Omakotinen 1/2022

Page 1

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys - Lojonejdens Egnahemsförening ry:n jäsenlehti 1/2022

TIMO TOSSAVAINEN s. 11

Luotettavaa tietoa KAISA KORTENIEMI, MIINA RAUTIAINEN JA VIRVE STÅHL s. 32

Puhdas juomavesi on asumisen A ja O TERTTU GRÖNFORS-ROOS s. 27

Kannattaa kuitenkin nauraa

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lojonejdens Egnahemsförening ry


K AU P PA K E S K U S

OSTOKSET ARKEEN JA JUHLAAN KAUPPAKESKUS LOHESTA ERIKOISLIIKKEET PALVELEVAT: MA-PE 10-20, LA 10-18, SU 12-18 S-MARKET MA-LA 7-22, SU 9-22

Lohja

@KAUPPAKESKUSLOHI

SUURLOHJANKATU 9–13, LOHJA | PUH. 044 3205 900 | KAUPPAKESKUSLOHI.FI

Moderni, yhteisöllinen ja ympäristöystävällinen kauppakeskus Kun laskeudutaan Harjulta alas keskustaan, avautuu vasemmalla puolella hurmaavat näkymät Lohjanjärvelle päin. Moni lohjalainen varmasti kokeekin jonkinlaista kotiseutuylpeyttä ja rakkautta puhuttaessa Lohjanjärvestä, mutta millainen tulisi kauppakeskuksen olla, tai mitä sen pitäisi tehdä, jotta se saisi näitä samoja tunteita heräämään paikallisissa asukkaissa? Tuula Salo on Kotiseutuliiton blogissaan (2020) listannut kotiseuturakkauden syntyvän ainakin omista paikallisista kokemuksista, yhteistyöstä alueen asukkaiden kanssa ja halusta edistää alueen kehittymistä. Näihin kaikkiin em. kohtiin kauppakeskuksella on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa, ja koemmekin nämä Lohessa eri-

2

tyisen tärkeiksi. Lohi on jo nyt tarjonnut paikallisille urheiluseuroille ja yhdistyksille mahdollisuuden esitellä toimintaansa kauppakeskuksen tiloissa, ja Laurea-ammattikorkeakoulun siirtyminen Loheen kauppakeskuskampukseksi lisäsi Lohjan keskustan tunnettuutta ja palveluntarjontaa. Lohessa aiemmin järjestetyt tapahtumat toivat osaltaan mukavaa pöhinää keskustan alueelle, ja Lohen hiilinegatiivisuus on tietysti kuin kirsikka kakun päällä tahtotilassamme olla moderni, yhteisöllinen ja ympäristöystävällinen kauppakeskus. Lohen keskeinen sijainti luo oivalli-

set puitteet toimia lohjalaisten kohtaamispaikkana, joka kerää paikalliset yhteen niin arkena kuin juhlanakin. Lohessa käynnin ohessa on helppo asioida myös muissa Lohjan keskustan liikkeissä. Kivijalkamyymälät ovat tärkeä osa keskustan monipuolista palvelutarjontaa ja siksi paikallisten palvelujen käyttäminen onkin oivallinen ja helppo tapa osoittaa kotiseuturakkautta. Tällä turvataan elinvoimaiset kaupunkien keskustat myös jatkossa, niin Lohjalla, kuin muuallakin Suomessa. Millaisesta kauppakeskuksesta sinä olisit ylpeä?

Kirjoitus perustuu Tuula Salon, Kotiseuturakkaus lisää yhteisöllisyyttä -blogikirjoitukseen, https://kotiseutuliitto.fi/blogi/kotiseuturakkaus-lisaa-yhteisollisyytta/


Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lojonejdens Egnahemsförening ry

6

Asumisen asialla Marju Silander toiminnanjohtaja, VTM Suomen Omakotiliitto ry

10

Maanmittauslaitoksen tiedot maanomistajan turvana Arvo Kokkonen Maanmittauslaitoksen pääjohtaja

11

Luotettavaa tietoa

Timo Tossavainen Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja

13

Kotitalousvähennys parani

RAALI PAIN UT

E UOT OT

HIILIN E

Kati Malinen Lakiasiainjohtaja Veronmaksajain Keskusliitto ry / Verotieto Oy

SISÄLLYS 4

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys - Lojonejdens Egnahemsförening ry

5

Jäsenetuja ja edunvalvontaa jäsenten hyödyksi

6

Asumisen asialla

8

Kaavoituskatsaus

10

Maanmittauslaitoksen tiedot maanomistajan turvana

11

Luotettavaa tietoa

13

Kotitalousvähennys parani - ota siitä hyöty nyt

15

Ennakkoon mietitty perintösuunnittelu kannattaa kesämökin lahjoituksessa

16

Yksi virallinen, erilainen kaikille – Mitä on inflaatio?

17

Varautuminen on kansalaistaito

19

Koivu ja tähti –festivaali 20.-27.7.2022 Karjalohjalla

20

Kotitarvetuotanto ja luonnontuotteiden keruu auttavat poikkeustilanteistakin selviämiseen

21

Kotitarveviljelyn kehittäminen Lohjan seudulla - hanke kaikkien lohjalaisten ilona!

24

Kisakallion Rantamakasiini tarjoaa tänä kesänä artesaanipizzaa, grilliherkkuja ja brunssin

27

Kannattaa kuitenkin nauraa

28

Ongelmana hulevesi - kasvit avuksi hulevesien hallintaan pihoissa

32

Puhdas juomavesi on asumisen A ja O

34

Tunnetko jo kotivarasuositukset

35

Haja-asutuksen jätevesineuvonnalle on yhä tarvetta – vuonna 2021 asukkailta lähes 150 yhteydenottoa

36

Omakotitalojen jätehuolto kehittyy

39

Tapahtumia 2022

40

Asumiskustannukset kasvavat yhä, eroa kuntien välillä jo 3.361 euroa!

41

Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen yhteistyökumppanit ja jäsenedut

ClimateCalc CC-000084/FI PunaMusta Magazine

Omakotinen on Lohjan Seudun Omakotiyhdistys - Lojonejdens Egnahemsförening ry:n jäsenlehti. Toimitus päätoimittaja Terttu Grönfors-Roos Toimituspäällikkö, Anja Aaltonen Toimittajakunta Anja Åvall, Torleif Söderlund Kannen kuva Osuuskunta Suoman Asuntomessut, Lohjan asuntomessut 2021 Taitto Pertti Vihonen Painopaikka PunaMusta Oy 3


Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lojonejdens Egnahemsförening ry

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry Historiaa Yhdistyksen edeltäjän Lohjan Talonomistajain yhdistyksen perustamisasiakirja allekirjoitettiin 15.12.1932 ja toimitettiin Sosiaaliministeriölle joulukuun 17. päivänä 1932. Sosiaaliministeriö hyväksyi Lohjan Talonomistajain yhdistyksen merkittäväksi yhdistysrekisteriin 10.1.1933 ja nimeen liitettiin r.y. Perustamisasiakirjan mukaan yhdistyksen toiminnan tarkoitus oli tuolloin pitkälti sama kuin nykyisin. ”a) olla Lohjan kauppalan asuntokiinteistöjen omistajien ja osakkaiden yhdyssiteenä sekä valvoa heidän etujaan b) edistää tietojen ja oikean käsityksen levittämistä kiinteistöjä koskevissa asioissa, laista ja asetuksista sekä varsinkin määräyksistä mitkä Lohjan kauppalassa ovat kiinteistöihin nähden voimassa c) avustaa yhdistyksen jäseniä kiinteistökauppoja ja kiinteistöjen hoitoon koskevissa asioissa joko välillisesti tai välittömästi d) valmistaa yhdistyksen jäsenille tilaisuuksia ajatusten vaihtoon järjestämällä tilaisuuksia missä voidaan pitää esitelmiä ja keskustella yhteisistä kysymyksistä.”

Lohjan Talonomistajain yhdistyksen ensimmäinen puheenjohtaja oli Ilmari Joenpelto, varapuheenjohtaja Gustaf Koskinen ja sihteeri Nestori Vainio.

Yhdistylsen perustamisesta on lähes 90 vuotta

Nykyisyys Yhdistyksen nykyinen nimi Lohjan Seudun Omakotiyhdistys hyväksyttiin Patentti- ja rekisterihallituksessa 13.9.2004. Jäseniä yhdistyksessämme on runsaat 2000. Jäsenmäärämme on kasvanut suotuisasti. Vuoden 2021 toimintamme painopisteenä oli Hiidensalmessa pidetyt Lohjan Asuntomessut, jossa yhdistyksellämme oli toimin-

nallinen vastuu. Päivystimme yhdessä Suomen Omakotiliiton osastolla päivittäin koko messujen aukioloajan 9.7. – 8.8.2021. Vaikka kesä olikin helteinen ja sen tuomat haasteet johtivat moniin luoviin ratkaisuihin, joiden avulla päivystäjät pystyivät huolehtimaan toiminnan sujuvuudesta, onnistuimme erinomaisesti sekä jäsenhankinnassa että tiedottamisessa yhdistyksen toiminnasta. Nykyisten sääntöjen mukaan yhdistykseen ovat tervetulleet myös kerrostalo-osakkeen omistajat omakoti-, paritalo- ja rivitaloasukkaiden lisäksi. Suurin osa jäsenkunnastamme koostuu omakotitalon, rivitalon tai vapaa-ajan asunnon omistajista. Omakotiliiton ja Aula Researchen selvityksen mukaan omakotiasuminen on edelleen suomalaisten halutuin asumismuoto. Erityisesti nuoret aikuiset kaipaavat omaa taloa ja pihaa sekä luonnon läheisyyttä. Myös omakotitalon tuomaa vapautta arvostetaan.

Tapahtumia 2022 Katso tapahtumat sivulta XX.

Lojonejdens Egnahemsförening rf. Historia Stiftelseurkunden för egnahemsföreningens föregångare Husägarnas förening undertecknades 15.12.1932 och tillställdes Socialministeriet 17.12.1932. Socialministeriet godkände Husägarnas förening i föreningsregistret 10.1.1933. Enligt stiftelseurkunden var verksamheten då till stora delar densamma som i dag. a) att tjänstgöra som en länk mellan bostadsägarna i Lojo köping samt bevaka deras intressen b) befrämja en rätt vetskap och information om ärenden som berör fastigheter, lagar och förordningar och i synnerhet om de bestämmelser gällande fastigheter som är i kraft i Lojo köping c) hjälpa föreningens medlemmar direkt eller indirekt i fastighetsaffärer och i frågor som gäller skötseln av fastigheter d) arrangera tillställningar för medlemmarna i syfte att befrämja meningsutbytet mellan medlemmarna i form av diskussionstillfällen och föredrag. Lojo Husägarnas förenings första ordfö4

rande var Ilmari Joenpelto, viceordförande Gustaf Koskinen och sekreterare Nestori Vainio.

Nuläge Föreningens nuvarande namn Lojonejdens Egnahemsförening r.f godkändes av Patent och registerstyrelsen 13.9.2004. Antalet medlemmar i föreningen är drygt 2000. Medlemsantalet har ökat gynnsamt. Tyngdpunkten för vår verksamhet år 2021 var Lojo bostadsmässan i Hiidensalmi där vi hade ett funktionellt ansvar. Vi tjänstgjorde dagligen på Finlands Egnahemsförbunds avdelning under mässans öppethållningstider 9.7. - 8.8.2021. Fastän sommaren var het kunde de jourhavande med hjälp av många kreativa lösningar säkra sig om en smidig verksamhet på avdelningen. Vi lyckades utmärkt i medlemsanskaffningen och informationsförmedlingen om föreningens verksamhet. Enligt nuvarande stadgar är aktieägare i höghus välkomna som medlemmar lik-

som innehavare av egnahemshus, radhus och fritidslägenheter. Enligt en utredning som utförts av Egnahemsförbundet och Aula Research är egnahemsboende den populäraste boendeformen i Finland. I synnerhet unga vuxna längtar efter ett eget hus och gård och närhet till naturen. Känslan av frihet som egnahemsboendet medger uppskattas också.

Tillställningas 2022 Den traditionella Lojo äppelkarnevalen på Lojo museums område går av stapeln 17.9.2022. Äppelkarnevalen har ordnats årligen från år 1992 förutom åren 2020 och 2021. Andra årligen återkommande tillställningar är Karjalohjan Puujärvipäivät 9.7.2022 och Virkby-dagen 13.8.2022.


PU HE E NJOHTA JALTA

PAIKALLISIA, VALTAKUNNALLISIA JA KANSAINVÄLISIÄ

Jäsenetuja ja edunvalvontaa jäsenten hyödyksi Jäsenyys Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry:n jäsenmäärä on tasaisessa kasvussa ja ylitti 2 000 jäsenen rajapyykin jo toissa vuonna. Olemme toiseksi suurin omakotiliiton jäsenyhdistyksistä Suomessa. Omakotiliiton 234 jäsenyhdistyksissä on yhteensä noin 71 000 jäsentä. Omakotiyhdistyksen jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on omakotitalon, paritalon, vapaa-ajan asunnon tai muun kiinteistön omistaja tai osakkeenomistaja. Myös perheenjäsenet voivat olla yhdistyksen jäseniä. Omakotitalosta kerrostaloon muuttava omakotiyhdistyksen jäsen voi tietenkin pysyä jäsenenä ja hyödyntää monipuolisia jäsenetujamme.

Jäsenetuja Olemme onnistuneet säilyttämään jäsenmaksun edullisena jatkuvasti kasvavan jäsenmäärän ja hyvien yhteistyökumppaneiden ansiosta. Jäsenillämme on käytettävissään monipuoliset paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut. Aktivoimalla jäsenkorttisi cashback -ominaisuuden voit saada rahaa takaisin myös hotellivarauksista ja lentolipuista. Voit helposti säästää jäsenmaksun takaisin moninkertaisena, kun näytät jäsenkorttia tehdessäsi ostoksia yhteistyökumppaniemme liikkeissä. Jäsenem-

me saavat kuitenkin merkittävimmät taloudelliset hyödyt Omakotiliiton tekemästä tuloksellisesta edunvalvontatyöstä.

Edunvalvontaa Teemme edunvalvontatyötä paikallisesti ja valtakunnallisesti pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden puolen pitämiseksi. Ponnistukset ovat tuottaneet myös tuloksia. Tänä vuonna edunvalvontatyö jatkuu kaavoitusasioissa, kiinteistöverouudistuksessa, sähkön siirtohintojen kohtuullistamisessa, rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä ja monissa muissa pientaloasumista koskevissa lakivalmisteluissa. Omakotiliiton EU-vaikuttamistyötä tehdään International Union of Property Owners -järjestön kautta. EU:n energiadirektiiviehdotuksen mukaan tulisi Suomen rakennuskannasta 15 prosenttia luokitella heikoimpaan G-energiatehokkuusluokkaan. G-luokkaan kuuluvat asuinrakennukset olisi korjattava F-luokkaan vuoteen 2030 mennessä. F-luokkaan kuuluisi 15 prosenttia rakennuksista. Lisäksi kaikki G- ja F-luokan rakennukset tulisi korjata E-luokkaan vuoteen 2033 mennessä. Pientaloasukkaat ovat olleet edelläkävijöitä asumisen energiakulutuksen vähentämisessä Suomessa. Maalämpö- ja ilmalämpöpumput, aurin-

Tuomo Paaso

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry

kopaneelit, yläpohjan lisäeritys ja öljylämmityksestä luopuminen kasvavat jatkuvasti vapaaehtoisesti. Pakkokorjausvaatimusten sijaan tulee jatkaa vapaaehtoisilla ja kotitalouksien talouden kantokyvyn mukaisilla energiatehokkuuden parantamisratkaisuilla. Pidämme yhdessä Omakotiliiton kanssa huolen, ettei pientaloasukkaiden näkemyksiä jätetä jatkossakaan huomioimatta.

www.omakotiyhdistyslohja.fi

5


Marju Silander toiminnanjohtaja, VTM, Suomen Omakotiliitto ry

Asumisen asialla Suomen Omakotiliitto täyttää tänä vuonna 75 vuotta. Liitto perustettiin aikanaan tarjoamaan omakotiasujille neuvontaa ja huolehtimaan heidän etujensa valvonnasta. Edustamme merkittävää ihmisryhmää Suomessa, joka tuo pontta vaikuttamistyöhömme. Suomessa on yhteensä noin 1,1, miljoonaa pientaloa, joissa asuu lähes puolet suomalaisista ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajanasuntoa. Vuosikymmenten varrella edunvalvonnan ja vaikuttamistyön aiheina on ollut laaja joukko pientaloasumiseen liittyviä asioita. Liitto tekee erityisesti työtä valtakunnallisella ja Euroopan tasolla, mutta on myös tukemassa piirejä ja yhdistyksiä alueellisella ja paikallisella vaikuttamisen tasolla. Edunvalvonta on kehittynyt myös paikallisyhdistysten ja järjestöaktiivien toiminnassa. Yhä useampi yhdistys on löytänyt vahvan kumppanuuden kunnan kanssa. Tähän myös Omakotiliitto tarjoaa tukea, esimerkiksi viime vuonna uusitun Paikallisen vaikuttamisen oppaan sekä yhdistystoimijoille järjestettyjen verkkokoulutusten muodossa.

Asumispoliittiset tavoitteet Omakotiliiton asumispoliittiset tavoitteet kuluvalle eduskuntakaudelle ovat: asumiskustannusten leikkaaminen ja eri asumismuotojen yhdenvertaisuus. Tällä hetkellä asumista koskettaa noin 75 eri lakia. Tämän takia kolmantena tavoitteenamme on turhan sääntelyn ja päällekkäisyyksien purkaminen. Sääntelyyn tulee olla kohtuullista, kannustavaa ja mahdollistavaa.

