Romurallista järkevään järjestelmään – Keräysverkosto ja -kalusto uusiksi

olivat suunnilleen kohdillaan. Tuottajayhteisöt pääsivät myös yhteisymmärrykseen suurien kodinkoneiden jako-osuuksien muuttamisesta vuoden 2013 alusta alkaen siten, että Elkerin (SELT) markkinaosuus huomioitaisiin kuukausittain. Markkinaosuudet olivat Elker 15 %, ERP 42,5 % ja Serty 42,5 %. Talous kehittyi vuonna 2012 hyvin, ja osasyynä oli juuri clearingin 2007–2011 saaminen kuntoon. Vaikka Sertylle kertyi maksettavaa miljoonan verran, oli sen ylijäämä vuodelta 2012 yli 800 000 euroa. Viranomaisten määrittelemä vakavaraisuusvaatimus oli kunnossa. Tästä eteenpäin clearing on toteutettu vuositasolla.

Jos SER-kertymien määrissä oli merkittäviä poikkeamia, oli taustalla yleensä jokin muutos toiminnassa tai määrittelyissä. Sertyssä tarkasteltiin kerätyn SERin määriä alkuvuodesta 2014. Kokonaisuudessa kertymät laskivat noin 18 %, mikä johtui pääasiassa jakosuhteiden muutoksissa LDA:ssa ja CRT:n määrien vähenemisestä. Sertyn alikeräys kasvoi, koska markkinaosuudet olivat muuttuneet. Sitä ei voitu kesken vuoden ennalta todentaa. Alikeräys päätettiin korjata vuosien 2014–2015 aikana keräysjärjestelmän aluejakomuutoksilla.

Tuottajayhteisöt joutuivat laatimaan uuden tuottajayhteisöhakemuksen toukokuun alkuun 2013 mennessä. Syynä uusille hakemuksille oli vasta voimaan tullut jätelain uudistus. Päätös Pirkanmaan ELY:ltä tuli 12. helmikuuta 2015, ja siihen asti oli voimassa alkuperäinen vuoden 2005 tuottajayhteisö-status.84

Romurallista järkevään järjestelmään – Keräysverkosto ja -kalusto uusiksi

Sertyn tekemän tappioselvityksen mukaan vuosina 2008 ja 2009 tehdyt aluejaot ja kuljetuskustannusten jaot olivat olleet alkujaan huonoja ratkaisuja, sillä ne kasvattivat yhdistyksen kustannuksia. Aluejaossa Serty vastasi joidenkin laitteiden kuten kylmälaitteiden ja kuvaputkellisten laitteiden keräyksestä niin, että Pohjois-Suomi ja osia eteläisestä Suomesta kuului sille, kun taas Keski-Suomesta aina rannikolta itärajalle muodostui kiila. Kuljetusten ongelmana oli myös se,

että pahimmassa tapauksessa yhdessä keräyspisteessä romua kävi noutamassa kolmen eri tuottajayhteisön autot aivan peräjälkeen. Turhien kulujen välttämiseksi olisi olennaista tehdä yhteisiä Logistiikka kokonaisuudes- kuljetussopimuksia. Siksi Serty lähti vuonna 2010 saan oli Sertylle ”kestämä- mukaan kaikkien muiden tuottajayhteisöjen kanssa tön” ja syynä kuljetuskus- logistiikkaprojektiin. Tavoitteena oli tehostaa niin tannusten kohoamiseen. keräysverkostoa kuin kalustoakin sekä SE-romun kuljetuksia. Sertyn teettämän selvityksen perusteella keräysverkosto oli osin tehoton siksi, että verkostossa oli liikaa päällekkäisiä kiinteitä pisteitä ja mobiilikeräys oli tehotonta. Kalusto taas oli monenkirjavaa, pääosin vuokrattua sekä mitoituksiltaan ja kooltaan osittain kustannustehotonta. Logistiikan järkeistämiseksi olisi syytä hankkia oma kalusto ja purkaa keräyspisteiden päällekkäisyyksiä. Lisäksi mobiilikeräyksiä kannattaisi tehdä vain silloin, kun siitä ei syntyisi kiinteitä kustannuksia tai se olisi muutoin kiinteää keräyspistettä edullisempaa. ERP Finlandilla, entisellä Neralla, tapahtui kuitenkin vuoden 2010 aikana henkilövaihdoksia. ERP halusi myös lisäselvityksiä ja laskelmia keräysverkostosta ja -kalustosta. Se hidasti hieman joitakin tuottajayhteisöjen yhteistyökuvioita, kuten valmistuneen clearingin hyväksyntää ja konttien hankintaa. Lopulta yhteinen kalustohanke meni hetkeksi kokonaan jäihin, sillä ERP vetäytyi. Sertyn puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja kertoivat hallitukselle joulukuun kokouksessa, että ERP oli ”pitänyt radiohiljaisuutta” eikä Laatikaisella tai Puumalaisella ollut koko joulukuun aikana ollut yhteyttä ERP:n puheenjohtaja Arto Arhipoffiin tai maajohtaja Ilpo Sillanpäähän. ERP:n uutena maajohtajana aloitti saman vuoden huhtikuussa Juha Rytkönen ja uutena puheenjohtajana Peter Schulman syyskuussa 2012. Elkerille puolestaan tuli uusi toimitusjohtaja Sakari Hietala maaliskuussa 2011 ja uusi operatiivinen päällikkö Tuomas Räsänen toukokuussa. SER-keräysverkosto oli laajuudeltaan Suomessa toimivien tuottajavastuuseen perustuvien erilliskeräysjärjestelmien joukossa keräyspaperin keräysverkoston jälkeen toisena, jos kauppakeräys otetaan mukaan laskuihin. Muutoin pakkaukset olisivat toisena keräysverkoston laa-

