaan lisäsimme kisaan viime keväänä bingoruudukon. Ohjeessa sanottiin: Take your picture by each of the following things/places/people. One point for each picture. Five points for each line with four boxes: either horizontally, vertically or diagonally. Ruutuja oli yhteensä 16, ja joidenkin valokuvien ottaminen vaati opiskelijoilta juttelemista vieraiden ihmisten kanssa. Nämä kohtaamiset olivat kilpailun kohokohta.

Painopiste kansainvälisyydessä ja kielenkäytössä

Amazing Race ja opettajien komentokeskus Tate Modern -museossa.

Westminster Bridge -sillalla. Samoilla kulmilla olemme aiemmin tavanneet myös entisen lukiolaisemme, joka opiskelee yliopistossa Lontoossa. Hän kertoi yhdessä englantilaisen opiskelukaverinsa kanssa siitä, millaista opiskelu ja asuminen Lontoossa on.

Ennen koronaa tehtyihin opintomatkoihin liittyi pareittain tai ryhmissä tehty englanninkielinen projektityö. Aluksi opiskelijat saivat valita aiheet täysin vapaasti, myöhemmin ne linkitettiin löyhästi kaupunkimaatieteeseen. Projektien aiheet päätettiin ennen matkaa, ja tavoitteena oli, että projektiin liittyisi Lontoossa tehtyjä haastatteluja. Tämä toteutuikin monen kohdalla.

Koronan jälkeen olemme tehneet yhden opintomatkan, ja silloin jouduimme luopumaan projektityöstä. Lukiolaisemme eivät yksinkertaisesti halua eivätkä jaksa tehdä lisätöitä. Viesti on ollut selvä, ja se kertoo lukiolaisten kuormittumisesta. Matkalla he ovat kuitenkin edelleen mukana aktiivisesti kaikessa, ja tunnelma on innostunut. Kaupunki- ja kulttuurimaantieteen teemoja on nostettu esille pienillä havainnointitehtävillä (liikenne suurkaupungissa, globalisaation vaikutukset, turismiin liittyvät kysymykset).

Vaikka opintomatkat tarjoavat mahdollisuuden kunnianhimoiseenkin projektityöskentelyyn, tällainen painotus ei tunnu oikealta meidän opiskelijoillemme. Keskiössä on nyt uskallus käyttää kieltä, kansainvälisyys, itsenäinen liikkuminen ja opiskelijoiden ryhmäyttäminen. Näihin tavoitteisiin on mielestämme päästykin.

Amazing Race Viimeisenä kokonaisena matkapäivänä ohjelmassamme on Amazing Race -kilpailu, joka alkaa Tate Modern -taidemuseon edestä ja päättyy hostelille. Opiskelijat kilpailevat huonekunnittain. Reitti on vapaa, mutta reitillä pitää suorittaa erilaisia tehtäviä. Osa tehtävistä vaatii ulkopuolisten haastattelemista, ja osa kysymyksistä linkittyy ajankohtaisiin tapahtumiin.

Niitä on toukokuisilla matkoillamme riittänyt: muun muassa Elizabethin Jubilee, lähestymässä olleet olympialaiset ja kuninkaalliset häät, kuninkaallinen vauva, Brexit-äänestys ja kruunajaiset. Kilpailun tehtäviä suunnitellessamme päätavoitteenamme on saada opiskelijat keskustelemaan ihmisten kanssa.

Kaikkien onnistunein kisa pidettiin Seppo-pelillistämisalustalla (https://seppo.io/fi/), johon koulullamme on lisenssi.

Kysymykset asetetaan kartalle, ja ne saa näkyville, kun on riittävän lähellä kartalla sijaitsevaa rastia. Seppo-alusta mahdollistaa vastausten reaaliaikaisen kommentoinnin, pisteityksen

Kirjoittajat: Anna-Mari Ojala ja Sirkka Staff Anna-Mari Ojala on englannin lehtori ja Sirkka Staff biologian ja maantieteen lehtori Viikin normaalikoulussa. He ovat yhdessä suunnitelleet opetussuunnitelman moduulin, joka yhdistää kaupunkimaantiedettä englannin kieleen.

23

VEROVÄHENNYKSET

Kieltenopettajan verovähennykset Kieltenopettaja voi vähentää verotuksessa tulonhankkimiskuluja kuten SUKOLin jäsenmaksun. Pyydä lisäperusteluksi puoltokirje SUKOLin toimistosta.

K

ieltenopettaja voi vähentää verotuksessa ammattiinsa liittyviä tulonhankkimiskuluja. Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä. Hyväksyttäviä tulonhankkimiskuluja ovat ammattijärjestöjen jäsenmaksut, myös pedagogisten aineopettajajärjestöjen kuten SUKOLin tai kieliyhdistysten.

Oletko ostanut tietokoneen, tulostimen tai muita opetustyössä välttämättömiä tarvikkeita? Voit vähentää ne verotuksessa. Vähennysoikeus voi koskea myös esimerkiksi ammattikirjallisuutta ja ulkomaisten lehtien irtonumeroita. Muita tulonhankkimiskuluja ovat ammattitaitoa ylläpitävästä täydennyskoulutuksesta tai ulkomaille suuntautuneista opintomatkoista aiheutuneet kulut.

Vähennysoikeus perustuu siihen, että kulut ovat aiheutuneet ammatin harjoittamisesta tai ammattitaidon ylläpitämisestä.

Muista perustella tarkkaan Anomuksen tulee olla huolellisesti laadittu niin, että verovelvollisella on esittää kaikki tarpeelliset kuitit ja muut selvitykset. Selitä perusteellisesti, sillä verovirkailija ei välttämättä tunne kieltenopettajan työtä.

Jotta ulkomaille suuntautuneen opintomatkan kulut saa vähennetyksi verotuksessa, matkalla on oltava tarkka erityisohjelma. Näyttö työnantajan myönteisestä suhtautumisesta auttaa. Perustele, miksi juuri tämä matka on ammattitaitosi säilymisen kannalta välttämätön, mitä ammattitaitoasi ylläpitävää tietoa sait matkasi aikana ja miten hyödynnät matkalla hankkimaasi tietoa tai aineistoa opetuksessasi.

Pyydä lisäperusteluksi anomukseesi puoltokirje, jonka saat SUKOLin toimistosta jäsensihteeriltä. Verotuskohtelu voi vaihdella, ja voit joutua valittamaan, ennen kuin verovähennys hyväksytään. Myös valitukseen voit pyytää liitteeksi puoltokirjeen.

24

TEMPUS 1 / 2024

VEROVÄHENNYSVINKKEJÄ JÄSENILTÄ SUKOLin jäsenmaksun lisäksi olen saanut vähennettyä matkakulut (kiertävän opettajan työ), työhuoneen käytön, nettiliittymän sekä erään Opetushallituksen järjestämän koulutuksen matkakulut ja yöpymiskustannukset.

