Ihan peeaa – Paristojen ja akkujen tuottajavastuu

menneiden vastuiden clearingia ja keräysvastuiden aluejakoa, jonka seurauksena oli saatu vähennettyä Sertyn ylikeräystä ja toisaalta Neran alikeräystä näyttölaitteissa.69

Ihan peeaa – Paristojen ja akkujen tuottajavastuu

Sähkö- ja elektroniikkalaitteissa on runsaasti tavaraa, jossa käytetään paristoja ja akkuja. Paristot ja akut eivät kuitenkaan kuulu SER-keräykseen, eivätkä lain mukaan sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuuseen. Paristot ja akut tulee irrottaa laitteista ja toimittaa niille tarkoitettuun keräysastiaan. Siksi niiden keräys ja kierrätys koskee myös SER-tuottajayhteisöjä.

Vuoden 2008 Sertyn ja muiden tuottajayhteisöjen asialistalla olennaisina asioina olivat muun muassa paristot ja akut ja niiden tuottajavastuu EU-direktiivin mukaisesti. Jätelain muutos astui voimaan toukokuussa. Sen mukaan paristojen ja akkujen maahantuojien tai valmistajien tuli rekisteröityä joko Pirkanmaan ympäristökeskuksen tuottajatiedostoon tai erilliseen tuottajayhteisöön syyskuun alussa ja keräysjärjestelmä tuli käynnistää syyskuun lopulla. Vähittäiskauppojen tuli ottaa maksutta ja ilman ostopakkoa vastaan kuluttajien tuomat käytetyt paristot ja kannettavat akut heti keräysjärjestelmän käynnistyessä.

Keräysjärjestelmää pohdittiin useiden tuottajayhteisöjen yhteisvoimin, mutta neuvottelut eivät sujuneet ilman erimielisyyksiä. Maaliskuussa 2008 Serty, Nera ja Elker perustivat yhteistyöryhmän valmistelemaan akkujen ja paristojen kierrätysjärjestelmää. Työryhmään tuli myös kaupan edustajia, kuten Tradeka, RautaKesko ja Keskon logistiikka. Elker alkoi jo kesän alussa vetäytyä ja lopulta kesäkuussa irtautui työryhmästä kokonaan sillä perusteella, ettei hyväksynyt tuottajien velvollisuudeksi investoida kauppojen keräysastioita. Muu työryhmä jatkoi kuitenkin yhteistyötä, jotta aikataulussa pysyttäisiin.

Kannettavien akkujen ja paristojen tuottajavastuun järjestämiseksi perustettiin heinäkuussa 2008 akkujen ja paristojen tuottajien

toimesta Recser Oy, jolla on nykyään yli 700 jäsentä. Recser haluttiin alusta asti pitää erillisenä ja itsenäisenä, jotta sen hoidettavaksi voitaisiin siirtää paristojen ja akkujen tuottajavastuu. Recserissä oli perustaessa päätetty, että teollisuusakut tai autonakut eivät kuuluisi sen alaan, ainoastaan kannettavat akut ja paristot. Elokuun puolivälissä Recserin toimitusjohtaja Sakari Sainio arveli Uusiouutisissa tuottajayhteisön saamien ilmoitusten perusteella, että noin 250 yritystä tekisi sen kanssa tuottajavastuun siirtosopimuksen.

Jotta Recser Oy saisi virallisen tuottajayhteisöstatuksen, sen tuli PIR:n mukaan hankkia taakseen myös riittävä määrä SE-laitteiden maahantuojia ja valmistajia. Serty oli saanut tiedon European Recycling Platformilta (ERP), että myös Nera oli hankkeessa mukana. ERP:n Andreas Bohnhof viestitti Sertylle, että Nera, josta tuli toukokuussa 2009 nimenmuutoksen myötä ERP Finland,70 oli toteuttamassa omaa paristo- ja pienakkutuottajayhteisöä. Recser-suunnitelmissa oli useita erilaisia vaihtoehtoja, kuten yhteistyö Elkerin kanssa, missä tapauksessa palvelut ostettaisiin Elkeriltä. Pohdittiin myös, että perustettaisiin yksi P&A (paristot ja akut) -tuottajayhteisö, jonka perustaisivat SER-tuottajayhteisöt, ja materiaali jaettaisiin osa-alueisiin. Niistä Serty hoitaisi valkoisen linjan (kuten isot kodinkoneet), Nera ruskean (kuten televisiot ja pienkodinkoneet) ja Elker ICT:n (tieto- ja teletekniset laitteet).