juudessa.85 Sertyn osalta SER-keräys jatkui ennätystahtia: keräysaste oli vuonna 2010 noussut 13 % edellisestä vuodesta. Tähän asti oli ajettu vähintään kolmasosa ajoista tyhjällä kalustolla. Sopimukset oli tehty vain Forssan käsittelylaitoksen ja Kuusakosken kanssa. Serty aloitti keväällä 2011 neuvottelut keräyspisteistä ja kuljetusyhteistyöstä L&T:n kanssa. Keräys- ja käsittely-yhteistyö aloitettiin myös Stena Technoworldin (STW) kanssa syyskuussa 2011, ja yhdeksi yhteistyökumppaniksi tuli myös Tramel Oy. Useampi yhteistyökumppani mahdollisti ajamisen lenkkinä, ja ajojärjestelijälle annettiin enemmän vapauksia suunnitella ajamiset itse, sillä ajojärjestelijä tiesi paremmin, mihin kannatti milloinkin ajaa. Muutos aiempaan oli siis vähintäänkin asenteessa: luotetaan yhteistyökumppaneihin ja siihen, että nämä osaavat tehdä kaikkia hyödyttäviä logistisia ratkaisuja.

Keräysverkoston kehittämistä ERP:n ja Elkerin kanssa jatkettiin jälleen toukokuussa 2011, kun henkilöstöasiat selkiytyivät. Sertyn omana tavoitteena oli, että yksittäisten jätelaitosten alueella olisi yksi tuottajayhteisö, joka vastaisi alueen kaikkien keräyspisteiden toiminnasta. Keräyspisteiden kiinteitä kustannuksia haluttiin pienentää vähentämällä omien keräysvälineiden määrää kolmasosalla vuoden 2010 tasosta. Lisäksi jos kaksi keräyspistettä sijaitsisi lähekkäin, toinen lakkautettaisiin. Keräysvälineitä vähennettiin siten, että useissa keräyspisteissä siirryttiin yhteisymmärryksessä kahden kontin ja avolavan sijaan yhden kontin käyttöön, jolloin yhteen konttiin pakattiin kaikki sähkö- ja elektroniikkaromu.

Jotkin käytännön toimintaan liittyvät prosessit kestivät vuosia ja muuttuivat vähitellen, sillä ne vaativat pohdintaa ja suunnittelua. Yksi merkittävimmistä muutoksista oli uuden kierrätyskaluston hankinta. Asiaa ajoi uusi toiminnanjohtaja. Kenties varovaisuuttaan hallituksen jäsenet eivät heti ajatukselle lämmenneet, mutta jälkikäteen katsottuna uuden kaluston käyttöönotto osoittautui taloudellisesti ja imagollisesti järkeväksi.

Hallitus päätti pyytää yhdistykseltä kevätkokouksessa 2010 lupaa hankkia omat keräysvälineet ja sai tähän valtuudet. Siihen asti käytössä olivat olleet Kuusakoskelta vuokratut välineet tietysti Kuusakosken

Suloinen Stella-koira HSY:n (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) keräyspisteellä. Kenties Stellan mankka oli jo parhaat päivänsä nähnyt. SER-tuottajayhteisöt tekevät paljon yhteistyötä kunnallisten keräyspisteiden kanssa. Kuva: SERTY. tunnuksilla. Ne alkoivat olla loppuun käytettyjä, ja lisäksi oli yleistä, että tunnetun ja suuren Kuusakosken luultiin vastaavan tuottajavastuusta, kun kerran sen kontit ja lavat pyörivät siellä missä tuottajavastuuta hoidettiin. Mielikuva luotiin varhain. Jo järjestelmän astuttua voimaan vuonna 2005 oli aihetta koskeneessa uutisoinnissa86 näkynyt kuvia kirkkaan sinisistä keräyskonteista, joissa luki isolla Kuusakoski.