NÄISTÄ olen saanut kulukorvaukset verottajalta, kun olen pyytänyt puoltokirjeen SUKOLin toimistosta: oman päätelaitteen käyttö (myös puhelin, koska tarvitaan kaksoistunnistus), maksullisten kieltenopiskelusovellusten hankkiminen (pro-teacherversiot), netin käyttö, lehden tilaaminen, mustekasetit, oppilaille tilatut motivointitarrat ja pikkupalkinnot.

Olenpa myös saanut eräänä vuonna jopa Itävallasta ostamani sadan euron Dirndl-kansallispuvun vähennettyä verotuksessa, koska olen pitänyt sitä teemapäivinä koulussa.

TÄYDENNYSKOULUTUSKURSSIT sekä Suomessa että Ranskassa olen saanut läpi. Québeciin suuntautunut kongressimatka hyväksyttiin valituksen jälkeen.

Ulkomaan kurssimatkojen yhteydessä olen saanut vähennettyä myös lentokenttäkuljetukset (taksilla tai bussilla). Kerran olin oppaana Loiren laaksossa, ja silloin sain vähennettyä jopa museoiden, linnojen ja muiden kohteiden pääsymaksut. Työhuonevähennys on tietysti itsestään selvää. Muista, että kaikki vähennykset pitää perustella huolella ja tarkasti: mihin tarvitset työssäsi tiettyä kirjaa, tai miten jokin kurssi liittyy ammattiisi.

Editan lukion kielten sarjat innostavat oppimaan!

Gilla rohkaisee oppimaan ruotsia • Gilla rohkaisee käyttämään arkielämän ruotsia.

• Eriyttäminen on tehty helpoksi eritasoisten tekstien, tehtävien ja teemasanastojen avulla.

• Toimii myös A-ruotsin opettamiseen!

”

Ope huomaaks, kuinka innostuneita me ollaan!

Englannin Quest kutsuu seikkailuun • Quest-sarja mahdollistaa opiskelijoiden erilaiset oppimispolut.

• Sarja tukee suullisen kielitaidon monipuolistumista.

• Quest innostaa tutustumaan globaaleihin ilmiöihin eri näkökulmista.

Join our Quest!

Tutustu Editan lukion sarjoihin: oppiminen.edita.fi/gilla oppiminen.edita.fi/quest

Kysy meiltä lisää: opettajapalvelu@edita.fi 040 520 010 oppiminen.edita.fi

OPETTAJAN TYÖ

Huokauksia kieltenluokasta Tommi Kinnunen ja Minna Rytisalo käyvät Huokauksia luokasta -kirjassaan kirjeenvaihtoa omasta uupumuksestaan. Miltä tilanne näyttää kieltenopettajan silmin?

Teksti KRISTA KAIPAINEN, NIINA SINKKO, KATJA HÄMÄLÄINEN, TAIJA SALMINEN, ANNA HALME

T

ämän jutun inspiraationa toimii Tommi Kinnusen ja Minna Rytisalon kirja Huokauksia luokasta. Kirjassa kaksi opettajaa käy kirjeenvaihtoa omasta arjestaan ja uupumisestaan. Kirjoitushetkellä ulkona on pimeä talvi-ilta, joten alkaa olla aivan oikea hetki kirjoittaa uupumuksesta ja sen selättämisestä. Tempuksen toimitusneuvoston jäsenet jakavat tässä omia ajatuksiaan uupumisesta ja keinojaan arjen kuormituksen vähentämiseen.

Kuinka yleistä opettajien uupuminen on?

Työuupumuksen esiintymistä väestössä on arvioitu vuonna 2011: tuolloin työssä käyvistä suomalaisista naisista 3 % ja miehistä 2 % kärsi vakavasta työuupumuksesta. Lievää työuupumusta poti 24 % naisista ja ja 23 % miehistä. Esiintyvyyttä ei ole arvioitu uudelleen, mutta Työterveyslaitoksen 2018 tekemän työolotutkimuksen mukaan työuupumukseen viittaavat oireet ja työntekijöiden pelko työuupumuksesta olivat lisääntyneet.

Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-Aro selvitti työryhmineen opettajien työhyvinvointia vuosina 2020–2022. Tutkimusta on raportoitu muun muassa Kasvatus-lehdessä (5/2022) ja Opettaja-lehdessä (15/2023). Opettajan mukaan keväällä 2023 tehtiin vielä uusi kysely, johon vastasi 1 500 opettajaa kaikilta koulutusasteilta. Tulokset kertovat, että vaikka työn imu on palannut koronan jälkeen, joka viides opettaja on voimakkaasti uupunut.

OAJ:n Fiilismittarin mukaan jopa puolet opetusalan ammattilaisista ei pärjää työn kuormittavuuden kanssa. Fiilismittari on palvelu, jolla kartoitetaan opetusalan ammattilaisten työhyvinvointia. Syyskuun kartoituksessa selvisi muun muassa, että yli kymmenestätuhannesta vastaajasta puolet oli suunnitellut työaikaansa jossain määrin, neljännes ei ollenkaan.

16 prosenttia vastaajista koki, että heillä oli riittävästi aikaa perustehtävän suorittamiseen. Esihenkilön kanssa työtehtäviä ja niihin käytettävää aikaa oli käynyt läpi 33 prosenttia vastaajista. Myös OAJ:n tuoreimmassa työolobarometrissa vuodelta 2021 näkyi merkkejä opettajien uupumisesta.

Toimitusneuvoston kootut vinkit Uupumuksen keskellä ratkaisukeskeisistä neuvoista ei ole apua. Minna Rytisalo kirjoittaa Huokauksia luokasta -kirjassa (28.3.2022) äidinkielenopettajan näkökulmasta: Oletko sinäkin saanut hyväätarkoittavia neuvoja työmäärän vähentämisestä ja asioiden karsimisesta? Valitettavasti kirjoittamaan ei opi kuin kirjoittamalla, ja ainakin minä olen jo

26

TEMPUS 1 / 2024

typistänyt kaikki vaatimukset minimiin. Olen yhdistellyt tehtäviä, muuttanut niitä ryhmissä tai suullisesti tehtäviksi, kehitellyt arviointia helpottavia taulukoita ja muita systeemeitä.

Silti luin ja arvioin viime lukuvuotena noin 1 400 tekstiä. Jos laskee, että jokaiseen menee keskimäärin 20 minuuttia ja koulupäiviä on vuodessa 200, jokaisena arkipäivänä on pitänyt lukea 2 tuntia 20 minuuttia opiskelijoiden vastauksia.

Tämä selittänee omalta osaltaan väsymiseni ja epätoivoni.

Kieltenopettajan arkea helpottavien käytäntöjen jakaminen voi kuitenkin toimia hyvänä muistutuksena. Tempuksen toimitusneuvoston jäsenillä on muun muassa seuraavanlaisia keinoja uupumisen ehkäisyyn.

VINKKEJÄ AMMATTIKORKEAKOULUUN KÄYTÄ vertaisarviointia mahdollisimman paljon. ÄLÄ lue kaikkia tuotoksia viimeistä pilkkua myöden – opiskelija ei katso kommenttejasi kuitenkaan.

