Opas • Guide 1/2021 by Pertti Vihonen Oy

OPAS•GUIDE SUOMEN OPASLIITON JÄSENLEHTI 1/2021

Kirkko, kaivos ja kotiseutu Valtakunnalliset opaskoulutuspäivät ja Suomen Opasliiton kevätliittokokous Lohjalla 23.-24.4.2021

2 Opas | Guide 1/2021

PÄÄKIRJOITUS | LEDAREN

Turvallisesti oppaan matkassa Tuetaan toisiamme ja pidetään yhteyttä Korona on opettanut meitä oman ja toisten ihmisten terveyden vaalimisen tärkeydestä. Suojaamalla itsemme ja pitämällä huolta hygieniasta ja etäisyyksistä suojaamme samalla muita, meille läheisiä ihmisiä ja tuiki tuntemattomia. Viime vuosi oli monella tapaa haastava, raskas ja huolien täyttämä. Mutta vaikeat ajat helpottavat aina. Kevät

on monella tapaa uuden alku, niin tänäkin vuonna. Koronarokotteet auttavat vähitellen maailmaan uuteen, helpompaan elämään viime vuoteen verrattuna.

Kiitos Lohjan oppaille Suomen Opasliiton liittokokouksen ja valtakunnallisten

opaskoulutuspäivien suunnittelemisesta ja järjestämisestä. Toivottavasti päivät on mahdollista pitää ja pääsemme jälleen tapaamaan toisiamme. Tänä keväänä tapahtuman

rajoittaminen yksipäiväiseksi on perusteltu. Ohjelma on siitä huolimatta saatu mielenkiintoiseksi.

Kiitos luottamuksestanne ja tuestanne valitessanne minut uudeksi puheenjohta-

KUKA OLET VIRPI JOUTSA? Olen opettaja Raumalta. Asun rivitalossa

jaksi. Aloitan kauteni hyvän hallituksen ja pätevän toimistosihteerin kanssa. Odo-

kävelymatkan päässä Vanhasta Raumasta.

sa on lisäksi päteviä asiantuntijajäseniä. Heistä löytyy kokemusta ja osaamista – ja

tynyt 34-vuotisen urani aikana. Rakkain harras-

hyväksi. Pyrimme kehittämään Suomen Opasliittoa tämän päivän vaatimusten ja

ollut opastaminen ja opasyhdistystoiminta

tan työskentelyä hallituksen jäsenten ja heidän varajäsentensä kanssa. Toimikunnis-

Opettamiseen, lapsiin ja nuoriin en ole kylläs-

mikä tärkeintä – halua tehdä yhdessä työtä matkailun ja kaikkien Suomen oppaitten

tukseni on jo kahdenkymmenen vuoden ajan

mahdollisuuksien osoittamaan suuntaan unohtamatta kaikkea sitä, mikä on hyväksi

Raumalla. Eurajoen oppaana olen ollut viisi

ja toimivaksi todettua.

vuotta.

Virpi Joutsa

Opaskurssille lähdin mukaan siinä vaihees-

Suomen Opasliitto ry. puheenjohtaja

sa, kun omat kolme lastani olivat sen verran isoja, että itsellekin jäi aikaa harrastaa. Minua

Tryggt med guiden Låt oss stödja varandra och hålla kontakten

kiinnosti työskennellä myös aikuisten parissa. Opaskurssi alkoi itselle sopivaan aikaan – ja tämä harrastus onkin vienyt minut mennessään. Intoa on riittänyt sekä matkailualan opiskeluun että yhdistystoimintaan aina Suomen

Korona har lärt oss om vikten av att vårda vår egen och andras hälsa. Genom att

Opasliittoa myöden. Olen saanut tutustua

te samt främlingar. På många sätt var förra året utmanande, tungt och oroväckande.

rikastuttanut elämääni valtavasti.

Koronavacciner hjälper gradvis världen till ett nytt, lättare liv jämfört med förra året.

Suurta iloa minulle tuottavat myös kuusi las-

möte och nationella guideutbildningsdagar. Förhoppningsvis är det möjligt att hålla

ja se, että saan olla mukana heidän elämäs-

skydda oss själva och ta hand om hygien och avstånd skyddar vi andra, våra närmas-

Men svåra tider går alltid över. Våren tänker man vara en början, det är det också i år. Tack till Lojo guider för planering och organisering av Guideförbundets förbunds-

dagarna och vi får träffa varandra igen. I vår är det motiverat att begränsa händelsen

lukuisiin oppaisiin ympäri Suomen – ja se on

tenlastani, heidän jatkuva intonsa oppia uutta sään, niin arjessa kuin juhlassa.

till en dag. Ändå har programmet blivit intressant.

Tack för ert förtroende och stöd i valet av mig som ny ordförande. Jag börjar min

mandatperiod med en bra styrelse och en kvalificerad kanslisekreterare. Jag ser fram

emot att arbeta med styrelseledamöter och deras suppleanter. Dessutom har kommittéerna kvalificerade expertmedlemmar. De har erfarenhet och kompetens — och viktigast av allt — viljan att arbeta tillsammans för turismen och alla finska guider. Vi

strävar efter att utveckla Guideförbundet enligt dagens krav och möjligheter, utan att glömma allt som har varit bra och genomförbart.

suomenopasliitto.fi

Virpi Joutsa Finlands Guideförbund rf. ordförande Opas | Guide 1/2021 3

Kohtaamisiin Lohjalla! Lohjan Oppaat ry järjestää tänä keväänä ensimmäistä kertaa valta-

kunnalliset opaskoulutuspäivät Lohjalla. Varaus keväälle 2021 tehtiin jo hyvissä ajoin, aikana, jolloin sanasta korona tuli mieleen vain lautapeli.

Päivien järjestämisestä innostuttiin useammastakin syystä. Keväällä 2017 alueellemme valmistui 22 uutta auktorisoitua matkailuopasta, joiden myötä toimintaamme saatiin uutta tarmoa ja energiaa.

Totesimme yhdessä, että täällä Lohjallahan voimme viedä matkailijat maan alta aina taivaisiin! Tämän kokemuksen haluamme tarjota

opaskoulutuspäivillä myös vieraillemme, kun johdatamme teidät ensin perjantai-iltana kiven sisään Tytyrin Elämyskaivokseen ja lauantaina puolestaan avautuvat, jos ei taivaan portit, niin ainakin Lohjan kes-

kiaikaisen Pyhän Laurin kirkon portit professori Markus Hiekkasen esitelmän myötä.

Tiesitkö muuten, että kotiseutuliike sai alkunsa Lohjalla vuonna

Vi möts i Lojo

menneisyyttä, nykyisyyttä ja tulevaisuutta kohtaan alueen omia eri-

Lohjan Oppaat ry ordnar den här våren för första gången nationella

matkailuoppaiden tehtävään. Kuulemme aiheesta lisää lauantaina, kun

god tid, en tid, då ordet corona endast förde tanken till ett brädspel.

1894? Kotiseututyön tehtävänä on herättää kiinnostusta alueen

tyispiirteitä kunnioittaen ja vaalien. Sama kuvaus toimii hyvin myös oman yhdistyksemme jäsen, tutkija Torsti Salonen, johdattaa meitä

guideutbildningsdagar i Lojo. Bokningen för våren 2021 gjorde vi i

kotiseututyön saloihin.

Inspirationen till anordnandet av dagarna baserade sig på flera or-

Vuosi 2021 on yhdistyksemme juhlavuosi, sillä kesäkuusssa Lohjan

der på vårt område, vilket ledde till att vår verksamhet fick ny kraft

Oppaat ry:n perustamisesta tulee kuluneeksi 40 vuotta. Hieno sattuma on, että tähän samaan vuoteen ajoittuu myös Lohjan Asun-

tomessut, jonka messualue edustaa sitä meille tyypillistä lohjalaista asumista, jossa sekä Lohjanjärvi että palvelut ovat lähellä.

Kesän asuntomessujen yhtenä kantavana teemana on kohtaamiset.

Tarve aitoihin vuorovaikutteisiin kohtaamisiin on vain kasvanut ko-

ronarajoitusten myötä. Kohtaaminen on myös avainasemassa matkailuoppaan työssä, jossa vain aidolla läsnäololla voi luoda ainutkertaisia ja ikimuistoisia elämyksiä.

Kohtaamisiin siis Lohjalla! Sari Heikkilä puheenjohtaja Lohjan Oppaat ry

saker. Våren 2017 utexaminerades 22 nya auktoriserade turistgui-

och energi. Vi konstaterade tillsammans att här i Lojo kan vi föra

turister från underjorden ända till himmelen. Den här upplevelsen

vill vi erbjuda även åt våra gäster på guideutbildningsdagarna. Vi för er på fredagskvällen ner i stenriket, till Tytyris upplevelsegruva och

på lördagen öppnas, om inte himmelens portar, så åtminstone Lojos medeltida Heliga Lars kyrkas portar via professor Markus Hietanens föreläsning.

Visste ni, att hembygdsrörelsen fick sin början i Lojo år 1894?

Hembygdsarbetets uppgift är att väcka intresse för områdets för-

flutna, nutid samt framtid. Det gäller även turistguidernas uppgift. Ni hör mera om detta på lördagen, när vår egen föreningsmedlem,

forskare Torsti Salonen leder oss in i hembygdsarbetets hemligheter. År 2021 är jubileumsår för vår förening. I juni i år är det 40 år se-

dan Lohjan Oppaar ry grundades. I år hålls även Lojo bostadsmässa. Mässområdet visar det typiska sättet att bo i Lojo, Lojosjön och servicen är nära.

Ett tema för sommarens bostadsmässa är mötande. Behovet av

samspel har bar ökat på grund av coronabegränsningarna. Mötande är även i nyckelposition i turistguidens arbete, som endast med verklig närvaro kan skapa en unik och oförglömlig upplevelse. Tills vi möts i Lojo! Sari Heikkilä ordförande Lohjan Oppaat ry

4 Opas | Guide 1/2021

Välkomna till insjöstaden! Lojo är en insjöstad. Arvet från istiden har gett oss Lojoåsen, som

dammar upp vattnet till den stora Lojosjön. Ordet Lojo på finska Lo-

hja tror man att kommer från det urgamla ursprungsordet, som betyder sjö. Insjöns avgivna värme och den kalkrika jorden gör Lojo till en

unik grönskande bygd. En sådan här natur hittar du ingen annanstans. På grund av åsen, sjöarna, naturresurserna och de goda kommuni-

kationerna blev Lojo den finska industrins vagga. Till exempel gruvin-

dustrin är i Lojo Finlands äldsta. Fortfarande finns i stadens centrum en verksam kalkgruva. Vid kalkgruvan finns den verksamma upplevelsegruvan som berättar den extremt intressanta historien om tidigare

generationers arbete för att bygga upp vårt land – naturligtvis via en bra guides berättelser.

Lojoborna är i dag ungefär 46 000. En stor del av de i arbetsför ål-

der får i dag sitt levebröd från olika industribranscher, men vid sidan

om industrin har Lojo utvecklats även till ett mångsidigt köp- och ser-

vicecentra. Lojos läge cirka 45 minuters resa från huvudstadsregionens

Tervetuloa järvikaupunkiin! Lohja on järvikaupunki. Jääkauden perintönä olemme saaneet Lohjanharjun, joka patoaa vedet suureksi Lohjanjärveksi. Sanan ”lohja” ar-

vellaankin juontuvan ikivanhasta kantasanasta, joka tarkoittaa järveä. Järven tarjoama lämpö ja kalkkiperäinen maaperä tekevät Lohjasta ainutlaatuisen rehevän. Tällaista luontoa et löydä muualta.

Harjun, järvien, luonnonvarojen ja hyvien kulkuyhteyksien varassa

Lohjasta tuli suomalaisen teollisuuden kehto. Esimerkiksi kaivosteolli-

dragkraft, gör den till en attraktiv hemort för både företag och invånare. Lojo har med tanke på sin storlek ett speciellt aktivt händelse-

och kulturliv. Vi är mycket glada över, att vi får vara värd för Finlands

Guideförbunds guideskolningsdagar 2021. Till god mänsklighet och

liv hör förståelse för hur vi som individer är kopplade till vår historia

och omgivning. Här gör guiderna ett betydelsefullt arbete som berikar människolivet.

Jag önskar alla deltagare på guideskolningsdagarna välkomna till Lojo! Mika Sivula Lojos stadsdirektör

suus on Lohjalla Suomen vanhinta. Edelleen kaupungin keskustassa on

toimiva kalkkikivikaivos. Sen yhteydessä toimiva elämyskaivos kertoo äärimmäisen mielenkiintoista tarinaa menneiden sukupolvien työstä

maamme rakentamiseksi - luonnollisesti hyvän oppaan sanoittamana. Lohjalaisia on tänä päivänä noin 46 000. Suuri osa työikäisistäm-

me saa tänäkin päivänä elantonsa eri alojen teollisuuden palveluksessa, mutta sen rinnalle on kehittynyt myös monipuolinen kaupan ja palveluiden keskittymä. Lohjan sijainti noin 45 minuutin matkan päässä pääkaupunkiseudun imusta tekee siitä houkuttelevan kotipaikan niin yrityksille kuin asukkaillekin.

Kokoisekseen kaupungiksi Lohjalla on erityisen aktiivinen tapahtu-

ma- ja kulttuurielämä. Olemme tavattoman iloisia, että saamme tarjota puitteet Suomen Opasliiton opaskoulutuspäiville 2021. Hyvään ihmisyyteen ja elämään kuuluu ymmärrys siitä, kuinka yksilöinä kytkeydymme historiaamme ja ympäristöömme. Tässä oppaat tekevät merkityksellistä ja ihmiselämiä rikastuttavaa työtä.

Toivotan kaikki opaskoulutuspäiville osallistuvat tervetulleeksi Lohjalle! Mika Sivula Lohjan kaupunginjohtaja Opas | Guide 1/2021 5

Matkailuhelmi Mustion Linna on itse nähtävä ja koettava – sen tiesivätMustion jo entisaikojen kuninkaat ja tsaaritkin! Matkailuhelmi Linna on itse nähtävä ja koettava – sen tiesivät jo entisaikojen kuninkaat ja tsaaritkin!

Opas Guide 1/2021 3 Pääkirjoitus: Turvallisesti oppaan matkassa - tuetaan toisiamme ja pidetään yhteyttä 4

Kohtaamisiin Lohjalla!

Tervetuloa Järvikaupunkiin!

Lohja - lumoava järvikaupunki

Lohjan kivikirkko - keskiajan aarre

Kiven kertomaa

Lohjan luonto lumoaa

Lohjan Arboretum Magnolia

Lohjansaari vie irti arjesta

Oppaat ja kotiseututyö

Vehreä keidas kaupungin kainalossa

Korsuista lottiin ja pommisuojarealismiin

Kirkko, kaivos ja kotiseutu

Elias Lönnrotin tie

Lohjan erilaiset kirkot

Majoitu mukavasti Vivamossa

Kärkölän kyläkirkko - Lohjan seurakunnan pienin kirkko

– Lohjanjärven rannalla

Lohjan arkkitehtuurin helmiä

Historiallinen ruukkiympäristö – kuin saapuisi toiseen maahan! Historiallinen ruukkiympäristö – kuin saapuisi toiseen maahan! Museo - Yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista! Museo - yksi Suomen arvokkaimmista kartanoista! Mielenkiintoinen, säihkyvä, traaginenkin historia ja tarinat! Mielenkiintoinen, säihkyvä, traaginenkin historia ja tarinat! Englantilaistyyppinen suuri, hurmaava ja lumoava puisto -vapaa pääsy! Englantilaistyyppinen suuri, hurmaava ja lumoava puisto - vapaa pääsy! ankrouvi - Palkittu ja tunnustusta saanut ravintola, makuja jotka jäävät mieleen! Linnankrouvi - palkittu ja tunnustusta saanut ravintola, makuja jotka jäävät mieleen! Uniikit hotellihuoneet sekä kokous- ja juhlatilat historiallisissa rakennuksissa! Uniikit hotellihuoneet sekä kokous- ja juhlatilat historiallisissa rakennuksissa! Katettu kesäteatteri - unohtumattomia elämyksiä satumaisessa ympäristössä! Katettu kesäteatteri - unohtumattomia elämyksiä satumaisessa ympäristössä!

Mustion MustionLinna Linna- Mustio - MustioManor Manor- Svartå - SvartåSlott Slott Hållsnäsintie 89, Raasepori Hållsnäsintie 89,10360 10360Mustio, Mustio, Raasepori info@mustionlinna.fi info@mustionlinna.fi +358(0)1936231 +358(0)1936231 www.mustionlinna.fi www.mustionlinna.fi Magnificent hospitality since 1792. Magnificent hospitality since 1792.

Majoitus- ja ravintolapalvelut Rantasauna ja uinti Kirja- ja lahjatavaramyymälä Opastetut Vivamokierrokset Raamattukylän musiikkinäytelmät Lastenkyläpäivät

42 Tervetuloa kokemaan järven lumo 2021 Asuntomessuille Lohjalle 44

Kahvia, kulttuuria ja kuohuviiniä

Lohjanjärven ympäristön kartanoista

Aikamatkalla Hyrsylän Mutkassa

Satumaisia kylpyläelämyksiä presidenttikylässä

Suomen Opasliitto

Julkaisija/Utgivare Suomen Opasliitto ry www.suomenopasliitto.fi Tuottaja/Producent Lohjan Oppaat ry www.lohjanoppaat.fi Päätoimittaja/Chefredaktör Virpi Joutsa Toimituskunta/Redaktion Lohjan Oppaat ry: Virve Haahti, Heikki Hanhimäki, Päivi Landén, Annikki Oikkonen, Torsti Salonen

Pyydä tarjous, suunnitellaan mukava retki Lohjalle. puh. 0207 681 760, vivamo@sana.fi Vivamontie 2, 08200 Lohja, vivamo.fi

6 Opas | Guide 1/2021

Ilmestyminen/Utgivning Kaksi kertaa vuodessa/Två gånger per år Paino/Tryckeri Eura Print Oy, Eura Taitto/Layout Pertti Vihonen Kansikuva/Pärmbild Virve Haahti ja Päivi Landén ISSN 0788-2386

Opas | Guide 1/2021 7

Teksti |Minna Ermala, matkailupäällikkö, Lohjan kaupunki

Yksi Lohjanjärven kesäisistä erikoisuuksista on järvenselällä kelluva lauttaravintola Kaljaasi. Kuva: Lohjan kaupunki

Lohja - lumoava järvikaupunki Lohja on lumonnut ohikulkevia matkailijoita pauloihinsa jo

keen. Usein saammekin palautetta matkailijoilta, kuinka

talla sekä Suomen vanhimman kirjallisen merkinnän omaa-

tasosta, kohteliaisuudesta ja sydämellisyydestä. Lohjalaiset

kohta 700 vuoden ajan. Olemme paikkakuntana Top 5 lisvissa paikkakunnissa, että Suomen suosituimman kesämökkipaikkakunnan listalla. Lohja täyttää 700 vuotta kahden

vuoden päästä 2023 ja kesämökkejä täältä löytyy peräti 8500 kappaletta. Lohja on ollut Kuninkaantien tärkeä risteys-

yllättyneitä he ovat matkailu- ja palveluyrittäjien palveluasukkaatkin ovat palautteen mukaan paljastuneet erittäin

lämpimiksi ja hyväksyviksi ja tilaisuuden tullen tekevät parhaansa vieraiden viihtymisen hyväksi.

Matkailun tulo- ja työllisyysselvitysten perusteella tär-

ja kauppapaikka sekä aikanaan, kun lännen suunnasta on

keimmät syyt saapua Lohjalle matkailemaan ovat tapah-

järvenä yhdessä alueen rauta- ja kalkkiesiintymien kanssa,

toimesta tapahtumatarjontaa mm. Jääkaruselli -talvitapah-

saavuttu Suomeen. Lohjanjärvi, Etelä-Suomen suurimpana

ovat luoneet ympärilleen paljon teollisuutta ja teollisuuden avulla alueen vauraus on päässyt kehittymään. Järvi ja järveä ympäröivä Keski-Eurooppalaisia vivahteita tarjoava

upea luonto on tarjonnut virkistysmahdollisuuksia suurten

läheisten kaupunkien stressaantuneille ihmiselle kautta aikojen. Perinteinen teollisuus on yhä olemassa, mutta tärkeä teollisuuden kasvu on tapahtunut viime vuosina erityisesti matkailu- ja palvelusektorin toimialalla.

Lohjalaisia ihmisiä kuvaillaan monesti sanoilla vaatima-

ton ja pänkki (itsepäinen). Tämä ehkä selittänee sen, että

Lohjaa ei kovin kuuluvasti kehuskella asumis- tai matkailupaikkakuntana. Jotkut saattavat jopa pohtia, halutaanko

tämä helmi pitääkin vain omana salaisuutena. Tavallista on, että täällä luotetaan palvelun kokemisen vahvaan tuntojäl-

8 Opas | Guide 1/2021

tumat ja luonto. Olemme kehittäneet Lohjan kaupungin tumalla sekä heinäkuisella Järvifestarilla. Näiden lisäksi on syksyinen Omenakarnevaali ja joulukuinen Menneen ajan

Joulumarkkinat. Näihin kaikkiin tapahtumiin saapuu perinteisesti tuhansia kävijöitä ja usein myös ulkomaita myöten. Suomen suurimmaksi luokkakokoukseksi on tituleerattu

SSO:n järjestämä Lohjan Rantajamit tapahtuma heinäkuun alussa. Suurimpien tapahtumien lisäksi Lohjalla on valtavan aktiivinen urheiluseurojen toiminta ja yksi Suomen johta-

vista urheiluopistoista Kisakallio. Näiden toimijoiden vuoksi meillä on ammattitaitoista ja innokasta väkeä toteuttamaan

erilaisia kansainvälisen tason urheilukilpailuja ympäri vuoden. Tapahtumatarjontaa täydentää vielä suuri joukko muita

harrastuslajeja agilitysta käsityöhön ja kalastuksesta purjehdukseen, joiden innostamina väkeä liikkuu Lohjalle tasai-

seen tahtiin. Erityisen rikkauden kulttuuripuolen tarjontaan

antavat oma useampia maailmantähtiä Hartwall Areenalla

säestänyt kaupunginorkesteri ja Lohjan teatteri, joka vakuuttaa taidoillaan joka produktiossa.

Luonto on viime aikoina tarjonnut monille hengittävän

ja helpottavan hetken arjen ja ympäröivän tilanteen paineessa. Lohjalla on useita luontopolkuja päiväkäyntien piristeeksi. Karnaistenkorpi, Karkalinniemi, Lahokallio, Liessaari, ja

Lohjanharju vain muutamia mainitakseni. Lohjanharju on

aivan kaupungin keskustan kupeessa oleva upea osa Salpausselän harjumuodostelmaa ja mäntymetsineen tarjoaa suojaisan siimeksen kävelijöille ja lenkkeilijöille mutta myös uutuutena tarjolla vauhdikkaampaa menoa haastavan MTB -radan reitillä. Ainakin yli 400 vuotta vanha Paavolan tammi

Lohjansaaressa, on kasvanut yhdeksi Suomen suositelluimmaksi selfien kuvauspaikaksi Visitfinlandin mukaan. Ehkäpä tämä aikoinaan jo Järnefeltiä, Sibeliusta ja Lönnrotiakin

puhutellut ympäröivä ja inspiroiva luonto on edelleen yksi

Korkeatasoinen kahvilakulttuuri kuuluu lohjalaiseen elämään ja kesäisin kahvilat laajenevat terasseille. Kuva: Lohjan kaupunki

luovuuden tärkeä alkulähde asukkaillemme.

Palvelutarjonnasta on nostettava yksi sektori ennen muita

esille, kahvilatarjonta. Lohjasta puhutaankin myös kahvilakaupunkina. Meillä on kaksi omaa paahtimoa ja reilusti yli

20 kahvilaa. Täällä vietetään myös omaa kahvilapäivää aina

kesäkuussa. Lohjalle on kehitetty herkkusuiden ostettavaksi oma kahvi, tee ja suklaa. Paikkakunnan kahviloiden taso on

korkea ja joka viikonpäivälle löytyy paikka, missä voi tavata

ystäviä kahvikupposen ja herkullisten leivonnaisten äärellä.