Sähkönsiirto, kotitalousvähennys, öljylämmitys Viime vuonna otimme kantaa muun muassa sähkön siirtoveroasiaan, josta luovutim6

me kansalaisaloitteen eduskunnalle tammikuussa 2021. Tämän pohjalta Suomen hallitus teki esityksen sähkön siirtohintojen hillitsemiseksi ja asetti työryhmän, jonka tuloksia ja raporttia odotamme julkaistavaksi tänä keväänä. Omakotiliitto toteutti viime vuonna kyselyn jäsenilleen kotitalousvähennyksestä ja tämän perusteella todettiin, että vähennystä käytetään paljon ja se on erittäin tärkeä tukimuoto. Kyselystä kävi ilmi, että vähennyksen määrää voitaisiin tulevaisuudessa korotettavaksi. Omakotiliitto on tavannut eri puolueita ja esitellyt tutkimuksen tuloksia ja vienyt jäsenten viestiä eteenpäin.

Edunvalvonta-aiheet tänään

Otimme myös viime vuonna kantaa öljylämmityksen toimenpidesuunnitelmaan, josta huolena esitettiin tiukat määräajat. Kannatimme sitä, että on tukimuotoja, jotka kannustavat öljylämmityksestä luopumiseen. Kuitenkin on huomattava, että osalla ihmisistä voi talon käyttöikä, ja myös asukkaiden ikä, asettaa rajoituksia mahdollisuuteen luopua nopeasti öljylämmityksestä. Tällöin tulee olla riittävästi poikkeamismahdollisuuksia.

Energiatehokkuus

Kotimyynnin osalta Omakotiliitto otti kantaa siihen, että jatkossa puhelimitse tapahtuva kotimyynti tulisi vahvistaa kirjallisella menettelyllä. Asumiseen liittyviä tilanteita on havaittu erityisesti sähkönmyynnin osalta, josta lausunnossa mainittiin. Tästä on annettu vuoden 2022 alussa esitys, jonka perusteella näin tulisi tapahtumaan. Asumiseen keskeisimmin liittyvään uuteen kaavoitus- ja rakentamislakiin annettiin myös lausunto joulukuussa 2021. Uuden lain on määrä tulla voimaan vuonna 2024. Omakotiliitto esitti, että lakivalmistelua tulee jatkaa yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Nostimme esille myönteisenä muun muassa pienten piharakennusten ja -katosten lupakynnyksen nostamista sekä kannatimme vastuukysymysten selkeyttämistä lakitestissä.

Tällä hetkellä Omakotiliiton tärkeimpiä edunvalvonnan aiheita kotimaassa ovat sähkön siirtohinnat ja jakeluyhtiöiden ylisuurten tuottojen kitkeminen sekä kiinteistöverouudistus. Olemme mukana Energiaviraston perustamassa sidostyöryhmässä, joka valmistelee seuraavan valvontakauden valvontamenetelmiä. Yksi keskeinen ratkaistava asia on Omakotiliiton sähkön siirron kansalaisaloitteen tavoitteiden edistäminen. Tapaamme keskeisiä yhteistyöjärjestöjä, jotta voimme saada tavoitteita laajemmalla joukolla eteenpäin.

Kansainvälisellä tasolla tärkein aiheemme on tällä hetkellä Euroopan komission esitys uudesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä (EPBD). Tämä tulee koskettamaan meitä kaikkia jokaisessa Euroopan maassa. Omakotiliitolla on useita huolenaiheita direktiivin esityksestä. Ensimmäistä kertaa tullaan sääntelemään hyvin yksityiskohtaisella tavalla yksittäisiä ihmisiä koskevassa asiassa, omassa kodissa tai vapaa-ajan asunnossa. Energiatehokkuuden tehostaminen on tietenkin kannatettava asia, mutta sen tulee tapahtua kustannustehokkaasti ja huomioiden rakennuksen elinkaari. Esityksen mukaan tultaisiin asettamaan tiukat energialuokkien korjausvaatimukset. Käytännössä siis vähiten energiatehokkaat rakennukset on korjattava vuoteen 2033 mennessä vähintään E-energialuokkaan. Suomessa arvellaan olevan jopa kolmannes rakennuksista ehdotuksen mukaan korjattavia. Esityksessä ehdotetaan myös energialuokkien uudistusta vuoteen 2025 mennessä, jonka jälkeen tulisi uudet energiatodistukset. Näemme tässä suuren ongelman. Korjaustoimet tulevat olemaan


mittavia. Miten materiaalit ja työvoima riittää näin lyhyessä ajassa? Lisäksi uhkana on näiden osalta kustannusten nousu. Olemme mukana International Union of Property Owners (UIPI) eli eurooppalaisen kiinteistöomistajien järjestön jäsenenä, joka jättää myös komissiolle jäsenjärjestöjen korjausehdotukset direktiiviin. Kirjoitushetkellä eli maaliskuussa käymme tapaamiskierroksia sekä suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa että kansallisesti kansanedustajien kanssa ja viemme heille pientaloasujien näkemykset. Tämän lisäksi ja yllättäen, Suomen kannan käsittely on edennyt ja eduskunnan suuri valiokunta antoi maaliskuun puolivälissä mietintönsä asiasta, jossa valiokunnan kantana oli, että direktiivi esitetyssä muodossaan rikkoo EU: n toissijaisuusperiaatetta. Jatkamme asian valmistelun etenemisen aktiivista seuraamista ja osallistumme siihen tilanteen mukaan.

Omakotiliitolla on vahva maine ja se koetaan luotettavana yhteistyökumppanina. Tästä on hyvä jatkaa koko kentän yhteisellä työllä kohti parempaa omakotiasumista. Pientaloasukkaiden ääni on 70 000 jäsenen (kotitalouden) suuruinen. Toivottavasti tulevina vuosina meitä on vielä laajempi joukko. Potentiaalia on näkyvissä, sillä pientaloasuminen ja vapaa-ajan asuntobuumi jatkuu edelleen vahvana. Edunvalvontamme ja vaikuttamistyömme on sitä vahvempaa mitä enemmän meillä jatkossa on jäseniä. Toivotan Omakotiliiton puolesta kaikki kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi mukaan Lohjan omakotiyhdistyksen toimintaan. Yhdessä on mukavaa edistää asumisen asioita, huolehtia omasta kodista tai vapaa-ajan asunnosta ja vaikuttaa asioihin paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti.

Yhdessä saamme enemmän aikaan monimuotoisen ja kohtuuhintaisen pientaloasumisen puolesta.

Varaa maksuton suunnitteluaika!

Tervetuloa toteamaan tinkimätön laatu ja huippu hinta-laatusuhde

Valikoimistamme löydät keittiöiden lisäksi kodinhoitoja kylpyhuoneen kalusteet, ruokailuryhmät sekä säilytysjärjestelmät niin eteiseen, kotitoimistoon kuin makuuhuoneeseenkin. Ja mikä parasta: väri- ja kuosivalikoima on laaja, kalusteet ovat saksalaista huippulaatua ja saat ne aina yhtenä kokonaistoimituksena.

Noblessa Lohja Laurinkatu 34, 08100 Lohja puh. 010 440 1505 ma–to 10 –17, pe 10–15 tai sopimuksen mukaan

noblessakeittiot.fi

7


Iiris Koivula, vs. kaavoituspäällikkö ja Juha Anttila, kaupunginarkkitehti

Kaavoituskatsaus Kaavoitustyötä tehdään erikseen hyväksyttävän kaavoitusohjelman mukaisessa järjestyksessä. Kaupungin tärkeimpänä strategisena tavoitteena on ns. Tunnin junan eli Helsingin ja Turun välisen nopean raideyhteyden suunnittelun ja toteuttamisen edistäminen. Tunnin juna –hankkeen keskeinen osa on Lohjan kohdalla moottoritien E18 maastokäytävään sijoittuva oikorata välillä Espoo – Salo. Kaupungin tavoitteena on luoda Tunnin junan toimiva asemanseutu Lempolan liittymän kohdalle sijaitsevalle Lohjansolmun alueelle.

Gunnarlan II-alue 8

Aseman yhteyteen on suunniteltu uusi kaupunginosa vähintään 11000 asukkaalle. Alue kytketään laajempaan liikennejärjestelmään ja yhdyskuntarakenteeseen. Alueen osayleiskaava on valmistumassa hyväksymiskäsittelyyn kevään 2022 aikana ja asemakaavoitus on samaan aikaan alkamassa. Asemakaavoitus tapahtuu useassa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe käsittää itse rautatieaseman, moottoritieliittymät, pääkatuyhteydet asemalle, nopean joukkoliikenneyhteyden Lohjan keskustan suuntaan, liityntäpysäköintiä, välittömän asemaym-

päristön keskustatoimintojen alueet sekä niihin liittyvät riittävät virkistysalueet. Koko kaupungin alueen maankäytön rakennemalli on laadittu vuonna 2013 viimeisen kuntaliitoksen jälkeen ja hyväksytty kaupunginvaltuustossa keväällä 2014. On tullut aika päivittää rakennemallia, minkä pohjaksi on tarkasteltu Lohjan tulevaisuuden näkymiä sekä rakennemallin toteutumista osa-alueittain. Päivitystyön pohjaksi tehtiin nettikysely vuonna 2021. Maankäytön rakenne 2022-52 on hyväksymiskäsittelyssä


keväällä 2022. Taajamaosayleiskaavan päivittäminen on myös alkamassa. Kaavan laatimisessa on tarkoitus siirtyä jatkuvaan päivittämiseen kulloinkin valittavien teemojen ja/tai alueiden osalta. Taajamaosayleiskaavaa on tarkoitus myös alkaa laatia tietomallimuodossa. Päivittämistarpeita on todettu erityisesti väestön kasvun suhteuttamisessa uuden Lohjansolmun asemanseudun kasvuun sekä työpaikka-alueiden ja kaupan aluevarauksissa ja määräyksissä. Asemakaavoitusohjelmassa kiireellisimpiä ovat kaupungin tonttivarantoon, asuntotuotantoon ja elinkeinohankkeisiin merkittävästi vaikuttavat kaavaprosessit. Kaavoitusohjelmissa 2020-22 ja 2021-23 oli

pohjana Toimenpideohjelma elinvoiman toimialalle 2020-22 ja Lohjan elinvoimaohjelman 2020-2025 luonnos. Kaupungin strategian uudistaminen on käynnistetty, mutta työ on alkuvaiheessa, joten kaavoitusohjelman 2022-24 strategiset linjaukset noudattelevat edellisiä kaavoitusohjelmia.

Hiidensalmi, Pitkäniemi, Muijala ja Gunnarla Tärkeimmät kerrostalovarantoa lisäävät asemakaavahankkeet ovat Pitkäniemi ja Hiidensalmi II, joka täydentää asuntomessualueen rakentamista. Kaupungin pientalotontteja tulee lisää Muijalan alueelle, joka sijaitsee kulkuyhteyksien kannalta edullisesti, ja

jossa tarjonta ei ole viime vuosina pystynyt vastaamaan kysyntään. Gunnarlan II-alueelta on myös tulossa myyntiin uusia omakotitontteja tämän vuoden aikana.

Haikari Haikarin alueelle kaavoitetut minitontit ovat tulleet myyntiin, ja ne ovat herättäneet kiinnostusta. Näillä 330 neliömetrin tonteilla on suunnilleen kaksion verran rakennusoikeutta ikioman pihan keskellä, ja ne sopivatkin hyvin niille, joille tavanomainen omakotitalo isoine tontteineen olisi liian työläs hoidettavaksi. Suuren suosion perusteella minitontteja saatetaan kaavoittaa tulevaisuudessa muillekin alueille.

Lempola Kaupan ja työpaikka-alueiden asemakaavoja on vireillä Lempolassa ja Tynninharjulla. Lisäksi keskusta täydentyy korttelikohtaisilla asemakaavamuutoksilla. Kaavoilla on vastuuhenkilöt, jotka näkyvät sekä kaavoitusohjelmassa että kaavoituskatsauksessa ja heihin voi mielellään olla yhteydessä puhelimitse tai sähköpostilla. Korona-aikana kaavaillat on järjestetty Teams-verkkotapahtumina ja kaavoittaja tavattavissa -palvelu on myös ollut verkossa viime ajat eli kaavoittaja on tavattavissa torstaisin klo 10-11 ja klo 15-16 Teams-yhteydellä.

Haaveissa oman talon rakentaminen? Tutustu Lohjan kaupungin tontteihin osoitteessa: Lohja../tontit

9


Arvo Kokkonen Maanmittauslaitoksen pääjohtaja

Maanmittauslaitoksen tiedot maanomistajan turvana Maanmittauslaitos täyttää tänä vuonna 210 vuotta. Keisari Aleksanteri I päätti perustaa Päämaanmittauskonttorin Turkuun varsin nopeasti sen jälkeen kun yhteys entisen emämaan Ruotsin pääkaupunkiin Tukholmaan oli katkennut. Suomessa maanmittaustoiminta jatkui varsin samanlaisena kuin se oli ollut Ruotsin vallan aikana. Suomen itsenäistyttyä tehtävät ovat jatkuneet saman hallinnon ja lainsäädännön alaisena Maanmittauslaitoksessa. Autonomian aikana maan kartoittamisen lisäksi toisena päätehtävänä oli maanjakotoiminnan jatkaminen; lähinnä isojakojen loppuunsaattaminen, mutta ennen kaikkea uusien kiinteistöjen muodostaminen, maakauppojen, perintöjen, lahjoitusten ym. seurauksena. Siis ihan sama tehtävä jatkuu tänäänkin: pitää maanjaotus vastaamaan maanomistusta. Maanomistusoikeus kirjattiin (so. lainhuudatus) tuohon aikaan oikeuden päätöksillä. Tänä päivänä Maanmittauslaitos huolehtii edellä selostetun kahden päätehtävä lisäksi myös kiinteistöjen kuten omakotitonttien omistuksen kirjaamisesta, kiinnitysten ja erityisten oikeuksien vahvistamisesta. Näistä tehtävistä Maanmittauslaitos on vastannut vuodesta 2010 lähtien, kun ne siirrettiin käräjäoikeuksista maanmittaustoimistoihin. Asunto-osakerekisteri on uusi yhteiskunnan digitaalinen rekisteri, jolla hallinnoidaan asunto-osakkeita. Huoneistotietojärjestelmään (HTJ) on tallennettu vuodesta 2019 lähtien kaikkien uusien perustettujen asunto-osakkeiden omistus ja myös vanhat paperiset asunto-osakkeet siirretään uuteen järjestelmään siirtymäkauden aikana. Tästä uudesta järjestelmästä huolehtii myös Maanmittauslaitos. Sama viranomainen hoitaa maanomistuksen rekisteröinnin (kiinteistöjen lainhuudatus) ja

10

myös asunto-osakkeiden omistuksen rekisteröinnin. Edellä olevan lisäksi Maanmittauslaitos huolehtii muiden yhteiskuntaa palvelevien rekisterien, kuten kiinteistöjen kauppahintarekisterin, yksityistierekisterin, ilmakuvarekisterin ylläpidosta. Maastotietokanta on tietysti vielä valtavan suuri tietokanta, jossa ylläpidettäviin tietoihin perustuu koko Suomen karttajärjestelmä. Erityisesti paikkatietoihin liittyvä tutkimustoiminta on nykyisin osa Maanmittauslaitoksen toimintaa, kun Geodeettinen laitos ja Maanmittauslaitos yhdistettiin vuonna 2015. Paikkatiedon tutkimus kohdistuu ilmakuvauksiin, laserkeilaukseen, geodesiaan, forogrammetriaan, kartografiaan, paikantamiseen, painovoimatutkimukseen jne. Paitsi tutkimuksesta myös kartoittamisen ja paikantamisen perustasta eli referenssijär-

jestelmistä (taso- ja korkeusjärjestelmän) ylläpidosta huolehtii Maanmittauslaitos. Voidaan todeta leikillisesti että maastotietokanta on ”kaikkien karttojen äiti”. Maanmittauslaitos on panostanut sähköisen asioinnin kehittämiseen. Kaikki keskeiset palvelut on saavutettavissa sähköisten kanavien kautta; olipa kysymys karttaotteista, kiinteistörekisteriotteista, lainhuuto- tai kiinnitystiedoista jne. Osa maanmittaukseen liittyvistä toimituksista, kuten lohkominen käynnistyy automaattisesta lainhuudatuksen tapahduttua. Tavoitteena on yhä asiakaslähtöisemmät turvalliset asiakaspalvelut pyrkimällä helpottamaan asiakkaan elämää. Sähköisten palvelujen kehittäminen jatkuu ja ”herkällä korvalla” Maanmittauslaitos pyrkii kuuntelemaan muuttuvia tarpeita ja asiakaspalaute on tärkeää palvelujen kehittämisessä. Osa Maanmittauslaitoksen palveluista on avoimia ja maksuttomia kaikkien käytettävissä. Maanmittauslaitos avasi yli 10 vuotta sitten esimerkiksi maastotiedot, ilmakuvatiedot, laserkeilaustiedot jne. kaikkien käyttöön verkon välityksellä. Tämän vuoden alussa hyväksytyn vastuullisuusohjelman avulla Maanmittauslaitos pyrkii ylläpitämään entistä paremmin ja luotettavasti yhteiskunnan perusinfrastruktuuriin kuuluvia tietoja, joiden huolehtiminen on sille sälytetty.


