Vapaavahti Frivakt 2/2021

Merimiespalvelutoimisto, Sjömansservicebyrån

HANKO • BOREFIT • GOLF • KURSSIT

2 ¦ 2021

VAPAAVAHTI

FRIVAKT

2∙2021

SISÄLTÖ ‖ INNEHÅLL 3 Pääkirjoitus Ledare

44

4 Finnlines harjoitus Fartyg på övning 8 Koverhar elpyy Koverhar utvecklas

29 Kurssit 30 Veneilemässä 32 Kirjasto 34 Sulkista Serenadella 36 BoreFit

12 Supercargo Timo Flander Lastinspektör i Hangö

40 Frisbeegolf Hangossa

16 Laivakokin matkassa

44 MEPA Golf

18 Sähkötyksestä someen 22 Sylvänne 24 Mepalaiset muistelevat 28 Maastopyöräily Merenkulkijoita Fiskarsissa

42 Mercy Ships Race 48 Merimiesmotoristit 51 MEPA info

30

Merimiesurheilua tulossa: MEPA Golf 3.8.2021 Kankaisten Golf MEPA yleisurheilupäivä 24.8.2021 Helsinki MEPA Futis 1.9. 2021 Helsinki

36 54

Kannen kuva Pärmbild:Sampsa Sihvola Takakansi Baksida: Pekka Karppanen

TOIMITUS Julkaisija: Merimiespalvelutoimisto Utgivare: Sjömansservicebyrån Päätoimittaja/chefredaktör: Sampsa Sihvola Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare: Pekka Karppanen p./tel. 0400 879 733 vapaavahti@mepa.fi Taitto/Layout: Kaisa Manner Översättningar till svenska: Mari Nyman språkkonsult Kirjapaino/Tryckeri: Painotalo Plus Digital VUOSIKERTA/ÅRGGÅNG 11 €. ISSN 0789-8231 (Painettu) ISSN 2341-5681 (Verkkojulkaisu). M - Itella Oyj

Aikakausmedia ry:n jäsen

MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN Linnankatu 3, 00160 Helsinki 09 668 9000 mepa@mepa.fi www.mepa.fi facebook.com/ merimiespalvelutoimisto

Hyvä lukija!

Bästa läsare!

korona hellittänee ja laivaliikenne normalisoituu.

coronan torde efter och fartygstrafiken normalise-

Toivotaan näin. Vapaavahtia tehtiin edelleen korona-eristyksessä. Suurkiitos avusta, kuvista ja kommenteistanne, erityisesti ESL Shippingin, Boren, Finnlinesin, Helmer Lundströmin ja Tallink Siljan merenkulkijoille!

Tämän numeron teemana on Hanko. Kaupunki on tuttu monelle merenkulkijalle, jollei satamastaan, niin ainakin mainiona ja monipuolisena lomakohteena.

Kurssit jouduttiin keväällä toteuttamaan vielä etänä. Espanja, navigointi, valokuvaus ja juoksukoulu olivat erittäin suosittuja. Merimiesjooga, kehonhuolto, lukupiirit ja kympinkahvit keräsivät viikoittain laajan osallistujajoukon ympäri suomea.

Syksyllä jatketaan. Toivottavasti livenä.

Uutuuksia lanseerattiin heti kesän alkuun. Veneily, maastopyöräily, frisbeegolf lisättiin tarjontaan ja ne myös vetivät väkeä. Veneily oli menestys - loppukesästä jatketaan. Kesällä järjestämme pieniä ja suurempia aktiviteetteja. Syksyllä sitten yleisurheilua ja futisturnaus.

Pysy kärryillä tarjonnasta: MEPAn kotisivut mepa.fi sekä MEPAn FB ja IG kanavat.

MareSport.mepa.fi liikunta kilometrejä on kertynyt jo yli 47 tuhatta, eli reilusti maapallon ympäri. Tule mukaan.

Hyvää ja rentouttavaa kesää, nähdään viimeistään elokuussa mm. Kympin Kahvilla keskiviikkoisin kello 10:00! urly.fi/1LHi

ras. Vi hoppas det. Frivakt gjordes ännu en gång i coronaisolering. Ett stort tack för hjälpen, bilderna och kommentarerna särskilt till sjöfararna på ESL Shipping, Bore, Finnlines, Helmer Lundström och Tallink Silja!

Temat i det här numret är Hangö. Staden är bekant för många sjöfarare, om inte på grund av hamnen så åtminstone som ett förträffligt och mångsidigt semestermål.

Vårens kurser hölls fortfarande på distans. Spanska, navigering, fotografering och löpskolan var mycket populära. Sjömansyoga, kroppsvård, läsecirklarna och tiokaffet samlade också många deltagare runtom i Finland varje vecka. I höst fortsätter vi. Förhoppningsvis live.

Några nyheter lanserades i början av sommaren. Utbudet utökades med motorbåtskörning, terrängcykling och frisbeegolf och även dessa kurser lockade folk. Båtkursen var lyckad – den ges igen i slutet av sommaren. I sommar ordnar vi mindre och lite större aktiviteter, och i höst friidrottstävlingar och en fotbollsturnering.

Håll dig uppdaterad om utbudet genom SSB:s webbplats mepa.fi och SSB:s kanaler på Facebook och Instagram.

På MareSport.mepa.fi har sjömännen redan samlat ihop över 47 000 motionskilometer, alltså jorden runt och en bra bit till. Välkommen att delta!

Ha en skön sommar – vi ses senast i augusti bland annat på Tiokaffet på onsdagar klockan 10.00! urly.fi/1LHi

Dear Readers! hopefully covid 19 is passing away and (new) normal is ahead. On the pages you can learn about MEPA activities during the last Covid-spring. Please have a look at activities on Bore and Finnlines vessels on pages 36 and 40.

MareSport (MareSport.mepa.fi) has gathered away more than 47 000 km sporting, please join the competition.

Enjoy the summer!

Sampsa Sihvola toimitusjohtaja@mepa.fi

Vartiolentolaivueen Super Puma – kopterista lasketaan erikoisjoukkoja M/S Finnkraftin sääkannelle Utin Jääkärirykmentin NH 90-kopteri laski miehiä M/S Finnkraftin standardibrykalle.

Finnlinesin laivoja harjoituksissa Merellisten erityistilanteiden hallintaa harjoiteltiin yhdessä viranomaistoimijoiden ja yhteistyötahojen kanssa toukokuun alussa.

Vuosaaren satamassa nähtiin vauhdikasta toimintaa laivoilla ja ilmatilassa. teksti ja kuvat Pekka Karppanen

4

2 ¦ 2021

H

arjoitukseen osallistuivat Suomenlahden merivartiosto, Vartiolentolaivue, Helsingin poliisilaitos sekä puolustusvoimien helikoptereita Utin jääkärirykmentistä.

Vuosaaren satamassa toimintaa harjoiteltiin muun muassa M/S Finnstarilla ja M/S Finnkraftilla.

– Meidän osaltamme kyseessä oli ISPS -harjoitus, jossa simuloitiin vaaraa aiheuttava poikkeustilanne aluksen ollessa merellä. Tosin nyt laiva oli satamassa ja matkustajat olivat siirtyneet jo maihin, harjoituksessa mukana ollut M/S Finnstarin päällikkö Niclas Seligson kertoi.

Finnlinesin turvallisuusjohtamisjärjestelmän mukaisia harjoituksia pidetään laivoilla säännöllisesti. Tulipalojen, ensiaputapausten, evakuointien, mies yli laidan ja muiden vaaratilanteiden varalta harjoitellaan paljon. Tänä päivänä pitää varautua kaikkeen mahdolliseen, myös hyvin erikoisiin tilanteisiin.

Finnlinesin turvallisuuspäällikkö Carolus Ramsay suunnitteli laivoilla toukokuussa suoritetut harjoitukset yhdessä viranomaisten kanssa. ISPS -harjoitukset kuuluvat turvaluokituksiltaan periaatteessa salaisiin harjoituksiin.

– M/S Finnstarilla simuloitiin tilanne, jossa laivalla ilmeni häiriökäyttäytymistä ja mahdollisia ampuma-aseita. Hälytysluettelon mukaiset ryhmät asetettiin valmiuteen ja pyydettiin apua poliisilta. Merellisten erityistilanteiden varalta on tehty valmiussuunnitelmat, Seligson avasi hieman harjoituksen sisältöä.

Laivalle tuotiin kaksi poliisin ja rajavartiolaitoksen erikoisyksikköä, jotka köysilaskeutuivat Puolustusvoimien NH 90 – helikopterista. Hyvin harjoitelleiden joukkojen tulo laivalle sujui nopeasti – vinssaaminen olisi ollut liian hidasta. Operaation johtaja toimi yhdessä lai-

2021 ¦ 2

van päällikön kanssa. Laivalla piileskeleviä häiriköitä esittivät erikoisyksiköiden kouluttajat.

Laivan ympärille jäi kaartelemaan pienempi, MD 500 – kopteri, josta tähystettiin etsittävien henkilöiden liikkeitä.

– Häiriköt saatiin kiinni hytistä ja ravintolatiloista. Operaation johto oli tyytyväinen laivan henkilökunnan sitoutumisesta harjoitukseen ja kiitteli yhteistyöstä, Niclas Seligson kehui.

Laiturilta katsottuna reilun puolentoista tunnin harjoitus vaikutti hyvin todenmukaiselta. Finnlinesin henkilökunta on aina suhtautunut harjoituksiin myönteisesti. Merenkulkijat motivoituvat sitä paremmin, mitä lähemmäksi todellisuutta päästään.

Debriefing – tilaisuudessa yleensä tehdään yhteenvedot harjoituksen kulusta.

