Aikamatkalla Hyrsylän Mutkassa

Aira Samulin istuu Hyrsylän Mutkan pihalla sodassa kaatuneiden ja sotaorpojen kunniaksi pystytetyn muistomerkin jalustalla. Sotilaspatsas kuvaa Aira Samulinin Viktor-isää, joka selvisi talvisodasta mutta kaatui jatkosodassa.

Teksti | Annikki Oikkonen kuvat | Hyrsylän Mutka Oy

Lohjalla, Hyrsylän kylässä sijaitseva Aira Suvio-Samulinin kotimuseo on ainutlaatuinen kulttuurikohde. Neljän vuosikymmenen aikana rakennettu kokonaisuus sisältää muun muassa useita historiallisia näyttelyjä, muistorikkaita lelumuseoita ja lukuisia antiikkikokoelmia. Matkailukohde on ryhmille tilauksesta avoinna ympäri vuoden. Aira Samulin kertoo Hirsilinnan tunnelmallisessa tuvassa tarinoita matkan varrelta.

Miten Hyrsylän Mutka sai alkunsa? ”Olen kotoisin rajantakaiseen Karjalaan jääneestä Hyrsylänmutka -nimisestä paikasta. Rakas kotikyläni oli kuin Kalevala, jossa alkuperäiskansa oli elänyt jo vuosisatoja ja jossa muinaishistoria oli vahvasti läsnä. Vanhat perinteet lauluineen, itkijänaisineen ja suomalaisugrilaisine kielineen kuuluivat arkeen.” ”Viipurilaiset sukulaiset toivat kotiimme tuulahduksen Suomen kansainvälisimmästä kaupungista, jossa oli hienoja muotiliikkeitä ja asui hienoja ihmisiä. Sain voimaa tästä erilaisten elämäntapojen vastakohtaisuudesta ja vahvasta kulttuuriympäristöstä. 1980-luvun alussa kuulin Saukkolassa olevasta Hyrsylä nimisestä kylästä ja halusin rakentaa tänne vanhan perinteen mukaisen talon muistomerkiksi kotiseudun alkuperäiskansoille. Tuhat vuotta vanhaa, isältä pojalle periytynyttä rakennuskulttuuria edustava Hirsilinna valmistui uusista hirsistä museoksi vuonna 1983. Hirsilinnassa on kolme kerrosta. Ylimmän kerroksen kahvitupaan mahtuu 100 henkilöä. Alakerrassa on nukkemuseo, ryijynäyttely, Disney-kokoelma ja Barbie-juhlanäyttely.” Mistä pihapiirin muut rakennukset ovat peräisin ja mitä niissä on? ”Rakennukset ovat peräisin neljältä eri vuosisadalta. 1700-luvun aitat siirrettiin Pohjois-Karjalasta. Aitoissa on esillä Wanhat käsityöt -näyttely ja valtavasti talonpoikaisantiikkia. 1860-luvulla rakennetun Wanhan hirsitalon pelastin Hyrsylän kylästä ennen polttopuiksi joutumista. Historiallinen talo rakennettiin vanhoista hirsistä tälle tontille, joka oli aikoinaan kuulunut kyseisen talon maihin. Talo liittyy keskeisesti kylän kulttuurihistoriaan, joten pidän rakennuksen pelastamista ja siihen liittyvien tarinoiden taltioimista merkittävänä kulttuuritekona. Talossa on esillä muun muassa antiikkileluja, opetustauluja ja 50-luvun luokkahuone. Talon suojissa on myös Marski-, Lotta-, ja sotamuseot. Isossa salissa pidämme Aira Samulin Säätiön vaihtuvia näyttelyitä ja yläkerrassa on kirpputori.”