Liekö sitten hyvän kahvin voimalla, mutta Lohjan mat-

kailu on tilastojen valossa kehittynyt erittäin vauhdikkaasti

viimeisen kymmenen vuoden aikana. Keskimäärin Suomen matkailutulo on kasvanut n. 5.5.% vuodessa, kun Lohjalla

tuo luku on yli 7%. Sijainti suurten talousalueiden keskellä, hyvä saavutettavauus ja aktiivinen yrityselämä mahdollistavat noususuhdanteisen kehityksen. Lohjalle hyväksyttiin syksyllä 2020 uusi elinvoimaohjelma tähdäten vuoteen

2025. Lohjan matkailun tärkeimmät kehittämiskohteet jatkossa ovat luontoreittien saavutettavuus ja palvelut, Tytyrin

Elämyskaivos ympärivuotisuus ja sisältöyhteistyö, matkailijoiden viipymän kasvattaminen mm. kansainvälisen kasvun

myötä sekä vastuullisen ja kestävän matkailun kehittäminen. Teemme Lohjana vahvasti yhteistyötä Visitfinlandin

kahden suuralueen Helsinki ja Saaristo & rannikko kanssa. Central Baltic- ohjelman hankkeessa Rural Lifestyle, olemme kehittämässä kansainvälistä markkinointia yhdessä Viron, Latvian, Ruotsin ja Ahvenanmaan kanssa. Uskon vahvasti matkailussa laajaan yhteistyöhön ja sen vuoksi toimin

myös tällä hetkellä Uudenmaan liiton matkailuasiantunti-

jaryhmän puheenjohtajana. Vain laajemmalla yhteistyöllä,

voimme varmistaa riittävät resurssit ja tarjota alueellemme

saapuville matkailijoille kestäviä ja ainutlaatuisia kokemuk-

sia. Kaikkein tärkein on paikallisten toimijoiden ja julkisen sektorin saumaton yhteistyö yhteisiä tavoitteita kohden, mikä mielestäni tällä hetkellä on Lohjalla erittäin hyvällä pohjalla.

Erittäin hienoa, että Lohjan Oppaat ry yhtenä tär-

keimmistä yhteistyökumppaneistamme sai 2021 SuoKeskiajalta periytyvät Menneen ajan joulumarkkinat kirkon ympärillä kuuluvat vuosittaisiin tapahtumiin. Ohjelmalliset perinnemarkkinat kokoavat parisataa myyjää ja 20 000-30 000 kävijää yhden joulukuisen viikonlopun aikana. Kuva: Lohjan kaupunki

men Opasliiton oppaat Lohjalle kouluttautumaan.

Toivon, että kohtaamiset täällä jättävät teillekin vahvan

myönteisen tunnejäljen ja saavutte vielä uudelleen vie-

raaksemme, vaikka jo ensi kesänä Asuntomessujen aikaan! Opas | Guide 1/2021 9

Teksti | Markus Hiekkanen, Filosofian tohtori, professori

Lohjan kivikirkko – keskiajan aarre

Lohjan 1400-luvun lopulla muurattu kirkko lähiympäristöineen. Vielä nykyisen kaupunkimaiseman keskeltä rakennus kohoaa massiivisena ja majesteettisena vierellään kellotapuli, jonka kivinen alaosa on lähes yhtä vanha kuin kirkkorakennus. Kuva: Lohjan seurakunta

Jos jonkin rakennuksen voi Suomessa ilmaista viettävän edelleen onnellista, pitkää ja näkyvää elämää, niin se on Lohjan kirkko. Pyhän Laurentiuksen nimikkokirkkoa käydään katsomassa niin sen valtavan koon, upean arkkitehtuurin kuin ainutlaatuisten kalkkimaalaustensa takia. Tässä artikkelissa esittelen muutaman aiheen rakennuksen ja koko sen paikan vetovoimasta. Jo Lohjan kirkollisen paikallisyhteisön ikä ja

neet katolisen kirkon Suomen lähetyshiippa-

kirkon rakentamiseen, koristamiseen ja yl-

seurakunnaksi jo Suomen 40 vanhimman ver-

ja Lohjan seudun talonpoikien johtoväki toi-

kirkkoherran ylläpitoon verovaroilla ja vir-

sijainti herättävät huomiota. Alue perustettiin taisensa joukossa noin vuosien 1220 ja 1250

välissä. Perustamisasiakirjan lienevät laati-

10 Opas | Guide 1/2021

kunnan1 piispa Tuomas avustajineen yhtenä

sena osapuolena. Tuossa sopimuksessa olennaisia osia olivat pitäjäläisten sitoutuminen

läpitoon sekä sitoutuminen oman papin eli ka-asunnon, siis pappilan, rakentamisella ja

ylläpidolla. Viime mainitussa tärkeintä oli

pappilan perustaminen kaikkine rakennuksineen sekä pelto- ja muine maineen. Pappilan

paikka on mitä luultavimmin pysynyt samana tähän päivään asti, joskin monet rakennussukupolvet ovat seuranneet toisiaan ja sen teh-

täväkin on nykyisin toimia Lohjan museona. Sen paikka siis palautuu kirkkorakennuksen paikan kanssa noin 800 vuoden taakse.

Tuolloisella nykyistä paljon pienemmällä

Uudellamaalla Lohja sijaitsi sen koillisella äärilaidalla, vastassaan Hämeeseen asti kurottu-

va erämaa. Sen eteläpuolisella Suomenlahden rannikkokaistalla levittäytyivät nauhana Karjaan, Inkoon ja Kirkkonummen pääosin ruotsinkieliset seurakunnat. Lohjan asutus oli val-

taosin suomenkielistä, ja kielellisesti se tulikin

pitkään olemaan poikkeus koko maakunnassa. Lohjan seurakunnan virallisen aseman tul-

tua vahvistetuksi oli alueen asukkailla edes-

sään työurakka, jonka kaltaista ei aikaisemmin ollut koettu: oli raivattava kirkon ja pappilan

alue sekä ryhdyttävä rakennustöihin. Eritoten puinen kirkkorakennus oli kooltaan ja piirteiltään kokonaan uudenkaltainen, sellaista näillä seuduilla ei ennen ollut nähty. Siksi myös

rakennusorganisaatio oli mutkikkaampi kuin

mikään aiemmin koettu – talonpoikien omat

kotituvat ja muut rakennukset olivat teknii-

kaltaan helppoja ja kooltaan helppotekoisia, yhden perheen tehtäviä. Julkiset työt vaativatkin pitäjän kaikkien, luultavasti ainakin

50 talon, työpanoksen. Kaikki oli aloitettava lähes tyhjästä, joskin katolisen kirkon johto

Maarian pitäjän Koroisissa sijaitsevassa kes-

kuksessa auttoi kokemuksellaan ja ohjeillaan. Luultavasti olikin seurakunnan ensimmäinen

Kirkon länsisivu alkuperäisine tiilikoristeluineen, sisäänkäynteineen ja ikkuna-aukkoineen. Rakennuksen kaikki ulkoseinät olivat 1800-luvulle asti rapattuja ja kalkkivärillä valkoisiksi siveltyjä, ehkä myös koristemaalauksin korostettuja. Kuva: Lohjan seurakunta

tehtävä tässä kirkkojen – ja muidenkin suur-

1250. Tieto rakennusajasta on kuitenkin ai-

taan lienee ollut varsin pieni, tuskin neljännes-

kelmiin ja työnjakoon perehtyneen rakennus-

tää, että perusteltu mahdollisuus Lohjan seu-

oli huolellisesti veistetty sileiksi – talonpoi-

rakennusten – suunnitteluun, kustannuslasmestarin palkkaaminen. Hän tulikin sitten

olemaan se henkilö, joka hoiti niin arkkitehtuurisuunnittelun, sisustuksen, rakennusmateriaalien hankinnan organisoinnin, insinöö-

naiseksi kadonnut. Sen verran uskaltanee väitrakunnan perustamisen 800-vuotisjuhliin on

joko kuluvalla 2020-luvulla tai kahdella seu-

raavalla vuosikymmenellä – valinta on vapaa. Kirkkorakennuksen ulkonäöstä ei ole ole-

tä nykyisestä kivikirkosta. Seinien hirsipinnat

kaistaloissa hirret jätettiin pyöreiksi. Melko

varmasti käytettiin katon peittona paanuja, jotka nekin olivat tuolloin ennennäkemätön

ilmiö Lohjan maisemassa ja samalla viesti an-

risuunnittelun, työlistat ja monet muut asiat,

massa minkäänlaisia tietoja, mutta kirkollisen

ihmiset monissa toimistoissa.

historia antavat kuitenkin hyvät mahdollisuu-

kirkko oli käytössä? Tästä ei ole tietoja. Se on

1200-luvun alkupuolen kirkkoarkkitehtuuria

pahimmassa tapauksessa salama saattoi polt-

joista kustakin nykyisin vastaavat kymmenet

Lohjan seurakunnan ensimmäinen kirk-

korakennus rakennettiin lyhimmillään yhden

vuoden, enimmillään muutaman vuoden aikana. Työ on voitu tehdä jo 1220-luvulla, mutta

mahdollisesti myös 1240-luvulla. Kaikki riippuu siitä, minä vuonna seurakunta virallisesti

perustettiin – joka tapauksessa ennen vuotta

arkkitehtuurin ja uskonnollisen sisustustaiteen det tehdä vertailuja. Niinpä on varmaa, että

luonnehti kokoero niin sanotun runkohuoneen eli seurakuntalaisten tilaksi tarkoitetun

kirkkosalin ja sitä pienemmän kuorirakennuk-

sen eli alttaripalvelusta varten tarkoitetun tilan välillä. Rakennuksen kokonaislaajuus puoles-

tiikin Rooman tiilikatoista.

Kuinka pitkään Lohjan ensimmäinen

voinut olla käytössä vuosikymmeniä, mutta

taa sen jo vihkimisvuonnaan. Tai se oli rakennettu huonosti ja jouduttiin jonkin vuo-

sikymmenen jälkeen korvaamaan uudella. Tai seurakunnan väkiluku kasvoi odottamattoman nopeasti, mikä vaati suurempaa kirkOpas | Guide 1/2021 11

muutama vuosi aikaisemmin. Vesikattorakenteet tehtiin noin 1476–1478, ja päätykolmiot 1480-luvun alussa.

Lyhyesti ilmaistuna kivikirkon rakennus-

kokonaisuus on vuosien 1470 ja 1490 välistä. Rakennushankkeeseen on varmasti kuu-

lunut myös sisustussuunnitelma. Esimerkiksi

alttarit lienee rakennettu heti, kun vesikatto oli pystytetty, siis 1470-luvun lopussa. Näistä

alttareista löydettiinkin jäännöksiä 1960-luvun lopun kaivauksissa. Nykyinen alttari sijaitseekin suunnilleen alkuperäisen pääalttarin paikalla. Autuaan Neitsyt Marian alttari

taas on sijainnut pohjoisen pilaririvin itäisimmän pilarin juurella – sen paikan osoittaa nyKirkkosali saarnatuolista kohti länsilounasta. Taustalla urkulehterin alapuolella on läntinen sisäänkäynti, jonka kautta vähäisempi väki astui kirkkoon messun alkamista odottamaan, vasemmassa reunassa taas pääsisäänkäynti, jota rälssin edustajat ja maata omistavat talonpojat saivat käyttää. Kaikki seinä- ja holvipinnat, yksinpä pilaritkin on koristeltu kalkkimaalauksin 1510-luvulla. Kuva: Lohjan seurakunta

koa. Kaikki tämä jää arveluksi, mutta aina-

insinööritaitoa vaativat kantavuuslaskelmat ja

voi uuden puukirkon rakentamiselle esittää.

hyväksyttää seurakunnassa ja Turussa.

kin yhden kohtuullisen varman ajanjakson

Viimeistään vuoden 1300 tienoilla levisi ni-

muotoili kustannusarvion. Tämä kaikki täytyi Edelleen oli pitäjänväelle annettava yk-

mittäin katolisessa kirkossa uusia kirkollisia

sityiskohtaiset ohjeet rakennusmateriaali-

Se edellytti papin lähentymistä seurakun-

rakennuspaikalle, ja ohjeiden noudattamista

käytäntöjä esimerkiksi saarnaamisen alalla. talaisiin ja sitä, että kirkkotilan muoto suosi saarnaa. Tämä johti siihen rakennustyyppiin, joka sittemmin luonnehtii nykyistäkin

kivikirkkoa nimittäin suorakaiteenmuotoinen

pohjakaava. Sitä on ehkä seurannut muutama uusi kirkkosukupolvi – kaikki puusta mutta epäilemättä muuten keskenään erilaisia sekä

en, kuten puun, kivien ja hiekan, tuomisesta

oli valvottava – kaikki eivät suinkaan kiiruh-

seurakuntien tapaan päätöksen hylätä puun

käyttö rakennusmateriaalina ja rakentaa kirkko kivestä. Tämä kirkko on se, joka edelleenkin hallitsee Lohjan maisemaa.

useita vuosia.

Kivikirkon rakentamisen aika tunnetaan

1980-luvulle asti, kirkkoa pidettiin 1300-luTapio esitti rakennusajaksi arvion 1400-luvun

viimeisestä neljänneksestä. Muutamaa vuotta myöhemmin arveli tämän kirjoittaja vaihto-

tuomiokapitulin kanssa sekä hankkia raken-

nusmestari, joka suunnitteli rakennuksen, laati

12 Opas | Guide 1/2021

kohdalla. Aidan pohjois-eteläsuuntaista linjaa osoittaa massiivinen Kristusta ristillä esittävä veistos, triumfikrusifiksi, joka hankittiin

tai lahjoitettiin kivikirkkoon pian sen valmistumisen aikaan jälkeen.

Sisustussuunnitelman mukaan hankit-

ta, kuten kunniaistuimet sekä alttari- ja pylahjoituksina esimerkiksi Tottin kuuluisalta rälssisuvulta. Toisaalta kirkkoa sisustettiin

myös seurakunnan aikaisempiin puukirkkoihin hankituilla rakenteilla. Muutamat niistä

ovat voineet olla jo 1200-luvun alkupuolelta, osa taas 1300-luvulta ja 1400-luvun alkupuolelta. Tästä rikkaasta sisustuksesta on nykyisin jäljellä vain rippeitä.

Viimeistään kirkon ollessa tällä tavoin val-

tiuksen suojelukseen. Kirkkosalin sisäseinissä

Asia ratkesi vuonna 2003 tehdyllä laajal-

niiden vertailuun perustuvalla tutkimuksel-

Ensin asia täytyi virallistaa Turun piispan ja

la päätellä sijainneen itäisimmän pilariparin

mahdollisena.

puolella. Päätös ei kuitenkaan liene tarkoitsen enempää kuin se tarkoittaa nykyisinkään.

muista kirkoista saatavien tietojen perusteel-

mis vihki Turun piispa seurueineen sen juhlal-

kuitenkin 1400-luvun loppupuolta edelleen

la dendrokronologisella eli puulustojen (tut-

tanut välitöntä rakennustöiden aloittamista

ne, niin sanottu kuoriaita. Sen sijainnin voi

ehtoiseksi rakennusajaksi 1510-lukua pitäen

Kivikirkon rakennushankkeesta lienee

seurakunnassa päätetty 1460-luvun loppu-

laisten osasta korkea ja koristeellinen raken-

himyskaapit. Molempia on voitu saada myös

misen esivalmistelut lienevätkin kestäneet

vulla rakennettuna, mutta 1990 tutkija Olavi

Vasta 1400-luvun puolivälin jälkeen Loh-

alttarialueen eli kuorin erotti seurakunta-

sekä hankittava rautaa ja kalkkia. Rakenta-

montako puukirkkosukupolvea edelsi nykyis-

jan seurakunnan johto teki monien muiden

ollut osa alkuperäistä suunnitelmaa. Niinpä

tiin myös ainakin osa muuta puista sisustus-

Oli myös perustettava tiilenvalmistuspaikka

nykyisin hyvin varmasti. Aikaisemmin, aina

tä kivikirkkoa.

Myös muu kuin muurattu sisustus lienee

taneet tämän veroluonteisen työn tekemistä.

koon että arkkitehtuurityylin suhteen. Mutta

loppujen lopuksi emme voi olla varmoja siitä,

kyisin saarnatuoli.

tavallisemmin vuosirenkaiden) leveyteen ja

la. Seinämuureissa ja kattorakenteissa ole-

vat alkuperäiset parrut ja hirret osoittivat, että kirkkosalin muuraustyö oli edennyt lä-

hes räystäskorkeuteen asti noin vuonna 1475. Näin perustuksen tekeminen lienee alkanut

lisessa seremoniassa uskoen sen pyhän Laurenei tuossa tilaisuudessa tarvinnut ollut muita

maalauksia kuin vihkiristit, joiden muotoilu

ja siveleminen lienee ollut kirkonrakentajien

tehtävä. Niiden tuli olla paikoillaan ennen vihkimistilaisuutta, sillä piispa voiteli niiden keskustan pyhällä öljyseoksella, krismalla, osana

seremoniaa. Toki ovat rakentajat voineet tehdä

seiniin ja holveihin muunlaisiakin maalauksia. Näitä on säilynyt muutamissa kirkoissa – lä-

himpänä Lohjaa Karjaan kirkossa – ja niistä käytetään nimitystä rakentajamaalaukset.

Kirkon valmistumisesta kesti yli kym-

menen vuotta, 1510-luvulle asti, ennen kuin

kirkkoon tilattiin tehtäväksi ne seinä- ja holvimaalaukset, jotka siellä vieläkin ovat. Työntekijöinä oli ryhmä ammattimaalareita, jotka

joko tätä ennen olivat koristaneet tai tämän

jälkeen tulivat koristamaan Hattulan kirkon. Nämä kaksi kirkkoa ovatkin Suomen keskiaikaisen monumentaalimaalauksen huippuja niin laajuudessa kuin kertovuudessa.

Molemmissa on kysymys koko rakennuk-

sen sisätilan käsittävästä maalauskokonaisuu-

Salin pohjoisseinässä kuvataan pyhän Katariina Aleksandrialaisen elämänvaiheita, kuten hänen mystinen kihlautumisensa Jeesuslapsen kanssa (ylinnä), hänen syytöksensä kristittyjen vainoista keisari Maxentiusta (joka sormellaan osoittaa härkää kuvaavaa pakanajumalaansa) vastaan, teilipyörän murskaaminen hänen sormensa kosketuksella ja hänen sekä hänen innoituksestaan kristinuskoon kääntyneiden filosofien ja oppineiden teloitus. Kuva: Museovirasto, P.O.Welin

desta. Tuohon asti Suomessa tehdyt kirkkomaalauskokonaisuudet käsittivät yhden tai

kaksi kirkkotilan osaa – esimerkiksi vain kirk-

kosalin tai kirkkosalin ja asehuoneen. Lohjalla ja Hattulassa on säilyneiden tietojen mukaan

ainoan kerran koristemaalattu kirkkorakennuksen kaikki kolme päätilaa nimittäin sa-

karisto, kirkkosali (runkohuone) ja asehuone.

Maria Armeliaisuuden äiti (Maria Mater Misericordiae) levittää kätensä ja viittansa kaikkien kärsivien, lohdutusta kaipaavien ja synneistä armahdusta anovien ihmisten sielujen ympärille. Holvimaalaus asehuoneesta kirkkosaliin johtavan pääsisäänkäynnin luona. Kuva: Museovirasto, Museokuva Matti Huuhka & Co

Kussakin tilassa maalaukset ympäröivät kat-

don varastamisineen ja äkkikuolemasta pe-

lissa jopa pilareissa aivan niiden alaosiin asti.

havainnollisesti on esitetty. Kirkkosaliin pääs-

sojaa niin seinissä kuin holveissa – kirkkosaTämä yltäkylläisyys, kaikinpuolisuus ja loisto eivät lakkaa hämmästyttämättä.

Kirkkoon astutaan sen asehuoneen kautta

ja sinne myös helposti ”juututaan”: on vaikea

päästää katsettaan irti niistä keskiajan maailmankuvan ilmentymistä paholaisineen, mai-

Kirkon kuori länsilounaan suunnalta. Kuvan pilariparin kohdalla oli keskiajalla ja aina 1800-luvun alkuun asti seurakuntalaisten tilan alttaritilasta erottava korkea ja koristeellinen kuoriaita. Sen yläparrun päällä olleelta korokkeelta kohosi triumfikrusifiksi, joka nykyisin riippuu kuoripilarien välissä viitteenä keskiaikaisen ja uuden ajan alkupuolen kirkkotilan muotoilusta. Kuva: Lohjan seurakunta

lastumisineen, jotka suorastaan raadollisen

tyään kävijä taas saattaa joutua hämmennyksiin maalausten ja kuva-aiheiden tulvasta. Silti

kuvamaailmaan rauhassa perehtymällä lähes

jokaisen niistä voi kuitenkin tulkita johdonmukaisesti ja tarkasti Raamatun kertomusten ja kansanuskon kuvausten kautta.

1Vakiintuneen hiippakunnan aseman lähetyshiippakunta sai vasta 1200-luvun loppupuolella. Tällöin siitä alettiin käyttää nimitystä Turun hiippakunta. Turun kaupunki perustettiin 1300-luvun alussa ja samassa yhteydessä siitä tuli puisine hiippakuntakirkkoineen tuolloisen Suomen alueen, Turun hiippakunnan, keskus. Olavi Tapio, Tove Riska, Marja Terttu Knapas & Martti Parvio: Lohjan kirkko, rakennushistoria, maalaukset ja sisustus, Lohja 1990, 327 s.; samat: Lojo kyrka, Byggnadshistoria, målningar och inredning, Lojo 1990, 327 s.; Markus Hiekkanen: The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku, A Systematic Classification and Chronology, Helsinki 1994, 409 s.; sama: Suomen kivikirkot keskiajalla, Otava 2003 (2. painos 2005), 270 s.; sama: Suomen keskiajan kivikirkot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2007 (4. painos 2018), 654 s.; sama: Finlands medeltida stenkyrkor, Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitetsakademien, Stockholm 2020, 937 s. Opas | Guide 1/2021 13

Suomen vanhimman kaivoksen, Ojamon rautakaivoksen, veden täyttämä aukko Ojamon kartanon puistossa. Kuva: Erkki Halme, Geologian tutkimuskeskus

Teksti | Sari Heikkilä

Kiven kertomaa Lohjan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä on edelleen

Kaivostyö Tytyrissä alkoi avolouhokselta samaan aikaan

Tytyrin Elämyskaivos, joka johdattaa vieraansa syvälle

Kalkkitehtaan päälouhoksena vuosina 1912-22. Tehtaan

toiminnassa olevan kalkkikivikaivoksen yhteydessä toimiva maan uumeniin. Kohde sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, vain lyhyen kävelymatkan päässä kesän 2021 asuntomessualueesta. Lohjalaisen kaivostoiminnan historia sai kuitenkin alkunsa jo 1500-luvulla.

Suomen vanhin tunnettu kaivos sijaitsee Lohjan Ojamolla. Kuningas Kustaa Vaasa antoi suostumuksensa laamanni

Erik Flemingin vuorityöanomukseen vuonna 1542. Oja-

Virkkalan tehtaan toiminnan kanssa ja Tytyri toimi Lohjan johtoon oli noussut jo tuolloin Karl Forsströmin poika, Petter Forsström. Kalkki-Petteri lempinimen saanut

tehtaanjohtaja kasvatti vuosien myötä tehtaasta maailmanlaajuisen yrityksen, jolla oli yli tuhat työntekijää. Hänet

tunnetaankin tänä päivänä yhtenä Suomen teollisuuden

viimeisimmistä patruunoista, jonka alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu toimi kesti lopulta 65 vuotta.

molta louhittu rautamalmi toimi merkittävänä alkusy-

Vuonna 1924 avattiin kalkkikivikaivos Ojamolle, josta ki-

teollistumiselle. Esimerkiksi Mustion ja Fiskarsin ruukit

riä edullisemmin Virkkalan tehtaalle. Ojamo oli alueen en-

säyksenä nykyisen Länsi-Uudenmaan alueen ruukeille ja on perustettu aikoinaan nimenomaan Ojamon rautamalmin varaan. Aina 1860-luvulle saakka rauta-, kupari- ja hopeamalmia louhittiin Lohjalla useista eri kaivoksista, joista useat sijaitsivat Lohjansaaressa.

Lohjalaisen kalkkikiven kaupallinen hyödyntäminen aloi-

veä saatiin kapearaiteista rautatietä pitkin toimitettua Tytysimmäinen kalkkikivikaivos, jossa siirryttiin maanalaiseen louhintaan 30-luvulla ja sen toiminta jatkui aina vuoteen

1965. Tänä päivänä Ojamon avolouhokseen muodostunut

kaivoslampi on Meriturvan ja Luksian (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) käytössä.

tettiin, kun vuonna 1897 Karl Forsström ja Julius Tallberg

Toisen maailmansodan jälkeen kalkkikiven kysyntä

sijainnin valintaan vaikuttivat läheinen Hanko-Hyvinkää

tiin valjastaa jälleen käyttöön. Alueelle rakennettiin oma

perustivat Lohjan Kalkkitehtaan Virkkalaan. Tehtaan

rautatie sekä alueella jo ennestään ollut sahateollisuus, josta saatiin jätepuuta kalkkiuunin tarpeisiin. Tehtaalle kalkki-

kivi kuljetettiiin proomuilla Lohjanjärveä pitkin alueen eri louhoksilta.

