ekologiseen puutarhanhoitoon s. 22
”Jos markkinoiden odotuksiin korkojen tulevasta tasosta on uskominen, korkojenkin suurin nousu on jo nähty.” s. 7
Lohja profiloituu ilmasto- ja kiertotalouskunnaksi s. 9










Talouden talvihorroksesta kesää kohti
Marja Nykänen
Suomen Pankki
9
Lohjan kaupunginjohtajan tervehdys
Pasi Perämäki
Kaupunginjohtaja
10
Omakotiasuja sähkömarkkinoiden keskiössä
Jukka Ruusunen


Toimitusjohtaja, Fingrid
23 Puutarha-assistentin ihana elämä
Riitta Korhonen


Toimittaja, tietokirjailija
Tässä lehdessä
4 Lohjan Seudun Omakotiyhdistys - Lojonejdens Egnahemsförening ry
5 Jäsenetuja ja edunvalvontaa jäsenten hyödyksi
6 Lohjan Juhlavuoden pääjuhlaa vietetään 10.-13.8.2023
7 Talouden talvihorroksesta kesää kohti
8 Veto- ja pitovoimaa Lohjalle

9 Lohjan kaupunginjohtajan tervehdys
10 Omakotiasuja sähkömarkkinoiden keskiössä
11 Pientaloasukkaat ovat hybridilämmittäjiä
12 Lämmitys lämpöpumppuistuu. Pumpun oikea valinta, käyttö ja huolto tärkeää
15 Ota asiantuntija avuksesti eri elämän vaiheisiin
18 Takasta on tullut myös sisustuselementti
19 Tulisija on sähköstä riippumaton energiatehokas lämmönlähde
22 Näin teet puutarhan kevätkunnostuksen ekologisesti
23 Puutarha-assistentin ihana elämä
24 Biojätteen lajittelu alkaa
27 Kannattaa olla onnellinen
29 Asumiskustannukset kasvavat ennennäkemätöntä vauhtia, viime vuoteen verrattuna nousua enimillään lähes 3700 euroa
30 Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen yhteistyökumppanit ja jäsenedut
31 Omakotiliiton jäsenedut
Omakotinen on Lohjan Seudun Omakotiyhdistys - Lojonejdens Egnahemsförening ry:n jäsenlehti.
Toimitus päätoimittaja Terttu Grönfors-Roos
Toimituspäällikkö, Anja Aaltonen Toimittajakunta Anja Åvall, Torleif Söderlund
Kannen kuva Pixabay Taitto Pertti Vihonen Painopaikka PunaMusta Oy
Lohjan Seudun Omakotiyhdistys ry Lojonejdens Egnahemsförening rf.
Jäsenyys kannattaa
Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen jäsenenä olet osa Suomen Omakotiliiton noin 69 000 jäsenen yhteisöä ja olet tukemassa omakoti- ja vapaa-ajan asukkaan edunvalvontaa. Yhdessä meillä on mahdollisuus vaikuttaa kattojärjestömme Omakotiliiton päätavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Näitä ovat kohtuulliset asumiskustannukset, pientaloasumisen edistäminen sekä asumiseen liittyvä kohtuullinen ja kannustava sääntely. Suomen Omakotiliitto on ainoa puolueeton pientalo- rivitalo-, loma-asukkaan ja kerrostalosukkaan etua ajava järjestö.
Miksi liittyä Lohjan Seudun Omakotiyhdistykseen?
Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen jäsenenä saat Omakotiliiton valtakunnalliset edut sekä paikallisten yhteistyökumppaneiden tarjoamat edut, jotka löytyvät toisaalta tästä lehdestä. Yhdistyksemme jäsenmäärä on positiivisen kasvun tiellä, meitä jäseniä on tällä hetkellä yli 2000. Yhteystiedot yhdistyksen hallituksen jäsenistä ja tehtäväjaosta löydät lehden tältä sivulta. Kotisivuillamme www.omakotiyhdistyslohja.fi on ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista ja muusta yhdistyksemme toimintaan liittyvistä asioista. Jos sinua askarruttaa jokin yhdistyksen piiriin kuuluva kysymys, vastaamme mielellämme.
Medlemskap lönar sig!
Som medlem i Lojonejdens Egnahemsförening är du en del av Finlands Egnahemsförbunds samfund som omfattar 69000 medlemmar och som stöder intressebevakningen för invånarna i egnahems - och fritidshus. Tillsammans har vi en möjlighet att främja vår takorganisations Egnahemsförbundets huvudmålsättningar. Till dessa hör skäliga boendekostnader, främjandet av egnahemsboendet och rimlig reglering av boendet. Finlands Egnahemsförbund är den enda opolitiska organisationen i landet som strävar att bevaka intressena för invånarna i egnahems,- rad- och fritidshus samt höghus.
Varför bli medlem i Lojonejdens Egnahems-
förening?
Som medlem i Lojoneidens Egnahemsförening kan du ta del av Egnahemsförbundets riksomfattande förmåner samt de förmåner som de lokala samarbetspartnerna erbjuder och som publiceras i denna tidning. Vårt medlemsantal är stadd i en positiv utveckling. I detta nu är överskrider medlemsantalet 2000 medlemmar. Styrelsens kontaktuppgifter och arbetsfördelning hittar du på tidningens denna sida. På vår hemsidor www.omakotiyhdistyslohja.fi finns aktuell information om tillställningar och övrigt med anknytning till vår förenings verksamhet. Om något i vår verksamhet väcker frågor svarar vi gärna.
Hallituksen jäsenet - Styrelsemedlemmarna
Puheenjohtaja/Ordförande
Tuomo Paaso
044 274 2048
Varapuheenjohtaja/Vice ordförande
Anja Aaltonen
0440 331 950 anjan.viestit@gmail.com
Varapuheenjohtaja/Vice ordförande
Terttu Grönfors-Roos, 040 501 7640 terttu.gronfors@me.com
Varainhoitaja/Kassör
Juhani Viljanen, 0400 475 145 juhani.viljanen@outlook.com
Hallinnon sihteeri/Administerings sekreterare
Anja Åvall, 050 575 5745 anja.avall25@gmail.com
Kokoussihteeri/Mötessekreterare Sirkka-Liisa Toikka, 044 3327 503 sitoikka@gmail.com
Matti Holmstén, 040 419 3999 matti.holmsten@hotmail.com
Anja Hovi, 041 5452 816 hovianja@gmail.com
Seppo Hänninen, 045 895 5100 seppo.sakari@elisanet.fi
Veikko Häyrinen, 040 5057756 veikko.i.hayrinen@gmail.com
Tarja Putkonen, 050 370 8130 putkotar@gmail.com
Kunniajäsen/Hedersmedlem
Pekka Myllyniemi, 050 3080 540 pekka.myllyniemi@kolumbus.fi
Omakotitalkkaritoiminnan työnohjaaja/ Arbetsledare för förenings gårdskarl verksamhet
Paula Tuominen, 050 3622 356 paulanpostit@outlook.com
Tapahtumia Lohjan alueella 2023:
• Kesämarkkinat Töllin Myllyllä Pusulassa su 18.6. klo 11 - 14
• Puujärvipäivät Karjalohjalla 8.7.
• Lohja 700 vuotta pääjuhlaa vietetään 10. - 13.8.2023, la 12.8. koko perheen festivaalipäivä Aurlahdessa
• Virkkalapäivä la 19.8.
• Töllin Myllyn iltamat la 2.9. alkaen klo 18
Kotisivut, Hemsidor, Facebook Timo Toikka, 050 346 3447 timo.p.toikka@gmail.com www.omakotiyhdistyslohja.fi
• Omenakarnevaalit la 23.9. klo 10 - 16 Lohjan museon ympäristössä
EDUNVALVONNAN MERKITYS KASVAMASSA
Jäsenetuja ja edunvalvontaa jäsenten hyödyksi
Jäsenyys
Asuitpa omakotitalossa, rivitalossa, paritalossa, kerrostalossa tai sinulla on vapaa-ajan asunto, omakotiyhdistyksen jäsenyydestä on sinulle paljon hyötyä. Myös perheenjäsenet voivat olla yhdistyksemme jäseniä ja hyödyntää jäsenkortillaan monipuolisia etuja.
Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksessä on yli 2 000 jäsentä ja jäsenmäärä on tasaisessa kasvussa. Olemme toiseksi suurin omakotiliiton jäsenyhdistyksistä Suomessa. Omakotiliiton 233 jäsenyhdistyksissä on yhteensä noin 70 000 henkilöjäsentä. Kokonaisjäsenmäärällä on merkitystä edunvalvontatyössä.
Paikallisia ja valtakunnallisia jäsenetuja
Omakotiyhdistyksen jäsenyys kannattaa, koska pienellä jäsenmaksulla varmistat, että saat ajankohtaista ja tärkeää tietoa asumisesta, neuvontaa ja rahanarvoisia paikallisia sekä valtakunnallisia jäsenetuja. Olemme onnistuneet säilyttämään jäsenmaksun edullisena kasvavan jäsenmäärän ja hyvien yhteistyökumppaneiden ansiosta. Voit helposti säästää jäsenmaksun takaisin moninkertaisena, kun näytät jäsenkorttia tehdessäsi ostoksia yhteistyökumppaniemme liikkeissä. Jäsenenä sinulla on käytettävissä Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen sopimat jäsenedut kuin myös Omakotiliiton neuvottelemat edut.
Edunvalvontaa paikallisesti ja valtakunnallisesti
Yhdistyksemme jäsenet saavat kuitenkin merkittävimmät taloudelliset hyödyt
Omakotiliiton tekemästä tuloksellisesta edunvalvontatyötä. Omakotiliitto nostaa aktiivisesti yleiseen keskusteluun pientaloasukkaiden kannalta tärkeitä asioita. Yhdistysaktiivit yhdessä Omakotiliiton henkilöstön kanssa vaikuttavat tekemällä aloitteita ja antamalla lausuntoja. Ponnistukset ovat tuottaneet vuosien mittaan myös tuloksia, esim. rakennuslain uudistuksen myötä tulevaisuudessa alle 30 neliömetrin pihasaunan tai varaston voi rakentaa ilman rakentamislupaa. Tänä vuonna edunvalvontatyö jatkuu kaavoitusasioissa, kiinteistöverouudistuksessa, sähkön siirtohintojen kohtuullistamisessa, sähkömarkkinauudistuksessa, rakennusten energiatehokkuusdirektiivissä ja monissa muissa pientaloasumista koskevissa lakivalmisteluissa. Tavoitteenamme ovat kohtuulliset asumiskustannukset, pientaloasumisen edistäminen ja kohtuullinen sekä kannustava sääntely. Tavoitteenamme on, että ns. pakkoremontointidirektiivissä ei ajauduttaisi pientaloasukkaiden kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. Pidämme yhdessä Omakotiliiton kanssa huolen, että pientaloasukkaiden näkemykset tulevat jatkossakin huomioiduksi.
Lohjan vetovoimaisuus
Yhdistyksemme tärkeimpänä tehtävänä on seurata aktiivisesti Lohjan kaavoitusta ja ottaa kantaa kaavaluonnoksiin. Lohjan vetovoimaisuuden kehittämisessä on tärkeää, että pientaloasumisesta haaveileva voi toteuttaa unelmansa omasta kodista. Pientalossa asuminen tulee olla mahdollista niin haja-asutusalueilla kuin kaava-alueilla.
Asuntomessut toivat nostetta Lohjan vetovoimaisuuteen ja väkiluvun kasvuun. Pientalojen ja asunto-osakkeiden omista-
www.omakotiyhdistyslohja.fi