Harjoituksen turvallinen läpivienti on ensimmäisellä sijalla - laskeutuminen helikopterista laivalle on yksi riskitekijä. Star – luokan laivoissa tilaa on komentosillan takana olevalla helikopterikannella, mutta erikoisryhmien siirtyminen tavalliselle aluksille on jo haastavampaa.

Tämä näkyi seuraavassa harjoituksessa, jossa viranomaisia tuotiin kahdella Puolustusvoimien ja yhdellä Vartiolentolaivueen kopterilla M/S Finnkraftin standardibrygalle ja sääkannelle.

Tällaiset tilanteet vaativat säännöllistä harjoittelua sekä viranomaisyhteistyön että varustamoiden ja laivojen kanssa.

Päällikkö Niclas Seligson M/S Finnstarin komentosillalla, taustalla M/S Finnkraftin sisaralus Finnhawk.

5

6

2 ¦ 2021

Finnlines fartyg på övning Tillsammans med myndighetsaktörer och samarbetsparter övade man i början av maj på hanteringen av exceptionella situationer till sjöss.

I Nordsjö hamn rådde det febril aktivitet på fartygen och i luftrummet.

I

övningen deltog Finska vikens sjöbevakningssektion, Bevakningsflygdivisionen, polisinrättningen i Helsingfors och Försvarsmaktens helikoptrar från Uttis jägarregemente.

I Nordsjö hamn övade man bland annat med M/S Finnstar och M/S Finnkraft.

– För vår del var det en ISPS-övning där man simulerade ett farligt undantagstillstånd när fartyget var ute till havs. Men nu låg fartyget i hamn och passagerarna hade redan förts i land, berättar Niclas Seligson, befälhavare på M/S Finnstar, som deltog i övningen. Övningar enligt Finnlines säkerhetsledningssystem genomförs regelbundet på fartygen. Man över mycket på bränder, första hjälpen, man över bord och andra farliga situationer. Idag måste man vara förberedd på allt möjligt, även mycket exceptionella situationer.

Finnlines säkerhetschef Carolus Ramsay hade tillsammans med myndigheterna planerat övningarna som genomfördes på fartygen i maj. ISPS-övningar är enligt säkerhetsklassificeringen hemliga.

– På M/S Finnstar simulerade vi en situation där det förekom avvikande beteende och eventuella skjutvapen ombord.

2021 ¦ 2

Grupperna i larmlistan sattes i beredskap och vi begärde hjälp av polisen. Det finns beredskapsplaner för exceptionella situationer till sjöss, säger Seligson när han förklarar övningens upplägg.

Två specialenheter från polisen och gränsbevakningsväsendet kallades till fartyget och de klättrade ner med rep från Försvarsmaktens NH 90-helikopter. De vältränade trupperna var snabbt på plats ombord – vinschning hade tagit för lång tid. Ledaren för operationen samarbetade med fartygets befälhavare. De störande personerna som gömde sig ombord spelades av specialenheternas utbildare.

En mindre MD 500-helikopter cirkulerade kring fartyget och därifrån spanade man efter de eftersökta personerna.

– Vi fick tag på de störande personerna i hytten och restaurangen. Operationens ledning var nöjd med fartygspersonalens engagemang i övningen och berömde samarbetet, säger Niclas Seligson.

Från kajen såg den 1,5 timme långa övningen mycket realistisk ut. Finnlines personal har alltid varit positivt inställd till övningarna. Sjöfararna motiveras bättre ju närmare verkligheten man kommer.

Vid en debriefing sammanfattar man

oftast övningens förlopp. Det är av högsta prioritet att övningen genomförs på ett säkert sätt – nedstigningen från helikoptern till fartyget är en riskfaktor. På fartygen i Star-klassen finns det utrymme på helikopterdäck bakom kommandobryggan, men det är besvärligare för specialtrupperna att ta sig ombord på ett vanligt fartyg.

Detta märktes i nästa övning där myndighetspersoner fördes till M/S Finnkrafts standardbrygga och väderdäck med två av Försvarsmaktens helikoptrar och en av Bevakningsflygdivisionens helikoptrar.

Man måste öva regelbundet på denna typ av situationer med rederierna och fartygen men också när det gäller myndighetssamarbetet.

☸

7

Koverhar kehittyy

Nykyisin Hangon satamalle kuuluva Koverharin alue on hyvin elpynyt terästehtaan konkurssin jälkeen. MEPAn asiamiehille ja merenkulkijoille alue on tullut tutuksi vuosien varrella.

Laitureilla on jopa tehty merimiesurheilutuloksia. teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

8

2 ¦ 2021

P

arhaimmillaan Koverharin satamassa kävi vuosittain parisataa alusta. Laivakäyntejä tuli paljon myös viereiseen Lappohjan satamaan. Kun uusia pientonnistolaivoja tuli valtion tukien ansiosta 1990-luvun alussa, kasvoi kotimainen alusliikenne todella paljon. Monesti samat laivat ajoivat Raaheen, jonne MEPA perusti palvelupisteen painetta helpottamaan. Koverharissa MEPAn paketteja ja puhelinkortteja välittivät myös meklarit.

– Isäni Kaj Sjösten työskenteli tehtaan huolinta- ja laivausosastolla. Vuonna 1998 hän perusti yhdessä poikiensa kanssa Koverhar Shippingin, jolle huolinta-, laivaus-

2021 ¦ 2

ja agenttitoiminta ulkoistettiin. Itse menin mukaan jo alussa, Timo Sjösten kertoi.

Hän on vuodesta 2013 asti toiminut Hangon satamamestarina ja operatiivisena johtajana.

Koverhariin ajoivat kotimaisista varustamoista muun muassa ESL Shippingin, Engshipin, Langhin ja Husellin laivat. Laitureille purettiin koksia ja raaka-aineita.

Lastiksi otettiin tehtaan valmistamia terästeelmiä.

– Terästeelmiä Jenkkeihin lastasivat myös vanhat Juliana -luokan alukset, joissa työskenteli muutamia suomalaisia, Sjösten muisteli.

Laivanselvitystä eri satamissa Koverhar Shipping selvitti laivoja myös Taalintehtaalla ja Pohjankurussa. Kolmella henkilöllä pystyttiin asiat hoitamaan.

Timo Sjösten siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2007, kun hänen isänsä jäi eläkkeelle.

– Vuosikymmenen lopulla alkoivat lastimäärät vähentyä ja lopullinen niitti tuli 2012 tehtaan konkurssin myötä, Timo kertoi.

Hän jäi yksin hoitamamaan firmaa, kun veli Peter Sjösten lähti opiskelemaan. Taalintehtaan toiminta päättyi myös, joten jäljelle jäivät vain Pohjankurun laivat sekä Koverharin tehtaan laitteistojen, jäljel 9

tiin löytämään uutta käyttöä kun Ruotsalainen sementtiyritys Swecem asettui alueelle. Putkihankkeen aikana kiinnostus Koverharin alueisiin kasvoi, Oy M. Rauanheimo Ab:n ollessa yksi kiinnostusta osoittaneista.

Liikenne lisääntyy

Timo Sjösten on pitkään työskennellyt Koverharin ja Hangon satamissa laivameklarina ja satamamestarina

le jääneiden raaka-aineiden, sekä purkujätteiden laivaukset. Tehdasta oli yritetty myydä, mutta kauppoja ei syntynyt.

Viimeisen romulastin haki M/S Ramona.

Tuolloin Timo oli jo siirtynyt Hangon satamalle. Kaupunki osti Koverharin alueen vuonna 2014, ja satama, sen ympäröivine alueineen siirtyi samalla juuri perustetun Hangon Satama Oy:n hallinnointiin. Laivoja kävi satamassa enää satunnaisesti.

Koverhar alkaa herätä Hanko oli tehnyt yhteistyötä Nord Stream 1 – kaasuputkihankkeen kanssa jo viime vuosikymmenen alussa. Nord Stream 2 – projektin myötä alettiin hyödyntää Koverharin satamaa vuonna 2017.

– Alue sopi kaasuputkihankkeelle hy-

vin. Oli laiturit, kenttäaluetta putkien varastointiin ja rautatie, joka avattiin uudelleen käyttöön pienen raivauksen jälkeen, Sjösten kehui.

Kaasuputkiprojekteilla oli Hangolle suuri merkitys. Työpaikkoja tuli lisää ja Koverharin satama-alue sai näkyvyyttä maailmalla.

Nord Stream 2 – hankkeen vetäjät olivat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. Koverharista laivattiin noin 54 000 putkea merelle, jossa viisi putkenlaskualusta työskenteli ympärivuorokautisesti. Yhteistyötä kunnioittamaan paljastettiin vuonna 2019 Nord Stream 2 – monumentti Voimakasiinin edustalle Hangon Länsisatamaan.

Jo ennen putkihankkeen alkamista Koverharin laitureille ja alueelle onnistut-

Venäläisyhtiö Siperian Antracite tarvitsi tuotteilleen sopivaa vientisatamaa. Rauanheimo alkoi hoitaa satamaoperointia yhdessä sisaryrityksensä Adolf Lahti Oy:n kanssa. Ensimmäiset antrasiittijunat tulivat Koverhariin jo syksyllä 2019.

– Rauanheimon lisäksi myös Hangon Satama on tehnyt Koverhariin isot investoinnit. Tavoitteena on yhdessä kehittää Koverharia transito- ja kotimaanliikenteelle, Timo Sjösten kertoi.

Koverharissa käsitellään pääasiassa antrasiittia ja energiapuuta, myös romua viedään jonkun verran. Satamassa käy pääasiallisesti erikokoisia irtolastialuksia.

Kotimaisista varustamoista Koverharissa on viime aikoina käynyt ESL Shippingin, Prima Shippingin ja Rederi Ab Nathalien aluksia.