PIR ei kuitenkaan olisi halunnut akkujen ja paristojen tuottajavastuuseen useita tuottajayhteisöjä, vaan toivoi, että asia hoidettaisiin järkevästi yhden tuottajayhteisön kautta. Uusiouutisissa kirjoitettiin elokuussa, että ympäristökeskuksessa oltiin huolissaan uuden lain toteutumisesta käytännössä: se oli saanut ilmoittautumiset vasta kolmelta tuottajalta ja kahdelta tuottajayhteisöltä. Viranomaistaholta epäiltiin, etteivät yritykset vielä tienneet riittävästi muutoksesta. Saman olivat Uusiouutisten mukaan huomanneet tuottajayhteisöjä valmistelevat toimijat, kuten lyijyhappoakkujen kierrätyksestä vastaava Akkukierrätys Pb Oy. Sen toimitusjohtaja Henrik Carlssonin mukaan suurin osa yrityksistä ei tiennyt tuottajavastuustaan vielä mitään, vaan monet pienet ja keskisuuret yritykset olivat asiasta ”onnellisen tietämättömiä”.

Serty päätyi elokuussa 2008 ilmoittamaan olevansa mukana Recser-hankkeessa ja pyytämään tuoreelta P&A-tuottajayhteisö Recseriltä tarjouksen paristojen ja akkujen kierrätyksestä. Sertyn omien jäsenten kannalta olennaista koko P&A-järjestelyssä oli se, että tiettyjen järjestelyjen kautta niiden ei tarvitsisi kuulua kahteen eri tuottajayhteisöön, vaan Sertyn jäsenyys riittäisi hoitamaan myös heidän P&A-tuottajavastuuvelvoitteensa.

Sertyssä pohdittiin myös sääntömuutosta siltä varalta, että sen täytyisi aloittaa oma P&A-toiminta. Tuohon aikaan näytti nimittäin siltä, että koko Recser-hanke mukana olevien toimijoiden laajoista erimielisyyksistä johtuen tulisi kaatumaan. Serty päätti sääntömuutoksen vuoksi pitää ylimääräisen kokouksen heti syyskuussa, normaalin syyskuun hallituksen kokouksen lisäksi. Ajoissa toimiminen olisi myös viisasta, jos Recser kenties kariutuisi ja tuottajavastuun hoitaminen tulisi yllättäen aloittaa. Syyskuun ylimääräisessä kokouksessa, johon osallistui muutamia hallituksen ulkopuolisten jäsenten edustajia, puheenjohtaja Lehtonen totesi Sertyn olevan lainsäädännön antamasta aikataulusta jäljessä kannettavien akkujen ja paristojen osalta. Sääntömuutoksen avulla voitaisiin kiriä hieman. Jäsenten ei kuitenkaan ollut pakko allekirjoittaa sopimusta paristojen ja akkujen tuottajavastuusta voidakseen olla tuottajayhteisö Sertyn jäseniä. Silloin Serty vain ei vastaisi heidän akuistaan ja paristoistaan, vaan muusta SE-romusta, kuten aiemminkin. Serty päätti myös ostaa Recserin osakkeita. Hallituksen esitys hyväksyttiin ja vahvistettiin vielä syyskokouksessa marraskuussa.