14 Opas | Guide 1/2021

lisääntyi uudelleenrakentamisen myötä ja Tytyri päätet-

kalkkitehdas ja ensimmäinen maanalainen taso valmistui vuonna 1949. 50-luvulla kaivoksen maamerkiksi nousi

72 metrin korkeuteen kohova kaivostorni. Tänä päivänä

Tytyrin toiminnasta vastaa Nordkalk ja maan alla on yli 60

kilometriä tietä ja tunnelia. Kaivoksen syvin kohta on tällä hetkellä 384 metrin syvyydessä.

Uutta aikaa Tytyrissä edustaa siellä jo 90-luvun lopusta

lähtien toiminut Koneen testilaboratorio, jossa testataan

maailman nopeimpia pilvenpiirtäjiin tarkoitettuja hissejä. Kone hyödyntää testeissään vanhoja, käytöstä poistettuja

kuiluja, joissa testiolosuhteissa hissillä voidaan kulkea jopa 19 m/s.

Yhtä näistä Koneen viimeisintä huipputeknologiaa

hyödyntävävistä hisseistä pääsee testaamaan vieraillessaan Tytyrin Elämyskaivoksessa. Kaikki vierailut toteutetaan

oppaan johdolla, joista vastaa Lohjan Oppaat. Perinteisellä

kaivoskierroksella tutustutaan Tytyrin kaivoksen historiaan ja kaivosmiesten arkeen ja maan alaiseen maailmaan. Sen lisäksi tarjollla on myös erikois- ja teemakierroksia, joilla voidaan syventyä tarkemmin geologiaan tai edetä enem-

män lasten ehdoilla. Sokerina pohjalla kaikilla kierroksilla on unohtumaton valoshow.

Lohjalaisia oppaita vaihteeksi yleisönä Tytyrin elämyskaivoksessa kaivosmuseon 30-vuotisjuhlassa 2018. Kuva: Päivi Landén

Tytyrin kalkkikivikaivoksen seinillä kasvaa aitoja tippukiviä. Kuva: Timo Aunio

Vierailijat ihastelevat valon ja musiikin leikkiä sata metriä syvässä maanalaisessa louhosonkalossa. Kuva: Heikki Hanhimäki

Opas | Guide 1/2021 15

Teksti | Risto Murto, lohjalainen biologi

Lohjan luonto lumoaa

Lohjansaaressa kasvaa somessa hehkuteltu Suomen kaunein tammi keskellä tiheää istutuskuusikkoa. Tammen jyhkeä olemus sammalpeitteisine vankkoine oksineen jättävät tutustujalle ikimuistoisen mielihyvän. Kuva: Lohjan kaupunki

Hyvä matkailija. Onnittelut siitä, että olet

valinnut Lohjan retkeilykohteeksi. Et suinkaan ole ensimmäisiä, sillä Lohjan seutu on

rikas aluskasvillisuus on aina häkellyttävä näky mihin vuodenaikaan tahansa.

Itse pähkinäpensas on jo monelle aivan

pensaan pähkinät, ns. hasselpähkinät. Muista, että niiden keräämiseen tarvitaan maanomistajan lupa.

jo varhain ainakin 1800-luvun lopusta läh-

uusi tuttavuus. Se muodostaa usein laajoja

edustajia kuin myös luonnon kauneuden ja

ta satoja kauniisti kaartuvia pensasryhmiä, ns.

Lohjan upeat jalopuulehdot isoine tammi-,

neista juurivesoista lähtee useita erillisiä ran-

tä hemiboreaalisesta kasvillisuusvyöhykkees-

tien vetänyt puoleensa niin tieteen ja taiteen

luonnon rauhaa rakastavia ystäviä. Lohja on

ennen kaikkea tunnettu rehevästä lehtoluonnosta, kalkkikallioista, Lohjanharjusta ja Uudenmaan suurimmasta järvestä Lohjanjärvestä saaristoineen. Nähtävää siis riittää.

Lohja on poikkeuksellisen rehevää seutua.

Sen huomaa heti, kun tulee tänne muualta

Suomea. Siitä minua muistutti jälleen kerran kaksi biologikollegaa, jotka tulivat kyläilemään ja ensitöikseen ihastelivat seudun rehevyyttä ja

lajiston runsautta. Etenkin monet sadat pähki-

näpensas- ja jalopuulehdot sekä lehtoluonnon

16 Opas | Guide 1/2021

yhtenäisiä kasvustoja, joissa saattaa olla usei-

Suuria jalopuita

runnoja. Maanalaisesta kehämäisesti kasva-

lehmus- ja jalavapuineen muistuttavat mei-

koja ympyränmuotoisesti. Kun keskiosa kuo-

lee, niin ulkoreunalta kasvaa uusia rankoja.

Tästä nimitys runna. Pensaaksi se on kookas, ja voi usein kasvaa yli viisi metriä korkeak-

si. Yksittäinen ranka elää verraten nuoreksi, vain vajaa 60-vuotiaaksi, mutta itse yksilön

tiedetään eläneen maanalaisen osansa turvin

samalla kasvupaikalla reilusti yli 2000 vuottakin. Ennen vanhaan lohjalaisten lapsien jouluherkku oli omalta seudulta kerätyt pähkinä-

tä, joka ulottuu vain Suomen lounaisosaan. Tätä herkkua et ihan helpolla löydä muualta

Suomesta. Karkalin luonnonpuiston ja Torholan luolan luontopolun varrelta voit helposti löytää näitä jalopuita. Siellä luolan suuaukon

edustalla voit ihailla erittäin harvinaista kynäjalavaa, joka kasvaa isokokoisen tammen

hellässä huostassa. Edetessä polkua eteenpäin vastaan tulee ehkä Lohjan kauneimmat

lehmus- eli niinipuuryhmät pitkine suorine

runkoineen. Nimitys niinipuu tulee siitä, että

tessasi kuljet hienon luonnonsuojelulailla rau-

myötä täällä toimii vieläkin kalkkikaivos. En-

mm. purjelaivan köysien tekoon.

lehtoluonnon kaikki parhaat ominaisuudet,

tävä sementtitehdas, jossa tuotanto loppui

puun kuoren niintä on entisaikaan käytetty Luolan suulla mietit varmaan mistä ja-

lavan nimi on peräisin? Nimi ei liity kyniin, vaan viittaa puun käyttöön. Nimen taustalla

on puun kansankielinen nimitys ”kynneppää”, joka Lönnrotin mukaan on eläinruumiissa oleva paksu jänne. Kynäjalavan puuaines on

taipuisaa ja sitkeää kuin jänne. Siksi siitä tehtiin hevosille kaarevia luokkeja, joilla hevosen

länget rahkeiden välityksellä kytkettiin aisoihin. Vaatii poikkeuksellisen hyvää lujuutta!

Kuuluisa kansalliskuvaaja I. K. Inha kävi

asuessaan Lohjalla 1900 -luvun alussa ihaile-

massa ja kuvaamassa seudun suuria tammia, joista monet vieläkin ovat hengissä. Niitä voit

käydä bongaamassa geokätkeilyn tavoin. Suuria ja vanhoja tammijättiläisiä voit käydä helpoimmin katsomassa Lohjan Jalassaaressa ja

Heponiemessä. Samalla voit pistäytyä Lohjan

hoitetun tammimetsän halki, jossa voit kokea

kerroksellisen jalopuurakenteen ja monipuolisen rehevän aluskasvillisuuden. Keväisin maa-

voit löytää harvinaisen orkidean, lehtoneidon-

lioalueita, etenkin kalkkia vaativan ja suo-

vaipan tai kauniin isolehtisen lehto-orvokin

tai sinivalkokukkaisen svenska flagganin, lehtomaitikan. Pensaskerroksesta löydät suurien pähkinäpensaisen alta monet muutkin hienot

lehtopensaat: Lehtokuusaman, taikinanmarjan, tuomen sekä harvinaisen koiranheisin ja

näsiän. Ylispuina on runsaasti tammia, jou-

kossa muutamia erittäin kookkaitakin yksilöitä sekä isoja koivuja ja haapoja. Tarkkasilmäi-

simmät voivat löytää myös metsälehmuksen. Kesäisin tunnelma on hyvin viidakkomainen hieno, jossa sielu lepää.

tammea, jolla on ympärysmittaa peräti 472

Lohjan erikoisuutena ovat myös lukuisat,

ja jäkäläpeitteisine oksineen pienen kallioko-

net uhanalaiset kasvi-, sammal- ja jäkälälajit.

houman kohdalla, keskellä entistä peltoa, joka

on nyttemmin istutettu tiheäksi kuusikoksi. Olosi siellä tulee olemaan satumainen. Sitä ei voi kuvailla, se täytyy itse kokea.

Lohjansaaren Paavolan tammelle matka-

Lohjansaaren Hermalan Kalkkimäki on

kasvillisuudeltaan ja kasvistoltaan Uuden-

hemmin seuraa tiheät kielokasvustot. Kesällä

Harvinaisia kalkkikallioita

cm. Se kasvaa jyhkeine ja kauniine sammal-

1990-luvun alussa.

ta peittävät sini- ja valkovuokot, joita myö-

saaressa katsomassa some-maailmasta tuttua

Suomen kauneimmaksi kutsuttua Paavolan

nen Lohjalla oli myös kalkkikiveä hyödyn-

mutta pienialaiset kalkkikalliot ja niiden mo-

Niiden säilyttämisessä Lohja on valtakunnallisestikin avain asemassa, sillä kaikki kalkkipitoiset luontotyypit ovat uhanlaisia. Kalkkipitoinen kallioperä on myös ollut Lohjan

asuttamisen yksi merkittävä peruskivi: Sen

maan laajimpia ja arvokkaimpia kalkkikalsivan lajiston kannalta. Erityisesti siellä on

havaittavissa piirteitä alvarikasvillisuudesta, mikä on Suomessa hyvin harvinainen luonto-

tyyppi. Tällaista erikoista kasvillisuutta syntyy laakeille kalkkikallioille, joilla on hyvin ohut

maakerros kallion päällä. Kallion lajiston erikoisuuksista mainittakoon uhanalaiset kal-

liorikko ja seinäraunioinen sekä niittyräpelö, jonka erikoisen muotoiset litteän herttamaiset tähkylät herättävät aina ihastusta. Yritä etsiä niitä - mutta se ei ole helppoa.

Kalkkimäeltä löydät myös ahopellavan,

ruoholaukan ja nyylähaarikon, jotka kaikki

ovat Suomessa pääasiassa merenrantakasveja. Sisämaassa kasvaessaan ne muistuttavat

meitä niistä ajoista, jolloin merenranta syleili Kalkkimäen kallioita. Ravinteikkaan kalkkiperän ansiosta ne ovat kyenneet säilymään

siellä meidän ihastukseksi muistona jääkauden jälkeisistä merivaiheista.

Kalkkimäellä on myös kaivostoiminnan

jälkiä nähtävissä entisine avolouhoksineen ja

alueelta on etsitty jo 1600-luvulla kalkin li-

Karkalin luonnonpuistossa voit tutustua pähkinäpensaan kasvutapaan, runnan syntyyn. Kuva: Torsti Salonen

Opas | Guide 1/2021 17

Äärimmäisen uhanalainen ja rauhoitettu isokukkainen orkidea, punavalkku, on Lohjan erikoisuus. Kuva: Lohjan kaupunki/Veikko Vuorinen

säksi myös rautaa. Alue on nykyisin valtion

Pähkinäpensaiden luota voit hyvällä tuurilla löytää lehtivihreättömän loiskasvin suomukan, joka valkovuokkojen kukinta-aikaan työntää esiin kauniin punertavan kukinnon, kunnes häviää sittemmin näkymättömiin. Kuva: Torsti Salonen

Lohjalla Salpausselän harjanteella, on yk-

ta samalla sielun levollisuutta. Tämän tunteet

ta Neitsytlinnan moreenikumpare. Se nousee

luontopolun niemen kärkeen. Sieltä avautuu

omistuksessa ja se on ollut aikoinaan laa-

si mielenkiintoinen ja erikoinen yksityiskoh-

hoitaa aluetta estämällä kallioalueiden um-

toistakymmentä metriä muuta ympäristöään

jalti metsäisenä laidunmaana. Metsähallitus

peenkasvua raivaamalla puustoa ja pensastoa. Siellä voit kesäisin tutustua myös perinteiseen

alueen hoitotapaan ja suomalaisiin maatiaislampaisiin ja -lehmiin. Paikallinen eläintenpitäjä laiduntaa alueella Ahvenanmaan lampaita ja Suomen kyyttöjä.

Lohjanharju -nimi johtaa harhaan

korkeammalle. Sen tarkkaa syntyä ei tiedetä. Onko se syntynyt jäätikölle jääneistä materiaaleista vai onko sen ympäriltä vesi huuhtonut maa-ainesta pois? Sitä kannattaa kiivetä pohtimaan kumpareen päälle. Vallitsevina

kasvilajeina aluskasvillisuudessa ovat kanerva,

seenkin pysähtyi sään äkillisesti kylmettyä pi-

demmäksi aikaa, jolloin jäätikön sulamisvedet kasasivat jäätikön eteen pääasiassa lajittunut-

ta soraa, hiekkaa ja savea. Harjumuodostumat

pitkin pääsee Hiidenvedelle ja aina Vihtiin

asti. Lohjanjärvellä on syvyyttä 56 m ja pohja onkin Suomen toiseksi syvin paikka meren piinnasta mitattuna.

Lahokallion luontopolulla voit tutustua

ville rannoille, kun Lohjanjärven vedenpintaa

kasvillisuutta, joka on pääasiassa kuivahkoa

sitten, kun mannerjäätikön sulaminen jok-

järvessä on yli 120 saarta ja sen kapeita salmia

Neitsytlinnan kumpareelle pääsee helpos-

jan alueen reunamoreenimuodostumasta. Salpausselkää, joka syntyi yli 10 000 vuotta

Lohjanjärvi kaikessa komeudessaan. Lohjan-

Lohjanjärven rannan tyypilliseen tervaleppä-

nuokkutalvikki ja kultapiisku.

ti Uimahallilta suosittua ulkoilureittiä pitkin.

Tarkemmin sanottuna se on ensimmäistä

voit todeta kävelemälle Ojamon Lahokallion

sianpuolukka, mustikka, mansikka kalliokielo,

Lohjanharju ei ole geologisesti harjumuodostuma, vaan kansan antama nimitys Loh-

Pähkinäpensaan pähkinät olivat ennen lohjalaisten lasten jouluherkkuja, kun muuta hyvää ei juurikaan ollut. Kuva: Päivi Landén

Matkalla voit ihailla mäntyvaltaista harjupuolukkatyypin kangasta. Puusto on verraten

nuorta ja kuusi on pahoin valtaamassa alaa. Alueelta poistetaankin kuusta säännöllisin välein. Valoisemmissa aukkopaikoissa voit löy-

tää harjumetsän harvinaisuuksia, häränsilmän, sikojuuren, kangasajuruohon tai kanervisaran.

lehtoon. Useimmat niistä ovat syntyneet alaon yli 100 vuotta sitten useaankin eri otteeseen laskettu yhteensä noin 3 metriä. Nämä järven entiset rantakivikot ovat myös polun

varrella nähtävinä. Isojen ja hienojen tervaleppien aluskasvillisuudessa viihtyvät myös

monet kauniit suurruohot, kuten mesiangervo, rantaminttu, rantayrtti, ranta- ja terttualpi

sekä kaunislehtinen, lähes pitsimäinen, soreahiirenporras.

Lahokallion alue on yksi Lohjan arvok-

ovat taas syntyneet jäätikön vetäytyessä sen sisällä tai pinnalla virtaavien jokien tuomista

Lahokallio – niemi Lohjanjärven näkymiin

kaimmista alueista lahopuuston määrän ja

maa-aineksista. Ne siis kulkevat jäätikön peräytymissuunnan mukaisesti.

Uudenmaan suurimman järven, Lohjanjärven rannalla, tunnet ihmisen pienuuden, mut-

paratiisi. Lahokalliolla ei ole tehty metsän-

18 Opas | Guide 1/2021

laadun suhteen, eräänlainen luonnontilan hoitotoimenpiteitä vuosikymmeniin ja sinne

Aina ihastuttavia keltavuokkoja voit tavata Karkalin luonnonpuistossa. Pysähdy miettimään mistä erotat keltavuokon valkovuokosta ilman kukkaa? Kuva: Torsti Salonen

Lehtomaitikka on helppo tunnistaa keltaisista ja sinipunaisista kukistaan, joten sitä on myös kutsuttu ”svenska flagganiksi” Ruotsin lipuksi. Kuva: Risto Murto

on syntynyt vankkaa ja vanhaa puustoa, jos-

piä syitä uhanalaisten lajien määrän kasvuun.

fi. Sieltä löytyy erikseen yleistietoa Lohjan

tä. Lisäksi monet viimeisten vuosikymmen-

tyyssija. Tällaista pääsee enää harvoin ihaile-

dasta luontopolut, saat kattavan selvityksen

sa jo luontainenkin lahoaminen on tyypillisten myrskyt ovat kaataneet alueella runsaasti

puustoa ja ne ovat kaikki jätetty maahan lahoamaan. Tämä tarjoaa sadoille lahoavasta

Lahokallion on luonnon monimuotoisuuden

man – ja nyt se aivan Lohjan keskustan tuntumassa. Käy katsomassa.

puuaineksesta vaativille eliölajeille hyviä ai-

Mistä saat lisätietoa?

nemin maamme metsistä on yksi tärkeim-

tietoa kaupungin verkkosivuilta www.lohja.

nutlaatuisia elinpaikkoja. Lahopuun vähe-

Lohjan luontokohteista saat parhaiten lisä-

luonnosta ja joistakin erityiskohteista. KohLohjan monista luontopoluista ja retkeilykohteista. Lisäksi valtion omistamat luonto-

kohteet löytyvät www.luontoon.fi -sivustolta. Nähtävää siis riittää joka makuun ja eri kestoisiin retkiin.

Opas | Guide 1/2021 19

Teksti/text & kuvat/bilder | Margareta Hägg

Lohjan Arboretum Magnolia Arboretum Magnolia on puulajipuisto Lohjalla. Se on aika uusi puisto, sillä se on perustettu vuonna 2003 ja avattiin yleisölle 2015.

Puistossa on puita, pensaita ja perennoja eri puolilta maailmaa. Puut ovat enimmäk-

seen kotoisin Kiinasta, Koreasta ja Japanista. Yksi kolmasosa on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja vain 10 % Euroopasta ja muualta maailmasta. Lohja kuuluu kasvien vyöhyk-

keeseen 1 b, joten täällä kasvaa sellaisia puita, jotka eivät menestyisi muualla Suomessa. Puistossa on monta eri lajia magnolioita, joten puiston nimi on erittäin sopiva.

Puiden ja pensaiden lisäksi puistossa kasvaa monivuotisia ruohovartisia kasveja ja

sipulikukkia. Monivuotisia perennoja on yli 100 lajiketta. Puuvartisia kasveja on peräti yli 1000 eri lajia.

Puisto on kooltaan kolme hehtaaria ja se sijaitsee Lohjanjärven äärellä. Puisto

koostuu eri teemoista. Eri teemoja ovat mm. japanilainen puutarha, terassipuutarha,

Kissa toivottaa tervetulleeksi. Katten önskar oss välkommen.

laakso, magnoliapolku, puropolku, rhodopolku, kevätpolku ja perennapuutarha. Sen

lisäksi on kantopuutarha. Siinä on yli 50 kantoa. Saniaiset, sammaleet ja jäkälät viihtyvät siinä kasvuympäristössä. Myös hyönteiset viihtyvät kantopuutarhassa.

QR-koodit ovat käytössä puistossa puiden osalta, joten on mahdollista kävellä rau-

hassa puistossa ja ihailla erilaisia puita. Puutarhassa on mahdollista myös osallistua opastettuihin kierroksiin.

Omistajat Suvi Pohjola-Stenroos ja Esa Stenroos ovat perustaneet puiston. Suvi

Pohjola-Stenroos oli alun perin eläinlääkäri, mutta hän on opiskellut puutarhasuunnittelijaksi Oxfordissa ja sen jälkeen vielä maisema-arkkitehdiksi Tartossa.

Arboretum Magnolia i Lojo

Keväällä puutarha kukkii. Magnolia oikealla. På våren blommar parken. En blommande Magnolia till höger.

Arboretum Magnolia är en park med olika trädslag i Lojo. Den är en relativt ny park för den är grundad 2003 och den öppnades för allmänheten 2015.

I den finns träd, buskar och perenner från olika delar av världen. Träden är främst

hemma från Kina, Korea och Japan. En tredjedel är hemma från Nordamerika och

endast 10 % från Europa och resten av världen. I fråga om växternas zonindelning så hör Lojo till zon 1b så i Lojo lyckas det med många trädarter som inte skulle växa i

andra delar av Finland. I parken finns det flera olika sorters magnolior så namnet på arboretet är passande.

Förutom träd och buskar finns perenner och lökväxter. Perennsorterna är över 100

till antalet. Av de vedartade växterna finns det över 1000.

Till storleken är parken 3 hektar och den finns vid Lojosjön. Parken är indelad i

olika teman. Exempel på teman är Den japanska trädgården, Terrassträdgården, Dalen, Magnoliastigen, Bäcksstigen, Hortensiastigen, Vårstigen och Perennträdgården. Där finns även en stubbträdgård som innehåller mera än 50 stubbar. Stubbarna utgör en bra växtomgivning för ormbunkar, mossor och lavar. Insekter trivs i subbträdgården.

I parken används QR-koder på träden, så det går att vandra runt i parken i lugn

och ro för att beundra de olika trädslagen. Det är även möjligt att ta del av en guidad tur i trädgården som tar cirka två timmar.

Ägarinnan Suvi Pohjola-Stenroos, som grundade parken tillsammans med sin man

Esa Stenroos, var ursprungligen veterinär, men har omskolat sig först till trädgårdsplanerare i Oxford och sedan till landskapsarkitekt i Tartu.

20 Opas | Guide 1/2021

Magnolia Butterflies

Arboretum Magnolia

HYVINVOINTI- JA PUUTARHAMATKAILUKOHDE www.arboretummagnolia.ﬁ

‣ Ryhmäkoko: 10-20 , tai yksilövierailut ‣ Opastus tai digitaalinen ääniopastus (GLOPAS) ‣ Reitti: noin 1 km, 3 ha ‣ Kesto 2 tuntia ‣ Hinta: €15 ‣ Avoinna: Toukokuu - Lokakuu 2021, klo 12-18 , ei maanantaisin Yhteys:

Suvi +358400202099, Esa +358451402389

Sijainti:

Kokkolahdentie 60, 08100 Lohja, Finland

Etäisyys Helsingistä : 80 km Varusteet:

Varaukset:

Kesäkahvila (tilauksesta ryhmille), parkkipaikka (myös linja-auto), PuuCeet, terasseja

Johdanto: Hyvinvointimme koostuu fyysisestä, psyykkisestä, emotionaalisesta ja spirituaalisesta komponenteista. Reitti rakentaa luontoyhteyttä kasvien ja näkymien avulla. Ohjelma: 1.Tulo: Tervetulojuoma kahvituvalla - Glopas opin lataus- Arboretum historia 2. Reitti kauden ajankohtaan sopien tai tilaajan toiveen mukaan 3. Päätös: Kahvila

www.visitlohja.fi

Vuoden 2021 matkailukausi Fiskars Villagessa tarjoaa upeita näyttelyitä sekä lämminhenkisiä ja aitoja elämyksiä kävijöilleen. Onoman 25-vuotisjuhlavuoden TÄÄLLÄ näyttely nostaa paikalliset tekijät keskiöön. Näyttely käsittelee paikan merkitystä eri näkökulmista. Upean KWUM keramiikkamuseon näyttelyt yhdistettynä Fiskarsin museon tarinoihin, vehreään puistoalueeseen, aidosti puhtaaseen ja maukkaseen ruokaan ja juomaan sekä rikkaaseen historiaan muodostavat uniikin kokonaisuuden joka ilahduttaa jokaisella vierailukerralla. Toivomme teille unohtumattomia kokemuksia Fiskarsissa! www.fiskarsvillage.fi

Opas | Guide 1/2021 21

Martinpihan vehreän puutarhan tunnelma on seesteisen rauhallinen. Kuva Karola Ahlfors

Teksti | Annikki Oikkonen

Lohjansaari vie irti arjesta Lohjan Saariston -alue muodostuu kuudesta saaresta, joita yhdistää pienten siltojen kautta kulkeva tiestö. Rehevä lehtoluonto, omenapuita kasvavat rinteet ja valoisat peltoaukeamat rytmittävät maisemaa tien varrella. Lohjansaaren luonnon erityinen rehevyys johtuu alueen kalkkipitoi-

sesta maaperästä ja kasvulle suotuisasta ilmastosta. Pitkä kasvukausi, leuto ja kostea ilmasto ja suojaisat kasvuolot tekevät alueen kasvillisuudesta poikkeuksellisen runsaan. Saaristossa kasvaa muun muassa har-

jaitsevat syvällä luonnon suojassa. Joitakin luontokohteita on kuitenkin avattu yleisölle ja kulkua on helpotettu poluin ja opastein.

vinaisia kalkinsuosijakasveja, erilaisia kämmeköitä ja uhanalaisia leh-

Vierailupaikkoja ryhmille ja yksittäisille matkailijoille

otolliset kasvuolosuhteet.