jien kannalta on tärkeää, että paikkakunnalla on toimivat asuntomarkkinat ja positiivinen väkiluvun kehitys. Elämäntilanteen muuttuessa tulee tarve ostaa, vaihtaa tai myydä koti. Lohjalla tehdään vuosittain noin 700 asunto- ja kiinteistökauppa vakiintuneella hintatasolla. Kauppamäärät ja kohtuulliset myyntiajat osoittavat, että Lohjalla on toimivat asuntomarkkinat. Edelleen on hyvä aika vaihtaa tai ostaa oma koti Lohjalta.
Vapaa-ajan asuminen ja loma-asuntomessut
Lohja on neljänneksi suosituin kesämökkikunta Suomessa. Meillä on erinomaiset puitteet vapaa-ajan asumiselle. Panostamalla hyvään kaavasuunnitteluun pystyttäisiin edelleen kasvattamaan vapaa-ajan asuntojen määrää. Vapaa-ajan asuntojen muuttaminen vakituiseen asuinkäyttöön sekä täydennysrakentaminen tukevat myös väkiluvun kehitystä ja yleistä taloudellista toimeliaisuutta.
Nyt on hyvä aika aloittaa loma-asuntomessujen hakusuunnitelmakeskustelut yhteistyössä kaupungin luottamushenkilöiden, viranhaltioiden ja paikallisten yhdistysten sekä järjestöjen kesken.
Lohjan Juhlavuoden pääjuhlaa vietetään 10.-13.8.2023
Lohjalla on ollut asutusta yli 700 vuotta. Ensimmäinen merkintä kirkonkirjoissa on vuodelta 1323, joten vuonna 2023 juhlitaan kaupungin 700-vuotissynttäreitä. Juhlavuosi huipentuu elokuussa 10.-13.8.2023 vietettävään pääjuhlaan.
Pääjuhla alkaa torstaina 10.8 iltapäivällä kirjastoon sijoittuvaan Saima Harmaja -seuran tapahtumalla ja Torsti Salosen luennolla, sekä Lohjan Museon avoimilla kierroksilla. Lohjan Museossa on Lohja700 -päänäyttely nimeltään Viestejä Menneisyydestä ja museolla on myös nähtävissä Puettu Vuosisata -näyttely. Lisäksi Suomen Musiikintekijät järjestävät Lohjan kaupungin kanssa musiikki- ja biisintekijä-aiheisen illan Sibelius -salissa artistivieraiden kera (Eroma ja Lohjan kaupungin orkesterin taiteellinen johtaja Jukka Untamala).
Perjantaina 11.8 on keskiaikainen pyhiinvaellus Virkkalasta Pyhän Laurin kirkolle. Lyhyempi ja näyttävä osuus keskiaikai-
sesta kulkueesta lähtee Lohjan terveysaseman pihalta klo17 ja päätyy kirkkokentälle, jossa on nähtävää ja tekemistä. Illalla klo19 on Schola Cantorum Aboensis -yhtyeen konsertti Pyhän Laurin kirkolla.

Lauantaina 12.8 järjestetään koko perheen festivaalipäivä Aurlahden rannassa, jossa nähdään laaja kattaus tunnettuja Lohjaan kytköksissä olevia laulajia. Lohjan kaupunginorkesterin muusikoiden kanssa esiintyvät Juha Lehti, Antti Ketonen ja Elias Kaskinen. Sir Elwoodin hiljaiset värit –yhtyeestä tuttu Juha Lehti on asunut pitkään Lohjalla. Antti Ketosella ja Elias Kaskisella on lohjalainen tausta. Pääjuhlan pääesiintyjänä nähdään niin ikään lohjalaistaustainen laulaja Sanni.
Aurlahdessa on lasten alue hiekkarannan puolella, josta löytyy pomppulinna, keppihevosrata, Nuori Lohjan lasten teltta ja lapsille viihdyttävää tekemistä. Päälava on hiekkakentälle sijoitettu. Viheralueelta löytyy kahvila ja ”kukkabuffet”, jossa voi tehdä hiuskoristeita ja askarrella kukista itselleen festivaalilookin. Alueella on myös piknik-alue. Lisäksi Parhaat Vuodet ry tuottaa omenapuu -installaation rannalla sijaitsevaan puuhun ja kävijät voivat tutustua Lohjan omenapuuhistoriaan.
Sunnuntaina 13.8 on juhlallinen Jumalanpalvelus Pyhän Laurin kirkolla klo10. Siihen päättyy Lohja700 -juhlavuoden pääjuhla, mutta juhlaa on toki ympäri vuoden - juhla jatkukoon syyskuulle, jolloin on lasten ja nuorten kuukausi. Siitä pian lisää myös mylohja.fi -sivuilla.
Talouden talvihorroksesta kesää kohti
Vanha sanonta ”kevät keikkuen tulevi” on osoittautunut jälleen todeksi. Maaliskuun lopussa aurinkoiset päivät vaihtuivat reippaisiin lumimyräköihin Etelä-Suomessakin, ja samaan aikaan Lapissa mitattiin koko talven pakkasennätyksiä. Lumikolat ja -lingot pääsivät taas tositoimiin.

Maailmanpolitiikan ja -talouden myrskyt ovat olleet viime vuosina kotimaan lumipyryjäkin rajumpia ja odottamattomampia. Koronapandemia lukitsi monet meistä etätöihin ja muutti todennäköisesti pysyvästi työn tekemisen tapoja. Myös asuntomarkkinat kävivät vilkkaina pandemian aikana. Venäjän julma hyökkäyssota on horjuttanut maailmanjärjestystä ja ohjannut Suomen NATO:n jäseneksi. Kun valmistelen tätä kirjoitusta maaliskuun viimeisinä päivinä, epäluottamuksen aallot keikuttavat kansainvälistä pankkijärjestelmää.
Millaiset ovat talouden näkymät omakotiasujan näkökulmasta? Ovatko talouden myrskyt tyyntymässä? Näkyykö horisontissa helpotusta korko- ja inflaatiokurimukseen?
Talouden ennustaminen on tunnetusti yhtä vaikeaa kuin sään ennustaminen, ellei
vaikeampaa. Olen kuitenkin toiveikas sen suhteen, että inflaation kiivain vaihe alkaisi vähitellen jäädä taakse. Suomen Pankissa olemme ennustaneet, että Suomessa inflaatiovauhti puolittuisi tänä vuonna noin 4,5 prosenttiin ja painuisi ensi vuonna alle kahteen prosenttiin. Sähkön ja muun energian hinta onkin jo ehtinyt laskea viime syksyn huikeista lukemista.
Asuntovelkaiset seuraavat luonnollisesti silmä tarkkana korkojen liikkeitä ja laskevat korkomuutosten vaikutuksia velanhoitomenoihinsa. Korkojen tulevaa kehitystä ohjaa se, kuinka nopeasti ja tehokkaasti Euroopan keskuspankin tiukentunut rahapolitiikka alkaa purra inflaatioon. Jos markkinoiden odotuksiin korkojen tulevasta tasosta on uskominen, korkojenkin suurin nousu on jo nähty.
Monet kotitaloudet ovat joutuneet vetämään vyötä oikein reilusti tiukemmalle kasvaneista lainanhoitomenoista ja elinkustannuksista selvitäkseen. Menojen kasvu on kurittanut erityisesti suurten sähkölämmitteisten omakotitalojen omistajien kukkaroita. Monilla runsaasti velkaantuneilla kotitalouksilla lainanhoito syö suuren osan nettotuloista.
Finanssivalvonta on suositellut vuodesta 2010 saakka pankkeja arviomaan asuntolainanhakijan lainanhoitokykyä tilanteessa, jossa lainan korko nousisi vähintään kuuteen prosenttiin. Suositus on osoittanut tarpeellisuutensa viime aikojen myllerryksissä.
Riittävän taloudellisen pelivaran varmistamista ei tule jättää pelkästään pankkien kontolle. Meidän kaikkien on järkevää mitoittaa velkamme ja menomme niin, että taloutemme kestää oman ja maailmantalouden ikävätkin yllätykset – niistä kun emme tule pääsemään tulevaisuudessakaan eroon. Pitkänkin talven jälkeen koittaa aina kevät ja kesä. Talouden vuodenajat eivät ole yhtä säännöllisiä kuin vuodenkierto luonnossa, mutta viimein saapuu kesä talouteenkin. Ei ehkä hellekesä, mutta kesä kuitenkin. Suomen Pankki ennustaa, että Suomen talous palaisi ensi vuodesta alkaen kasvu-uralleen. Se tarkoittaisi iloisempia aikoja myös omakotiasujille.
Hyvää kesän odotusta kaikille!
”Jos markkinoiden odotuksiin korkojen tulevasta tasosta on uskominen, korkojenkin suurin nousu on jo nähty.”
AJANKOHTAISTA ASEMAKAAVOITUKSESTA
Veto- ja pitovoimaa Lohjalle
Sijainti, sijainti ja sijainti, ovat kolme kuuluisaa keskeistä kriteeriä asunnon valinnassa. Samat perustelut pätevät pitkälti myös yritysten päätöksissä.
Lohjan kaupunki on asuinpaikkana mitä mainioin. Yhtäältä lähellä luontoa ja toisaalta aivan pääkaupunkiseudun tapahtumien, työpaikkatarjonnan ja palveluiden piirissä.
Myös elinkeinoelämän kannalta sijainti on erinomainen; hyvät logistiset yhteydet ja työvoimaa saatavilla. Lisäksi yrityksille on tarjolla tontteja selvästi kohtuullisempaan hintaan kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä on varsinkin tilaa vaativille vihreän siirtymän yrityksille vetovoimatekijä.
Jostakin syystä Lohja ei kuitenkaan ole onnistunut tekemään itseään vielä kovin tunnetuksi. Esimerkiksi saman kokoinen Porvoo suunnilleen saman etäisyyden päässä Helsingistä tiedetään paljon paremmin.