Recser-hankkeen neuvottelut olivat vaikeita niin SER-tuottajayhteisöjen kesken kuin laajemmallakin kokoonpanolla, jossa oli mukana myös Kaupan liitto.71 Laki ja asetus koettiin epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi esimerkiksi kulujaon osalta. Moniin käytännön kysymyksiin tarvittiin selvityksiä. Epäselvyydet koskivat muun muassa Recser Oy:n äänimääriä ja jakoperusteita, palveluhinnastoa, Recserin ja Elkerin välistä sopimusta, keräysastioita ja palveluiden mahdollista ostamista Recseriltä ilman varsinaista jäsenyyttä. Kaupan liitto ei vaikuttanut SER-puolen näkemyksen mukaan lainkaan innokkaalta toimimaan keräyspisteenä tai maksamaan mitään. Yksi suurimmista

erimielisyyksien aiheista neuvottelevien osapuolten välillä olivat keräysastiat. Vaihtoehdot koettiin liian kalliiksi. Myös keräyspisteiden määrä ja muoto aiheuttivat erimielisyyksiä. Neuvottelut menivät lopulta sen verran jumiin, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) määräsi osapuolet Etelärantaan saman pöydän ääreen.

Vielä elokuussa toiminnanjohtaja Timo Valkonen oli esittänyt Kehittyvä Kauppa -julkaisun haastattelussa, että akkujen ja paristojen tuottajavastuun toteutumisen suhteen oltiin hyvin aikataulussa, mutta ylimääräistä aikaa ei ollut. Kaupat saattoivat luottaa siihen, että tuottajat huolehtisivat vastaanottopisteet ja ohjeet kuntoon ennen kuin keräys alkaisi. Lokakuun lopulla 2008 Sertyn hallitus totesi, että kuluttajatiedotus ei ollut toiminut ja vain osa kaupoista oli hankkinut keräysastioita.

Kentältä kuului myös sikäli huolestuttavia uutisia, että eri tuottajia olisi ”paimenkirjeillä” pyritty pakottamaan liittymään tiettyihin järjestelyihin. Sertyn hallituksen jäsen Kari Kaipainen (Philips) huolestui asiasta ja ilmoitti Philipsin haluavan hoitaa P&A-raportoinnin Sertyn kautta. Tuolloin viranomaisohjeistus oli kuitenkin vielä koettu hieman epäselväksi. Alkuvuodesta 2009 tuli ilmi, että Sertyn jäsenille ei ollut jaettu oikeaa ja riittävää tietoa paristojen ja akkujen lainmukaisesta raportoinnista Recserille. Sen sijaan jäseniä oli neuvottu raportoimaan akuista ja paristoista vain Sertylle. Monet jäsenet ja kaupan järjestöt olivat olleet virheellisestä ohjeistuksesta yhteydessä Timo Laatikaiseen, joka oli juuri palannut takaisin Sertyn puheenjohtajaksi. Epäselvyys asetti Sertyn jäsenet sikäli varsin ikävään tilanteeseen, että ne voitiin näin tulkita vapaamatkustajiksi, velvoitteiden välttelijöiksi. Loppuvuodesta 2008 valitun Sertyn uuden hallituksen jäsenille Recser-tilanne oli sekava, mutta niin tuntui moni muukin asia olevan. Paristot ja akut kietoutuivat osaksi Sertyn isompaa ongelmavyyhtiä, joka alkoi vuoden 2009 aikana vähitellen huipentua ja lopulta aueta.72

Ratkaisuksi paristoja ja akkuja koskevaan asiaan hallitus velvoitti toiminnanjohtaja Valkosen välittömästi tiedottamaan jäsenistöä oikeasta ja lainmukaisesta tavasta raportoida paristot ja akut: oli rekisteröidyttävä Recseriin ja raportoitava myynti sen järjestelmään.

Hallitus päätti myös hylätä toiminnanjohtajan ehdotuksen oman rinnakkaisen ja täydentävän P&A-keräysjärjestelmän perustamisesta. Valkonen perusteli omaa keräysjärjestelmää tehokkuudella ja isompien akkujen aiheuttamilla ongelmilla. Hallitus taas katsoi, ettei omaa järjestelmää lähdetä edes suunnittelemaan, vaan keräys- ja kierrätyspalvelu ostetaan valmiina Recseriltä. Sertyhän oli jo sen osakas, ja kyseessä näytti olevan ainoa oikea tapa hoitaa P&A-tuottajavastuuvelvollisuus. Huhtikuun lopulla Sertyn hallitus antoi jäsenilleen suosituksia siitä, miten heidän kannattaisi missäkin tapauksessa hoitaa P&A-tuottajavastuunsa, materiaalista riippuen. Osa saattoi hoitaa vastuun Sertyn kautta, osan tuli rekisteröityä suoraan Recseriin.