KOPIOI onnistunut sähköpostiviesti seuraavaa kertaa varten. Tee itsellesi fraasipankki, jos sinulle tulee usein samoja kysymyksiä. Fraasipankista voit poimia vastauksia, eikä sinun tarvitse kirjoittaa samoja vastauksia kaikille erikseen. Tämä on käyttökelpoista, mikäli vastaukseesi sisältyy linkkejä tai sivustoja.

KAIKKIIN sähköposteihin ei tarvitse vastata heti. Jos henkilö tarvitsee vastauksen saman tien, hän voi soittaa tai lähettää suoraviestin.

JÄTÄ työkone töihin aina kun on mahdollista.

OLE armollinen itsellesi: Työ ei tekemällä lopu. Tämä voi vaatia tietoista työstämistä ja omien työtehtävien listaamista To do -listan muotoon. Varaa kalenterista aika työtehtävälle ja tee työtehtävä vasta silloin.

JOS olet oikein väsynyt, tee helpot tehtävät pois päiväjärjestyksestä. Tee vaikeat silloin, kun olet virkeä.

OTA yhteys työterveyshuoltoon ennemmin kuin myöhemmin. Jos omat voimat eivät enää riitä, eikä työtehtävien järjestelystä ja sortteerauksesta ole apua, eikä esihenkilökään oikein auta, kannattaa varata aika työterveyshuollosta. Työterveyshuollon puoleen kääntyminen ei ole merkki osaamattomuudesta vaan siitä, että kunnioitat ja kuuntelet itseäsi.

OPETTAJAN TYÖ

VINKKEJÄ LUKIONOPETTAJILLE TIETYT rutiinit oppitunneilla helpottavat suunnitteluun kuluvaa aikaa ja työmuistin kuormaa tunnin aikana: Tunti alkaa päivämäärän, kellonajan ja säätilan toteamisella kohdekielellä. Läksyä tulee kerran viikossa aina samana päivänä, jos tunteja on monta viikossa.

Poissaolijoille laitetaan Classroomiin lista tehtävistä, jolloin he eivät erikseen kysele tehtäviä Wilmassa.

TEKNISET ratkaisut voivat vähentää mekaaniseen työhön kuluvaa aikaa: Classroom pitää kirjaa osakokeiden arvosanoista, ja Forms-tehtävien pisteet siirtyvät suoraan Classroomiin. Abitissa kirjoitetut lyhyen kielen kirjoitelmat saavat opiskelijat ensin ajaa automaattisen kielentarkastuksen läpi ja sen avulla korjata niin sanotut huolimattomuusvirheet itse.

KIELIMALLI laatii sanalistan tekstin pohjalta tai esimerkkilauseita sanalistasta.

RAJAA aikaasi Wilman ja muiden sähköisten kanavien kanssa. Se, minkä voi tehdä huomenna, kannattaa tehdä huomenna. Kaikkea ei tarvitse kirjata ylös.

SUOSI huoltajille automaattivastausten tyylisiä lyhyitä vakiofraaseja. Fakta on se, että suurin osa heistä ei kännykältään keskity lukemaan viestiäsi kunnolla, ja lyhyet lauseet uppoavat lukijaan paremmin.

MIETI, voitko rikkoa normaalin opetuksen rakennetta erityisen tiukoissa paikoissa. Entä jos lukion koeviikkojen korjausrumban aikaan perusasteen tunneilla olisikin jotain mahdollisimman vähän valmistelua vaativaa? Tai vältä koeviikon valtavaa korjausurakkaa esimerkiksi siten, että teetät kuulustelut pienissä pätkissä jakson aikana ja jätät vain suullisen kokeen tai leffan katselun päättöviikolle.

JOS näytön tapittaminen väsyttää silmiä, siirrä osa tehtävistä paperille. Tehtäviä voi myös palauttaa äänittämällä, jolloin opettaja voi vaikka venytellä niitä läpikäydessään.

KIRJAA työhön käyttämäsi aika TimeSheet-sovellukseen. Kun ”työaika” juoksee, tulee keskityttyä tarkemmin olennaiseen. Kun sovellus näyttää kertyneet työtunnit, on helpompi tajuta pitää myös lyhyempiä päiviä esimerkiksi sunnuntaitöiden vastapainoksi.

EHDOTA työkavereille tai lähikollegalle entistä laajempaa materiaalin vaihtoa tai vuorotellen laadittuja kokeita erityisesti silloin, kuin materiaali on uusi. Hyväksy se, ettei hän tee samanlaisia kuin sinä, ja mene välillä sieltä, mistä aita on matalampi.

PANOSTA kulttuurin opetukseen: sitä kautta itsekin saat voimaannuttavia elämyksiä oppitunneilla.

YRITÄ nauttia kielestä muutoin kuin opettamisen kautta. Vapaa-ajalla voi etsiä vaikka omalla opetettavalla kielellä keskustelukerhon, lukea kirjallisuutta tai kuunnella lauluja.

Miten uupumisen tunnistaa ja voiko sitä hoitaa?

Työterveyspsykologi, psykoterapeutti Liisa Uusitalo-Arola, psykiatrian erikoislääkäri Katinka Tuisku ja työterveyshuollon erikoislääkäri Helena Rossi kirjoittavat työuupumuksesta Duodecimin Terveyskirjastossa (terveyskirjasto.fi). Työuupumuksessa työntekijän psyykkiset voimavarat ehtyvät vähitellen kolmen oireen kautta: uupumusasteinen väsymys, kyynistyneisyys ja alentunut ammatillinen itsetunto.

Kokonaisvaltainen ja yleistynyt väsymys ei liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin eikä poistu normaalilla levolla.

Kyynistymisessä kokemus työn merkityksestä ja mielekkyydestä katoaa – se on tahdosta riippumaton puolustuskeino mahdottomassa työtilanteessa. Opettajan työssä kyynistyminen saattaa ilmetä myös suhteessa oppijoihin. Työuupumuksen edetessä ammatillinen itsetunto heikentyy ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät.

Oman hyvinvoinnin tukeminen ja palautumiskeinojen vahvistaminen ovat parhaita tapoja ehkäistä työuupumusta. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työolot tavalla, joka ei altista työntekijöitä uupumukselle. Mikäli tilanne on edennyt siihen, että työntekijä havaitsee itsessään työuupumuksen oireita, työterveyteen kannattaa hakeutua mahdollisimman pian.

Kokeneet opettajat voivat auttaa uusia, ja uudet opettajat voivat tuoda yhteisöön tuoreita ideoita. Jos kieltenopettajalla ei omassa koulussaan ole yhteisöä, josta saisi virtaa työhön, sitä voi etsiä vaikkapa kieltenopettajien yhdistyksistä.