Timo Tossavainen Suomen tietokirjailijat ry:n puheenjohtaja Matematiikan ja sen opetuksen professori

Luotettavaa tietoa

Vuosi 2021 oli Suomessa tutkitun tiedon teemavuosi. Teeman juhlistaminen saattoi jäädä koronamylläkän jalkoihin, mutta itse teema oli ja on edelleen ajankohtainen. Kuinka koronapandemian kaltaisia monimutkaisia ilmiöitä edes pystyttäisiin ymmärtämään ilman tutkittua tietoa näiden mekanismeista? Vaikka suomalaisten luottamus uutisiin ja mediaan on viime vuosina tehtyjen tutkimusten perusteella laskusuunnassa, se on kansainvälisesti edelleen korkealla. Sama pätee suhtautumiseen asiantuntijoihin ja viranomaisiin, vaikka eräät sosiaalisen median kampanjat kertovat myös epäluulon lisääntymisestä ja jopa tarkoitushakuisesta asiantuntijatiedon kyseenalaistamisesta. Ilmiö on toki vanha ja kansainvälinen. Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö ja sillä on noin 3300 jäsentä. Vaikka olemme luonnollisesti hyvin moninainen joukko, meitä näyttää yhdistävän ainakin yksi asia: halu kertoa omaan asiantuntijuuteen kuuluvista asioista totuudellisuuteen pyrkien. Toki työtapaturmia ja töppäyksiäkin sattuu silloin tällöin myös meille, eikä jokainen teos onnistu yhtä hyvin. Olemme silti kaukana siitä, että esimerkiksi oppikirjoja kirjoitettaisiin palvelemaan vain tiettyä ideologiaa tai historian tulkintaa. Lukijoiden luottamus ja arvostus tutkittua tietoa ja tietokirjailijoita kohtaan

näkyvät myös kirjakaupassa. Valtaosa Suomessa julkaistuista ja ostetuista kirjoista on vuodesta toiseen tietokirjallisuutta.

ymmärtää kokonaisuuksia asiantuntijoiden ja tutkitun tiedon avulla? Ironista on, että fanaattisimmatkin tutkitun tiedon kyseenalaistajat usein ilmoittavat, ehkä jopa uskovatkin, toimivansa totuuden puolesta.

Edellytykset suomalaisen tietokirjallisen kulttuurin kukoistamiseen ovat siis kunnossa, mutta voiko asiaintilan jatku- Lopulta jokainen kansalainen vaikuttaa miseen luottaa? siihen, miten tietoon ja asiantuntijoihin Jos tarkastelemme vaikka roko- suhtaudutaan ja millainen keskustelukulttuuri tusvastaisuutta, Suomessa vallitsee. mikä yhteys sillä on tietoon? Ajautuuko osa kansalaisista vastustamaan viranSuomen tietokirjailijat ry:n säännöissä toomaisten ohjeita ja suosituksia siksi, ettei detaan, että yhdistys puolustaa tiedon ja missään ole ollut tarjolla luotettavaa tietoa asiantuntijuuden asemaa suomalaisessa yhrokotteiden vaikutuksista? Tuskin. teiskunnassa ja sen keskustelukulttuurissa. Monessa konfliktissa lienee kyse enemmänMe teemme tätä työtä mm. tiedottamalla, kin siitä, ettei ole luottamusta siihen, kekouluttamalla, antamalla lausuntoja ja tenen tieto on luotettavaa tai miten muut osakemällä aktiivisesti yhteistyötä esivallan ja puolet tietojaan käyttävät. Ukrainan sota ja alan eri toimijoiden kanssa. Ennen kaikkea Yhdysvaltain tuoreimpiin presidentinvaame tietokirjailijat tutkimme, opimme ja kirleihin liittyneet levottomuudet ovat järkytjoitamme tietokirjoja. Tietoyhteiskunnan täviä esimerkkejä siitä, mihin joudumme, vahvistaminen ei ole kuitenkaan pelkästään kun tieto ja totuus alistetaan tuhoisalle meidän tehtävämme. Lopulta jokainen kanagendalle ja luottamus asiantuntijoihin ja salainen vaikuttaa siihen, miten tietoon ja rehelliseen tiedonvälitykseen romahtaa. asiantuntijoihin suhtaudutaan ja millainen Mutta yhtä lailla Suomessakin nähdyt kokeskustelukulttuuri Suomessa vallitsee. ronatoimenpiteitä vastustavat mielenosoitukset herättävät huolta yhteiskunnan tulevaisuudesta. Millaiseksi maailma muuttuu, Kirjoitus perustuu alun perin Suomen tieto­ jos toimintaamme ohjaa entistä enemmän kirjailijat ry:n painetussa jäsentiedotteessa tunnepohjainen reagointi eikä pyrkimys 1/2022 julkaistuun pääkirjoitukseen.

11


HYVINVOINTIA

Mikko Piirtola Aluevaltuutettu, Lohja

HYVINVOINTIA LÄNSI-UUDELLAMAALLA – ONKO SITÄ JATKOSSA? oikea-aikaisesti. Haasteita tämän toteuttamiseen läntisellä-Uudellamaalla riittää, koska alueen väestö kasvaa nopeammin kuin muun Suomen. Tarpeet kasvavat mutta käytössä olevat resurssit eivät kasva samassa suhteessa. Uudistuksessa keskitytään potilastiedon ja hoidon yhteensovittamiseen. Kehitetään tiedolla johtamista siten, että saatavilla oleva tieto potilaista, sairauksista ja hoitomenetelmistä pystytään yhdistämään ja hyödyntämään tehokkaasti. Pyrkimyksenä on nopeuttaa tarvittavan hoidon saamista ja saada resurssit kohdennettua paremmin hoitoa tarvitseville. Sote-palveluiden on kehityttävä muutoksen tahdissa. Kehitys sisältää digitaalisten palveluiden lisäämistä, mikä mahdollistaa sen, että hoitoa tarvitsevan ja hoitoa antavan henkilön ei tarvitse olla samassa paikassa. Olennaista on se, että saa yhteyden palveluun ja saa tarvittavat toimenpiteet käyntiin. Terveysteknologia on johtanut siihen, että pelkkä lääkäri ja hoitaja eivät pysty takaamaan laadukasta palvelua vaan tarvitaan sen lisäksi avuksi monenlaisia laitteitakin tukemaan hoitoa.

Aluevaalit pidettiin tammikuussa 2022 ja sen tuloksena Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto aloitti maaliskuussa työnsä. Pystyykö muodostettu alue pitämään huolta meidän hyvinvoinnistamme? Yksi uudistuksen tavoitteista on paremman yhteistyön saavuttaminen terveyskeskustoiminnan ja erikoissairaanhoidon välille. Terveydenhuollon palvelujen tarve on lisääntynyt jo vuosia samalla kun kustannukset ovat kasvaneet. Tähän tilanteeseen ovat vaikuttaneet niin ikääntyneen väestön määrä, sairauksien hoitomuotojen monipuolistuminen kuin teknologian suurempi käyttö hoidoissa. Hyvinvointialueen terveyspalveluiden tavoitteena on turvata kansalaisten pääsy asianmukaiseen, tarpeelliseen ja vaikuttavaan hoitoon

12

Jokaisessa taajamassa ei ole perusteltua ylläpitää kiinteää palvelua silti laadukkaan palvelun pitää olla saatavissa tarpeen mukaan ja teknologiset ratkaisut auttavat tähän. Kehitettävä on myös edelleen Omalääkäri/Omahoitaja -mallia ja mahdollisuuksia lisätä kotisairaala- ja kotihoitomuotoja. Kun sosiaali- ja terveyspalveluiden ja pelastuspalvelun järjestämisvastuu siirtyy Länsi-Uudellamaalla kymmeneltä kunnalta hyvinvointialueelle 1.1.2023, kansalaiset eivät muutosta toivottavasti paljon huomaa. Lähes 9000 työntekijää siirtyy Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelukseen toimiakseen koko alueen hyvinvoinnin edistämiseksi. Entiset tutut tahot huolehtivat asioistamme, toivottavasti sujuvammin. Hyvinvoinnin jatkuminen edellyttää kuitenkin resurssien lisäämistä ja siinä valtion varojen ohjaus on olennaista. Länsi-Uusimaan verokertymästä ei voida siirtää varoja muille alueille, me tarvitsemme ne täällä säilyttääksemme laadukkaat palvelut. Vain siten voimme varmistaa jatkossa alueemme hyvinvoinnin.


Kati Malinen Lakiasiainjohtaja Veronmaksajain Keskusliitto ry / Verotieto Oy

Kotitalousvähennys parani - ota siitä hyöty nyt Kotitalousvähennystä paranneltiin vuoden 2022 alusta. Öljylämmityksestä luopumiseen saa vuoteen 2027 asti jopa 3 500 euron vähennyksen ja korvausprosentti on 60. Palkkakulujen osalta vähennysoikeus nousi 30 prosenttiin. Samaa korotettua maksimia ja korvausprosentteja sovelletaan myös tavanomaiseen kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöhön vuosina 2022 ja 2023. Omavastuu pysyi 100 eurossa. Nyt on oiva aika laittaa käyntiin omakotitalon lämmitystaparemontti ja laskeskella, saatko paremman hyödyn ARA:n tai ELY-keskuksen suorien tukien vai kotitalousvähennyksen kautta. Tuplatukea nimittäin et voi saada. Erityisesti pariskunnilla kotitalousvähennys voi olla parempi vaihtoehto. Jos remontti vielä sattuu vuodenvaihteen tienoille, saatat päästä hyödyntämään vähennyksen kahden vuoden verotuksessa, jos maksupostisi osuvat vuodenvaihteen molemmin puolin. Muilta osin vähennys säilyy ennallaan. Sellaisista yritykselle maksetuista remonttitöistä, jotka eivät liity öljylämmityksestä luopumiseen, voi vähentää 40 prosenttia. Palkkakuluista vähennysoikeus on 15 prosenttia sekä sivukulut. Enimmäismäärä näissä muissa töissä on 2 250 euroa. Kannatta huomata, että 3 500 euroa on vähennyksen ehdoton maksimi, joka voi sisältää pienemmän vähennysoikeuden piirissä olevan työn perusteella laskettua vähennystä enintään 2 250 euroa.

Kotitalous-, hoiva- ja hoitotyö Kotitalous-, hoiva ja hoitotyön osalta korotus on kokeilu, jolla selvitetään kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutuksia. Kotitalousvähennystä on arvosteltu siitä, ettei sen tehokkuudesta harmaan talouden torjunnassa ole näyttöä, vaikka varmasti moni tämänkin lehden lukijoista voinee empiirisen kokemuksen perusteella arvella muuta.

Olen vakuuttunut, että kokeilusta saadaan kannustavia tuloksia ja perusteet kotitalousvähennyksen jatkoparannuksillekin löytyvät. Seuraavaksi tulisi säätää pysyvästi riittävän korkea enimmäisvähennys ja korvausprosentti sekä poistaa omavastuu. Omavastuun poisto lisäisi vähennyksen tasapuolisuutta ja selkeyttäisi järjestelmää. Verosta tehtävänä vähennyksenä kotitalousvähennys periaatteessa kohtelee veronmaksajia eri tulotasoilla yhtäläisesti: samasta työsuorituksesta saa tuloista riippumatta yhtä suuren vähennyksen. Pienituloiselle voi kuitenkin olla suurempi merkitys sillä, että käytännössä 100 euron omavastuu syö verohyödyn kaikkein pienimmistä töistä. Lisäksi omavastuu saattaa houkutella teettämään vähäisemmät työt pimeänä.

Myös kansalaisten ymmärrys vähennyksestä ja sen hyödyntämismahdollisuuksista lisääntyy, kun luovutaan poukkoilevasta, kulloisenkin hallituksen agendaan sopivasta kotitalousvähennyksen rukkailusta. Oikein mitoitetulla kotitalousvähennyksellä tuetaan myös vanhenevan väestön kotona asumista ja kannustetaan rakennuskannan ylläpitoon. Hallituksen toimeksiannosta valtiovarainministeriössä selvitellään paraikaa kotitalousvähennyksen kannustinvaikutusten kehittämismahdollisuuksia sekä laajentamista esimerkiksi taloyhtiöiden teettämiin remontteihin. Toimivalle vähennykselle onkin hyvä yrittää löytää uusia oikeutuksia. Toivon, ettei mahdollisilla laajennuksilla kuitenkaan rampauteta nykyistä hyvin toimivaa järjestelmää. 13


TALOUDEN JA ASUMISEN ASIANTUNTIJAT. Kun tahdot uuden kodin, anna Sp-Kodin auttaa sinua kohteen etsinnässä ja hoida asuntolaina-asiat sekä muut taloutesi ratkaisut kätevästi paikallisessa Säästöpankissa.

Saija Koro

Päivi Karjalainen Sari Koskinen

sijoitusasiantuntija rahoitusasiantuntija 029 041 2117 029 041 2016

pankkilakimies 029 041 2047

Helena Kuronen Janne Grönmark Cindy Höckert kiinteistönvälittäjä LKV 050 437 0848

myyntipäällikkö LKV 0500 400 722

Suvi Holm rahoitusasiantuntija 029 041 2133

Jukka Hillner

myyntineuvottelija kiinteistönvälittäjä KiLAT LKV, KiAT 050 575 5762 050 550 0294

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki | www.saastopankki.fi/lusp Puhelujen hinnat 029-numeroihin: 0,0835 €/puhelu + 0,1669 €/min (alv 24%) soittaessa kotimaan lanka- ja matkapuhelinliittymistä. 14


Kirsi Kaario varatuomari, pankkilakimies Länsi-Uudenmaan Säästöpankki

Ennakkoon mietitty perintösuunnittelu kannattaa kesämökin lahjoituksessa Jos sinulla on omaisuutta, esimerkiksi kesämökki, jonka siirtäminen lapsille mietityttää, kannattaa asiaan paneutua. Mitkä ovat vaihtoehdot ja miten nykyinen verotus niihin suhtautuu? Mikä on hallintaoikeuden merkitys? Lahja- ja perintövero ovat progressiivisia eli veroprosentti nousee lahjan tai perinnön arvon kasvaessa. Lahja on perusteltu vaihtoehto, jos uskoo omaisuuden arvon kasvavan merkittävästi tulevaisuudessa. Ennakkoperinnöstä maksetaan sen saamishetken arvon mukainen lahjavero. Vero kuitenkin huomioidaan vähennyksenä perittävän kuoltua maksettavassa perintöverossa. Mikäli lahjan antaja pidättää itselleen hallintaoikeuden pienentää se lahjansaajalle määrättävää lahjaveroa. Esimerkiksi mikäli 65-vuotias lahjanantaja lahjoittaa 150.000 euron arvoisen kesämökin lapselleen ja pidättää samalla itselleen hallintaoikeuden, pienentää se kesämökin lahjaverotuksessa käytettävää arvoa 36.000 eurolla. Mahdollisen verosäästön lisäksi on päätöstä tehtäessä kuitenkin hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä: • voiko lahjoittaa eli onko oma talous turvattu • jos lahjoittaa niin onko valmis silti kattamaan esim. kesämökin juoksevat kulut (hallintaoikeus) vai halutaanko omaisuutta lahjoittaa koska lahjanantajan ei enää pysty ylläpitämään kesämökkiä (omistus- ja hallintaoikeus) • onko kyseessä ennakkoperintö eli lahjoitettu omaisuus otetaan huomioon perinnönjaossa Mitä hallintaoikeuden pidättäminen sitten käytännössä tarkoittaa? Lahjansaaja omistaa lahjoitetun omaisuuden siis kesämökin ja maksaa vähemmän lahjaveroa, koska hallintaoikeuden pidättäminen rajoittaa käyttöoikeutta lahjaan. Lahjansaajalla ei ole kuitenkaan oikeutta luovuttaa kesämökkiä ilman lahjanantajan suostumusta. Lahjanantaja taas saa käyttää kesämökkiä ja hän vastaa mökistä aiheutuvista ns. juoksevista kuluista eli kiinteistöverosta, sähkömaksuista, vakuutusmaksuista, tiemaksuista jne. Kun lahjanantajan pidättää hallintaoikeuden, tarkoittaa se että kesämökin omistus – ja hallintaoikeus on eri henkilöillä. Tällöin kesämökin käyttäminen lahjansaajan eli omistajan lainan vakuutena on melkein mahdotonta sillä lahjanantajalla oleva hallintaoikeus laskee mökin vakuusarvoa merkittävästi. Lahjanantajan on myös hyvä miettiä hallintaoikeuden pituutta eli haluaako pidättää sen eliniäksi vai määrätyksi rajoitetuksi ajaksi. On hyvä muistaa että hallintaoikeudesta luopuminen voi tulla ajankohtaiseksi, jos esim. lahjanantajan tulotaso laskee tai hän joutuu

laitoshoitoon tai tuetun asumisen piiriin. Tällöin varat eivät mahdollisesti riitä kesämökin ylläpitoon. Mikäli tällaisessa tilanteessa luovutaan elinikäisestä hallintaoikeudesta, tulkitsee verottaja sen verotettavaksi lahjaksi, koska hallintaoikeuden pidättäminen on aikanaan pienentänyt lahjan saajan lahjaveron määrää. Lahjaverosta on vastuussa kesämökin omistaja, koska hän saa nyt hallintaoikeuden jo aiemmin lahjana saamaansa omistusoikeuden lisäksi omaisuuteen. Mikäli lahjanantaja on edunvalvonnassa ja hänen asioitaan hoitaa valtuutettu tai edunvalvoja niin hallintaoikeudesta luopuminen edellyttää Digi ja väestötietoviraston erillistä lupaa. Mikäli päädytään kesämökin lahjoittamiseen on syytä samalla katsoa rasitustodistuksesta kohdistuuko mökkiin panttikirjoja. Panttikirjat ovat muuttuneet sähköisiksi mutta mikäli niillä ei ole ollut tarvetta saattavat ne vielä olla paperissa muodossa lahjanantajalla. Mikäli paperisia ei löydy joudutaan ne kuolettamaan. Paperiset panttikirjat on taas hyvä muuttaa sähköiseen muotoon. Parhaimmat ratkaisut ja säästöt saa vain ennakoimalla, joten kartoita oma tilanteesi ja aloita perintösuunnittelu ajoissa ja turvaudu asiantuntijan apuun.

15


TA LO U S

Ilkka Lehtinen, tilastoasiantuntija Julkaistu Tieto&trendit-verkkolehdessä

Yksi virallinen, erilainen kaikille – Mitä on inflaatio? Otetaan esimerkiksi kaksi kotitaloutta. Ensimmäinen, maaseutu­ talous asuu vanhassa sähkö- tai öljylämmitteisessä omakot­italossa pienellä paikkakunnalla. Autolla ajetaan paljon ja alkoholiin ja tu­ pakkaan menee rahaa keskimääräisen kotitalouden verran. Ruokaan menee keskimääräistä enemmän rahaa. Kulttuuri­palvelujen käyttö on pientä ja ravintoloissa käydään harvemmin. Toinen, kaupunkilaistalous asuu vuokralla, ei omista autoa vaan käyttää julkisia liikennepalveluja sekä polkupyörää. Tupakka ei kuu­ lu ostoskoriin. Talous on kulttuuri-, ravintola- ja viestintä­palvelujen suurkuluttaja. Ruokakaupassa käydään harvakseen. Tämän talou­ den menoihin energian hintojen tai rakennus­kustannusten nousulla ei ole ollut juuri merkitystä.