Tärkeintä omien välineiden hankkimisessa olikin selkeys ja näkyvyys kentällä sekä jäsenille että käsittelijöille. Yhtenäisyyttä luotiin omalla SER-kierrätys-logolla, joka helpotti myös lain vaatimaa tiedottamisvelvoitetta. Myös menokuormat mahdollistuivat, ja siten kalustoa saatiin hyödynnettyä entistä enemmän. Lisäksi omaa keräyskapasiteettia saatiin nostettua jopa 25–40 % aiempaan verrattuna. Miinukseksi katsottiin vain omien konttien ja lavojen huolto, joka jäisi jatkossa tietysti ostajan vastuulle. Valtuuksien saamisen jälkeen oman

Vasemmalla ylhäällä: Tummanvihreä mallikontti vuodelta 2011 ja uusi, vaaleanvihreä kontti vuodelta 2014.

Vasemmalla keskellä: Uusia kontteja lähdössä Finncont Ympäristötuotteet Oy:n (kuvanottohetkellä vielä Flaaming Oy) pisteestä Lahdesta kohti keräyspisteitä.

Alhaalla SER-kontit maantiellä.

Oikealla ylhäällä: SERTYn yhteistyökumppani kuljetuspalvelut Jareks SER-konttia vaihtamassa.

Kuvat SERTY ja Mikael Mäkinen/Jareks Oy. keräyskaluston hankkimisessa kesti vielä useampi vuosi, sillä kyseessä oli merkittävä eikä aivan halpa projekti. Lopulta uusi keräyskalusto haluttiin saada vuoden 2014 loppuun mennessä ja tehdä se yhdessä ERP:n ja Elkerin kanssa. Lokakuussa 2013 tuottajayhteisöt järjestivät yhdessä tarjouskilpailun konteista ja avolavoista. Tarjouksia tuli runsaasti sekä vuokrauksesta että ostosta. Elkerin Sakari Hietala esitti tarjouskilpailun ratkettua konttien ja avolavojen hankkimista omaksi vuokrauksen sijaan. ERP ei kuitenkaan halunnut ostaa, vaan mieluummin vuokrata. Se jäikin lopulta pois yhteishankinnasta.87 Serty ja Elker kuitenkin tekivät laskelmia ja totesivat, että leasing tulisi monta sataa tuhatta euroa kalliimmaksi tulevan seitsemän vuoden aikana kuin omaksi ostaminen. Serty tilasi Elkerin kanssa yhdessä Flaaming Oy:ltä (nyk. Finncont Ympäristötuotteet Oy) 400 konttia ja 150 avolavaa vuoden 2014 alussa. Keräyskaluston uusiminen saatiin lopulta päätökseen ja kaikki uudet kontit käyttöön vuoden 2015 loppuun mennessä.

Kontti- ja avolavainvestointi osoittautui taloudellisesti kannattavaksi jo parin vuoden jälkeen. Tavoitellut suuremmat kuormapainot toteutuivat, ja vuosi 2016 olikin ensimmäinen vuosi kokonaan uudella kalustolla. Vuosina 2013–2016 kuljetuskustannukset laskivat yhteensä arviolta noin 30 %. Säästöjä kertyi satoja tuhansia euroja. Kilpailuttaminen ja toiminnan muokkaaminen oman tarpeen mukaan on ollut helpompaa, kun ei ole ollut samanlaista riippuvuutta palveluntarjoajaan kuin aiemmin. Kuljetuskalustosta on tullut Sertylle eräänlainen verkostojohtamisen työkalu.

Merkittävä osa keräysverkostoa ja koko toiminnan jouhevuutta on operaattoriyhteistyö. Yleisesti ottaen Sertyn ja operaattoreiden yhteistyö on sujunut hyvin. Tuottajayhteisöt eivät tosin ole aina olleet esimerkiksi erilaisten kierrätettävien raaka-aineiden parissa toimivien suosiossa, sillä niitä on pidetty ”kermankuorijoina”. On pohdittu, mihin tuottajayhteisöjä oikein tarvitaan, kun materiaalin arvo on positiivinen. Periaatteessa niitä ei tarvitakaan mihinkään, mutta sitten kun ollaan toiminnanjohtaja Puumalaisen sanoin ”tuolla jossakin Savukoskella tai jos mahdollista, syrjemmällä, niin ei sinne kukaan mene, tai se maksaa paljon. Kuka sen maksaa?” Tuottajayhteisön kollektiivisessa toiminnassa kulut jaetaan tasaisesti ja kierrätys toteutuu. Todennäköisesti kaikki haluaisivat toimia Lahti–Tampere-akselilla, pääkaupunkiseudulla tai Oulu–Jyväskylä-alueella, ja ”muista pohjoisista suoalueista ei ole niin väliä, tuottajayhteisöt voivat hoitaa”.