Lohjansaarentie vie saarelta saarelle ja viimeisen sillan jälkeen tullaan

nonmuistomerkkejä. Tärkeisiin lehtokohteisiin kuuluu muun muassa

Vaikka maisemareitti perinnebiotooppeineen on jo sinällään elämyk-

tolajeja. Jalopuumetsät tarjoavat monille eliöille, sienille ja sammalille

Alueella sijaitsee useita rauhoitettuja luonnonsuojelualueita ja luon-

Askolan vuorijalavalehto, Paavolan tammikko ja Mailan Rinnemäen

kuusivaltainen lehto. Lehtojen lisäksi arvokkaita ovat myös monet kallioalueet, joista Hermalan Kalkkimäki on koko Uudenmaan mittakaavassa kasvillisuudeltaan erityinen. Mailankalliolla kasvaa uhanalaisia

sammallajeja, joita tutkijat ovat nimenneet. Monet harvinaiset lajit jäävät saarella vierailevalta piiloon, sillä ne tarvitsevat kasvurauhan ja si-

22 Opas | Guide 1/2021

Lohjansaaren Paavolan kylään, jonka sydämenä sijaitsee seurantalo. sellinen, on Paavolan kylässä tihentymä nähtävyyksiä, joita ei kannata

ohittaa. Seuratalosta oikealle lähtevän tien päässä on Alitalon omenaviinitila, jossa kävijä voi tutustua ammattimaisen omenatarhan toimintaan ja ostaa tilan tuotteita. Ciderberg Oy nimellä toimiva tila tarjoaa

ravintolapalveluja ja opastettuja kierroksia ryhmille ympäri vuoden. Tilausravintolalla on A-oikeudet ja tilalla on viinimyymälä. Retki-, juhla-

ja kokouspaketteja räätälöidään tarpeen mu-

muun muassa vaatteita ja asusteita, käyttöke-

myös. Keväällä, omenapuiden kukkiessa kä-

tävänä on lisäksi vanhoja ja uusia tammityn-

kaan. Viininmaistelutilaisuuksia järjestetään

vely valkoisten terälehtien valtaamassa omenatarhassa on elämys.

Alitalon tilalle vievän tien varrelta lähtee

luontopolku Paavolan tammikkoon ja siel-

ramiikkaa, taide-esineitä ja lahjatavaraa. Myynyreitä. Martinpihan juhlavinttiä vuokrataan tapahtumia ja perhejuhlia varten.

lä kasvavalle ikivanhalle Paavolan tammelle.

Seuratoiminta ylläpitää yhteisöllisyyttä

on arvioitu lähes 400 vuotta vanhaksi. Valta-

Saarireitti jatkuu kauniina ja mutkittelevana

mättä aistimaan kasvun ihmettä ja elämänvoi-

on käännyttävä paluumatkalle, sillä silta- tai

Kunnioitusta herättävä, suojeltu tammivanhus van tammen luona vieraileva hiljentyy väistämaa. Noin kilometrin pituisen luontopolun varrella saa tuntumaa Lohjansaaren luonnon monipuolisuudesta.

Samalle puolelle Lohjansaarentietä, Paa-

volan tammikon tuntumaan, levittäytyy myös

laaja marja- ja hedelmäkasvien lajikokoelma

Fruticetum, joka kiinnostaa erityisesti alan harrastajia. Puutarhassa on nähtävissä kaikki

nykyään viljelyssä olevat hedelmä- ja marjalajit, sekä paljon aivan uusia lajeja, jotka mahdollisesti menestyvät Suomessa. Puutarhassa toimii myös Luonnonvarakeskuksen (LUKE)

tukema geenipankki, jossa säilytetään vanho-

Pyölin kylään asti, mutta siellä viimeistään

lossiyhteyttä saarelta eteenpäin ei ole. Lohjansaari tunnetaan pääkaupunkilaisten lo-

manviettopaikkana ja kesäasuntojen saarena. Kerrotaan, että alueelle tehtiin 1900-luvun alkupuolella pähkinänkeräysretkiä ja kesäasukkaat tilasivat paikallisilta asukkailta palveluita ja ostivat heiltä tuotteita. Sota-aika hävitti

rikkaan huvilakulttuurin ja nykyisin saaristo-alueen mökkielämä myötäilee maan val-

tavirran tapoja. Yhä edelleen kesäasukkaita on runsaasti ja seurantalon pihapiiri on suosittu tapaamis- ja markkinapaikka.

Alueen historiaa on tallennettu aikojen

ja omenan perinnelajikkeita. Niiden joukossa

kuluessa asukkaiden kertomana tarinoihin

ryhmänään. Fruticetumia ylläpitävä yhdistys

Osuniemi-seura, Lohjansaaren Metsästysseu-

Lohjan seudun perinnelajikkeet ovat omana

järjestää tarhalla myös ajankohtaisia tietoiskuja ja hedelmien itsepoimintaa satoaikaan.

Kotipuutarhasta, kasvien kauneudesta ja

menneen ajan lumosta viehättyvien kannattaa sopia vierailu myös vastakkaisella puolella Lohjansaarentietä sijaitsevaan Antiikki- ja

Viherhuone Elegansiin. 1920-luvulla Terijoelta siirretyn huvilan tunnelmassa ja sen puistomaisessa pihapiirissä matkamies voi viettää

Fruticetumin kirsikkatarha on kukinnan aikaan keväinen paratiisi. Kuva Meeri Saario

ja useisiin kirjoihin. Lohjan Saaristo -seura,

Elegans puutarhan romanttinen huvimaja on rakennettu taidokkaasti. Kuva Erja Merikanto

ra sekä paikallinen urheiluseura Saaren Ki-

ri pitävät yllä perinnetietoutta, kulttuuritoi-

mintaa ja yhteisöllisyyttä asukkaiden välillä. Tämän päivän matkalaiselle saari tarjoaa aavistuksen menneestä ja ainutlaatuisen luon-

toelämyksen hemiboreaalisen ilmaston syn-

nyttämässä, harvinaisessa, jalojen lehtipuiden maisemassa.

virkistävän tuokion kasvien parissa ja perehtyä

Martinpihan aittamyymälässä on tarjolla runsaasti käyttökeramiikka. Kuva Karola Ahlfors

huvilassa myytäviin antiikkiesineisiin. Ryhmille järjestetään tilauksesta myös opastettuja kierroksia puutarhassa.

Pian Paavolan kylän jälkeen lähtee oikeal-

le Seppäläntie, jonka päässä sijaitsee 1600-luvulta juontuva Martinpihan tila. Kohteeseen

kannattaa varata reilusti aikaa, sillä pihapiirissä on paljon nähtävää. Kesäaikaan Martinpihassa on mahdollista myös yöpyä, mutta

yöpaikkoja on tarjolla vain rajoitetusti, seitsemän erikokoista huonetta, kahdelle - neljälle

hengelle. Sen sijaan ruokailu järjestyy sopimuksesta bussilastilliselle vierailijoita. Myös

yksittäiset matkailijat voivat tutustua aitoissa oleviin kesämyymälöihin, joissa on tarjolla

Lisätietoja: Lohjansaari - aikaa ja taikaa, Lohjan Saaristo -seura ry, 2016. Lohjan kylät ja kaupunginosat, Lohjan kylät ry, 2017. www.lohja.fi. Saaren kasvillisuuden erityispiirteitä. www.ciderberg.fi www.elegans.fi www.fruticetum.fi www.martinpiha.fi

Lohjansaari on ihanteellinen puutarhaviljelyalue. Omenoita, Lohjan epävirallisia tunnuksia Alitalon hedelmätarhassa. Kuva Ciderberg Oy Seppo Söderblom Opas | Guide 1/2021 23

Teksti | Torsti Salonen

Oppaat ja kotiseututyö Suomen ensimmäinen kotiseutuyhdistys Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät perustettiin vuonna 1894 Lohjalla. Aloitteentekijä oli maan kotiseututyön isäksi kutsuttu filosofian lisensiaatti Robert Boldt. Hänen

tarkoituksenaan oli saada paikalliset asukkaat kiinnostumaan kotiseudustaan, tutkimaan sen luontoa, kulttuuria ja historiaa sekä tekemään sitä tunnetuksi eri tavoilla.

Lohjalta alkanut kotiseutuliike levisi 1900-luvulla joka puolelle Suomea. Vuonna 1949 perustetun keskusjärjestön Suomen Kotiseutuliiton jäseninä on nykyään yli 700 kotiseutu-, kaupunginosa-, kylä- ja

asukasyhdistystä, joihin kuuluu ainakin 150 000 henkilöä. Kyse on siis

varsin laajasta kansanliikkeestä. Alkuvuosikymmenien kotiseutututkimuksesta liike on monipuolistunut paikallisen kulttuurin, perinteiden

ja ympäristön vaalimiseen sekä kehittämiseen. Keskeistä on paikallisen identiteetin ylläpito ja vahvistaminen ja asukkaiden hyvinvoinnin lisääminen sen avulla.

Kotiseutuliikkeen tavoitteita tarkastellessa huomaa heti, että niissä on

paljon yhtymäkohtia paikallisen matkailuoppaan toimintaan. Paikalli-

sopas pyrkii opastyössään osin samoihin tavoitteisiin kuin kotiseututyö. Muualta tulevat asiakkaat saavat hänen avullaan käsityksen kyseisen

paikkakunnan ominaispiirteistä ja kulttuurista sekä siitä, miten paikkakuntaa pyritään kehittämään. Oppaat tietävät myös, miten suosittuja ovat omalla kotipaikkakunnalla tehtävät kiertoajelut, -kävelyt ja

kohdeopastukset. Ne ovat omiaan toteuttamaan kotiseututyön tavoitetta paikallisen identiteetin vahvistamisesta ja asukkaiden viihtyvyyden lisäämisestä.

Suomen kotiseututyön isän Robert Boldtin muistomerkki on Lohjan Museon puistossa. Rintakuvan teki Theodor Schalin vuonna 1915. Kuva: Timo Aunio

Miten paikallinen kotiseutu- tai asukasyhdistys voi tukea matkailuo-

ovat oman paikkakuntansa kotiseutuyhdistyksen jäseniä ja joukossa on

leen tärkeä osa kotiseututyötä. Yhdistysten puitteissa kerätään perinne-

kana toimivia.

työn tulokset pyritään saattamaan kaikkien – myös oppaiden – käytet-

Otan muutamia käytännön esimerkkejä maan vanhimmasta kotiseutu-

vät esitelmätilaisuuksia sekä seminaareja. Viime vuosien aikana myös

tutkimuksen Ystävät on julkaissut yli 130 erillistä kirjaa Lohjan kult-

pasta hänen opastustyössään? Perinteinen kotiseutututkimus on edeltietoutta ja tutkitaan paikallisia ilmiöitä sekä paikallishistoriaa. Tämän

täviksi. Yhdistykset julkaisevat kirjallisuutta, kotiseutulehtiä ja järjestätietoverkosta on tullut yhä merkittävämpi paikallistietouden levittäjä ja

yhdistysten ylläpitämät verkkosivut ovat oppaillekin tärkeä tiedonlähde. Me kaikki oppaat tiedämme, että meillä ei koskaan ole tarpeeksi pai-

kallistietoutta. Seuraamme nykyhetkeä ja olemme ajan tasalla siitä, mitä paikkakunnallamme tapahtuu. Meidän on kuitenkin pystyttävä taustoittamaan nykyhetken ilmiöt, kertomaan paikkakuntamme ympäristön muutoksista sekä mielenkiintoisista tapahtumista – myös kauan sitten tapahtuneista. Opastuspaikkakuntamme kotiseutuyhdistys on

varmasti myös monia itseni kaltaisia aktiivisesti kotiseututyössä mu-

yhdistyksestä. Yli 125-vuotisen toimintansa aikana Lohjan Kotiseututuuriperinnön ja historian monilta aloilta. Näiden joukossa oli myös

paikkakunnan ensimmäinen matkailuopaskirjanen jo vuonna 1901. Vuodesta 1990 lähtien yhdistys on lisäksi julkaissut vähintään kahdesti vuodessa monikymmensivuisen lehden nimeltään Kirkhakkinen

– paikallinen murrenimitys naakalle – ja sen sadat artikkelit ovat aarreaitta Lohja -tietoutta etsivälle paikallisoppaalle. Kutakuinkin kaikki

lohjalaiset oppaat kuulunevatkin kotiseutuyhdistyksen lähes 550 jäsenen joukkoon.

useimmissa tapauksissa erinomainen oppaan tuki. Sen julkaisut, jäsen-

Me oppaat kokoonnumme kahdesti vuodessa eri paikkakunnille valta-

hittymään ammattitaidossaan. Vielä paremmin se onnistuu, kun opas

työstä, myös kyseisestä paikkakunnasta ja sen paikallisista ominaispiir-

tilaisuudet ja aktiivitoimijoiden antama tietotuki auttavat opasta kelähtee itse mukaan kotiseututyöhön. Uskonkin, että useimmat oppaat

24 Opas | Guide 1/2021

kunnallisille opaskoulutuspäiville. Saamme silloin tietoutta paitsi opasteistä. Aivan samalla tavalla maan kotiseutuväki kokoontuu vuosittain

valtakunnallisille kotiseutupäiville eri puolille

maatamme. Niiden ohjelmassa on aina vahva

annos paikallista kulttuuria ja kyseiselle seudulle tehtäviä retkiä, joille omistetaan yksi

kolmipäiväisen tapahtuman päivistä. Paikalliset opasyhdistykset ovat yleensä merkittävästi mukana retkipäivän järjestelyissä ja oppaat

huolehtivat useisiin satoihin nousevan kotiseutupäiväyleisön retkiopastuksista. Esimerkiksi, kun vuonna 1994 valtakunnalliset ko-

tiseutupäivät olivat Lohjalla kotiseutuliikkeen 100-vuotisjuhlan merkeissä, Lohjan opasyhdistys organisoi kaikkiaan 14 linja-auton sekä yhden kävelykierroksen opastetut retket eri ohjelmilla. Oppaatkin voivat täydentää

omaa kotimaan tuntemustaan osallistumalla eri paikkakunnilla järjestettäville kotiseutupäiville.

Kotiseututyöllä on paljon annettavaa matkai-

luoppaalle, mutta hyöty on molemminpuolista. Paikallinen opasyhdistys ja kotiseutuyhdistys

Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävät kustansi porvoolaisen Ossian Wichmannin kirjoittaman Lohjan ensimmäisen matkailuopaskirjasen vuonna 1901 julkaisusarjansa kuudentena osana. Kuva: Kansalliskirjasto

Lohjan Kotiseutututkimuksen Ystävien lehden vuoden 2020 kevätnumeron kansikuvana on näkymä virkistyspuistona toimivan entisen Porlan kalanviljelyslaitoksen alueelta Aurlahden hiekkarannan yli kohti Tytyrin kaivoksen tornia.

ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Molempia yhdistää kiinnostus – jopa rakkauskin

– omaan kotipaikkakuntaan ja asuinympäristöön ja molemmat toimvat sen parhaaksi.

Tuhat Tuomoa

• • • • • • •

www.ekevent.fi Opas | Guide 1/2021 25

Tutustu Porkkalan

vuokrakauden historiaan Vuoden 2021 teemat: • Selviytyminen vuodesta 1944 • Vuokrakauden salatut kirkot Kahvitus tilauksesta – Diginäyttelyjä – Opastuksia Näyttelyiden tekstitys:

Museokaupassa myös Porkkalan opaskirja Visit Porkkala-Udd myynnissä Tilaukset: 040 5418526, igor@degerby.fi Furuborgintie 6, 10160 Degerby www.degerby.fi

HYVÄ VALIKOIMA ISOJALKAISIA UNOHTAMATTA

ISOT KENGÄT 5 NAISILLE 42-4 0 MIEHILLE 47-5

PANIMO ~ terassi ~ kauppa

tasting-tilaisuudet ~

olut- ja panimoesittelyt ~

virkistyspäivät ~

oluet omalla etiketillä ~

kysy myös

LAURINKATU 51, LOHJA P. 040-455 1200 MA–PE 10–18, LA 10–15 26 Opas | Guide 1/2021

SAHTIA !

ilkka.miettinen@unitedgypsies.fi +358 50 596 9024

Hemmolankatu 26, Lohja

Teksti | Iiris Kankaanpää, museoamanuenssi Lohjan Museo

Vehreä keidas kaupungin kainalossa Kivenheiton päässä Lohjan keskiaikaisesta kivikirkosta sijaitsee Lohjan vanha Iso-Pappila, jonka tiloissa Lohjan Museo toimii. Viljapeltojen ympäröimä museoalue tuo ripauksen mennyttä pappila- ja kartanokulttuuria nykyhetkeen. Museon yhteydessä on rehevä, hyvin

hoidettu puutarha ja tilan alkuperäinen pihapiiri, jonka suojiin on siirretty muutamia paikkakunnan historiaan

olennaisesti kuuluvia rakennuksia, kuten Lohjan vanha pedagogiorakennus 1700-luvulta. Museoalue, sen

monet rakennukset ja museon näyttelyt pitävät sisällään paljon nähtävää ja tutkittavaa koko perheelle.

Lohjan Museon entistetty pappilapuutarha on suosittu retkikohde ja kulttuuritapahtumien pitopaikka. Kuva: Lohjan Museo

Museon interiöörimäiset huoneet tarjoavat kävijöille

kurkistuksia eri aikakausiin: 1800-luvun maalaistuvasta 1930-luvun kamariin ja 1970-luvun olohuoneesta päärakennuksen kartanomaiseen saliin, josta avautuu upea

näkymä rehevään puutarhaan, jossa kymmenet omena-, kirsikka- ja päärynäpuut, yrtit ja perinteiset perennat

Johannes Lohilammen museo on autenttinen vauras ratsutila tyypillisine kaksikerroksisine päärakennuksineen ja aittariveineen. Kuva: Lohjan Museo

kukoistavat. Kävijä voi pysähtyä nostalgisen lasten-

kamarin äärelle tai ihailla leluja pursuilevaa fantasialelukauppaa. Esillä on myös viehättävä työläisasunto

sisustettuna 1950-luvun tyyliin sekä monipuolinen kokoelma ajokalustoa 1800-luvulta. Pedagogion näyttely

”Kotikaupunkimme Lohja” esittelee tiivistettynä paikkakunnan historian pääpiirteet jääkaudelta 2000-lu-

talonpoikaisesineistöä. Ja kun Sammatissa ollaan, niin

lapsille suunnatut osiot elävöittävät sisältöjä.

kuuluisaa suurmiestä Elias Lönnrotia.

vun kynnykselle. Näyttelyihin sijoitetut aktiviteetit ja

tokihan museossa muistetaan myös paikkakunnan

Lohjan Museo on toiminut paikkakunnalla jo 110

Kesällä 2021 molemmat museot viettävät 110-vuotis-

tuyhdistys ”Lohjan kotiseutututkimuksen ystävät ry.”

lapsiperheille paljon iloista tekemistä. Esillä oleva

vuotta. Sen perusti ensimmäinen suomalainen kotiseupuheenjohtajansa Robert Boldtin johdolla. Kotiseu-

tuyhdistys hoiti museotoimintaa 1970-luvun lopulle saakka, josta eteenpäin toiminnasta on vastannut

Lohjan kaupunki. Kuntaliitos Sammatin kanssa v. 2009 toi mukanaan toisen, yhtä vanhan museon: Johannes

Lohilammen museon. Lohjan Museo vastaa myös sen ylläpidosta. Lohilammen museo on ainutlaatuinen ja

autenttinen rustholli 1700-luvulta ja esittelee havain-

nollisella tavalla 1700-1800-luvun asumismuotoa sekä maanviljelijä Johannes Lohilammen (1866-1938)

keräämää kokoelmaa. Pääosa esillä olevasta kokoelmasta on Sammatista ja läntiseltä Uudeltamaalta kerättyä

juhliaan. Lohjan Museon kesänäyttely tarjoaa varsinkin ”Koiramäen kartanolla” -näyttely pohjautuu Mauri

Kunnaksen Koiramäen talossa -kirjaan. Koiramäen

kartanolla puuhaillaan entisajan malliin, johon kuuluvat maalaistalon monet askareet kotitöistä, kuten leivänpaistosta ja pyykinpesusta kehräykseen ja kankaan- kutomiseen. Näyttely on alun perin Seinäjoen museoiden tuottama, ja sen sisältö on Lohjan museon muokkaama. Johannes Lohilammen museon

taidenavetassa järjestetään kesäisin mm. taiden-

äyttelyitä, joissa paikallisten taiteilijoiden nykytaide

kohtaa mielenkiintoisella tavalla Lohilammen rauhaa ja mennyttä elämänmenoa huokuvan museoalueen.

Koiramäen kartanolla 25.5. – 22.8.2021

Tarkista ajankohtaiset aukioloajat museon verkkosivuilta lohja.fi/museo Lohjan Museo, Rovastinkatu 1, Lohja p. (019) 369 4204

Johannes Lohilammen museo Peririnnantie 2, Sammatti Tiedustelut Lohjan museosta Avoinna vain kesäisin Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista

Opas | Guide 1/2021 27

Teksti | Berndt Gottberg & Lena Selén

Korsuista lottiin ja pommisuojarealismiin Kaarteen Sotamuseo ja Mosaikki Etelälohjalla tarjoaa realistisen

näkökulman sotahistoriaamme. Museota vetää pariskunta Kalervo ja Teija Kaarre. Yhdessä he ovat luoneet monipuolisen ja opettavaisen kokonaisuuden. Monia palkintoja saanut museo on esitelty myös televisiossa.

Autenttinen lottakanttiini johdattaa pääteemaan, missä korsu vetää

katseet puoleensa. Pommisuoja tuo huipennuksen, äänimaisema aidosta Helsingin pommituksesta, joka muistuttaa tuhoisista täysosumista. Kaarteen Sotamuseo tarjoaa tilauksesta seikkaperäisen sotahistoriallisen esityksen opastetun museokierroksen yhteydessä. Opastuksen kesto on noin 1,5 h.

Lisäys ”ja Mosaiikki” viittaa Teija Kaarteen ateljeehen, jossa on hänen ihania mosaiikkitöitään.

Kahvi tarjotaan vehreässä puutarhassa, jossa on mosaiikkikalusteita. Eksoottista tunnelmaa korostaa tsasouna rinteessä.

Sotamuseon lottakanttiini. Kuva Kaarteen sotamuseo ja Mosaiikki Lottakantinen i museet. Foto: Kaarteen Sotamuseo ja Mosaiikki

Från korsu och lottor till skyddsrumsrealism Kaarteen Sotamuseo ja Mosaiikki i Sydlojo bjuder på en realistisk in-

blick i vår krigshistoria. Det drivs av paret Kalervo och Teija Kaarre, som byggt upp en mångsidig och lärorik helhet. Museet har mottagit många pris och presenterats även i television.

En autentisk lottakantin leder in i huvudtemat där korsun drar blickarna till sig. Skyddsrummet utgör höjdpunkten, ljudet från en bombning av Helsingfors påminner om ödesdigra fullträffar.

Kaarteen Sotamuseo serverar på beställning en detaljerad krigshistoria vid en guidad rundvandring på ca 1,5 timme.

Tillägget ”ja Mosaiikki” syftar på ateljén med Teija Kaarres läckra mosaikarbeten.

Kaffet serveras i den frodiga trädgårdssluttningen där mosaikmöbler

och ett ortodoxt kapell högst uppe kompletterar det exotiska intrycket. Ett hörn i Teija Kaarres atelje. Foto: Kaarteen Sotamuseo ja Mosaiikki Nurkkaus Teija Kaarteen ateljeesta. Kuva Kaarteen sotamuseo ja Mosaiikki

28 Opas | Guide 1/2021

KOVElAN TRAKTORIKOVElAN TRAKTORIJA MAATAlOUSKONEMUSEO JA MAATAlOUSKONEMUSEO TERVETULOA TUTUSTUMAAN UUTEEN SUUREEN MUSEOHALLIIN! TERVETULOA TUTUSTUMAAN Paljon nähtävää: 120 vanhaa traktoria, UUTEEN SUUREEN MUSEOHALLIIN!