Käsillä oleva 700-vuotisjuhlavuosi onkin hyvä mahdollisuus nostaa profiilia ja saada kaupunki kasvuun.
Kasvulle vauhtia työpaikkakaavoilla
Kaavoituksessa Lohjan kaupunki panostaa elinkeinoelämän hankkeisiin, koska uusien työpaikkojen luominen on yksi parhaista tavoista lisätä toimeliaisuutta. Työpaikkaomavaraisuus ylipäätään on tavoiteltavaa, mutta etenkin, koska työpaikkojen perässä seuraa yleensä myös uusia asukkaita.
Tällä hetkellä työn alla on esimerkiksi Kittfallin yritysalueen asemakaava Virkkalassa sekä työpaikka-alue Lempolassa. Keskustaan suunnitellaan hotelleja. Moisionpellolle kaavoitettavana oleva uudenlainen ravintolakonsepti kantaa palkitun ravintoloitsijan, Mikko Utterin nimeä.
Mutta miksi kaupungin pitäisi kasvaa? Siksi, että silloin saadaan verotuloja, pystytään investoimaan rakentamiseen sekä ylläpitämään julkisia palveluita.
Kohtuullisen kasvun ansiosta väestörakenne pysyy monipuolisena, jolloin eri ikäisen kaupunkilaisten palveluiden kysyntä ja tarjonta saadaan myös kohtaamaan parhaiten.
Uutta Lohjansolmun asemanseutua ei myöskään saada toteutumaan ilman kasvua. Vaikka rata tulisi, juna ei pysähdy, jos asemanseudulla ei asu tarpeeksi junan käyttäjiä. Joukkoliikenne nimittäin edellyttää joukkoja!
Tuosta Turun tunnin junan toteutuksesta ei ole vielä tietoa, mutta asemakaavoituksessa Lohjansolmun asemaan varaudutaan jo nyt.
Erilaisia asuntoja erilaisiin elämänvaiheisiin
Rakentamattomia omakotitontteja on myynnissä eri puolilla Lohjaa ja tiettävästi
niiden kysyntä on taas pienen notkahduksen jälkeen elpymässä.
Kaupungin omakotitontteja on tulossa varattavaksi Muijalaan, jossa asemakaava on jo valmis. Uusia kerrostaloja taas nousee kaavojen valmistuttua Hiidensalmeen ja Pitkäniemeen.
Toivottavaa on, että kaupungista löytyykin sopiva asuinpaikka aina elämäntilanteen muuttuessa – kun perhe kasvaa tai lapset lähtevät omilleen. On tärkeää saada myös vanha asuntokanta kiertämään.
Helsingin Sanomat uutisoi kuluvana keväänä, että Lohja erottuu edukseen kohtuuhintaisten perheasuntojen tarjonnassa. Etätyön lisääntyminen on laajentanut asuin- ja työpaikan valinnan mahdollisuuksia ja se voikin olla Lohjalle yksi avain kasvuun.
Lohjan kaupunginjohtajan tervehdys
Lohja viettää parhaillaan 700-vuotista juhlavuottaan. Lisää tietoa juhlavuoden ohjelmasta löytyy verkkosivuilta mylohja.fi/ koe/. Paljon on tapahtunut näiden vuosien aikana ja Lohjakin on kehittynyt Länsi-Uudenmaan seutukeskukseksi. 2010-luvulla Lohjalla toteutettiin useita kuntaliitoksia, jotka ovat vahvistaneet Lohjan asemaa alueellisena kuntakeskuksena. Kuntaliitoksien myötä Lohjan asema on kasvanut kesämökkikuntana. Olemmekin neljänneksi suurin mökkipaikkakunta Suomessa. Etätyöntekijöiden ja mökkiläisten tarpeiden huomioon ottaminen on jatkossa tärkeä osa kaupungin toimintaa. Näemme, että tämä on jatkossa suuri mahdollisuus kehittää Lohjan eri alueita.
Hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen Lohja katsoo tulevaisuuteen uusilla silmillä ja ajatuksilla. Meillä on nyt oma vahva peruskunta, joka keskittyy elinvoimaisuuden ja ihmisten viihtyvyyden parantamiseen. Lohjan uuden strategian pääteema on elämästä nauttivien ihmisten Lohja. Tulevaisuudessa Lohjan tuleekin hakea uusia keinoja ja painopisteitä, joilla parannetaan elinvoimaa sekä viihtyvyyttä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon vastuiden poistumisen myötä kuntien roolit ovat merkittävässä murroksessa. Kunnille jäi edelleen mm. hyvinvoinnin ja terveyden
edistämisen tehtävät sekä tulevina vuosina kunnat saattavat olla vastuussa myös TE-palveluista. Lohjan uudella kaupunginstrategialla halutaankin vastata tulevaisuuden kunnan tarpeisiin, joten jatkossa Lohja keskittyykin elinvoimaisuuden lisäämiseen ja hyvinvoinnin kehittämiseen.

Nykyinen valtuustokausi on puolessa välin ja nyt on hyvä tarkastella uusia painopisteitä. Lohjan liittymisestä Hinku-verkostoon (ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöiden verkosto) tulee tänä vuonna kuluneeksi 10 vuotta. Viimeiseen 10 vuoteen on mahtunut paljon ilmastotoimia, mutta jatkossa asian eteen on tehtävä yhä enemmän panostuksia samalla profiloituen yhä enemmän ilmasto- ja kiertotalouskunnaksi. Lohjan kaupunki on panostanut energiatehokkuuteen viime vuosina aktiivisesti mm. huomioimalla energiatehokkuuden mahdollisuudet uudisrakentamisesta. Lohjan kaupungin omia työntekijöitä neuvotaan aktiivisesti säästämään energiaa työpaikoilla sekä kotioloissa. Viime vuosina Hinku-toiminnan rinnalle on noussut yhä tärkeimpänä näkökulmana kiertotalouden huomioiminen eri palveluissa. Hinku- tai kiertotaloushankkeissa kyse ei ole vain kaupungin omista ratkaisuista. Tarkoitus on etsiä, tukea ja kannustaa asumisen, liikenteen sekä yritystoiminnan uusia ratkaisuja. Nyt on varmaakin jo kaikille selvinnyt,
että kaikilla aloilla on saatavissa suoraa kustannus- ja energiansäästöä sekä uutta kilpailuetua panostamalla vihreään siirtymiseen ja kiertotalouteen. Omilla valinnoilla meistä jokainen voi vaikuttaa asuinkustannuksiinsa sekä alueemme asuinviihtyvyyden lisäksi siihen, millainen meidän oma kaupunkimme on, olemmeko kestävän kehityksen mukaisesti rakentunut energiatehokas asuinympäristö.
Kutsun Lohjan omakotiasujat mukaan järkevän kiertotalouden ja energiatehokkuuden talkoisiin. Paljon vihjeitä ja malleja on jo saatavissa eri lähteistä. Kiertotalous ja Hinku-hankkeen puitteissa tulemme jatkossa yhä aktiivisemmin kehittämään Lohjan vetovoimaisuutta myös nämä näkökulmat huomioiden.
Toivotan nopeasti alkavaa lumetonta kevättä ja nauttikaa 700-vuoden juhlatilaisuuksista.

Omakotiasuja sähkömarkkinoiden keskiössä

Minulla on itselläni sähkömarkkinoiden kaksoisrooli. Sähkömarkkinoiden ruohonjuuritasolla olen aktiivinen sähkömarkkinatoimija omakotitalossani Tuusulassa ja vapaa-ajan asunnossani Sysmässä: sähkölämmitystä, lämpöpumppuja, lämminvesivaraajia, sähköautoja ja aurinkosähkön tuotantoa. Toisaalta työssäni Fingridissä tarkastelen sähkömarkkinoiden toimintaa ylätasolla Euroopassa ja Suomessa.
Kun sähkömarkkinat avattiin kilpailulle 1990-luvun puolivälissä, keskeisenä ajatuksena oli parantaa kuluttajien asemaa ja nostaa kuluttajat sähkömarkkinoiden keskiöön. Sähkömarkkinat ovatkin toimineet kuluttajien hyväksi lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Kuluttajan näkökulmasta tärkein mittari markkinoiden toimivuudesta on ollut edullinen sähkön hinta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sotki kaiken: hinnat nousivat hurjiksi ja puhuttiin jopa sähköpulan mahdollisuudesta. Sähkömarkkinat välittivät sähkön hinnan muodossa meille kaikille viestin äärimmäisen poikkeuksellisesta tilanteesta. Vastaavalla tavalla markkinat korjasivat tilanteen nopeasti, kun sähkön käyttäjien aktiivisuuden ja leudon sään avittamina sähkön tuotannon perustekijät ja hinnat saatiin normalisoitua. Pitkälti kyse oli Venäjän aiheuttamasta kaasun niukkuudesta kaikkialla Euroopassa.
Sähköllä on valoisa tulevaisuus
Tunnelin päässä on kuitenkin valoa – ja paljon! Suomi investoi hyvää vauhtia uuteen

sähköntuotantoon, joka tulee Olkiluoto 3 jälkeen perustumaan kasvavalle tuulivoimalle. Suomi on pian sähköntuotannossa vuositasolla omavarainen ja jatkossa meillä riittää sähköä jopa vietäväksi naapurimaihin. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt lähestyvät hyvää vauhtia nollaa. Tuulivoima aiheuttaa sähkön hintaan suurta vaihtelua, mutta sähkön keskihinta painuu kohti sotaa edeltänyttä hintatasoa. Kun tähän lisätään vielä sähkön korkea toimitusvarmuus, paketti on kuluttajan kannalta upea: tarjolla on luotettavaa, edullista ja puhdasta sähköä!
Omakotiasujan näkökulmasta sähköjärjestelmän kehitys tarkoittaa sitä, että kuluttaja astuu toden teolla markkinoiden keskiöön. Ja me kaikki voimme itse tehdä valintamme. Osa kuluttajista haluaa varmasti jatkossakin ostaa sähköä kiinteällä hinnalla ja se onnistuu, kun sähkön johdannaismarkkinat toipuvat sodan aiheuttamasta shokista. Toisaalta aktiiviset omakotiasujat haluavat hyödyntää lisääntyvää sähkön hinnan vaihtelua ja alentaa tällä tavoin sähkölaskuaan. Sähkömarkkinoilla tulee jatkossa olemaan yhä enemmän alennusmyyntejä, joita kuluttajan on helppo hyödyntää. Aktiiviset kuluttajat valitsevat niin sanotun ”pörssisähkön”, jossa sähkön hinta vaihtelee tunneittain – jatkossa jopa 15 minuutin välein. Sähkön kulutuksen ajoittamisesta saatiin menneen talven aikana oppia, kun monet kuluttajat siirsivät kulutustaan pois kalliiden tuntien ajoilta Fingridin Tuntihinta-sovellusta hyödyntäen.
Kirjoittaja on kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja ja omakotiasuja, joka tuottaa sähköä aurinkopaneeleilla omakotitalossa ja vapaa-ajan asunnolla. Omakotiasujille mahdollisuuksia sähkön hinnan vaihteluiden hyödyntämiseen tarjoavat sähkölämmitys, lämpöpumput ja lämminvesivaraaja. Sähköauton lataus voidaan tehdä silloin, kun sähkö on edullista – jonottamatta omasta latausasemasta. Aurinkopaneelit tarjoavat omakotiasujalle mahdollisuuden tuottaa sähköä itse. Paikallisesti tuotettua sähköä kannattaa käyttää itse mahdollisimman tehokkaasti. Kuluttajan ei tarvitse jatkuvasti seurata sähkön hintaa, vaan kaikkea tätä hoitavat helppokäyttöiset automaatiojärjestelmät, joita on jo markkinoilla ja lisää on tulossa. Vaikka mennyt talvi onkin ollut vaikea monelle sähkönkäyttäjälle, tulevaisuus näyttää erittäin valoisalta omakotiasujan näkökulmasta.
ry
Pientaloasukkaat ovat hybridilämmittäjiä
Näinä aikoina pientaloasukkaita kiinnostaa entistä enemmän energian säästäminen ja kustannukset. Kiinnostus eri lämmitysmuotoihin ja niiden uudistamiseen on lisääntynyt.

Omakotiliitto oli mukana viime syksynä toteutetussa Suomalaiset kodit ja energian hinta -kyselyssä, joka toteutettiin yhdessä Aalto-yliopiston, Vaasa ETT Oy:n ja ORSI-hankkeen kanssa. Kysely välitettiin Omakotiliiton jäsenille ja vastauksia tuli lähes 4800. Kotitalouksilta kysyttiin mm. energian hinnasta, hintamuutosten vaikutuksesta omaan talouteen ja mitä energiansäästötoimenpiteitä on tehnyt tai suunnittelee tekevänsä. Yli puolet vastaajista suunnitteli jotain energiatehokkuus- tai lämmitystaparemonttia.
Tuloksia esiteltiin maaliskuun alussa myös
eduskunnan asumisasioiden verkoston ensimmäisessä tapahtumassa. Verkosto perustettiin lokakuussa 2022 Omakotiliiton aloitteesta.
Tuloksista kävi ilmi, että suomalaiset omakotitaloasukkaat ovat pääsääntöisesti hybridilämmittäjiä. Lämmitysmuotojen yhdistelmiä havaittiin valtava määrä, yli 165 erilaista. Suurimmalla osalla, eli jopa 88 prosentilla, oli vähintään kaksi eri lämmityslähdettä. Yleisin yhdistelmä lämmitystapana oli puu- ja sähkölämmitys sekä ilmalämpöpumppu (1001 kpl), toiseksi yleisin puu- ja sähkölämmitys (413 kpl) ja kolmanneksi suosituin puulämmitys ja maalämpöpumppu (234 kpl). Vain 2–3 prosentilla kotitalouksista oli yhden energiajärjestelmän kotitalous, heistäkin suurin osuus oli maalämmöllä lämmittäjiä.
Pientalojen energiamurros näyttää myös
CITY KYLPYHUONEKALUSTEET UUDIS- JA KORJAUSRAKENTAMISEEN
Monipuolinen valikoima ammattirakentajalle työmaan rytmissä.
Laaja kokovalikoima aina pienestä 40 cm allaskaapista 100 cm leveään, kahdella eri syvyydellä. Pyykkikaappi täydentää kokonaisuuden.
Väreinä modernit, aikaa kestävät valkoinen ja tumma tammi.
Vakiona täysin aukeavat soft-close laatikostot ja 5 vuoden takuu.