– Seuraavaksi on kehitysvuorossa kolmannen, 283 metriä pitkän laiturin rakentaminen sekä väylän ruoppaaminen 14 metrin syvyiseksi, Sjösten sanoi.

Rautatie saadaan sähköistettyä vuonna 2024, joten kaikki edellytykset sataman kehittymiselle ovat olemassa. Hangon satama varautuu myös siihen, että Koverhariin voi tulla irtolastien ohella myös toisenlaista laivaliikennettä.

10

2 ¦ 2021

Koverhar utvecklas

Koverharområdet som numera hör till Hangö hamn har återhämtat sig väl efter stålfabrikens konkurs. Området har blivit bekant för SSB:s ombud och sjöfararna genom åren.

På kajerna har det till och med genomförts sjömansidrott.

S

om mest besöktes Koverhar hamn av ett par hundra fartyg om året. Även intilliggande Lappvik hamn hade många fartygsbesök. När de nya småtonnagefartygen kom i början av 1990-talet tack vare statliga stöd ökade den inhemska fartygstrafiken rejält. Ofta åkte samma fartyg till Brahestad, där SSB inrättade en servicepunkt för att minska belastningen. I Koverhar förmedlade även mäklarna SSB:s paket och telefonkort.

– Min far Kaj Sjösten arbetade på fabrikens speditions- och skeppningsavdelning. År 1998 grundade han familjeföretaget Koverhar Shipping, som speditions-, skeppnings- och agentverksamheten lades ut på. Jag själv var med redan från början, berättar Timo Sjösten.

Timo har arbetat som Hangös hamnmästare och operativa chef sedan 2013.

Bland de inhemska rederier som åkte till Koverhar fanns bland annat ESL Shipping, Engship, Langh och Husell. Fartygen lossade koks och råvaror, och lastade stål som tillverkats på fabriken.

– De gamla fartygen i Juliana-klassen, där några finländare jobbade, lastade också stål till USA, minns Sjösten.

Fartygsklarering i olika hamnar Koverhar Shipping klarerade fartyg även i Dalsbruk och Skuru. Man kunde driva verksamheten med tre personer. Timo Sjösten blev verkställande direktör 2007, när hans far gick i pension.

– I slutet av decenniet började lastmängderna minska och den sista spiken i kistan kom 2012 när fabriken gick i konkurs, berättar Timo.

2021 ¦ 2

Han blev ensam kvar på firman när brodern Peter Sjösten började studera. Verksamheten i Dalsbruk lades också ner, så nu återstod endast fartygen i Skuru samt skeppningen av Koverharfabrikens utrustning, kvarvarande råvaror och rivningsavfall. Man hade försökt sälja fabriken, men det blev ingen affär.

M/S Ramona hämtade den sista skrotlasten. Då hade Timo redan börjat jobba i Hangö hamn. Staden köpte Koverharområdet 2014 och samtidigt övertog det nybildade bolaget Hangö Hamn Oy Ab förvaltningen av hamnen och närliggande områden. Vid den här tiden besöktes hamnen endast sporadiskt av fartyg.

Koverhar börjar vakna Hangö hade samarbetat med gasledningsprojektet Nord Stream 1 redan i början av decenniet. I och med projektet Nord Stream 2 började man använda Koverhar hamn 2017.

– Området passade perfekt för gasrörsprojektet. Det fanns kajer, områden för lagring av rören och en järnväg som öppnades för drift igen efter lite röjning, säger Sjösten.

Gasrörsprojektet hade stor betydelse för Hangö. Det blev fler arbetstillfällen och Koverhar hamnområde uppmärksammades internationellt.

De som driver Nord Stream 2 var mycket nöjda med samarbetet. Från Koverhar skeppades ungefär 54 000 rör till havs, där fem rörläggningsfartyg arbetade dygnet runt. För att hedra samarbetet avtäcktes ett Nord Stream 2-monument vid Smörmagasinet i Västra hamnen i Hangö.

Redan innan rörprojektet inleddes lyckades man hitta en ny användning för Koverharområdet och dess kajer när det svenska cementföretaget Swecem etablerade sig i området. Under rörprojektets gång växte intresset för Koverhars områden, varav Oy M. Rauanheimo Ab var en av dem som visade sitt intresse.

Trafiken ökar När det ryska bolaget Siperian Antracite behövde en lämplig exporthamn för sina produkter började Rauanheimo sköta hamnoperationen tillsammans med sitt systerbolag Adolf Lahti Oy. De första antracittågen kom till Koverhar redan hösten 2019.

– Förutom Rauanheimo har också Hangö Hamn gjort stora investeringar i Koverhar. Målet är att tillsammans utveckla Koverhar för transittrafik och inhemsk trafik, berättar Timo Sjösten.

I Koverhar hanteras främst antracit och energived, och skrot exporteras också i viss omfattning. Hamnen besöks oftast av bulkfartyg av olika storlek. Bland de inhemska rederierna har ESL Shippings, Prima Shippings och Rederi Ab Nathalies fartyg besökt Koverhar den senaste tiden.

– Nästa utvecklingsåtgärd är att bygga en tredje, 283 meter lång kaj och muddra farleden till 14 meters djup, säger Sjösten. År 2024 kommer järnvägen att elektrifieras, så det finns alla förutsättningar att utveckla hamnen. Hangö hamn förbereder sig dessutom på att även andra typer av fartygstrafik än bulklast kan komma till Koverhar.

☸

11

Laivojen ja lastien asialla

Monen kollegansa tavoin Hangon satamassa toimiva Finnlinesin lastivalvoja Timo Flander on entinen merenkulkija.

Monipuolisen työn tehtävänimike tunnetaan merimiesslangissa paremmin supercargona. teksti ja kuvat Pekka Karppanen 12

2 ¦ 2021

Hän toimii Hangossa Finnlinesin edustajana. Miehellä on takanaan pitkä ura laivoilla ja satamissa.

– Vuonna 1975 menin Lauttasaareen Helsingin merimiesammattikouluun. Merimiesura lähti siitä käyntiin. Myöhemmin kävin perämiesluokat Kotkassa, Flander muisteli.

Hän seilasi muun muassa Suomen Höyrylaiva Oy:n, Henry Nielsenin ja Nesteen aluksilla, mutta muistoja palaa mieleen eniten Avomeri – yhtiöstä.

– Varustamo oli tuolloin vähän huonossa maineessa, mutta ei se touhu niin surkeaa ollut. Monien vanhojen seilauskavereiden kanssa on pidetty yhteyttä pitkään, Flander kehui.

Hän seilasi muun muassa vuonna 1971 rakennetussa M/S Starmarkissa, joka yhä ajelee Kreikan saaristossa Talos-nimellä.

Lastibuukkausta ja agentuureja

T

änä päivänä aika on rahaa ja laivojen satamakäyntejä pyritään nopeuttamaan kaikin tavoin. Supercargoja on ollut varustamoiden apuina jo purjelaiva-ajoista lähtien, tosin enää ei tarvitse huolehtia lastien ostosta tai myynnistä.

– Nyt on tärkeä suunnitella lastin sijoittelu siten, että lastaaminen ja purkaminen käy joutuisasti ja turvallisesti. On myös suunniteltava lastin siirroissa käytettävän kaluston kierto sekä varmistettava riittävät surraukset esim. rautalastien osalta ja hoidettava tarvittavat yhteydenpidot sidosryhmiin satamassa, Timo Flander selvitti.

2021 ¦ 2

Timo Flander loukkasi selkänsä ja lähti kouluttautumaan uudelleen Suomen Liikemiesten kauppaopistoon. Maatyöpaikka löytyi vuonna 1989 Finncarriersilta Helsingistä ja hän siirtyi myöhemmin Finnsteven palvelukseen Sompasaaressa ja sieltä Länsisatamaan.

– Seuraava työnantajani oli Victor Ek Helsingissä. Hoidin muun muassa norjalaisvarustamo Höegh Autolinersin agentuuria, Flander kertoi.

Victor Ek Groupilla oli toimintaa myös Hangossa, jonne myös Timo Flander siirtyi tytäryhtiö Shipekin leipiin. Yhtiö keskittyi Hangossa huolintaan, varastointiin sekä monien linjavarustamoiden autonkuljetusalusten laiva-agentuureihin.

Keväällä 2016 Timo aloitti nykyisen työnantajansa, Finnlinesin supercargona Hangon satamassa. Alussa Hankoon ajoivat muun muassa Finnkraft, Finnhawk ja

Finnmerchant, joskus kävi myös Finnbreeze -luokan alukset hakemassa lastia.

– Nyt viisi vuotta myöhemmin lastimäärät ovat lisääntyneet ja myös laivat suurentuneet. Vakituista linjaa ajavat tällä hetkellä Finnmerchant, Finnmill sekä keväällä Finnpulpin korvannut Eurocargo Savona, Fkander selvitti.

Yhteistyötä miehistöjen kanssa Supercargo on periaatteessa 24h päivystysvalmiudessa sillä aina saattaa olla jollain sidosryhmällä asiaa myös virka – ajan jälkeen. Laivoja käy kuutena päivänä viikossa ja hän pyrkii vierailemaan jokaisessa. Työtä voi myös tehdä osittain etänä ja lastiplaani on aina tehty etukäteen ennen laivan saapumista. Mikäli lastissa on IMO tavaraa, on ne paikoitettu laivaan säännösten mukaisesti. Laivakäynneillä käydään läpi juoksevia asioita sekä millaisia toiveita laivalla on mahdollisesti lastauksen suhteen ja niin poispäin.

– Korona-aikana olen miehistön puolesta hoitanut myös pieniä asiointeja. Vuosien varrella on tullut paljon tuttuja laivoilta. Yhteispeli sujuu hienosti, Timo kehui.