5 höyrykonetta, maatalouskoneita, hevoskärryjä, rekiä, Paljon nähtävää: 120rattait�, vanhaa traktoria, moottorisahoja, ljavakkoja, 5 höyrykonetta, vi maatalouskoneita, kahvipannuja hevoskärryjä, ym. rekiä, rattait�, moottorisahoja, viljavakkoja, kahvipannuja ym. Pääsymaksu 8 €/ hlö, alle 12 v. vapaa pääsy Avoinna 10-188 joka päivä Pääsymaksu €/ hlö, alle 12 v. vapaa pääsy AvoinnaKARTANO10-18 joka päivä JA KÄSITYÖMUSEO

AVOINNA TILAUKSESTA RYH MILLE 5 €/ HLÖ. KARTANOJA KÄSITYÖMUSEO YHTEISHINTA TR AKTORIM USEON KANSSA 10 € AVOINNAYhteyshenkilö: TILAUKSESTA RYH MILLE 5 €/ HLÖ. Seija Granholm YHTEISHINTA TR AKTORIM USEON KANSSA 10 € 040-5493515 Yhteyshenkilö: Seija Granholm seija.granholm@aurinkohuvilat.fi 040-5493515 seija.granholm@aurinkohuvilat.fi

www. kovelantraktorim useo. net Kovelantie 130, 09810 Nummi

Erkki Karhu 050-3703916

www. kovelantraktorim useo. net Kovelantie 130, 09810 Nummi

Erkki Karhu 050-3703916

Sammattiseura Ǧ ǡ Ú ¡ǨǦ

• • • • • •

www.tarinataituri.ﬁ

¡ ¡ ¡ ¡ Ú ¡ ¡ ¡ ¡ Ú ¡ ͹Ǥ͸Ǥ – ͳͷǤͺǤʹͲʹͳǤ Ǩ ¡ ǣ Ǥ Ǥ Opas | Guide 1/2021 29

Kirkko, kaivos ja kotiseutu Valtakunnalliset opaskoulutuspäivät ja Suomen Opasliiton kevätliittokokous Lohjalla 23. - 24.4.2021, Laurentius-sali, Kirkkokatu 6 OHJELMA

MAJOITUS

Perjantai 23.4. klo 18.30 alkaen kokoontuminen Tytyrin Elämyskaivoksen vierastuvalla, Kuilukatu 42, Lohja

Yhteistyökumppaneidemme tarjoukset - varaustunnus kaikilla OPASKOULUTUS 2021

19.00

Kiven kertomaa Puolivakava ilta Tytyrin Elämyskaivoksessa mausteena pimeys, yllätyksiä sekä hieman jännitystä. Iltapala Tytyri-salissa. Illan päätteeksi Unohtumaton Valoshow. Kesto 2,5 - 3 tuntia.

Lauantai 24.4. 9.00 Ilmoittautuminen ja tervetulokahvit, Laurentius-salin aula 10.00 Avajaiset Suomen Opasliitto ry, puheenjohtaja Virpi Joutsa Lohjan Oppaat ry, puheenjohtaja Sari Heikkilä Lohjan kaupunki, kaupunginjohtaja Mika Sivula 10.20 - 12.00 Lohjan keskiaikainen kivikirkko ja sen ”esivanhemmat” - 800 vuotta rakennusten historiaa Osa esitelmästä Pyhän Laurin kirkossa Professori Markus Hiekkanen * 12.00 Lounas 12.45 - 13.15 Liittokokousvaltakirjojen vastaanotto, Laurentius-salin aula 13.15 Kotiseututyö matkailuopasta tukemassa, Tutkija Torsti Salonen * 14.30 - 17.00 Liittokokous 14.30 - 17.00 Vaihtoehto-ohjelmana opastetut kiertoajelut: 1) Lohjanjärven rantoja pitkin Alitalon viinitilalle - retki sisältää viinimaistiaiset, ostosmahdollisuus

2) Syrjähyppy Mustiolle - retki sisältää vierailun Mustion Linnassa

17.00 Lähtökahvit, päätössanat ja vahdinvaihto 18.00 Turvallista kotimatkaa!

Oikeudet mahdollisiin ohjelmamuutoksiin pidätetään. * Professori Markus Hiekkasen ja tutkija Torsti Salosen artikkelit luettavissa toisaalla tässä lehdessä.

30 Opas | Guide 1/2021

Hotelli-Ravintola Gasthaus Lohja, Laurinkatu 1 Etäisyys Laurentius-salista n. 1,5 km 1 hh 85 €/1 yö 80 €/yö, jos varaus 2 yötä 2 hh 100 €/1 yö 95 €/yö, jos varaus 2 yötä Huonehintoihin sisältyy noutopöytäaamiainen. Varaukset: info@gasthauslohja.fi tai 019 331 771 Gasthaus Lohja Bed & Breakfast, Kauppakatu 3 Etäisyys Laurentius-salista n. 700 m 1hh 70 €/1 yö 65 €/yö, jos varaus 2 yötä 2 hh 80 €/1 yö 75 €/yö, jos varaus 2 yötä Mahdollisuus tilata Take Away-aamiainen toimitettuna illalla jääkaappiin, hinta 6 €/hlö/kerta. Varaukset: bb@gasthauslohja.fi tai 044 325 8966 Lisätietoja huoneista ja palveluista www.gasthauslohja.fi Kaikissa kiintiömme huoneissa oma kylpyhuone. Rajoitettu määrä sopimushintaisia huoneita. Mustion Linna Hållsnäsintie 89, 10360 Mustio (n. 24 km) Vain pe-la yö tällä hetkellä vapaana. 1 hh 59 €/yö 2 hh 59 €/hlö/yö Mahdollisuus varata myös ”puolikas”, jos olet valmis majoittumaan kaverin kanssa. 2 hh yhdelle 89 €/yö Hinnat sisältävät aamiaisen. Varaukset: info@mustionlinna.fi tai 019 36 231 Lisätietoja www.mustionlinna.fi Rajoitettu määrä sopimushintaisia huoneita. Lohjalla on tarjolla myös mukavia mökkejä ja yksityismajoitusta, vaihtoehtoja löydät mm. www.booking.com-sivustolta.

Ilmoittautuminen Suomen Opasliiton opaskoulutuspäiville 23. - 24.4.2021 Lohjalla

OHJELMAVALINTA Perjantai 23.4.



Puolivakava ilta Tytyrin Elämyskaivoksessa 22 €



Esitelmät ja tarjoilut sekä liittokokous 110 €*



Esitelmät ja tarjoilut sekä valitsemani retki 132 €*

Osoite

Vain liittokokous - ei maksua

Ei esitelmiä, eikä tarjoiluja

Nimi

Tarvitsen kuljetuksen Lohjan keskustasta Tytyriin ja takaisin

Lauantai 24.4.



Yhteystiedot

 

Matkapuhelin

Sähköposti

Alitalon viinitilalle Lohjansaareen Syrjähyppy Mustiolle

Opaskoulutuspäivien ilmoittautuminen viimeistään sunnuntaina 21.3.2021 joko oheisella lomakkeella postitse Tarja Karlsson, Voudinkuja 6 A 26, 08200 Lohja tai tarja.karlsson@dnainternet.net tai verkkolomakkeella osoitteessa www.lohjanoppaat.fi Osallistumismaksut maksettava viimeistään maanantaina 22.3.2021 tilille Lohjan Oppaat ry FI84 4006 0010 4326 29.

Opasyhdistys

Erikoisruokavaliot



Nimeni saa julkaista päivillä jaettavassa osallistujaluettelossa

* Su 21.3. jälkeen lisämaksu 25 €, eräpäivä 6.4.2021. Majoituksen jokainen varaa itse. Lisätietoa viereisellä sivulla. Maksu palautetaan ainoastaan lääkärintodistusta vastaan.

KULJETUKSET Meille voit tulla myös vuorobussilla. Helsingistä, Kampin terminaalista perjantai-iltapäivällä runsaasti yhteyksiä. Lauantaina Kampin terminaalista klo 8.15. Paluuyhteydet Helsinkiin lauantaina mm. klo 17.50 ja 18.50. Matkan kesto reilu 1 tunti. (Tarkista aikataulut lähempänä matkustusajankohtaa.) Turun suunnasta perjantaina ja lauantaina - jää pois Muijalan liittymässä 24. Tulemme sinua vastaan. Lauantai-iltana järjestämme sinulle kuljetuksen samaan liittymään. Kuljetus varattava viimeistään sunnuntaina 18.4.2021. Lisätietoja: Tarja Karlsson, tarja.karlsson@dnainternet.net tai puh 040 732 7903, varmimmin klo 19.30 - 21.00.

Laurentius-sali ja Pyhän Laurin kirkko Lähin bussipysäkki Helsingin suunnasta tullessa Kauppakadulla, lähtiessä Suurlohjankadulla. Opas | Guide 1/2021 31

Teksti | Timo Aunio, KM, matkailuopas

Elias Lönnrotin tie

Pienestä torpasta suurmieheksi ta. Siitä oli hyötyä hänen tulevassa lääkärin ammatissaan.

Lönnrot aloitti 20-vuotiaana filosofian ja

muiden humanististen aineiden opiskelun Turun Kuninkaallisessa akatemiassa. Siellä

hän kiinnostui suomalaisesta kansanrunoudesta, joka oli teemana myös hänen Väinämöistä käsittelevässä maisterintyössään.

Lönnrot kirjoittautui vuonna 1829 lää-

ketieteen opiskelijaksi Aleksanterin Keisarilliseen yliopistoon Helsinkiin ja valmistui

lääkäriksi 1832. Lääketieteen lisensiaatin väitöskirjan aiheena oli suomalaisten taikausko ja lääketiede.

Lääkärin työtä ja kirjallista tuotantoa Lönnrot nimitettiin Kajaaniin piirilääkäriksi

1833. Tätä virkaa hän hoiti yli kaksikymmentä vuotta, mutta oli usein virkavapaalla lääkärinPaikkarin torppa, Elias Lönnrotin syntymäkoti on Suomen ensimmäinen henkilön kotimuseo. Kuva: Timo Aunio

Elias Lönnrot tunnetaan erityisesti kansanrunouden ja Kalevalan kokoajana, mutta hän oli paljon muutakin: lääkäri, kielentutkija, tutkimusmatkailija, kansanvalistaja, virsirunoilija, musiikkimies, kielinero, lehtimies, kasvitieteilijä ja suomalaisuusmies. Sammatin suurmiehen elämäntyö on vertaansa vailla ja näkyy monin tavoin vielä tänäänkin. Paikkarin torpasta opintielle Elias Lönnrot syntyi kyläräätäli Fredrik Johan Lönnrotin seitsenlapsisen perheen neljäntenä lapsena 9. huhtikuuta 1802 pienessä Paikkarin

torpassa Sammatissa. Vaatimattomissa oloissa kasvanut poika oppi lukemaan ja kirjoitta-

maan äidinkieltään suomea jo viisivuotiaana. Kouluopetusta Elias sai vasta 12-vuotiaa-

na, kun hän pääsi opiskelemaan Tammisaaren

pedagogioon. Sadan kilometrin koulumatkan Sammatista Tammisaareen hän kulki tavallisesti jalkaisin.

32 Opas | Guide 1/2021

Tammisaaren pedagogion jälkeen Elias

pääsi Turun katedraalikouluun jatkamaan

opintojaan, mutta siellä opiskelu keskeytyi rahapulan takia. Katedraalikoulun pääsykoetta

Lönnrot on myöhemmin kuvannut elämänsä

toimestaan keskittyäkseen kirjalliseen tuotantoonsa. Viidentoista vuoden aikana hän teki

pitkiä runonkeruumatkoja eri puolille Suo-

mea kävellen, soutaen, hiihtäen ja rekikyydillä. Näiden matkojen yhteispituudeksi on laskettu yli 15 000 kilometriä.

Runonkeruumatkojen tuloksena syntyi

Lönnrotin tunnetuin teos Kalevala ja sen sisarteos Kanteletar. Kalevalan ensimmäinen

painos ilmestyi jo 1835 ja laajennettu versio

14 vuotta myöhemmin. Kalevalan kokoamisessa Lönnrot hyödynsi myös muiden runonkerääjien materiaalia, yhdisteli runoja yhtenäisiksi kertomuksiksi ja täydensi niitä itse sepittämillään säkeillä.

Lönnrot sai aikaan vielä paljon muutakin

”tukalimmaksi tentiksi”, koska siitä piti suo-

opiskeluaikanaan ja lääkärintyönsä ohella.

häneltä sujunut. Myöhemmin hän oppi myös

laisen Kirjallisuuden Seuraa, jonka arkistoi-

riutua ruotsiksi, eikä ruotsin kieli vielä silloin

ruotsia, ja siitä tuli hänen pääkielensä oman perheensä kanssa.

Eliaksen opintie jatkui Porvoossa ja ap-

teekkioppilaana Hämeenlinnassa, jossa hän

hankki perustiedot yrteistä ja rohdoskasveis-

Hän oli perustamassa vuonna 1831 Suomahin hänen muistiinpanonsa on jälkeenpäin

tallennettu. Arkistossa on laaja valikoima hänen kirjeitään, jotka hän on kirjoittanut perheelleen, sukulaisilleen ja ystävilleen sekä suomeksi että ruotsiksi.

opistoon. Tätä virkaa hän hoiti vuoteen 1862,

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pystyttä-

ja kanslianeuvoksen arvonimen.

jonka yläosaan on kaiverrettu tähti ja kantele.

jolloin keisari myönsi hänelle täyden eläkkeen

Eläkepäivikseen Elias Lönnrot muutti

perheineen takaisin Sammattiin. Vaatimatto-

Lönnrotin perintö

nyt kotiseudulleen tunnettuna ja varakkaana

Elias Lönnrotin perintö näkyy edelleen paitsi

Ensin Lönnrotin perhe asui Nikun talos-

nossaan, myös hänen asuinpaikoillaan. Lönn-

mista oloista lähtenyt kyläräätälin poika palasi suurmiehenä.

sa, noin neljän kilometrin päässä Sammatin kirkolta, myöhemmin Lammin talossa, joka sijaitsee neljän kilometrin päässä Paikkarin

torpalta ja kahdeksan kilometrin etäisyydellä kirkolta. Merkittävänä apuna perheelle oli

Eliaksen veljentytär Miina (oik. Serafia Wil-

Elias Lönnrotin patsas Paikkarin torpan lähellä. Eino Räsänen (1952) Eemil Halosen luonnoksen (1899) pohjalta. Kuva: Timo Aunio

Merkittävimpien

kirjallisten

töidensä

ohella Lönnrot toimi virsikirjakomitean puheenjohtajana. Nykyisessä virsikirjassamme

on lähes 120 virttä, jotka Lönnrot sanoitta-

nut, suomentanut, uudistanut tai muokannut. Hänen laaja suomenkielinen runotuotantonsa käsittää käännöksiä ruotsin, venäjän, saksan ja

kreikan kielestä. Lönnrot kirjoitti ahkerasti

myös sanomalehtiin, pääasiassa kansanrunoja, paikallista historiaa, terveydenhoitoa ja kie-

vitieteilijä, lääkäri Thiodolf Saelanin kanssa 1866 ollessaan jo eläkkeellä yliopistouraltaan

Lönnrotin jäädessä eläkkeelle hänellä oli

edessään vielä parikymmentä työntäyteistä, mutta myös surun varjostamaa vuotta. Vai-

mo Maria kuoli tuberkuloosiin vuonna 1868, vain 45 vuoden ikäisenä. Kolme tytärtä kuoli 1870-luvulla: Maria ja Thekla tuberkuloosiin

ja Elina-tytär kurkkumätään. Elina ja Thekla

olivat vasta 18-vuotiaita, Maria 21. Ainoa

isänsä jälkeen eloon jäänyt tytär oli Ida, jo-

suurteoksensa, Suomalais-ruotsalaisen sana– suurin osa Lönnrotin itsensä keksimiä. Sanakirja julkaistiin kirjana 1880. Monet Lönnrotin keksimistä sanoista ovat edelleen käytössä.

toimitti muitakin heidän asioitaan Lohjalla

käydessään. Nämä reissut eivät olleet aivan helppoja, sillä Sammatin ja Lohjan välisessä

Hiidensalmessa ei vielä tuolloin ollut siltaa, vaan salmen ylitys tapahtui aluksi veneellä, sittemmin lautalla. Vasta 1880-luvulla valmistui ensimmäinen silta Hiidensalmen yli.

Lönnrot oli aikaansa edellä, kun hän ym-

sen merkityksen. Hänen toimestaan SamHänen

testamenttivaroillaan

perustettiin

Sammattiin vuonna 1897 kotitalousoppilaitos, alkuperäiseltä nimeltään Elias Lönnro-

tin emännyyskoulu. Monien vaiheiden jälkeen tämä perinteikäs, lähes 120-vuotias opinahjo lopetti toimintansa syksyllä 2016.

hes 82 vuoden iässä. Juhlalliset hautajaiset pidettiin Sammatissa. Väkeä oli

niin paljon, että vain pieni osa mahtui kirkkoon.

Viimeisen leposijansa

Vuonna 1854 perhe muutti Helsinkiin, sil-

jonne on haudattu myös

sorin virkaan Aleksanterin Keisarilliseen yli-

päässyt paikalle, kuljetti kyläläisten kirjeitä ja

min talossa Sammatissa

Lönnrot sai kotipitäjänsä

lä Lönnrot oli valittu suomen kielen profes-

natekstejä jumalanpalveluksissa, kun pappi ei

Elias Lönnrotin elä-

syntyi esikoispoika Elias, joka kuoli jo kaksivuotiaana aivokalvontulehdukseen.

kirkollisissa asioissa. Hän lahjoitti varoja ja

matissa käynnistyi syksyllä 1869 kansakoulu.

19. maaliskuuta 1884, lä-

lasta kymmenen vuoden aikana. Kajaanissa

Jo elinaikanaan Lönnrot auttoi monin

Vielä Lammin talossa asuessaan, lähes

maan asti.

Perhe-elämää ja eläkevuodet Sammatissa

Piponiuksen kanssa. Perheeseen syntyi viisi

na 1952 Lönnrotia esittävä pronssipatsas.

märsi naisten ja erityisesti tyttöjen koulutuk-

mänliekki sammui Lam-

aana Kajaanissa 26-vuotiaan oululaisen Maria

ko. Paikkarin torpan lähelle pystytettiin vuon-

ka asui vanhan isänsä kanssa tämän kuole-

ja asuessaan Nikun talossa Sammatissa.

Elias Lönnrot meni naimisiin vasta 47-vuoti-

jopa hänen mukaansa nimetty katu ja puistik-

alttaritaulun Sammatin kirkkoon, luki saar-

mökkinä”.

kirjan, joka käsittää noin 200 000 hakusanaa

si teoksesta vielä uudistetun painoksen kas-

jaanissa että Helsingissä, viimeksi mainitussa

asuntonsa Sammatissa tunnetaan ”Miinan

ensimmäinen suomenkielinen aikakauslehti.

ra Fennica ilmestyi 1860, mutta hän julkai-

rotin muistomerkki on sekä Sammatissa, Ka-

tavoin sammattilaisia sekä maallisissa että

nrotin perheessä taloudenhoitajana. Hänen

80-vuotiaana, Lönnrot viimeisteli toisen

Lönnrotin kasvitieteellinen suurteos Flo-

suomen kielessä ja hänen kirjallisessa tuotan-

helmiina), joka toimi 30 vuoden ajan Lön-

lioppia käsitteleviä artikkeleita. Hän toimitti omaa lehteä nimeltä Mehiläinen, joka oli

mä obeliskin muotoinen hautamuistomerkki,

Sammatin kirkkomaalta, hänen vaimonsa ja kolme tytärtään. Haudalla on

Lammin talo, Elias Lönnrotin vanhuuden asunto on myös museona. Kuva: Timo Aunio Opas | Guide 1/2021 33

Teksti | Torsti Salonen kuvat | Lohjan seurakunta ja Torsti Salonen

Lohjan erilaiset kirkot Lohjan evankelisluterilaisella seurakunnalla on seitsemän varsinaista kirkkoa. Ne ovat kaikki erilaisia ja jokainen on eri tavalla mielenkiintoinen. Niistä vanhin, Pyhän Laurin kirkko, ja pienin, Kärkölän kyläkirkko, ovat saaneet omat artikkelinsa. Niiden lisäksi Lohjalla sijaitsevat Särkyneen sydämen kirkko Kansan Raamattuseuran Vivamon toimintakeskuksessa ja Helsingin ortodoksisen seurakunnan Karjalan valistajien kirkko sekä Kaikkien pyhien tsasouna.

Karjalohjan kirkko Karjalohjan luonnonkivestä ja tiilestä muurattu kirkko valmistui 1860

arkkitehti Jean Wiikin suunnitelman mukaisena uusromaaniseen

tyyliin kauniille paikalle Puujärven

viereiselle harjulle. Kirkko tuhoutui

tulipalossa 1970, jonka jälkeen raunio

sai viereensä modernin uuden kirkon, nykyisen seurakuntatalon. Alexandra Frosterus-Såltinin vuodelta 1881

oleva alttaritaulu pelastui palosta. Vanhan kirkon korjaustyö alkoi

1989 ja 1991 se vihittiin uudelleen

käyttöön. Kirkossa järjestetään myös paljon korkeatasoisia konsertteja.

Nummen kirkko Nummen ristinmuotoinen luonnon-

kivikirkko torneineen valmistui 1822 Abraham Niklas Edelcrantzin suunnittelemana Pitkäjärven eteläpään länsipuolelle. Kirkossa on Lohjan

vanhin 1300-luvulta peräisin oleva

krusifiksi. Alttaritaulun maalasi ruotsalainen Axel Johan Fägerplan 1825. Kuorin lasimaalaukset ovat Ilmari

Launiksen suunnittelemia vuodelta

1922. Kirkon vanhemmat urut ovat vuodelta 1864, mutta eivät ole enää

käytössä. Uudet 20-äänikertaiset urut valmistuivat 1972.

34 Opas | Guide 1/2021

Pusulan kirkko Pusulan uusgoottilainen puurakenteinen kirkko valmistui 1838 Carl Ludvig Engelin ja A.W. Arppen piirustusten mukaisesti Pusulanjärven pohjoisrannan lähelle. Antti Piimäsen rakentama kellotapuli on edeltäneen kirkon

ajalta vuodelta 1763. Kirkossa on apostoliveistoksia, jotka ovat peräisin Lohjan kirkon 1600-luvun saarnastuolista.

Alttiaritaulun maalasi Felix Frang vuonna 1921. Urut ovat 14+1 -äänikertaiset ja vuodelta 1932.

Sammatin kirkko Sammatin tunnelmallinen puukirkko valmistui 1755

rakentajanaan Mickel Göransson ja sen kellotapuli 1763 rakentajanaan Erik Stenström. Renessanssivaikutteinen

saarnastuoli on sotasaalista 30-vuotisesta sodasta 1600-luvun alkupuolelta. Elias Lönnrot lahjoitti kotikirkkoonsa professori Adolf von Beckerin maalaaman alttaritaulun

1883 ja hänen hautansa on kirkon vierellä. Kirkko on suosittu vihkikirkko myös kesäasukkaiden keskuudessa.

Virkkalan kirkko Lohjan Virkkalan taajaman kirkko valmistui arkkitehti Mikael Nordenswanin suunnittelemana 1953 paikalle,

jossa perimätiedon mukaan olisi ollut 1200-luvulla kappeli. Kellotorni rakennettiin 1958. Lohjan Kalkkitehdas Oy ja sen johtajapariskunta Margit ja Petter Forsström tukivat

kirkon rakentamista monin tavoin ja muun muassa 10-äänikertaiset urut saatiin lahjoituksena 1958. Alttaritaulun

maalasi Alarik Munsterhjelm 1909 Lohjan kirkkoa varten. Kirkon yhteydessä on seurakunta- ja asuntotiloja.

Opas | Guide 1/2021 35

Teksti | Seija Knuth

Kärkölän kyläkirkko

– Lohjan seurakunnan pienin kirkko köisesti taiteilija itse otti taulun mukaansa, kun hänet kotiutettiin 6.12.1941. Kärkölästä

muuttaneet saivat ostaa sen Jaatiselta vuonna 1948. Kylässä 1920-luvulla toiminut opettaja teki aloitteen.

Vuonna 1948 kyläläiset järjestivät kirkol-

leen 100-vuotisjuhlan, joka oli sodan vuoksi

viivästynyt. Kylän naiset kutoivat juhlaa varten matot, joiden loimet oli tehty omassa kylässä kasvatetusta pellavasta ja kuteet saatu

niinipuusta (metsälehmus) otetusta kuidusta.