Suomessa työuupumus ei kuulu sairausluokituksen piiriin, mutta siihen liittyy masennuksen, unihäiriöiden ja stressiperäisten sairauksien, tapaturmien ja työkyvyttömyyden riski. Minna Rytisalo kirjoittaa Huokauksia luokasta -kirjassa (9.3.2022) selvittäneensä asiaa Liisa Uusitalo-Arolalta. Uupumus on tulossa kansainväliseen ICD-tautiluokitukseen, mutta Suomen linja ei ole muuttumassa: työuupumus ei edelleenkään meillä ole sairaus. Ruotsissa uupumuksen kriteeristö on tarkempi, ja siellä käytetyn KEDS-testin voi löytää helposti verkosta. Rytisalo kirjoittaa, että Uusitalo-Arolan mukaan lääkäripulan takia lausunnon saaminen muodostuu usein pullonkaulaksi kuntoutukseen pääsemiselle. Kelassa onkin tietoisesti kehitetty kuntoutuspalveluita, joihin pääseminen ei vaadi diagnoosia. Uupuneille Kela tarjoaa Oras-kuntoutusta.

Katariina Salmela-Aro muistuttaa Opettaja-lehden jutussa (15/2023), että liika uppoutuminen työhön ei ole persoonallisuuden piirre vaan toimintatapa, johon jokainen voi vaikuttaa.

Hän kannustaa opettajia hakeutumaan innostavien kollegojen pariin. Kokeneet opettajat voivat auttaa uusia, ja uudet opettajat voivat tuoda yhteisöön tuoreita ideoita. Jos kieltenopettajalla ei omassa koulussaan ole yhteisöä, josta saisi virtaa työhön, sitä voi etsiä vaikkapa kieltenopettajien yhdistyksistä.

27

OPETTAJAN TYÖ

Huokauksia luokan ulkopuolelta Jatkoa edelliseltä aukeamalta: Moni uupunut opettaja päätyy alanvaihtoon, mutta onko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella?

Teksti NIINA SINKKO

M

inna Rytisalon ja Tommi Kinnusen teos Huokauksia luokasta on aika pysähdyttävää luettavaa mutta ei mielestäni toisaalta mitään uutta.

Samaa tarinaa opettajien uupumisesta, kohtuuttomista työhön kohdistuvista vaatimuksista ja rikkinäisestä työarjesta näkee monissa lehdissä, somen keskustelupalstoista puhumattakaan.

Teoksessa henkilöt puhuvat paljon irtisanoutumisesta ja alanvaihdosta. Tässä on nyt sitten nostettava käsi ylös – olen yksi niistä, jotka toteuttivat kirjoittajien ”irtisanoutumisfantasian”. Vaihdoin alaa noin viisi vuotta sitten. Jäin kuitenkin vaikuttamaan työssäni opetusalan lähellä. Olen sittemmin ollut mukana järjestämässä opettajille koulutuksia, ideoinut ja toteuttanut kouluihin kulttuurivierailuja ja kieltenopetuksen markkinointimateriaalia. Halusin jäädä osaksi minulle tärkeää alaa, tehdä nuorten kanssa mielekkäitä projekteja ja päästä tarjoamaan kouluihin arjen keskelle jotain ekstraa.

Tämän hetken tärkein pääomani onkin vähintään 8 tunnin yöunet.

Minun syyni alanvaihtoon eivät olleet uupumuksessa tai epäinhimillisessä ympäristössä. Olen jälkikäteen tajunnut, että minulla on vahva tarve suojata itseäni siltä, etten tee aina töitä.

Olen satakymmenprosenttinen sitoutuja ja valmis paikoitellen venyttämään itseäni paljonkin yli tarvittavan, mutta olen hyvin arkea rajoittava tyyppi. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että rajaan tarkoin työpuhelimen ja -sähköpostin käyttöä virka-aikaan, ja lasten ollessa pieniä en tehnyt kotona heidän valveillaoloaikanaan töitä. Omat lapseni olivat minulle kaikkia koulun oppilaita tärkeämpiä. Tämä toki kostautui välillä niin, että esimerkiksi oppikirjaprojektissa tein uusia tehtäviä ja tekstejä aina iltamyöhään, yleensä kello 21–23. Tämä sopi tuolloin yökukkujalle, mutta nyt se ei tulisi enää kysymykseen, koska tunnistan tarvitsevani yhä enemmän unta. Tämän hetken tärkein pääomani onkin vähintään 8 tunnin yöunet. Niistä en luovu.

Tunnistan Kinnusen ja Rytisalon tekstissä kuitenkin paljon sitä, mikä minut sai alalla tyytymättömäksi ja lopulta tekemään vaihtopäätöksen. Minun tapauksessani tuolloin avautui niin mielenkiintoinen työtehtävä venäjän kieleen ja kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä, että se seireenin lailla houkutteli minut puoleensa. Silti opetusalan työ ei vastannut mielestäni enää sitä, mihin olin aikanaan kouluttautunut. Kouluihin lapataan ylhäältä paljon kaikenlaista opetuksen ylimenevää sälää ja odotetaan, että ne vain tehdään joskus kaiken muun

28

TEMPUS 1 / 2024

ohessa. Koin vahvasti, että alalla oli tarjota minulle yhä vain huonompia näkymiä, vaikka minulla oli varmasti yksi Suomen sitoutuneimmista ja ammattitaitoisimmista työyhteisöistä ja tulevaisuudessa tiedossa uusi (ja nykyään lehtien palstoillakin kehuttu) koulurakennus. Pelkäsin myös itseni toistoa. Koin vahvasti saaneeni kaiken, mitä opetusalalla oli annettavana.

Kirjassa kuvataan hyvin, että millään muulla alalla ei odoteta ihmisen kouluttautuvan niin paljon itse kuin opettajan.

Tämän allekirjoitan kyllä, vaikka uskallan väittää, että kieltenopettajille on tarjolla laadukasta oman osaamisen päivitystä muun muassa aineyhdistysten kautta. Moni esimerkiksi digitaalisuuteen, uusiin käytäntöihin ja muuhun kehitykseen liittyvä asia pitää silti hätäisesti omaksua vesossa, ys-ajalla tai ihan vain itsekseen – koska olethan nyt sentään kutsumusammatissa, miksi et kehittäisi itse itseäsi!

Onko ruoho aidan toisella puolella ollut vihreämpää? Minun tapauksessani ei. Pääsin kyllä tekemään mielekästä työtä ja edistämään monia haluamiani asioita kielen ja kulttuurin saralla, mutta koska kohdealueeni ja -kieleni on Venäjään kytköksissä, en olisi koskaan voinut kuvitella, kuinka kivinen oli valitsemani tie. Matkastani olen oppinut sen, että en kaipaa virkaa ja turvallisuuden tuntua vakituisessa luokassa tuttujen ihmisten ympäröimänä. Opettajan ja apulaisrehtorin työstä sain todella paljon sellaista, mille on kysyntää muuallakin.

Lapsia ja nuoria ikävöin jatkuvasti. Kuten Huokauksia luokasta -teoksen kirjoittajat myös minä sain paljon energiaa nuorista ja aitoa iloa heidän kielitaitonsa kehittymisestä. Saatan joskus vielä palatakin opetusalalle, mutta ainakin vielä tässä hetkessä tämän Nuuskamuikkusen sielu halajaa kohti uusia seikkailuja, toivottavasti koulutuksen lähimaastossa.

