Vapaavahti Frivakt 4/2023

Page 1

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

4 ¦ 2023

BORE WAY • MEPA 50 VUOTTA • ISWAN-SEMINAARI

4 ¦ 2023

1


VAPAAVAHTI FRIVAKT 4∙2023

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL 4

3 Pääkirjoitus – Ledare

33 Kohtalona Ruotsinsalmi osa 1

4 Bore Way liikennöi pienin päästöin

34 Parannamme palveluita MEPA-kyselyn vastausten pohjalta

8 Bore Way operates with low emissions

15

11 Navigating Seafarer Wellbeing: Insights from ISWAN 2023 Seminar

38 H yvästi ForMare, tervetuloa uusi hyvinvointiohjelma

15 Pirteä viisikymppinen juhli – MEPA 50 vuotta

40 H ej då ForMare, ett nytt hälsoprogram välkomnas

23 B ernt Lindell – meren­ kulkijasta MEPAn talouspäälliköksi

42 Tommy Björklund –Meriterveiset

25 Bernt Lindell – från sjöman till SSB:s ekonomichef 30 Ellan kirjastojutut 32 MEPAn kirjavinkit talvelle 2024

38

44 H iljennä stressiä kirjoitta­ malla ja hengittämällä 46 Merenkulun työ­kykyforumi 2023 50 Kuvia kursseilta

Kannen kuva Bore Oy Ab

TOIMITUS Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola Toimituspäällikkö/Redaktionschef: Jukka Lindell, viestinta@mepa.fi Toimitus/Redaktion: Jukka Lindell Taitto/Layout: Auli Syväoja Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult Kirjapaino/Tryckeri: Lehtisepät VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 20 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu). 2

37 Tjänsterna förbättras utifrån svaren på SSB:s enkät

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto

4 ¦ 2023


Hyvä lukija!

Kära läsare!

MEPAn juhlavuosi huipentui 30.11. 50-vuotisjuhlaan Katajano-

MEPAs jubileumsår kulminerade med 50-årsfirandet på Ska-

ISWANin seminaarissa 16.11. perehdyimme Suomeakin koskettavaan merenkulun rekrytointikriisiin sekä merenkulkijoiden tarpeeseen tulla nähdyksi ja kohdelluksi ihmisinä. Maailmalla merenkulkijoiden kokema huono kohtelu, häirintä ja jopa kiusaaminen osaltaa ajavat merenkulkijoita maatöihin. Kuulimme myös miten erilaisuutta voitaisiin laivayhteisöissä tukea ja vaalia. Kiinnostava oli tieto, että merenkulkijoissa neuroepätyypilliset ovat edustettuna huomattavasti muuta väestöä enemmän. ISWANin sekä MEK oivallisista seminaareista voit lukea lisää tästä lehdestä.

På ISWAN-seminariet den 16 november fördjupade vi oss i sjöfartens rekryteringskris som också berör Finland, och sjömännens behov av att bli sedda och behandlade som människor. Dåligt bemötande, trakasserier och till och med mobbning som sjömän upplever världen över driver delvis sjömän till landbaserade jobb. Vi hörde också hur mångfald kunde stödjas och värderas i fartygsgemenskaper. Intressant var uppgiften att det finns en betydligt större andel neuroatypiska bland sjömän än i övriga befolkningen. Mer om ISWANs och SPKs utmärkta seminarier kan ni läsa i denna tidning.

Toivotamme Inka Kanervan lämpimästi tervetulleeksi MEPAn joukkoon. Inka aloitti lokakuussa MEPAn vt. viestintäpäällikkönä.

Vi hälsar varmt Inka Kanerva välkommen till SSB. Inka började i oktober som MEPA:s tf. kommunikationschef.

MEPAn juhlavuoden taittuessa haluan esittää erityiskiitokset koko MEPAn henkilöstölle, hallinnolle, yheistyökumppaneille ja teille arvon merenkulkijat! KIITOS!

När MEPAs jubileumsår närmar sig sitt slut vill jag rikta ett speciellt tack till hela SSBs personal, styrelse, samarbetspartners och ni värderade sjömän! TACK!

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2024!

God jul och ett gott nytt år 2024!

kalla. Tilaisuus oli lämmin ja kaikin puolin mukava. Paikalla olijoista reilu neljä viidesosaa nosti kätensä kysyttäessä, ketkä ovat joskus olleet töissä laivalla. Puheenjohtajamme Joel Salmisen oivallisen juhlapuheen jälkeen historioitsija Matti Koivun kertoi ”Soita, kirjoita, käy talossa! Merimiespalvelutoiminnan historia 1870–2020”- teoksen tekemisestä. Aikaa riitti oivallisten antimien sekä intensiivisen seurustelun merkeissä. Enemmän juhlatilaisuudesta sekä juhlapuhe löytyvät tästä lehdestä.

tudden den 30 november. Evenemanget var varmt och helt igenom trev­ ligt. Av de närvarande lyfte mer än fyra femtedelar sina händer när frågades om vem som någonsin arbetat på ett fartyg. Efter ordförande Joel Salmis lysande festtal berättade historikern Matti Koivu om arbetet med boken “Ring, skriv, besök oss! Sjömansserviceverksamhetens historia 1870–2020”. Det fanns gott om tid för utsökta förtäringar och intensivt umgänge. Mer om festligheterna och festtalet hittar ni i denna tidning.

Dear Reader!

FSS’s jubilee year culminated with a 50th anniversary celebration at

individuals are significantly more represented among seafarers than in the general population. More about ISWAN’s excellent seminar can be read in this magazine.

At the ISWAN seminar on November 16, we delved into the maritime recruitment crisis affecting Finland and the need for seafarers to be seen and treated as humans. Poor treatment, harassment, and even bullying experienced by seafarers worldwide are partly driving them to land-based jobs. We also heard about how diversity could be supported and cherished in ship communities. It was interesting to learn that neuroatypical

As FSS’s jubilee year comes to a close, I would like to extend a special thanks to all of FSS’s staff, board, partners, and you, esteemed seafarers! THANK YOU!

Katajanokka.. The event was warm and altogether delightful. More than four-fifths of the attendees still are or had been a seafarer.

4 ¦ 2023

Merry Christmas and a Happy New Year 2024! 3


Päällikkö Veli-Pekka Kontinen on ollut Bore Waylla telakalta lähtien ja on erittäin tyytyväinen alukseen.

Bore Way

LIIKENNÖI PIENIN PÄÄSTÖIN Kotkan satamassa Hietasessa pääsemme tutustumaan uudenkarheaan RoLo-alukseen Bore Way:hin ja sen miehistöön. Bore Way on yksi Boren kolmesta uudesta sisaruksesta, jotka rakennettiin Wuhun telakalla Jangtse-joen rannalla Kiinassa. Teksti: Jukka Lindell Kuvat: Jukka Lindell ja Sampsa Sihvola

4

4 ¦ 2023


BORE WAY: Pituus: 121,89m Leveys: 21,00m Syväys: 6,75m (täyteen lastattuna) Bruttovetoisuus: 9133 (DWT 6768) Kaistametrit: 435 Ruumatilavuus: 8700 cbm Konttikapasiteetti: 264 TEU Päämoottori: Wärtsilä 8L34DF 4000 kw LNG tankki: 250 cbm MDO/MGO tankit: 295 cbm Matkanopeus: 13,5 kt (max 15kt) Miehistö: 10 henkilöä

ME-Groupin toimittama proviantti siirtyy sutjakkaasti kongilta varastoon.


Raskaaseen polttoöljyyn tottunut konepäällikkö Mats Wikman kehuu kaasun puhtautta.

B

ore Way poikkeaa perinteisistä rollikoista jo ulkonäöltään, sillä siinä on rampin lisäksi myös lastiluukut. Kansia on vain yksi, pääkansi. Pääkone toimii kaasulla ja dieselillä, raskasta polttoöljyä ei käytetä aluksella lainkaan.

Telakalla Kiinassa Bore Wayn päällikkö Veli-Pekka Kontinen on ollut laivan päällä alusta asti, jo ra­ ken­nusvaiheessa. Kolmen vuoden rakennusprojektin viimeiset yhdeksän kuukautta Kontinen oli osana Site Teamia valvomassa työn laatua. Valvonta kannatti, sillä laiva on toiminut huomattavan hyvin. Kieli- ja kulttuurierot värittivät rakennusta ja valvontaa. Merellä tehtyjen testiajojen jälkeen alus viimeisteltiin ja keväällä 2022 aloitettiin matka kohti Eurooppaa. Matka kulki graniittilastissa Suezin kanavan kautta Välimerelle ja edelleen Pohjois-Eurooppaan. 6

Sri Lankasta Sueziin kyydissä oli myös turvatiimi, joka varmisti aluksen turvallisuutta merirosvoistaan tunnetulla Adeninlahdella, Afrikan sarven lähistöllä. Laivat ajoivat convoyssa kriittisimmän alueen läpi ilman välikohtauksia.

Pienipäästöisyys valttia Bore Way on UPM:n toiveiden mukaan suunniteltu ja sen rahtauksessa. Se ajaa kolmen viikon kierrosta Suomen ja Espanjan välillä. Alaspäin kulkee vaneria ja paperia, ylöspäin trailereita. Viime talvena kuljetettiin paljon myös sellupaaleja.

Bore Wayn matkanopeus on 13,5 solmua, mutta usein 11 solmua riittää aika­taulussa pysymiseen.

Asiakkaiden ilmasto- ja ympäristötietoisuus näkyvät laivan kulussa. Kun aikaisemmin suurin kilpailuvaltti oli nopeus, nyt se on mahdollisimman pieni kulutus ja pienet hiilidioksidipäästöt. Bore Wayn matkanopeus on 13,5 solmua, mutta usein 11 solmua riittää aikataulussa pysymiseen. Päällikkö ajaa itse yhden vahdin vuo­ rokaudessa, yliperämies ja perämies loput. Biskajalla keinuttaa usein aika reippaasti, joskin viime kesänä oli hyvä tuuri säiden suhteen. Jopa Biskajalla oli pläkä lähes koko ajan ja delfiinit pitivät seuraa laivojen vahdinpitäjille. Nykyisillä kaasun hinnoilla ja normaaleissa sääolosuhteissa Itämereltä Pohjanmerelle on edullisempaa ja kätevämpää kiertää Skagen kuin ajaa Kielin kanavaa pitkin.

Kaasu palaa puhtaasti Bore Wayn konehuoneessa kaikki on uutta ja kiiltävän puhdasta. Pääkoneita on yksi,

4 ¦ 2023


Byssassa häärivä stuju Jason Fortaleza arvostaa Bore Wayn reilua ilmapiiriä.

4000 kW :n Wärtsilä, joka käy sekä LNG:llä että dieselillä. Dieseliä käytetään lähinnä startatessa ja sammutettaessa, muuten ajetaan LNG:llä. Konehuoneen valvomossa tapaamme siiffin, Mats Wikmanin ja konemestarin, Priit Elmin. He kertovat, että kaasun kanssa kone toimii paremmin ja vaatii vähemmän huoltoa. Rauma-Espanja-välille 250 kuution kaasutankki riittää hyvin.