Arkikielessä inflaatiolla tarkoitetaan kuluttaja­ hintojen kahdentoista kuukauden prosentti­muutosta. Kuluttajahinta­indeksi mittaa tavaroiden ja palvelujen hinta­kehitystä kotitalouksien kannalta. Sen ulkopuolelle jäävät yritysten tuottamien hyödykkeiden, tuonti- ja vientihintojen- sekä omistus­asuntojen hintakehitys. Myös liike-elämän käyttämien palveluiden hintakehitys jää inflaation ulkopuolelle. Laajasti ottaen inflaatio­käsitteeseen pitäisi ottaa mukaan kaikkien hintojen kehitys, myös asunnot ja tuottajahinnat.

Mitä kuluttajahintaindeksi sitten mittaa? Se mittaa keskimääräisen kotitalouden kohtaamaa hintakehitystä. Keskimääräinen kotitalous asuu yhtä aikaa vuokra-asunnossa ja omistus­asunnossa, juo alkoholia ja polttaa tupakkaa. Kotitalous ajaa omalla autolla ja on samaan aikaan joukko­liikenteen käyttäjä. Tämänkaltaista keskimääräistä kotitaloutta tuskin löytyy. Inflaatiomittarin pitää olla kuitenkin mahdollisimman yksinkertainen. Tasaisen inflaation aikana ei ole kovin suurta merkitystä kotitalouden kulutus­rakenteella. Koska hintakehitys on tasaista, ei kulutuksen painojen erolla ole merkitystä. Viimeisen parin vuoden aikana hintakehitys on ollut niin erilaista eri hyödykkeiden osalta, että nyt eroja kotitalouksien inflaatioiden välillä löytyy.

16

Keskimääräinen kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli 3,5 prosenttia joulukuussa 2021. Esimerkkimme maaseutu­talouden inflaatio oli 4,8 prosenttia, kaupunkitalouden 1,5 prosenttia. Suuri ero selittyy pääosin neljällä tekijällä: energian, rakentamisen, vuokrien ja tupakan hintakehityksellä. Maaseutu­kotitalous käyttää paljon rahaa bensaan, polttoöljyyn ja sähköön. Omakotitaloon tehdään lisäksi jatkuvasti korjauksia. Tässä taloudessa poltetaan myös tupakkaa. Kaupunkilaistalous asuu vuokralla ja käyttää muitakin tavaroita ja palveluja, joiden hinnat eivät ole juuri nousseet vuoden aikana. Ratkaisevaa on ollut vuokrien olematon vuosimuutos joulukuussa 2021. Pitää kuitenkin muistaa, että vuoden kuluttua näiden kotitalouksien inflaatio voi olla aivan eri näköinen. Ihmisten mielikuvaan inflaatiosta vaikuttaa se, kuinka usein tavaroita ja palveluja ostetaan. Päivittäin ostettavat hyödykkeet muistetaan hyvin, ja inflaatio­mielikuva syntyy niistä. Harvoin ostettavien hyödykkeiden hintakehitys on vaikeampi hahmottaa. Lisäksi laskevien hintojen mielikuva on hatara. Yleinen käsitys on, että mitkään hinnat eivät voi ” laskea”. Vuodesta 2020 vuoteen 2021 viidesosa kulutuskorin hyödykkeiden hinnoista laski, saman verran nousivat yli kolme prosenttia ja loppujen 60 prosentin osalta hintojen nousu oli 0-3 prosentin välillä. Toisaalta, jos talouskohtainen inflaatiovertailu tehtäisiin teoreettisesti oikein, pitäisi kullakin kotitaloustyypillä olla oma hyödykekori ja hinnat pitäisi kerätä talouden todella käyttämistä liikkeistä. Jokaiselle kotitaloustyypille on mahdotonta laskea omaa virallista inflaatiota. Niinpä kuluttajahintaindeksissä on yksi yhteinen hyödykekori ja hinnat kerätään samoista liikkeistä tai hinta-aineistosta.


Teksti ja kuvat Jaana Perheentupa Karjalohjan Martat ry, puheenjohtaja

Varautuminen on kansalaistaito

”On laajempi, on isompi koti kuin perhekoti, ja sen laajemman, sen isomman kodin nimi on: kylä, pitäjä, kaupunki, yhteiskunta, isänmaa, maailma.” Marttajärjestön perustaja, Lucina Hagman, Emäntälehden ensimmäisessä numerossa vuonna 1902. Marttayhdistyksen perustaminen vuonna 1899 kytkeytyy yhdistystoiminnan kulta-aikaan. Tuolloin Suomessa aloitti venäläisten viranomaisten sallimissa rajoissa lukuisia aatteellisia ja uskonnollisia yhdistyksiä, joista osa toimii tänä päivänäkin. Monet yhdistykset halusivat ottaa kotitalouskysymykseen etäisyyttä, mutta Martat ottivat sen ykkösteemaksi. Martat edistävät edelleen kotien ja perheiden toimivaa ja kestävää arkea. Marttojen toiminnassa osallisuus, yhteisöllisyys sekä käytännön tietojen ja taitojen jakaminen ovat kantavia periaatteita. Turvallisuustilanne on vuonna 2022 muuttunut nopeasti, ja varautuminen laajempana käsitteenä on noussut esille uudella tavalla. Koronaepidemia, Ukrainan sota ja muut yhteiskunnalliset kriisi- ja häiriötilanteet ovat lisänneet tarvetta tarkastella kriisinkestävyyttä, varautumista, toimijuutta sekä yhteisöllisyyttä eri tavalla kuin aiemmin. Huoli varautumisesta, omasta taloudesta ja turvallisuudesta on aikai-

sempaa suurempi kansalaisten keskuudessa. Teemana varautuminen näkyy myös eri tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa. 72 tunnin varautumissuositus on tullut tutuksi medioista. 72 h on viranomaisten ja järjestöjen yhdessä laatima varautumissuositus kotitalouksille. Häiriötilanteen sattuessa kodeissa tulisi kyetä pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta. Ruuan varaamisen tärkeys on monille itsestään selvä asia, mutta esimerkiksi ensiaputarvikkeiden ja sammutusvälineiden tarve tiedostetaan vaihtelevasti. Kaupungin ydinkeskustoissa asuville on hyvä selventää syitä, miksi ihmisten tulisi varautua myös kaupunkiympäristössä. Harvaan asutuilla alueilla on kokemustietoa enemmän, mutta sielläkin on tärkeää tiedottaa ajoittain 72 tunnin kotivarasta. Kotitalouksien varautumiseen tähtäävä 72 tuntia -suositus on käytössä useissa maissa. Kansalaisten omaehtoisella häiriötilanteisiin varautumisella on suuri merkitys yhteiskunnalle ja siksi jokaisen pitäisi varautua häiriötilanteisiin. Yhdistysten ja järjestöjen rooli varautumisen edistäjänä ei ole uusi asia. Useissa järjestöissä neuvotaan varautumisen ja väestönsuojelun taitoja. Yksi neuvoo kotitalouksia ruokahuollossa ja kotivarassa, toinen opettaa ikäihmisille it-taitoja ja kolmas näyttää, miten toimitaan lämpö- ja sähkökatkon ai-

kana. Kriisi- ja häiriötilanteissa ihmiset kaipaavat tukea muilta, mutta haluavat myös auttaa toisia taitojensa mukaan. Osallisuuden ja yhteisöllisyyden merkitys korostuu aina vaikeina aikoina. Auttaminen parantaa myös omaa paineensietokykyä. Varautumiseen liittyviä kursseja järjestävät mm. Martat ja Uudenmaan piirin Maanpuolustusnaiset. Suomen elintarvikeomavaraisuus on edelleen kohtuullisen korkea. Siitä rakentuu kansallinen ruokaturva, joka on olennainen osa huoltovarmuutta. Ruokaturva ei ole itsestäänselvyys. Elintarvikeomavaraisuuden tilanne on tällä hetkellä huolestuttava. Tuottajien määrä vähenee vuosi vuodelta myös Uudellamaalla. Me kuluttajat voimme vaikuttaa omalla ostokäyttäytymisellämme siihen, että kotimaisen, puhtaan ja turvallisesti tuotetun ruoan tuotanto säilyy Suomessa riittävällä tasolla. Ostamalla lähellä tuotettua ruokaa ja käyttämällä sesongin mukaisia raaka-aineita luomme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää pohjaa omavaraisuudellemme. Omavaraisuus on teemana myös Karjalohjan Elonkorjuutorilla perjantaina 5.8.2022, Lohjan alueen ainoassa vuosittain järjestettävässä lähiruoka- ja maaseutuelinkeinojen iltatapahtumassa. Ostamalla suoraan tuottajalta tuet paitsi paikallista lähiruoan tuotantoa, sekä myös kotimaista ruokaturvaa!

Lähteet: -Ville Jalovaara: On suurempi koti Martat 120 vuotta

17


PIENIIN JA SUURIIN HANKINTOIHIN

Puutarha | Koneet | Lemmikit | Vapaa-aika hankkijalohja

HANKKIJA LOHJA INKOONTIE 21 • PUH. 010 76 83210 AVOINNA MA-PE 8-17 (4.4.-26.6. klo 8-18) LA 9-14 (su 1.5.-26.6. 11-15)

(Puh. hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min alv. 24 %)

Hankkija_Lohja_210x146.indd 1

16.3.2021 15.06

Omakotitalkkari auttaa askareissa Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen omakotitalkkaripalvelu on tarkoitettu iäkkäille ja muille erityisesti apua tarvitseville omakotiyhdistyksen jäsenille. Omakotitalkkarin voi tilata tekemään tavanomaisia koti- ja puutarhatöitä, esimerkiksi pilkkomaan polttopuita, hoitamaan nurmikkoa, leikkaamaan pensaita, haravoimaan, tekemään lumitöitä, siivoamaan tai asioimaan. Omakotitalkkarin työn veloitus on 10 €/tunti, sekä matkakorvaus 0,46 €/km. Kotona tai vapaa-ajan asunnossa teetetty työ on kotitalousvähennys kelpoista.

18

Omakotitalkkarin palvelut varataan suoraan talkkarilta arkisin numerosta 044 966 4743. Omakotitalkkarin työtä ohjaa Paula Tuominen, jonka tavoittaa arkisin numerosta 050 362 2356.

Lisätietoja osoitteessa www.omakotiyhdistyslohja.fi


Koivu ja tähti –festivaali 20.-27.7.2022 Karjalohjalla Koivu ja tähti –musiikkifestivaali järjestetään Karjalohjalla v. 2022 kuudennen kerran. Viikon mittainen suuren suosion saavuttanut tapahtuma tuo Karjalohjan kesään jälleen joukon sekä koti- että ulkomaisia huippuartisteja sekä monipuolisen ohjelmatarjonnan. Konserttipaikkoina ovat Karjalohjan idyllinen Seuraintalo ja Karjalohjan kirkko. Keskiviikkona 20.7. Karjalohjan kirkossa musisoi karismaattinen ja energinen Trio Laura Mikkola - piano, Linda Lampenius –viulu ja Jaani Helander -sello tarjoten upean illan Joseph Haydnin ja Sergei Rachmaninovin musiikin äärellä.

Kuva Jukka Mykkänen

Perjantain 22.7. iltapäiväkonsertissa Karjalohjan Seuraintalon lavalle astuu kitaroineen rakastettu laulaja-lauluntekijä Jukka Kuoppamäki yhdessä ja pianisti Jukka Ruusumaan kanssa. Konsertti sisältää Kuoppamäen tunnetuimmat hitit ja rakkaimmat yhteislaulut. Jukka Kuoppamäellä on kuluvana vuonna 80-vuotiskiertue. Saa laulaa! -konsertissa yleisö saa konserttiotsikon mukaisesti myös laulaa! Perjantain 22.7. iltakonsertissa Pariisin oopperan konserttimestarin, viulisti Petteri Iivosen ja pianon runoilijaksi kutsutun pianisti Ossi Tannerin konsertissa syvennytään Beethovenin, Mozartin, Sibeliuksen ja Ravelin musiikkiin.

Kuva Hans Andersson

Lauantaina 23.7. Karjalohjan Seuraintalon lavalle nousevat sopraano Angelika Klas ja mezzosopraano Essi Luttinen. TangoSopranos on kahden vahvan naistulkin verevä ja monipuolinen konsertti joka vie kuulijat tangon rikkaaseen ja vangitsevaan maailmaan. Sunnuntai-iltapäivän 24.7. Valkeat yöt -konsertissa pianisti Ruusamari Teppo, viulisti Iskandor Komilov (SWE/UZT) ja lausuja Suvi Olavinen tarjoavat runollisen iltapäivän Jean Sibeliuksen, Edward Griegin ja Pjotr Tsaikovskin musiikin ja Eino Leinon lyriikan parissa. Sunnuntai-illan 24.7. kirkkokonsertissa rakastettu taiteilija Pepe Willberg & Klassinen kvintetti tarjoaa huikean kattauksen suomalaisten säveltäjien ja runoilijoiden teoksista, joita Pepe Willberg on pitkän uransa aikana levyttänyt. Maanantaina 25.7. festivaalin vieraiksi saadaan harpisti Floraleda Sacchi (IT) ja viulisti Linda Hedlund. Tämän charmikkaan italialais-suomalaisen duon konsertissa kuullaan mm. Astor Piazzollan unohtumattomia tangoja sekä ranskalaisten säveltäjien kuten mm. Claude Debussyn ja Maurice Ravelin lumoavaa musiikkia. Tiistaina 26.7. fesivaalilla puhaltavat flamencon kuumat tuulet kun tanssija Aylin Eleonora Bayaz ja flamencokitaristi Raul Mannola tuovat Seuraintalon lavalle taidokkaan Flamencodanza -teoksen. Festivaali huipentuu keskiviikona 27.7. Kansainväliset solistit Christel Lee (USA) ,viulu, Sindy Mohamed (EGY/FR), alttoviulu, Jonathan Roozeman ja Lauri Rantamoijanen, sello kokoontuvat Karjalohjan kirkkoon jakamaan kamarimusiikin helmiä . Säkenöivät jouset - konsertissa kuullaan mm. Ludvig van Beethovenin ja Anton Arenskyn upeat jousitriot.

Tapahtumapaikat: Karjalohjan Seuraintalo Keskustie 17, 09120 Karjalohja Karjalohjan kirkko Keskustie 30, 09120 Karjalohja Järjestäjä: Aino Acktén kamarifestivaali ry. Lisätiedot: Taiteellinen johtaja Suvi Olavinen Aino Acktén kamarifestivaali ry. suvi.olavinen@acktefestival.fi p. 045-8738008 Tarkat ohjelma- ja lipputiedot: www.acktefestival.fi 19


Dr. Terttu Grönfors-Roos

Kotitarvetuotanto ja luonnontuotteiden keruu auttavat poikkeustilanteistakin selviämiseen Usean vuoden ajan on jo ollut projekteja ja erilaisia kursseja, joissa on opetettu ruuan kasvattamisen saloja ja luonnosta kerättyjen ainesten käsittelyä. Kotitarveviljely on kasvava trendi ja sen harrastajia on paljon. Seinäjoen yliopistokeskuksen kyselyn (2018) mukaan kotitarveviljelijää motivoi itse kasvatetun ruuan alkuperä, maku, laatu ja puhtaus. Tärkeää oli myös harrastuksen mielekkyys, oman työn tulokset, vaikutus mielialan kohenemiseen, uuden oppiminen, kasvun seuraaminen ja virkistyminen. Viimeaikaisten kriisien myötä tärkeäksi nousee varmaan myös kriisiajan ravinnon omavaraisuuden lisääminen. Kotivaraviljely auttaa varautumaan ja selviämään ruokatuotannon häiriötilanteista. Oman ruuan kasvattaminen saattaa tuntua alussa työläältä mutta se on antoisaa ja terapeuttista. Laatikkoviljely helpottaa aloittamista ja mahdollistaa pienessäkin pihassa kasvattamisen ja helpoimmin kasvatettavista lajikkeista aloittaminen tuottaa hyviä tuloksia. Tietoa kasveista saa mm. siemenluetteloista esim. Hyötykasviyhdis-

Kuvat Terttu Grönfors 20

tys ry:n Siemenluettelo Pientalon pihaan voi perustaa kasvimaan ja istuttaa hedelmäpuita ja marjapensaita. Kerrostalon parvekkeella voi kasvattaa satoa ja sisällä ikkunalaudalla vaikka yrttejä. Mahdollisuuksia on monia. Viljelypalstoja voi vuokrata ja niiden lisäämiseen on usealla paikkakunnalla kiinnitetty erityistä huomiota.

LUONNONTUOTTEITA MARJOJA, SIENIÄ, VILLIVIHANNEKSIA JA -YRTTEJÄ Keväästä syksyyn metsistä löytyy terveellistä syötävää. Keväällä puiden mm. kuusen kerkät, koivun silmut ja lehdet, vaahterankukat jne. Kesällä marjoja: mustikat, puolukat, mansikat ja monet muut. Villivihannekset: horsman, nokkosen, vuohenputken versot siankärsämön, poimulehden lehdet, voikukat ym. Lisätietoa: Elintarvikevirasto Evira on listannut syötäväksi sopivat kasvit ja sienet (www.evira.fi). Tietoa löytyy myös lukuisista aihetta käsittelevistä kirjoista ja sivustoista.