MITÄ AJATUKSIA HERÄÄ?

TOMMI Kinnunen kirjoittaa Huokauksia luokasta -kirjassa (6.3.2022): Miten on mahdollista, että yhtenä hetkenä paistattelimme kaikkien PISA-tutkimusten huipulla ja nyt olemme tilanteessa, jossa 60 prosenttia opettajista tahtoo vaihtaa alaa ja ahdistus valtaa opiskelijat? … Miten ihmeessä saimme tehtyä kansainvälisesti kadehditusta koululaitoksesta paikan, jossa voidaan pahoin?

JATKETAAN keskustelua! Jos haluat tarjota vastauksia tai lisäkysymyksiä aineksiksi jatkojuttuun samasta aiheesta, olethan yhteydessä: anna.halme@sukol.fi.

Englannin sarjamme valmistuvat!

YLÄKOULUN A-ENGLANTI

COME WITH ME! 6 A-englanti

TE X TB

COME WITH ME! 6 A-englanti

LEVEL uP

OO K

TEXTBOOK COME WITH ME! 6

W OR KB

OO K

LEV

EL

uP9 TEXTS

nts eleme glanti

A1-en nA

Lukio

Motivoivaan ruotsin opiskeluun!

Katapult

ALAKOULUN A1/A2-RUOTSI

Applåd

ALLIHOPA!

2

Perusopetuksen B1-ruotsi

ALLIHOPA! 2

2

Y L Ä KOUL UN A-RUO T SI

Ny

Ny

1 UUTUUS YLÄKOULUN A-RUOTSIIN 1/2024

Alakoulun A1/A2 -espanja

Tulossa 2024:

Odotettu uutuus A-espanjaan!

EFFEKT ruotsi

Lukion B1-

Övningar

Katapult Perusopetuksen B1-ruotsi

2

VALTAKUNNALLISET KOKEET

9. luokan valtakunnallisten kokeiden tilausohje Keväällä 2024 kaikki 9. luokan valtakunnalliset kokeet voi suorittaa digitaalisina. A-englannin ja B-ruotsin digikokeen suorittajamäärä on rajallinen, ja näissä oppimäärissä PDF-koe säilyy vaihtoehtona.

Teksti JENNA LATVALA-SUOMINEN

K

aikki kokeet voidaan tehdä digitaalisina keväällä 2024.

A-englannissa ja B-ruotsissa digikokeen voi kuitenkin tehdä rajallinen määrä oppilaita – tee siis tilaus nopeasti, mikäli haluat järjestää digikokeen A-englannissa tai B-ruotsissa! A-englannista ja B-ruotsista on saatavilla myös PDF-koe.

Koepäivät ja järjestelyt 9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan pidettäviksi: • A-englanti ke 3.4.2024 • A- ja B-ruotsi ke 10.4.2024 • A-saksa, A-ranska ja A-espanja ti 16.4.2024 • B-saksa ja B-ranska to 18.4.2024 Digikoe on järjestettävissä noin kahden viikon ajan mainituista päivistä.

Kokeet voidaan järjestää aikaisintaan mainittuina päivinä. Kokeiden kesto on 60 minuuttia.

Digikoetta varten sekä opettaja että oppilas tarvitsee tietokoneen ja toimivan Internet-yhteyden. Kuulokkeita ei oppilas tarvitse, sillä opettaja soittaa kuuntelut oppilaille suoraan koejärjestelmästä opettajan sivuilta. Otathan huomioon, että älypuhelimet ja älykellot pitää ehdottomasti kerätä pois kokeen ajaksi. Opettaja voi halutessaan harjoitella koejärjestelmän käyttöä yhdessä oppilaidensa kanssa ennen koepäivää.

Opsin mukaiset kokeet SUKOLin 9. luokan kokeet noudattavat perusopetuksen valtakunnallista opetussuunnitelmaa, ja niiden laadinnassa

30

TEMPUS 1 / 2024

on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteisiin sisältyvä Eurooppalainen viitekehys taitotasoineen. Tekstipohjien valinnassa ja muokkauksessa on noudatettu taitotasoajattelua.

Kokeet testaavat erilaisin tehtävin kuullun ymmärtämistä, reagointia, kulttuurintuntemusta, luetun ymmärtämistä, sanaston ja rakenteiden hallintaa sekä kirjoitustaitoja.

Kokeen teksteistä osa on tasoltaan hieman vaativampia kuin opetussuunnitelman perusteissa mainittu hyvän osaamisen taso edellyttää. Myös tehtävissä on sekä vaativampia että helpompia. Tavoitteena on, että jokainen oppilas tuntee onnistuneensa mutta joutuneensa myös koettelemaan taitojaan.

Kokeet tilattavissa 15.3. asti Kaikki kokeet tilataan 15.3.2024 mennessä SUKOLin WWW-sivuilta osoitteesta www.sukol.fi. Digikoetta tilatessasi ilmoita sivuilla, minä päivänä ja kellonaikana pidät kokeen oppilaillesi. Ilmoita myös kokeeseen osallistuva oppilasmäärä. Näillä tiedoilla varmistetaan kokeen aikana tarvittava koejärjestelmän kapasiteetti.

Digikokeen tilaajat saavat ohjeet digikokeen järjestämiseen hyvissä ajoin ennen virallista koepäivämäärää.

A-englannin ja B-ruotsin PDF-kokeen tilanneet saavat PDF-tiedoston sähköpostitse. Video- ja audiokuunteluiden linkit ovat PDF-tiedostossa.

Käy myös katsomassa sukol.fi-verkkosivuilta usein kysytyt kysymykset valtakunnallisista digikokeista!

KOEPAKETIN HINTA

Digikokeissa on kolme eri hintaa, jotka perustuvat kokeeseen osallistuvaan oppilasmäärään. Oppilasmäärän on oltava opettajan tiedossa siinä vaiheessa, kun hän tekee tilauksen. A-englannin ja B-ruotsin tilanneet koulut saavat kokeesta myös PDF-version.

• 1–40 oppilasta: A-englanti ja B-ruotsi: 130 euroa / kpl (+ ALV 24 %) Muut kielet ja oppimäärät: 115 euroa / kpl (+ ALV 24 %) • 41–100 oppilasta: A-englanti ja B-ruotsi: 160 euroa / kpl (+ ALV 24 %) Muut kielet ja oppimäärät: 130 euroa / kpl (+ ALV 24 %) • 101 oppilasta tai enemmän: Kaikki kielet ja oppimäärät: 200 euroa / kpl (+ ALV 24 %) A-englannin ja B-ruotsin pelkän PDF-kokeen hinta: 130 euroa / kpl (+ ALV 24 %).

Yli 500 euron tilauksista annetaan 10 prosentin alennus.

