i
Viitteet
1 Tässä voi käyttää myös yleisesti hyväksyttyä ja tunnettua termiä uusioraaka-aine. Käsitteiden merkityksessä jotkut tosin näkevät myös hienoisen eron: uusioraaka-ainetta käytetään vastaavaan tarkoitukseen kuin sitä on aiemmin käytetty. Muovien ja keräyspaperin osalta näin usein onkin, mutta metallien käyttötarkoitus voi muuttua. 2 Vihreän kehityksen ohjelmasta kts. mm. ec.europa. eu/info/strategy/priorities-2019-2024/european-greendeal_fi & eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1588580774040&uri=CELEX:52019DC0640. 3 Kts. tarkemmin mm. https://www.aalto.fi/en/department-of-chemical-and-metallurgical-engineering/metallurgy; 30.8.2020 yle.fi/uutiset/3-11504339. 4 Tutkimusta ja valmistelutyötä on tehty jo vuosia. www. jyu.fi/science/fi/kemia/tutkimus/kemian-kiertotalous; Jyväskylän yliopiston tiedote 24.6.2019: www.jyu. fi/fi/ajankohtaista/arkisto/2019/06/suomen-ensimmainen-kemian-kiertotalouden-professori-ottaa-uusin-menetelmin-metallit-talteen-romuista-ja-jatteista; 30.8.2020 yle.fi/uutiset/3-11504339; 24.11.2020 yle.fi/ uutiset/3-11657556; 5 Näin on todennut Harvardin yliopiston yrityshistorian Isidor Straus -professori Geoffrey Jones, joka on tutkinut ns. vihreää yrittäjyyttä. Kts. Jones, Geoffrey: Profits and Sustainability. A History of Green Entrepreneurship (2017). Jonesin näkökulma on yrityshistorian tutkimuksessa uusi ja poikkeuksellinen, sillä hän keskittyy siihen, miten jotkut yritykset ovat toimillaan pyrkineet lieventämään ympäristökriisiä, eivätkä edesauttamaan sitä, jo paljon ennen 1960-lukua. 6 Toivanen, Kati: Kiertotalouden ytimessä. Suomen Uusioraaka-aineliitto 1950–2016 (2017). Jätteisiin liittyvää yritystoimintaa Geoffrey Jones on kutsunut myös käsitteellä ”accidental sustainability”, Jones 2017. 7 Etenkin Rooman Klubin tilaama, vuonna 1972 ilmestynyt maailman tunnetuimpiin kuuluva ja eniten myyty ympäristönsuojeluun liittyvä teos Kasvun rajat (Limits to Growth) on vaikuttanut merkittävästi ympäristöliikkeen kasvuun. 8 Tuottajavastuusta enemmän seuraavassa alaluvussa. 9 Laakkonen, Simo: Sota, ympäristö ja yhteiskunta. Teoksessa Simo Laakkonen & Timo Vuorisalo (toim.), Sodan ekologia. Nykyaikaisen sodankäynnin ympäristöhistoriaa (2007) eri kohdin; Nygård, Henry: Kuopasta kiertotalouteen. Suomen yhdyskuntajätehuollon historia (2016) lukuisin eri kohdin. Nygård selventää teoksessaan lainsäädännön vaiheita ja muutoksia erittäin tarkasti ja monipuolisesti. Myös Nygård (2018). 10 Teoksessa olevat sitaatit on otettu haastatteluista. 11 Nygård, Henry 2016; Toivanen, Kati 2017; keräyspaperista kts. www.metsateollisuus.fi/edunvalvonta/
186 Liitteet
ymparisto-ja-vastuullisuus/kiertotalous/kierratyskuitu-arvokas-raaka-aine/. 12 Heikkinen, Veikko & Loukola-Ruskeeniemi, Kirsi: Metallien jalostus Suomessa. Nykytila ja tulevaisuus (2015); Toivanen, Kati 2017; kts. myös Toivanen, Kati 2019 ja 2020; https://www.ssab.fi/ssab-konserni/tietoja-ssabsta/liiketoiminta/toimipisteita-ympari-maailman; https://www.ssab.fi/ssab-konserni/kestava-kehitys/kestava-tuotevalikoima/teraksen-elinkaari; https://teknologiateollisuus.fi/fi/ajankohtaista/artikkeli/outokummun-terastehdas-euroopan-suurin-materiaalien-kierratyslaitos; https://www.ovako.com/globalassets/downloads/ sustainability/ovako-2019-sustainability-report.pdf. 13 Heikkinen, Veikko & Loukola-Ruskeeniemi, Kirsti 2015; Nikinmaa, Timo: Kone- ja metallituoteteollisuuden visio 2025 (2014). ETLA Raportit No 28. http://pub.etla.fi/ ETLA-Raportit-Reports-28.pdf 14 Sähkö-, elektroniikka- ja tietoteollisuus SET, SE-romun kierrätyksen toteuttaminen, väliraportti 2.2.1999. 15 Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn toimialakatsaus (2019:1): saatavilla www.etla.fi/wp-content/uploads/ Etla-Toimialakatsaus-2019-1.pdf; Teknologiateollisuus 26.6.2019, teknologiateollisuus.fi/fi/elektroniikka-ja-sahkoteollisuus. Teknologiateollisuus ry on elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen vaikuttajaorganisaatio. Sillä on noin 1 600 jäsentä jotka edustavat elektroniikka- ja sähköteollisuutta, kone- ja metalliteollisuutta, metallien jalostusta, tietotekniikkaa sekä suunnittelu- ja konsultointialaa. Kts. teknologiateollisuus.fi/fi/teknologiateollisuus-ry. 16 Terminologiasta: ”E-waste is a term used to cover all items of electrical and electronic equipment (EEE) and its parts that have been discarded but its owner as waste without the intent of re-use. It is also referred to as WEEE (Waste Electrical and Electronic Equipment), electronic waste or e-scrap in different regions. E-waste includes a wide range of products– – -”. Baldé, C. P., Wang, F., Kuehr, R., Huisman, J: The Global E-Waste Monitor – 2014, United Nations University, IAS – SCYCLE, Bonn, Germany (2015), s. 12. 17 Kolme Global E-waste Monitor -raporttia (Baldé, C. P. et al) vuosilta 2014, 2017 & 2020. 18 Kotuksen mukaan virallinen kirjoitusasu on SERTY. Koska nimi kuitenkin esiintyy tekstissä erittäin usein, on perusteltua vaihtaa kirjoitusasuksi hillitympi ”Serty”. 19 Lassila & Tikanojasta kts. Koskivirta, Anu: Tarina arjesta. Lassila & Tikanoja 1905–2005 (2005), etenkin kolme viimeistä päälukua. 20 Ilmaisutapoja: SE-romu, SER, SER-laitteet. 21 Kts. ETK:n omat sivut https://www.etkry.com/ ja https://gotech.fi/jasenille/etk-ry/. 22 Valtioneuvoston asetus 852/2004, annettu