Kärkölän kyläkirkko on tunnelmallinen pieni puurakennus. Kuva: Lohjan seurakunta

Arvokkain lahja oli kuitenkin alttaritaulu, joka kirkosta oli puuttunut. Kirkon vierellä ole-

Pusulan Kärkölänmaa sai kiinteän asutuksen

voi kuvitella tunnelmia 200 vuoden takaisis-

toi Kärkölän uudisasukkaille muuttokirjat ta-

huoneissa. Saarnastuoli on saksalaista mallia

1760-luvulla. Vuonna 1783 lääninhallitus anloihinsa, mikä tarkoitti asumisoikeutta. Samana vuonna Turun tuomiokapituli antoi luvan saarnahuoneeseen ja hautausmaahan.

Rakentaminen alkoi vasta kuudenkym-

menen vuoden päästä. Kirkon rakentamiseen osallistui koko kylä. Työpäivät jyvitettiin

manttaalien mukaan. Hirret saatiin kyläläisten metsästä ja naulat sekä saranat taottiin kylän pajassa. Penkeissä on pieniä eroja, koska

talot ovat veistäneet omat penkkinsä. Kirkon

seinään on tuntematon rakentaja kirjoittanut punaliidulla: ”Vuona 1840 on Tämä herran huone alustettu 1842 on Tämä sitten valmiksi satu”.

Samalla varmistui alueen kuuluminen

sa hämärissä ja lämmittämättömissä Herran

1600-luvun alkupuolelta. Tammisaaren historiassa kerrotaan, että kappalainen Nils Sti-

gelius osti vanhan puukirkon saarnastuolin, koska Tammisaaren 1691-1694 rakennettuun

kivikirkkoon haluttiin uusi. Hän oli syntynyt

kylän läpi valmistui vasta 30 vuotta myöhemmin, vuonna 1870.

Kirkon vanhimmat esineet saatiin lahjoi-

tuksina ympäröivistä seurakunnista. Tilaa ei

ole muutettu rakentamisen jälkeen. Vierailija

36 Opas | Guide 1/2021

koivun väliin. 1860-luvulla hankittiin toinen

kirkonkello. Kärköläläiset vastasivat kyläkirkon hoidosta 130 vuotta, minkä jälkeen hoitovastuu oli Pusulan seurakunnalla.

Vuoden 2013 alussa Kärkölän saarnahuo-

kirkosta tuli yksi Lohjan seitsemästä kirkosta.

lahjoitettiin Kärkölään. Puiset patsaat ovat 1700-luvulla Lohjan kirkosta ensin Pusulaan

lahjoitettuja. Nykyinen kirkkolaiva on kopio 1990-luvulla murron yhteydessä hävinneestä

esineestä. Laivassa oli vuosiluku 1688. Peri-

mätiedon mukaan se oli Tammisaaren kirkosta. Alttaritaulun maalasi taiteilija Eeli Jaa-

”Jeesus tyynnyttää

koväärtin eli kirkkoisännän. Ensimmäinen tie

hen asti kirkonkello oli kiinnitettynä kahden

kirkkoon hankittiin uusi saarnastuoli, vanha

vihki kirkon ja hautausmaan 5.3.1843. Kirknahuonekunta, joka valitsi johtajakseen kirk-

rakennettu vuonna 1848. Kerrotaan, että sii-

neen ja hautausmaan omistus siirtyi saarna-

Pusulan vuonna 1838 valmistuneeseen uuteen

tinen

koa alkoi hoitaa kyläläisten muodostama saar-

tumista käytetty hautaukseen. Kellotapuli on

Pusulassa ja lahjoitti saarnastuolin sinne. Kun

Lohjan seurakuntaan ja Pusulan kappeliin. Lohjan kirkkoherra, lääninrovasti von Pfaler

vaa hautausmaata on jo ennen kirkon valmis-

huonekunnalta Lohjan seurakunnalle. KyläLohjan seurakunta remontoi saarnahuoneen Museoviraston valvonnassa vuonna 2016. Sen

vaaliminen on kunnianosoitus 1700-1800-lukujen raivaajille ja heidän työlleen tulevien sukupolvien hyväksi. Kärkölän kirkko sijaitsee osoitteessa Kärköläntie 1380, 03850 Pusula.

lokakuussa

1941. Aiheena on

myrskyn Genetsaretin järvellä». Jaatinen maalasi sen

sodan keskellä Terijoen kirkon sakastissa. Taulu siirrettiin Helsinkiin

turvaan sotatoimialueelta. Todennä-

Kirkon sisätila on hirsipintainen eikä siellä ole sähkövaloja tai lämmitystä. Kuva: Torsti Salonen

Sisustustavaratalo / Kahvila Avoinna joka päivä ma-su 10-18 Puh (019) 37 37 88 myynti@kasvihuoneilmio.fi www.kasvihuoneilmio.fi

DIVERSSIKAUPPA EP KY PALOMÄENTIE 2 09810 NUMMI

Opas | Guide 1/2021 37

Teksti ja piirros | Päivi Landén

Lohjan arkkitehtuurin helmiä Ainutlaatuiset harju- ja järvimaisemat muodostavat lohjalaisen rakennetun ympäristön kehyksen. Keskiajan kauppapaikasta on ajan saatossa rakentunut Lohjanharjua myötäilevä nauhakaupunki. Alue kehittyi 1900-luvulla voimakkaaksi teollisuuskaupungiksi, jonne mahtuu myös arkkitehtuurin helmiä, joista osa sijaitsee Pyhän Laurin kirkon ja kirkkomaan ympäristössä.

Kuva: Viljo Salenius

Seurakuntatalo (Aarne Ervi 1950)

Juuri valmistunut koulutalo 1954. Kuva: Kamera-Keskus

Seurakuntatalo valmistui 1950 suunnittelukilpailun tuloksena arkki-

Pohjolanmäen koulurakennus

rakennus on 1940-luvun romantiikkaa ja tyylinsä merkittävimpiä

Läheiselle mäntyiselle mäelle rakennettiin niin ikään arkkitehti Aarne

riaalina luo harmonisen kokonaisuuden viereisen kivikirkon kanssa.

nus, Pohjolanmäen koulu. Maisemallisesti rakennus hallitsee ympäris-

tehti Aarne Ervin suunnitelman mukaan. Betoni- ja tiilirakenteinen

(Aarne Ervi 1954)

edustajia maassamme. Runsas liuskekivilaattojen käyttö pintamate-

Ervin suunnittelema teräsbetoninen ja puurakenteinen kouluraken-

Rakennus käsittää mm. seurakuntasalin ja kappelin, Pikku Laurin

sekä aikansa uutuutena terassimaisen asuntosiiven, jossa asuntojen

lisäksi siinä on diakoniatoimisto, saunaosasto, arkistoholvi ja varasto. 1990-luvun lopulla seurakuntatalo saneerattiin arkkitehti Vuokko

Jouhikaisen suunnitelmin. Sisätilat palautettiin osin alkuperäiseen

asuunsa ja keittiötiloja varten rakennettiin lisäsiipi. Vesikatto, ikkunat ja ovet uusittiin alkuperäisen mallin mukaan.

38 Opas | Guide 1/2021

töään ja on hyvä esimerkki 1950-luvun korkeatasoisesta koulusuun-

nittelusta ja sisätilojen aularatkaisuista. Valmistuttuaan 1954 Lohjan yhteislyseo oli Pohjoismaiden suurin oppikoulurakennus. Lukio

on ollut kiinteä osa Lohjan historiaa aina ansiokkaan taipaleensa

alkuvuodesta 1914 asti. Nykyisin koulurakennus tunnetaan Lohjan

Yhteislyseon lukiona, joka tällä hetkellä toimii väistötiloissa laajamittaisen peruskorjauksen vuoksi.

Kuva: Museovirasto/Anna Lyyra-Seppälä

Luoman talo (Oiva Kallio 1932)

Kuva: Museovirasto/Johanna Pankakoski

Koulurakennusta lähes vastapäätä sijaitsee Luoman talo. Arkkitehti

Oiva Kallio suunnitteli tämän varhaisfunktionalistinen rakennuksen

Metsolan siunauskappeli

1932 Lohjan Kivenhakkaamon johtajan, Unto Luoman, asuintaloksi.

(Erik Bryggman 1956)

Rakennus sai valtakunnallista huomiota keväällä 1983 ennenaikaisten

nettiin 1956 Lohjanharjun etelärinteeseen vasta perustetulle, Ola

Tontilla sijaitsi myös 1970-luvulla toimintansa lopettanut kiviliike.

Arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema siunauskappeli raken-

purkutöiden käynnistyttyä. Ulkoasultaan erittäin edustava, tiiliraken-

Mannströmin suunnittelemalle Metsolan hautausmaalle. Bryggman

teinen Luoman talo on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan sitä

ympäröivien rakennusten keskellä. Sisätilat ovat muuttuneet korjausten yhteydessä ja tontin ympärille on rakennettu muuri. Rakennus on suojeltu rakennussuojelulailla.

Lohjan pääkirjasto (Lahdelma & Mahlamäki 2006) Viereisen, vuonna 2006

pyrki säilyttämään rakennuspaikoilla vanhaa puustoa niin paljon kuin mahdollista ja lisäksi hän kehotti rakennusmestareita välttämään

vatupassin käyttöä, jotta seinäpinnasta tulisi elävä. Rakennus sopeu-

tuukin kauniisti ympäristöönsä. Yhteys luontoon, epäsymmetrisyys ja valo tulevat vahvasti esiin tässäkin työssä. Suunnittelijalleen tyypillisenä työnä kappeli liittyy siihen kappelisarjaan, jonka perusratkaisut

voidaan nähdä jo Turun ylösnousemuskappelissa. Metsolan kappeli jäi Erik Bryggmanin viimeiseksi julkisen rakennuksen suunnittelutyöksi edeltäjänsä Vantaan Honkanummen kappelin jälkeen. Suunnitelman

valmistuneen kirjastora-

viimeistelivät oma tytär Carin Bryggman ja hänen puolisonsa Uolevi

kennuksen visuaalinen

Nuotio, molemmat sisustusarkkitehteja.

kieli edustaa kansainvälistä modernismia.

Telttamaisessa kappelissa on jyrkkä kivikatto ja valkoiseksi maalatut

Lahdelma & Mahla-

sen siiven viisteiset seinät ja matalanousuiset ulkoportaat. Sisäti-

Arkkitehtitoimisto

mäki voitti avoimen

kilpailun Lohjan pää-

tiilijulkisivut. Paanumainen katto on liuskekiveä samoin sokkelimai-

Kuva: Lahdelma & Mahlamäki arkkitehdit.

kirjastosta vuonna 2002 Valokuva: Jussi Tiainen työllään “Johdanto” (the

Prologue) ja pääsuunnittelijaksi valittiin arkkitehti, professori Ilmari Lahdelma. Rakennuksen kokonaismassa sekä materiaalit antavat

tilaa ympäristölle tukien Lohjan keskustan ilmettä. Ulkoverhoiluun

on käytetty punaista tiiltä, kuparia ja lasia. Avarissa sisätiloissa, jotka

avautuvat kohti kirkkoa, kuparia on käytetty yksityiskohtiin. Kuparilla katetut valosiepparit avartavat kaksikerroksisen rakennuksen siääntu-

lan päälaiva avautuu rakennuksen koko korkeudelle. Valo lankeaa

luonnonkivialttarille kolmesta korkeasta katon etelälappeen ikkunasta. Kolmiomaiset, hyvin matalalle sijoittuvat, betoniset, valkoiseksi maa-

latut kattokannattajat muodostavat sivulaivan, jota lattiaan asti ulottuvat sivuikkunat valaisevat. Länsipäädyn edessä on pylväikkö, joka rajaa pääsisäänkäynnin, jonka ovet ovat pronssia, kun taas kappelin eteisen ovet ovat lasia. Koristeina kiertävät ylösnousemuskappelista tunnusomaiset metalliset viiniköynnökset. Salin sadan hengen penkit ovat hieman kulmassa ulospäin - Bryggmanin usein käyttämä motiivi.

lokerrosta. Erityistä huomiota herättävät päätyikkunoihin silkkipai-

Kappeli saneerattiin 2002 Arkkitehtitoimiston Laihio-Pulkki-

erilaisten kulttuuritapahtumien ja näyttelyiden kohtaamispaikkana

räisiin piirustuksiin kuulunut, mutta rakentamatta jäänyt kellotorni.

netut, paikalliset sananlaskut. Keskeisellä paikalla kirjasto toimii myös Linder- ja Järnefelt-saleineen käytävägalleriaa ja kahvilaa unohtamatta. Kirjastoa on esitelty useissa kansainvälisissä arkkitehtuurijulkai-

suissa ja se oli Suomen edustaja Euroopan unionin nykyarkkitehtuuripalkinnon saajaksi vuonna 2007.

nen-Raunio suunnitelmin. Samassa yhteydessä rakennettiin alkupeAlkuperäiset sisäkalusteet kuten valaisimet, urut, pöydät, tuolit sekä

tekstiilit entisöitiin ja salin lattiaan upotettiin arkkunostin. Sokkelisiipeen, jossa sijaitsivat henkilöstötilat ja ruumiinavaushuone, rakennettiin mm. ruumiskylmiöt sekä jäähyväiskappeli.

Opas | Guide 1/2021 39

Asuntolaina nopeasti ja helposti Lupaamme sinulle markkinoiden notkeimman asuntolainan, joka joustaa elämäntilanteesi mukana. Hae asuntolainaa nordea.fi/asuntolaina

NORDEA.FI Nordea Bank Oyj

TERVETULOA TEKEMÄÄN LÖYTÖJÄ ORTHEX OUTLETIIN!

Tällä alennuskupongilla Orthex Outlet myymälästä:

1 normaalihintainen tuote

-30 % Tarjous ei koske SmartStore™ Collect -tuotteita

Alennuskuponki voimassa elokuun 2021 loppuun asti Orthex Outlet myymälässä.

40 Opas | Guide 1/2021

Orthex Outlet - ABC Lohja, Hossanmäentie 1 - ykköstien varrella. Seuraa meitä Facebookissa: www.facebook.com/orthexoutlet

Opas | Guide 1/2021 41

Teksti | Riikka Juva kuvat Lohjan asuntomessut ja Villa Kokkokallio

Tervetuloa kokemaan järven lumo 2021 Asuntomessuille Lohjalle Miten sujuu elo pyöreässä talossa? Miksi valkoinen katto on vihreä teko? Onko kattosaunassa makeat löylyt? Millainen on sahanjohtajan talon uusi elämä? Entä missä talossa lentää joutsen? Näihin kysymyksiin saadaan vastauksia heinäkuussa, kun Lohja isän-

Asunto-osuuskunta Hiidenkoti koostuu kolmesta paritalosta eli

nöi vuoden 2021 Asuntomessuja. Asuntomessualue rakentuu Hii-

kuudesta asunnosta, joista avautuu näkymät puistoon ja järvelle. Osuus-

Lohjan keskustan palveluista. Helsingin keskustasta on alueelle alle

omistusmuotoa. Osuuskunnan jäsenet päättävät osuuskunnan asioista

Monipuoliselle asuinalueelle tulee vuokra-, asumisoikeus- ja omis-

Pientaloissa sujuvaa yhteiseloa tukevat esimerkiksi laajat oleskelu-

densalmeen, Lohjanjärven rannalle, alle kahden kilometrin päähän

kunnassa pilotoidaan Suomessa melko harvinaista, muualla yleisempää

tunnin ajomatka.

yhdessä ja omistus on yhteistä. Myös piha-alue on yhteisessä käytössä.

tuskoteja sekä osuuskuntamuotoista asumista. Alueen upeat pientalot,

tilat niin sisällä kuin ulkona sekä toimivat vierashuoneet ja etätyötilat.

jon uutta ihmeteltävää.

lisuuksista, sukupolvien kohtaamisesta, tiiviistä naapurisuhteista ja

komeat kerrostalot, näyttävä taide ja vehreä rantapuisto tarjoavat pal-

Hyvä olo syntyy esimerkiksi lukuisista luontoliikuntamahdol-

Järven lumossa esiin nousevat tärkeät teemat: yhteiselo, hyvä olo,

puhtaasta sisäilmasta.

Yhteiselo on tärkeässä roolissa Hiidensalmen asuntomessualueella.

Kaarnapuisto kuntoilupaikkoineen, leikkipuistoineen ja uimalaiturei-

töstä, TA-yhtiöiden asumisoikeustalosta sekä Lohjan Vuokra-asunto-

läpi kulkevaa rantareittiä pitkin voi lenkkeillä pitkälle järvimaisemissa.

asukkaille monia mahdollisuuksia kohtaamisiin. Saunat on sijoitettu

suihin mennessä toteutuu kolme upeaa teosta. Teokset toteuttavat avoi-

kymät Lohjanjärvelle.

Meskanen-Barman. Toteutustavat vaihtelevat patsaista muraaleihin.

vihreä teko ja arjen ilo.

Kerrostalokortteli ”Kohtaamisia” koostuu Hoivatilojen hoivakiinteisjen vuokratalosta. Hieno yhteispiha ja rakennusten yhteiset tilat luovat

rakennusten ylimpiin kerroksiin ja kattoterasseilta aukeaa huikeat nä-

Lohjanjärvi sekä asuntomessualueen rantaan tuleva monipuolinen

neen tarjoavat hyvää oloa asukkaille ja muille alueella liikkuville. Puiston Alueelle tulee myös taidetta, joka tutkitusti lisää hyvinvointia. Mes-

messa portfoliohaussa valituksi tulleet Kim Jotuni, Laura Merz ja Anne Vihreä teko on muun muassa energiatehokasta rakentamista ja säh-

köiseen liikenteeseen varautumista. Alueelle toteutuu myös hienoja viherkattoja, ja kerrostalokorttelin yhteispiha on suunniteltu kestävän ympäristörakentamisen periaattein.

Alue on entistä sahateollisuuden aluetta, joka oli pitkään jouto-

maana. Nyt se on kunnostettu hienoksi asuinalueeksi järven rannalla. Hiidensalmen sijainti alle 2 km:n päässä Lohjan keskustan palveluista

olemassa olevien kävely- ja pyöräilyreittien varrella sekä alueen omat palvelut vähentävät autoilun tarvetta.

Kaikista kohteista teetetään hiilijalanjälkilaskenta ja käynnissä on

Vihreä teko -kilpailu, jolla kannustetaan ilmastoystävällisiin ratkaisuihin.

Arjen ilo syntyy sujuvuudesta. Tätä tukevat alueen omat palvelut,

kuten päiväkoti ja kortteliravintola. Etätyöpäivänä pääsee helposti rentoutumaan järvimaisemiin rantareitille. Myös Lohjan runsas kulttuuri- ja liikuntatarjonta sekä monipuoliset palvelut ovat alueelta helposti saavutettavissa.

Kesän 2021 asuntomessualue pien- ja kerrostaloineen tammikuun 2021 puolivälissä. Oikeassa laidassa näkyvälle entisen satamaradan pohjalle tulee alueelta keskustaan vievä Lohjan oma kevyen liikenteen Paana.

42 Opas | Guide 1/2021

Tapahtumat rytmittävät Lohjan kesää Edellä mainitut teemat tulevat näkymään paitsi messutapahtumassa myös muualla Lohjalla. Kesän tapahtumia ja tempauksia on suunniteltu

yhdessä Asuntomessujen ja Lohjan kaupungin eri toimijoiden kesken. Luvassa on perinteisiä ja suosittuja Lohjan kesätapahtumia sekä uusia tempauksia. Kirkon, museon, kirjaston ja upouuden Laurentiustalon ympäristö saa oman ohjelmakokonaisuuteensa, kuten myös torialue ja

Aurlahden ranta. Esimerkiksi Lohjan upeaa järveä, liikunta- ja luonto-

matkailumahdollisuuksia, rikasta kulttuuria, kahviloita ja ravintoloita,

Villa Nordic Stories nousee lähimmäs Lohjanjärven rantaa.

Pyhän Laurin kirkkoa ja ainutlaatuista Tytyrin elämyskaivosta kelpaa esitellä messuvieraillekin.

Tapahtumat kootaan VisitLohjan tapahtumakalenteriin, josta jo-

kainen voi käydä poimimassa omaan kesäänsä sopivimpia makupaloja.

VisitLohjan sivuille on perustettu myös uusi osio, jonka kautta voi löytää sopivan majapaikan. Mukaan on koulutuksen avulla rohkaistu myös

yksityisiä henkilöitä, jotka tarjoavat vakituisen tai kesäasuntonsa vierailijoiden käyttöön. Kannattaa tutustua!

Inspiroidu turvallisessa messutapahtumassa Vaikka koronarokotukset on saatu käyntiin, turvallisuusasiat otetaan

erityisen tarkasti huomioon myös ensi kesän Asuntomessujen suun-

nittelussa. Viime kesän Asuntomessuilta Tuusulasta saatiin paljon ko-

Alueen menneisyydestä muistuttaa vuonna 1928 sahan johtajan asunnoksi valmistunut Villa Kokkokallio, joka on asuntomessujen peruskorjauskohde. Se herää eloon paitsi asuntona, myös kokous- ja juhlatilana rantasaunoineen.

kemusta ja kiitoksia turvallisen messutapahtuman järjestämisestä. Turvallisuutta lisäävät mm. porrastettu sisäänpääsy ennakkoon tilattavien

aikaperusteisten lippujen avulla, turvavälit niin kuljetuksissa kuin jo-

notustilanteissa, kävijämäärien rajaaminen kohteissa, maskit, käsidesit,

Sahapihan kerrostalot tarjoavat yhteisöllisen ympäristön.

opastus ja henkilökunnan sekä näytteilleasettajien turvallisuuskoulutus. Koronatilannetta seurataan tiiviisti ja ratkaisuja tehdään tarpeen mukaan. Kokemus, ennakkosuunnittelu ja tarvittaessa nopeakin reagointi luovat puitteet, joissa kävijä voi turvallisin mielin hakea inspiraatiota omaan asumiseensa.

Nähdään ensi kesän Asuntomessuilla Lohjalla!

Opas | Guide 1/2021 43

Teksti | Virve Haahti

Kahvia, kulttuuria ja kuohuviiniä

Sokerileipuri Sundmannin rinkilä on löytänyt kotinsa Konditoria St Honoren ikkunassa. Kuva Konditoria St Honore

Lohja -kahvia Cafetoria -paahtimosta. Kuva Juhlaserviisi

Perinteisiä herkkuja uudella twistillä. Kuva Pink Lemon

Lohjan kahvilaperineet ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Jo 1900-lu-

samassa rakennuksessa on suunnitelmissa avata tulevaisuudessa bou-

nauttia paakelsit sekä juoda kupposellinen kahvia. Kahvilassa käynti

Kesäisin voimme nauttia kahvimme ja herkkumme monen kah-

vun alussa oli tapana käydä sokerileipuri Sundmanin kahvilassa ja

tique-hotelli.

oli ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma, kun tavattiin tuttuja ja vaih-

vilan terasseilla. Oman lisänsä tietysti tarjontaan tuovat kesäkahvilat.

ovatkin ottaneet kahvilan omaksi etätyöpisteekseen.

kahvilansa minne vain. Kesäisin turkoosin värinen Kaffela-auto on

dettiin kuulumisia. Tänä päivänä kahvilassa voi käydä yksin ja monet Konditoria St Honoren juuret ovat Sundmanin kahvilassa. Kahvilan

omistaja, Timo Stolpe vieraili teini-ikäisenä sokerileipuri EW Sundmanilla. Timon mukaan tuoksu pysäytti nuoren miehen ja hän aloitti

vanhan ajan leipomossa oppipoikana. Halu nähdä maailmaa ja oppia uutta vei hänet useaksi vuodeksi kiertämään Eurooppaa. Timon tie vei

töihin myös Tukholmaan Bageriet Kringlaan, joka on kuninkaallinen hovihankkija ja varsinainen sokerileipurin korkeakoulu. Timo palasi

Ehkäpä erikoisin konsepti on Kaffelalla, joka kätevästi voi ajaa oman pysäköitynä Lohjan torin kulmalle. Talvisin olemme voineet nauttia

liikkuvan kahvilan antimista lämmitetyssä teltassa mm Lohjan jääkarusellifestivaaleilla. Eräänlainen kesäkahvila on myös Lohjan torilla, Kaffelan naapurissa oleva Pingviini-jäätelökioski. Eikö olekin

varma kesän merkki, kun useat jäätelökioskit ilmestyvät ympäri kaupunkia turuille ja toreille?