Uusin rakennus, esteetön Airan vanhuudenkoti valmistui vuonna 2010. Talon turvallisuusteknologia tukee mahdollisimman pit-

Ruusukupit tuovat Airalle mieleen lapsuuden ajan Karjalan ja siellä kasvavat villiruusut. Nukkemuseo syntyi ensimmäisenä. Nuket herättävät kävijöissä terapeuttisia muistoja.

kää kotona asumista. ”Yhden huoneista olen omistanut viipurilaisille sukulaisille. Toiseen kokosin näyttelyn valokuvista, jotka nappasin mukaani 12 -vuotiaana sodan syttyessä.” Mikä innosti keräilemään valtavia kokoelmia useasta eri aiheesta? ”Keräily alkoi muutamasta nukesta, jotka halusin pelastaa joutumasta pahan kynsiin. Halu suojella nukkeja johti niiden hankintaan kirpputoreilta, huutokaupoista ja antiikkimarkkinoilta, kaikkialta, mihin niitä oli tuotu myytäväksi. Nukkemuseo oli ensimmäinen kokoelma, joka lähti vauhdilla kasvuun Hyrsylän Mutkassa. Olen tehnyt 1960-luvulta lähtien ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja nuket liittyvät myös siihen. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen on yksi elämäni tärkeistä ohjenuorista. Nallet tulivat mukaan aloittaessani Lastenklinikoiden kummina 1990-luvulla. Tällä hetkellä Hyrsylän mutkassa on noin 500 nukkea ja satamäärin antiikkinalleja ja muita lelukokoelmia. Talonpoikaisantiikki, Arabian astiat ja oman lapsuuteni ajalta muistorikkaat ruusukupit ovat kertyneet kokoelmiksi vuosikymmenten kuluessa. Otan aina tilanteesta vaarin, kun jotain kiinnostavaa osuu kohdalle.”

Onko historian arvostaminen ja sukurakkaus kodin perintöä? “Lähihistoriasta ei kotona puhuttu, mutta Lotta-aatteen ja halun vaikuttaa aatteenpalosta imin jo äidinmaidossa. Minut kasvatettiin lottakäskyjen mukaisesti vastuuntuntoiseksi ja kestäväksi. Iloinen elämänasenne, sitkeä elämänhalu ja pienten asioiden huomaaminen ovat geeniperintöä ja elämässäni punaisena lankana. Sota-aika vaikutti arvomaailmaani ja jätti elinikäisen jäljen, sillä isä kaatui jatkosodassa. Olen pikkulotta, lotta, sotaorpo ja sotaveteraani. Sain kunnianosoituksena Vuoden Lotta 2021 nimityksen Lotta Svärd Säätiön täyttäessä sata vuotta tänä vuonna. Hyrsylän Mutkan pihalla olevat muistomerkit ovat kunnianosoituksia sodassa kaatuneille ja sotaorvoille sekä sotainvalideille. Muistomerkit kertovat omalta osaltaan sota-ajasta ja historiasta tuleville sukupolville.”

Mitä Hyrsylän Mutka sinulle tänä päivänä merkitsee? “Ennen korona-aikaa Hyrsylän Mutka oli minulle suuri ilonaihe, sillä siitä oli tullut varteenotettava matkailukohde. Tällä hetkellä tunnen suurta huolta siitä, miten tämä paikka saadaan pidettyä pystyssä, sillä poikkeusaika on vaikuttanut kävijämäärään dramaattisesti koko matkailualalla. Hyrsylän Mutkassa on vieraillut vuosien varrella noin 300 000 kävijää ja nyt paikalle uskaltautuu vain muutama. Pandemia-aikaa voi verrata sota-aikaan, sillä kaikki voi muuttua hetkessä emmekä tiedä mitä huominen tuo tullessaan.”

Miltä Hyrsylän Mutkan tulevaisuus näyttää? “Hyrsylän Mutkan omistaa nykyisin Aira Samulinin Säätiö. Hyrsylän Mutka Oy ylläpitää kohdetta. Poikani ja lapsenlapseni jatkavat työtä säätiön hallituksessa ja osakeyhtiössä. Olen iloinen siitä, että jälkipolvi arvostaa mahdollisuutta tehdä töitä Hyrsylän Mutkassa, ottaa vastuuta ja haluaa kehittää kohdetta. Kannustan heitä, mutta en edellytä oman työni jatkamista. Luotan, että säätiö tekee oikeita ratkaisuja ja toivon että tehdyn työn arvo ymmärretään tulevaisuudessa laajemmin ja myös yhteiskunnalliset tahot tukisivat tätä arvokasta kulttuurityötä.”

Aira on hankkinut Hyrsylän Mutkan lottamuseoon muun muassa kaksi lottapukua ja muuta esineistöä. Lotta Svärd Säätiö valitsi Airan Vuoden Lotaksi 2021 kiitoksena lapsesta asti tehdystä lottatyöstä.