Teksti | Risto Murto, lohjalainen biologi
Lohjan luonto lumoaa
Lohjansaaressa kasvaa somessa hehkuteltu Suomen kaunein tammi keskellä tiheää istutuskuusikkoa. Tammen jyhkeä olemus sammalpeitteisine vankkoine oksineen jättävät tutustujalle ikimuistoisen mielihyvän. Kuva: Lohjan kaupunki
Hyvä matkailija. Onnittelut siitä, että olet
valinnut Lohjan retkeilykohteeksi. Et suinkaan ole ensimmäisiä, sillä Lohjan seutu on
rikas aluskasvillisuus on aina häkellyttävä näky mihin vuodenaikaan tahansa.
Itse pähkinäpensas on jo monelle aivan
pensaan pähkinät, ns. hasselpähkinät. Muista, että niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.
jo varhain ainakin 1800-luvun lopusta läh-
uusi tuttavuus. Se muodostaa usein laajoja
edustajia kuin myös luonnon kauneuden ja
ta satoja kauniisti kaartuvia pensasryhmiä, ns.
Lohjan upeat jalopuulehdot isoine tammi-,
neista juurivesoista lähtee useita erillisiä ran-
tä hemiboreaalisesta kasvillisuusvyöhykkees-
tien vetänyt puoleensa niin tieteen ja taiteen
luonnon rauhaa rakastavia ystäviä. Lohja on
ennen kaikkea tunnettu rehevästä lehtoluonnosta, kalkkikallioista, Lohjanharjusta ja Uudenmaan suurimmasta järvestä Lohjanjärvestä saaristoineen. Nähtävää siis riittää.
Lohja on poikkeuksellisen rehevää seutua.
Sen huomaa heti, kun tulee tänne muualta
Suomea. Siitä minua muistutti jälleen kerran kaksi biologikollegaa, jotka tulivat kyläilemään ja ensitöikseen ihastelivat seudun rehevyyttä ja
lajiston runsautta. Etenkin monet sadat pähki-
näpensas- ja jalopuulehdot sekä lehtoluonnon
16 Opas | Guide 1/2021
yhtenäisiä kasvustoja, joissa saattaa olla usei-
Suuria jalopuita
runnoja. Maanalaisesta kehämäisesti kasva-
lehmus- ja jalavapuineen muistuttavat mei-
koja ympyränmuotoisesti. Kun keskiosa kuo-
lee, niin ulkoreunalta kasvaa uusia rankoja.
Tästä nimitys runna. Pensaaksi se on kookas, ja voi usein kasvaa yli viisi metriä korkeak-
si. Yksittäinen ranka elää verraten nuoreksi, vain vajaa 60-vuotiaaksi, mutta itse yksilön
tiedetään eläneen maanalaisen osansa turvin
samalla kasvupaikalla reilusti yli 2000 vuottakin. Ennen vanhaan lohjalaisten lapsien jouluherkku oli omalta seudulta kerätyt pähkinä-
tä, joka ulottuu vain Suomen lounaisosaan. Tätä herkkua et ihan helpolla löydä muualta
Suomesta. Karkalin luonnonpuiston ja Torholan luolan luontopolun varrelta voit helposti löytää näitä jalopuita. Siellä luolan suuaukon
edustalla voit ihailla erittäin harvinaista kynäjalavaa, joka kasvaa isokokoisen tammen
hellässä huostassa. Edetessä polkua eteenpäin vastaan tulee ehkä Lohjan kauneimmat
lehmus- eli niinipuuryhmät pitkine suorine