Suvi Malin Ruoka-asiantuntija Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset/ProAgria Etelä-Suomi

Kotitarveviljelyn kehittäminen Lohjan seudulla – hanke kaikkien lohjalaisten ilona! Kiinnostus kotitarveviljelyyn on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina Suomessa. Myös Lohjalla sama trendi on näkyvissä. Osansa kiinnostukseen on tehnyt koronaepidemia ja ihmisten lisääntynyt vapaa-aika, toisaalta taas halu kasvattaa ruokaa itse ja upottaa kädet multaan. Kotipuutarhurit haluavat saada isoäitien opit haltuun ja kasvattaa myös ainakin osan kasviksista ekologisesti – omalla pihallaan. Mikäpä maistuvampaa kuin uudet perunat omasta maasta tai maistuva mehu talvella itsekeitetyistä marjoista kellarin kätköistä. Kotitarveviljely onnistuu niin kaupungissa kuin maaseudullakin ja Lohjahan on hyvin moninainen paikkakunta. Voidaksesi harrastaa kotitarveviljelyä, sinun ei välttämättä tarvitse kuitenkaan omistaa isoa pihaa. Kysy mm. viljelypalstoista lisää Lohjan kaupungilta. Pientä vihreää voi kasvattaa myös keittiön ikkunalla ja muualla sisätiloissa. Kerrostalon parvekkeella tai katolla voi kasvattaa satoa. Pihalle voi rajata tilan kaupunkikasvimaalle tai hedelmätarhalle (taloyhtiön luvalla). Siirtolapuutarhat ja palstaviljelmät ovat vuosikymmeniä vanha perinne, joka yhdistää hyötykasveja harrastavat sukupolvet tehokkaasti. Kotitarveviljely lisää luonnon monimuotoisuutta niin kaupunki kuin maaseutualueilla. Monimuotoisessa ympäristössä viihtyy laaja eliöstö; monipuolinen kasvisto, hyönteiset, perhoset ja pölyttäjät. Hankkeen tärkeimmät tavoitteet ovat tiedonjakaminen kotitarveviljelystä eri tavoin, mm. koulutuksin, näytöksin ja kurssein. Lisäksi kannustetaan omavaraisuuteen, kasvisten käytön lisäämiseen ja ilmastoviisaisiin valintoihin viljelyssä. Myös yhteistyön ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä verkostoituminen asukkaiden ja yhdistysten välillä – jaetaan yhteistä hyvää myös toisille. Tänä vuonna olemme ehtineet jo luennoimaan kompostoinnista ja chileistä, sekä pitämään yhden ruokakurssin kevättalven juureksista. Huhtikuussa perehdyimme omenapuiden leikkaukseen ammattilaisen avustuksella Lohjan museolla.

Tule seuraamaan hankettamme, jotta näet kaiken ajankohtaisista tapahtumista ja toimista! Hanke on tarkoitettu kaikille kotitarveviljelystä kiinnostuneille lohjalaisille. Alla tarkemmat tiedot hankkeesta ja seurattavista sivuista: Kotitarveviljelyn kehittäminen Lohjan alueella -hanketta toteuttaa ProAgria Etelä-Suomi/ Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ja rahoittaa Maaseutura­ hasto Leader YkkösAkseli. Suvi Malin suvi.malin@maajakotitalousnaiset.fi 0400 682 334 Jenni Kunnaala jenni.kunnaala@maajakotitalousnaiset.fi 040 528 8610

Myös kasvispitoisia ruokakursseja ja aiheita on luvassa vielä tälle vuodelle sekä mm. lavakauluskasvimaan perustaminen ja sen hoitamista. Myös opintomatka inspiroivaan hyötykasvipuutarhaan syksymmällä on suunnitelmissa. Voit käydä tutustumassa myös aikaisempiin opintomateriaaleihin hankkeen kotisivuilla.

Hanke aika on 1.1.21 – 30.9.22 Hankkeen kotisivut: https://etela-suomi.proagria.fi/hankkeet/kotitarvevilje­ lyn-kehittaminen-lohjan-seudulla-15959 Facebook-sivut: https://www.facebook.com/groups/1143889766064050 (suljet­ turyhmä, joten liity mukaan)

21


Parhaat ulkomaalit RTV:ltä! -2021

22

rtv.store


Lohja: Takasenkatu 37, puh. 019 288 2900, palvelemme : ma–pe 8–18, la 9–15 Karjaa: Lepinpellonkatu 5, puh. 020 7415 490, palvelemme: ma–pe 8–18, 23 la 9–15 Nummela: Härköilänsyrjä 1, puh. 020 743 6170, palvelemme: ma–pe 8–18, la 9–15


Teksti Irina Keinänen kuvat Joonas Finér

Kisakallion Rantamakasiini tarjoaa tänä kesänä artesaanipizzaa, grilliherkkuja ja brunssin Kisakallion Rantamakasiini yksi Lohjanjärven ja koko seutukunnan upeimmista kesäravintoloista. Ravintola, joka on alkuperäiseltä käyttötarkoitukseltaan ollut venevaja, sijaitsee aivan rannan tuntumassa. Noin 80-90 paikkaisen ravintolasalin rannan puoleinen seinä on kokonaan ikkunaa ja tuo järvimaiseman jokaisen ruokailijan ihailtavaksi. Hyvällä säällä käytössä on myös iso terassi ja rantaviivan puistikko.

Keskiviikkona ja torstaina Hiidenveden BBQ Tänä kesänä Rantamakasiini on taas Kisakallion oman keittiön hallussa. Kesäravintola on avoinna sydänkesän, 15.6.- 31.7. Keskiviikosta sunnuntaihin. Tarjonnan on suunnitellut Lohjalle maailmalta palannut keittiöpäällikkö Sara Inkilä.

– Yksinkertainen, mutta tinkimättömän maukas ruoka sopii tähän miljööseen. Keskiviikkoisin ja torstaisin ruoan valmistaa kumppanimme Hiidenveden BQQ, eli luvassa on savustettuja grillattuja herkkuja. Käytännössä meille nousee Hiidenveden BBQ:n pop-up ravintola, Sara kertoo.

Perjantaina ja lauantaina artesaanipizzaa Kisakallion kesän erikoisuus on Artesaanipizza, jonka Sara Inkilä suuri rakkaus. Pizzaa tarjotaan perjantaisin ja lauantaisin. – Me teemme napolilaistyylistä pizzaa, joka paistetaan pizzauunissa, mutta se on sähkökäyttöinen, ei puu-uuni, Inkilä tarkentaa, mutta vakuuttaa reseptiikan osalta kyse on täydellisestä punaisesta napolailaispizzasta.

Sara Inkilä pyöräyttää pizzan ilmassa suuren maailman tyyliin. 24


– Pizza on ollut lähellä sydäntäni. Australiassa opin, että pizzaa on monenlaista; napolilaista, roomalaista levypizzaa ja valkoista ja punaista pizzaa. Eli oli tarjontaa huomattavasti enemmän kuin olin Suomessa tottunut. – Australian ruokakulttuuri on sekoitus ympäri maailman tulleiden ihmisten mukanaan tuomaa kulttuuria: eniten esillä on Välimeren ja Aasian keittiöt, jotka ovat myös omia suosikkejani. Australiassa voi yhden kadun varrella olla kymmenen eri maan keittiöksi julistautuvia ravintoloita. Rantamakasiinin miljöö saa keittiömestariltakin kiitokset. Paikka upea, rento, ihana ja mutkaton. Järvi ja rauhallinen ranta ovat vastustamattomat. – Haemme sinne letkeää ihanaa meininkiä. Sellaista, että syömään ja viihtymään voi tulla ystävien tai perheen kanssa ja viihtyä pitempäänkin. Hyvän ruoan ja upean rannan lisäksi kesällä on suunnitteilla ainakin yhdet tanssit ja muutakin elävää musiikkia.

Sunnuntaisin brunssi Uuden keittiömestarin käden jälki näkyy vielä sunnuntaisinkin: Tarjolla on kaksi muhkeaa kattausta brunssia, klo 11 ja 13.30. – Ajateltiin pyhäpäivällekin jotain erityistä. Silloin ihmiset ovat yleensä aikaisemmin liikkeellä. KIsakallioon on monesta suunnasta kohtuullinen matka päiväretkelle: veneellä, kanootilla, pyörällä tai

Avoinna 15.6.-31.7. ke-la 12-20 su 11-17

Napolilaistyyliseen artesaanipizzan kohotettua reunaa kutsutaan corniocioneksi.

autolla. Kisakalliosta voi myös vuokrata välineitä, kuten kanootin ja yhdistää melontaretken ja esimerkiksi sen brunssin. Myös karnaistenkorpi on upea paikka, jonne kannattaa tulla ulkoilemaan.

Tilausravintola juhliin Rantamakasiinissa voi järjestää myös yksityisiä juhlia, esimerkiksi häitä. Sopiva vierasmäärä on 80-90 henkilöä, mutta jopa 100 tuolia saliin on tarvittaessa soviteltu. – Olemme suunnitelleet häitä varten laadukkaista raaka-aineista menut, joissa tyyli on klassinen tai hiukan leikkisämpi. Mutta luonnollisesti niitä voidaan muokata tarpeen mukaan. Rantamakasiini, laituri ja ranta-alue ovat hienot puitteet hääjuhlaan.

Keskiviikko ja Torstai Hiidenveden BBQ platterimenu Perjantai ja Lauantai Kisakallion Artesaani pizzamenu Sunnuntai Brunssi, kaksi kattausta klo 11 ja 13.30. Paikkavaraus viim. ed. keskiviikkona Rantamakasiinilta annokset voi ostaa myös mukaan!

Ota yhteyttä! vuoropaallikko@kisakallio.fi

Kisakallion Urheiluopisto Kaarina Karin tie 4, 08360 LOHJA asiakaspalvelu@kisakallio.fi I www.kisakallio.fi

25


KATOT, RÄNNIT JA SALAOJAT. Paikallisten asentajien takuutyönä. Tilaa maksuton katon, rännien tai salaojien kuntoraportti. Mene vesivek.fi/kuntoarviot tai soittele. Takuulla vastataan.

019-425 2245 vesivek.fi

Vuokrakoneet kaikkeen rakentamiseen ja remontointiin Lohjalta omakotiyhdistyksen jäsenille vuokraukset jäsenetuhintaan Tervetuloa palvelevaan rakennuskonevuokraamoon!

Ramirent Lohja Levysepäntie 4 08150 Lohja Puh. 020 750 2590 www.ramirent.fi Konevuokraamo palveluksessasi 26


Dr. Terttu Grönfors-Roos

a a r u a n n i k n e t i Kannattaa ku Nauramisen hyötyjä ja vaikutuksia on tutkittu paljon. Nauramisen on todettu olevan monella tavalla terveellistä, rentouttavaa ja parantavaa. Aikuisten nauru on vähentynyt ja keskimäärin aikuiset nauravat noin 5-6 kertaa vuorokaudessa kun lapset nauravat 100-200 kertaa samassa ajassa. Sillä ei ole väliä mille nauraa kunhan vain nauraa ja yrittää löytää ilon ja naurun aiheita mahdollisimman usein. Jos oppii nauramaan myös itselleen saattaa olla, että on useammin hauskaa. Valitettavasti ihmisillä saattaa olla kulttuuriin, uskontoon ym. liittyviä tiukkoja kriteereitä ja uskomuksia siitä, mille ja missä voi nauraa. Omia kriteereitään voi havainnoida ja jopa muuttaa sekä sallia itsensä nauraa enemmän terveytensäkin vuoksi.

MENETELMIÄ NAURUN LISÄÄMISEEN

Nauraminen on tehokas tapa vaikuttaa positiivisesti omaan terveyteen. Tässä muutamia tutkimusten tuloksia nauramisen hyödyistä terveyteen.

Yhdessä nauraminen on hauskaa ja yksinkin naurattaa kun katselee ja kuuntelee komedia esityksiä, -elokuvia ja stand-up ohjelmia. Komediat ovat aina olleet suosittuja, niissä on hauskoja käänteitä sekä onnellinen loppu. Viime vuosikymmeninä myös stand-up esitysten suosio on lisääntynyt. Ne sisältävät kielellistä leikittelyä ja yllätyksiä, ristiriitoja, yllättäviä näkökulmia ja vertailuja, jotka saavat meidät nauramaan. Olemme mielellään tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, jotka kertovat hauskoja tarinoita ja vitsejä, jotka naurattavat. Jos ei itse ole luonnostaan sujuva vitsiniekka siihenkin löytyy aineistoa, josta voi vaikka opetella muutaman hauskan jutun ensi alkuun ja jatkaa harjoittelua kunnes huomaa tämänkin taidon sujuvan itsestään.

NAURAMINEN • vähentää stressiä, ahdistusta ja jännitystä, sillä se rentouttaa lihaksia • parantaa muistia • alentaa verenpainetta ja parantaa verenkiertoa • vahvistaa keuhkoja • vähentää kivun tuntemusta • nostaa mielialaa • parantaa unta • vahvistaa immuniteettia • parantaa yhteistyötä ja yhteenkuuluvuutta ihmisten välillä • huumori ja nauru auttaa myös ymmärtämään itseään ja muita ihmisiä paremmin

Naurujooga on eräs keino lisätä naurua ja opetella nauramaan enemmän. Menetelmän kehitti Mumbaissa intialainen lääkäri Madan Katarian vuonna 1995. Hän on kirjoittanut aiheesta useita kirjoja, joita on käännetty monelle kielelle. Naurujooga kirjoja on saatavana myös suomeksi. Naurujooga koostuu erilaisista harjoituksista joiden tavoitteena on terveyden edistäminen. Naurun lisäämisen menetelmät ovat levinneet nopeasti ympäri maailmaa ja meillä Suomessakin on lukuisia naurujoogavalmentajia. Jos olet kiinnostunut naurujoogaharjoituksia niitä löytyy paitsi kirjoista myös netistä ja niitä opetetaan kursseilla.

KOMEDIAT JA STAND-UP

HARJOITUS:

Tarvitset harjoitukseen pingispallon. Pudota pallo lattialle, pöydälle tai muulle alustalle, josta se pomppii noin metrin - puolentoista korkeudelta ja joka kerta kun se osuu alustaan sano HA. Toista useampaan kertaan. HAH-HAH-HAA Nauru tarttuu!

27


Teksti ja kuvat Dr. Terttu Grönfors-Roos

Ongelmana hulevesi Kasvit avuksi hulevesien hallintaan pihoissa Mikä on hulevesi? Hulevedeksi kutsutaan vettä, joka syntyy lumen ja jään sulamisesta ja rank­ kasateista sekä kuivatuksesta. Hulevesi on vettä, jota joudutaan ohjaamaan pois pihoilta ja ka­ duilta. Nykyään hulevesille on rakennettu omia poistoverkostoja, mutta edelleen niitä johdetaan myös viemäreihin. Hulevettä syntyy paikoissa, jossa vesi ei pääse imeytymään maahan. Vettä valuu katoilta, asfalttipinnoilta ja kaikenlaisilta päällystetyiltä alueilta. Pihojen hulevedet voivat muodostua erityiseksi ongelmaksi, jos veden ohjaamista ja imeyttämistä ei ole tarkemmin suunniteltu ja mietitty, mihin ja miten ylimääräistä vettä voidaan imeyttää. Sulamisvedet katoilta saattavat päätyä jopa omaan tai naapurin kellariin. Rakennusten sokkelit voivat vaurioitua liiasta kosteudesta ja sitä voi kulkeutua muihin rakennusten rakenteisiin. Katujen tulviminen ja veden ohjautuminen helpointa reittiä sattumanvaraisesti aiheuttaa myös monenlaisia yllätyksiä. Maa-ainesta, roskia, raskasmetalleja, suolaa ja muita haitta-aineita kulkeutuu veden mukana teiltä laajalti ympäristöön ja vesistöihin.

Ratkaisuja hulevesiin Sateet ovat lisääntyneet viime vuosina ja runsaslumisia talvia on myös ollut useampia, joten huomio on kiinnittynyt entistä enemmän vesien ohjaamiseen pois asuinrakennusten ympäriltä ja kulkureiteiltä. Kestäviä ratkaisuja löytyy kasvikunnasta: puut, pensaat ja monet kosteikkokasvit sekä perennat, jotka imevät ja haihduttavat vettä auttavat hyvin.

Puut auttavat veden haihdutusta pihoilla ja kaupungeissa Puut ovat erinomaisia huleveden hyödyntäjiä ja haihduttajia sen lisäksi niistä on paljon muutakin hyötyä: ne tuottavat happea, tuovat tarvittaessa varjoa ja viidentävät hellesäällä, toimivat myös hiilinieluina, puhdistavat ilmaa ja vaimentavat melua.

28

Lohjan alueella sataa keskimäärin yli 700 litraa vettä neliömetrille vuodessa.

Sateisimpina vuosina jopa 900-1000 litraa neliömetrille vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että esim. 1000 m2:n tontille tulee vettä vähintään 700 000 - 1000 000 litraa vuodessa. Jos ajatellaan, että siitä noin puolet haihtuisi niin jäljelle jää vielä 350 000-500 000 litraa vettä. Osa imeytyy maahan, jos maan pinta ei ole peitossa esim. rakennukset, asfaltointi jne. Rakennusten katoilta ja asfaltoiduilta pihojen osilta vesi valuu jonnekin. Kiinteistön omistaja on vastuussa siitä minne vesi menee. Tärkeätä on huolehtia, ettei vesi pääse pilaamaan rakennusten rakenteita ja aiheuttamaan kosteusvaurioita.

Lähde: Ilmatieteenlaitos


Eniten vettä haihduttavia puita ovat erilaiset lehtipuut: harmaa- ja tervalepät, koivut, erilaiset pajut, tuomet, poppelit, hevoskastanjat, vaahterat ym. ja myös kuuset ja männytkin tarvitsevat vettä enemmän varsinkin keväisin.

Pensaat kosteuden vähentäjinä Pensaita käytetään pihoilla yleensä tilanjakajina, tuulen ja näkyvyyden suojina koristeina ja kosteuden vähentäjinä. Parhaita la-

jikkeita liian kosteuden poistamiseen ovat:. Pensaskanukat, Sorvarinpensas, Tyrni, Heisiangervot, Taikinanmarja, Pajut, Terttuselja, Pihlaja- ja pajuangervot, Lumimarja sekä Koiranheisi.