Jokaisella kunnioitetulla kahvilakaupungilla on toki oma paah-

takaisin kotiin Lohjalle ja perusti oman konditorian. Vuodesta 1985

timonsa. Meillä Lohjalla niitä on kaksi, Carnevale Coffee Roastery

tunnuksena ollut rinkilä. Ympyrä on sulkeutunut.

ovat Lohjalla, Suomessa ja Perussa, Mia Nikander-Oren ja Ivan Oren

toimineen Konditoria St Honoren ikkunassa on leipomo Sundmanin Hieman toisenlaista perinnettä edustaa vuonna 1979 perustettu

Kahvilakioski Synnerberg. Alkujaan se oli perinteinen kioski, jonka luukulta sai ostaa lihapiirakan tai nakkeja. Susanna Synnerberg ei ole

unohtanut grillikioskin juuria, hän on vain lisännyt palvelutarjontaa. Kahvilakioskissa voi pelata Veikkauksen pelejä, asioida postiautomaa-

sekä jo vuodesta 2002 toiminut Cafetoria roastery. Cafetorian juuret

kotimaissa. Cafetoria paahtaa monia erilaisia kahveja niin omaan kahvilaansa, joka toimii Lohjalla paahtimon yhteydessä sekä tietysti

monille muille kahviloille. Kaupunkimme oma pähkinäinen ja tummapaahtoinen Lohja-luomukahvi on paahdettu myös Cafetoriassa.

Nykyisin koko Lohjan alueella on liki kolmekymmentä kahvilaa

tilla tai nautti kahvin kanssa lasillisen kuohuviiniä.

museossa, uimahallissa, kirjastossa, kotiseututalossa tai vanhassa hu-

tohimoisena leipojana, Kati Koskinen opiskeli kondiittorimestariksi,

kahvilatarjontaan. Yhteistyötä kuvaa jo seitsemän kertaa järjestetty

Konditoria Pink Lemon on toiminut liki kymmenen vuotta. In-

perusti konditorian sekä kahvilan. Monimuotoinen tuotekehitys on

jatkuvaa ja asiakkaille tarjotaan perinteisiä ja uusia herkkuja gluteiinittomina, laktoosittomina ja ennen kaikkea vegaanisina.

Mannermaisen tuulahduksen Lohjan kahvilamaailmaan tuo Ca-

fé Carnevale. Tarjolla on eurooppalaiseen tyyliin erikoiskahveja sekä oman keittiön makeita ja suolaisia herkkuja. Perjantai-iltaisin voi

nauttia kahvilan antimista tunnin pitempään, after work –tunnelmissa. Kesällä kahvila levittyy eurooppalaiseen tyyliin kadulle. Lohjan 2020 yrittäjäksi valitun, Ismet Kuzun omistaman kahvilan lisäksi

44 Opas | Guide 1/2021

vilassa. Jokainen kahvila tuo oman ainutlaatuisen lisänsä kaupungin yhteinen kahvilapäivä. Lohjan kahvilapäivänä herkkujen ja juomien

lisäksi on tarjolla musiikkia, teatteria ja tanssiesityksiä. Onpa kahvilapäivänä järjestetty opastettu kierros Lohjan kahviloissa. Tulevana kesänä vietämme kahvilapäivää jälleen kesäkuun alussa. Tervetuloa herkuttelemaan ja viihtymään Lohjan kahviloihin! Lue lisää Lohjan kahviloista

https://www.visitlohja.fi/ravintolat-ja-kahvilat-lohjalla/kahvilat/ https://pinkitkorkokengat.vaikuttajamedia.fi/2019/06/16/mita-tarjosi-lohja-kahvilapaivana-gluteenittomalle/

Opas | Guide 1/2021 45

Kahvilakioski

Synnerberg Hakulintie 26, 08500 Lohja Avoinna ma-la 9-20, su 9-17. Tervetuloa! Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista!

Puhtaan järven rannalla hyvää ruokaa, yhteisöllisyyttä, luontoa, taidetta ja kulttuuria, niin lohjalaisille, kesäasukkaille kuin matkailijoille. Tervetuloa! Villa Haikari toimii kesäravintolana Lohjanjärven rannalla vain pari kilometriä Lohjan keskustasta Haikarinniemessä.

Haikarinkatu 19 www.villahaikari.fi

Toteutamme elämykselliset LOHJA

tapahtumat cateringit juhlat lounaat kokoukset

...aina ammattitaidolla. .fi 46 Opas | Guide 1/2021

+358 45 639 1129

Länsi-Louhenkatu 31, lohja 80 asiakaspaikkaa A-oikeudet

Uusia elämyksiä Lohjanjärvellä 2021 Löydät meidät Facebookista: Houseboat Lohjan Helmi sekä osoitteesta www.houseboatlohja.com

YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ SIIVOUSPALVELUA AMMATTITAITOISELLA JA VARMALLA OTTEELLA Toimin Lohjan, Vihdin, Nummelan ja Veikkolan alueella Varaa ilmainen tutustumiskäynti www.sanclean.fi

Opas | Guide 1/2021 47

Teksti |Margareta Hägg ja Torsti Salonen

Lohjanjärven ympäristön kartanoista Lohjan seutu kuten muukin Uusimaa on historiallista kartanoaluetta. Lohjalla on 12 vanhaa herraskartanoa, joiden asukkaisiin on kuulunut kansallisia merkkihenkilöitä kuten marsalkka Mannerheim, jonka vanhuudenkotina oli Kirkniemen kartano. Kartanoiden rakennukset, puutarhat ja kulttuurielämä antoivat oman leimansa koko seudulle. Valtaosa kartanoista on e delleen yksityiskoteina, mutta pariin on mahdollista päästä tutustumaan. Esittelemme seuraavassa muutamia esimerkkejä Lohjanjärven ympäristön kartanoista. Iso-Teutari Iso-Teutarin kartano on historiassa merkittävästi vaikuttaneen Adlercreutzin aatelissuvun kantakartano, josta suvun kantaisä Tomas

lähtien ja nykyään siellä toimii hotelli ja ravintola. Linna on museona avoinna yleisölle, kuten myös puisto.

Nykyisen puutarhan on perustanut Magnus Linder 1700-luvun lo-

Adlercreutz lähti 1600-luvulla Tukholmaan. Kartano on yhä hänen

pussa. Puutarhasta tuli maisematyylinen ja sen pinta-ala on 22 ha.

1700-luvulta ja uudempi empiretyylinen 1840-luvulta. Kartanon mail-

suunnittelua. Huvimaja, joka muistuttaa antiikkiaikaista temppeliä, tuli

jälkeläistensä kotina. Kartanossa on kaksi päärakennusta, vanhempi

la on Kastemäen lähde muistomerkkeineen. Siellä 1200-luvun tanska-

laiset ja ruotsalaiset ristiretkeläiset kastoivat suomalaisia kristinuskoon. Iso-Teutarin rehevä puisto on peräisin 1700-luvulta. Kartanoon joh-

taa pohjoisesta vanha tie, joka on osa Raaseporin linnantietä. Sen varrella on koivukuja, jonka koivut on istutettu 1890- luvulla. Pääraken-

nuksen ympärillä on omenatarha. Kartanon puistosta yhteensä 1,54 ha rauhoitettiin 1960-luvulla luonnonsuojelualueeksi.

Laakspohja Kustaa Vaasa perusti Laakspohjan kartanon vuonna 1556 kuninkaankartanoksi, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä se siirtyi yksityisille

aatelisille. Siellä ovat isännöineet muun muassa Sabelstiernat, Armfel-

Vanhimmat puut, tammet, ovat vuodelta 1770 ajalta ennen puiston

Mustionjoen pienelle saarelle. Kaksi maasiltaa rakennettiin sinne pääsemiseksi ja niiden reunoille tuli puita. Magnus Linder perusti myös

hedelmä- ja kasvitarhan. Sen lisäksi oli kasvihuone viinirypäleitä varten. Siellä viljeltiin myös ananasta ja kahvia. Hänen poikansa, nimeltään

myös Magnus, rakennutti puutarhaterassin päärakennuksen alapuolelle ja puisto muutettiin enemmän maisematyyliseksi. Istutukset olivat geometrisiä. Tämän poika Fridolf Linder kasvatti lähinnä puita. Joen toi-

selle puolelle rakennettiin pohjoisrinteelle uusigoottilainen huvimaja,

joka oli vain kulissi. Hän istutti korkkipuun (Phellodendron amurense), joka on harvinaisuus Suomessa. Sen lisäksi hän istutti muita erikoisia puita, kuten saksanpähkinän, hemlokin, jättiläistuijan ja pihtakuusia.

1950-luvulla Mustionjokeen rakennettiin voimalaitos ja esimerkiksi

tit, Ehrnroothit ja Linderit. Lähes koko 1700-luvun ajan Laakspohjassa

saari jäi veden alla. Sen jälkeen on rakennettu uusi huvimaja. Temp-

jan ensimmäisenä allekirjoittajana. Viimeisen runsaan vuosisadan ajan

ro, lummelampi, vesiputous ja lummepolku 2000-luvulla. Joen toisella

asui kenraali Carl Gustaf Armfelt, joka muistetaan Anjalan liittokir-

kartano on ollut Hollanista Pietarin kautta Suomeen tulleen van Gilse van der Pals -suvun omistuksessa ja nykyään siellä on merkittävä ratsastusurheilukeskus. Van der Palsit rakennuttivat 1910-luvun puolivälissa

kartanon nykyisen jugendvaikutteisen päärakennuksen. Kartanoon joh-

peli on myös rakennettu uudelleen 2001. Puistoon on myös tehty pupuolella rinteeseen on 2000-luvulla perustettu uusi iso puutarha nimeltään kukkiva puisto.

Ojamo

taa kilometrin mittainen tammikuja, joka oli olemassa jo 1600-luvulla.

Suomalaisen kansanperinteen tallennuksen uranuurtaja Lohjan kirkko-

Mustio

oli hänen jälkeläisillään lähes vuosisadan ajan. 1800-luvulla kartanossa

Mustion kartano ei sijaitse Lohjalla, vaan pari kilometriä naapurikaupungin Raaseporin puolella paikassa, jossa Lohjanjärven vedet putoavat

19 metriä Mustionjokeen. 1550-luvun puolivälissä Kustaa Vaasa perusti sinne maan ensimmäisen rautaruukin Lohjan Ojamon kaivoksen malmin jalostamista varten. Mustion ruukinkartanon päärakennus Mus-

tion linna valmistui 1792 ja se on lajissaan maan upeimpia. Omistajasuku Linderit ovat vaikuttaneet Mustiolla jo 1700-luvun puolivälistä

48 Opas | Guide 1/2021

herra Gabriel Tammelinus perusti Ojamon kartanon vuonna 1683 ja se asuivat von Schoutzit ja heihin kuului myös ensimmäinen kansainvälisesti tunnettu oopperatähtemme Johanna von Schoultz. Vuosisadan

puolivälissä Ojamo siirtyi everstiluutnantti Vladimir Swertschkoffin

omistukseen ja hän teetti uuden venäläistä empiretyyliä edustavan päärakennuksen. Kartanon puistossa sijaitsee Suomen ensimmäinen rauta-

kaivos 1500-luvun puolivälistä. Nykyisin kartanon puistoineen omistaa Vanha Lohja -säätiö ja se on sopimuksesta avoinna yleisölle.

Laakspohjan kartanon tammikuja on kilometrin mittainen. Kuva: Heikki Hanhimäki

Lohjan komein kartano on marsalkka Mannerheimin vanhuudenkoti Kirkniemi, joka on nykyään edustuskäytössä eikä siihen yleensä ole mahdollista päästä tutustumaan. Kuva: Torsti Salonen

Mustion puiston huvimajoja. Kuva: Torsti Salonen

Vohloinen

Vaaleanpunaisia lumpeita Mustion puistossa. Kuva: Torsti Salonen

Vohloisten kartano syntyi 1600-luvulla yhdistämällä pienempiä tiloja ja sen jälkeen se oli muun muassa Rehbinderien suvulla. 1800-luvulla kartanon mailta louhittiin rautamalmia ja se oli Teijon ja Karkkilan ruukin patruunasuvun

Bremerien omistuksessa. Kartanon empirevaikutteinen päärakennus on osin 1700- ja osin 1800-luvulta.

Vohloinen on ollut yli sata vuotta Sillmanin suvulla ja he

tekivät kartanosta puutarhatilan, joka erikoistui hedelmänviljelyyn. Vohloisten tilan omenanviljely on aloitettu historiatietojen mukaan jo vuonna 1548. Omenaa viljellään tänä

päivänä 20 hehtaarilla. Lohja on sopiva alue omenaviljelyl-

Ojamon kartanon 1850-luvulla valmistunut päärakennus. Kuva: Vanha Lohja -säätiö

le. Lämpötilat ja sademäärät ovat olleet hyvät ja Lohjan

maaperä on kalkkipitoinen. Aiemmin tilalla on testattu uusia lajikkeita. Entinen omistaja on itse tuonut maahan 12

omenalajiketta ja enemmillään tilalla onkin viljelty 60 lajiketta ja 8000 puuta. Tänä päivänä viljellään lajikkeita, jotka

sopivat eikä tutkimusta tehdä. Omenat myydään kauppoihin tai niitä puristetaan omenamehuiksi. Tänä päivänä tila on luomutila ja sillä on noin 1000 puuta.

Hehtaarien laajuisten omenatarhojen halki kuljetaan

kartanon Lohjanjärven rannassa sijaitsevaan Lakeside Cafe -kahvilaan.

Vohloisten kartano ja pieni osa omenatarhaa. Kuva: EK Eventin arkisto

Opas | Guide 1/2021 49

Aira Samulin istuu Hyrsylän Mutkan pihalla sodassa kaatuneiden ja sotaorpojen kunniaksi pystytetyn muistomerkin jalustalla. Sotilaspatsas kuvaa Aira Samulinin Viktor-isää, joka selvisi talvisodasta mutta kaatui jatkosodassa.

Teksti | Annikki Oikkonen kuvat | Hyrsylän Mutka Oy

Aikamatkalla Hyrsylän Mutkassa Lohjalla, Hyrsylän kylässä sijaitseva Aira Suvio-Samulinin kotimuseo on ainutlaatuinen kulttuurikohde. Neljän vuosikymmenen aikana rakennettu kokonaisuus sisältää muun muassa useita historiallisia näyttelyjä, muistorikkaita lelumuseoita ja lukuisia antiikkikokoelmia. Matkailukohde on ryhmille tilauksesta avoinna ympäri vuoden. Aira Samulin kertoo Hirsilinnan tunnelmallisessa tuvassa tarinoita matkan varrelta. Miten Hyrsylän Mutka sai alkunsa?

suudesta ja vahvasta kulttuuriympäristöstä.

neestä Hyrsylänmutka -nimisestä paikasta.

vasta Hyrsylä nimisestä kylästä ja halusin

”Olen kotoisin rajantakaiseen Karjalaan jääRakas kotikyläni oli kuin Kalevala, jossa al-

kuperäiskansa oli elänyt jo vuosisatoja ja jossa muinaishistoria oli vahvasti läsnä. Vanhat perinteet lauluineen, itkijänaisineen ja suo-

malaisugrilaisine kielineen kuuluivat arkeen.” ”Viipurilaiset sukulaiset toivat kotiimme

tuulahduksen Suomen kansainvälisimmästä kaupungista, jossa oli hienoja muotiliik-

keitä ja asui hienoja ihmisiä. Sain voimaa tästä erilaisten elämäntapojen vastakohtai-

50 Opas | Guide 1/2021

1980-luvun alussa kuulin Saukkolassa ole-

rakentaa tänne vanhan perinteen mukaisen talon muistomerkiksi kotiseudun alkuperäis-

kansoille. Tuhat vuotta vanhaa, isältä pojal-

le periytynyttä rakennuskulttuuria edustava Hirsilinna valmistui uusista hirsistä mu-

seoksi vuonna 1983. Hirsilinnassa on kolme kerrosta. Ylimmän kerroksen kahvitupaan

mahtuu 100 henkilöä. Alakerrassa on nukkemuseo, ryijynäyttely, Disney-kokoelma ja Barbie-juhlanäyttely.”

Mistä pihapiirin muut rakennukset ovat peräisin ja mitä niissä on?

”Rakennukset ovat peräisin neljältä eri vuosisadalta. 1700-luvun aitat siirrettiin Pohjois-Karjalasta. Aitoissa on esillä Wanhat

käsityöt -näyttely ja valtavasti talonpoikaisantiikkia. 1860-luvulla rakennetun Wanhan hirsitalon pelastin Hyrsylän kylästä ennen

polttopuiksi joutumista. Historiallinen talo ra-

kennettiin vanhoista hirsistä tälle tontille, joka

oli aikoinaan kuulunut kyseisen talon maihin. Talo liittyy keskeisesti kylän kulttuurihistoriaan, joten pidän rakennuksen pelastamista ja siihen liittyvien tarinoiden taltioimista

merkittävänä kulttuuritekona. Talossa on esillä muun muassa antiikkileluja, opetustauluja

ja 50-luvun luokkahuone. Talon suojissa on myös Marski-, Lotta-, ja sotamuseot. Isossa

salissa pidämme Aira Samulin Säätiön vaihtuvia näyttelyitä ja yläkerrassa on kirpputori.”

Uusin rakennus, esteetön Airan vanhuu-

denkoti valmistui vuonna 2010. Talon turvallisuusteknologia tukee mahdollisimman pit-

Ruusukupit tuovat Airalle mieleen lapsuuden ajan Karjalan ja siellä kasvavat villiruusut.

Nukkemuseo syntyi ensimmäisenä. Nuket herättävät kävijöissä terapeuttisia muistoja.

kää kotona asumista. ”Yhden huoneista olen

elmia. Talonpoikaisantiikki, Arabian astiat ja

muistomerkit ovat kunnianosoituksia sodassa

kokosin näyttelyn valokuvista, jotka nappa-

kupit ovat kertyneet kokoelmiksi vuosikym-

le. Muistomerkit kertovat omalta osaltaan so-

omistanut viipurilaisille sukulaisille. Toiseen sin mukaani 12 -vuotiaana sodan syttyessä.”

Mikä innosti keräilemään valtavia kokoelmia useasta eri aiheesta?

oman lapsuuteni ajalta muistorikkaat ruusu-

menten kuluessa. Otan aina tilanteesta vaarin, kun jotain kiinnostavaa osuu kohdalle.”

”Keräily alkoi muutamasta nukesta, jotka ha-

Onko historian arvostaminen ja sukurakkaus

lu suojella nukkeja johti niiden hankintaan

“Lähihistoriasta ei kotona puhuttu, mutta

lusin pelastaa joutumasta pahan kynsiin. Hakirpputoreilta, huutokaupoista ja antiikkimarkkinoilta, kaikkialta, mihin niitä oli tuo-

tu myytäväksi. Nukkemuseo oli ensimmäinen kokoelma, joka lähti vauhdilla kasvuun Hyrsylän Mutkassa. Olen tehnyt 1960-luvulta lähtien ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä

ja nuket liittyvät myös siihen. Erityisesti lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

on yksi elämäni tärkeistä ohjenuorista. Nallet tulivat mukaan aloittaessani Lastenklinikoiden kummina 1990-luvulla. Tällä hetkellä Hyrsylän mutkassa on noin 500 nukkea ja

satamäärin antiikkinalleja ja muita lelukoko-

kodin perintöä?

Lotta-aatteen ja halun vaikuttaa aatteenpalosta imin jo äidinmaidossa. Minut kasvatettiin lottakäskyjen mukaisesti vastuuntun-

toiseksi ja kestäväksi. Iloinen elämänasenne, sitkeä elämänhalu ja pienten asioiden huomaaminen ovat geeniperintöä ja elämässäni punaisena lankana. Sota-aika vaikutti arvomaailmaani ja jätti elinikäisen jäljen, sillä

isä kaatui jatkosodassa. Olen pikkulotta, lotta, sotaorpo ja sotaveteraani. Sain kunnianosoituksena Vuoden Lotta 2021 nimityksen

Lotta Svärd Säätiön täyttäessä sata vuotta tänä vuonna. Hyrsylän Mutkan pihalla olevat Aira on hankkinut Hyrsylän Mutkan lottamuseoon muun muassa kaksi lottapukua ja muuta esineistöä. Lotta Svärd Säätiö valitsi Airan Vuoden Lotaksi 2021 kiitoksena lapsesta asti tehdystä lottatyöstä.

kaatuneille ja sotaorvoille sekä sotainvalideilta-ajasta ja historiasta tuleville sukupolville.”

Mitä Hyrsylän Mutka sinulle tänä päivänä merkitsee?

“Ennen korona-aikaa Hyrsylän Mutka oli minulle suuri ilonaihe, sillä siitä oli tullut varteenotettava matkailukohde. Tällä hetkellä tunnen suurta huolta siitä, miten tämä paikka

saadaan pidettyä pystyssä, sillä poikkeusaika

on vaikuttanut kävijämäärään dramaattisesti koko matkailualalla. Hyrsylän Mutkassa on

vieraillut vuosien varrella noin 300 000 kävi-

jää ja nyt paikalle uskaltautuu vain muutama. Pandemia-aikaa voi verrata sota-aikaan, sillä kaikki voi muuttua hetkessä emmekä tiedä mitä huominen tuo tullessaan.”

Miltä Hyrsylän Mutkan tulevaisuus näyttää?

“Hyrsylän Mutkan omistaa nykyisin Aira

Samulinin Säätiö. Hyrsylän Mutka Oy ylläpitää kohdetta. Poikani ja lapsenlapseni jatkavat työtä säätiön hallituksessa ja osakeyhti-

össä. Olen iloinen siitä, että jälkipolvi arvostaa mahdollisuutta tehdä töitä Hyrsylän Mutkas-

sa, ottaa vastuuta ja haluaa kehittää kohdetta. Kannustan heitä, mutta en edellytä oman työ-

ni jatkamista. Luotan, että säätiö tekee oikeita ratkaisuja ja toivon että tehdyn työn arvo ymmärretään tulevaisuudessa laajemmin ja myös

yhteiskunnalliset tahot tukisivat tätä arvokasta kulttuurityötä.”

Lisätietoja www.airasamulin.fi

Tiedustelut ja varaukset kitisamulin@gmail.com Opas | Guide 1/2021 51

Teksti | Virve Haahti kuvat | Lohja Spa & Resort

Satumaisia kylpyläelämyksiä presidenttikylässä vilta toiselle kulkeneen tarinan mukaan Karjalohjan Lohjantaipaleen

kylän korkeimman mäen ensimmäiseksi asumukseksi rakennettiin pieni, keskiaikainen savupirtti. Samalle mäelle nousi 1600-luvulla isompi rakennus ja silloin syntyi aina nykypäivään asti säilynyt kantatila. Tila sai silloisen tavan mukaan sijaintinsa vuoksi nimen Ylhä. Kauniaisista

muutti yhdistyksen mukana myös nimikyltti ja näin Karjalohjalle, Ylhän tilalle, syntyi Päiväkummun lomakeskus. Vuonna 2019 nimi muutettiin kansainvälisempään muotoon Lohja Spa & Resort.

Vuosikymmenten aikana tiloja ja toimintaa on laajennettu. Asia-

kaskunta on myös seurannut aikaansa. Koko ajan on kulkenut halu väLohja Spa & Resortin suuret ikkunat avautuvat suoraan Lohjanjärvelle.

littää ja pitää huolta ihmisistä - suuresta perheestä, pienestä ihmisestä, sotilaasta, väsyneestä äidistä, uupuneesta vanhuksesta ja työikäisistä.

Professori, kirjalija ja historoitsija Zachris Topeliuksen ja lomakes-

kuksen tiet risteävät monessakin kohtaa. Topelius ajoi jo varhain naisLohjanjärven länsirannalla sijaitsee Karjalohja. Varhaisimpia mainin-

toja ruotsinkielisestä Karislojosta on ollut jo 1400-luvun puolivälissä. Samoihin aikoihin seudulle on myös rakennettu ensimmäinen pieni, puinen kirkkorakennus. Itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Karjalohja

muodostettiin 1600-luvun alkupuolella. Karjalohjan pitkä historia itsenäisenä seurakuntana ja kuntana jatkaa uutta elämää vuonna 2003 kunnan liittyessä Lohjan kaupunkiin.

Karjalohjan kirkonkylä on sen ainoa taajama. Museovirasto on

asiaa, naisten oikeutta koulutukseen sekä tasa-arvoon. Olihan myös lomakeskus tarkoitettu alkujaan naisille ja äideille. Zachris Topelius

kuuluu vahvasti Karjalohjan kulttuurihistoriaan. Topelius oleskeli paljon perheensä kanssa Karjalohjalla, Kukkasniemessä. Täällä hän viimeisteli Maamme-kirjan. Mutta erityisesti Topeliuksen ehkä tunnetuin satu, Koivu ja tähti, liittyy paikkakuntalaisten mielestä vahvasti Karjalohjaan. Perimätiedon mukaan sadun talo, koivu ja tähti olisivat hyvin voineet sijaita nykyisen lomakeskuksen alueella.