Hän hoitaa supercargon työt yksin ja tuuraa etänä myös Finnlinesin Uudenkaupungin kollegan Mika Hartosen lomat – sama toisinpäin. Moni asia hoituu nyt sähköisesti mutta vieläkin jotkut saattavat tarvita paperiversioita esim. manifestista.

Timo Flander pitää supercargon työtä itsenäisenä ja mukavana. Homma on vaihtelevaa ja siinä saa kuitenkin tehdä työtä myös ihmisten kanssa. Katse on kuitenkin tulevaisuudessa ja ensi vuoden maaliskuussa. Eläkepäiviä varten on hankittu Espanjasta asunto.

13

I fartygens och lasternas ärenden Timo Flander är Finnlines lastinspektör i Hangö hamn och precis som många av sina kollegor före detta sjöfarare. På sjömansslang går detta mångsidiga arbete under namnet supercargo.

I

dagens värld är tid pengar och man försöker påskynda fartygens hamnbesök på alla sätt. Supercargos har hjälpt rederierna ända sedan segelskeppens tid, men numera behöver de inte sköta inköp och försäljning av lasterna.

– Idag har vi till uppgift att planera placeringen av lasten så att lastningen och lossningen sker smidigt och säkert. Vi planerar också cirkulationen av utrustningen som används för att flytta lasten, ser till att surrningen är tillräcklig till exempel när det gäller järngods och sköter nödvändiga kontakter med intressenter i hamnen, förklarar Timo Flander.

Flander arbetar i Hangö som Finnlines representant. Han har en lång karriär bakom sig ombord och i hamnarna.

– 1975 gick jag Helsingfors sjömansskola på Drumsö. Det var starten på min sjömanskarriär. Senare gick jag styrmansklasserna i Kota, minns Flander.

Han seglade till exempel med Finska Ångfartyg Ab, Henry Nielsen och Neste, men har flest minnen från bolaget Avomeri.

– Rederiet hade lite dåligt rykte på den tiden, men jobbet var inte så illa. Vi är många gamla seglingskamrater som har hållit kontakten länge, säger Flander.

M/S Starmark som byggdes 1971 och som fortfarande trafikerar i den grekiska övärlden under namnet Talos var ett av Flanders fartyg.

Lastbokning och agenturer Timo Flander skadade ryggen och började utbilda sig på nytt vid handelsinsti-

tutet Suomen Liikemiesten kauppaopisto. År 1989 fick han ett landjobb hos Finncarriers i Helsingfors och senare gick han över till Finnstevens i Sumparn och därifrån till Västra hamnen.

– Min nästa arbetsgivare var Victor Ek i Helsingfors. Jag skötte bland annat de norska rederiet Höegh Autoliners agentur, berättar Flander.

Victor Ek Group bedrev också verksamhet i Hangö, där även Flander hamnade via dotterbolaget Shipek. I Hangö ägnade sig bolaget åt spedition, lagerhållning och fartygsargenturer för många av linjerederiernas biltransportfartyg.

Våren 2016 började Flander som supercargo i Hangö hamn för sin nuvarande arbetsgivare Finnlines. Till en början åkte bland annat Finnkraft, Finnhawk och Finnmerchant till Hangö för att hämta last, ibland även Finnbreeze-klassens fartyg.

– Nu fem år senare har lastmängderna ökat och fartygen blivit större. I dagsläget trafikeras hamnen regelbundet av Finnmerchant, Finnmill och Eurocargo Savona som ersatte Finnpulp i våras, förklarar Flander.

mer. Om lasten innehåller IMO-gods är det uppställt enligt fartygets regler. Under fartygsbesöken går man igenom löpande ärenden och vilka eventuella önskemål fartyget har om lastningen och så vidare.

– Under coronatiden har jag också skött mindre ärenden åt besättningen. Genom åren har jag fått många bekanta på fartygen. Samspelet fungerar bra, berömmer Flander.

Han sköter supercargo-uppdraget själv och hoppar även in på distans för sin Finnlineskollega Mika Hartonen i Nystad när han har semester – och Hartose gör likaså för Flander. Många saker går att sköta elektroniskt numera, men ibland behövs fortfarande pappersversioner till exempel av manifest.

Timo Flander tycker att jobbet som supercargo är självständigt och roligt. Arbetet är varierande och man får också jobba med människor. Han har dock siktet inställt på framtiden och mars nästa år.

Inför pensionen har han skaffat sig en bostad i Spanien.

☸

Samarbete med besättningarna En supercargo har i princip 24 timmars jourberedskap eftersom det alltid finns någon intressent som kan ha ärenden även efter tjänstetid. Fartygen kommer sex dagar i veckan och Flander försöker besöka dem alla. Arbetet kan delvis utföras på distans och lastplanen har alltid upprättats i förväg innan fartyget kom-

14

2 ¦ 2021

Nybörjare

M/V Antonia i Panamakanalen – Aboa Mare-student ombord Vem är du, från vilken skola kommer du och hur mycket studier har du kvar?

Jag heter Thomas Stenegärd och kommer från Gotland. Jag har lite kvar på praktiken här så jag borde vara färdig till sommaren med vaktmans studierna.

Varför gav du dig in i sjöfartsbranschen och kände du till den sedan tidigare?

Jag har släkt och bekanta som arbetar på sjön och jag har alltid varit lite avundsjuk på dem då det är en lockande livsstil som passar mig som handsken Hur trivs du med att arbeta ombord?

Jag trivs helt okej med det och det känns mer och mer som att man valt rätt yrke Hur tillbringar du fritiden ombord och i land?

I dessa tider blir det inte mycket gjort på fritiden här hemma på grund av skäl som nog de flesta känner av. Ombord blir det mycket böcker och film samt en och annan bastuöl.

Har branschen och utbildningen motsvarat dina förväntningar?

Det motsvarar mina förväntningar!

Vem har du lärt dig mest av under praktiken?

Skolan har lärt mig en hel del men mest har jag lärt mig från praktiken från de fantastiska sjömän och maskinister man haft glädjen att arbeta under. Man har väl lättare att göra än att läsa.

Var är du om fem år?

Förhoppningsvis har man en fast inkomst och jobb till sjöss. Möjligtvis fortsatta studier till reparatör eller bås. Är det här rätt bransch för dig?

Absolut! Kanske jag i framtiden fortsätter studierna till reparatör eller bås.

☸

2021 ¦ 2

15

FÖLJ MED FARTYGSKOCKEN

text Pekka Karppanen, distansintervju.

Hans Sundman i M/S Eiras byssa en torsdag i april, då ärtsoppan kokade på spisen. Den traditionella torsdagsrätten smaksatt med senap och rå lök är fortfarande sjöfararnas favorit.

ESL Shippings M/S Eira har under våren främst trafikerat på Östersjön och transporterat bulklaster. Trots det är fartyget, som byggdes 2001, verkligen välvårdat interiört. Personalen har tagit hand om det väl.

P

å M/S Eira arbetar 14 sjöfarare åt gången och oftast finns dessutom två praktikanter med ombord. Byssagänget består av två personer.

– Fartyget har ett hyfsat antal matgäster och på grund av lasten blir det en hel del att städa. Det är jättebra att det också finns ett ekonomibiträde, berättar kocksteward Hans Sundman.

Sundman har seglat sedan 1978 och studerade till kock på Suomen Joutsen och till ekonomiföreståndare vid Raumo sjöfartsskola. Förutom ESL Shipping har han arbetserfarenhet från bland annat Viking Line, ATC:s och Lundqvists tankfartyg samt Engships och Husells torrlastfartyg.

– Jag har också seglat med kryssningsrederiet Crystal Cruises och jobbat i land ett tag inom restaurangbranschen. Här på Eira har jag varit i 12 år nu, säger Sundman.

16

2 ¦ 2021

På fartyget arbetar sjöfarare med olika bakgrund, men alla äter samma mat. M/S Eira besöker Finlands hamnar så pass regelbundet att påfyllningen av proviant kan skötas i hemlandet. Mindre partier har man hämtat själv från affärerna, ibland även med hjälp av SSB.

Allätande sjöfarare Besättningen på M/S Eira har varit nöjd med den traditionella maten ombord. Helt vegetarisk mat har man än så länge inte testat. Sallad serveras dock alltid.

– Här tycker man kanske mest om kyckling- och köttfärsrätter. Även pizza och biffar faller personalen i smaken, säger Sundman.

Kocken själv har ingen direkt favoriträtt, utan lagar gärna all slags mat. Nya recept testar han alltid när han hittar något tips i en tidning eller på nätet.

Fritiden ombord ägnar Hans Sundman åt att gymma, läsa böcker och se på film. I land utövar han också olika motionsformer och njuter av kultur och musik. Precis som många andra längtar Sundman efter att coronan ska lätta, så att simhallarna och kulturevenemangen kan öppna igen.

ESL Shippingin M/S Eira on liikennöinyt kevään aikana pääosin Itämerellä kuljettaen irtolasteja.

Vuonna 2001 rakennetun laivan sisätilat ovat kuitenkin todella siistit. Henkilökunta on huolehtinut laivasta hyvin.

M

/S Eirassa työskentelee kerralla 14 merenkulkijaa ja yleensä mukana on lisäksi kaksi harjoittelijaa. Byssajengiin kuuluu kaksi henkilöä.

– Laivassa on kohtalainen määrä ruokailijoita ja lastista johtuen siivottavaa riittää. On oikein hyvä, että on myös talousapulainen, kokkistuertti Hans Sundman kertoi.

Vuodesta 1978 asti seilannut mies on opiskellut kokiksi Suomen Joutsenella ja talousesimieheksi Rauman merikoulussa. ESL Shippingin lisäksi työkokemusta on muun muassa Viking Linelta, ATC:n ja Lundqvistin tankkilaivoista sekä Engshipin ja Husellin kuivarahtialuksista.