Reilu työympäristö saa palaamaan takaisin Byssassa hääräilevä kokkistuju Jason Fortaleza on ollut Boren laivoilla jo pitkään; ensin viisi vuotta Estradenilla ja nyt toista törniä Bore Waylla. Jason kertoo viihtyvänsä suomalaisten kanssa erittäin hyvin. Tasa-arvoinen ja reilu työympäristö saa hänet palaamaan aina. Jason käyttää ahkerasti laivan kuntosalia, etenkin juoksumattoa. Samalla tulee tehtyä vatsalihasliikkeitä

4 ¦ 2023

ja punnerruksia. Jason on Bore Wayn tiimissä mukana myös Bore Fit -ohjelmassa.

Bore Fit kannustaa liikkumaan Bore Fit -ohjelman tarkoitus on motivoida laivojen työntekijöitä liikkumaan ja terveellisiin elämäntapoihin. Ohjelma on pyörinyt Boren laivoilla vuoden 2019 alusta lähtien. Jouluna 2018 kaikki Boren työntekijät saivat Polar-aktiivisuusrannekkeet joululahjaksi, jotta treeniminuuttien kirjaaminen olisi mahdollisimman helppoa. Jokainen laiva muodostaa oman tiimin, treenatut minuutit kirjataan, vastuuhenkilö lähettää ne kuukausittain konttorille ja vuoden lopussa katsotaan, minkä laivan tiimi on voittaja. Vuonna 2022 tiimikilpailun kylkeen tuli yksilökilpailu. Bore Fitiin osallistuu seiloreita laivojen kaikista ammatti- ja kansallisuusryh­mistä. Myös personal trainer Mikael Paajanen R5 Athletics and Health:istä on käynyt lai-

voilla lisäämässä tietoisuutta yleisestä hyvinvoinnista, antanut siihen työkaluja ja käytännön ohjeita. Treenaamisen myötä työntekijöiden kiinnostus myös ruoan terveellisyyten on lisääntynyt. Bore Fitin hyötyjiä eivät ole ainoastaan merenkulkijat, sillä jokaisesta vuoden 2023 aikana treenatusta minuutista varustamo maksaa sentin Baltic Sea Action Groupille Itämeren suojeluun. Vuoden 2023 treenaustavoitteena on miljoona minuuttia, joka tarkoittaa 10000 euroa. Laivan yhteishenki näkyy myös elintarviketäydennyksessä. Kuormalavat nostetaan kaijalta kongille ja siitä useamman miehistön jäsenen voimin todella sutjakasti provianttivarastoon. – Näillä pärjäämme yhden kolmen viikon kierroksen, Jason sanoo järjestellessään tavaroita oikeisiin hyllyihin. Kävelemme ramppia pitkin ulos laivasta, otamme muutaman kuvan ulkoapäin ja pakko myöntää, merille tekee mieli. ò 7


Befälhavare Veli-Pekka Kontinen har varit ombord på Bore Way från början och är väldigt nöjd med fartyget.

Bore Way

OPERATES WITH LOW EMISSIONS We had a chance to get to know the new RoLo vessel Bore Way and her crew in Hietanen in the port of Kotka. Bore Way is one of Bore’s three new sister ships, which were all built at the Wuhu shipyard on the Yangtze River in China. Text: Jukka Lindell Photos: Jukka Lindell and Sampsa Sihvola

8

4 ¦ 2023


BORE WAY:

Length: 121.89 m Beam: 121.89 m Draft fully laden: 6.75 m Gross tonnage: 9133 (DWT 6768) Lane metres: 435 Cargo capacity hold: 8700 cbm Container capacity: 264 TEU Main engine: Wärtsilä 8L 34 DF 4000 kw LNG tank: 250 cbm MDO/MGO tanks: 295 cbm Service speed: 13.5 kn (max 15 kn) Crew: 10 persons

B

ore Way has cargo hatches as well as a ramp, which gives it a different appearance compared to traditional RoRo vessels. There is just one deck; the main deck. The ship’s main engine runs on gas and diesel, and no heavy fuel oil is used on board.

Shipyard in China Bore Way’s master Veli-Pekka Kontinen has been on board the ship from the very beginning, right from the construction phase. Kontinen was part of the Site Team, supervising the quality of the work for the last nine months of the three-year construction project. The supervision clearly paid off as the ship has performed remarkably well. Construction and supervision efforts were coloured by language barriers and cultural differences. After sea trials, the ship was completed and its journey to Europe began in the spring of 2022. It was loaded with granite and made its way through the Suez Canal to the Mediterranean and on to northern Europe. From Sri Lanka to Suez, a security team was also on board to ensure the safety of the ship in the

4 ¦ 2023

Gulf of Aden near the Horn of Africa, a region known for pirates. The ships sailed in convoy without incident through the most dangerous stretch.

Low emissions are key Bore Way is designed to charterer UPM’s specifications. It operates a three-week round trip bet­ween Finland and Spain, loaded with plywood and paper going down and with trailers coming back up. A number of pulp bales were also transported last winter. Customers’ climate and environmental awareness is reflected in the ship’s operations. Where speed used to be the main competitive advantage, today’s clients are looking for minimal consumption combined with low CO² emissions. Bore Way has a cruising speed of 13.5 knots, but often just 11 knots is enough to keep on schedule. The master is at the helm for one watch per day, the chief officer and mate take over for the rest of the day. Seas are often quite rough on the Bay of Biscay, although last summer we were lucky with the weather.

Even the Biscay was calm almost through the season, and dolphins kept the watchkeepers company. With current gas prices and under normal weather conditions, it is cheaper and more convenient to sail from the Baltic to the North Sea around Skagen than to sail along the Kiel Canal.

Gas burns clean Everything in the Bore Way engine room is new and sparkling clean. There is one main engine, a Wärtsilä 4000 kW, which runs on both LNG and diesel. Diesel is used mainly during startup and shutdown, otherwise the vessel runs on LNG. In the engine control room, we meet chief engineer Mats Wikman and engineer Priit Elm. They explain that the engine runs better with gas and also requires less maintenance. For the Rauma-Spain route, a 250-cubic-metre gas tank is quite sufficient.

A fair working environment boosts employee retention Steward Jason Fortaleza is busying himself in the galley. He has sailed on Bore 9


Allt finns i sin egen plats i båtsmansverkstad.

ships for a while now: he spent five years on Estraden, and this is his second turn on Bore Way. Jason says he gets along with Finns very well. The equal and fair working environment makes him want to come back time after time. Jason is an avid user of the ship’s gym, especially the treadmill. While there, he gets in a round of crunches and push-ups as well. Jason is also a member of the ship’s Bore Fit team.

BoreFit encourages exercise The Bore Fit programme aims to motivate shipboard workers to exercise and lead a healthy lifestyle. The fitness programme has been running on Bore ships since the beginning of 2019. For Christmas 2018, all Bore employees were gifted Polar activity trackers to make recording exercise min10

utes as easy as possible. Each ship forms its own team. Every minute the mem­bers spend exer­cising is recorded and this information is sent to the office each month by the team leader. At the end of the year, the minutes are added up and one ship’s team emerges as the winner. In 2022, an indivi­dual competition was added to the team competition. Sailors from all shipboard professions and nationalities take part in Bore Fit. Personal trai­ner Mikael Paajanen from R5 Athle­tics and Health has also been visiting the ships to raise awareness of ge­neral wellbeing, providing tools and practical advice. As a result of the training, employees have also become more interested in the healthiness of the food they eat. It’s not just the seafarers who benefit from Bore Fit: for every minute spent ex-

ercising during 2023, the shipping company will donate one cent to the Baltic Sea Action Group for the protection of the Baltic Sea. The target for 2023 is one million minutes of training, which comes to €10,000 total. The ship’s strong team spirit is also reflected in how the crew deals with bringing new supplies onboard. The pallets are lifted from the quay to the broadside and from there with the help of several crew members to the provisions store. – These will last as for one three week round-trip, Jason explains as he arranges the goods on the correct shelves. We walk down the ramp and off the ship to take a few photos from the outside – and we have to admit, the sea is calling…ò

4 ¦ 2023


ISWAN 2023 seminar hears from seafarers and experts on maritime recruitment crisis.

Navigating Seafarer Wellbeing: Insights from ISWAN 2023 Seminar The International Seafarers’ Welfare and Assistance Network (ISWAN) held its annual seminar in Helsinki with the theme: Addressing the maritime recruitment crisis - Seafarer wellbeing in a changing world. The Finnish Seamen’s Service had the pleasure to co-host the seminar on 16th November 2023 to mark its 50th anniversary. Text: Laura Kylliäinen, Communication specialist, FSS Photos: Sampsa Sihvola, CEO, FSS

4 ¦ 2023

11


Session 1's panel of seafarers (from left to right): Capt. Steve Oertel (MF Shipping Group); Tommy Björklund (Neste); Mika Behm (Eckerö); Suneeti Bala (Former Chief Engineer / International Women Seafarer's Foundation); Jason Zuidema (panel host - NAMMA, ICMA)

T

he theme focused on tackling the recruitment and retention challenges while prioritizing seafarers’ wellbeing. Seafarers’ voices need to be heard in this discussion, and it was great to see that seafarers took center stage at the start. An all-seafarer panel set the tone for the day as they shared first-hand experiences and challenges they face at sea. Working at sea is a lifestyle that many love, but there is a lot companies can do to make the profession a more attractive option. The panel raised the need for a safe working environment that is free from discrimination and is built upon trust and professionalism. Seafarers are stuck on board for long periods. The amenities on board need to be maintained and the food provided must be of good quality. ”Seafarers cannot choose their food and unfortunately the food provided doesn’t often meet the nutritional recommendations”, said Tommy Björklund, a long-time seafarer. The second session focused on the practical strategies for the maritime sector to 12

4 ¦ 2023


Session 3's panel (from left to right): Susanne Justesen (Global Maritime Forum); Dr. Caitlin Bentley (King's College London); Sofie Trier Jensen (Maersk); Daniel Smith (NeurodiversAtSea.org); Karen Waltham (panel host - HR Director/Independent People Management Consultant)

ISWAN's Chief Executive Simon Grainge welcoming guests to the ISWAN 2023 Seminar.

The seminar was opened by Tiina Tuurnala, CEO of the Finnish Shipowners' Association.

bridge the gap between existing working conditions and seafarers’ aspirations. There is an urgent need to make shore and sea equal in terms of rights and support. The industry needs to address issues related to contract durations, work hours, and rest periods. The current flag of convenience system is challenging as it allows for the global erosion of working conditions. The afternoon kicked off with a session on inclusive culture. Industry experts shared their thoughts on how the

4 ¦ 2023

13


Speaker Susanne Justesen - Project Director, Human Sustainability, Global Maritime Forum.

maritime sector can be more inclusive and benefit from the potential in the neurodivergent workforce. A key insight was that mandatory additional training and quotas are not necessarily the best solution. Employers need to focus on creating a psychologically safe environment that meets the varying employee needs. The final session focused on transformative technologies. Technological innovations aim to make work more efficient

14

and environmentally friendly. The speakers noted that the impact of introducing new technologies on board can actually hurt workloads. There is a lack of standardized regulations and adapting new technologies is often done without consulting seafarers. The panel emphasized the importance of including seafarers in decision-making and discussions from the start, and training must meet the different learning needs.