Jokainen koepaketti sisältää valmiiksi tauotetun audio- ja videokuuntelun, opettajan ohjeet arviointiehdotuksineen ja oppilaan tehtäväsivut. A-englannin ja B-ruotsin PDF-kokeen tehtävät ja vastauslomakkeet tulostetaan koululla.

Kustantaja on Sukol-Palvelu Oy. Lisätietoja: Jenna Latvala-Suominen, jenna.latvala-suominen@sukol.fi, p. 040 487 3632 (ma–to).

Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com Toimisto Toimistosihteeri Sonja Virta Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 19 euroa vuodelle 2024.

THE GOLDEN CLUB

Uusi The Golden Club -seniorikerho mahdollistaa jäsenyyden eläköityneille englanninopettajille. Sinulla on mahdollisuus osallistua American Studies ja British Studies -koulutuksiin sekä englanninopettajien Euroopan opintomatkoihin ja kaukomatkoihin. Lisäksi kerholaiset voivat kokoontua vapaa-ajan toimintaan kuten teatteriesityksiin, konsertteihin, näyttelyihin tai tutustumiskäynteihin. Kerholaiset saavat myös Yours Truly -lehden. Jäsenmaksu senioreille on 19 e / vuosi eli yhdistyksen tavallinen jäsenmaksu, eikä senioreiden tarvitse kuulua SUKOLiin. Ota yhteyttä Suomen englanninopettajien toimistoon osoitteeseen english@suomenenglannopettajat.fi.

ARVONTA UUSILLE

Välillä 1.1.–29.2.2024 Suomen englanninopettajat ry:hyn liittyneiden uusien jäsenten kesken arvotaan ilmainen American Studies 2024 -kurssi. Jäsenyytemme edellyttää samalla SUKOLin jäsenyyttä lukuun ottamatta The Golden Club -kerholaisia. HUOM! Jos olet jo SUKOLin jäsen ja liityt Suomen englanninopettajat ry:hyn, niin laitathan liittyessäsi viestiä toimistoon osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi, sillä jäsenrekisterissämme näkyy tällöin liittymispäivänä SUKOLiin liittymispäivä.

Liittymisohjeet: • Tavalliset jäsenet: täytä jäsenlomake osoitteessa https:// www.sukol.fi tai ota yhteyttä SUKOLin jäsensihteeriin, tiina.eraheimo@sukol.fi.

• Eläköityneet: laita sähköpostia osoitteeseen english@suomenenglanninopettajat.fi.

GRANTS

The Association will issue travel grants for members participating in courses abroad. The application form will be available on our home page.

THE LEENA PASANEN SCHOLARSHIP 2024

The Leena Pasanen Fund – founded by our Association in 1975 to commemorate a former President of the Association – will grant one scholarship of 2000 e this year to a member of the Association of Teachers of English in Finland for postgraduate (doctoral) studies or research, preferably abroad.

The deadline for applications is at the end of August 2024. There is no application form; please give your curriculum vitae as well as a description of your research project or intended studies, where and when, and other information you consider relevant. Please send the documents to english@suomenenglanninopettajat.fi.

KIITOKSET

Kiitämme lämpimästi tehtävänsä jättänyttä hallituksen jäsentä Eija Venäläistä sekä varajäsentä Jaana Kivipatoa ansiokkaasta työstä yhdistyksen hyväksi.

YOURS TRULY 2024

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa.Jos et ole saanut sitä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

VUOSIKOKOUS

Yhdistyksen keväällä pidettävä sääntömääräinen vuosikokous pidetään Helsingissä 6.4.2024 American Studies -seminaarin yhteydessä. Ilmoitamme tarkan ajankohdan ja paikan myöhemmin.

AMERICAN STUDIES 6.4.2024

Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Helsingissä 6.4.2024.

Kuulemme innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot tulevat kotisivuillemme.

BRITISH STUDIES KESÄLLÄ 2024 TAMPEREELLA Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Tampereella 24.–25.7.2024. Seuraa kotisivujamme.

IATEFL BRIGHTON 2024

The 57th International IATEFL Annual Conference will be held in Brighton, UK, on 16th to 19th April 2024. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price when signing up for the Conference. Please email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. See: http://www.iatefl.org

KESÄN 2024 KOULUTUSMATKAT

Kurssi Yorkissa ja kulttuuriohjelmaa ympäri Yorkshireä viikolla 24: • luokkaopetusta 4 tuntia aamupäivisin • iltapäivisin luentoihin liittyviä retkiä lähiympäristöön

31

• yksi koko päivän retki • tarjolla maantuntemusta ja kulttuuria Lisätietoja päivitetään kotisivullemme.

MATKA UUTEEN-SEELANTIIN KESÄ–HEINÄKUUSSA • Matka-aika 27.6.–11.7.

• Matkaan sisältyy NZALT-konferenssi 6.–9.7.

Lisätietoja päivitetään kotisivullemme.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Peruskoulun 6. luokan englannin koe 2024

Vuoden 2024 englannin kokeessa käsitellään kaveritaitoja positiivisella otteella ja kansainvälisellä twistillä. Kokeen teema ammentaa ajankohtaisesta tunne- ja turvataitojen harjoittelusta sekä turvallisesta digiarjesta, ja lisämausteena on kansainvälisen yhteistyön näkökulmaa.

Kokeen tekstit koskettavat oppilaiden arkea. Kokeen sanasto ja rakenteet kattavat alakoulun pääsisällöt. Kokeeseen kuuluu kuullun- ja luetunymmärtämistehtävien lisäksi myös rakenne- ja sanastotehtävä sekä tuottamistehtävä.

Tehtävistä on helpotetut E-tehtävät tehostetun ja erityisen tuen oppilaalle.

Tilanteet ja reagointi -tehtävä eriyttää ylöspäin. Suullinen koe on paritehtävä, jonka voi pitää joko kokeen yhteydessä tai erikseen tai tuntiharjoituksena. Koe on pyritty laatimaan niin, että korjaaminen on selkeää ja vaivatonta. Kokeen kesto on n. 1–1,5 h. Koe on tehtävissä 1–2 oppitunnin aikana oppilasryhmän työtahdin ja mukaan otettavien osioiden mukaan. Koe suositellaan tehtäväksi viikkojen 16 ja 17 aikana (15.–26.4.2024), mutta opettaja voi valita muunkin sopivan ajan. Koe lähetetään maaliskuun aikana. Hinta: 50 e / toimitetaan linkkilähetyksenä. Toimitus muistitikulla hintaan 60 e. Tilaa koe 11.3.2024 mennessä: www.suomenenglanninopettajat.fi.

Test and Train 2024

Test & Train 2024 sisältää monipuolisia harjoituksia, joiden avulla opiskelijat

32

TEMPUS 1 / 2024

voivat käydä läpi tärkeää kielioppia ja sanastoa sekä harjoittaa luku- ja kuuntelutaitoja, rakenteita ja kirjoitelmia, jotka yleensä esiintyvät ylioppilaskokeessa.

