t
Jäänmurtajia
Toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan. Neuvostoliittolaiset valtasivat myös Viron, Latvian ja Liettuan, sekä hyökkäsivät Suomeen. Suomalaiset jäänsärkijät olivat sota-aikaan normaalissa avustustyössään, aluksi tykein aseistettuina. Myöhemmin tykit poistettiin tärkeämpään käyttöön. Sukellusveneiden emälaivana SISU oli koko sota-ajan aseistettu: 2 x 102 mm ja 2 x 40 mm tykit. Jäänsärkijöistä suurimman tuhon sotavuosina kärsi TARMO 18.1.1940 Kotkassa. Kaksi lentopommia räjähti laivassa ja koko keula tuhoutui. Kuolleita 39 ja haavoittuneita 11. Neuvostoliiton epäonnistuttua Suomen valloituksessaan 1939–1944, määrättiin suomalaisille maksettavaksi mittavat sotakorvaukset, joiden arvosta kolmasosa oli laivoja. Uudisrakennuksia 581 ja 135 parhaassa kunnossa olevaa kauppa- ja sota-alusta. Jäänsärkijöistä menetettiin JÄÄKARHU ja VOIMA. Kun sotakorvausurakka oli täytetty, alkoi ensimmäisen sodanjälkeisen jäänsärkijän rakennustyö. Hietalahdessa valmistui 1954 VOIMA, jonka runko oli hitsattu ja jossa oli kaksi keulapotkuria, ensimmäisenä Euroopassa. Kymmenen vuotta aiemmin oli Quebecissä alettu rakentaa ABEGWEIT auto-/junalauttaa, jossa oli kaksi keulapotkuria. Suomen eduskunta päätti liittää VOIMAN laivaston rulliin. Ammattiyhdistysten vastatoimien johdosta seuraavana vuonna murtaja siirtyi Merenkulkulaitokselle siviilimiehitykseen. Neljännesvuosisadan murtamisen jälkeen VOIMA rakennettiin uudelleen. Vanhaa laivaa oli jäljellä runko ja potkurit akseleineen.
M
erenkulkulaitoksen kirjoissa käytettiin nimitystä jäänsärkijä 50-luvun loppupuolelle. Sen jälkeen laivat ovat olleet jäänmurtajia. Isompi kielimuutos laitoksessa oli alkanut jo 1920-luvulla, kun viraston ruotsin kieltä alettiin kammeta suomeksi jopa laivoilla. Tultaessa 1970-luvulle oli rakennettu avomerijäänmurtajat TARMO, VARMA ja APU. APU oli ensimmäinen suomalaisesta teräksestä rakennettu murtaja. Pienempiä uusia ns. saaristomurtajia olivat KARHU, MURTAJA ja SAMPO. Karhu-luokan saaristomurtajien jatkoksi rakennettiin Länsi-saksan valtion omistukseen HANSE. Laivaväki oli suomalaista ja työvedet olivat Suomen rannikolla. Tarvittaessa kovina jäätalvina HANSE avusti Saksan laivaliikennettä. Kreikkalaiset ostivat murtajan 1998 tarkoituksenaan rakentaa liikkuva terveysasema Kreikan saaristoon. Matkalla Kreikkaan ASKLIPIOS-nimisenä syttyi yllättäen tulipalo tyhjässä asuinhytissä Välimerellä Cap Bonin lähellä. Laivaväki pelastettiin Tunisiaan ja samoille rannoille ajelehti palanut hylky.
U
usia murtajia suunniteltaessa saatiin käyttöön Helsinkiin rakennetun jäälaboratorion mallitestaus. Suomen suurimmat murtajat saivat nimet URHO ja SISU. Uutuuksina mm. kaksi peräsintä. Kolme sisarlaivaa rakennettiin Ruotsiin. Kaikki Suomen talvisatamat on tämän jälkeen pystytty pitämään käytössä ympäri vuoden. Seuraavan vuosikymmenen suunnitelmat tuottivat murtajat OTSO ja KONTIO. Dieselsähköisen koneiston tasavirran tilalla pystyttiin käyttämään vaihtovirtaa
22
2 ¦ 2021
