e
Ensimmäinen maailmansota
nsimmäisen maailmansodan syyksi saatiin Itävallan kruununprinssin Frans Ferdinandin ja hänen puolisonsa murhat sunnuntaina 28. kesäkuuta 1914 Sarajevossa, Itävalta-Unkariin liitetyssä Bosniassa. Jo vuosikymmeniä Euroopan suurvallat olivat juonitelleet toisiaan vastaan. Kansalaiset eri puolilla Eurooppaa olivat tuskastuneet vallitseviin oloihin ja vallanpitäjiin ja toivoivat lyhyen, sankarillisen ja voitoisan sodan tuovan muutoksia epäkohtiin. Samaahan on ilmassa nykyisinkin. Serbien tekemän salamurhan jälkeen Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle 28. heinäkuuta 1914. Toisin kuin 25 vuotta myöhemmin (1939), tuolloin oli tapana julistaa sota ennen ampumisen aloittamista. Monien valtioiden sodanjulistusten jälkeen muodostui toiseksi osapuoleksi keskusvallat Saksa, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta (Turkki). Vastustajaksi liittoutui ympärysvallat suurimpina sotijoinaan Ranska, Brittiläinen kansainyhteisö, Venäjä, myöhemmin Italia. Muitakin Euroopan ja Amerikan maita ilmoittautui ympärysvaltojen avuksi. Lisäksi Japani ja Kiina. Ratkaisevaksi sodan lopputulokselle osoittautui Yhdysvaltojen liittyminen 1917 ympärysvaltojen puolelle.
V
enäjän autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan kauppalaivat liehuttivat Venäjän valko-sini-punaraitaista lippua ja olivat kansallisuudeltaan venäläisiä (RUS). Tilastojen mukaan sodan alkaessa suomalaisia kauppa-aluksia oli vajaat 3 900, joista höyrylaivoja 560. Nettorekisteritonneja 372 600, laivaväkeä 7 800, yli puolet ulkomaanliikenteessä. Kesän 1914 tilanne Euroopassa ei hetkauttanut suomalaisia redareita. Laivat kuljettivat lastejaan edellisten kesien malliin. Saksa julisti sodan Venäjälle 1.8.1914. Tuona lauantaina oli Saksan satamissa 42 suomalaista purjelaivaa ja viisi höyryä. Kaikki takavarikoitiin. Vielä ei suomalaisissa laivoissa ollut radioita, joten sodanjulistuksen aikaan merellä olleet kaapattiin saapuessaan Saksan satamiin. Myös Venäjällä tarvittiin suomalaisia laivoja. He-
ti ensimmäisenä sotasyksynä 16 höyrylaivaa pakko-otettiin Venäjän laivastoon. Jonkinlaista rahtimaksua kruunu redareille maksoi. Sodan aikana venäläisten takavarikkoon joutui 52 laivaa. Venäjän liittolainen Englanti takavarikoi 13 suomalaisita kauppalaivaa. Joko suoraan satamissa ja merellä tai Venäjän hallinnon myötävaikutuksella. Muita Venäjän liittolaismaiden takavarikkoja tehtiin Ranskassa, Australiassa ja Yhdysvalloissa. Amerikkalaiset takavarikoivat 1918 kolmetoista suurta suomalaista purjelaivaa, fregatteja ja parkkeja.
E
nsimmäinen suomalainen sodan uhri oli Gustaf Eriksonin ÅLAND (ex RENÉE RICKMERS) toisella puolella maapalloa, Uuden-Kaledonian rannikolla. Rautainen nelimastoparkki purjehti Perun Callaosta Thioon lastaamaan. Laivalla ei tiedetty, että majakat oli sammutettu sodan vuoksi. Torstaina 20. elokuuta 1914 yön pimeydessä parkki karahti riutalle ja jäi hylyksi. Miehistö pääsi turvaan pelustusveneen ja paikallisen kalastusaluksen avulla. Kerrotaan, että tämän menetyksen vuoksi Erikson ei sen koommin vaihtanut nimiä ostamilleen laivoille. Aluksi Suomen rannikoiden laivaliikenne pysäytettiin sodan vuoksi. Voimaan tulivat ankarat vientikiellot. Venäjältä ainoa toimiva reitti länteen kulki Suomen kautta. Aluksi laivaliikenne keskitettiin Poriin ja Raumalle, joihin oli kelvollinen rautatieyhteys Venäjältä. Vähitellen myös vientikieltoja helpotettiin. Ihmisten ja tavaroiden kuljetus oli vilkasta ja laajeni muihin länsirannikon satamiin. Suomalaisten lisäksi ruotsalaiset ja norjalaiset – englantilaisetkin - osallistuivat kuljetuksiin, koska sodan vuoksi rahdit olivat kovassa nousussa. Saksassakin oli mainittu laivaliikenne tiedossa. Laivasto-osasto lähetettiin Pohjanlahdelle. Pimeänä syysyönä kenenkään huomaamatta miinoitettiin Porin ja Rauman edusta. Miinojen lisäksi sotalaivat ja sukellusveneet pysäyttivät ja upottivat kauppalaivoja. Ensimmäinen upotettu suomalainen oli FÅA:n matkustajalaiva ULEÅBORG. Saksalaiset kaappasivat 7.9.1914 laivaväen ja matkustajat, jotka samana ilta-
30
4 ¦ 2021