Aineisto sisältää myös preliminäärikokeen Abitti-versiona. Kaikki harjoitukset ja koko preliminäärikoe on tehty sekä suomenkielisille että ruotsinkielisille opiskelijoille. Suurin osa materiaalista perustuu autenttisiin teksteihin ja sisältää tekstiä, kuvia, ääntä ja videota. Materiaalipaketti valmistuu ja lähetetään elokuussa, mutta sen voi tilata jo nyt yhdistyksen nettisivujen kautta. Hinta 150 e (toimitetaan Dropbox-linkkinä) / 160 e (toimitetaan muistitikulla).

Test & Train 2024 innehåller mångsidiga övningar som låter studerande repetera viktig grammatik och vokabulär och dessutom öva läs- och hörförståelser, samt strukturdelar och uppsatser som brukar förekomma i studentprovet.

Materialet innehåller också ett preliminärprov i abittiformat som lämpar sig utmärkt för övning inför studentprovet.

Alla övningar och hela preliminärprovet är gjort för både svensk- och finskspråkiga studerande. Det mesta av materialet baserar sig på autentiska texter och innehåller text, bild, ljud och video.

Materialet färdigställs och skickas i augusti men kan beställas redan nu via föreningens hemsida. Pris 150 e (levereras som Dropbox länk) / 160 e (levereras som USB-minne).

Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia Puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Kiitos kaikille syksyn koulutuspäivään osallistuneille ja hyvää kevätlukukautta jäsenillemme!

Yhdistys kiittää Linda Nurmea erinomaisesti hoidetusta puheenjohtajuudesta. Yhdistyksen uutena puheenjohtajana aloittaa Hilkka-Roosa Nurmi (hilkka-roosa.nurmi@eduvantaa.fi).

Vuoden 2024 hallituksen muodostavat: • puheenjohtaja Hilkka-Roosa Nurmi • jäsenet: Iida Kallinen, Andrea Aalto, Enrique Lucena Torres, Hanna-Tuulia Karppinen, Andrea Sjöblom • varajäsenet: Tuulikki Heikkilä, Merja Sippula ja Lauri Wigelius.

Yhdistyksen jäsenmaksu vuodelle 2024: • varsinaiset jäsenet: 18 euroa • opiskelijat, eläkeläiset, työttömät: 10 euroa. Jäsenmaksu maksetaan SUKOLin jäsenmaksun yhteydessä tai yhdistyksen tilille: Nordea FI94 1555 3000 1020 54.

Kirjoita maksuun viestiksi nimesi ja osoitteesi.

Yhdistyksen tiedotuskanavat: • s-posti: espanjanopettajat@gmail.com • kotisivut: www.suomenespanjanopettajat. fi. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille (Iida Kallinen: espanjanopettajat@gmail.com), jos yhteystietosi ovat muuttuneet! Seuraa meitä myös: • Facebookissa: Asociación de Profesores de Español de Finlandia • Instagramissa: espanjanopettajat.

Tavataan vuoden 2024 tapahtumissa!

Finsklärarföreningen rf Ordförande Marc Blumenthal marc.blumenthal@kauniainen.fi Sekreterare Elisa Niinistö Kassör Lis-Marie Siegfrids finsklararforeningen@gmail.com

Hej alla medlemmar! Efter tre år som ordförande är det dags att ge ordförandeklubban vidare till Alexander Hindrén.

Det har varit givande och roligt att fungera som föreningens ordförande, få träffa många medlemmar på olika tillställningar både på distans och under närträffar. Vi har haft ett gott samarbete i styrelsen. Därför har jag trivts i att vara med. Så ett stort tack till alla styrelsemedlemmar som jag fått arbeta med under dessa år! Avslutningsvis önskar styrelsen ett gott nytt år!

SUKOL kouluttaa 30.1. Yo-pisteityskoulutusta pitkien kielten kirjoitelmiin -etäkoulutus 13.3. Käytännön vinkkejä eriyttämiseen peruskoulussa -etäkoulutus 19.–20.4. Kevätkoulutuspäivät kaikkien kielten ja asteiden kieltenopettajille Oulussa Lisätietoja: www.sukol.fi jenna.latvala-suominen@sukol.fi p. 040 487 3632

Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com Sihteeri Heli Arima heli.arima@edu.hel.fi Rahastonhoitaja Mattia Retta mattia.retta@gmail.com italianopettajat.fi

Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

Onnellista uutta vuotta kaikille jäsenillemme!

Lähetämme vuoden alussa jäsenmaksulaskut vanhoille jäsenillemme sähköpostitse. SUKOLiin kuuluvat maksavat yhdistyksen jäsenmaksun SUKOLin laskun yhteydessä.

Yhdistyksen vuosikokous pidetään huhtikuussa 2024. Osallistua voi myös etänä. Seuraathan ilmoittelua!

Kiinnostaisiko sinua toimia italian opetuksen edistämiseksi yhdistyksemme hallituksessa? Vuosikokouksessamme valitaan mahdollisesti uusia jäseniä ja varajäseniä. Voit ilmoittautua kokouksessa tai kertoa kiinnostuksestasi yhdistykselle jo aikaisemmin esimerkiksi sähköpostitse: italianopettajat@gmail.com.

Kevään 2024 aikana järjestämme mm. jäsenkyselyn sekä tapahtumia, joihin voit osallistua paikan päällä tai etäyhteyksin.

Kuulemme mielellämme jäsentemme ideoita uusista jäsentapahtumista.

Il comitato augura un Felice Anno Nuovo a tutti i membri dell’associazione!

YHDISTYKSEN UUTISIA Kolmen vuoden (2024–2026) jatkokaudelle yhdistyksen hallitukseen valittiin syyskokouksessa Maarit Kostamo (Tampere) ja uusina varsinaisina jäseninä Tiina Haarala (Vaasa) ja Tiina Peltoniemi (Hki). Varajäseniksi valittiin Janna Hänninen (Kirkkonummi), Sari Mehtonen (Tre) ja Pauli Seppälä (Raasepori). Onnea kaikille valituille! Ja kiitos kautensa päättäneille toimimisesta yhteisen hyvän puolesta. Jäsenmaksun suuruus vuonna 2024 on: 19 euroa.

SUKOLin hallitus

1.7.2024 SUKOLin hallituksessa aloittaa yhdistyksen hallituksen varajäsen Sari Juvonen (Turku). Paljon onnea!

Yhdistyksen kevätkokous ja koulutus- & virkistyspäivä la 23.3.2024 Tampereella

Varaa jo nyt kalenteriin yhdistyksen kevätkokouksen päivä. Esityslistalla sääntömääräiset asiat kuten toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2023.

Lisäksi meitä kouluttaa ranskalainen Michel Bedu Edith Piaf -aiheisella ohjelmalla, en français. Päivään kuuluu myös ilmoittautuneille teatteriretki Piaf-näytelmään Tampereen teatteriin, osoite: Keskustori 2, Tampere. Päivän hinta on noin 75 euroa (sis. koulutuksen, ruokailun sekä teatterilipun hyvältä paikalta).