Valmiiksi kasatut kalusteet toimitetaan työmaarytmissä, ja ne on nopea asentaa.
olevan pitkällä, sillä 77 prosentilla vastaajista oli jo jokin uusiutuvaan energiaan pohjautuva järjestelmä, kuten maa- tai ilmalämpöpumppu.
Monimuotoinen lämmitysjärjestelmä on pientaloasukkaiden valttikortti ja parantaa kotitalouden resilienssiä. Näin ei olla yhden energianlähteen varassa. Suomalaiset pientaloasukkaat näyttävät olevan edelläkävijöitä kotinsa lämmittämisessä.
Lämmitys lämpöpumppuistuu.
Polttoon pohjautuvasta lämmityksestä tulee merkittävä määrä Suomen hiilidioksidipäästöistä. Fossiilisten polttoaineiden käytöstä, mutta pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineiden polttamisesta, on päästävä eroon ilmastomuutoksen taltuttamiseksi. Suomen olosuhteissa hyvin usein toimivin ja kannattavin ratkaisu polttovapaaseen siirtymään ovat lämpöpumput. Ne pystyvät sähköenergian avulla hyvin tehokkaasti hyödyntämään ympäristön alhaisiakin lämpöjä ja hukkalämpöjä niin lämmitykseen kuin jäähdytykseenkin. Suomen 1,4 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä
Suomessa alan kasvu 50 %, EU kolminkertaistamassa lämpöpumppukannan vuoteen 2030
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan vuonna 2022 myytiin 200.000 lämpöpumppua. Kokonaismäärän kasvu oli yli 50 %. Lämpöpumppujen tulevaisuuden näkymät ovat vielä hurjemmat. RePowerEU-suunnittelemassa EUn lämmityksen riittävään sähköistämiseen vuonna 2030 tarvitaan 60 miljoonaa lämpöpumppua. Euroopan nykyisen 20 miljoonan lämpöpumpun kannan kolminkertaistaminen kahdeksassa vuodessa kuulostaa haastavalta.
Suomi, kuten muutkin Pohjoismaat, ovat pitkällä etumatkalla verrattuna Keski-Euroopan maihin, mutta täälläkin vauhti kiihtyy. Suomessa lämpöpumppuinvestointeja tullaan tällä vuosikymmenellä tekemään noin 10 miljardilla. Noilla investoinneilla lämpöpumppujen määrä saadaan nousemaan yli 2 miljoonaan kappaleeseen.
Vinkkejä hankinnasta, käytöstä ja huollosta
Omakotiasukas hankkii lämpöpumpun alentamaan sähkö- tai energia laskua ja saa kesäaikaisen jäähdytyksen kaupan päälle.
Kerros- tai rivitaloasukkaan lähtökohdat ilmalämpöpumpun hankkimiselle ovat erilaiset kuin omakotitaloasukkaan. Osakehuoneistossa pumppua ei yleensä tarvita lämmittämiseen, sillä lämmityskuluista vastaa taloyhtiö. Ilmalämpöpumpun asentamiselle pitää joka tapauksessa saada taloyhtiön lupa.
Lämmitystapa ja pumpputyyppi vaikuttavat hyötyyn
Ilmalämpöpumpusta ei ole talon ainoaksi lämmönlähteeksi, sillä kovimmilla pakkasilla tehontuotto laskee eikä lämpö leviä tasaisesti kaikkialle sisätiloihin. 30 asteen pakkasella pumppu kuluttaa jo lähes yhtä paljon energiaa kuin tuottaa, eli sen energiatehokkuus on samaa tasoa kuin tavallisessa sähköpatterissa. Nykyiset ilmalämpöpumput kuitenkin toimivat hyvin -30 C lämpötilassa eikä niitä kannata pysäyttää tuolloinkaan.
Parhaiten ilmalämpöpumppu toimii lisälämmitysmuotona talossa, jossa on suora sähkölämmitys. Sähköpattereissa on termostaatit, joilla huonelämpötilaa on helppo ja nopea säätää ja niiden asetuslämpötilan voi helposti laittaa alemmaksi kuin lämpöpumpun asetusarvon kaukosäätimestä. Esimerkiksi varaava lattialämmi-
toiminnanjohtaja
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

tys reagoi säätöihin hitaasti, puolen vuorokauden tai vuorokauden viiveellä. Ilmalämpöpumpun käyttö varaavan lämmityksen kanssa vaatii siis enemmän ennakointia ja kokeilua, jotta pumpusta saa parhaan hyödyn irti.
Kannattako ilmalämpöpumppuinvestointi?
Ilmalämpöpumpun hintahaarukka on nyt noin 1 700–2 700 euroa sisältäen verot ja asennuskulut. Asennuksesta saa kotitalousvähennyksen. Hintaeroja selittävät ominaisuudet ja tietysti asennushinta on myös tapauskohtainen.
Hankinnan kannattavuus riippuu tietysti paljon siitä, paljonko kuluttaja maksaa sähköstään. Ilmalämpöpumppu säästää sähköläm-
Pumpun oikea valinta, käyttö ja huolto tärkeää
mitystalossa vuodessa tyypillisesti 5 000 kilowattituntia sähköä. Jos sähköstä maksaa 20 senttiä kilowattitunnilta, säästö on tonni vuodessa eli tuossa tapauksessa investointi maksaa itsensä takaisin parissa vuodessa. Omakotitalon jäähdytys kuluttaa muutaman kymmenen euroa kesässä, joten se ominaisuus tulee käytännössä kaupan päälle.
Asentajalla, käytöllä ja huollolla on enemmän väliä kuin pumpulla
Laitteiden SCOP- ja muita arvoja enemmän kannattaa kiinnittää huomiota toimittavaan yritykseen sekä laitteen oikeaoppiseen käyttöön. Kun laitteen ostaa asennettuna, on ainakin yksi vastuullinen sopimuskumppani, joka vastaa siitä, että laite on oikein sijoitettu ja asennettu ja soveltuu Suomen olosuhteisiin.
Pumppu vaatii jonkun verran huoltoa käyttäjältä. Sisäyksikön suodattimet on hyvä imuroida kuukausittain, ja talvisin kannattaa tarkkailla, ettei ulkoyksikköön ole keräytynyt jäätä ja ettei ulkoyksikön alla oleva jääkeko ole kasvanut niin korkeaksi, että se estää sulatusveden poistumisen ulkoyksikön pohjasta. Joskus, harvoin, ulkoyksikkö saattaa keräytyä jäätä esimerkiksi poikkeuksellisten keliolosuhteitten takia. Tuolloin pumppu pitää pysäyttää ja sulattaa jää ulkoyksiköstä lämpimällä vedellä.
Lämmityskäytössä pumppua kannattaa huudattaa. Mitä suurempi pyörimisnopeus puhaltimessa, sitä tehokkaammin pumppu ottaa energiaa ulkoilmasta ja levittää sitä sisätiloihin. Eli mitä enemmän pumppu kuluttaa, sitä suurempi säästö.
Vesikiertotaloon useita vaihtoehtoja
Jos pientalossa on vesikiertoinen keskuslämmitys, markkinoilla on ilmalämpöpumppua tehokkaampiakin lämpöpumppuvaihtoehtoja. Vanhoihin taloihin voidaan asentaa maalämpöpumppu tai ilma-vesilämpöpumppu. Uusiin taloihin sopii myös poistoilmalämpöpumppu. Yhteistä niille on, että ne lämmittävät tyypillisesti talon lämmitys- ja käyttövettä siirtämällä energiaa poisto- tai ulkoilmasta tai maaperästä.
Maalämpö on suosituin, uusissa pientaloissa sen valitsee noin joka toinen lämmittäjä. Sen ympärivuotinen hyötysuhde paras. Maalämpöremontti maksaa töineen helposti yli 20 000 euroa. Noin kaksi kolmannesta lämpöenergiasta saadaan maaperästä, loput tuotetaan sähköllä.
Ilma-vesilämpöpumppu maksaa asennuksineen 12 000–16 000 euroa. Talvella lämmityksessä tarvitaan tukijärjestelmää. Silloin lämpöä tuotetaan esimerkiksi ilma-vesilämpöpumpun omilla sähkövastuksilla. Pumppu voidaan asentaa myös vanhan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän rinnalle.
Poistoilmalämpöpumppu, joka sisältää lämpöpumpun, varaajan, ilmanvaihtolaitteen maksaa 10 000–12 000 euroa. Järjestelmää ei yleensä hankita vanhoihin taloihin, koska jälkikäteen asentaminen edellyttää mittavaa ilmanvaihtoremonttia. Uusissa omakotitalokohteissa sen valitsee noin joka viides lämmittäjä.
Myydyt lämpöpumput vuosittain, 196.000 kappaletta (2022)
Myydyt lämpöpumput vuosittain, 196 000 kappaletta (2022)
kpl

TALOUDEN JA ASUMISEN










OTA ASIANTUNTIJA AVUKSESI ERI ELÄMÄN VAIHEISIIN.
Edunvalvontavaltakirjassa voi kirjata omistamaansa asuntoon liittyviä määräyksiä
Edunvalvontavaltakirjalla on mahdollisuus määrätä oma nimetty henkilö hoitamaan asioita, mikäli ei itse pysty tai jaksa enää huolehtia niistä. Edunvalvontavaltakirjassa määritellään paljon erilaisia käytännön asioita, joita nimetty henkilö eli valtuutettu voi hoitaa. Käytännön kysymysten lisäksi on tärkeää miettiä miten toimia omistamansa asunnon suhteen, mikäli ei pysty enää asumaan siellä. Voiko asunnon esim. myydä tai vuokrata ja kenellä on näihin toimenpiteisiin oikeus. Nämä määräykset voi ja tulee kirjata edunvalvontavaltakirjaan. Valtakirjassa on myös mahdollisuus antaa valtuutetulle oikeus luopua asuntoon liittyvästä hallintaoikeudesta, mikäli valtuuttaja ei enää pysty sitä käyttämään.
Testamentin ja perukirjan sisällöllä voi vaikuttaa perintösuunnitteluun ja verotukseen
Jokaiselle on omat syynsä miksi testamentti kannattaisi tehdä; halutaan määrätä omaisuutta nimetylle henkilölle, huomioida lapsenlapsia, taata kesämökin säilyminen suvussa, saada verosäästöjä jne. Koska syyt ovat moninaisia, on tärkeää käyttää apuna perintöasioihin erikoistunutta lakimiestä, varmistuakseen siitä että dokumentoitu asiakirja vastaa haluttua lopputulosta. Asiantuntijan tapaamisessa on mahdollisuus käy-
dä asiat yksityiskohtaisesti ja syvällisesti lävitse yllätysten välttämiseksi. Tällöin viimeistä tahtoa koskevat määräykset ja varsinkin niiden perusteet ovat selviä ja voi olla rauhallisin mielin.
Perukirjaan kirjataan vainajan varojen ja velkojen lisäksi myös tieto testamentista.
Perukirjassa otetaan kantaa myös moniin asioihin, joilla on vaikutusta lesken asemaan sekä perintöverotukseen. Perukirja on muutakin kuin vainajan viimeinen veroilmoitus. Perukirjassa kirjatut arvot tulevat vaikuttamaan kuolinpesän omaisuuden myynnin verotukseen eli luovutusvoittoveron suuruuteen. Monesti leski pidättää hallintaoikeuden puolisoiden yhteiseen asuntoon, jolloin perilliset maksavat vähemmän perintöveroa. Asiaa kannattaa kuitenkin pohtia sillä voi olla että asumisolosuhde ei ole toimiva leskelle ja asunto joudutaan tulevaisuudessa myymään. Myynti taas edellyttää sitä, että leski luopuu hallintaoikeudesta, jolloin joudutaan miettimään leskelle mahdollista maksettavaa korvausta ja perillisten saamaa etua perintöverotuksessa. Hallintaoikeuden pidättäminen voi olla järkevää myös määräajaksi.
Muista tehdä ositus avioliiton
purkautuessa
Perunkirjoituksen yhteydessä tulee usein yllätyksenä kysymys siitä onko vainajan mahdollisten ex-puolisoiden kanssa tehty eron yhteydessä ositus. Mikäli ositusta ei ole aikanaan tehty kirjallisesti, joudutaan olemaan yhteydessä ex-puolisoon
sen selvittämiseksi onko hänelle mahdollisia vaatimuksia vainajan kuolinpesän suhteen. Tämä sen vuoksi, että puolisoiden solmiessa avioliitto syntyy heille ns avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioliiton purkautuessa tulee puolisoiden omaisuus jakaa eli selvittää kummankin varat ja velat ja tehdä laskelma siitä onko jompikumpi varakkaampi. Tällöin varakkaampi joutuu maksamaan tasinkoa eli hyvitystä ellei ole tehty avioehto tai ole olemassa muuta rajoitusta.