Overall, the day was a great success. The seminar took a direct and solution-focused approach on the recruitment crisis, but the industry needs to come together and take action. The CEO of ISWAN, Simon Grainge, pointed out that the maritime community has a shared responsibility in creating a fair, sustainable, and inclusive working culture for seafarers. ò

4 ¦ 2023


Pirteä viisikymppinen juhli

– MEPA 50 vuotta! Meno oli railakasta, kun 130 merialan ammattilaista kokoontui juhlimaan pirteän viisikymppisen MEPA:n syntymäpäivää Katajanokalle ravintola Sipuliin. Paikalla oli väkeä muun muassa varustamoista, Merimieskirkosta ja Merimieseläke­kassasta sekä tietenkin suuri määrä merenkulkijoita – entisiä ja nykyisiä. Osallistujat muistelivat yhteisiä reissuja ja edesottamuksia maailman merillä, sekä kertoivat toisilleen nykyisiä kuulumisiaan.

4 ¦ 2023

15


K

atse viisikymppisen juhlissa oli tanakasti tulevaisuudessa, mutta merenkulkijoista huolehtimisen historiaakin sivuttiin. Kulttuurihistorioitsija Matti Koivu on kirjoittanut historiikin merimiespalvelun toiminnasta vuodesta 1870 aina vuoteen 2020 saakka. ”Soita, kirjoita, käy talossa! – nimisessä teoksessa Koivu käy napakasti läpi 150 vuoden ajanjaksolla tapahtunutta muutosta palvelutoiminnassa sekä tarkastelee merenkulkijoiden työolosuhteiden kehittymistä. Kirjassa taustoitetaan laajasti MEPAn perustamista vuonna 1973. Kirjan suosio oli suuri, sitä meni jakeluun juhlissa kaksitoista laatikollista. Mepan puheenjohtaja Joel Salminen toi puheessaan esiin MEPAn työn tarpeellisuuden ja kiitti MEPAlaisia panoksesta merenkulkijoiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kehon hyvinvointi, lii-

16

kunta, terveelliset elämäntavat ja oikeanlainen ruokavalio ovat kirjaimellisesti sydämen asia, kun merenkulkijoille suunnitellaan kursseja ja lajikokeiluja. Myös merenkulkijoiden yhteisöllisyyttä ja mahdollisuutta viettää aikaa kivassa, saman henkisessä seurassa reippaillen tai opiskellen, vaalitaan. Kohotimme lehtikuohulasilliset MEPAn tuleville vuosille, söimme tukevan kalabuffetin antimia, kuuntelimme trubaduurin esittämiä meriaiheisia lauluja. Ohessa kuvasatoa ja juhlatunnelmia. Lisää kuvia laitetaan MEPAn sivuille, missä niitä voi käydä ihailemassa ja bongaamassa tuttuja. Inka Kanerva, viestintäpäällikkö, MEPA

4 ¦ 2023


4 ¦ 2023

17


18

4 ¦ 2023


4 ¦ 2023

19


Joel Salminen MEPAn hallituksen puheenjohtaja.

Hyvät merenkulkijat ja juhlaväki Bästa sjöfarare och festfolk On suuri ilo ja kunnia seisoa täällä tänään ja juhlistaa Merimiespalvelutoimiston 50-vuotista taivalta. Det är en stor glädje och ära att stå här i dag och fira Sjömansservice­byrån.

V

iimeisen viiden vuosikymmenen aikana merimiespalvelutoimisto on tarjonnut arvokasta tukea merenkulkualan ammattilaisille. Tällainen virstanpylväs ansaitsee ehdottomasti juhlan. Merimiespalvelutoimiston perustaminen oli rohkea teko perustajiltaan, ja sen sitoutuminen merenkulkijoiden hyvinvointiin ja tukemiseen on tehnyt siitä korvaamattoman toimijan alalla. Tässä puheessa haluan kertoa lyhyesti siitä, kuinka Merimiespalvelutoimisto on vaikuttanut monien ihmisten elämään ja miten sen panos on ollut merkittävä. Ensinnäkin, haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat olleet mukana tämän upean organisaation perustamisessa ja kehittämisessä. Ilman visiota, omistautuneisuutta ja ponnisteluja emme olisi tässä tänään. Kiitokset merimieskirkolle, varustamoille ja merenkulkijoiden järjestöille sekä erityisesti MEPAn henkilöstölle, entisille, nykyisille ja tuleville työntekijöille, jotka työllään konkretisoivat MEPAn tavoitteita ja palveluja. Yhteisellä törnillä on nyt oltu 50 vuotta. Viimeisten vuosikymmenten aikana Merimiespalvelutoimisto on tarjonnut laajan valikoiman palveluita, kuten kirjastot laivoilla, ForMare-toimintaa, koulutusta, neuvontaa, hyvinvointi- ja liikuntapalveluita ja monia muita tukipalveluita. Niin maissa kuin merillä, sisävesiä unohtamatta. Merimiespalvelutoimisto ei pohjimmiltaan ole ainoastaan palvelupiste merenkulkualan ammattilaisille, vaan se on myös perhe, yhteisö ja turvasatama merenkulkijoille, jos niin halutaan. MEPA on ollut mukana merenkulkijoiden elämän eri vaiheissa, iloissa ja haasteissa. Merimiespalvelutoimiston panos yhteiskuntaan näkyy konkreettisesti merenkulkijoiden parempana terveytenä, ammattitaidon kehittymisenä ja perheiden hyvinvointina.

20

Tämän 50-vuotisen matkan varrella Merenkulkijat ja siten myös MEPA ovat joutuneet kohtaamaan monia haasteita ja muutoksia alalla. Digitalisaatio, globalisaatio ja muuttuvat työmarkkinat ovat asettaneet uusia vaatimuksia, mutta olemme pysyneet vahvoina ja joustavina vastataksemme näihin haasteisiin. Juhlavuoden teemaksi sopii hyvin, ”Menneisyyttä kunnioittaen, tulevaisuuteen katsoen”, sillä näen sen kuvastavan täydellisesti Merimiespalvelutoimiston henkeä. MEPA on tehnyt arvokasta työtä menneisyyden kunnioittamisessa, mutta MEPA on myös valmiina kohtaamaan tulevaisuuden avoimin mielin ja innovatiivisin ratkaisuin. Kiitän vielä kerran kaikkia, jotka ovat olleet osa tätä hienoa matkaa. Olemme yhdessä rakentaneet organisaation, joka on merkittävässä asemassa tukemassa merenkulkualan ammattilaisia. Toivotan Merimiespalvelutoimistolle menestystä seuraaville vuosikymmenille ja uskon vakaasti, että tulevaisuus on yhtä kirkas ja lupaava kuin menneisyys on ollut kunnioitettava. Jag vill ännu en gång tacka alla som har varit en del av denna fantastiska resa. Tillsammans har vi byggt upp en organisation som spelar en viktig roll när det gäller att stödja yrkesverksamma inom sjöfartssektorn. Jag önskar sjömansservicebyrån framgång under de kommande årtiondena, och jag är fast övertygad om att framtiden är lika klar och lovande som det förflutna har varit värt att re-spektera. Kiitos. Tack. Joel Salminen hallituksen puheenjohtaja, MEPA

4 ¦ 2023


4 ¦ 2023

21


22

4 ¦ 2023


Bernt Lindell – merenkulkijasta MEPAn talouspäälliköksi MEPAlaiset muistelevat on ollut parin vuoden mittainen juttusarja, jossa MEPAssa vuosien varrella töissä olleet muistelevat mitä kaikkea MEPAssa tapahtui heidän uransa aikana. Sarja päättyy tähän juhla­ vuoden viimeiseen numeroon, jossa parin vuoden ajan talouspäällikkönä toiminut Bernt ”Berra” Lindell kertoo kokemuksistaan MEPAsta sekä palveluiden käyttäjänä että työntekijänä. Teksti: Tiia Tiesmäki KUVAT: Tiia Tiesmäki ja MEPAn arkisto

B

ernt Lindellin ensimmäinen kontakti MEPAan tapahtui vuonna 2006 ja vuotta myöhemmin hän osallistui ensimmäisen kerran MEPAn futisturnaukseen. Hän muistelee, että vuosien 2007–2019 välillä häneltä jäi väliin ainoastaan kolme turnausta eri syistä. Urheilu on ollut vuosien saatossa Lindellille se tärkein asia MEPAn palveluista. ”Oli monia kursseja, joihin suunnittelin meneväni, mutta ne jäivät vaan suunnitteluasteelle. Köysityökurssin kuitenkin kävin ja golfurani aloitin MEPAn alkeiskurssilla vuonna 2013”, hän muistelee. Rahtilaivoilla työskennellessään iloa päiviin hänelle toivat MEPAn laivoille toimittamat kirjat, leffat ja urheilulehdet. Koska sil-

4 ¦ 2023

loin ei ollut mahdollista seurata älylaitteilla ajankohtaisia uutisia, niin pari päivääkin vanhat lehdet olivat mieluista lukemista tuoden uusia ja kiinnostavia juttuja tarjolle. ”Silja Serenadella vahtiaikojen takia tuli katseltua enemmän leffoja ja urheilukanavien tarjontaa kuin luettua kirjoja tai lehtiä”, Lindell kertoo.

Vuoden merimiesurheilija 2015 Joukkueurheilu on aina ollut iso osa Lindellin elämää. Jalkapallo, käsipallo, salibandy ja jääkiekko ovat tulleet tutuksi, mutta rugby on se laji, joka on kaikkein tärkein. 23


”Treenasin ja pelasin rugbya ja pääsin paremmin tutustumaan lajin kulttuuriin opiskelujen aikana pitämäni välivuoden aikana, jolloin asuin hetken Uudessa-Seelannissa. Siellä lajilla on samanlainen asema kuin Suomessa jääkiekolla. Olen päässyt pelaamaan kolmessa maaottelussakin, vuonna 2011 Kreikassa yhden pelin sekä vuonna 2012 Norjassa kaksi peliä”, Lindell sanoo. Aktiivisena ihmisenä Lindell on aina yrittänyt saada turnauksiin kasaan joukkueen niillä laivoilla, joissa hän on työskennellyt. Painavimpana syynä on ollut se, että halu itse päästä pelaamaan on ollut niin kova. MEPAssakin tämä aktiivisuus kiinnitti huomiota ja Lindell palkittiin Vuoden merimiesurheilijana 2015. Ja on niistä turnauksista ollut hyötyä urankin kannalta. ”Osallistuin sählyturnaukseen Kaarinassa vuonna 2012. Olin niihin aikoihin tekemässä lopputyötäni kippariluokalla ja osallistuin turnaukseen Vapareiden edeltäjänä toimineessa pienessä porukassa, johon otettiin vahvistuksia muilta joukkueilta. Turnauksen jälkeen illalla jälkipeleissä käydyn keskustelun perusteella sain perämiehen paikan Lauralta (Langh Ship). Turnaukset ovat hyviä paikkoja kontaktoitua muiden merenkulkijoiden kanssa, Lindell kertoo.