33

Tarkempi hinta vahvistunee helmikuun alussa 2024, kun tiedämme osallistujien lukumäärän (suunnilleen). Ilmoittaudu päivään saman tien! Joudumme lunastamaan liput noin 1 kk ennen, joten tarvitsemme ilmoittautumiset mahdollisimman pian!

LAUANTAI 23.3.2024 noin klo 13.30 kevätkokous (paikka ilmoitetaan tammikuun 2024 aikana, joku keskustan kouluista) noin klo 14.15 M. Michel Bedu : Piaf – la femme & keskustelua 15.45/16.00 Pot de clôture (kevyt ruokailu & ”maljat”) noin klo 17.15 Lähtö teatterille 18.00 Tampereen teatteri: PIAF (katso tarkemmin netistä Tampereen teatterin sivuilta) Ranskalainen Michel Bedu on suuri ranskalaisen kulttuurin tuntija, teatteritaiteen maisteri sekä kuuluisan Lido-kabareen entinen kirjanpitäjä.

Ilmoittaudu 17.2.2024 mennessä! Linkki (myös nettisivuilla): https://forms. gle/8u1gbK6aHKe3ug8h7

YO-PISTEKIRJEET 2024

Lyhyen kielen pisteitysohjekirjeet lähetetään jäsenistölle maaliskuussa; ko. päivät ilmoitetaan kevään jäsenkirjeissä.

Huolehdithan SUKOLin jäsenmaksusta alkuvuoden aikana.

APFF-JÄSENTUOTTEET Ääntämispaketti – materialpaket om franskt uttal

Kattava ja monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen PowerPoint-paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa, eli se sopii kaikille kieliryhmille.

Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om

34

TEMPUS 1 / 2024

franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Kielivalintaesitteet och på svenska

suomeksi

Yhdistys tuotti juhlavuoden 2020 aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon). Olethan ottanut ne talteen tammikuun 2021 jäsenkirjeen linkistä? Tai ole yhteydessä yhdistyksen sihteeriin.

Sähköinen kielioppipaketti grammatikpaket

–

Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Uutta prelikoetta ei ole tulossa

Yhdistys on nyt tuottanut kaksi kertaa sähköiset prelikokeet A- ja B-ranskaan.

Edelliset kokeet ovat edelleen saatavilla.

Föreningen har gjort två elektroniska preliminära studentprov. Tidigare prov är fortfarande tillgängliga.

Prelikokeet A- ja B-ranskaan

Saataville juhlavuodeksi 2020 ilmestyneet prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan (01/2020). Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin.

Vi gjorde alltså preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Tilaukset/beställningar: tiina. eraheimo@sukol.fi.

Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Eija Heikkala Puh. 040 569 3513 eija.heikkala@suomenruotsinopettajat.fi Toimisto Toimistonhoitaja Sini Sydänmaanlakka Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 050 412 2599 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat www.instagram.com/suomen_ruotsinopettajat/

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2023 Koepaketti sisältää preliminäärikokeet A- ja B1-tasoihin kuunteluineen ja vi-

deoineen, rakenneharjoituksia, luetunymmärtämisiä sekä harjoituksia suulliseen kokeeseen. Koepaketin hinta 150 euroa. Tuote toimitetaan tilaajan sähköpostiin. Tilauslomake kotisivuillamme.

et saa sähköpostiviestejämme, otathan yhteyttä toimistoon.

KOULUTUSTA

GYLLENE KLUBBEN

SRO:n ruotsinopettajien koulutus pidettiin 13.1.2024 Helsingin normaalilyseolla.

SFV:S SVENSKLÄRARPRIS

Nimeämislomake on avoinna tammikuun loppuun asti kotisivuillamme.

Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle. Yksi huolellisesti laadittu hakemus menestyy usein paremmin kuin hakemustulva samalle henkilölle.

KEVÄÄN 2024 KILPAILUT

Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2024. Tieto kilpailusta välitetään sähköisesti rehtoreille joulukuussa.

Kirjoituskilpailu peruskoulun 9.-luokkalaisille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) sekä 6. ja 9. luokkien kielikylpyoppilaille helmi-maaliskuussa.

Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmi-maaliskuussa.

Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään uusille jäsenille sekä mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman erillistä pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilö- ja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi.

Huom. Yo-pisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla.

Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Mikäli olet liittynyt SRO:n jäseneksi mutta

Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille.

Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja ilmoittautumislomake kotisivuillamme.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja.

Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/ SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/.

Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

EDUCA 2024 Wer etwas auf dem Herzen, Fragen oder Vorschläge hat, kann die Vor-

sitzende des Deutschlehrerverbands Kirsi Aaltonen-Kiianmies am Messesamstag, 27.1.2024 zwischen 13.30– 14.30. Uhr am Stand von SUKOL im Rahmen der traditionellen „puheenjohtajatunti“ treffen.

SUKOL FORTBILDUNGSTAG AM 20.4.2024 IN OULU – WORKSHOP FÜR DEUTSCHLEHRER*INNEN

Am SUKOL Fortbildungstag bietet der Deutschlererverband eine Fortbildung an mit dem Thema „Neues aus Österreich für Jugendliche“. Die Fortbildung wird geleitet von Universitätslektorin Sabine Grasz von der Universität Oulu.

Eine genauere Beschreibung des Workshops folgt via Newsletter.

VUOSIKOKOUS – ÅRSMÖTE – JAHRESVERSAMMLUNG 2024

Die Jahresversammlung findet am Montag, dem 13.5.2023 online statt. Im Zusammenhang mit der Versammlung wird es außerdem Kulturprogramm und/oder eine Fortbildung geben. Wir informieren über die Details via unseren Newsletter, wenn der Termin näherrückt. Den Termin bitte schon vormerken!

Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com www.suomenvenajanopettajat.fi

35

oi

hejmoi!

Kampanjaan osallistuminen on helppoa ja jokainen osallistuja saa videostaan vastineeksi osallistumispalkinnon. Järjestä siis luokallesi hauska tunti hejmoin parissa!

Lisätiedot kampanjasta, mainosvideoista ja niiden lähettämisestä löydät osoitteesta hejmoi.fi

hejmoi.fi

op llih

me

om

Mik Jä ä on rje p stä ara l u o s sy ka l y o s les a i ha ta ru usk ots i at u n t a? E l l i he er f jmo insk i n p a? ari ssa !K

hej m

Ryhdy siis luokkasi kanssa päivän ajaksi mainostoimistoksi, jossa syntyy upeita mainosvideoita kielten merkityksestä.

Oppilaiden lähettämistä videoista kootaan kampanjan päätteeksi pitkä video, joka toimii opetusmateriaalina ja inspiraationa muille oppilaille ja opiskelijoille ympäri koko Suomen!

da

Hejmoi on kampanja kansalliskielistämme suomesta ja ruotsista.

Haluamme kuulla lapsilta ja nuorilta syitä osata ja oppia toista kotimaista kieltä!

a!

Mikä on paras syy osata kieliä? Kertokaa se meille!