Lokakuussa PIR puolestaan puuttui Sertyn raportointijärjestelmän ongelmiin. Serty puolestaan katsoi, että lisäraportointivelvoitteet poikkesivat alkuperäisistä raportointivelvoitteista eikä vastaavia ollut esitetty muille tuottajayhteisöille. Koska alkuperäiset ohjeet oli koettu tulkinnanvaraisiksi, käsittelijät olivat raportoineet ainakin kahdella eri tavalla. Sertyssä ihmetystä herätti se, miksi ERP:n edellisen vuoden vuosiraportti oli hyväksytty mutta Sertyn ei, vaikka näillä kahdella tuottajayhteisöllä oli samoja käsittelijöitä ja poikkeamia löytyi myös ERP:n raporteista. Serty totesikin, ettei sillä ole resursseja hoitaa jäsenistön tuottajavastuun raportointia viranomaisten vaatimalla tavalla. Siksi se suositteli kaikille liittymistä Recseriin, jotta P&A-vastuu tulisi hoidettua.

Paristot ja akut puhuttivat vielä vuoden 2009 marraskuun lopulla syyskokouksessa, sillä Sertyssä oli sisäisiä näkemyseroja siitä, miten asia tulisi saattaa loppuun. Uutta hakemusta Sertyn rekisteröimiseksi P&A-tuottajayhteisöksi ei ollut lähetetty PIR:lle. Puheenjohtaja Laatikaisen mukaan olisi viisasta lykätä hakemusta hieman vuoden 2010 puolelle, sillä viranomainen ei välttämättä ottaisi hakemusta käsiteltäväksi, kun se oli kohdistanut hallinnollisia moitteita Sertyn toimintaa kohtaan. Tämä oli vain puheenjohtajan käsitys, sillä viranomainen ottaa aina hakemukset käsiteltäviksi. Sertyn syyskokous päätti kuitenkin viipymättä velvoittaa hallituksen toimittamaan hakemuksen valvovalle viranomaiselle, vedoten P&A-raportoinnin ongelmiin ja epäselvyyksiin käsittelyssä ja kierrätyksessä. Käytännössä alkuvuodesta

2010 P&A-tuottajavastuu päätettiin sopia Recserin kanssa asiamies-malliseksi ja lähettää tässä vaiheessa Pirkanmaan ELY:ksi73 muuttuneelle viranomaiselle uusi tuottajayhteisöhakemus. Kuitenkin jo maaliskuussa, yhdistyksen ylimääräisessä kokouksessa hakemus päätettiin vetää mahdollisimman pian pois. Sitä ennen uusi toiminnanjohtaja Puumalainen oli soittanut valvovalle viranomaiselle, että ”Älä säikähdä, hakemus on sisässä mutta vedetään se pois kun saadaan tehtyä tästä päätös”.

Ylimääräinen kokous päätti vain asiamiesmallista, ja käytännön toimet olivat toukokuussa 2010 käynnissä. Asiamiesmallikin oli työläs, sillä jäseniä oli paljon. Serty joutui raportoimaan kaikkien jäsenten osalta Recserin järjestelmään niiden paristot ja akut. Serty päätyi suosittelemaan, että kaikki sen omat asiakkaat tekisivät itsenäisesti tuottajavastuun siirtosopimuksen Recserin kanssa. Tammikuun alusta alkaen 2011 Sertyn jäsenten P&A-tuottajavastuu siirtyi kokonaisuudessaan Recserille. Nykyisin kaikilla Sertyn jäsenillä, joilla on paristojen ja akkujen maahantuontia, on myös siirtosopimus Recserin kanssa. Sertyn nykyinen toiminnanjohtaja Arto Puumalainen on Sertyn esityksestä ollut tuottajayhteisö Recserin hallituksen jäsen toukokuusta 2010 lähtien.