Siirtyminen MEPAlle MEPAn henkilökunta oli tullut vuosien varrella hyvin tutuksi. Jukka Lindell oli samaan aikaan koulussa, tosin ylemmällä luokalla, mutta kasvot olivat tutut. Ekoista turnauksista mieleen ovat jääneet erityisesti Pekka Karppanen, Johan Treudhardt sekä Jaakko Aarninsalo. Myöhemmissä turnauksissa tutuksi tulivat myös Päivi Seppälä, Krista Lankila, Martina Peltonen ja Katja Mertanen. Myös Ella Mustamo kirjastokärrynsä kanssa oli jäänyt hänen mieleensä. Kun MEPAn talousvastaavan paikka tuli hakuun, Lindell työskenteli Harjoittelumyllyssä. ”Ajattelin, että vaikka tehtäväni Harjoittelumyllyssä oli mielenkiintoinen, nyt on aika ottaa askel eteenpäin. Tarjolla oli paikka, jossa olisi mahdollisuus kehittyä ja kehittää”, Lindell muistelee. Hän aloitti MEPAssa alkuvuodesta 2021 ja vuotta myöhemmin tehtävänkuvaan lisättiin talousasioiden lisäksi HR-tehtävät. ”Ai-

koinaan en halunnut missään nimessä hoitaa HR-asioita. Luvut ovat minun juttuni ja excelin kaavat ovat loogisia. Ihmiset puolestaan eivät aina toimi loogisesti. Olen kuitenkin huomannut, että harvemmin päätökset aiheuttavat henkilöstössä eripuraa, kunhan ne pystytään perustelemaan kunnolla”, hän sanoo.

Maailma, merenkulku ja MEPA muuttuu Lindell siirtyi vuoden 2023 kesällä MEPAlta RABN:n talousjohtajaksi. Näiden parin vuoden aikana hän pääsi näkemään muutosta MEPAssa. Organisaatiouudistus syksyllä 2022 toi MEPAan kolme tiimiä. Lindell veti hallintotiimiä, jossa toimi hänen lisäkseen kirjan­pitäjä Anja Tenkanen. ”Itselleni uudistus ei aiheuttanut muutoksia tai haasteita, sillä olin jo ennen sitä tehnyt töitä hänen kanssaan. Olimme hyvä tiimi. Työnjakomme oli selkeä ja kommunikaatio toimi loistavasti”, Lindell kertoo. Uudistuksen yhteydessä MEPAan johtamisen tueksi koottiin johtoryhmä, johon kuuluivat Lindellin lisäksi Sampsa Sihvola, Tiia Tiesmäki sekä Maisa Kuikka-Ucar. Lindell kokee, että johtoryhmä toi hyvä mahdollisuuden keskustella asioista yhteisesti ja sparrata eri tiimien välillä. ”Työpaikan vaihtumisen myötä organisaatiomuutoksen loppuun vieminen jäi omalta osalta kesken”, Lindell harmittelee. ”MEPA oli kaiken kaikkiaan opettavainen työpaikka. Ensimmäisenä vuotenani korona vaikutti vielä voimakkaasti talouteen, mutta muuten taloudellista painetta ei juuri ollut. Muutosta tähän on tulossa poliittisen tahtotilan takia. MEPAssa ollaan tyytyväisiä nykyiseen työpanokseen ja kun työ ei pakota menemään eteenpäin, moni pysähtyy paikoilleen. Tarvittaisiin enemmän pohdintaa siitä, tehdäänkö tätä parhaalla mahdollisella tavalla”, Lindell pohtii. Kun on nähnyt toimintaa sekä palvelun saajan että palvelun tarjoajan näkökulmasta, Lindell sanoo, että haasteena on edelleen tavoittaa merenkulkijoita ja toisaalta tarjota tasapuolista palvelua heille ja aluksille. Alusten ja MEPAn yhteydenpidon kehittämiseksi Lindell ehdottaa, että aluksilla nimettäisiin jokin positioista vastaamaan yhteydenpidosta MEPAan. Lindell kuitenkin uskoo, että MEPA nauttii merenkulkijoiden arvostusta.

Kuka: Bernt Lindell Tehtävät: Talouspäällikkö, vastasi myös MEPAn HR-asioista ja toimi johtoryhmän jäsenenä sekä hallituksen sihteerinä. Palvelu MEPAssa: 2021–2023

24

Merimiespalvelutoimiston 50-vuotisjuhlien kunniaksi Vapaavahti jututtaa pitkä­ aikaisia työntekijöitä vuosien varrelta. SSB:s personal minns 1973–2023. Sjömansservice­ byråns 50-årsjubileum är här! Frivakt pratar med långvarigt anställda om åren som gått.

4 ¦ 2023


Bernt Lindell – från sjöman till SSB:s ekonomichef SSB:s personal minns är en artikelserie där de som arbetat på SSB under årens lopp minns tillbaka på vad som hände på SSB under deras karriär. Serien avslutas nu i jubileumsårets sista nummer där Bernt ”Berra” Lindell, som varit ekonomichef i ett par år, berättar om sina erfarenheter av SSB både som användare av SSB:s tjänster och som anställd. Text: Tiia Tiesmäki. FOTO: Tiia Tiesmäki och SSB:s arkiv.

B

ernt Lindells första kontakt med SSB skedde 2006 och ett år senare deltog han för första gången i SSB:s fotbollsturnering. Han minns att han mellan 2007 och 2019 endast missade endast tre turneringar. Idrotten har alltid varit SSB:s viktigaste tjänst för Lindell. ”Det fanns många kurser som jag planerade att gå, men som stannade på planeringsstadiet. Jag gick dock en reparbeteskurs och min golfkarriär började på SSB:s nybörjarkurs 2013”, minns han.

4 ¦ 2023

När han arbetade på fraktfartygen fick han glädje av de böcker, filmer och sporttidningar som SSB levererade till fartygen. På den tiden kunde man inte följa nyheterna via smarta enheter, så även några dagar gamla tidningar kunde erbjuda nya och intressanta artiklar. ”På Silja Serenade blev det på grund av vakttiderna så att jag tittade jag mer på filmer och sportkanaler än läste böcker och tidningar”, berättar Lindell. 25




Årets sjömansidrottare 2015 Lagidrott har alltid varit en stor del av Lindells liv. Han har ägnat sig åt fotboll, handboll, innebandy och ishockey, men rugby är den viktigaste idrotten för honom. ”Jag tränade och spelade rugby och fick en bättre inblick i sportens kultur under mitt sabbatsår från studierna, då jag bodde på Nya Zeeland. Där har sporten samma status som ishockeyn i Finland. Jag har fått spela tre landskamper, en match i Grekland 2011 och två matcher i Norge 2012”, säger Lindell. Lindell är en aktiv person och har alltid försökt få ihop ett lag till turneringarna på de fartyg han arbetat på. Den största orsaken är att viljan att spela själv har varit så stor. Lindells aktivitet uppmärksammades även inom SSB och 2015 utsågs han till Årets sjömansidrottare. Turneringarna har också gynnat karriären. ”År 2012 deltog jag i en innebandyturnering i S:t Karins. Då gjorde jag mitt slutarbete i skepparklassen och deltog i turneringen med ett litet gäng som var föregångare till Vaparit och som fick förstärkning från andra lag. På kvällen under turneringens eftersnack hamnade jag i ett samtal som gav mig anställning som styrman på Laura (Langh Ship). Turneringar är bra ställen att komma i kontakt med andra sjömän”, berättar Lindell. Övergången till SSB Genom åren, även under studietiden, blev Lindell bekant med SSB:s personal. Från de första turneringarna minns han särskilt Pekka Karppanen, Johan Treudhardt och Jaakko Aarninsalo. Under senare turneringar lärde han också känna Päivi Seppälä, Krista Lankila, Martina Peltonen och Katja Mertanen. Han kom också ihåg Ella Mustamo med sin biblioteksvagn. När tjänsten som ekonomiansvarig på SSB utlystes arbetade Lindell på Praktikkvarnen. ”Jag tänkte att även om min uppgift på Praktikkvarnen var intressant, så var det dags att ta ett kliv framåt. Den lediga tjänsten skulle ge mig möjlighet att utvecklas och att utveckla verksamheten”, minns Lindell. Han började på SSB i början av 2021 och ett år senare lades förutom ekonomifrågor även HR-uppgifter till i arbetsbeskriv-

ningen. ”Förut ville jag absolut inte sköta HR-frågor. Siffror är min grej och Excel-formler är logiska. Människor fungerar däremot inte alltid logiskt. Jag har dock märkt att beslut sällan leder till meningsskiljaktigheter bland personalen, så länge de kan motiveras ordentligt”, säger han. Världen, sjöfarten och SSB förändras Sommaren 2023 lämnade Lindell SSB och började som ekonomidirektör hos RABN. Under dessa två år fick han se SSB förändras. Omorganisationen hösten 2022 innebar att SSB delades in i tre team. Lindell ledde förvaltningsteamet, där även bokföraren Anja Tenkanen ingick. ”För mig själv medförde omorganisationen inga förändringar eller utmaningar, eftersom jag redan innan det hade arbetat med henne. Vi var ett bra team. Vår arbetsfördelning var tydlig och kommunikationen fungerade utmärkt”, berättar Lindell. I samband med omorganisationen tillsattes en ledningsgrupp till stöd för ledningen av SSB. Förutom Lindell bestod gruppen av Sampsa Sihvola, Tiia Tiesmäki och Maisa Kuikka-Ucar. Lindell upplever att ledningsgruppen gav en bra möjlighet att diskutera saker tillsammans och sparra de olika teamen. ”I och med bytet av arbetsplats hann jag inte slutföra omorganisationen för egen del”, beklagar Lindell. ”SSB var på det hela taget en lärorik arbetsplats. Under mitt första år påverkades ekonomin fortfarande kraftigt av corona, men annars fanns det nästan ingen ekonomisk press. Detta kommer att förändras nu på grund av den politiska viljan. På SSB är man nöjd med den nuvarande arbetsinsatsen och när arbetet inte tvingar en framåt, stagnerar många. Man skulle behöva tänka mer på om arbetet utförs på bästa möjliga sätt”, säger Lindell. Efter att ha sett verksamheten både ur tjänstemottagarens och tjänsteleverantörens synvinkel, säger Lindell att utmaningen fortfarande är att nå sjömännen och å andra sidan erbjuda jämlik service till dem och fartygen. För att förbättra kommunikationen mellan fartygen och SSB föreslår Lindell att fartygen utser en av positionerna att ansvara för kontakten med SSB. Lindell är dock övertygad om att SSB uppskattas av sjömännen. ò