Kookas koivu imee ja haihduttaa jopa 500-1000 litraa vettä vuorokaudessa.

Perennat ja kosteikkokasvit Puutarhayrittäjä Sinikka Wegelius, Terolan puutarhasta Tuuloksesta kertoo perennoista ja kosteikkokasveista, jotka ovat tarkoitettuja kosteisiin paikkoihin ja joita on istutettu taajamien, kaupunkien ja pihojen hulevesien imeytysalueille. Vedelle voi myös rakentaa kasveilla esteitä ja ohjata kulkureittejä, joissa vesi imeytyy matkan varrella. Terolan puutarhalla on pitkä kokemus kosteikkokasvien kasvattamisesta ja toimittamisesta erityisesti hulevesien imeytykseen ja kosteikkojen tarpeisiin.

”Veden haihduttamiseen sopivien kasvien ominaisuuksista tärkeitä ovat: kosteuden ja seisovan tulvaveden kestävyys ja kasvien on kestettävä myös kuivakausia. Osalla kasveista on myös vettä puhdistavia ominaisuuksia, sellaisia kasveja ovat mm. sarat ja järviruoko. Saroja on monta lajia, joista käytetyimpiä ovat: Viiltosara, Pullosara, Kaislasara ja Varstasara. Kasvatuksessa on useita sara- ja heinälajeja. ”Viimeisen viiden vuoden aikana kasvien kysyntä hulevesien imeytykseen on li-

sääntynyt samalla on erilaisista heinistä ja saroista tullut trendikasveja”, kertoo Sinikka Wegelius. Viljelyssä on myös lukuisa joukko erilaisia perennakasveja, jotka ovat tuttuja ja monella pihalla jo kasvavia. Sopivia perennoja ovat mm: Rentukat, Kullerot, Rantakukka, Kurjenmiekat, Luhtalemmikki, Rantatyräkkki, Niittyangervo erilaiset Sarat ja Heinät”, luettelee Sinikka Wegelius. Jatkuu seuraavalla sivulla 30 29


Sadevesipuutarha sadevettä. Se on luonnollinen, ekologinen ja helppohoitoinen tapa tehdä pihasta vihreämpi. Puutarhaa ei tarvitse kastella juuri lainkaan, sillä sadepuutarha varastoi ja kierrättää hulevettä. Näin säästyy sekä juomakelpoista vesijohtovettä että vaivaa. Ylimääräinen sadevesi ei myöskään kuormita viemäriverkostoa, sillä se johdetaan kasvien käyttöön ja imeytettäväksi. Lisäksi kasvit sitovat sadevedessä olevia epäpuhtauksia, jotka normaalisti viemäriin kulkeutuessaan päätyvät kuormittamaan vesistöjä.” (Lähde: kuntatekniikka.fi 16.3.22) Sadepuutarhan voi rakentaa niin pieneen kuin suureenkiin pihaan ja näin vaikuttaa hulevesien hallintaan ja samalla saa rehevän ja vihreän pihapiirin.

Kurjenmiekkoja, saniaisia ym. kosteikkokasveja

Koko puutarha ja piha-alue voidaan suunnitella siten, että siinä otetaan huomioon veden hyödyntäminen ja kausittainen vaihtelu, silloin puhutaan sadevesipuutarhasta. Se ei ole mikään uusi asia vaan sadevesipuutarhoja on toteutettu jo kauan ympärimaailmaa. Meillä se saattaa olla kuitenkin monille varsin uusi asia. Seuraavana määritelmiä, jotka selventävät, mistä siinä on kysymys:

Mikä on sadevesipuutarha? Sadepuutarhan määritelmiä: ”Sadepuutarha on maisemaan rakennettu, huolella suunniteltu painanne, jossa voi toteutua kaikki sadevesien hallinnan keinot eli kuljetus, varastointi, haihduttaminen, imeytys ja suodatus. Päällepäin sadepuutarha näyttäytyy yleensä veden kertymäalueena rankkasateilla ja lumen sulannan aikaan –

sekä suunnitteluvalinnoista riippuen hyvin hoidettuna kukkapenkkinä tai kosteikkona. Sadepuutarha myös puhdistaa valumavesistä ravinteita ja haitta-aineita. Kasvillisuuden merkitys sadepuutarhoissa on kaksiosainen, molemmilla puolilla maanpintaa. Kasvien juuristo imee vettä sekä kuohkeuttaa maata. Toisaalta lehti- ja muu viherpinta-ala paitsi haihduttaa vettä myös viivyttää sadeveden matkaa maahan. Sadepuutarha lisää monimuotoisuutta, sillä monilajinen ja kerroksellinen kasvillisuus houkuttelee paikalle etenkin erilaisia hyönteisiä. Sadepuutarhan kasvillisuuden valinnassa on yksi tärkeä seikka ylitse muiden. Kasvien tulee olla sellaisia, että ne sietävät toisinaan jopa lammikoituvaa vettä mutta myös kuivuutta.” (Lähde: vesientila.fi 16.3.22) ”Sadepuutarha on piharatkaisu, joka kerää, hyödyntää ja imeyttää ylimääräistä

Sadevesipuutarhasta

Lisätietoa: Pientalon piha. Tarja Mäki, Hannu Penttilä, Anssi Koskenvesa. Rakennustieto Oy. 2006. 118 s. Pihaopas taloyhtiöille. Opas onnistuneen suunnittelun, rakentamisen ja hoidon tilaamiseen. Marko Pirttijärvi. Viheraluerakentajat ry. Viherympäristöliitto ry. 2009. 15 s. Pihan yleinen rakentamistapaohje 2011. Aino-Kaisa Nuotio. Viherympäristöliitto ry. Viherympäristöliitto ry. Viherympäristöliiton julkaisu 51. 2011. 148 s. Rankkasateet ja taajamatulvat (RATU)/Rankkasateet. Jarmo Koistinen, Timo Kuitunen, Seppo Pulkkinen, Harri Hohti, Janne Kotro. Hulevesifoorumi 4.3. 2008. Julkaisusarja Suomen ympäristö 31/2008. Internet-julkaisu. Suomen ympäristökeskuksen sivusto, www.syke.fi Hulevesiopas. Kuntaliitto. 2012. 261 s. Myös internet-julkaisuna. 30


ma-pe 8-17

TOTEUTA HYVÄNNÄKÖISIÄ NELIÖITÄ RAW-vinyylilattiat ovat täydellinen valinta ja sopivat kaikentyyliseen sisustukseen. Ne ovat helppohoitoisia, kestävät hyvin kulutusta ja sopivat kosteudelle alttiisiin tiloihin kuten keittiöihin sekä eteisiin. Ulkonäöltään vinyylilattiat ovat tyylikkäitä ja jäljittelevät luonnollisen puun pintasyitä, värejä ja rakennetta. Myös asennus on helppoa.

STARK-SUOMI.FI

STARK Lohja

Lehmijärvenkatu 6, 08500 Lohja, puh. 093 541 2600. Avoinna arkisin klo 6.30-19, la klo 9-15.

31


Kaisa Korteniemi, Miina Rautiainen ja Virve Ståhl LUVYn ja LUVYLabin asiantuntijoita

Puhdas juomavesi on asumisen A ja O Oman kaivon varassa olevan on tärkeää huolehtia kaivonsa kunnosta sekä tutkituttaa siitä saatavan veden laatua säännöllisesti. Tämä on ainoa tapa varmistua siitä, että juotavaksi ja ruuanlaittoon on käytettävissä hyvälaatuista vettä. Vaikka valtaosa talousvesikaivoista tuottaakin hyvää vettä, aina näin ei ole. Etenkin ongelmatilanteissa on tär­ keää tietää, mistä apua ja ratkaisuja voi etsiä. Suurin osa kuntalaisista ja omakotiasujista on kunnallisen vesihuollon piirissä, jolloin juomavesiasioilla ei juuri tarvitse päätään vaivata. Oman kaivon varassa on kuitenkin lukuisia haja-asutusalueiden asukkaita ja vielä sitäkin enemmän mökkiläisiä ja vapaa-ajan asukkaita. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) avasi huhtikuussa Vesientila.fi-sivustollaan juomavettä ja kaivoja käsittelevän sivukokonaisuuden, jonne on koottu paljon hyödyllistä tietoa. Olit sitten suunnittelemassa uuden kaivon rakentamista, etsimässä tietoa vedenlaadusta ja sen tutkituttamisesta tai hakemassa ratkaisua juomavesipulmiin, kannattaa vastausten etsiminen aloittaa sieltä. https://www.vesientila.fi/juomavesi-ja-kaivot/ Sivustolta löytyy myös tietoa toimijoista, jotka tarjoavat kaivoihin ja kaivovesiin liittyviä palveluita. Kaikkia paikallisia toimijoita kannustetaan tulemaan mukaan.

Mistä hyvä kaivovesi tulee? Hyvässä kaivossa kaikki vesi on pohjavettä eikä sinne pääse kulkeutumaan vesiä maanpinnalta. Kaivoon kulkeutuvan pohjaveden muodostumisalue on yleensä kaivon yläpuolisessa maastossa tai tasaisella maalla kaivon ympärillä ja ulottuu jopa satojen metrien päähän. Porakaivon pohjaveden muodostumisalue voi ulottua paljon pidemmällekin. Parhaita rengaskaivon paikkoja ovat rin32

teiden alaosat, missä pohjavesi purkautuu lähteinä tai sitä tihkuu soille tai vesistöihin. Kaivoa ei tule kuitenkaan koskaan sijoittaa maaston alavimpaan kohtaan, koska sinne kertyvät sade- ja sulamisvedet. Pohjavedeksi kutsutaan kaikkea maanpinnan alaista vettä, joka täyttää avoimet tilat maa- ja kallioperässä. Pohjavesi muodostuu sateiden ja lumen sulamisvesien suotautuessa maa- ja kallioperän läpi. Maakerrosten läpi suotautuessaan vesi puhdistuu ja samalla siihen liukenee erilaisia aineita. Pohjavettä esiintyy lähes kaikkialla, mutta runsaimmin sitä muodostuu alueilla, joissa maaperä koostuu hyvin vettä johtavista sora- ja hiekkamuodostumista.

Pora- vai rengaskaivo? Jos kunnallinen vesijohto ei ole tontilla vaihtoehto, on oma kaivo ainoa ratkaisu. Ensin valitaan tontilta paras mahdollinen paikka, johon kaivo rakennetaan. Tavallisesti tehdään joko rengas- tai porakaivo. Kaivotyypin valintaan vaikuttaa ennen kaikkea tontin sijainti ja ominaisuudet, kuten pinnan muodot ja maaperän laatu. Asiantuntija-apua kannattaa käyttää kaivon paikan ja kaivotyypin valinnassa sekä tietenkin itse rakentamisessa. Ennen käyttöönottoa, on tärkeää tutkituttaa kaivoveden laatu. Useimmiten vesi osoittautuu juomakelpoiseksi, ei kuitenkaan aina. Joskus vesi ei täytä talousvesiasetuksen vaatimuksia tai suosituksia, ja joudutaan harkitse-

maan veden käsittelyä veden laadun parantamiseksi. Sekä rengas- että porakaivoissa esiintyy vedenlaatuongelmia.

Huolla ja hoida Kaivon ja/tai kiinteistön omistaja on itse vastuussa kaivon kunnosta ja kaivoveden laadusta. Kaivon kunnon ja kaivoveden laadun heikkeneminen kulkevat useimmiten käsi kädessä ja siksi muutamien vuosien välein tehtävät kaivonhuoltotoimenpiteet ja kaivoveden laadun tutkituttaminen kannattaa tehdä samoihin aikoihin. Ongelmien taustalla ovat useimmiten puutteet kaivon rakenteissa, tiiviyden pettämisestä johtuvat vuodot, pohjan liettyminen tai yksinkertaisesti säännöllisen huollon laiminlyönti. Kaivon kunto on syytä tarkastaa vuosittain ja huolehtia, että kaivon ympäristö on siisti ja maa viettää kaivolta poispäin.

Huolehdi myös jätevesien käsittelystä Jos talousveden hankinta on oman kaivon varassa, useimmiten myös muodostuvat jätevedet käsitellään omalla tontilla. Haja-asutuksen jätevesillä voi olla paikallisesti merkittävä negatiivinen vaikutus ympäristön sekä pinta- ja pohjavesien tilaan. Väärin sijoitettu ja puutteellisesti toimiva jätevesien käsittely voi johtaa juomavesikaivon saastumiseen suolistobakteereilla, ravinteilla ja happea kuluttavalla orgaanisella aineksella. Nämä aineet heikentävät


kaivoveden laatua ja voivat tehdä siitä jopa käyttökelvottoman. Jätevesijärjestelmän sijoittelussa tulee huomioida riittävä suojaetäisyys talousvesikaivoon. Asianmukaisella ja toimivalla jätevesienkäsittelyllä minimoidaan haitalliset vaikutukset. Säännöllinen huolto, tyhjennykset ja rakenteiden tarkistukset ovat tärkeä osa toimivaa jätevesien käsittelyä haja-asutusalueella.

Tutkituta kaivoveden laatu säännöllisesti Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaistahojen yleinen suositus on tutkituttaa kaivoveden laatu kolmen vuoden välein. Laboratorioksi kannattaa valita toimija, jolla on viranomaisten hyväksyntä talousvesitutkimusten tekemiseen. Laboratorio kannattaa valita mahdollisimman

läheltä kaivon sijaintia, koska vesinäytteet tulee saada tutkittavaksi mahdollisimman pian. Tämä on kaikkien asianosaisten etu. Ehdoton takaraja tutkimuksen aloittamiselle on 24 h näytteenotosta. Lohjalaiset ja länsi-uusimaalaiset tutkituttavat kaivovetensä pääsääntöisesti LUVYLab Oy Ab:ssa Lohjalla.

TUTKI 3 VUODEN VÄLEIN:

TUTKI LISÄKSI 6 VUODEN VÄLEIN:

• • • • • •

• • • • • • • •

bakteerit [ainakin E. coli ja muut koliformit] pH väri sähkönjohtavuus sameus permanganaattiluku / kemiallinen hapenkulutus [eloperäinen aines; humus]

typpiyhdisteet [ammonium, nitriitti, nitraatti] alkaliteetti veden kovuus happi rauta mangaani kloridi luoridi

MIKÄ, KUKA, MISSÄ?

Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) on paikallinen voittoa tavoittelematon yhdistys, joka edistää toiminnassaan vesiensuojelua ja tarjoaa alan tutkimus- ja asiantuntijapalveluita sekä koordinoi vesistökunnostushankkeita. LUVYn toimipiste on Lohjalla. LUVYLab Oy Ab on LUVYn ja Lounais-Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n yhdessä omistama yritys, joka tarjoaa lähinnä erilaisiin vesiin mutta myös elintarvikkeisiin erikoistuneita laboratoriopalveluja. LUVYLab Oy Ab:lla on viranomaishyväksyntä talous-, uimaranta- ja uima-allasvesien analysoimiseen. LUVYLab sijaitsee Lohjalla. Pohjavettä suoraan lähteestä. Kuva: LUVY:n arkisto

Hyvän kaivon talvi. Kuva Milla Holopainen

Hyvän kaivon kevät. Kuva Milla Holopainen

33


TUNNETKO JO KOTIVARASUOSITUKSET? Kotivarasuositukset on laadittu erilaisia häiriötilanteita varten ja niiden tarkoituksena on auttaa ihmisiä varautumalla selviämään kriisi- ja häiriötilanteissa sähkön ja vedenjakelussa, ruuan ja lääkkeiden toimittamisessa. Häiriöitä ja katkoja jakeluun saattaa syntyä mm. erilaisten sääilmiöiden, myrskyjen, tulvien ym. seurauksena. Häiriötilanne sähkönjakelussa aiheuttaa ongelmia ruuansäilytykseen ja lämmitykseen

72-TUNNIN KOTIVARASUOSITUS Pelastuslaitos on laatinut kolmen vuorokauden selviämiseen tarvittavan kotivarasuosituksen seuraavista asioista:

RUOKA Valitse kotivaraksi ruokaa, jota käytät muutenkin ja kierrätä sekä käytä, jotta ruoka-aineet eivät pääse vanhenemaan, osta tilalle tuoreempaa. Näin varavarasto pysyy ajantasaisena. Ruuanlaittoon saatat tarvita esim. retkikeittimen, jos sähköä ei ole saatavissa. Jää-

kaapit ja pakastimet lämpenevät ja on hyvä tiedostaa, miten niihin varastoinut ruoka-aineet käytetään.

VESI Veden saantiin on hyvä varautua ja pitää varakanisteri ja/tai pullovettä varalla. Tiedätkö paljonko vettä tarvitset vuorokaudessa, juomavettä, ruuanlaittoon, peseytymiseen ym. Jos vedenjakelu häiriintyy ongelmia syntyy myös wc:n toiminnassa. Pelastuslaitoksen ohjeissa kehoitetaan varautumaan muovipusseilla, jotka voi laittaa sitten sekajätteeseen.

LÄÄKKEET, RAHA YM. Jos käytät lääkkeitä hyvä muistaa varautua myös niiden suhteen. Käteinen raha saattaa olla myös tarpeellista.

LÄMPÖ Miten pysyt lämpimänä, jos esim. sähköt on poikki ja käytössä on sähkölämmitys. Lämpimät vaatteet ja makuupussi ovat silloin tarpeellisia.

YHTEYDENPITOVÄLINEET Vara-akut ja patterit radioon, puhelimeen ja muihin laitteisiin on niinikään huomioitava.

RIITTÄÄKÖ VARAUTUMINEN 72-TUNNIN KOTIVARALLA? Pienempiin kriiseihin on arveltu tämän riittävän, mutta jos tiedossa on pitempi ajanjakso ja epävarmuus kriisin loppumisesta, silloin varautumiseen on kiinnitettävä suurempaa huomiota ja kerättävä tietoa siitä, miten voidaan tilanteesta selvitä ja mitä kaikkea tarvitaan sekä kuinka paljon.