Melkein puolet, noin 45 % rekisteröityneiden tuottajien Suomen markkinoille saattamista paristoista ja akuista päätyi keräykseen vuonna 2009, uutisoi Tee itse kesällä 2010. Recserin punamustat keräyslaatikot ja -tynnyrit löytyvät kaupoista ympäri Suomen. Recser Oy toimittaa vuosittain Pirkanmaan ELY-keskukselle tiedot kerätyistä ja markkinoille saatetuista paristoista ja akuista, ja valvova viranomainen tuottaa niistä tilastotietoa. Vuonna 2019 kerättyjen paristojen ja akkujen määrä kasvoi 9 % edellisestä vuodesta. Asukasta kohden paristoja ja akkuja kerättiin ison karkkipussin verran, noin 295 grammaa. Lainsäädännön vaatima 45 prosentin keräysvaatimus74 ylittyi.

Monien vuosien kokemuksesta ja tuottajayhteisöjen ja kaupan yhdessä tekemästä tiedotuksesta huolimatta myös P&A-keräyksellä on yhä omat ongelmansa, ja tietyt ongelmat toistuvat vuodesta toiseen. Niihin ei aina auta kuin humoristinen suhtautuminen:75

Serty, ihan romuna

Sertyn hallituksessa tapahtui runsaasti muutoksia ensimmäisinä vuosina. Osa muutoksista johtui siitä, että työpaikat tai vastuut saman yrityksen sisällä vaihtuivat, jolloin tuottajavastuuasiat siirtyivät uudelle henkilölle. Vaihtuvuuden aiheuttamaa tietovajetta pyrittiin ainakin talvella 2009 minimoimaan muun muassa siten, että virallisen hallituksen vaihdon jälkeen vanha hallitus osallistui uuden hallituksen ensimmäiseen kokoukseen.

Sen sijaan yritykset, joiden edustajia hallituksessa oli, eivät vaihtuneet niin usein. Markku Salovaaran jälkeen Sertyn puheenjohtajaksi valittiin syyskokouksessa 2007 Whirlpool Nordicin Hans Winterbäck-Kaski. Hän toimi puheenjohtajana vain vähän aikaa, tammikuun loppuun asti 2008. Tammikuussa 2008 Mika Lehtonen valittiin varapuheenjohtajaksi, ja sellaisena hän edusti Sertyä toukokuun 19. päivän vuosikokoukseen asti, jolloin hänet valittiin puheenjohtajaksi. Uudeksi varapuheenjohtajaksi tuli Hitachi Power Tools Oy:n Matti Ketola. Lehtosen puheenjohtajuuden jälkeen Sertyn hallituksen ohjaksiin tuli syyskuun 2008 päätöksellä uudelleen alkuvuosien pitkäaikainen puheenjohtaja Timo Laatikainen, joka oli ollut joitakin vuosia poissa kuvioista. Laatikainen on siitä lähtien hoitanut puheenjohtajan tehtävää. Myös tuottajayhteisön palveluksessa olleet assistentit olivat vaihtuneet muutamaan otteeseen.

Sertyn lakimies sanoutui irti alkuvuodesta 2009. Sertyn hallituksessa aiemmin Kaukomarkkinoiden ja Keskon edustajana mukana ollut oikeustieteiden lisensiaatti Markku Keinonen, tuolloin Ab Ausweg Oy:n palveluksessa, vieraili helmikuussa hallituksen kokouksessa esittelemässä itsensä. Hallitus päätti käyttää Keinosta asiantuntijana sopimuksiin, hallintoon ja toiminnan järjestelyyn liittyvissä asioissa. Helmikuun kokouksessa vieraili myös Sertyn suurimman operaattorin Kuusakosken edustajana Risto Pohjanpalo. Hänen puheenvuoronsa käsitteli pääasiassa WEEE-direktiiviin suunniteltuja muutoksia, metallihintojen vaikutuksia käsittelypalveluihin ja tilannetta kentällä. Pohjanpalon mukaan metallien hinnat olivat vaihdelleet paljon