Romukauppiaidenkin näkökulma on ymmärrettävä, mutta välissä on lainsäädäntö. Serty on käynyt keskustelua myös Suomen Romukauppiaiden Liiton kanssa. Liiton toiminnanjohtaja Riikka Kinnunen nosti myös esiin romualan näkemyksen siitä, että tuottajat sanelevat asioita. ”Tottakai ’sanelemme’ asioita, jotka ovat meidän päätösvallassamme”, on Sertyn kanta. Osin kyse lienee toimintamallien muutoksesta ja siitä, miten käytännöt muuttuivat kun Serty hankki omat keräysvälineet. Tällä hetkellä seuranta on tehokkaampaa, eikä eteen enää tule tilanteita, joissa Sertylle tuli lasku, mutta maksaja ei tiennyt, mitä se oli ostanut.

Toisinaan tuottajayhteisöjen ja operaattoreiden välille syntyy näkemyseroja aikatauluista tai hinnoista. Joskus esimerkiksi hinnanmuutokset ovat tapahtuneet Sertyn näkökulmasta yksipuolisesti ja vastoin sopimuksia, jolloin on jouduttu navat vastakkain. Serty on ollut yhteistyössä Stenan kanssa pariinkin otteeseen. Ensimmäisellä kerralla yhteistyön päätti Serty alle kahden vuoden jälkeen. Syynä oli Sertyn käytännön keräys- ja käsittelytoiminnan ajautuminen Stenan toimesta ongelmiin kesällä. Loppukesästä ”koko Suomi lomailee”, mutta Sertyllä oli menossa vuoden vilkkain jakso. Kesän kiireet toivat toisinaan eri yhteyksissä esiin myös kauppiaat, kuten hämeenlinnalai-

nen Musta Pörssi -kauppias Janne Kuittinen Kaupantekijä-lehdessä kertoi: elektroniikka täytti Kuittisen myymälän takapihan keräyspisteen kontin 1–3 kertaa kuussa ja etenkin kesän lopulla, kun ihmiset uusivat isokokoisia kylmälaitteita. ”Sadot pitää saada talteen ja vanha pakastin simahtaa helteessä”, lehteen haastateltu Kuittinen selvensi. Kauden kiireisyys oli siis laajalti tiedossa. Puumalainen oli tiedustellut Stenalta, miten nämä aikoivat varautua vuoden kiireisimpään aikaan ja tavaramäärän kaksinkertaistumiseen. Stenalla siirryttiin heinäkuuksi yhteen vuoroon, mutta vakuutettiin, että asiat ovat hoidossa. Sertylle oli kuitenkin kyseessä vuoden vilkkain kuukausi, kapasiteetin puolitus käsittelyssä ei tuottajayhteisön näkökulmasta voinut tulla kyseeseen. Heinäkuuta oli mennyt viikko, kun ajojärjestelijä ilmoitti Puumalaiselle, ettei Stena voinut enää ottaa kylmälaitteita käsiteltäviksi, koska heidän pihansa oli täynnä. Ripeiden puhelinsoittojen ja järjestelyiden avulla Puumalainen sai järjestettyä kylmälaitteiden käsittelyn Vantaan sijaan Forssaan ja sumaa voitiin alkaa purkaa. Lomien jälkeen Stenalta tuli ilmoitus käsittelyn jatkamisesta normaalisti, mutta Serty oli jo ohjannut käsiteltävät kylmälaitteet muualle. Sopimus purettiin myöhemmin, ja siihen vaikuttivat myös muut ilmenneet vaikeudet.

Yhteistyö jatkui jälleen vuosikymmenen puolivälin jälkeen, kun Stena tuli mukaan suurten kodinkoneiden kierrätykseen. Viimeisin Sertyn ja Stenan yhteistyörupeama päättyi koronaviruksen globaalin leviämisen myötä keväällä 2020, mutta yhteistyö on sittemmin jälleen jatkunut.89

Myös tuottajat haluavat toimia oikein. Kuitenkin tuottajavastuutaholla pohditaan, miten kävisi, jos tuottajavastuuvelvollisuus loppuisi lyhyellä varotusajalla ja alkaisi perustua vapaaehtoisuuteen.90