Vem: Bernt Lindell Uppgifter: Ekonomichef, ansvarade också för SSB:s HR-frågor och var medlem i ledningsgruppen samt sekreterare i styrelsen. Tjänstgöring hos SSB: 2021–2023

28

4 ¦ 2023



Ellan kirjastojutut ella.mustamo@mepa.fi

Ratsastuskursseja ja heppakirjoja Pääsin osallistumaan MEPAn ratsastusleirille Valkeakoskella, hopoti hoi, että se oli hieno reissu, vuosien jälkeen. Vuotuisia kolmipäiväisiä kursseja järjestää

pitkällä kokemuksella Leena, jonka talo, piha ja talli­ miljöö on kuin suoraan englantilaisesta sarjasta. Saavuimme kohteeseen torstaina puolen päivän jälkeen, meitä osallistujia oli viisi. Perillä odotti kahvitarjoilu, monenlaista suolaista ja makeaa, ja tulimme huomaamaan, että Leenan keittiötaidot ovat osa leiriperinnettä. Ratsastuksenopettaja selitti päiväohjelman, hahmotteli osallistujien taitotasot ja valitsi jokaiselle sopivat ratsut, joita olikin suomenhevosista ja puoliverisistä norjalaisiin vuonohevosiin. Lähdimme talliin harjaamaan ja satuloimaan hevosia, ja heti selveni, että nykyään hevosyksilöiden luonne, temperamantti ja koulutuksen psykologia otetaan kaikessa huomioon. Isojen eläinten lähellä oleminen tuntui monen vuoden tauon jälkeen hieman hermostuttavalta, sitten siitä tuli taas rutiinia ja tajusi hyvin, miksi niitä nykyään käytetään terapiassa ja ihmistä rauhoittamaan. Hevosen silittely ja sen kanssa juttelu tuntuu hyvältä.

30

4 ¦ 2023


Maneesitunteja pidettiin kolmena päivänä ja niiden aikana päästiin harjoittelemaan käyntiä ja ravia, pysäyttämisiä ja käännöksiä. Tunneilla oltiin porukalla, mahdollisista taitotasoista riippumatta. Ja kuvia räpsittiin tietysti paljon. Bonuksena pääsimme vuoron perään ravikärryjen vaudikkaaseen kyytiin kyläteitä pitkin, hämäläiseen maalaismaisemaan. Myös saman pöydän ääressä istuminen, kynttilä­ illalliset ja juttujen kertominen kuuluu kurssi­ kuvioon. Mukavia ihmisiä ja hyviä keskusteluja!

4 ¦ 2023

Päivät toivat kirjastonhoitajalle mieleen myös yhden vanhan lempikirjan Ruby M Ferguson: Lauran ratsastuskerho Kirja on suomennettu 1973 ja se kertoo englantilasesta Chattonin kylästä, jossa Laura kavereineen puuhaa kaikenlaista, järjestäen ratsastustunteja kaviouralla, aarteenetsintää, estekilpailuja ja maastoratsastusta. Ja aina on tarjolla teetä ja rusinapullia. Rising trot!

31


MEPAn kirjavinkit talvelle 2024 Vuoden 2023 aikana hankimme jokaisesta kirjakategoriasta (tieto- ja kauno­kirjallisuudesta, dekkareista ja romanttisesta kirjallisuudesta) yhtä teosta useamman kappaleen neljästi vuodessa. Tässä esittelemme seuraavat neljä kirjaa. Koska hankittava valikoima on jatkossa pienempi, voit ehdottaa meille täsmä­täydennyksiä, jolloin hankimme mahdollisuuksien mukaan mieleisen kirjan luettavaksi. Laita toiveistasi sähköpostia kirjasto@mepa.fi.

Wilbur Smith: Sodan perintö Huima kertomus urhoollisuudesta, kostosta ja vastarinnasta. Historiallinen sotaromaani parhaimmillaan – täsmälukemista tiukan toiminnan, suurten räjähdysten ja syvien tunnekuohujen ystäville. Hitler on kuollut, mutta hänen aatteensa elää yhä. Liittoutuneiden vakooja ja Courtney-suvun perijätär Saffron haaveilee paluusta suvun tiluksille Keniaan nyt, kun hänen aviomiehensä on vapautunut keskitysleiriltä. Miehen veljellä – innokkaalla natsiaatteen kannattajalla – on kuitenkin synkempiä suunnitelmia pariskunnan varalle.Samaan aikaan Keniassa muhii vallankumous. Väkivaltaisuudet lisääntyvät, ja Saffronin isä Leon Courtney huomaa olevansa puun ja kuoren välissä. On tullut aika taistella vapaan maan puolesta. Claire Keegan: Nämä pienet asiat Claire Keeganin palkittu ja kiitetty Nämä pienet asiat hohtaa valoa keskellä suvaitsemattomuuden pimeyttä. Joulu lähestyy, irlantilainen pikkukaupunki on hiljainen varhain aamulla. Bill Furlong lähtee toimittamaan hiiliä luostariin ja kohtaa nuoren tytön, jonka kohtalo järkyttää häntä sydänjuuria myöten. Kohtaaminen saa miehen asettumaan kirkkoa ja tuomitsevaa ilmapiiriä vastaan, vaikka oma perhe ja koko kaupunki toivovat hänen unohtavan näkemänsä ja vaikenevan.​ ”Hillitty, syvästi moraalinen kirja täynnä rakkautta ja toivoa.” THE GUARDIAN ​”Huikea. Claire Keegan tekee jokaisesta hetkestä todellisen ja merkityksellisen.” Colm Tóibín ”Jokainen sana on juuri oikea ja juuri oikealla paikalla, ja lopputulos on monisävyinen ja syvästi liikuttava.” Hilary Mantel

32

Carole Matthews: Suklaaseuran naiset Suklaa on paras lääke kaikkeen! Aloitusosa lämminhenkiseen ja hauskaan neliosaiseen romaanisarjaan neljästä aivan erilaisesta naisesta, joita yhdistää intohimoinen suhde suklaaseen. Todellinen herkkupala romanttisen viihteen ystäville. Lucy Lombard on vakaasti sitä mieltä, että suklaa auttaa aina, olipa kyseessä sitten päänsärky tai sydänsuru. Saman rakkauden suklaaseen jakavat hänen ystävänsä Autumn, Nadia ja Chantal. Yhdessä he muodostavat Suklaaseuran. Naiset kokoontuvat kahvilassa nimeltä Suklaataivas. Se on heidän pyhäkkönsä ja erinomainen paikka käsitellä yhdessä elämän eteen heittämät kriisit. Suklaan ääressä puidaan perusteellisesti niin petollinen poikaystävä, flirttaileva pomo, peliongelmainen aviomies kuin rakkaudeton avioliittokin. Maija Vilkkumaa & Miina Supinen: Vilkkumaa 1990-luvulla naispuolinen sooloartisti, joka tekee itse laulunsa, oli Suomessa lähes tuntematon käsite. Sitten tuli Maija Vilkkumaa, jolle koko olemisen ytimessä on laulunkirjoittaminen. Tänä vuonna Suomi-rockin valtionainen täyttää 50 vuotta. On aika luoda katsaus siihen, kuinka töölöläistytöstä tuli supertähti ja uusia polkuja etsivä taiteilija, bändin pomo, feministi-ikoni ja perheenäiti. Kirjassa soi kirkkaana Maija Vilkkumaan oma ääni: villi, herkkä ja hauska.

4 ¦ 2023


Kohtalona Ruotsinsalmi osa 1 Kotka on tunnetusti legendaarinen merikaupunki. Myös me-

renpohja on täynnä historiaa. Nykyisen Kotkan edustalla ja rahtilaivojen reitillä lepää peräti 60 Ruotsinsalmen meritaistelun hylkyä. Uusi kirja valottaa tapauksen taustaa ja merikeskus Vellamossa on aiheesta näyttely. Vuonna 1790 paikalla käytiin Ruotsinsalmen toinen meritaistelu. Se on Itämeren tähän asti suurin taistelu, johon osallistui peräti 370 alusta ja kymmeniätuhansia sotilaita. Taistelu oli osa Kustaan sotaa 1788–1790, jossa vastapuolina olivat Ruotsin kuningas Kustaa III ja Venäjän keisarinna Katariina II Suuri. Kirja kertoo kiinnostavasti, että varsinkin Venäjän armeija oli tuohon aikaan kansainvälinen yhteisö. Sekä avomeri-että soutukaleerilaivastossa palveli eri tehtävissä englantilaisia, ranskalaisia, alankomaalaisia, italialaisia, espanjalaisia, kreikkalaisia, saksalaisia ja osmaaneja, ja ulkomaalaisille rekrytoinneille maksettiin hyvää palkkaa. Erityisesti englantilaiset upseerit olivat kysyttyä työvoimaa, koska Iso-Britannia oli johtava merivalta. Venäläisten saaristolaivaston komentajana toimi Karl Heinrich Nikolaus Otto Nassau-Siegen. Hän oli 1700-luvun lopun tyypillinen seikkailija, joka ehti uransa aikana palvelemaan Ranskaa, Espanjaa, Puolaa ja Venäjää ja oli aiemmin osallistunut Yhdysvaltojen vapaussotaan ja Gibraltarin piiritykseen.

Ruotsin voittoisan saaristolaivaston komentaja Carl Olof Cron­ stedt laati tapauksen jälkeen tarkemman luettelon aluksista ja se julkaistiin pian suomeksi painotuotteena Juttu tappeluxesta. Ruotsin ja Wenäjän Skärgårdi-lauttain wälillä Ruotsinsalmessa sinä 9:nä ja 10:nä päiw:nä heinäkuusa 1790. Ruotsi juhli tapausta paikan päällä heinäkuun lopussa ampumalla kunnialaukauksia ja soittamalla Marc-Antoine Charpentierin perinteisen voitonhymnin Te Deum. Tukholmassa kuningas järjesti elokuussa mittavat voitonjuhlat jakamalla kultaisia ja hopeisia Ruotsinsalmi-mitaleja ja -vöitä ja tilaamalla aiheesta isoja maalauk­sia. Myös kuninkaanlinnan rantaan valmistui patsas, jossa Kustaa esiintyy Ruotsinsalmen sankarin asussa. Tuhoisa taistelu ei kuitenkaan muuttanut rajalinjaa ja Suomi liitettiin Venäjään 1809. Tietovisa: Mikä on Shebekki? Entä Galjotta?