Takasta on tullut myös sisustuselementti
Takan ulkonäöllä on vaikutusta takan valintaan ja nykyään selkeälinjaiset takat ovat suosittuja. Takan energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden tärkeys on kasvanut ja myös kodin huoltovarmuuden parantamiseen on alettu kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Luonnonmateriaalin käyttö sisustuksessa on lisääntynyt samoin kuin kestävyyden vaatimus. Sisustuksessa panostetaan laatuun, kotimaisuuteen ja hyvinvointiin. Yhdistämällä luonnon omia elementtejä, saadaan aikaan tiloja, jotka ovat tyylikkäitä sekä syvästi rauhoittavia.
Kiven, puun ja tulen kauneus luo lämpöä kokonaisuuteen. Luonnonmateriaalien käyttäminen tuo tilaan hyvinvointia ja jaksamista lisäävän harmonisen ja tasapainoisen kokonaisuuden.
Panostus energiatehokkuuteen ja huoltovarmuuteen
Takan ulkonäkö vaikuttaa takan valintaan - selkeälinjaiset takat ovat suosittuja - myös takan energiatehokkuuden ja ympäristöys-
tävällisyyden merkitys on kasvanut. Lisäksi kodin huoltovarmuuden parantamiseen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Ajatellaanpa vaikka useiden päivien kestäviä sähkökatkoja. Sähkön puuttuessa lämmön saanti ja ruoan valmistus vaikeutuvat. Varaava takka tukee muita lämmitysmuotoja ja sillä voi tuottaa jopa puolet kodin lämmitykseen tarvittavasta energiasta, säästää sähköä ja lisätä maalämpöpumpun käyttöikää.
Ekosuunnitteluasetuksen täyttävissä takoissa energiatehokkuus on hiottu huippuunsa ja lisävarusteena saatavat automaattiset paloilmanohjausratkaisut auttavat käyttämään takkaa mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Aikaa kestäviä sisustusratkaisuja

Tilojen odotetaan kestävän aikaa ja näyttää modernilta pitkään. Esimerkiksi sauna, joka voi toimia meditaatiotilana pelkän saunomisen lisäksi. Jos saunassa ei käytetä suojakaiteita alhaisen pintalämpötilan kiukaat ovat sinne hyvä ratkaisu.
Vuolukivi on erinomainen materiaali takkoihin, kiukaisiin ja erilaisiin pintoihin, koska se varaa lämpöä tehokkaasti ja luovuttaa sitä hitaasti.
Tulisija on sähköstä
riippumaton energiatehokas lämmönlähde

Monet ottivat viimeistään vuoden takaisen energiakriisin seurauksena käyttöönsä aktiivisemmin kodissaan olevan tulisijan. Tulisija onkin sähköstä täysin riippumaton lämmönlähde, jonka avulla voi taata oman kotinsa huoltovarmuuden poikkeustilanteissakin.

Tulisija on myös erinomainen vaihtoehto tukilämmitysmuotona erilaisissa hybridijärjestelmissä esimerkiksi lämpöpumppujen yhteydessä. Kolmessa neljästä viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetussa omakotitalossa on tulisija. Energiakriisin ja huoltovarmuuden ohella tärkeimpiä syitä tulisijan hankkimiseen ovat säännöllinen lämmitys talvikuukausien aikana, lämmitys huippupakkasten aikana ja tunnelman luominen (Taloustutkimus 2022).
Säännöllinen huolto tarpeen
Tulipesät, hormit ja piiput vaativat säännöllistä huoltoa, että taataan niiden paloturvallinen, ympäristöystävällinen ja energiatehokas käyttö. Nuohooja tulee kutsua paikalle nuohoamaan vakituisen asunnon tulisijat vähintään kerran vuodessa ja taas vapaa-ajan asunnon vähintään kerran kolmessa vuodessa. On kuitenkin huomattava, että mikäli mökillä on enemmän aikaa vuodesta ja samalla käyttää tulisijoja ahkerammin, niin silloin nuohousväliä tulee tihentää.
Viimeisin syksy osoitti, että monilla paikkakunnilla nuohoojien työjonot saattoivat olla useiden kuukausien mittaisia. Monelle onkin saattanut syntyä käsitys siitä, että nuohous olisi tilattava aina syksyllä ennen lämmityskauden alkua eikä esimerkiksi talvella tai keväällä. Näin keväällä kuitenkin nuohoojan saa kotiinsa varmasti ilman kiireaikojen odotteluaikoja. Samalla lämmityskauden vielä jatkuessa tulisijan nuohouttamalla saa energiatehokkuutta parannettua samalla kertaa roimasti. On myös helppoa lähteä uuteen lämmityskauteen taas syksyllä, kun tulisija on valmiina lämmittämistä varten eikä tarvitse odotella nuohoojan käyntiä erikseen.
Tulisijan käyttäjän on esimerkiksi puukiukaiden osalta hyvä muistaa tyhjentää tuhkaluukku säännöllisesti. Kiuas ottaa paloilman tuhkalaatikon kautta ja jotta kiuas polttaisi puut tehokkaasti hyödyntäen kaiken lämmön, tulisi tuhkat tyhjentää aina ennen jokaista käyttökertaa. Jos tuhkalaatikko pääsee täyttymään, niin palaminen ei saa tarvittavaa happea ja puut eivät pala niin puhtaasti kuin mahdollista. Lisäksi säännöllinen tuhkien tyhjennys säästää arinaa ja siten arinan käyttöikä pitenee. Tulisijasta poistettu tuhka tulee siirtää kannelliseen ja paloturvallisesti sijoitettuun metalliastiaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tuhkan täytyy olla täysin jäähtynyttä ennen kuin sitä alkaa siirtämään sekajätekierrätykseen.
Omilla lämmitystavoilla on väliä Kuiva ja puhdas puuaines palaa kaikista puhtaimmin sekä päästöttömimmin kotien tulisijoissa. Lisäksi kannattaa kiinnittää huomio siihen, että polttopuita säilytetään oikein sateelta ja kosteudelta suojattuna. Puut on hyvä tuoda sisälle taloon jo vaikkapa edellispäivänä ennen lämmityksen aloittamista, jotta ne ovat varmasti kuivia tulipesään laitettaessa. On myös tärkeää huomioida, että veto-olosuhteet ovat riittävät tulisijassa ja panoskoko lämmityskerralla on tulisijaan sopiva. Palamisilmalle pitää jättää tilaa tulipesässä, jotta palaminen on energiatehokasta ja samalla tuottaa vähemmän päästöjä. Hyvänä lämmityssääntönä voidaan pitää enimmillään kahta pesällistä klapeja per lämmityskerta.
Tulipesiin eivät kuulu minkäänlaiset jätteet tai roskat. Ne aiheuttavat paljon päästöjä palaessaan ja samalla vahingoittavat tulipesää ja muodostavat hormiin ylimääräistä palamisjätettä, joka pahimmillaan voi johtaa nokipaloon hormissa. Kaikki muu kuin kuiva puu aiheuttaa myös ympäristöön mittavampia savuhaittoja. Tulisijavalmistajien ohjeita noudattamalla saat omasta tulisijastasi irti
parhaan energiatehokkuuden. Myös nuohoojalta voit kysyä vinkkejä oman tulisijasi käyttöön liittyen. Samalla jos pohdit esimerkiksi tulisijan korjausta tai uusintaa energiatehokkaammaksi, niin nuohoojalta kannattaa kysyä vinkkejä asiaan. Näin säästät sekä ympäröivää ympäristöä että energialaskuasi.
Talven jälkeen kannattaa tarkistaa kattoturvalaitteet
Kiinteistönomistaja on vastuullinen oman kiinteistönsä kattoturvalaitteiden eli tikkaiden ja kulkutasojen käyttöturvallisesta kunnosta. Kattoturvalaitteiden, kuten tikkaiden, puutteet ja viat aiheuttavat vuosittain 50–60 tapaturmaa nuohoojille. Selvitimme tänä talvena nuohoojilta vaaratilanteiden aiheuttajia kattotyössä. Kyselyyn vastanneista puolet sanoi lapetikkaiden katolla aiheuttavan vaaratilanteita kaikista eniten. Monesti lapetikkaiden kiinnitykset ovat puutteelliset tai pahimmassa tapauksessa lapetikkaat eivät ole kiinni katossa ollenkaan, vaan ne on vain käännetty harjan yli. Kattoturvalaitteiden säännöllinen kunnon tarkistaminen on myös itse asukkaalle turvallisuuden kannalta tärkeää, kun tulee tilanteita, jolloin katolla on käytävä. Mikäli katolle on asennettu aurinkopaneeleita, niin niistä olisi hyvä varoittaa nuohoojaa etenkin talviaikaan, jotta yllättäviä tilanteita ei satu niistä johtuen.
KATOT JA RÄNNIT.
Paikallisten asentajien takuutyönä.
Tilaa maksuton kuntotarkastus. Mene vesivek.fi/kuntoarviot tai soittele. Takuulla vastataan.
Vuokrakoneet kaikkeen rakentamiseen ja remontointiin
Lohjalta omakotiyhdistyksen jäsenille vuokraukset jäsenetuhintaan
Tervetuloa palvelevaan rakennuskonevuokraamoon!
Ramirent Lohja


Levysepäntie 4
08150 Lohja
Puh. 020 750 2590
www.ramirent.fi

PIENIIN JA SUURIIN HANKINTOIHIN
Maatalous oneet Varaosat
HANKKIJA LOHJA INKOONTIE 21 • PUH. 010 76 83210
AVOINNA MA-PE 8-17 (4.4.-26.6. klo 8-18) LA 9-14 (su 1.5 -26.6 11-15) (Puh. hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min alv. 24 %)

HANKKIJA LOHJA INKOONTIE 21 • PUH. 010 76 83210


AVOINNA MA-PE 8-17, LA 9-14 2.5.-22.6.: MA-PE 8-18, LA 9-15 ja SU 10-15 (Puh. hinta 8,35 snt/puh. + 12,09 snt/min. alv. 24 %)
Omakotitalkkari auttaa
Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen omakotitalkkaripalvelu on tarkoitettu iäkkäille ja muuten erityisesti apua tarvitseville omakotiyhdistyksen jäsenille.
Palveluun kuuluvat tavanomaiset koti- ja puutarhatyöt, esimerkiksi polttopuiden pilkkominen, nurmikon hoitaminen, pensaiden leikkaaminen, haravoiminen, lumityöt, siivoaminen, asioiminen ja pienimuotoiset kunnostustyöt. Työt suoritetaan asiakkaan aineilla, välineillä ja työkaluilla.
Omakotitalkkari ei kiipeä katolle eikä puihin, ei kaada suuria puita eikä käytä irtotikkaita työskentelyalustana. Sähkö- ja putkityöt kuuluvat luvanvaraisiin töihin, joten niitä ei omakotitalkkari voi tehdä.


