Suomen vanhimman kaivoksen, Ojamon rautakaivoksen, veden täyttämä aukko Ojamon kartanon puistossa. Kuva: Erkki Halme, Geologian tutkimuskeskus
Teksti | Sari Heikkilä
Kiven kertomaa Lohjan tunnetuimpia matkailunähtävyyksiä on edelleen
Kaivostyö Tytyrissä alkoi avolouhokselta samaan aikaan
Tytyrin Elämyskaivos, joka johdattaa vieraansa syvälle
Kalkkitehtaan päälouhoksena vuosina 1912-22. Tehtaan
toiminnassa olevan kalkkikivikaivoksen yhteydessä toimiva maan uumeniin. Kohde sijaitsee aivan keskustan tuntumassa, vain lyhyen kävelymatkan päässä kesän 2021 asuntomessualueesta. Lohjalaisen kaivostoiminnan historia sai kuitenkin alkunsa jo 1500-luvulla.
Suomen vanhin tunnettu kaivos sijaitsee Lohjan Ojamolla. Kuningas Kustaa Vaasa antoi suostumuksensa laamanni
Erik Flemingin vuorityöanomukseen vuonna 1542. Oja-
Virkkalan tehtaan toiminnan kanssa ja Tytyri toimi Lohjan johtoon oli noussut jo tuolloin Karl Forsströmin poika, Petter Forsström. Kalkki-Petteri lempinimen saanut
tehtaanjohtaja kasvatti vuosien myötä tehtaasta maailmanlaajuisen yrityksen, jolla oli yli tuhat työntekijää. Hänet
tunnetaankin tänä päivänä yhtenä Suomen teollisuuden
viimeisimmistä patruunoista, jonka alun perin väliaikaiseksi tarkoitettu toimi kesti lopulta 65 vuotta.
molta louhittu rautamalmi toimi merkittävänä alkusy-
Vuonna 1924 avattiin kalkkikivikaivos Ojamolle, josta ki-
teollistumiselle. Esimerkiksi Mustion ja Fiskarsin ruukit
riä edullisemmin Virkkalan tehtaalle. Ojamo oli alueen en-
säyksenä nykyisen Länsi-Uudenmaan alueen ruukeille ja on perustettu aikoinaan nimenomaan Ojamon rautamalmin varaan. Aina 1860-luvulle saakka rauta-, kupari- ja hopeamalmia louhittiin Lohjalla useista eri kaivoksista, joista useat sijaitsivat Lohjansaaressa.
Lohjalaisen kalkkikiven kaupallinen hyödyntäminen aloi-
veä saatiin kapearaiteista rautatietä pitkin toimitettua Tytysimmäinen kalkkikivikaivos, jossa siirryttiin maanalaiseen louhintaan 30-luvulla ja sen toiminta jatkui aina vuoteen
1965. Tänä päivänä Ojamon avolouhokseen muodostunut
kaivoslampi on Meriturvan ja Luksian (Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä) käytössä.
tettiin, kun vuonna 1897 Karl Forsström ja Julius Tallberg
Toisen maailmansodan jälkeen kalkkikiven kysyntä
sijainnin valintaan vaikuttivat läheinen Hanko-Hyvinkää
tiin valjastaa jälleen käyttöön. Alueelle rakennettiin oma
perustivat Lohjan Kalkkitehtaan Virkkalaan. Tehtaan
rautatie sekä alueella jo ennestään ollut sahateollisuus, josta saatiin jätepuuta kalkkiuunin tarpeisiin. Tehtaalle kalkki-
kivi kuljetettiiin proomuilla Lohjanjärveä pitkin alueen eri louhoksilta.
14 Opas | Guide 1/2021
lisääntyi uudelleenrakentamisen myötä ja Tytyri päätet-
kalkkitehdas ja ensimmäinen maanalainen taso valmistui vuonna 1949. 50-luvulla kaivoksen maamerkiksi nousi
72 metrin korkeuteen kohova kaivostorni. Tänä päivänä
Tytyrin toiminnasta vastaa Nordkalk ja maan alla on yli 60