– Olen myös seilannut Crystal Cruises -risteilyvarustamossa ja työskennellyt jonkin aikaa maissa ravintola-alalla. Täällä Eirassa olen ollut nyt 12 vuotta, Sundman muisteli.

Laivalla työskentelee eritaustaisia merenkulkijoita, mutta kaikki syövät samaa ruokaa. M/S Eira käy Suomen satamissa sen verran säännöllisesti, että provianttitäydennykset voidaan hoitaa kotimaassa. Pienempiä eriä on haettu itse kaupoista, joskus myös MEPAn avustamana.

Kaikkiruokaisia merenkulkijoita M/S Eiran porukka on ollut tyytyväistä perinteiseen laivaruokaan. Pelkkää kasvisruokaa ei toistaiseksi ole kokeiltu. Salaatit toki kuuluvat asiaan.

2021 ¦ 2

– Täällä tykätään eniten ehkä broiler- ja jauheliharuuista.

Myös pizzat ja pihvit maistuvat porukalle, Sundman sanoi.

Miehellä itsellään ei ole varsinaista mieliruokaa vaan hän valmistaa kernaasti kaikkia ruokia. Uusia reseptejä hän kokeilee aina, kun lehdistä tai netistä saa jotain vinkkejä.

Hans Sundmanin vapaa-aika laivalla kuluu kuntosalilla sekä kirjoja lukien ja elokuvia katsellen. Maissa hän harrastaa myös kaikenlaista liikuntaa sekä nauttii kulttuurista ja musiikista. Monien muiden tavoin Subdman odottelee kovasti korona

17

SÄHKÖTYKSESTÄ SOMEEN

MEPAn tiedotustoiminta edistyy Sähköinen tiedonvälitys ei Merimiespalvelutoimistossa ole ihan uusi asia. Ensimmäinen MEPAn toimittama uutiskooste välitettiin vuonna 1976 telexilla M/T Enskerille Intian valtamerelle. teksti Pekka Karppanen

18

2 ¦ 2021

M

erenkulkijat olivat 1970 – luvulla lähes uutispimennossa verrattuina maissa työskenteleviin.

Myöhemmin Vapaavahdin toimitussihteerinä työskennellyt Pertti Rönkkö teki opiskeluaikanaan Tampereen Yliopistossa pro gradu-tutkielman Merenkulkijoiden tiedotusolot vuonna 1974. Opinnäytetyöhön sisältyi yhteistyössä MEPAn kanssa tehty laaja kysely merenkulkijoille.

– Kyselyyn tuli 130 vastausta, joiden pohjalta saatiin hyviä eväitä merenkulkijoiden tiedonvälityksen kehittämiseen.

Yhteyksien paraneminen tulisi lisäämään viihtyvyyttä ja vähentämään vieraantumista kotimaasta, itsekin muutamassa laivassa seilannut Rönkkö kertoi.

MEPAssa alettiin Rönkön opinnäytetyön pohjalta panostaa lehtipalveluun, sekä ääni- ja videokasettitoimintaan.

Yhteistyössä muiden tahojen kanssa päästiin vaikuttamaan siihen, että Yleisradion lyhytaaltolähetykset alkoivat tavoittaa laivoja paremmin tehokkaamman lähettimen ansiosta. Gradussaan Rönkkö osasi jo vuonna 1974 ennustaa satelliittitekniikan tuomat mullistukset.

Uutisia eetteriin MEPA ryhtyi toimittamaan uutisia aluksi omalla henkilökunnalla. Lehdistä luettiin tärkeimmät uutiset ja kirjoitettiin telex-laitteen ”muistiin” koneen tekemälle reikänauhalle. Viesti lähetettiin Helsinki Radiolle, joka välitti sen ennakkoon ilmoitettuna aikoina sähkötyksellä ja teleksillä laivoille. Vastaanotto vaati laivan radiosähköttäjän paikallaoloa.

2021 ¦ 2

Yli 100 kansanedustajaa lähti mukaan merenkulkijoiden uutispalvelua koskevaan kirjalliseen eduskuntakyselyyn, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli kansanedustaja, merikapteenin poika Jacob Söderman. Pian Yleisradio alkoi toimittaa sähkötys- ja telexuutisia.

Aluksi Yle toimitti kaksikieliset uutiset viidesti viikossa. MEPA teki Yleisradion yhteistyötä myös Radio Finland -lyhytaaltolähetysten merimiesohjelmien suunnittelussa. Tuolloin kokeiltiin myös puhelinuutisia. MEPAssa luettiin uutiset puhelinvastaajaan. Laiva soitti vastaajanumeroon rannikkoradioaseman kautta ja kuunteli uutiset.

Kustannukset kasvavat Seuraavalla vuosikymmenellä Suomen kauppalaivasto pieneni. MEPA teki laivoilla Liikenneministeriön pyynnöstä kyselyn uutisten tarpeellisuudesta vuonna 1988.

Sähkötysuutiset lopetettiin saman tien, mutta Yleisradion toimittamat ja Helsinki Radion välittämät telexuutiset jatkuivat vielä muutaman vuoden.

Menojaan karsinut Yle lopetti uutiset vuonna 1991. MEPAssa käynnisteltiin uudelleen uutisten toimittamista telexillä – nyt satelliittien välityksellä. Muutamassa vuodessa rinnalle tuli sähköposti, mikä taas vähensi kustannuksia.

Uutisten sisältö koostui merenkulun, urheilun, sekä koti- ja ulkomaan uutisten pääotsikoista. MEPAn omista asioista tiedotettiin enemmän kotisivuilla. Aluksi uutiskirjettä lähetettiin kolmesti viikossa. Nykyisin MEPAsta lähtee vuosittain 50 suomenkielistä ja 36 ruotsinkielistä uutiskirjettä.

Sähköisiä viestintäkanavia Kotisivujen ja sähköpostiuutisten lisäksi MEPA välittää nykyisin tietoa sähköisesti lähinnä Facebookissa ja Instagramissa.

Näitä täydentävät oma YouTube – kanava sekä valokuvakansiot mepafoto.kuvat. fi –palvelussa. Joillekin matkustajalaivoille on tuotettu myös slide show – tiedote MEPAn palvelutarjonnasta.

Koronan myötä on MEPAn ja merenkulkijoiden välinen vuorovaikutteinen viestintä lisääntynyt. Etäkurssit ovat kasvattaneet suosiotaan ja osallistujia on riittänyt verkossa vedettyihin kehonhuolto – ja joogaohjauksiin.

Virtuaaliset kympin kahvit ovat koonneet keskiviikkoisin ryhmän merenkulkijoita keskusteluihin ja mielenkiintoa on riittänyt myös moniin MEPAn järjestämiin kirja- ja dekkaripiirin etätapaamisiin. Merimiespalvelutoimiston työntekijöitä on mukana myös mukana myös laivojen henkilökuntien Facebook – ryhmissä ja joitain MEPAn uutisia jaetaan myös työntekijöiden omilla LinkedIn- ja Twitter – tileillä.

Niin, MEPAn lisäksi myös 45 vuoden takainen toimitussihteeri Rönkkö on seurannut aikaansa: hän kertoo kuulumisia kotoaan Berliinistä omalla Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta –Facebook –seinällään.

19

FRÅN TELEGRAFERING TILL SOCIALA MEDIER

SSB:s informations­ verksamhet utvecklas Elektronisk kommunikation är inte särskilt nytt på Sjömansservicebyrån.

SSB:s första nyhetsreferat skickades 1976 med telex till M/T Enskeri på Indiska oceanen.

P

å 1970-talet befann sig sjöfararna närmast i nyhetsskugga jämfört med dem som arbetade i land.

Pertti Rönkkö, som arbetat som Frivakts redaktionssekreterare, undersökte sjöfararnas informationsförhållanden i sin pro gradu-avhandling Merenkulkijoiden tiedotusolot vid Tammerfors universitet 1974. Lärdomsprovet innehöll en omfattande enkät bland sjöfarare som Rönkkö genomfört i samarbete med SSB. – Vi fick in 130 enkätsvar och de gav oss bra vägledning i hur informationsförmedlingen till sjöfararna kunde utvecklas.

Bättre förbindelser skulle öka trivseln och minska fjärmandet från hemlandet, berättar Rönkkö som även själv seglat med några fartyg.

Med utgångspunkt i Rönkkös lärdomsprov började SSB satsa på tidningstjäns-

ten och ljud- och videokassettverksamheten.

Tillsammans med andra aktörer lyckades man påverka så att Rundradions kortvågssändningar började nå fartygen bättre tack vare effektivare sändare. I sin gradu kunde Rönkkö redan 1974 förutspå den revolution som satellittekniken förde med sig.

Nyheter i etern SSB började sända nyheter, inledningsvis med sin egen personal. Man läste upp de viktigaste nyheterna från tidningarna och skrev ner dem i telexmaskinens ”minne” med hjälp av en hålremsa. Meddelandet skickades till Helsingfors radio, som förmedlade det till fartygen via telegrafi och telex på tidpunkter som angetts i förväg.

Det krävdes nämligen att fartygets radi-

otelegrafist var på plats för att ta emot meddelandet. Över 100 riksdagsledamöter deltog i den skriftliga riksdagsfrågan om sjöfararnas nyhetstjänst, som riksdagsledamoten och sjökaptenssonen Jacob Söderman var den första att underteckna. Snart började Rundradion att sända telegraf- och telexnyheter.

Till en början sände Yle tvåspråkiga nyheter fem gånger i veckan. SSB samarbetade med Rundradion även kring planeringen av sjömansprogrammen i Radio Finlands kortvågssändningar. Vid denna tid testade man även telefonnyheter. SSB läste in nyheter på en telefonsvarare. Fartyget ringde upp telefonsvararen via en kustradiostation och lyssnade på nyheterna.