Omakotitalkkarin palvelusta veloitetaan 10 €/ tunti sekä matkakorvaus 0,53 €/km. Palvelun vähimmäisaika on kaksi tuntia. Kotona tai vapaa-ajan asunnossa teetetty työ on kotitalousvähennyskelpoista.
Omakotitalkkarin palvelut varataan suoraan talkkarilta arkisin klo 9 – 15 numerosta 044 966 4743.
Omakotitalkkarin työtä ohjaa Paula Tuominen, jonka tavoittaa arkisin numerosta 050 362 2356. Hänelle voi välittää saadusta palvelusta niin ruusuja kuin risujakin.
Puutarhaneuvoja/tiedottaja MTi Biolan Oy
Entistä useampi haluaa hoitaa puutarhaansa mahdollisimman ekologisesti. Kotipuutarhoissa mietitään entistä enemmän ekologisuutta ja monimuotoisuutta. Suunta on karuista kivipihoista ja laajoista nurmialueista kohti hoidetun rehevää, monilajista ja koko eliöyhteisön huomioonottavaa puutarhanhoitoa.
Kukkapenkin kevätsiivous onnistuu ilman haravaa
Lumen alta paljastuneiden kukkapenkkien siistiminen aloitetaan leikkaamalla talven törröttäneet kuivat kukkavarret pois. Ne joko silputaan kukkapenkin pinnalle tai viedään kompostiin. Syksyllä kukkapenkkiin jääneet kuivat lehdet saa jättää haravoimatta.
– Jos vuosittain kukkapenkin rapsuttelee puhtaaksi kaikesta kuolleesta kasviaineksesta, vähitellen maa köyhtyy, tiivistyy ja pieneliöiden määrä vähenee. Mutta kun kuolleet lehdet ja kukkavarret jäävät mullan pinnalle, madot ja muut pieneliöt hajottavat ne humukseksi. Näin maa säilyy multavana ja kuohkeana, vinkkaa Biolanin puutarhaneuvoja Riikka Kerttula
Kuivien lehtien ja muun karikkeen päälle ripotellaan lannoitetta. Typpipitoinen lannoite, kuten kanankakkarakeet, herättää kasvit kasvuun, mutta myös nopeuttaa mullan pinnalle jääneiden kuivien lehtien hajoamista.
Lannoituksen jälkeen kukkapenkin pinnalle levitetään vielä ohut kerros uutta multaa tai kompostia katteeksi. Näin istutusalue siistiytyy ja maahan saadaan uutta humusta. Kierrätysraaka-aineista valmis-
Näin teet puutarhan kevätkunnostuksen ekologisesti
6 vinkkiä kestävämpään puutarhanhoitoon
Toukokuun alkupuoli on hyvä aika siistiä kukkapenkit ja lannoittaa pensaat, puut, perennat ja nurmikko uuteen kasvuun. Puutarhaneuvojan vinkeillä suoriudut kevätaskareista helposti ja ekologisesti.
tettu turpeeton multa on ekologinen valinta.
Suosi
kotipuutarhassa kierrätyslannoitteita
Keväällä kaikki monivuotiset kasvit, niin perennat, marjapensaat, omenapuut kuin nurmikkokin, lannoitetaan typpipitoisella lannoitteella. Siitä ne saavat voimaa uuteen kasvuun. Mutta ei ole aivan sama millä kasvinsa lannoittaa.
− Kun halutaan hoitaa puutarhaa ekologisesti, valitaan orgaaninen kierrätyslannoite. Tällaisia ovat esimerkiksi kanan tai hevosen lannasta valmistetut lannoitteet. Lannoitusvaikutuksen lisäksi ne parantavat maata nostamalla maan humuspitoisuutta ja aktivoimalla maan hyödyllisiä pieneliöitä. Multavassa ja hyvinvoivassa maassa viihtyvät myös kasvit, kertoo puutarhaneuvoja Riikka Kerttula.
Teollisten lannoitteiden lisäksi typpipitoisia orgaanisia lannoitteita ovat esimerkiksi kotipihalta saatava ruohosilppu tai nokkoskäyte.
Jätä osa nurmikosta leikkaamatta
Nurmikon kevätsiivoukseksi riittää talven aikana nurmikolle pudonneiden oksien ja käpyjen poistaminen. Kuivaa ruohoa ei tarvitse haravoida pois, pieneliöt kyllä hajottavat sen vähitellen.
Keväällä nurmikko lannoitetaan. Vahvassa kasvussa oleva nurmikko säilyy tasaisen kauniina ja kestää kulutusta.
Lyhyeksi leikattu nurmikko on hyvä alueilla, joissa kuljetaan, pelataan ja leikitään, mutta valitettavasti se ei tarjoa hyönteisille ruokaa tai lisääntymispaik-
koja. Siksi laajat nurmialueet vähentävät puutarhaluonnon monimuotoisuutta. Kun haluat lisätä monimuotoisuutta, jätä osa nurmikosta leikkaamatta tai muuta se luonnon niityksi.
Tärkeät hyönteiset
– Hyönteisten väheneminen haittaa luonnonkasvien lisääntymistä, mutta yhtä lailla puutarhassa esimerkiksi herukat, mansikat, omenat ja pensasmustikat tarvitsevat hyönteisiä pölyttämään kukkia, jotta muodostuisi satoa. Kukkiva puutarha on pölyttäjien mieleen. Rakennetussa ympäristössä pienilläkin teoilla on suuri merkitys luonnon monimuotoisuuden lisäämisessä, kannustaa Biolanin Kerttula.
6 vinkkiä kestävämpään
puutarhanhoitoon:
1. Istuta runsas ja kerroksellinen puutarha, jossa ei ole paljasta mullosta.
2. Vähennä haravointia ja anna pieneliöiden hajottaa kasvijätettä humukseksi.
3. Jätä osa nurmikosta leikkaamatta ja anna luonnonkasvien kukkia hyönteisten ravinnoksi.
4. Kompostoi omalla pihalla ja toteuta näin paikallista ravinnekiertoa.
5. Suosi orgaanisia lannoitteita, jotka lisäävät maan multavuutta.
6. Lisää biohiiltä maahan tai kompostiin. Biohiili aktivoi pieneliöitä, parantaa maan rakennetta ja varastoi sekä vettä että ravinteita kasvien käyttöön.

Puutarha-assistentin ihana elämä
”Mihin veit juolavehnät ja muut monivuotiset rikkakasvit”, kysäisi mies töistä palattuaan.
Olin koko päivän huhkinut kesämökkimme kasvimaalla. Omasta mielestäni olin tehnyt ison työn kitkemällä koko läänin. Odotin pientä kiitosta, en tylyä kysymystä.
”Kompostiin, tietenkin”, vastasin yksioikoisesti.
Mies, innokas harrasteviljelijä, huokaisi syvään. ”No just. Useat rikkakasvit ovat monivuotisia.
Ne pitää hävittää eikä viedä kompostiin. Muuten ne palautuvat pellolle.”
Tässä kulkee rajani, ajattelin. Rikkaruohoja en rupea lajittelemaan. Kitke tästedes ihan itse.
Toisin kävi. Kiukku laantui ja nykyisin kitken kahden ämpärin taktiikalla.
Harrasteviljeleminen on ollut aina meidän mökkeilymme tärkein juttu. Mökkitonttiin kuuluu peltoa, ja sen sijaan että olisimme rakentaneet pellolle tenniskentän, olemme pitäneet vanhan maalaistalon pellot kunnossa ja viljelleet niillä milloin mitäkin. Me-muodon käyttö on kylläkin minulta aikamoista liioittelua. Tosiasiassa mies tekee lähes kaiken. Naapuri kyntää pellot, mutta mies lannoittaa, kalkitsee, muokkaa, kylvää, kitkee, kastelee, suojaa hallalta… Minun puutarha-assistentin osani on keittää kahvit ja tulla pellon laidalle ihailemaan kasvua. Vasta sadonkorjuun aikaan roolini kasvaa. Olen kova tyttö säilömään, mehustamaan ja hilloamaan kasvimaamme sekä puutarhamme antimia. Sitten talvisin istumme kaupunkikotimme ruokapöydässä, kuuntelemme sisään kantautuvia raitiovaunun ääniä ja nautimme oman maan perunoista, sipuleista, pavuista…
Olen viettänyt kaikki elämäni kesät näissä samoissa maisemissa. Kun olin lapsi ja koulu loppui, minut ja sisareni lähetettiin mummolaan. Linja-auto pysähtyi aina Veikkolan kioskilla, josta ostimme neliskanttiset paketit banaanijäätelöä. Kotiin palasimme vasta kun koulu syyskuussa taas alkoi. Myöhemmin meille tuli oma mökki mummolan maille. Nykyisin, jo eläkeläisinä vietämme miehen kanssa mökillä alkukeväästä myöhäiseen syksyyn.
Mikä mökkeilyssä on parasta? En osaa päättää. Tykkään ihan kaikesta. Lämpimät ja toimettomat päivät jäävät mieleen, luetaan kirjoja, keitetään vielä yhdet kahvit, ol-
laan vaan. Mutta yhtä ihanaa on puuhastella pihalla, siivota ja kunnostaa. Jos pitäisi valita yksi kesäaskare ylitse muiden, se olisi minulle ehdottomasti mustikan poimiminen. Olen tässä lajissa aika haka. Kerään marjoja niin paljon kuin luonto suo ja polvet kestävät. Tunnen kaikki lähimetsät ja vähän kaukaisemmatkin. Ja tärkeintä: kerään marjani aina käsin. Metsässä kuuluu viipyä tunteja, mielellään koko päivä.

Elämän ympyröiden vaihtuminen antaa perspektiiviä ja uusia näkökulmia. Minä olen onnekas. Minulla on kesäkoti, kesäkaverit ja kesäpuuhat. Ja sitten on talvikoti ja sen tuomat virikkeet. Jos jotain voin tehdä kesäkuntani eteen, niin ostan ruokani, hankin palveluni ja käyn paikallisissa kulttuuritapahtumissa. Se on pieni kiitos siitä ilosta että vesi juoksee, sähköt toimivat ja
Kirjoittaja Riitta Korhonen on pitkän linjan toimittaja joka oli vuosikymmeniä taloustoimittajana eri lehdissä sekä myöhemmin päätoimittajana mm. Pirkka- ja ET-lehdissä. Nyt eläkkeellä ollessaan hän on kirjoittanut useita tietokirjoja sekä poiminut satoja litroja mustikoita.

postikin kulkee. Lohjan torilta saa maailman parhaat, erikoisimmat ja kestävimmät perennat. Ja joka kevät jännitämme, vieläkö kirjadivari kivenheiton päässä torilta on olemassa. Siellä se on tähän asti odottanut.
Pari kesää sitten istutimme parikymmentä uutta omenapuuta. Varmaan arvaatte, mistä kimmoke tuli.
Hyvää alkavaa kesää kaikille!
Biojätteen lajittelu alkaa
Biojätteiden lajittelu tulee pian koskettamaan monia lohjalaisia omakotiasujia ensimmäistä kertaa. Suomessa lajitellaan jatkossa biojäte yli 10 000 asukkaan taajamien kaikissa kiinteistöissä, myös omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa.
Biojätteen lajittelua edellytetään syksystä alkaen Lohjan suurimmalla yhtenäisellä
taajama-alueella, joka alkaa Muijalasta ja jatkuu Lohjan keskustan kautta Kirkniemeen sekä Routiolle.
Rosk’n Roll on lähettänyt kirjeen kaikille niille lohjalaisille omakotiasukkaille, jotka asuvat lajitteluvelvoitealueella ja jotka eivät ole ilmoittaneet kompostoivansa.
Valitse biojäteastia
Nyt kaikkien kirjeen saaneiden tulisi tehdä valinta joko biojätekeräyksen tai kompostoinnin välillä. Myös biojätekeräyksessä on pientaloille eri vaihtoehtoja: voi valita kahdesta erilaisesta jäteastiasta tai ottaa yhteisen biojäteastian naapurin kanssa. Jos asukas on tehnyt nykymääräysten mu-
kaisen kompostointi-ilmoituksen jätehuoltoviranomaiselle, on asia kunnossa hänen osaltaan.
Omakotiasujien ei kannata lähteä biojäteastiaostoksille, sillä astian voi vuokrata Rosk’n Rollilta. Pientaloilla jäteastiavuokra sisältyy tyhjennyksen hintaan. Rosk’n Rollin kirjeen lisäksi tietoa löytyy Rosk’n Rollin verkkosivulta rosknroll.fi/ biojate. Samasta osoitteesta löytyy tilauslomake. Myös yhtiön asiakaspalvelu auttaa mielellään biojätekeräyksen tilaamisessa. Mitä hyötyä biojätteen lajittelusta on? Biojätteen lajittelulla saadaan ravinteet talteen. Jos kompostoit itse omalla tontilla, voit hyödyntää ravinteikkaan mullan omassa puutarhassasi. Jos taas valitset biojätteen keräyksen, se toimitetaan Munkkaalle Gasumin laitokseen, jossa siitä valmistetaan biokaasua sekä lannoitteita. Rosk’n Roll teki v. 2022 tutkimuksen, jossa se selvitti, mitä asukkaiden sekajätteeseen eli tavallisiin roskapusseihin päätyy. Tuloksista selvisi, että 38 prosenttia sekajätteen

