Kärkölän kyläkirkko - Lohjan seurakunnan pienin kirkko

Kärkölän kyläkirkko

– Lohjan seurakunnan pienin kirkko

Kärkölän kyläkirkko on tunnelmallinen pieni puurakennus. Kuva: Lohjan seurakunta

Pusulan Kärkölänmaa sai kiinteän asutuksen 1760-luvulla. Vuonna 1783 lääninhallitus antoi Kärkölän uudisasukkaille muuttokirjat taloihinsa, mikä tarkoitti asumisoikeutta. Samana vuonna Turun tuomiokapituli antoi luvan saarnahuoneeseen ja hautausmaahan.

Rakentaminen alkoi vasta kuudenkymmenen vuoden päästä. Kirkon rakentamiseen osallistui koko kylä. Työpäivät jyvitettiin manttaalien mukaan. Hirret saatiin kyläläisten metsästä ja naulat sekä saranat taottiin kylän pajassa. Penkeissä on pieniä eroja, koska talot ovat veistäneet omat penkkinsä. Kirkon seinään on tuntematon rakentaja kirjoittanut punaliidulla: ”Vuona 1840 on Tämä herran huone alustettu 1842 on Tämä sitten valmiksi satu”.

Samalla varmistui alueen kuuluminen Lohjan seurakuntaan ja Pusulan kappeliin. Lohjan kirkkoherra, lääninrovasti von Pfaler vihki kirkon ja hautausmaan 5.3.1843. Kirkkoa alkoi hoitaa kyläläisten muodostama saarnahuonekunta, joka valitsi johtajakseen kirkkoväärtin eli kirkkoisännän. Ensimmäinen tie kylän läpi valmistui vasta 30 vuotta myöhemmin, vuonna 1870.

Kirkon vanhimmat esineet saatiin lahjoituksina ympäröivistä seurakunnista. Tilaa ei ole muutettu rakentamisen jälkeen. Vierailija köisesti taiteilija itse otti taulun mukaansa, kun hänet kotiutettiin 6.12.1941. Kärkölästä muuttaneet saivat ostaa sen Jaatiselta vuonna 1948. Kylässä 1920-luvulla toiminut opettaja teki aloitteen. Vuonna 1948 kyläläiset järjestivät kirkolleen 100-vuotisjuhlan, joka oli sodan vuoksi viivästynyt. Kylän naiset kutoivat juhlaa varten matot, joiden loimet oli tehty omassa kylässä kasvatetusta pellavasta ja kuteet saatu niinipuusta (metsälehmus) otetusta kuidusta. Arvokkain lahja oli kuitenkin alttaritaulu, joka kirkosta oli puuttunut. Kirkon vierellä olevaa hautausmaata on jo ennen kirkon valmisvoi kuvitella tunnelmia 200 vuoden takaisis- tumista käytetty hautaukseen. Kellotapuli on sa hämärissä ja lämmittämättömissä Herran rakennettu vuonna 1848. Kerrotaan, että siihuoneissa. Saarnastuoli on saksalaista mallia hen asti kirkonkello oli kiinnitettynä kahden 1600-luvun alkupuolelta. Tammisaaren his- koivun väliin. 1860-luvulla hankittiin toinen toriassa kerrotaan, että kappalainen Nils Sti- kirkonkello. Kärköläläiset vastasivat kyläkirgelius osti vanhan puukirkon saarnastuolin, kon hoidosta 130 vuotta, minkä jälkeen hoikoska Tammisaaren 1691-1694 rakennettuun tovastuu oli Pusulan seurakunnalla. kivikirkkoon haluttiin uusi. Hän oli syntynyt Vuoden 2013 alussa Kärkölän saarnahuoPusulassa ja lahjoitti saarnastuolin sinne. Kun neen ja hautausmaan omistus siirtyi saarnaPusulan vuonna 1838 valmistuneeseen uuteen huonekunnalta Lohjan seurakunnalle. Kyläkirkkoon hankittiin uusi saarnastuoli, vanha kirkosta tuli yksi Lohjan seitsemästä kirkosta. lahjoitettiin Kärkölään. Puiset patsaat ovat Lohjan seurakunta remontoi saarnahuoneen 1700-luvulla Lohjan kirkosta ensin Pusulaan Museoviraston valvonnassa vuonna 2016. Sen lahjoitettuja. Nykyinen kirkkolaiva on kopio vaaliminen on kunnianosoitus 1700-1800-lu1990-luvulla murron yhteydessä hävinneestä kujen raivaajille ja heidän työlleen tulevien suesineestä. Laivassa oli vuosiluku 1688. Peri- kupolvien hyväksi. Kärkölän kirkko sijaitsee mätiedon mukaan se oli Tammisaaren kirkosta. osoitteessa Kärköläntie 1380, 03850 Pusula.

Alttaritaulun maalasi taiteilija Eeli Jaatinen lokakuussa 1941. Aiheena on ”Jeesus tyynnyttää myrskyn Genetsaretin järvellä». Jaatinen maalasi sen sodan keskellä Terijoen kirkon sakastissa. Taulu siirrettiin Helsinkiin turvaan sotatoimiKirkon sisätila on hirsipintainen eikä siellä ole sähkövaloja tai lämmitystä. Kuva: Torsti Salonenalueelta. Todennä-