20

2 ¦ 2021

Kostnaderna ökar Följande årtionde minskade Finlands handelsflotta. På Trafikministeriets begäran genomförde SSB år 1988 en enkät bland fartygen om hur nödvändiga nyheterna var. Telegrafnyheterna upphörde i samma veva, men Rundradions telexnyheter som förmedlades av Helsingfors radio fortsatte sändas i ytterligare några år.

Nyheterna lades ner 1991 när Yle försökte skära ned på sina utgifter. Detta ledde till att SSB återupptog telexnyheterna – nu via satellit. Inom några år kom e-posten, som minskade kostnaderna ytterligare.

Nyhetsinnehållet kretsade kring sjöfart, idrott och huvudrubrikerna i nyheterna från Finland och utlandet. Information om SSB:s egna händelser publicerades främst på webbplatsen. Till en bör-

2021 ¦ 2

jan skickades nyhetsbrevet ut tre gånger i veckan. Numera skickar SSB årligen 50 nyhetsbrev på finska och 36 på svenska.

Elektroniska informationskanaler Utöver webbplatsen och e-postnyheterna förmedlar SSB numera information elektroniskt via Facebook och Instagram.

Dessa kompletteras av en egen YouTube-kanal och fotoalbumen i tjänsten mepafoto.kuvat.fi. För vissa passagerarfartyg har SSB även producerat ett bildspel om sitt serviceutbud.

I och med coronan har kommunikationen mellan SSB och sjöfararna ökat. Distanskurserna har blivit populära och det har funnits gott om deltagare på de webbaserade kroppsvårds- och yogapassen.

Det virtuella tiokaffet har samlat ett

gäng sjöfarare för diskussioner på onsdagar och intresset för SSB:s bok- och deckarcirklar som genomförts på distans har också varit tillräckligt. En del av Sjömansservicebyråns anställda är också med i Facebookgrupper för fartygspersonal och vissa av SSB:s nyheter delas på de anställdas egna LinkedIn- och Twitter-konton.

Inte bara SSB utan också Rönkkö, redaktionssekreteraren för 45 år sedan, har hängt med i utvecklingen: han berättar om nyheter från sin hemstad Berlin på sin Facebooksida Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta.

☸

21

t

Jäänmurtajia

Toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan. Neuvostoliittolaiset valtasivat myös Viron, Latvian ja Liettuan, sekä hyökkäsivät Suomeen. Suomalaiset jäänsärkijät olivat sota-aikaan normaalissa avustustyössään, aluksi tykein aseistettuina. Myöhemmin tykit poistettiin tärkeämpään käyttöön. Sukellusveneiden emälaivana SISU oli koko sota-ajan aseistettu: 2 x 102 mm ja 2 x 40 mm tykit. Jäänsärkijöistä suurimman tuhon sotavuosina kärsi TARMO 18.1.1940 Kotkassa.

Kaksi lentopommia räjähti laivassa ja koko keula tuhoutui. Kuolleita 39 ja haavoittuneita 11.

Neuvostoliiton epäonnistuttua Suomen valloituksessaan 1939–1944, määrättiin suomalaisille maksettavaksi mittavat sotakorvaukset, joiden arvosta kolmasosa oli laivoja. Uudisrakennuksia 581 ja 135 parhaassa kunnossa olevaa kauppa- ja sota-alusta. Jäänsärkijöistä menetettiin JÄÄKARHU ja VOIMA. Kun sotakorvausurakka oli täytetty, alkoi ensimmäisen sodanjälkeisen jäänsärkijän rakennustyö.

Hietalahdessa valmistui 1954 VOIMA, jonka runko oli hitsattu ja jossa oli kaksi keulapotkuria, ensimmäisenä Euroopassa. Kymmenen vuotta aiemmin oli Quebecissä alettu rakentaa ABEGWEIT auto-/junalauttaa, jossa oli kaksi keulapotkuria. Suomen eduskunta päätti liittää VOIMAN laivaston rulliin. Ammattiyhdistysten vastatoimien johdosta seuraavana vuonna murtaja siirtyi Merenkulkulaitokselle siviilimiehitykseen. Neljännesvuosisadan murtamisen jälkeen VOIMA rakennettiin uudelleen. Vanhaa laivaa oli jäljellä runko ja potkurit akseleineen.

M

erenkulkulaitoksen kirjoissa käytettiin nimitystä jäänsärkijä 50-luvun loppupuolelle. Sen jälkeen laivat ovat olleet jäänmurtajia. Isompi kielimuutos laitoksessa oli alkanut jo 1920-luvulla, kun viraston ruotsin kieltä alettiin kammeta suomeksi jopa laivoilla.

Tultaessa 1970-luvulle oli rakennettu avomerijäänmurtajat TARMO, VARMA ja APU. APU oli ensimmäinen suomalaisesta teräksestä rakennettu murtaja.

Pienempiä uusia ns. saaristomurtajia olivat KARHU, MURTAJA ja SAMPO. Karhu-luokan saaristomurtajien jatkoksi rakennettiin Länsi-saksan valtion omistukseen HANSE. Laivaväki oli suomalaista ja työvedet olivat Suomen rannikolla. Tarvittaessa kovina jäätalvina HANSE avusti Saksan laivaliikennettä. Kreikkalaiset ostivat murtajan 1998 tarkoituksenaan rakentaa liikkuva terveysasema Kreikan saaristoon. Matkalla Kreikkaan ASKLIPIOS-nimisenä syttyi yllättäen tulipalo tyhjässä asuinhytissä Välimerellä Cap Bonin lähellä. Laivaväki pelastettiin Tunisiaan ja samoille rannoille ajelehti palanut hylky.

U

usia murtajia suunniteltaessa saatiin käyttöön Helsinkiin rakennetun jäälaboratorion mallitestaus. Suomen suurimmat murtajat saivat nimet URHO ja SISU. Uutuuksina mm. kaksi peräsintä. Kolme sisarlaivaa rakennettiin Ruotsiin. Kaikki Suomen talvisatamat on tämän jälkeen pystytty pitämään käytössä ympäri vuoden.

Seuraavan vuosikymmenen suunnitelmat tuottivat murtajat OTSO ja KONTIO. Dieselsähköisen koneiston tasavirran tilalla pystyttiin käyttämään vaihtovirtaa

22

2 ¦ 2021

ensimmäisenä maailmassa. Keulapotkurit korvattiin ilmapuhalluslaitteistolla. Rungon jäävyöhykkeen ruostumaton teräslevy vähentää kitkaa, kuten myös uudet rungon vähäkitkaiset maalit.

Vuosituhannen lopulla uusia murtajia suunniteltaessa hoksattiin Merenkulkulaitoksessa miettiä, kannattaako rakentaa erittäin kalliita laivoja, jotka enimmäkseen makaavat laiturissa huollettavina. Niinpä ideoitiin monitoimimurtajat, jotka jäänmurron ohessa pystyvät tekemään offshorehommia, millä avovesikauden kustannukset katetaan. Raumalainen telakka Finnyards voitti tarjouskilpailun ja rakensi sisarukset FENNICA ja NORDICA. Jokunen vuosi myöhemmin valmistui BOTNICA, kooltaan ja teholtaan vähäisempi. Näihin murtajiin kehitetyt ruoripotkurit ovat sittemmin tulleet yleiseen käyttöön matkustaja- ja rahtilaivoissa..

Ö

ljyteollisuuden offshoreurakoissa murtajat ovat saaneet mainetta maailmalla ja suomalainen miehistö on pystynyt äärimmäisen vaativiin suorituksiin. Kun BOTNICA ei saanut riittävästi offshoretöitä, kaupattiin se 2012 Tallinnaan satamajäänsärkijäksi. Virolaiset osasivat markkinoida ja löysivät hommia maailmalta. Monina vuosina BOTNICA on tienannut rahaa Kanadan Arktikassa. Suomalaiset FENNICA ja NORDICA ovat viime vuosina avovesikaudet maanneet Kotkassa.

Monitoimimurtajat olivat taidolla rakennettuja, mutta niiden työllistäminen on vienyt moniin myrskyihin. Valtion direktiivien ja suuren maailman pisneskulttuurin yhteensovittaminen vaati luovaa osaamista, jota virastojen pykälänikkarit eivät pystyneet sulattamaan. Tämän osaamisen laillisuudesta käytiin vuosituhannen alussa korruptiokäräjiä Suomessa, vaikkei sopivaa lainsäädäntöä ollutkaan. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Suomessa joutui ministeri eroamaan valtion jäänmurtajayhtiön omistajaohjauk-

2021 ¦ 2

seen liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Virossa BOTNICAn kauppa käynnisti korruptiotutkinnan.

Monitoimimurtajien oikeudenkäyntien tuomioista on monenlaisia mielipiteitä. Myös jäänmurtokyvystä asiantuntijoiden ja asiaa tuntemattomien mielipiteet vaihtelevat. Lisäksi kiistellään, ovatko murtajat olleet omistajalleen rahan tuloa, vaiko pelkästään rahan menoa. Yksimielisyys vallinnee siitä, että maalaisten ja erityisesti poliitikkojen sotkeutuminen laivojen operointiin on tullut kalliiksi. Samalla suomalainen offshoretoiminnan huippuosaaminen hiipuu.

Tämän vuosituhannen ainoa uudisrakennus valtion jäänmurtajalaivastoon on saanut Effoan perinteisen nimen POLARIS. Uutisiin jäänmurtaja on päässyt ekologisuudellaan. Alus kulkee nesteytetyn maakaasun ja vähärikkisen dieslöljyn voimalla. Toivotaan, että arvioidun 50 vuoden uran aikana laivasta julkaistaan vain hyviä uutisia.