Biojäte ei haise, kun pidät sen kuivahkona ja viet ulos tarpeeksi usein. Kuva: Rosk’n Roll
sisällöstä oli keittiön biojätteitä ja puutarhajätteitä. Toiveissa on, että iso osa niistä päätyy jatkossa ravinteina ja biokaasuna hyödynnettäväksi, kun biojäteastia jatkossa löytyy yhä useamman omalta pihalta.
Lue lisää
www.rosknroll.fi/biojate
Ota yhteyttä
asiakaspalvelu@rosknroll.fi, p. 020 637 7000 (arkisin klo 8.30–15.30)
Tee kompostointi-ilmoitus ww.ujlk.fi
Pientaloasukas, oletko jo tehnyt valintasi?
TUULETTUVA BIOJÄTEASTIA 140 L

• Rosk’n Rollin suositus omakoti- ja paritaloille, soveltuu myös kahden asunnon yhteiseksi jäteastiaksi.
• Käyttö edellyttää biojätteen pakkaamista aina paperipussiin sekä biojätteen kosteuden hallintaa kotona.
TAVALLINEN BIOJÄTEASTIA 140/240 L


Tilaa biojätteen keräys osoitteessa rosknroll.fi/ biojate
• 140-litrainen: suositus 3–4 asunnon yhteiseksi astiaksi, soveltuu myös omakotitaloille sekä 2 asunnon yhteiseksi astiaksi
• 240-litrainen: suositus 5–9 asunnon yhteiseksi astiaksi
• Biojätteen pakkaamisessa eri vaihtoehtoja (mm. biohajoavat pussit, paperipussi, kartonkipakkaus, sanomalehti)
• Jos sinulla on tarve isommalle jäteastialle, ota yhteys Rosk’n Rollin asiakaspalveluun.
OMA KOMPOSTORI
• Kompostorin on oltava lämpöeristetty ja haittaeläimiltä suojattu.
• Kompostori voi olla myös yhteinen naapureiden kanssa.
• Kompostoinnista on tehtävä ilmoitus Uudenmaan jätehuoltoviranomaiselle. Sen voi tehdä osoitteessa www.ujlk.fi tai paperilomakkeen voi pyytää jätehuoltoviranomaiselta, ujlk@ujlk.fi, puh. 020 690 145.
KATTILAT PIHALLE JA LÄMPÖPUMPUT TILALLE
RAHOITUSTARJOUS 31.5.23 ASTI. 6 KK KOROTONTA JA KULUTONTA

MAKSUAIKAA!
VAIHDA ÖLJY- TAI KAASULÄMMITYS
ILMAVESILÄMPÖPUMPPUUN TAI
MAALÄMPÖÖN.
SÄÄSTÄT EUROJA JA LUONTOA.

KYSY LISÄÄ JA PYYDÄ TARJOUS 044 5757 600 / myynti@laroc.fi



KYSY LISÄÄ MYYJÄLTÄ! energiacenter.fi



Sauvonrinne 13 A, Lohja Pitkäniityntie 1, Espoo
ma-pe 7.30-17.30
EUROOPPALAISET LÄMPÖPUMPUT
DAIKIN ilmalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput, maalämpöpumput ja ilmanpuhdistimet nyt varastosta nopeaan toimitukseen.

- kaikissa lämmittävissä ilmalämpöpumpuissa WiFi vakiona, malleja laaja valikoima, mm. lattiamalli. Myös jäähdyttäviä malleja!

- Daikin Onecta applikaatiolla voit hallita kaikkia Daikin lämpöpumppujasi mistä ja milloin vain
- lima/vesi lämpöpumpuissa valittavissa myös jäähdyttäviä malleja, ja jopa 230L varaajalla!
- invertteri maalämpöpumppu valikoimasta myös mallit aktiivijäähdytyksellä!
Lue lisää tuotteista: www.daikin.fi





Eko

Ekolämmöx Oy
Vakaimentie 1, Nummela • 050 301 7431
• ekolammox.fi
Kannattaa olla onnellinen


Onnellisuuden määritelmissä on yhteistä se, että onnellisuus on prosessi ja positiivinen tunnetila, joka sisältää iloa ja tyytyväisyyttä, kiitollisuutta sekä muita positiivisia tunteita. Koska tunnetilat vaihtuvat jatkuvasti niin sisäisten kuin ulkoisten tapahtumien vaikutuksesta on tärkeä tietoisesti pyrkiä ohjaamaan itseään parempiin ajatuksiin ja tunnetiloihin. Olemme vastuussa omista tunnetiloistamme ja asenteemme, uskomuksemme sekä ajatuksemme voimme valita, joten voimme vaikuttaa omaan onnellisuuteemme.




































Upeita vaikutuksia








Tiedetään, että onnellisuus vaikuttaa monella tavalla huikeasti elämään: energiatasoon, terveyteen, jaksamiseen, suoriutumiseen, motivaatioon, luovuuteen, saavutuksiin, kehittymiseen, oppimiseen, onnistumiseen, työhön, ihmissuhteisiin jne.


Onnellisuus vaatii positiivista asennetta ja armollisuutta itseä ja muita kohtaan. Usein kuitenkin pyrimme määrittelemään hyvinkin tarkasti sitä, koska ja mistä voimme olla onnellisia, Tiettyjen asioiden tulisi tapahtua, jotka mielestämme tuottavat onnellisuuden. Asettamiemme tavoitteiden ja kriteerien tulisi täyttyä, vaikka saattaa olla, että kaikkia kriteereitä ei itse edes tunnisteta. Jokin syy onnellisuuden kokemiseen pitäisi muka löytyä ja ”sitten, kun nämä, nämä ja nämä” ovat olemassa voidaan olla onnellisia. Saattaa olla, ettei sellaista tilaa ja tilannetta todellisuudessa ole eikä tule.



Miten lisätä onnellisuutta?










































Jokaisella on keinoja lisätä onnellisuuttaan ja mm. näiden on todettu sitä lisäävän: liikunta, mikä tahansa liikunta, uusiin ihmisiin tutustuminen ja ystävyyssuhteiden luominen sekä ylläpitäminen, toisten auttaminen, yhdessä tekeminen, omat päämäärät ja tavoitteet, itselle mieluisten ja/ tai merkityksellisten asioiden tekeminen ja harrastaminen,


Jostakin helposta voi aloittaa esimerkiksi kirjoittamalla päivän päätteeksi, mistä kaikista asioista on sinä iltana elämässään ja päivän tapahtumista kiitollinen ja iloinen. Tällaisen päiväkirjan pitämisen on todettu lisäävän onnellisuuden kokemusta jopa merkittävästi. Siinä samalla voi huomata oman onnellisuuden kriteereitä ja syitä sekä tarvittaessa niitä voi muuttaa. Ja mitäpä, jos voisi olla onnellinen ilman syytä?
Satumaisia elämyksiä Lohjanjärven rannalla

Rentoudu kylpylässä, hemmottele itseäsi hoidoissa, nauti hyvästä ruoasta ja upeasta maisemasta!

Monipuolinen elämyskylpylä ja viihdekeskus kauniin lehtoluonnon keskellä Karjalohjalla. Vain alle tunnin ajomatka Helsingistä ja reilu tunti Turusta.
Ylhäntie 1, Karjalohja myynti@lohjaspa.fi www.lohjaspa.fi

Savuhormien nuohoukset Ilmanvaihdon puhdistus, säätö ja asennus Hormitarkastukset ja -kuvaukset Kattoturvatuotteet



Tyylillä ja vankalla ammattitaidolla kukat elämän joka tilanteeseen

Karstuntie 2, Lohja, puh. (019) 331 408 www.kukkahuoneverona.fi

Asuminen kallistuu ennennäkemätöntä vauhtia, viime vuoteen verrattuna nousua
enimmillään lähes 3 700 euroa
Omakotiliiton teettämässä kuntatutkimuksessa vertailtiin omakotitalossa asujien asumiskustannuksia. Selvityksessä vertaillaan sadan kunnan sähkö-, vesi- ja jätemaksuja sekä kiinteistöveroa. Esimerkkinä on käytetty 120 neliön omakotitaloa. Ero halvimman ja kalleimman välillä oli 3.785 euroa vuodessa.
set olivat Jyväskylän seutukuntaan kuuluvassa Laukaassa, jossa asumismenoihin menee vuodessa 8 466 euroa.
Vertailun halvin kunta on Lapissa sijaitseva Kittilä, jossa asumiskuluihin menee 4 681€/v. Eroa halvimman ja kalleimman välillä on näin ollen 3 785 €/v. Ero on hieman jyrkentynyt viime vuodesta, jolloin
Asumismenojen kallistuminen ja suuret erot kuntien välillä johtuvat etenkin sähköenergian hinnan noususta, joka on kohonnut vuoden takaisesta keskimäärin 46 prosenttia. Jätemaksut ovat nousseet keskimäärin 6,7 prosenttia, kiinteistövero 6,3 prosenttia ja vesimaksut 4,1 prosenttia. Vertailun tuottamisesta on vastannut Vakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaiset maksut 2023 25 000 - 50 000 asukkaan kunnat (suluissa kunnan tuloveroprosentti)
Vakiomuotoisen 120 m² omakotitalon kuntakohtaisten maksujen keskiarvot 2023 (yht. 6545 €/vuosi, +34,3 %) (ilman sähköenergiaa + 2,7 %)
(ilman sähköenergiaa +2,7 %)
Muutokset suhteessa maaliskuuhun 2022 (100 kuntaa)


Vastaavan talon lämmittäminen öljyllä maksaisi n. 2 350 €, kun hinta on 168 snt/l* ja kulutus 1400 l/v (polttoöljyn lämpöarvo on noin 10 kWh/litra)

* kevyen polttoöljyn keskihinta v. 2022, muutos edellisvuoteen +66 % (lähde Tilastokeskus / kuluttajahintaindeksi)


Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksen yhteistyökumppanit ja jäsenedut
Lohjan Seudun Omakotiyhdistyksellä on seuraavat paikalliset yhteistyökumppanit, jotka tarjoavat jäsenetuja tai muuten tukevat toimintaamme. Jäsenedut saat vain esittämällä voimassa olevan jäsenkortin. Yhteystiedot ja tarkemmat tiedot jäseneduistasi löydät kotisivuilta www.omakotiyhdistyslohja.fi
A-Katsastus, puh. 075323 2403 Alennus 15 % katsastuksesta ja mahdollisesta pakokaasumittauksesta.
Akix Mäntynummi Oy, puh. 010 5671 999
Metsä- ja puutarhakoneet ja huolto. Koneelliinen autonpesu. Jäsenalennus.
Anpe Oy, puh. 010 2866 340
Tarjoaa mm. puhallusvillaurakointia ja suurtehoimurointia
Asbestisaneeraus Lahdelma
puh. 0400 472 106, 019 338 112 kauko.lahdelma@gmail.com
Asbestityöt
Autopeltikorjaamo Tamminen, puh. 0440 381 831 Kysy jäsenalennusta.
Autotalo Lohja Oy
Lehmijärventie 5, Lohja 019 332 71, autotalolohja.fi
Ekolämmöx Oy, puh. 050 301 7431
Energia-asiantuntijapalvelut, hydridilämmitysjärjestelmät, aurinkoenergiajärjestelmät, lämpöpumput, energia-avustukset, energiatodistukset 10% alennus energiatodistuksista.