Lohja Spa & Resort vaalii Topeliuksen Koivun ja tähti -kertomusta

luetteloinut Suomessa valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja

suurella kunnioituksella. Tiloja on nimetty sadun inspiroimana. Ho-

ansioituneesti tällä listalla. Museoviraston mukaan kirkonkylän kult-

dusta. Johtaja Arja Saarisen mukaan Lohja Spa & Resort kurkottaa

kulttuuriympäristöjä. Karjalohjan kirkonkylän kulttuurimaisema on

tuurimaiseman arvo perustuu kirkonkylän maisemallisesti poikkeukselliseen sijaintiin Lohjanjärven ja Puujärven välisellä, kapealla Pukkilanharjulla sekä maantien varren hyvin säilyneeseen, yhtenäiseen rakennuskantaan.

Tien varrella on itseoikeutetusti Karjalohjan kirkko. Nykyiselle

paikalle se valmistui 1860. 1970-luvulla sattuneen tuhoisan tulipalon jälkeen kirkkoa alettiin vähitellen kunnostamaan nykyiseen muotoonsa. Melkeinpä tien toisella puolella nykyaikaisessa kirkonkylässä kokoonnutaan syömään ja seurustelemaan Unkan baariin. Harri ja Janne Teperin omistaman ravintolan ja polttoainejakelupisteen maine

tellihuoneissa ja huonekäytävillä voi lukea katkelmia koskettavasta satulevaisuuteen unohtamatta historiaa ja juuriaan. Vuosisatojen ajan

tällä alueella on tehty työtä elämän, ihmisen ja hyvinvoinnin eteen. Tämä sama työ jatkuu edelleen. Lohja Spa & Resort on täällä yhä pitääkseen huolta ihmisestä. Lomakeskus tarjoaa hyvinvointipalveluja

suurella sydämellä, jatkuvasti uudistuen ja asiakkaita kuunnellen. Koivun ja tähden tarinan myötä Lohja Spa & Resort haluaa luoda vieraille satumaisia hetkiä ja elämyksiä. Lisätietoja: www.lohjaspa.fi

on kiirinyt ympäri Suomen lehtijuttujen sekä huumorilla höystettyjen

Facebook-päivitysten ansiosta. Karjalohjaa kutsutaan myös presidenttikyläksi, onhan tasavallan presidentillä Sauli Niinistöllä ja rouva Jenni

Haukiolla sekä presidentti Tarja Halosella loma-asunnot Karjalohjalla. Edetessämme kylänraittia kohti Sammattia, saavumme kylpylä- ja

lomakeskukseen, Lohja Spa & Resortiin. Alkujaan Kauniaisissa toimi Naisten ja Lasten Virkistyskoti ry -niminen yhdistys. Yhdistys omisti

Päiväkummuksi nimeämänsä tilan, jossa se järjesti lomanviettoa vähävaraisille, väsyneille äideille, lapsille ja vanhuksille. Yhdistys osti Karjalohjalta Ylhän tilan ja pienen maaosuuden vuonna 1957. Sukupol-

52 Opas | Guide 1/2021

Superior -huone parvekkeineen ja järvinäköaloineen.

Opas | Guide 1/2021 53

Turvallisesti oppaan matkassa – Tryggt med guiden arvioinnissa todetaan, että palvelussa on merkittäviä riskejä, on palvelusta laadittava turvallisuusasiakirja. Palvelun on oltava turvallinen niin

asiakkaille kuin muille palvelun vaikutuspiirissä olevillekin. Useimmilla

Suomen Opasliiton jäsenyhdistyksistä onkin tehty turvallisuusasiakirja tai turvallisuussuunnitelma.

Oppaan ja asiakkaan turvallisuus Oppaan osaaminen, myös turvallisuusosaaminen, ovat avain onnistuneisiin ja turvallisiin opastuksiin. Turvallisuus onkin tänä päivänä osa

matkailutuotteen laatua. Suomen koulutusjärjestelmän mukaisissa mat-

Turvallista opastusta…

kaoppaan ja matkanjohtajan koulutuksissa edellytetään turvallisuus-

Turvallisuus ei enää olekaan ainoastaan paikallinen ja henkilökohtai-

turvallisuuspassikoulutus (Matupa) ja vähintään hätäensiapukoulutus

nen asia. Covid 19 -pandemia on osoittanut, että maailma on kuitenkin pieni, eikä mitkään rajat tai rajoitukset välttämättä suojaa uhkaa-

suunnittelun ja poikkeustilanteissa toimimisen osaamista. Matkailualan kuuluvat myös Suomen Opasliiton opaskoulutuksiin.

Koronavirus tuli 2020 keväällä yllättäen ja pyytämättä ja aiheutti

vilta vaaroilta.

opastuspalvelujen kysynnän reippaan vähenemisen. Silti luonto-opas-

– vuonna 2004 astui meillä voimaan Laki kulutushyödykkeiden ja ku-

toteuttamaan. Maskien käyttö ja turvavälien huomioiminen ovat pe-

Suomi on ollut edelläkävijä palvelujen turvallisuuden sääntelyssä

luttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) ja sen myötä myös opas-

tuspalvelujen turvallisuuden sääntely. Lakia on muutettu ja tarkennettu joitakin kertoja ja tällä hetkellä (2021) voimassa ovat Kuluttajaturvallisuuslaki (KutuL 920/2011), johon viimeisimmät muutokset tehtiin lailla 1510/2015 (KuTuL). Lain keskeinen määräys on palvelun tarjoajan

huolellisuusvelvoite, eli: ”Toiminnanharjoittajan on olosuhteiden vaatiman huolellisuuden ja ammattitaidon edellyttämällä tavalla varmistauduttava siitä, että kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta ei aiheudu

tuksia, kävelykierroksia ja bussiopastuksia on eri paikkakunnilla päästy

rusedellytys. Äänenvahvistin on oiva apu ulkona toteutettaviin opastuksiin ja miksei myös sisätiloissakin. Lisäksi oppaat ovat eri paikkakunnilla toteuttaneet virtuaalisia opastuskierroksia kännyköiden tai

radiopuhelinten avulla. Oppaan onkin huolehdittava asiakkaiden hyvinvoinnista ja suojautumisohjeiden noudattamisesta ilman, että siitä tehdään suurempaa numeroa.

Turvallisia opastuksia kaikille oppaille tänä poikkeusaikana!

vaaraa kenenkään terveydelle tai omaisuudelle. Toiminnanharjoittajalla

Pauli Verhelä, Matupa-kouluttaja ja

ja hänen on arvioitava niihin liittyvät riskit. (KutuL 5 §)”. Mikäli riskien

Savonia-ammattikorkeakoulu

on oltava riittävät ja oikeat tiedot kulutustavarasta ja kuluttajapalvelusta,

Tiina Kuosmanen, opas- ja matkanjohtajakoulutusten vastuuhenkilö,

KOULUTUKSIA 2021 ÄÄNENHUOLTOA, DRAAMAA JA TURVALLISUUTTA

ETÄKOULUTUKSIA OPASLIITON JÄSENILLE

OPASTUKSIIN, Oulu 29.-30.5.2020

Suomen Opasliitto järjestää kuukausittain etäkoulutuksia jäsenilleen.

Lauantaina 29.5. klo 9.30-16.15

• Äänenkäyttö, Marja Suurpalo, vokologi

• Draama/tarinat, Annina Rokka, näyttelijä

• Tarinoita Oulusta, Tiina Mikkola, opaskouluttaja

Sunnuntaina 30.5. klo 8.00-16.00

• Matkailun turvallisuuspassi -koulutus: luennot, harjoitukset ja koe

Hinta: lauantai 60 €/henkilö, 45€/Suomen Opasliiton jäsen;

sunnuntai 105 €/henkilö, 90 €/Suomen Opasliiton jäsen + oppikirja 11 € .

Koulutukseen sisältyy molempina päivinä aamu- ja iltapäiväkahvit sekä lounas. Voit osallistua jompaankumpaan tai molempiin koulutuksiin. Ilmoittautumislinkki liiton nettisivuilla.

54 Opas | Guide 1/2021

Koulutukset järjestetään pääosin Zoom-kokouksin. Tulevia aiheita:

Maaliskuu: matkaoppaat ja vakuutukset

Huhtikuu: Matkailuoppaan vuorovaikutus- ja viestintätaidot

Lisätiedot ja koulutusten mahdolliset tallenteet liiton nettisivuilla, kannattaa seurata.

Tiedustelut: Opasliiton toimisto puh. 045 2577 411, toimisto(at)suomenopasliitto.fi

In Memoriam Margit Linnea Maria Sellberg

liittotasollakin nopean yhteydenpidon, mutta vei osan henkilökohtaisis-

Margit oli syntynyt Raahessa 11.1.1946 ja me-

kailu olivat lähellä sydäntä. Pohjoismaat ja pohjoismaiden matkailu

kotimaan matkailun väsymätön kehittäjä ja opas-

paiden kanssa jatkuu edelleen.

nehtyi 74-vuotiaana Vaasassa 17.7.2020. Hän oli toiminnan tarmokas uudistaja ja puolustaja.

Margit kävi opaskurssin 1977-1978 ja sai voimakkaan kipinän mat-

kailuun ja opastustoimintaan. Hänet valittiin vuonna 1979 Vaasan opaskerho ry:n (nyk.Vaasa-Mustasaari oppaat ry.) hallitukseen. Hän

oli yhdistyksen puheenjohtajana 1984-1987 ja uudelleen 1992-2013.

ta tapaamisista. Margit oli alue-edustajana aina oman alueensa yhdistys-

ten tukena opaskurssien järjestämisessä ja uskomaton varojen hankkija. Margit oli sielultaan nordisti, Pohjoismaat ja pohjoismainen mat-

olivat antoisia ja oman yhdistyksen kohdalla yhteistyö Uumajan opMargit oli sangen liikunnallinen, kävi kuntosalilla, hiihti, pyöräili,

lasketteli, ui ja viimeisinä vuosinaan rullaluisteli pitkiä matkoja. Margit piti laulutaitoaan yllä osallistumalla ahkerasti Vaasan Lottakuoron harjoituksiin ja esiintymisiin.

Margitin herkkä puoli tuli esiin, kun hän eri tilaisuuksissa lauloi

Ansioistaan yhdistyksen puheenjohtajana ja aktiivisena toimijana hä-

syvältä sydämestä kumpuavan Ystävän laulun. Toisaalta hänen humo-

luovutettiin hänelle joulujuhlassa 2013.

len esitti tarinan Yks kauhea tappaus Raahesa, silloin tilanne laukesi!

nelle myönnettiin Keskuskauppakamarin hopeinen ansiomerkki, joka

Suomen opasliitto ry:n hallituksen varajäsenenä hän oli 1990-1997

ja varsinaisena jäsenenä alue V/VI alue-edustajana 1998-2006. Opasliiton puheenjohtajana hän toimi 2006-2012. Margit oli tarmokas opaskoulutuksen edistäjä ja painotti aina jatkokoulutuksen tärkeyttä. Hän

ristinen puolensa ilmentyi, kun hän neuvotteluissa tiukan paikan tulMargitin ja allekirjoittaneen ystävyys alkoi tuolla kaukaisella pe-

ruskurssilla. Meistä muotoutui aisapari, joka yhdessä luovi tyynet ja myrskyt – nyt on toinen poissa.

puolusti valtakunnallisia opaskoulutuspäiviä, joihin osallistuminen oli

Kaipauksella kaikkien puolesta…

sekä luoda hyvä verkosto oppaiden kesken. Uusi teknologia mahdollisti

Vaasa- Mustasaari oppaat ry. -Vasa-Korsholm guider rf.

oiva tapa tutustua koko maan eri osien matkailuun ja mahdollisuuksiin

Raila Börg, ystävä, sihteeri

Minnesord över Kurt Söderberg (12.2.1944-11.9.2020)

kunniga ledning. Barnen Michael, Marie och Patrik föddes i rask takt

Tidigt på morgonen den 11 september som-

gerade sig i många olika sammanhang, inte sällan så att han även åtog

skedde plötsligt och oväntat, även om flera vit-

lät sig inväljas i Vörå kommunfullmäktige, där han satt några perioder.

nade Kurt Söderberg in, 76 år gammal. Det tnat om att de tyckt att han sett lite trött ut på sistone. Han var aktiv på sitt karaktäristiska

sätt ända till sin död. Dagen innan hade han bland annat varit en tur i

1966-1970. Några år bodde den unga familjen i Eskilstuna i Sverige, där de två yngsta barnen är födda, innan de flyttade tillbaka till Rökiö. Kurt var en mycket social människa. Det gjorde också att han enga-

sig ansvarsuppgifter. En av de ansvarsuppgifter han åtog sig var att han

Flera år var han ordförande i kulturnämnden och tack vare sina lä-

rarår i Sverige väcktes hans stora intresse för det nordiska samarbetet. Det intresset ledde i sin tur till att han blev ordförande i lokalfö-

svampskogen, och fru Rigmor och han hade hjälpts åt att plantera nå-

reningen Pohjola-Norden, en post som han anförtroddes i 40 år, ända

olika personer i olika sammanhang.

vänortssamarbetet med Sverige, Norge och Danmark med vänortsbe-

gra buskar i trädgården. Han hade som vanlig också träffat en mängd

Kurt var genuint intresserad av andra människor, deras deras si-

tuation och deras historia. Han var också duktig på att ta kontakt och

till sin bortgång. Genom det starka intresset utvecklades och stärktes sök vartannat år sedan 1970-talet.

Kurt var en aktiv påhejare vid grundandet av Vörå-Oravais-Maxmo

även hålla kontakten med människor både nära och fjärran. Det vi-

guideklubb 1984 och var en ledande kraft från 1990. Kurt var aktiv i

sin Facebook-profil beskrev han sig själv så här: ”Jag är en relativt ung

te framskjutas på grund av coronapandemin. Det var planerat att Kurt

sar inte minst det faktum att han hade 2344 vänner på Facebook. På

pensionär som försöker leva ett vanligt liv och uppföra mig som vanligt folk. Vanligtvis har jag lätt att umgås med vanligt folk-inte överdrivet blyg-pratar kanske för mycket. Strävar efter att ha frid med gumman och Gud”. Det var kanske just så många av oss kände honom.

Kurt föddes den 12 februari 1944 i Rökiö i Vörå som nummer sju i

en syskonskara på sammanlagt tio. På Fria kristliga folkhögskolan där han gick 1961-62, träffade han sitt livs kärlek Rigmor. I september i år

skulle de ha firat sin 55-åriga bröllopsdag. Kurt utbildade sig till folkskollärare på Seminariet i Nykarleby och kom att vara lärargärningen trogen under hela livet, som klasslärare, folkhögskollärare och som

kurslärare på MI, där många har lärt sig arbeta med lera under hans

planeringen av en ny guidekurs som skulle hållas 2020 men som måsskulle leda en stor del av guideutbildningen. Kurt var en mycket kunnig och omtyckt guide med ett brett register. Han kunde guida spontant

men förberedde sig ofta på förhand. Detta gällde i synnerhet på vänorts- och Vasaloppsresor då han underhöll resenärerna med både fakta

och historier. Kurt Söderberg sörjs och saknas framförallt av hustru, barn och sju barnbarn, men även av syskon, släkt och ett mycket stort nätverk av vänner och tidigare kolleger.

Förkortad version av minnesord i Vasabladet 14.10.2020 av Peter Sjöblom och Ingvald Back/Håkan Nylund

Opas | Guide 1/2021 55

KOKOUSKUTSU Suomen Opasliitto ry:n jäsenet kutsutaan Suomen Opasliitto ry:n sääntö-

määräiseen liittokokoukseen, joka pidetään lauantaina 24.4.2021 klo 14.30 Laurentius-salissa, osoite: Kirkkokatu 6, Lohja. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:ssä mainitut asiat sekä esityslistassa mainitut muut asiat.

Liittokokousasiakirjat ovat noin kuukautta ennen kokousta nähtävillä Suomen Opasliitto ry:n verkkosivuilla www.suomenopasliitto.fi

Valtakirjat jätetään opasliiton edustajalle ilmoittauduttaessa liittokokoukseen. Materiaaliin sisältyy osallistujakortti, 2 äänestyskorttia (jaa-kortti ja ei-kortti) sekä äänestyslippuja. Suomen Opasliiton hallitus

MÖTESKALLELSE Medlemmarna av Finlands Guideförbund rf kallas till förbundets stadgeenliga förbundsstämma, vilken hålles lördagen 24.4.2021

kl 14.30 i Laurentius-salen, adress: Kyrkogatan 6, Lojo. Vid stämman behandlas i § 11 nämnda ärenden samt övriga i föredragningslistan upptagna ärenden.

Förbundsstämmans dokument finns att granskas på websidan

www.suomenopasliitto.fi cirka en månad innan förbundsstämman. Fullmakterna granskas av guideförbundets representant vid registreringen. Möteshandlingarna består av deltagarkortet, två röstkort (ja och nej) samt röstsedlar.

Finlands Guideförbundets styrelse

Viinin ja Oluen ystäville Laurinkatu 52 08100 Lohja olut-javiinihuonenorden@outlook.com

Rentoa yhdessäoloa Mäntynummentie 1 08500 Lohja Pub.siilo@gmail.com 56 Opas | Guide 1/2021

Tervetuloa Sampolan tilalle! Tilamme sijaitsee Nummen kylässä Lohjalla Pitkäjärven rannalla perinteisissä maalaismaisemissa. Tilan päätuotantosuunta on viljanviljely, lisäksi on metsätaloutta ja tila myy polttopuuta. Tilalla on myös majoituspalveluun vuokramökkejä. Tila kuuluu Green Care-yhdistykseen. Tilalla tarjotaan sosiaalipedagogista hevostoimintaa ja eläinavusteista toimintaa yksilö- ja ryhmäohjauksena. Sosiaalipedagoginen hevostoiminta ja eläinavusteinen toiminta ovat talliyhteisössä tapahtuvaa ohjattua toimintaa eläinten parissa. Toiminnalla pyritään ennaltaehkäisemään syrjäytymistä sekä edistämään hyvinvointia ja sosiaalista kasvua. Tavoitteita voivat olla sosiaalisten taitojen sekä itseluottamuksen kehittyminen. Toiminnalla voidaan parantaa myös keskittymiskykyä, tunnetaitoja ja vuorovaikutustaitoja. Toiminnasta vastaa kaksi sosiaalipedagogisen toiminnan ohjaajaa. Lisäksi tilalla on tarjolla maatilatoimintaa kuntoutujille, hevosharrastetoimintaa aikuisille ja lapsille, tilavierailuja, tapahtumiin talutusratsastusta tai kärryajelua, elämyspalveluja sekä ponivierailuja esim. vanhainkoteihin ja päiväkoteihin. https://www.sampolantila.fi/ Löydät meidät myös Facebookista ja Instagramista!

Lohjan kylät ja kaupunginosat -kirja Kirja esittelee nykyiset Lohjan kylät ja kaupunginosat lohjalaisille ja heidän vierailleen kylien asukkaiden kuvaamina ja yhdenmukaisesti jäsenneltyinä. Kirja kuvaa tekstein, kuvin ja kartoin kyläalueiden asutusta ja asuinympäristöä, elinkeinoja ja palveluita sekä luontoa ja historiaa. Kirja on myös opas ja hakuteos, jonka mukana voit tehdä tutustumismatkan koko nykyiselle Lohjalle.

AINA LÄHELLÄSI — MYÖS MATKALLA

Myyntipaikat: Lohjan Kylät ry verkkokauppa https://lohjankylat.fi/kirja Ellan Kukka, Karjalohja Kahvila Liisa Käsityöläiskauppa Tuulentupa Lohjan Matkailupalvelukeskus Lohjan Museo Lohjan Suomalainen Kirjakauppa Marjatan Kyläpuoti, Leppäkorpi Neste, Pusula Pikkuomena, Pusula Tytyrin Elämyskaivos

OmaMehiläisen Digiklinikka tuo etälääkärin ja -hoitajan luoksesi helposti ja nopeasti ilman ajanvarausta. Lataa maksuton OmaMehiläinen-sovellus älypuhelimeesi tai kirjaudu OmaMehiläinen-verkkopalveluun ja saat Digiklinikan käyttöösi. Asiantuntijamme palvelevat 24/7 missä ikinä liikutkin.

€ 28

Lohjan kylätoiminnan yhteistyöjärjestö Lisätietoja: https://lohjankylat.fi

Palvelemme sinua myös Lohjan Mehiläisessä. Ajanvaraus ja aukioloajat mehilainen.fi

Laurinkatu 34, Lohja mehilainen.fi

Opas | Guide 1/2021 57

Toimisto- ja tulostustarvikkeet Ergonomia- ja hyvinvointituotteet Mainos- ja liikelahjat Edustusvaatteet ja mainostekstiilit Logopainatukset

Kotimaiset design kasvomaskit & muut suojatuotteet -20% koodilla OPAS

LOGOSI TÄHÄN

Kasvomaskit logopainettuna!

LOGOSI TÄHÄN

Pyydä tarjous!

58 Opas | Guide 1/2021

Myymälästä toimistotarvikkeet henkilö- ja yritysasiakkaille!

Tuotteita, kuvastoja, kampanjoita ja tarjouksia kotisivuillamme!

Lohjanharjuntie 1147 08500 Lohja

www.oﬃceplus.ﬁ

LO TY Ä NL O LO H EE N EN T TE ER R VV EE TT UU LO A AV V I I IHI H TY MM ÄÄ ÄN HE

LOHJANOMAAN OMAANOLOHUONEESEEN OLOHUONEESEEN LOHJAN IM PU V LE UL IUSITSAT A J JA A NNA A U UT TT T IM AA AA N NMM OO NN I PI U OO L ILSI ISSI TS AT AP AP LAVL E Maksuton 3 tunnin pysäköinti parkkikiekolla lämpimässä parkkihallissa. Maksuton 3 tunnin pysäköinti parkkikiekolla lämpimässä parkkihallissa.

S-MARKET S-MARKET

ERIKOISLIIKKEET ERIKOISLIIKKEET

MA-LA7-21 7-21 MA-PE MA-PE10-20 10-20 MA-LA SU9-21 9-21 LA10-18 10-18 SU LA SU12-18 12-18 SU Osa liikkeistä palvelee laajemmin aukioloajoin! Osa liikkeistä palvelee laajemmin aukioloajoin! Voit tarkistaa liikekohtaiset aukioloajat nettisivuiltamme www.kauppakeskuslohi.fi Voit tarkistaa liikekohtaiset aukioloajat nettisivuiltamme www.kauppakeskuslohi.fi

NÄHDÄÄNLOHESSA! LOHESSA! NÄHDÄÄN

Lohja Lohja

K KA A UUP P P AA KK EE SK UU SS SK Opas | Guide 1/2021 59

SUURLOHJANKATU 9-13, 08100 LOHJA | WWW.KAUPPAKESKUSLOHI.FI SUURLOHJANKATU 9-13, 08100 LOHJA | WWW.KAUPPAKESKUSLOHI.FI

Hyvinvointia hyvinvoivasta Metsästä

Talouden ja metsien kasvu kulkevat käsi kädessä. Meillä puun matka pohjoisista metsistä miljoonien ihmisten tarvitsemiksi tuotteiksi on viritetty tuottamaan arvoa ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Etsimällä entistäkin tehokkaampia ja kehittyneempiä tapoja hyödyntää pohjoista puuta, voimme yhdessä kulkea kohti maailmaa, jota bio- ja kiertotalous ohjaa. Kumppanisi kestävässä kasvussa. metsagroup.com

Opas • Guide 1/2021

Articles inside

Suomen Opasliitto

Satumaisia kylpyläelämyksiä presidenttikylässä

Lohjanjärven ympäristön kartanoista

Aikamatkalla Hyrsylän Mutkassa

Kahvia, kulttuuria ja kuohuviiniä

Tervetuloa kokemaan järven lumo 2021 Asuntomessuille Lohjalle

Lohjan arkkitehtuurin helmiä

Kärkölän kyläkirkko - Lohjan seurakunnan pienin kirkko

Lohjan erilaiset kirkot

Elias Lönnrotin tie

Vehreä keidas kaupungin kainalossa

Korsuista lottiin ja pommisuojarealismiin

Oppaat ja kotiseututyö

Lohjansaari vie irti arjesta

Lohjan Arboretum Magnolia

Lohjan kivikirkko - keskiajan aarre

Kiven kertomaa

Tervetuloa Järvikaupunkiin

Lohja - lumoava järvikaupunki

Lohjan luonto lumoaa

Pääkirjoitus: Turvallisesti oppaan matkassa tuetaan toisiamme ja pidetään yhteyttä

Kohtaamisiin Lohjalla