☸

Lähteet: www.aanimeri.fi → Valtio Lennart Hagelstam: Messipojasta merenkulkuneuvokseksi Matti Pietikäinen, Pekka Snellman, Rami Wirrankoski, Ari Reunanen: Vain yksi palasi takaisin Ari Turunen, Petja Partanen: Raakaa voimaa Visa Auvinen: Leijonalippu merellä Kuvat: Risto Honkaharjun akvarellit Timo Sylvänne Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikainen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.

23

Kursseja ja kulttuuria teksti: Pekka Karppanen kuvat: MEPAn arkisto

Sirpa Kittilä ehti palvella merenkulkijoita viidellä eri vuosikymmenellä ja toimia alalla yli neljäkymmentä vuotta. Merimieselämä ja MEPAn palvelut muuttuivat melkoisesti vuosien saatossa.

S

irpa tuli Merimiespalvelutoimistoon ms Svea Coronalta vuonna 1978 Helsingin toimiston kolmanneksi asiamieheksi.

– Jouduin heti kättelyssä ajamaan pikkubussilla Porvoon öljysatamaan viemään kirjoja Jaarli-tankkerille. Päällikkö Alvar Backman esitteli kaktuksiaan ihan kuin olisi arvannut, että pidän kasveista ja kuvista, Sirpa naurahti.

Suuren, 340-metrisen tankkerin kippari Backman tuli tunnetuksi Vuoden merimiesurheilijana. Tuohon aikaan merimiesurheilun järjestäminen oli MEPAn asiamiehen tärkeimpiä tehtäviä. 1970-luvun lopulla oli vielä paljon hakurahtiliikenteessä olevia laivoja, joiden palveluun myös panostettiin.

– Lentoaseman kautta välitettiin kirjaja lehtipaketteja. Aluksi MEPAlla oli oma kioski, josta käsin hoidettiin myös merimieskatselmukset. Myöhemmin se muuttui Ageban palvelupisteeksi, Sirpa kertoi.

Sirpa koordinoi myös suorapostitusta laivoille eri maiden satamiin, mitä kutsuttiin spottipalveluksi.

Videopalvelun kautta yleissihteeriksi MEPA toimi aktiivisesti yhteistyössä Yleisradion kanssa. Äänikasettipalvelu laajeni 1980-luvun alussa, kun MEPA alkoi toimittaa laivoille Ylen kanavilta nauhoitettuja ohjelmia Beta- ja VHS – videokasetteina.

Sirpa Kittilä vastasi palvelusta ja pikkuhiljaa saatiin vuokrausoikeuksia elokuviin.

– MEPAssa yritettiin puhua parempilaatuisen Beta -kasettien puolesta, mutta markkinavoimat ajoivat VHS- tekniikan voittajaksi. Beta – videoita välitettiin kuitenkin niin kauan, kun laitteita löytyi laivoista, Sirpa muisteli.

Vuonna 1986 Sirpa nimitettiin yleissihteeriksi, mikä oli lähinnä konttoripäällikön ja varatoiminnanjohtajan toimi.

Tähän kuului olennaisena osana merimieskulttuuritoiminta, mutta Sirpa osallistui edelleen kaikkeen merimiespalveluun, kuten urheiluun.

– Neuvostoliittolaisten kanssa oli paljon yhteistyötä, kun heidän laivojaan rakennettiin tai korjattiin Helsingin telakoilla. Osaan jonkun verran venäjää, mistä oli suuri apu, Sirpa kertoi.

24

2 ¦ 2021

Itänaapurin merenkulkijoille järjestettiin urheilua, retkiä ja kiertoajeluita. Tässä Sirpa saattoi hyödyntää matkailualan koulutustaan ja laajaa verkostoaan.

– Erittäin lämpimät muistot jäivät M/S Georg Otsin virolaisista merenkulkijoista.

Laivan porukka kippari Ülo Kolloa myöten tuli mielellään urheilukentille ja retkille, vaikka sienimetsään, Sirpa muisteli.

Yleissihteeri hoiti myös yhteyksiä Helsingin matkustajalaivoihin ja jäänmurtajiin ja koordinoi lehtipalvelua ja -tilauksia.

renkulkijoiden harrastenäyttelyn.

– Näyttely pidettiin joko MEPAn Kirkkokadun tiloissa tai läheisen kirjaston aulassa. Vieläkin muistelen kiitollisuudella ahkeria talkoomiehiä Rami Laaksoa ja Risto Honkaharjua. Heistä oli suuri apu näyttelyn kasaamisessa ja valvonnassa, Sirpa kehui.

Harrastetöitä tekeviltä merenkulkijoilta Sirpa Kittilä sai hyviä vinkkejä siihen, millaisia kädentaitokursseja MEPA voisi tarjota laivaväelle.

Pohjoismainen valokuvauskilpailu

Aikuiskoulutusta merenkulkijoille

Merimieskulttuurin saralla tärkeimmät tehtävät olivat vuosittainen merenkulkijoiden harrastetyökatselmus näyttelyineen, merenkulkijoiden joulujuhla Helsingissä, Kotkan Meripäivien merimieskulttuuri sekä merimieslaulufestivaali.

Laulukilpailuissa menestyivät hyvin monet merenkulkijat, kuten Kai Pärnänen, Timo Hentunen ja Esa Peuho.

1980–luvun lopulla aloitettiin yhteispohjoismainen valokuvauskilpailu.

– Aluksi olivat mukana Suomi, Ruotsi, Norja ja Tanska. Islanti tuli mukaan myöhemmin. Kilpailun finaali järjestettiin vuorollaan jokaisessa Pohjoismaassa. Näistä matkoista jäi todella hienoja muistoja ja hyviä ystäviä, joista parhaiten muistan Hilmar Snorrasonin ja Torbjörn Dalnäsin, Sirpa kertoi.

Lähes yhtä hyvin Sirpa viihtyi Kotkan meripäivillä, joiden yhteydessä hän järjesti merimieskulttuuritapahtuman ja me-

Kittilän aikana MEPAn kurssitoiminta laajeni melkoisesti, mihin hän itsekin oli vaikuttumassa. Sirpa oli jo ollut mukana perhekursseilla, harrastekursseilla ja järjestänyt useita mittatilauskursseja, kun hän otti päävastuun koko MEPAn opintosektorista vuonna 2006.

Sirpalla oli ennestään laaja verkosto sekä merenkulkijoita että kurssien vetäjiä.

Hän oli myös hyvä värväämään lisäväkeä kursseille, joita uhkasi peruutus vähäisen osallistujamäärän vuoksi.

– Usein oli turvauduttava puhelimeen.

Merenkulkijoiden mahdollisuudet seurata nettiä olivat rajalliset, eivätkä printatut mainokset tai lehdetkään tavoittaneet kaikkia, Sirpa kertoi.

Kursseja oli vuosittain parhaimmillaan yli sata ja niihin saattoi osallistua toista tuhatta merenkulkijaa. Viestintää ja järjestelyä oli paljon, mutta Sirpa ehti aina viettää hetken kurssilaisten kanssa ja

2021 ¦ 2

tuottaa runsasta ja laadukasta kuvamateriaalia Vapaavahti – lehden kurssiosioon.

– Minulla oli onni toimia hienojen kurssivetäjien kanssa. Parhaiten muistan Hannu Laamasen, Laila Immosen, Johanna Rytkölän, Seppo Turusen, Carina Chelan ja Karoliina Arolan, Sirpa kehui.

Monipuolinen työ – aktiivinen elämä Sirpalle muodostui MEPAn aikana hyviä ystävyyssuhteita. Hän on moniin edelleen aktiivisesti yhteydessä. Kurssien yhteydessä Sirpa sai paljon oppia vaikka valokuvauksesta ja tietokoneista ja pääsi kokeilemaan monia lajeja padelista sulkapalloon.

– Nyt korona-aikana liikkuminen on rajoittunut pihaan ja sisätiloihin, mitä nyt kaupassa käydään. Meillä on sentään kuntopyörä ja sisäsoutulaite käytössä kotona, Sirpa kertoi.

Sirpa kuuluu paikalliseen Marttayhdistykseen, jossa hänelle on annettu lempinimi ”Leipurihiiva”. Harrastuksiin kuuluvat myös puutarhanhoito, neulominen ja kulttuurimenot.

25

Kurser och kultur Sirpa Kittilä betjänade sjöfarare under fem decennier och arbetade i branschen i över fyrtio år. Sjömanslivet och SSB:s tjänster hann förändras en hel del under årens lopp.

S

irpa kom till Sjömansservicebyrån från ms Svea Corona 1978 för att arbeta som det tredje ombudet i Helsingfors.

– Jag fick genast åka med minibuss till oljehamnen i Borgå för att leverera böcker till tankern Jaarli. Befälhavare Alvar Backman visade upp sina kaktusar precis som om han visste att jag gillar växter och foton, skrattar Sirpa.

Skeppare Backman på den stora, 340 meter långa tankern blev känd som Årets sjömansidrottare. På den tiden var en av SSB-ombudets viktigaste uppgifter att ordna sjömansidrott. I slutet av 1970-talet fanns det fortfarande många fartyg i trampfart och man satsade även på deras service.

– Via flygplatsen förmedlades bok- och tidningspaket. Till en början hade SSB en egen kiosk och därifrån sköttes även mönstringen av sjömän. Senare blev den till en servicepunkt för Ageba, berättar Sirpa.

Sirpa koordinerade också direktpost till fartygen till hamnarna i olika länder. Denna service kallades för spottjänst.

Via videotjänsten till allmän sekreterare SSB bedrev ett aktivt samarbete med Rundradion. I början av 1980-talet växte ljudkassettjänsten när SSB började med leveranser till fartygen av program som spelats in på Beta- och VHS-videokassetter från Yles kanaler. Sirpa Kittilä ansvara-

de för tjänsten och så småningom fick SSB rättigheter att hyra ut filmer.