Nassau-Siegen oli myös merenkulkija: ennen Ruotsinsalmea komentaja oli paennut velkoja liittymällä Tyynenmeren tutkimusretkikuntaan, ja hän kuului harvoihin aikalaisiin, jotka olivat purjehtineet maapallon ympäri. Komentajana Nassau-Siegen oli tässä taistelussa impulsiivinen, hän hätiköi aloittamalla manööverit liian aikaisin. Mukaan oli haalittu liian kokemattomia upseereja ja vastuuhenkilöitä oli liikaa, joten käskysuhteet jäivät epäselviksi. Venäjän alukset joutuivat ruotsalaisten ristituleen, jolloin osa laivoista pakeni paikalta, osa juuttui kovassa tuulessa matalikolle. Tunnetuin uponnut alus lienee St.Nikolai, jonka nuori päällikkö Samuel Marshall päätti antautumisen sijasta tuhota laivan, itsensä ja miehistön, vaikka sotavankeja olisi kohdeltu verrattain hyvin. 33

Ella Mustamo MEPAn kirjastonhoitaja

Kirjoitus perustuu teokseen

Kohtalona Ruotsinsalmi. Tutkimuksia pintaa syvemmältä. Toim. Vilma Lempiäinen, Johanna, Aartomaa, Maarit Laitala & Erik Tirkkonen. Kymenlaakson museo ja Suomen kansallismuseo, Kotka 2023.

4 ¦ 2023


MEPAn espanjan kurssien opettajalla, Carinalla, on paljon kysymyksiä, mutta onko kyseessä sittenkään MEPA-kysely.

34

4 ¦ 2023


PARANNAMME PALVELUITA

MEPA-kyselyn vastausten pohjalta

M

EPA kyseli merenkulkijoilta näkemyksiä palveluistaan. Kyselyn avasi 339 henkilöä ja vastata malttoi 205. Suurin vastaajaryhmä (40%) olivat yli 21 vuotta laivalla työskennelleet, vastauksia oli naisilta ja miehiltä yhtä paljon. Vastauksista ilmenee, että paperinen tiedonvälitys elää edelleen kulta-aikaansa merenkulkijoiden keskuudessa. Lehdet, kirjat ja paperiset tiedotteet sekä Vapaavahti tavoittavat kohderyhmät hyvin ja ovat pidettyjä. Sähköiset kirjat vaativat jatkossa tehokkaampaa markkinointia, jotta ne nousevat paperisten käyttöliittymien rinnalle. Kurssit ja lajikokeilut ovat erittäin suosittu osallistumismuoto. Myös liikuntavuoroja toivottiin takaisin joissain vastauksissa. Lajivalikoimaan tuli monenlaisia toiveita aina tanssista itsepuolustukseen asti. MEPA aikoo tulevana vuonna ottaa uusia lajeja kokeiluun. Väistämättä joitain lajeja jää siten pois. MEPA pyrkiikin pitämään kurssien ja lajikokeilujen määrän suurena ja tarjoamaan yhä useammille uusille osallistujille uusia kokemuksia. Haluamme madaltaa kynnystä tulla mukaan kokoon, näköön, ikään ja kuntoon katsomatta. Tavoitteena on myös edistää osallistumista ilman, että itsellä pitää olla varusteita tai valmista osaamista. Kuntosalit kiinnostavat vastaajia. MEPAn tilastot osoittavat, että mepalaisten mahdollisuus saada alennus Fitness24/7 -kuntosaleilta on vajaakäytössä. Olemmekin heti kyselyn jälkeen rummuttaneet so-

4 ¦ 2023

siaalisessa mediassa tätä mahdollisuutta ja saaneet innostunutta palautetta. Yli puolet vastaajista koki mepalaisten laivakäynnit tärkeinä ja antoisina, joten jatkamme niitä kuten tähänkin asti. Erityisesti laivapalvelukoordinaattorien tuomiset olivat odotettuja, ja kirjat, videot, lehdet ja pelit vaikuttivat vastausten perusteella olevan kovassa käytössä. Perinteistä viikottain ilmestynyttä Uutissähkettä toivottiin vahvasti ja laajasti takaisin. Hyvä uutinen onkin, että Merimieseläkekassa käynnistää piakkoin sähköisen uutiskirjeen, ja olemme sopineet yhteistyöstä. Suurin osa MEPAn tapahtumista on Helsingissä tai Turussa, koska niissä asuu suurin osa mepalaisista. Kyselyssä muistutettiin, että mepalaisia asuu kuitenkin ympäri Suomea ja ohjelmaa toivottiin laajemmalle maantieteelliselle alueella. Tulevana vuonna MEPA alkaakin tarjota resurssiensa puitteissa näin ensialkuun kursseja ja lajikokeiluja myös Tampereen suunnalle. Juoksukoulu toimii edelleen netissä ja on kaikkien saatavilla. Kiitos kaikille vastanneille siitä, että annoitte meille aikaanne. Parannamme palvelua saamamme palautteen pohjalta ja säilytämme hyväksi koetun tarjonnan. ò Inka Kanerva viestintäpäällikkö, MEPA

35


Jukka kyselee perinteisin menetelmin.

36

4 ¦ 2023


TJÄNSTERNA FÖRBÄTTRAS utifrån svaren på SSB:s enkät

S

SB frågade efter sjöfararnas åsikter om våra tjänster. 339 personer öppnade enkäten och 205 besvarade den. Den största respondentgruppen (40 %) var personer som hade arbetat ombord i över 21 år. Lika många svar inkom från kvinnor som från män. Av svaren framgår det att det fortfarande är gyllene tider för papperskommunikationen bland sjöfararna. Tidningar, böcker och information på papper samt Frivakt når målgrupperna väl och är omtyckta. Informationen om e-böcker skulle behöva vara lite effektivare för att de ska nå upp till samma nivå som pappersversionerna. Kurserna och prova på-kurserna i olika idrottsgrenar är mycket populära. Vissa önskade även att motionsturerna skulle komma tillbaka. De kom in många önskemål om utbudet av idrottsgrenar, allt från dans till kampsport. Det kommande året tänker SSB testa nya sporter. Det är då oundvikligt att andra sporter faller bort. SSB strävar efter att kurserna och prova på-kurserna ska vara många till antalet och att ge allt fler deltagare nya erfarenheter. Vi vill sänka tröskeln för att delta oavsett storlek, utseende, ålder och kondition. Målet är att främja deltagande utan att deltagaren själv behöver ha utrustning eller förkunskaper. Gymmen intresserar sjöfararna, men vår statistik visar att SSB-medlemmarnas möjlighet att få rabatt

4 ¦ 2023

hos Fitness24/7 inte utnyttjas till fullo. Direkt efter enkäten uppmärksammade vi denna möjlighet i sociala medier och fick positiv feedback. Över hälften av respondenterna tyckte att SSB:s fartygsbesök var viktiga och givande och vi kommer att fortsätta med dem på samma sätt. Fartygsombudens leveranser av böcker, videor, tidningar och spel var särskilt efterlängtade och baserat på svaren tycks de användas flitigt. Det fanns en stark och utbredd önskan om att det traditionella elektroniska nyhetsbrevet som skickades ut en gång per vecka skulle återkomma. En glad nyhet är att Sjömanspensionskassan inom kort startar ett elektroniskt nyhetsbrev och vi har kommit överens om ett samarbete. Största delen av SSB:s evenemang arrangeras i Helsingfors eller Åbo, eftersom de flesta SSB-medlemmar bor där. I enkäten påminde man om att medlemmarna även bor på andra håll i Finland och det efterfrågades program i ett större geografiskt område. Nästa år kommer SSB inom ramen för resurserna att börja erbjuda kurser och prova på-kurser även i Tammerfors. Löparskolan ges fortfarande på nätet och är tillgänglig för alla. Tack till alla som tog sig tid att besvarade enkäten. Vi förbättrar servicen utifrån den respons som kommit in och behåller det utbud som uppskattas av sjöfararna. ò

37


Projektipäällikkö Krista Lankila.

Hyvästi ForMare, tervetuloa uusi hyvinvointiohjelma Merenkulkijoille suunniteltu hyvinvointiohjelma ForMare alkoi pilotti­projektina tammikuussa 2014 Tallink Siljan Silja Serenade -laivan kahdellekymmenelle työntekijälle. Projektista saadut hyvät tulokset rohkaisivat jatkamaan. Vuosien saatossa projektista tuli ohjelma, joka on käynnistynyt joka vuosi yhä uudelleen. ForMaren mahdollistaman elämäntapamuutosprosessin on kuluneen kymmenen vuoden aikana aloittanut yhteensä reilu 600 merenkulkijaa useista eri varustamoista.

38

4 ¦ 2023


S

osped-säätiö teki vuonna 2016 vaikuttakohentunut. Myös ohjelman kustannukset varusvuusarvion ForMaresta ja haastatteli osaltamoille ja MEPAlle ovat kasvaneet siinä määrin, listujia, heidän läheisiään sekä sidosryhettä nyt kymmenen vuoden jälkeen on hyvä hetki män edustajia. Arvioinnin mukaan Forlopettaa ohjelma ja miettiä, miten merenkulkijoiMarella oli ollut suuria vaikutuksia osalden työssäjaksamista edistetään ja saadaan tuloklistujien elämäntapoihin, jonka myös osallistujien sia aikaan. lähipiiri ja esimiehet huomasivat. Osallistujien muMerimiespalvelutoimisto on päättänyt yhdeskaan kolme tärkeintä hankkeen myötä tullutta muusä Merimieseläkekassan kanssa, että tänä syksynä tosta olivat muutos liikunnan harrastamisessa, yleialoittanut ForMare-ryhmä on viimeinen. Aloittasessä jaksamisessa ja hyneen ryhmän toiminta vievinvoinnissa sekä muutos dään suunnitelmien muruokailutottumuksissa. kaisesti loppuun ja näin "Uudenkin hyvinvointiOsallistujien muutoksessa ollen heidän lopputestinhankkeen kehittämisessä tärkeää oli heidän oma mosä tullaan järjestämään ketivaationsa ja sitoutuminen väällä 2025. Uutta ryhmää on eri alojen asian­ hankkeeseen. Suuri vaikuei kuitenkaan vanhalla tuntijoista koostuva tus koettiin olevan myös konseptilla enää perusteta. valmentajien sekä läheisten Ensi vuosi tulee oleohjausryhmä, joka seuraa kannustuksella. ForMaren maan kehittämisen vuosi. hankkeen toimintaa." avulla merenkulkijoiden Tulemme tekemään varushyvinvointia on saatu ketamoille kyselyn, jossa karhitettyä monilta osin. toitetaan varustamojen näkökulmasta merenkulkijoiden hyvinvointitarpeita, pohditaan ForMaren hyviä ja huonoja puolia ja laaKaikilla hankkeilla on elinkaarensa ditaan tulosten pohjalta uusi, merenkulkijoiden hyUskomme, että kun 600 merenkulkijaa on aloittanut vinvointia palveleva hanke, joka alkaa vuoden 2025 ForMaren, heillä on ollut kiinnostusta lähteä kehitaikana. Uudenkin hyvinvointihankkeen kehittämitämään omia elämäntapojaan parempaan suuntaan sessä on eri alojen asiantuntijoista koostuva ohjausja näin ollen suuri osa aloittaneista on saanut hyryhmä, joka seuraa hankkeen toimintaa. ò vinvointiohjelmasta uusia eväitä mukaansa. Vaikka tuloksia ei olisi ForMaren aikana syntynyt, osallistujat ovat saaneet tietoa ja valmiuksia kehittää omaa hyvinvointiaan jatkossa. Kiitos kaikille ForMaressa mukana olleille Ohjelman tulokset eivät kuitenkaan ole parin viivarustamoille sekä erityisesti kaikille osalmeisen vuoden aikana olleet lähelläkään sitä, mitä listujille! Luodaan yhdessä uusi, vaikuttava, ohjelmalta on toivottu. Ehkä korona on vaikuttanut merenkulkijoiden tarpeita palveleva hyvinForMareen, ehkä osallistujien profiili on muuttunut, vointihanke. ehkä motivaatiota ei ole ollut riittävästi tai muutokset valmentajissa vaikuttavat tuloksiin. Osallistujat eivät enää – keskiarvoa tarkastellen – ole saavuttaneet tavoitteitaan tai edes parantaneet tuloksiaan. Paino ei ole laskenut, lihasmassa ei ole kasvanut, Krista Lankila suorituskyky ei ole parantunut, eikä hyvinvointi MEPAn hyvinvointi­koordinaattori