Hankkija, puh. 010 768 3210
Jäsenkortilla 2023 jäsenet saavat 8 %:n alennuksen normaalihintaisista puutarhakaupan tuotteista.
Etuus on voimassa toistaiseksi.
Kelloliike Rantanen ky, puh. 019 331446
Kodin turvapalvelu Moisiola Oy, puh. 044 204 6763, Juha. Kysy eduista.
K-Rauta, puh. 019 357 511
Meiltä kaikki kodin remontit helposti
Laroc Oy, puh. 044 5757689
Alennusta tuotteista ja palveluista, esim ilmalämpöpumput.
Lohjan Lukkopalvelu, puh. 010309 8405
15% alennus mekaaninisista lukitustuotteista.
Lohja Spa&Resort, puh 030 608 40
Lohjan Kopio, puh. 019 324 637
Alennusta kopioista ja tulosteista.
LVI-Duo Oy, puh. 044 5359326. LVI-työt

Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, puh. 029 041 2000
M. Landen Oy, puh. 019 311 220
Noblessa keittiöt, Lohja puh. 010 440 1505
Nuohouspalvelu Vuorela, Mika Vuorela, puh.0400 277 796
Optikko-Mikko, puh. 019 335 150, 045 671 4969 Jäsenalennus 20 % norm. hintaisista tuotteista
Peltomaa Lohjan Puhtaanapito Oy, puh 019 357 301 Alennusta vaihtolavoista, suursäkeistä ja kaivojen tyhjennyksestä, www.peltomaa.fi
Pohjolan kosteus- ja kuntokartoitus Tmi, puh. 040 554 8681, Jussi Törmänen Jäsenalennus 10 %.
Rakennusliike Sundholm Oy Hannu Saarelma 050 3005356 Tomi Saarelma 050 3861631 Remontit ja uudisrakennukset Rakennusliike Veljekset Nieminen 0400 211 547, Sammatti Ammattitaidolla kokonaisurakointia, korjausrakentaminen ja kylpyhuoneiden vedeneristystyöt (sertifikaatti)


Raksystems Insinööritoimisto Oy, Lohja puh.030 670 5598 Kodin määräaikaistarkastus jäsenetuhintaan.
Ramirent Oy, puh. 0207502590. Kysy alennus.
Rengas- ja Vannemyynti Holmström Oy, puh. 0440 898 444 Renkaat ja alumiinivanteet ammattiautoilijan hintatason mukaan
RTV-Yhtymä, puh. 019 2882900 Merkittävä jäsenalennus.
Sp-koti Oy, Lohjan toimipiste, puh. 010322 9350. Kysy alennusta välityspalkkiosta.
Sporttikone, puh. 019 381 900 sporttikone.fi, alennus 10%.
Stark Lohja, Stark Suomi Oy puh. 093 541 2600 Rakentaja-alennus jäsenkortilla Suur-Seudun Osuuskauppa, puh. 07530301010. S-etukortilla bonusta jopa 5 %, www.sso.fi
Asukas Olli Jäsennumero 1234567 voimassa 10/2024
Verona kukkakauppa, puh. 019 331 408 Katso myös Facebook ja Instagram. Jäsenalennus 10%
Toivepiha Oy, puh. 050 5911 234 sanna@toivepiha.fi
Pihasuunnitelusta toteutukseen! Myös kantojyrsintää
Oomi Energia asiakaspalvelu puh. 09-8290225.
Vesivek Oy, Lohjan yksikkö puh. 019 425 2240, www.vesivek.fi Jäsenille kaupan päälle Kouru-Kaapo ränniputsari
Virkblad Oy, puh. 010 581 2211 Tuulilasit
VARAA
OMAKOTITALKKARI!
p. 044 966 4743, arkisin

Jäsenenä voit tilata omakotitalkkarin palvelukseesi edullisesti. Sovi palvelun ajankohta soittamallasuoraan omakotitalkkarille numeroon 044 966 4743.
Jäsenedut saat esittämällä voimassa olevan jäsenkortin. Liity jäseneksi nyt. www.omakotiyhdistyslohja.fi
Kysy neuvoa
Omakotiliiton neuvontanumero
Sinun puolestasi, asumisen asialla
puh. 09 680 371 88

Vaikuttamistyötä pientaloasumiseen eteen vuonna 2022:
Neuvot maksutta jäsenille. Päiväkohtaiset neuvojat omakotiliitto.fi/neuvonta
Huom! Neuvontaa ei ole juhlapyhinä tai niiden aattoina.
Omakotiliitto tekee jatkuvasti työtä, jotta pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden etu otettaisiin huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Vaikuttamistyöllämme on saavutettu tuloksia ja työ jäsentemme etujen ajajana jatkuu. omakotiliitto.fi/vaikuttaminen
Lakineuvonta keskittyy ensisijaisesti asumiseen liittyviin oikeusturvakysymyksiin.
Lakineuvonta
ma klo 13–19
ti klo 17–19

ke klo 13–16 ja 17–19
tai kysy sähköisesti omakotiliitto.fi/neuvonta
tai tapaa juristi
Juristi tavattavissa joka toinen torstai, parillisilla viikoilla, Helsingissä ja Lahdessa Henkilökohtaisen lakineuvonnan aika on 20 min klo 15–17 välillä. Ajanvaraukset vain
Omakotiliitto
tapaamisiin Anne Honkasen kautta, puh. 09 6803 7150, klo 9–15 välisenä aikana. Huom. Tee ajanvaraus viimeistään edellisen viikon perjantaina.


• vaikutimme 15 työryhmässä pientaloasumisen asioihin



Neuvontaan tarvitset jäsennumerosi, jonka löydät jäsenkortista, Omakotilehden takakannesta tai laskusta.
• annoimme 61 lausuntoa ministeriöille ja eduskunnan valiokunnille
• kiinteistöverouudistuksen toimeenpano siirtyy seuraavalle eduskuntakaudelle

Juridisk rådgivning på svenska

• sähkön arvonlisäveron alennus ja sähkötuet.
kl 16–17 på följande dagar:
10.5, 7.6., 2.8., 6.9., 4.10., 1.11., 13.12.




Piha- ja puutarhaneuvonta
ke klo 19–20


Puutarhaneuvonta palvelee nyt ympäri vuoden!
Rakennusneuvonta to klo 17–19
Rakennustekniset kysymykset.
Korjausrakennusneuvonta to klo 13–15

Neuvontaa asunnon muutostöihin ikääntyneille (yli 65-vuotiaille) yhteistyössä Vanhustyön Keskusliiton kanssa.
Energianeuvonta




Seuraavina perjantaipäivinä klo 17–19: 21.4., 19.5., 18.8., 15.9., 20.10., 17.11., 15.12.


Näytä jäsenkorttiasi ja hyödy!
Ajantasaiset edut ja lisää tietoa omakotiliitto.fi/jasenetu. Jos sinulla ei ole internetiä, voit soittaa Omakotiliiton toimistolle puh. 09 680 3710 saadaksesi yhteistyöyritysten yhteystiedot.
tai kysy sähköisesti omakotiliitto.fi/neuvonta

Haja-asutusalueiden jätevesineuvonta su klo 15–16


tai kysy sähköisesti omakotiliitto.fi/jatevesineuvonta Verkosta ladattavissa myös jätevesiopas!
RTV Tuoteryhmästä riippuen alennusta 10-35 %, tarjoustuotteistakin -5 %!
Synsam Silmälaseista -30 %, Aurinkolaseista -25 %, Piilolinsseistä -25 %. Lisäksi Synsam Lifestyle -sopimuksen kuukausimaksusta -20 %.


Cramo Alennusta 10–65 % vuokrakoneista ja -laitteista. Näytä jäsenkorttisi jo heti vuokrauksesta sopiessasi.

Verisure Jopa 250 € lisälaite-etu hälytysjärjestelmän hankkijalleja ja ilmainen kodinturvakartoitus.
Nordic Plug Jokaiseen kotiin sopiva älykäs 11kW sähköauton latausasema pitkällä takuulla ja edullisella kuormanhallinnalla. TeltoCharge 11kW Type2 etuhintaan 790 €. Etu koodilla OKT-TELTO.



DNA DNA Koti 5G -yhteyden asentamisesta alennus 105 €.



SINUN PUOLESTASI asumisen asialla
NEUVONTAA
• Lakiasiat
• Rakentaminen
• Energia
• Piha
• Jätevesi
OMAKOTILEHTI HUOLTOKIRJA
YHDISTYSTOIMINTAA
• Paikallista edunvalvontaa
• Tapahtumia
• Retkiä
• Omakotitalkkari
VERKKOKOULUTUKSIA
ETUJA & ALENNUKSIA
EDUNVALVONTAA
Liittymiskortti
Kyllä. Kannatan parempaa asumista ja haluan liittyä Suomen Omakotiliiton paikalliseen jäsenyhdistykseen. Lähettäkää minulle jäsenkortti ja tilisiirto jäsenmaksua varten. Osallistun samalla arvontaan ja voin voittaa Applen iPad-taulutietokoneen. (Arvonta joulukuussa, voittajille ilmoitetaan henkilökohtaisesti). Täytä ainakin tähdellä * merkityt kohdat.
Etu- ja sukunimi *
Lähiosoite (vakituinen osoite) *
Postinumero- ja toimipaikka *
Puhelin * Syntymäaika ........./........./............
Sähköposti *
Paikallisyhdistys (täytä, mikäli tiedät)
Lohjan Seudun Omakotiyhdistys
Jäsenhankkijan jäsennumero ja nimi (täytä, mikäli tiedät)

Asun Omakotitalossa Rivitalossa Paritalossa Kerrostalossa
Minulla on vapaa-ajanasunto. Missä kunnassa:
Äidinkieli suomi ruotsi Tietojani ei saa saa käyttää suoramarkkinointiin.
Omakotiliitto maksaa postimaksun
Omakotiliitto
Tunnus 5005655 00003 VASTAUSLÄHETYS
Suomen Omakotiliitto ylläpitää keskitetysti jäsenrekisteriä paikallisyhdistysten jäsenistä. Osoitetietoja voidaan luovuttaa jäsenasioinnin hoitamiseen ja jäsenedun voimassaolon tarkistamiseen. Jäsenedun voimassaolon tarkistaminen: If Vahinkovakuutus Oyj, Suomen sivuliike, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, Pohjois-Karjalan Sähkö Oy, St1. Rekisteröidyllä on oikeus kieltää rekisterinpitäjää luovuttamasta häntä itseään koskevia tietoja. Kiellon voi tehdä puhelimitse, sähköpostilla, kirjallisesti, kotisivuilla nettilomakkeella tai jäsensivuilla suoraan omiin jäsentietoihin. Suomen Omakotiliitto ry, Asemapäällikönkatu 12 B, 00520 Helsinki, p. 09 680 3710, toimisto@omakotiliitto.fi, www.omakotiliitto.fi/ jasentiedot. Jokaisella jäsenellä on oikeus tarkistaa rekisteriin tallennetut itseään koskevat henkilötiedot. Omakotiliiton tietosuojaseloste: www.omakotiliitto.fi/tietosuojaseloste.