MIETI OMA TILANTEESI JA VARAUDU SEN MUKAAN Mitä tarvitset selviytymisee? Mitä asioita kannattaa ottaa huomioon, tarkistaa ja varautua.

Lisätietoa: www.72-tuntia.fi

Savuhormien nuohoukset Ilmanvaihdon puhdistus, säätö ja asennus Hormitarkastukset ja -kuvaukset Kattoturvatuotteet

Mika Vuorela | Nuohoojamestari | 0400 277796 | mika@nuohoojamika.fi

Tyylillä ja vankalla ammattitaidolla kukat elämän joka tilanteeseen

Karstuntie 2, Lohja, puh. (019) 331 408 www.kukkahuoneverona.fi

34

Liity jäseneksi nyt!

www.omakotiyhdistyslohja.fi

rt

i / Medlemsko

Jäsenkortt Omakotiliitto

distys

n Omakotiyh

Lohjan Seudu

Asukas Olli 1234567 Jäsennumero voimassa 10/2023

tiliitto ry

Suomen Omako

to.fi

www.omakotiliit

(09) 680 3710


Huoltomme palvelee vankalla ammattitaidoilla ja kokemuksella.

Täyssähköauto ID. 4

Autotalo Lohja Oy Lehmijärventie 5, Lohja, keskus 019 332 71 Automyynti: ma-pe 9–17, la 10-14

www.autotalolohja.fi

Varaa huolto kätevästi 24/7 palvelevasta verkkovarauksestamme! Olemme perheyritys ja palvelemme teitä autoasioissa lähes 60 ammattilaisen voimin Lohjalla ja Tammisaaressa. Laajasta mallistostamme löytyvät markkinoiden halutuimmat täyssähköautot sekä perinteiset käyttövoimat jokaiseen tarpeeseen. Tervetuloa onnistuneille, asiantunteville ja mukaville autokaupoille!

Haja-asutuksen jätevesineuvonnalle on yhä tarvetta – vuonna 2021 asukkailta lähes 150 yhteydenottoa Hajavesihankkeen jätevesineuvojat vastaavat tänäkin vuonna neuvontapuhelimeen ja -sähköpostiin edellisten vuosien tapaan. Vuonna 2021 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n (LUVY) koordinoima Hajajätevesihanke tavoitti kartoitus- ja neuvontakäynneillään 56 kiinteistöä. Neuvontapuhelimeen ja -sähköpostiin tuli yhteensä 143 yhteydenottoa, selviää hankkeen vasta julkaistusta vuoden 2021 loppuraportista. Hajavesi-hanke tavoitti vuonna 2021 kartoitus- ja neuvontakäynneillään yhteensä 60 kohdetta, 56 kiinteistöllä. Neuvontakäyntiä tarjottiin 267 kiinteistölle. Koronapandemian jatkuminen vaikutti käyntien tarjoamistapaan sekä todennäköisesti halukkuuteen ottaa neuvontaa vastaan, mikä alensi huomattavasti käyntien toteumaa. Kartoitus- ja neuvontakäynteihin suhtauduttiin myönteisesti, ja lähtökohtaisesti käynnin ottivat vastaan henkilöt, jotka olivat kiinnostuneita haja-asutuksen jätevesien käsittelystä. Yhteensä hankkeessa saatiin 152 neuvontakontaktia, neuvontapuhelimeen ja -sähköpostiin tuli 143 yhteydenottoa. Jätevesineuvojat tavoittaa neuvontapuhelimesta numerosta 045 7750 7725 ja sähköpostitse osoitteesta hajavesineuvonta@luvy.fi.

”Nyt keväällä on hyvä aika aloittaa jätevesijärjestelmän huollon tai kunnostuksen suunnittelu ja kesällä tehdä tarvittavat toimenpiteet. Kannattaa ottaa rohkeasti yhteyttä jätevesineuvojiimme, jos jokin asia mietityttää”, sanoo LUVYn hankekoordinaattori Virve Ståhl. 35


Marko Printz Palvelu- ja kehitysjohtaja, Rosk’n Roll Oy Ab

Omakotitalojen jätehuolto kehittyy Suomessa ollaan menossa kovaa vauhtia kohti EU:n kunnianhimoisia kierrätystavoitteita. Tavoitteiden mukaan vuonna 2030 yhdyskuntajätteestä tulisi kierrättää 60 %. Meillä on vielä kovasti tehtävää, Suomessa kierrätysaste oli 42 % vuonna 2020. Onneksi kaatopaikoille yhdyskuntajätteet eivät sentään energiahyödyntämisen ansiosta päädy, kaatopaikoille loppusijoitettiin alle 1 % yhdyskuntajätteestä. Tavoitetta kohti kirittää uusi viime vuonna voimaan tullut jätelainsäädäntö. Sen myötä eri jätelajien keräys kiinteistöiltä laajenee tulevina vuosina sekä taloyhtiöissä että omakotitaloissa. Rosk’n Rollin toimialueella yli 60 % asukkaista asuu omakoti- ja paritaloissa. Kehitämmekin jatkuvasti jätehuoltoa sillä periaatteella, että kierrätyksen tulee olla helppoa, toimivaa ja kustannuksiltaan kohtuullista kaikissa asumismuodoissa. Omakotiasujan näkökulmasta suurin lähiajan muutos liittyy lain velvoittamaan biojätteen erilliskeräykseen suurimmissa taajamissa. Lohjan keskustaajamankin omakotitaloissa biojäte tulee tulevaisuudessa lajitella nykyistä yleisemmin ja jokaisen omakotitalon käytössä tulee olla joko erillinen biojäteastia tai vaihtoehtoisesti lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu kompostori. Aikataulu on tämän osalta vielä auki, ja siitä viestitään asukkaille hyvissä ajoin ennen keräyksen toteuttamista. 36

Lopullisten kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi huomion kohdistaminen pelkkään biojätteeseen ei riitä – myös pakkausjätteiden lajittelua on tehostettavat huomattavasti. Parhaillaan erilaisia keinoja kierrätysasteen nostamiseksi tutkitaan. Vuosi sitten kesällä alkoi Lohjan Asemanpellon asuinalueella monilokeropalvelumme kehityshanke, jossa osallistujat pääsivät kokeilemaan kuuden jätejakeen keräystä omalla kiinteistöllä. Mukaan hankkeeseen lähti yli 280 pientaloa. Hanke kestää kesäkuuhun 2022. Hankkeessa asiakkailla on käytössä sekajäteastian lisäsi nelilokeroinen hyötyjäteastia, johon lajitellaan metalli, kartonki, lasi- ja muovipakkaukset sekä kokeilussa myös pienet muovituotteet. Biojätteet lajitellaan biojäteastiaan tai asiakkaan omaan lämpöeristettyyn kompostoriin. Biojäteastianakaan hankkeessa ei ole perinteinen tavanomainen astia, vaan ns. tuulettuva astia. Tuulettuvalla astialla testataan mahdollisuutta tyhjentää biojäteastia tavanomaista harvemmin – hankkeessa biojäteastia on tyhjennetty lähtökohtaisesti vain neljän viikon välein. Osana hanketta on mm. toteutettu kaksi asiakaskyselyä, lisätty lajitteluneuvontaa, jäteastioiden täyttöasteita on mitattu ja biojäteastian mahdollisia hajuja on havainnoitu. Tuoko hanke mallin tulevaisuuden jätehuollon toteutukseen omakotitaloissa? Hanke on kesken ja sitä on vielä liian aikaista

sanoa. Mutta ainakin hanke tuo arvokasta tietoa jätehuollon suunnitteluun, siksi hanke saa rahoitusta myös Ympäristöministeriöltä. Mutta mitä omakotiasukkaan olisi hyvä jo nyt suunnitella tulevaa ajatellen? Monilokeropalvelumme voi ottaa käyttöön vaikka heti. Se tekee kierrättämisestä helppoa: jätteet eivät vie tilaa kaapeissa ja käynnit ekopisteellä jäävät pois. Palvelu on tarjolla toimialueemme lähes kaikissa taajamissa, sekä keräysreittien varrella. Nyt on myös hyvä aika pohtia, miten tulevaisuudessa toimii talouden biojätteiden kanssa. Kompostoinnin voi aloittaa vaikka heti, biojätteen erilliskeräykseenkin pääsee jo mukaan. Moni varmasti miettii tässä vaiheessa myös erilliskeräyksen kustannuksia. Suuri merkitys on, miten usein biojäteastia on tulevaisuudessa tyhjennettävä. Nykyisin pientalojen astiat tyhjennetään kahden viikon välein, mutta jos esimerkiksi uudenlaisella astialla tyhjennysväli saataisiin venymään ainakin suurimman osan vuotta neljään viikkoon, olisi tällä suuri vaikutus kustannuksiin. Lajittelun kautta myös sekajäteastian tyhjennysväliä on mahdollista pidentää ja näin alentaa kustannuksia. Ja hyvä vaihtoehto on käyttää naapurin kanssa yhteistä biojäteastiaa. Mahdollisuuksia siis on jo tarjolla. Tärkeää on, että jokainen tekee oman osuutensa, lajittelu on arjen helppo ekoteko.


MEILTÄ SAAT KAIKKI

Jäteastioiden tyhjennysten aikataulut poikkeavat joskus normaalista, esimerkiksi arkipyhien tai kelien vuoksi.

ASBESTITYÖT

KARTOITUKSESTA PURKUUN HAITTA-AINEIDEN KARTOITUKSET JA PURKUTYÖT

p. 0400 472 106, p. 019 338 112 kauko.lahdelma@gmail.com www.asbestisaneerauslahdelma.fi

Ilmoita kännykkänumerosi ja anna lupa sen käyttöön tekstiviestien lähettämistä varten:

web.rosknroll.fi tai

asiakaspalvelu@rosknroll.fi

Ekolämmöx Oy yyyyyyyyyyyyyyyyyyyyy yyyyyyyyyyyy yyyyyyyyyyy

37


MEILTÄ PUHALLUSVILLAT puhalluskivivilla puhalluslasivilla puukuitueriste

Teemme myös suurtehoimuroinnit ja saatte meiltä myös puhaltamalla • Leca-sorat • Foamit-vaahtolasit • Sepelit • Polyuretaanit

www.anpe.fi 0102 866 340 Hallituksen jäsenet Styrelsemedlemmarnas Puheenjohtaja/Ordförande Tuomo Paaso 029 041 2076, 050 4080 111 tuomo.paaso@saastopankki.fi Varapuheenjohtaja/Vice ordförande Anja Aaltonen 0440 331 950 anjan.viestit@gmail.com

Seppo Hänninen, 045 895 5100 seppo.sakari@elisanet.fi Veikko Häyrinen, 040 5057756 veikko.i.hayrinen@gmail.com Tarja Putkonen, 050 370 8130 putkotar@gmail.com

Varapuheenjohtaja/Vice ordförande Terttu Grönfors-Roos, 040 501 7640 terttu.gronfors@me.com

Kunniajäsen/Hedersmedlem Pekka Myllyniemi, 050 3080 540 pekka.myllyniemi@kolumbus.fi

Varainhoitaja/Kassör Juhani Viljanen, 0400 475 145 juhani.viljanen@outlook.com

Omakotitalkkaritoiminnan työnohjaaja/ Arbetsledare för förenings gårdskarl verksamhet Paula Tuominen, 050 3622 356 paula.tuominen@mbnet.fi

Hallinnon sihteeri/Administerings sekreterare Anja Åvall, 050 575 5745 anja.avall25@gmail.com Kokoussihteeri/Mötessekreterare Sirkka-Liisa Toikka, 044 3327 503 sitoikka@gmail.com Matti Holmstén, 040 419 3999 matti.holmsten@hotmail.com Anja Hovi, 041 5452 816 hovianja@gmail.com

38

Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lojonejdens Egnahemsförening ry

OPI UUTTA WEBINAAREISSA Omakotiliiton webinaarit eli verkkokoulutukset ovat ilmaisia jäsenille. Katso tulevat webinaarit omakotiliitto.fi/webinaarit Kirjautumalla jäsensivuille voit katsoa tallenteet yli 20 webinaarista, joissa aineina kiinteistökauppa, homekoirat, perintövero, sisäilma, tuhoeläimet ja paljon muuta!

Kotisivut, Hemsidor, Facebook Timo Toikka, 050 346 3447 timo.p.toikka@gmail.com

www.omakotiyhdistyslohja.fi


TAPAHTUMIA 2022 KARJALOHJAN PUUJÄRVIPÄIVÄT la 9.7.2022, Karjalohjan Seurojentalon torilla VIRKKALAPÄIVÄ la 13.8.2022, Virkkalan keskustan alueella OMENAKARNEVAALIT la 17.9.2022, Lohjan Museon alueella

PUSULASSA TAPAHTUU: AHJOLAN 100-VUOTISJUHLA su 22.5.2022, Pusula Torsti Salonen pitää esitelmän Ahjolan historiasta PUSULA-SEURAN MUSEO avoinna kesäsunnuntaisin klo 12 – 14, muina aikoina sopimuksen mukaan SALMEN-PÄIVÄT AHJONSUON KAUPPAMUSEOSSA pe 5.8.2022 Pusulassa, Päivä on myös kansallispukujen tuuletuspäivä TÖLLIN MYLLY, Pusula myymälä avoinna ke 17-19 ja la 9-14, jauhatus ke 17-19. Vuosi 2022 on Töllin Myllyn juhlavuosi. Vuotta juhlistetaan monenlaisin tapahtumin mm.: - kesämarkkinat su 19.6.2022 - sirkusfestivaalit la 9.7.2022 - Töllin Myllyn 100-vuotisjuhla huipentuu lauantaina 13.8.2022 klo 18 alkaviin iltamiin, jossa ennen tanssien alkua on ohjelmassa mm. näytelmä ja tanssiesitys.

KATSO LOHJAN TAPAHTUMAKALENTERI www.visitlohja.fi

VIRKKALANTIE 18 08700 LOHJA GSM 045-6714969 SILMÄLÄÄKÄRIT JUHA VEIJOLA ja ARI AITTALA VASTAANOTOT: 14.04, 19.05, 20.06, 04.08, 29.08

A TA LAATU KOTIMAIS LLEN! E V L STI PA JOUSTAVA

OSAAVAA JA AMMATTITAITOISTA RAKENNUS- JA SANEERAUSTYÖTÄ UUDENMAAN ALUEELLA • Talon rakentaminen • Sisäremontit ja asunnon muutostyöt • Julkisivuremontit ja maalaukset • Sähkötyöt, suunnittelu ja asennus • Ilmalämpöpumppujen asennus • Esteetön rakentaminen • Vesivahinkokorjaukset

www.rklsundholm.fi

Hannu Saarelma, 050 300 5356 | Tomi Saarelma, 050 386 1631

39


Asumiskustannukset jatkavat kasvuaan, eroa kuntien välillä jo 3.361 euroa! Omakotiliiton teettämässä kuntatutkimukAsumiskustannuksiltaan kallein kunta sa 4874 € vuodessa. Eniten asuminen kalsessa vertailtiin omakotitalossa asujien asuoli Leppävirta, jossa asumiskustannuksiin listui Vaasassa ja vähiten Sipoossa. Sähkö miskustannuksia. Selvityksessä vertaillaan menee 6964 € vuodessa. Vertailun halvin ja jäte- ja vesimaksut nousussa Jätemaksadan kunnan sähkö-, vesi- ja jätemaksuja kunta oli Kempele 3603 € vuodessa. Kemsuissa korotusta viime vuodesta oli 4,9 %, pele oli myös viime vuoden tutkimuksessa vesimaksuissa 2%, kiinteistöverossa 4,8 %. sekä kiinteistöveroa. Esimerkkinä on käytethalvin kunta asumiskustannuksiltaan 3274 ty 120 neliön omakotitaloa. Ero halvimman €. Kempele on edullisin kunta vertailussa Vertailun tuottamisesta on vastannut KTI ja kalleimman välillä oli 3.361€. Eroa kaljo neljättä kertaa. leimman ja halvimman välillä viimevuonVakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaiset maksut 2022Kiinteistötieto Oy. Vertailu toteutettiin nyt Keskimäärin asumiseen menee Suomeskuudetta kertaa. na 2021 tehdyssä tutkimuksessa oli 1763 €.

25 000 - 50 000 asukkaan kunnat (suluissa kunnan tuloveroprosentti)

Vakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaiset maksut 2022 25 000 - 50 000 asukkaan kunnat (suluissa kunnan tuloveroprosentti)

Vakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaiset maksujen keskiarvot 2022 (yht. 4874 €/vuosi, +19,5%) (ilman sähköenergiaa +1,0%) +4,9 %

Muutokset suhteessa maaliskuuhun 2021 (100 kuntaa)

+3,4 %

Vastaavan talon lämmittäminen öljyllä maksaisi n. 1 400 €, kun hinta on 101 snt/l* ja kulutus 1400 l/v (polttoöljyn lämpöarvo on noin 10 kWh/litra)

+2,0 %

+28,0 %

+28,0 %

Sähkön siirto on halventunut keskimäärin 0,9 %, mutta energia kallistunut 62 %

40

*kevyen polttoöljyn keskihinta v. 2021, muutos edellisvuoteen +31 % (lähde Tilastokeskus / kuluttajahintaindeksi). Alkuvuodesta 2022 öljyn hinta on noussut merkittävästi verrattuna edellisvuoden keskihintaan maailmantilanteen takia.


Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen yhteistyökumppanit ja jäsenedut Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksellä on seuraavat paikalliset yhteistyökumppanit, jotka tarjoavat jäsenetuja tai muuten tukevat toimintaamme. Jäsenedut saat vain esittämällä voimassa olevan jäsenkortin. Yhteystiedot ja tarkemmat tiedot jäseneduistasi löydät kotisivuilta www.omakotiyhdistyslohja.fi K

Anpe Oy, puh. 010 2866 340 Tarjoaa mm. puhallusvillaurakointia. Asbestisaneeraus Lahdelma puh. 0400 472 106, 019 338 112 kauko.lahdelma@gmail.com Asbestityöt Autopeltikorjaamo Tamminen, puh. 0440 381 831 Kysy jäsenalennusta. Autotalo Lohja Oy Lehmijärventie 5, Lohja 019 332 71, autotalolohja.fi Ekolämmöx Oy, puh. 050-301 7431 Energia-asiantuntijapalvelut, hydridilämmitysjärjestelmät, aurinkoenergia, energiatodistukset, energia-avustukset, lämpöpumput, jäsenalennus 10% Hankkija, puh. 010 768 3210 Jäsenkortilla 2022 jäsenet saavat 8 %:n alennuksen normaalihintaisista puutarhakaupan tuotteista. Etuus on voimassa toistaiseksi. Kelloliike Rantanen ky, puh. 019-331446 Alennusta tietyistä tuotteista. Kodin turvapalvelu Moisiola Oy, puh. 044 204 6763, Juha. Kysy eduista. K-Rauta, puh. 019-357 511 Meiltä kaikki kodin remontit helposti Kuljetus Sundell Oy, puh. 0400 924 151 Laroc Oy, puh. 044-5757689 Alennusta tuotteista ja palveluista, esim ilmalämpöpumput. Lohjan Lukkopalvelu, puh. 010309 8405 Alennusta mekaanisista lukitustuotteista. Lohja Spa&Resort, puh 030 608 40 Lohjan Kopio, puh. 019-324 637 Alennusta kopioista ja tulosteista. LVI-Duo Oy, puh. 044-5359326. LVI-työt Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, puh. 029 041 2000

Noblessa keittiöt, Lohja puh. 010 440 1505 Nuohouspalvelu Vuorela, Mika Vuorela, puh.0400 277 796 Optikko-Mikko, puh. 019 335 150, 045 671 4969 Jäsenalennus 20 % norm. hintaisista tuotteista Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, puh 019-357 301 Alennusta vaihtolavoista, suursäkeistä ja kaivojen tyhjennyksestä, www.peltomaa.fi Pohjolan kosteus- ja kuntokartoitus Tmi, puh. 040 554 8681, Jussi Törmänen Jäsenalennus 10 %. Rakennusliike Sundholm Oy Hannu Saarelma 050 3005356 Tomi Saarelma 050 3861631 Remontit ja uudisrakennukset Rakennusliike Veljekset Nieminen 0400 211 547, Sammatti Ammattitaidolla kokonaisurakointia, korjausrakentaminen ja kylpyhuoneiden vedeneristystyöt (sertifikaatti) Raksystems Insinööritoimisto Oy, Lohja puh.030 670 5598 Kodin määräaikaistarkastus jäsenetuhintaan. Ramirent Oy, puh. 0207502590. Kysy alennus. Rengas- ja Vannemyynti Holmström Oy, puh. 0440 898 444 Renkaat ja alumiinivanteet ammattiautoilijan hintatason mukaan RTV-Yhtymä, puh. 019-2882900 Merkittävä jäsenalennus. Sp-koti Oy, Lohjan toimipiste, puh. 010322 9350. Kysy alennusta välityspalkkiosta. Stark Lohja, Stark Suomi Oy puh. 093 541 2600 Rakentaja-alennus jäsenkortilla Suur-Seudun Osuuskauppa, puh. 07530301010. S-etukortilla bonusta jopa 5 %, www.sso.fi Sytky Liikelahjat, Lohja puh. 0400 438 690

t

lemskor

rtti / Med

Jäsenko tto Omakotilii

distys

akotiyh

udun Om

Lohjan Se

lli Asukas O o 1234567 er Jäsennum voimassa

10/2023

iliitto ry

akot omen Om

Su

K ANA

Akix Mäntynummi Oy, puh. 010 5671 999 Metsä- ja puutarhakoneet ja huolto. Koneelliinen autonpesu. Jäsenalennus.

M. Landen Oy, puh. 019 311 220

MU

A-Katsastus, puh. 075323 2403 Alennus 15 % katsastuksesta ja mahdollisesta pakokaasumittauksesta.

DÄ ORT

TI

PI

o.fi

akotiliitt

www.om

(09) 680

3710

Verona kukkakauppa, puh. 019-331 408 Katso myös Facebook ja Instagram. Jäsenalennus 10% Talo- ja piha-apu, ATTE Finland tk Oy, puh. 044 514 7587, 044 048 0290 Toivepiha Oy, puh. 050 5911 234 sanna@toivepiha.fi Pihasuunnitelusta toteutukseen! Myös kantojyrsintää Oomi Energia asiakaspalvelu puh. 09-8290225. Vesivek Oy, Lohjan yksikkö puh. 019 425 2240, www.vesivek.fi Jäsenille kaupan päälle Kouru-Kaapo ränniputsari Virkblad Oy, puh. 010 581 2211 Tuulilasit

VARAA OMAKOTITALKKARI! p. 044 966 4743, arkisin

Jäsenenä voit tilata omakotitalkkarin palvelukseesi edullisesti. Sovi palvelun ajankohta soittamallasuoraan omakotitalkkarille numeroon 044 966 4743.

Jäsenedut saat esittämällä voimassa olevan jäsenkortin. Liity jäseneksi nyt. www.omakotiyhdistyslohja.fi

41


Ajantasaiset edut ja lisää tietoa  omakotiliitto.fi/jasenetu. Jos sinulla ei ole internetiä, voit soittaa Omakotiliiton toimistolle puh. 09 680 3710 saadaksesi yhteistyöyritysten yhteystiedot.

If Vahinkovakuutus Jäsenetu henkivakuutuksesta.

Suomen radonhallinta Radonmittauspurkit jäsenille 35 € /1kpl tai 62 € /2kpl. Alennuksesi siis 13 € tai 26 €. Huom. 100m2 ja suuremmat asunnot suositellaan mittaamaan kahdella mittalaitteella.

PI tto Omakotilii

ANA

Näytä jäsenkorttiasi ja hyödy

t

lemskor

tti / Med

Jäsenkor

UK

Yli 30 etua!

KORT TI M DÄ

distys

akotiyh

udun Om

Lohjan Se

lli Asukas O o 1234567 er Jäsennum 10/2023 voimassa

otiliitto

Omak Suomen

ry

iliitto.fi

akot www.om

(09) 680

3710

Forever-kuntoklubit 4 € /kk alennus jäsenmaksusta. Käytössäsi on 13 laadukasta Forever-kuntoklubia ympäri Suomen. Kokeile kolme päivää ilmaiseksi!

RTV Tuoteryhmästä riippuen alennusta 10-35 %, tarjoustuotteistakin -5 %! Picote Oy -10 % sukitusmateriaaleista omakotitalon viemäriremontissa. Verisure 300 € alennus Verisure-paketteihin ja ilmainen kodinturvakartoitus.

Kevätmessut Helsingissä Jäsenkortilla messuille kaksi yhden hinnalla. Tapahtumakokonaisuudessa viidet eri messut: Kevätpuutarha, Asu & Remontoi, OmaMökki, Sisusta sekä Lähiruoka & Luomu.

mySafety Jäsenenä saat mySafetyn Identiteettivakuutuksen hintaan 6,90 €/kk (norm. 9,90 €/kk). Alennusta siis yhteensä 36 € vuodessa.

Cramo Alennusta 10–65 % vuokrakoneista ja -laitteista. Näytä jäsenkorttisi jo heti vuokrauksesta sopiessasi.

DNA DNA Koti 5G -yhteyden asentamisesta alennus 105 €.

Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy Ilmaista neuvontaa 24 tunnin sisällä riita-asioissa.

Radonfix Suomi Radonmittauspurkit 2 kpl jäsenhintaan 78 €. Alennus 15 €.

St1 Jäsenkorttisi on heti käyttövalmis St1:n käteisalennuskortti. Alennus on asemakohtainen ja vaihtelee ajankohdittain. Alennusta myös lämmitysöljystä numerosta 0800 166 266 tai www.st1.fi

Vesivek-kattoremontti, salaojaremontti tai rännit Kun tilaat kattoremontin, salaojaremontin, ränniremontin tai kattoturvatuotteet asennettuna Vesivekiltä, saat kaupan päälle näppärän Kouru-Kaapo -rännienpuhdistimen!

Raksystems Kodin määräaikaistarkastus jäsenetuhintaan 500 € (sis. alv 24 % + kilometrikorvaus).

Thermo-Logic ja Viking Solutions Eristyksistä -20 %.

Suomen Talokatsastus Kuntotarkastuksesta -100 €.

Synsam Silmälaseista -30 %, Aurinkolaseista -25 %, Piilolinsseistä -25 %. Lisäksi Synsam Lifestyle -sopimuksen kuukausimaksusta -20 %. Edut myönnetään kaikista Suomen Synsam-liikkeistä jäsenkorttia näyttämällä.

Virkistyshotelli Yyteri Perushintaisesta majoituksesta ja kaikista norm.hintaisista majoituspaketeista 20 % alennus. Erikoisetuna 1 vrk:n perhepaketti 120 €/vrk. Tarjoukset voimassa ympäri vuoden paitsi kesäkaudella 1.6.–31.8. ja erikoistapahtumien aikana. Mainitse varatessasi Omakotiliitto.

PKS Priima -sähkösopimus 50 % alennus pörssisähkön kuukausimaksusta. Etusi 21 €. Katso ajantasaiset edulliset sähkösopimushinnat www.omakotiliitto.fi/pks.

RVS Technology 15 % alennus verkkokauppaostoksista.

Telepapat Kotipuhelin ja liittymä samassa paketissa. Alennus 10 % liittymän kuukausimaksusta.

Helsingin Tehotorjunta Oy Alennusta 10 % palveluista.

Laajavuoren Hiihtokeskus Laajis Tunti- ja päivälipuista -10 %.

Sisäilmahuolto Omakotitalon ilmanvaihdon puhdistuksesta alennusta 30 €.

Ledstore 10 % alennus normaalihintaisista tuotteista. Myös veloitukseton valaistussuunnittelupalvelu remontoijille ja rakentajille.

42

Katsastuskontti Henkilö- ja pakettiauton katsastuspaketti -10% norm. pakettihinnasta. Myös auton kuntotarkastus -10% normaalista hinnasta. Etu koskee myös mahdollista nettivaraajan etuhintaa. Esitä jäsenkorttisi.

Kotipuutarha-lehti Jäsenetuna -15 € norm. vuosihinnasta tai -7 € /puolivuotta. Tilaukseen sisältyy digilehti.

Viking Line Alennuksia risteilyistä. Tutustu tarjouksiin www.vikingline.fi/edut/omakotiliitto.

Tallink Silja Liity Club One -jäseneksi veloituksetta, suoraan Silver-tasolle. Silver-tason etuihin kuuluu mm. jopa 20 % perusalennus tietyistä normaalihintaisista tuotteista.

Asta-messut 3.–5.2.2023 Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Pääsyliput puoleen hintaan Ticketmasterin verkkokaupasta ticketmaster.fi/asta-messut/omakotiliitto. Käytä koodia OMAKOTILIITTO. Huom! Etulippuja ei myynnissä tapahtumapaikalla.

OPI UUTTA WEBINAAREISSA Omakotiliiton webinaarit eli verkkokoulutukset ovat ilmaisia jäsenille. Katso tulevat webinaarit  omakotiliitto.fi/webinaarit Kirjautumalla jäsensivuille voit katsoa tallenteet yli 20 webinaarista, joissa aineina kiinteistökauppa, homekoirat, perintövero, sisäilma, tuhoeläimet ja paljon muuta!


Kysy neuvoa

Omakotiliiton neuvontanumero puh. 010 80130

Neuvot maksutta* jäsenille. Päiväkohtaiset neuvojat  omakotiliitto.fi/neuvonta

*Omakotiliiton neuvonnat kustannetaan pääsääntöisesti jäsenmaksuvaroin. Neuvonnasta ei peritä erillistä maksua. Jäsen joutuu kuitenkin maksamaan omat puhelumaksunsa. Soittaminen 01080- palvelunumeroon maksaa kaikista kotimaan lanka- ja matkapuhelinverkon liittymistä 0,0835 €/puh + 0,1669 €/min. Hinnat sis. alv. 24%. Eli 10 min puhelu maksaa vain 1,75 €. Huom! Neuvontaa ei ole juhlapyhinä tai niiden aattoina.

Neuvontaan tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista, lehden takakannesta tai laskusta.

Lakineuvonta

ma klo 13–19 ti klo 17–19 ke klo 13–16 ja 17–19

tai kysy sähköisesti

omakotiliitto.fi/neuvonta

tai tapaa juristi

Juristi tavattavissa joka toinen torstai, parillisilla viikoilla, Helsingissä (Omakotiliiton toimistolla), Oulussa ja Lahdessa. Henkilökohtaisen lakineuvonnan aika on 20 min klo 15–17 välillä. Ajanvaraukset vain tapaamisiin Anne Honkasen kautta, puh. (09) 6803 7150, klo 9–15 välisenä aikana. Huom. Tee ajanvaraus viimeistään edellisen viikon perjantaina!

Juridisk rådgivning på svenska kl 16–17 på följande dagar: 11.5., 1.6., 3.8., 7.9., 5.10., 2.11., 7.12.

Rakennusneuvonta

to klo 17–19 Rakennustekniset kysymykset.

Korjausrakennusneuvonta

Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta to klo 19–20

tai kysy sähköisesti

to klo 13–15 Neuvontaa asunnon muutostöihin ikääntyneille (yli 65-vuotiaille) yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.

omakotiliitto.fi/jatevesineuvonta Verkosta ladattavissa myös jätevesiopas!

Energianeuvonta

Piha- ja puutarhaneuvonta

Seuraavina perjantaipäivinä klo 17–19: 25.3., 8.4., 20.5., 19.8., 23.9., 21.10.

Kysy lämmitysjärjestelmien valinnasta, käytöstä, investointi- ja käyttökustannuksista erityisesti saneerauskohteissa mutta myös uudisrakennuksissa.

ke klo 19–20 Puutarhaneuvonta palvelee nyt ympäri vuoden!

tai kysy sähköisesti

omakotiliitto.fi/neuvonta

43


AdobeStock

23 € / 12 kk

Liity jäseneksi Jäsenmaksun säästät nopeasti takaisin hyödyntämällä jäsenetuja. Jäsenenä sinulle kuuluu Omakotiliiton valtakunnalliset edut: Neuvontaa • lakiasiat • rakentaminen • energia • jätevesi • piha ja puutarha

Oman kodin onni, ison yhteisön voima

Talon huoltokirja

Vahva valtakunnallinen järjestö puolustaa ja valvoo etujasi

Omakotiliitto tekee jatkuvasti työtä, jotta pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden etu otettaisiin huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Tänä vuonna työn alla ovat muun muassa • sähkön siirtohinnat ja niiden kohtuuton nousu • rakennusten energiatehokkuusdirektiivi • kiinteistövero. Vaikuttamistyöllämme on saavutettu tuloksia ja työ jäsentemme etujen ajajana jatkuu.  omakotiliitto.fi/vaikuttaminen

Liity nyt netissä osoitteessa  omakotiliitto.fi/jaseneksi

Liittymällä jäseneksi varmistat, että voimme jatkaa tärkeää työtä kaikkien pientalo- ja vapaa-ajanasukkaiden puolesta!  omakotiliitto.fi/jaseneksi

Omakotilehti

Piirin ja yhdistyksen jäsenedut, tapahtumat ja retket Webinaarit

Alennukset jäsenkortilla

Liittymiskortti Kyllä. Kannatan parempaa asumista ja haluan liittyä Suomen Omakotiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Lähettäkää minulle jäsenkortti ja tilisiirto jäsenmaksua varten. Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa Applen iPad -taulutietokoneen. (Arvonta joulukuussa, voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti). Täytä ainakin tähdellä * merkityt kohdat.

Omakotiliitto maksaa postimaksun

Etu- ja sukunimi * ............................................................................................................................. Lähiosoite (vakituinen osoite) * ................................................................................................... Postinumero- ja toimipaikka * .................................................................................................... Sähköposti * ........................................................................................................................................ Puhelin * .......................................................................... Syntymäaika ........./........./............ Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Paikallisyhdistys (täytä, mikäli tiedät) ..................................................................................... Jäsenhankkijan jäsennumero (täytä, mikäli tiedät) ............................................................

Omakotiliitto Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS

Asun  Omakotitalossa  Rivitalossa  Paritalossa  Kerrostalossa  Minulla on vapaa-ajanasunto. Missä kunnassa: ........................................................... Äidinkieli  suomi  ruotsi

Tietojani  ei saa  saa käyttää suoramarkkinointiin.

Suomen Omakotiliitto ylläpitää keskitetysti jäsenrekisteriä paikallisyhdistysten jäsenistä. Osoitetietoja voidaan luovuttaa kertaluontoiseen suoramarkkinointitarkoitukseen vain perusteellisen tapauskohtaisen harkinnan nojalla. Tapaukset liittyvät yhteistyökumppanuuksiin ja jäseneduista ja –palveluista kertomiseen. Liiton linjausten mukaan henkilötietojen luovutuksen tulee olla vahvasti yhteydessä järjestötoimintaan ja sen kehittämiseen. Tietojen luovutukset; jäsenedun tarjoaminen: Verisure Oy (tietoja ei luovuteta, jos jäsentiedoissa on suoramarkkinointikielto). Jäsenedun voimassaolon tarkistaminen; If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, St1. Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää luovuttamasta häntä itseään koskevia tietoja. Kiellon voi tehdä puhelimitse, sähköpostilla, kirjallisesti, kotisivuilla nettilomakkeella tai jäsensivuilla suoraan omiin jäsentietoihin. Suomen Omakotiliitto ry, Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki, p. 09 680 3710, toimisto@omakotiliitto.fi, www.omakotiliitto.fi/jasentiedot. Jokaisella jäsenellä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut itseään koskevat henkilötiedot. Omakotiliiton tietosuojaseloste: www.omakotiliitto. fi/tietosuojaseloste.


Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.