4 ¦ 2023

39


Hej då ForMare, ett nytt hälsoprogram välkomnas Sjöfararnas hälsoprogram ForMare började som ett pilotprojekt i januari 2014 för tjugo anställda på Tallink Siljas fartyg Silja Serenade. Projektet gav goda resultat, vilket ledde till en fortsättning. Med åren blev projektet till ett program, som har startats på nytt varje år. Drygt 600 sjöfarare från fler olika rederier har under de gångna tio åren påbörjat den livsstilsförändringsprocess som ForMare möjliggör. 40

4 ¦ 2023


Å

r 2016 analyserade stiftelsen Sosped rekelmassan ökar inte, prestationsförmågan förbättsultaten av ForMare och intervjuade delras inte och välbefinnandet ökar inte. Programmets tagare, deras närstående och represenkostnader för rederierna och SSB har också stigit så tanter för intressenter. Enligt analysen pass mycket att det nu efter tio år är lägligt att lägga hade ForMare haft en stor effekt på delner programmet och fundera på hur vi ska främja tagarnas livsstil, vilket även observerades av deltasjöfararnas ork i arbetet och åstadkomma resultat. garnas närmaste krets och chefer. De tre viktigaste Sjömansservicebyrån har tillsammans med Sjöförändringarna som projektet medförde var enligt manspensionskassan beslutat att ForMare-grupdeltagarna förändringarna i träningsvanorna, orpen som började i höstas är den sista. Gruppen får ken och välbefinnandet i allmänhet och matvanorslutföra programmet som planerat och deltagarnas na. För att lyckas göra förändringar var det viktigt att sluttest kommer alltså att genomföras under våren deltagarna var motiverade 2025. Det kommer dock och engagerade i projekinte att startas någon ny tet. Även uppmuntran från grupp med det gamla kon"I utvecklingen av det tränarna och de närstående ceptet. nya hälsoprojektet deltar upplevdes ha en stor effekt. Nästa år kommer att Med hjälp av ForMare har vara ett utvecklingsår. Vi en ledningsgrupp med sjöfararnas hälsa förbättkommer att genomföra en experter från olika branrats på många sätt. enkätundersökning bland rederierna där vi kartlägscher som följer upp proger rederiernas syn på sjöAlla projekt har sin tid jektets verksamhet." fararnas hälsobehov, disVi tror att de 600 sjöfarare kuterar för- och nackdesom har börjat på ForMalarna med ForMare och re har varit intresserade av att förbättra sin livsstil utifrån resultaten utarbetar ett nytt projekt som och därför har majoriteten av dem tagit till sig de främjar sjöfararnas hälsa och som inleds under nya råden från hälsoprogrammet. Även om resulta2025. I utvecklingen av det nya hälsoprojektet delten inte har kommit under tiden med ForMare har tar en ledningsgrupp med experter från olika brandeltagarna fått kunskaper och färdigheter för att förscher som följer upp projektets verksamhet. ò bättra sin hälsa framöver. De två senaste åren har dock resultaten av programmet inte ens varit i närheten av de önskade reEtt stort tack till alla rederier som varit sultaten. Kanske har corona påverkat ForMare, kanmed i ForMare och i synnerhet till alla delske har deltagarnas profil förändrats, kanske har det tagare! Tillsammans skapar vi ett nytt, efsaknats tillräckligt med motivation eller så har bytet fektivt hälsoprojekt som uppfyller sjöfararav tränare påverkat resultatet. Sett till genomsnittet nas behov. uppnår deltagarna inte längre sina mål och förbättrar inte ens sina resultat. Vikten går inte ned, mus-

4 ¦ 2023

41


A

Tommyn meriterveiset

lkuvuodesta 2020 alkoi maailmalle tihkua tietoa huolestuttavasta viruksesta. Pian tälle uudelle, aiemmin tuntemattomalle virukselle saatiin myös nimi. SARS-CoV-2, COVID-19 alettiin myöhemmin tuntea nimellä koronavirus. Kahden vuoden aikana viruksen aiheuttamaan tautiin oli kuollut laskutavasta riippuen 5-19 miljoonaa ihmistä. Se aiheutti globaalissa mittakaavassa mittaamattoman määrän inhimillistä kärsimystä työttömyyden, eristäytymisen, ahdistuksen sekä pelon muodossa. Nyt meitä pian jo neljä vuotta kiusannut korona nostaa taas päätään. Pahimpaan pandemia-ajan tilanteeseen tuskin joudutaan, mutta kaikkea pientä ikävää se voi aiheuttaa. Pandemian ollessa pahimmillaan, aiheutti se merenkulkijoille paljon ongelmia ja harmia. Kotimaan vaihdot onnistuivat hyvin, mutta ulkomaanvaihdot olivat joko kokonaan pannassa tai olivat hyvin hankalia. Meillä suomalaisilla homma vielä jotenkin sujui, mutta esim. tuon ajan omalla laivallani olleet filippiiniläiset olivat helisemässä. Törnit venyivät kuukausilla, ja kotimaassa odotti pahimmassa tapauksessa kaksi useamman viikon karanteenia: ensin saavuttaessa Manilaan, ja toinen saavuttaessa omaan maakuntaan. Riippuen maakunnasta saattoi töihin lähtiessä olla parin viikon karanteeni saavuttaessa Manilaan. Puolet vapaasta saattoi mennä karanteenissa maatessa. Ja näillä kavereilla vapaat olivat puolet työtörnin pituudesta. Suuri yleisö sai lukea päivittäin ikäviä uutisia ravintoloiden, tapahtumajärjestäjien, esiintyvien taiteilijoiden, jne. ahdingosta. Merenkulkijoiden tilanteesta kerrottiin mediassa sangen vähän. Ihmisille tutumpien matkustajalauttojen tilanteesta toki kirjoitettiin, ja aiheellisesti mainittiin esim. asiakaspalvelupuolen lomautuksista, mutta muu merenkulku jäi vähälle huomiolle. 24.helmikuuta 2022 Venäjä laajensi jo 2014 Krimin niemimaalla aloittamaansa interventiota täysimittaiseksi hyökkäyssodaksi. Pian saimme lukea ja nykytekniikan takia myös katsoa Venäjän brutaaleja toimia keskellä Eurooppaa. Siviiliväestön kidutuksia, siviilikohteiden summittaisia pommituksia, mukaan lukien sairaalat, koulut ja vanhainkodit. Valitettavan tutuiksi tulivat nimet Butša, Azovstal, Mariupol. Ainakin puoli miljoonaa sotilasta on kuollut tai haavoittunut sodassa. Siviiliuhrien määrää ei tiedä kukaan, mutta vahvistettuja tapauksia on vähintään 25 000 kuolleina ja loukkaantuneina. Todellinen luku on paljon suurempi. Sotaa on käyty tätä kirjoitettaessa melko tarkkaan vuosi ja yhdeksän kuukautta, ja 42

valitettavan todennäköistä on, että sota tulee näkemään kaksivuotis-päivänsä. 7. lokakuuta terroristijärjestö Hamas hyökkäsi Gazan kaistaleelta Israeliin surmaten n. 1300 ihmistä, ja ottaen lähes 300 panttivankia. Israel saartoi Gazan, ja aloitti lokakuun lopulla maahyökkäyksen. Tämänkin soda uhriluvuista on vaikea saada tarkkoja tietoja, mutta puhutaan joka tapauksessa kymmenestätuhannesta kuolleesta ja loukkaantuneesta. Voidaan siis hyvällä syyllä sanoa, että maailma on enemmän sekaisin, kuin mitä se on ollut reiluun seitsemäänkymmeneen vuoteen. Vuonna 1945 päättyneen Toisen Maailmansodan jälkeen elettiin pitkään suht rauhallisessa maailmassa. Toki oli kylmää sotaa, Koreaa, Vietnamia, ja Lähi-idässä on kahinoitu enemmän ja vähemmän koko ajan. Mutta pandemioilta- ja sodilta jotka olisivat olleet globaaleja uhkia, vältyttiin. Nyt ihmisten perusturvallisuuden tunne on järkkynyt niin maalla kuin merellä. Afrikan paikalliset konfliktit, Lähi-Itä, Korean-, ja Vietnamin sodat olivat suomalaisten näkövinkkelistä kaukana, eivätkä ne vaikuttaneet arkielämään, eikä turvallisuuden tunteeseen juuri mitenkään. Nyt täysimittaista sotaa käydään reilun tuhannen kilometrin päässä Suomesta, itänaapuri tekee hybridioperaatioita rajoillamme ja uhittelee sekä todennäköisesti sabotoi infrastruktuuria Itämerellä. Kaupan ja huoltovarmuuden pitää aina toimia, oli korona, sota tai muu kriisi. Näinä aikoina huoltovarmuus korostuu. Olemme saaneet näiden reilun kolmen vuoden aikana havaita sen, että homma toimii. Hyvä kun toimii, sillä vaikka korona ei enää ole suurena riesana, nyt harmaita hiuksia aiheuttaa itänaapurin yltyvä häirintä ja kiusanteko. Ikävä todeta, mutta tulipa harjoiteltua ja testattua systeemi.

4 ¦ 2023


Oli kyseessä sitten korona tai Venäjä, niin vielä voimme suht huoletta työmme merellä hoitaa. Valtaosa suomalaisista merenkulkijoista seilaa Itä- ja Pohjanmerellä, missä ei ainakaan vielä ole ilmennyt aggressioita kauppalaivoja kohtaan. Kuten Venäjän toimista olemme saaneet huomata, se seikka voi muuttua hyvinkin äkkiä. Suoraa, aggressiivista kontaktia tuskin tarvitsee pelätä, mutta erilainen häirintä ja kiusanteko ovat hyvinkin mahdollisia. Pohjanmeren rantavaltioista ainakin Norja on moiseen varautunut, ja jo pitkään pitänyt öljysatamissa ja porauslautoilla yllä korotettua turvatasoa (marsec level 2). Kuitenkin tällaiset tilanteet väistämättä mietityttävät ja saattavat aiheuttaa epämiellyttäviä tuntemuksia, ja jopa pelkoa. Oman ikävän lisänsä asiaan tuo vielä se, että merenkulkija on keskellä merta poissa läheistensä luota. Vaikka emme nyt suoranaisesti pelkäisi sodan laajenemista Suomeen, niin psykologinen vaikutus sen tosiasian edessä, että emme ole läheistemme kanssa, mikäli jotain sattuisi, saattaa olla suuri. Tapahtumat kotimaassa tai vesillä joilla seilataan saattavat johtaa törnin venymiseen. Nämä skenaariot eivät toivottavasti koskaan käy toteen, mutta tietynlaista realismia on hyvä pitää yllä. Kolumnin synkistä aiheista huolimatta tarkoitukseni ei ole

manata pessimististä tulevaisuutta. Vaikka mitään konkreettista ei tapahtuisi, niin maailmantilanteen tiedostaminen, vaikka sitten vain alitajunnan tasolla saattaa aiheuttaa lisääntyvää henkistä kuormitusta. Yksilön ja työyhteisön resilienssi, eli aivotutkija Minna Huotilaisen sanoin ”toimintakyky, toipumiskyky ja sopeutumiskyky”, on erittäin tärkeää. Resilienssi korostuu suljetussa laivatyöyhteisössä, jossa ei pääse ottamaan mahdollisiin ongelmiin etäisyyttä, ei sen enempää perheen luokse, ladulle, golfkentälle, kuin baariinkaan. Maailmantilanteelle emme voi juuri mitään, joten pitää keskittyä siihen mille voimme. Työyhteisöön ja vapailla oloajan sosiaaliseen elämään voimme vaikuttaa jonkin verran, ja omaan itseemme voimme hyvinkin paljon. Mieli ry:n neuvo mitä itse voi asialle tehdä, on tyhjentävä: ”Huolehdi mielenterveyttä suojaavista tekijöistä. Palautuminen, uni ja ravinto, arjen ihmissuhteet ja tunteet, vapaa-aika ja luovuus sekä liikkuminen ovat kaikki asioita, joihin voit itse vaikuttaa ja pyytää apua”. Kaikesta huolimatta erinomaisen mukavaa joulun odotusta ja toivottavasti parempaa uutta vuotta merenkulkijoille, merenkulkuun jotenkin sekaantuneille ja kaikille muillekin, jotka Vapaavahtia lukevat. ò

55-vuotias M/T Jatulilla työskentelevä, paljon liikkuva ja jonkun verran kirjoitteleva YT-matruusi.

4 ¦ 2023

43


Mielenhyvinvointi

Hiljennä stressiä

kirjoittamalla ja hengittämällä

O

teksti ja kuvat: Anna Kuusisito

letko koskaan tuntenut oloasi epämääräisen kiireiseksi, ahdistuneeksi tai muuten vain ärtyneeksi? Oletko kärsinyt univaikeuksista, muistihäiriöistä tai epämiellyttävistä oireista kehossasi? Onko sinusta tuntunut, että menetät malttisi? Onko rentoutuminen ollut vaikeaa? Onko vanne kiristänyt päätäsi? Olet mahdollisesti ollut stressaantunut. Ihmiselämässä on helppoja ja vaikeita aikoja, toisinaan myös jotakin siltä väliltä. Hetkittäin olemme tilanteessa, jossa meiltä vaaditaan enemmän kuin mihin kykenemme. Pomo hengittää niskaan ja työkaverit delegoivat sinulle tehtäviään. Perhe tiedustelee, mitä kaikkea ehditte tehdä yhdessä vapaalla, naapurin kissalla kun on kolmet ristiäiset. Ehkä lupauduit hoitelemaan pikku tehtäviä, joista sitten kasvoikin iso määrä tehtävää juuri silloin, kun itselläsi oli ”kaikki koneet päällä”- vaihe. Stressi ei ole pelkästään huono asia, vaan parhaimmillaan siitä voi olla myös hyötyä. Stressi auttaa meitä toisinaan suoriutumaan paremmin, saavuttamaan tavoitteitamme ja vauhdittaa selviytymistämme arjesta. Se tuuppaa meitä lempeästi eteenpäin. Aina stressi ei kuitenkaan ole energiaa ja toimintakykyä lisäävää hyvää stressiä. Joskus stressi suorastaan syö meitä ja 44

vie toivon näköaloja usvan peittoon. Liika ja jatkuva stressi voikin muuttua ahdistukseksi tai jopa lyhentää elämää: liika stressi pitkäaikaisena kumppanina vaikuttaa ihmissolujen vanhenemiseen, aiheuttaa sairauksia sekä altistaa sosiaalisille ja psyykkisille häiriöille. Stressistä ei kärsi pelkästään stressaaja itse, vaan se heijastuu myös ihmissuhteisiin. Stressin aallonharjalla mielemme oma tutka toimii huippuunsa viritetyllä tasolla. Evoluution tuloksena se skannaa kaiken mahdollisen uhkana, jolloin mielemme on jatkuvassa hälytystilassa ja havaitsee uhkia myös siellä, missä niitä ei oikeasti ole. Jatkuvassa hälytystilassa oleminen on äärimmäisen kuormittavaa. Itseltään ei kannata kieltää stressaavien asioiden ajattelua, koska se harvoin toimii ja päinvastoin voi saada aivot kovillekin kierroksille. Aivojemme muistikeskus kyllä muistaa viestittää, että ”siellä oli joku iso juttu, mutta älä ajattele sitä.” Stressinhallintakeinona voi sen sijaan kokeilla stressiajastusta: Varaat päivästä hetken, jolloin kirjoitat stressiä aiheuttavat asiat ylös. Listan loppuun voit kirjoittaa, mitä voisit käytännössä tehdä muuttaaksesi asioita, mikäli niihin on mahdollista vaikuttaa. On tärkeää oppia rajaamaan ja sanomaan ei. Rajojen vetämisen lisäksi muutkin hyvinvoinnin peruspilarit kannattele-

vat stressissäkin ja niistä ei kannata luopua. On suotavaa muistaa, että paineessa aivomme kehittelevät hätäratkaisuja rationaalisten ratkaisujen sijaan. Voit viestiä hermostollesi hengityksellä, että ei tarvitse hätäillä. Tehokasta on keskittyä hengittämään tietoisesti ja mahdollisimman syvään. Toistot voivat saada ihmeitä aikaan! Kosketus on myös tehokas stressin lievittäjä ja halaus on tutkitusti erittäin toimiva keino. Jos lähistöltä ei löydy halattavia, voit halata tai silittää itse itseäsi ensiapuna. Kaikenlainen hetkessä oleminen ja pysähtyminen on stressin hetkellä erittäin suotavaa. Leijailevia lumihiutaleita katsellessa tai toista ihmistä halatessa syke laskee ja maailma muuttuu paremmaksi. Ainakin hetkeksi. ò

Kirjoittaja on entinen merenkulkija ja nykyinen ihmistieteilijä. Hänen sydäntään lähellä on merenkulkijoiden hyvinvointi ja erityisiä kiinnostuksen kohteita vuorovaikutuksen teemat sekä arktiset merialueet.

4 ¦ 2023


4 ¦ 2023

45


Merenkulun työ­ kykyforumi 2023 Merimieseläkekassa järjesti työkykyseminaarin 21.11. Viking XPRS-laivalla. Päivän aikana kuulimme monta erinomaisen kiinnostavaa esitystä aiheista, jotka kaikki liittyivät työhyvinvointiin, jaksamiseen ja mielekkääseen elämään. teksti: Jukka Lindell ,MEPA kuvat: Sampsa Sihvola, MEPA

46

4 ¦ 2023


4 ¦ 2023

47


48

4 ¦ 2023


A

amupäivän teemat käsittelivät laivatyötä ja merenkulkua. Ensimmäisen aiheena oli merenkulkijoiden terveys, työkyky ja ammattisairaudet. Sen jälkeen kuulimme kiinnostavasta työkokeilusta, jossa työkyvyttömyysuhan alla olevalle työntekijälle räätälöidään jaksamisen mukainen työpaikka MEKin tuella. Merikapteeniopiskelija Jussi Nieminen piti hätkähdyttävän puheenvuoron. Nieminen on tehnyt opinnäytetyön, jonka mukaan syrjintä ja epäasiallinen kohtelu ovat todella yleisiä suomalaisilla aluksilla eikä niihin puututa läheskään riittävästi. Tämä saa monet vaihtamaan alaa tai ainakin harkitsemaan alanvaihtoa. Seksuaalinen häirintä on myös käsittämättömän yleistä, vaikka voisi kuvitella ja toivoa sen jääneen 1900-luvulle. Näin ei kuitenkaan ole, ja siihen pitää puuttua. Iltapäivällä puhuttiin tiukkaa asiaa hieman laajemmassa asiayhteydessä. Esityk-

4 ¦ 2023

set käsittelivät pelon kohtaamista, monimuotoisen yhteisön rakentamiseen liittyviä asioita, eettisyyttä ja tunnelman merkitystä ihmisten kokemuksissa. Esitysten jälkeen kuultiin syventäviä puheenvuoroja ja kahvitauoilla keskustelu aiheista kävi vilkkaana.

Muutamia mieleen jääneitä point­ teja päivästä Esityksistä jäi mieleen tärkeitä asioita, kuten se, että erityisluonteestaan huolimatta laivatyö ja laivayhteisöt ovat lopulta kuten muukin maailma. Välillä sujuu hyvin, mutta välillä takkuilee. Terveydestä kannattaa pitää huolta laivallakin, ammattitaudit vaanivat, konetta on syytä huoltaa itse kunkin. Vajaakuntoisetkin voivat olla mukana menossa, kunhan saavat mahdollisuuden ja tarvittavan tuen. Näin voitetaan inhimillisyydessä ja rahassa. Ketään ei tule syrjiä eikä kohdella asiattomasti, väärinkäytöksiin tulee suhtautua vakavasti ja jokaisen

pitää tuntea olonsa turvalliseksi. Tämä vaatii tomeraa johtajuutta. Inklusiivinen yhteisö hyväksyy monenlaiset ihmiset. Ihmisiä ei tule nähdä joko normaaleina ja normaalista poikkeavina, vaan erilaisina ihmisinä. “Monimuotoisuutta on tulla kutsutuksi bileisiin, inklusiivisyyttä on tulla kutsutuksi tanssiin.” Etiikan pitää olla mukana kaikessa toiminnassa, myös silloin, kun on hyvä flow päällä eikä ja tekisi mieli antaa mennä vaan. Ihminen kehittyy poistuessaan mukavuusalueelta. Rutiinit helpottavat elämää, mutta niistä voi rakentaa myös kahleet itselleen. Tunnelma on se, mikä erottaa kaksi näennäisesti samanlaista paikkaa toisistaan. Ihmiset ovat lopulta aika samanlaisia. He haluavat olla edes vähän yksilöllisiä ja päteä. Ennen kaikkea ihmiset haluavat saada rakkautta ja tulla nähdyiksi ja kuulluiksi. Laivalla ja maissa. ò

49


Kuvia kursseilta

Kuvat: Jukka Lindell

50

4 ¦ 2023


Tulevat kurssit ja tapahtumat löydät täältä

4 ¦ 2023

51



Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.