– Vi på SSB försökte tala gott om Beta-kassetterna, som var av bättre kvalitet, men marknadskrafterna gjorde att VHS-tekniken vann. Men vi förmedlade Beta-videor så länge det fanns sådana videobandspelare på fartygen, minns Sirpa. År 1986 utsågs Sirpa till allmän sekreterare, vilket närmast motsvarade kontorschefens och vice verksamhetsledarens uppgifter.

Sjömanskulturverksamheten utgjorde en väsentlig del av arbetet, men Sirpa deltog fortfarande i all sjömansservice, till exempel idrotten.

– Vi samarbetade mycket med sovjeterna när deras fartyg byggdes eller repare-

26

2 ¦ 2021

rades på skeppsvarven i Helsingfors. Jag kan lite ryska, vilket var till stor hjälp, säger Sirpa.

Man ordnade idrott, utflykter och rundturer för sjöfararna från det östra grannlandet. Här kunde Sirpa utnyttja sin utbildning inom resebranschen och sitt stora nätverk.

– Jag har särskilt varma minnen av de estniska sjöfararna på M/S Georg Ots. Fartygsbesättningen och skepparen Ülo Kollo följde gärna med till idrottsplatser och på utflykter, som till svampskogen, minns Sirpa.

Den allmänna sekreteraren skötte också kontakterna med Helsingfors passagerarfartyg och isbrytare och koordinerade tidningstjänsten och tidningsprenumerationerna.

Nordiska fototävlingen Inom sjömanskulturen bestod de viktigaste uppgifterna av den årliga genomgången av sjöfararnas hobbyarbeten jämte utställningar, sjöfararnas julfest i Helsingfors och sjömanskulturen samt sjömanssångfestivalen under Kotka Havsdagar.

Många sjöfarare var framgångsrika i sångtävlingarna, till exempel Timo Hentunen och Esa Peuho.

I slutet av 1980-talet infördes den samnordiska fototävlingen.

– Till att börja med deltog Finland, Sverige, Norge och Danmark. Island gick med senare. Finalen hölls i turordning i de oli-

2021 ¦ 2

ka nordiska länderna. Jag har riktigt fina minnen och goda vänner från dessa resor.

Bäst minns jag Hilmar Snorrason och Torbjörn Dalnäs, berättar Sirpa.

Sirpa trivdes nästan lika bra på Kotka Havsdagar. I samband med dessa ordnade hon ett sjömanskulturevenemang och sjöfararnas hobbyutställning.

– Utställningen hölls antingen i SSB:s lokaler på Kirkkokatu eller i aulan i det närliggande biblioteket. Jag minns fortfarande med tacksamhet de flitiga talkodeltagarna Rami Laakso och Risto Honkaharju. De var till stor hjälp i arbetet med att sätta upp utställningen och övervaka den, lovordar Sirpa.

Sjöfararna som ägnade sig åt hobbyarbeten tipsade Sirpa Kittilä om vilka hantverkskurser SSB skulle kunna erbjuda fartygsfolket.

Vuxenutbildning för sjöfarare Under Kittiläs tid utvidgades SSB:s kursverksamhet avsevärt, vilket hon även själv bidrog till. Sirpa hade redan deltagit i familjekurser och hobbykurser och ordnat flera sömnadskurser när hon tog över huvudansvaret för hela SSB:s studiesektor 2006.

Sirpa hade ett stort nätverk av både sjöfarare och kursledare sedan tidigare. Hon var också bra på att värva fler deltagare till kurser som riskerade att bli inställda på grund av för litet deltagarantal.

– Oftast fick jag förlita mig på telefonen.

Sjöfararnas tillgång till nätet var begränsad och varken tryckta reklamblad eller tidningar nådde ut till alla, berättar Sirpa.

Som mest ordnades över hundra kurser per år och de kunde sammanlagt ha mer än tusen deltagare. Sirpas jobb bestod av mycket kommunikation och organisering, men hon hann alltid umgås en stund med kursdeltagarna och producera stora mängder bildmaterial av hög kvalitet till kursdelen i Frivakt.

– Jag hade lyckan att få arbeta med trevliga kursledare. Bäst minns jag Hannu Laamanen, Laila Immonen, Seppo Turunen, Carina Chela och Karoliina Arola, säger Sirpa.

Ett varierande jobb och ett aktivt liv Sirpa fick goda vänner under tiden på SSB. Hon håller fortfarande kontakten med många av dem. I samband med kurserna fick Sirpa lära sig mycket om fotografering och datorer och testa många olika sporter, från padel till badminton.

– Nu i coronatider har rörligheten begränsats till gården och bostaden, utöver besöken till affären. Vi har dock en motionscykel och roddmaskin hemma, berättar Sirpa.

Sirpa är med i det lokala Marthaförbundet, där hon fått smeknamnet ”Leipurihiiva” på grund av sitt bakande. Andra intressen är trädgårdsskötsel och stickning.

☸

27

Kurssit

20.5.2021 FISKARS; MERIMIEHET MAASTOPYÖRILLÄ korona hellittää sen verran, et ulkojuttuja, niinku maastopyöräilyä, voi alotella. Sitä ei oo ennen tehtykään. Kurssi täyttyy heti, hyvä merkki.

Sähköavusteiset täysjousto-Canyonit alle, perehdytys, tehojen kokeilu, jarrujen testaus, jonossa polulle. Nykäsee kivasti vähän ku polkasee, napista säätää econ ja trailin väliä, offin ja boostin voi unohtaa.

Polkua, kivikkoa, juurikkoa, turvehautoja, tatsi syntyy pikkuhiljaa, vauhti nousee. Jännitys hellittää, luotto kasvaa. Pienemmistä kivistä yli vaan, turha väistellä, jouset hoitaa homman. Rapakoiden yli pääsee, ku pitää tasapainon ja muistaa pyörittää polkimia. Ylämäet muuttuu alamäiksi, jos pitää etupyörän maassa eikä sudita liikaa. Alamäet on et penkki alas, paino taakse, yks sormi jarrulla, polvet notkeeks, kieli keskelle suuta.

Ajellaan jonossa. Joku keulii, joku pannuttaa, toinenkin pannuttaa, yks vetää akseleita myöten kurassa. Syke nousee, jano tulee, hikeä pukkaa. Helpolla pätkällä fiilistellään, läppä lentää, aurinko paistaa. Vedetään eka reitti, käydään lounaalla, vedetään toka reitti ja sit viel eka reitti tokan kerran.

Lopussa pitkä tiukka alamäki, neljä hyppyriä, boostilla takas kylille. Jotku käyny omilla reiteillä, mut kaikki löytäny takas. Aikaa ois vielä, reittejä ois vielä,mut ihanku paukut ois käytetty.

Ihme homma, vaik sähköavusteiset tsygät.

Terveisin Kurskubbe Jukka

28

2 ¦ 2021

Kesäkuun alussa kokoonnuttiin Saaristomeren Melojien Melontakeskukseen Turun Uittamolle. Melonnan välissä pidettiin evästauko.

KURSSIT LAAJENIVAT LÄHIOPETUKSEEN alkukevät kului MEPAn kurssipuolella vielä etä-

opetuksessa. Carinan vetämä suosittu espanjan verkkokurssi jatkui ja kurssilaiset olivat mukana hyvin sitoutuneina.

Huhtikuussa opiskeltiin verkossa myös valokuvausta ja navigointia. Suosittu Navigointi I – kurssi toteutettiin viiden illan opetuspaketteina. Valokuvauskurssille saatiin myös riittävästi osallistujia ja se vedettiin neljänä iltana tiiviinä neljän tunnin paketteina.

Kevään juoksukoulu alkoi maaliskuussa ja mukaan lähti 24 osallistujaa. Kesän alkuun asti vedettiin etänä myös merimiesjoogaa ja kehonhuoltoa, joka osoittautui yllättävän suosituksi.

Toukokuussa päästiin vihdoin lähiopetukseen. Ensimmäisenä oli ajoharjoittelua merimiesmotoristeille, jos-

ta erillinen juttu tässä lehdessä. Jokakeväiset golfkurssit saatiin myös toteutettua suunnitelmien mukaan. Alkeiskurssit vedettiin Tuusulassa ja Paraisilla, jatkokurssi Tuusulassa.

Kesän ensimmäinen melontakurssi vedettiin Turussa.

Uusina lajeina kurssitoimintaan tulivat maastopyöräily ja frisbeegolf Hangossa ja Kotkassa. Näistä voi lukea lisää tästä lehdestä.

Kesän kurssitarjonnasta löytyy vielä suppausta, melontaa, purjelautailua, ratsastusta ja haulikkoammuntaa.

Myös tutustumisia moottoriveneilyyn saatetaan järjestää vielä loppukesällä. Syyskuussa ovat luvassa perinteiset Ruskaretki ja Tunturivaellus Ylläksellä.

Tutustukaa kurssitarjontaan MEPAn kotisivuilla: mepa.fi/kurssit Lisätietoja: kursgubbe Jukka, opinto2mepa.fi

Touko–kesäkuussa MEPA järjesti golfin alkeis- ja jatkokursseja Tuusulassa ja Paraisilla

2021 ¦ 2

29

Moottoriveneily tutuksi MEPA järjesti kesäkuun alussa merenkulkijoille mahdollisuuden tutustua veneilyyn kolmella paikkakunnalla. Helsingissä, Turussa ja Tampereella käytettiin koulutukseen Skipperi -yhtiön vuokraveneitä.

E

nsimmäinen kurssi järjestettiin Helsingin Vuosaaressa aivan rahtisataman tuntumassa. Skipperi on tehnyt veneilystä helppoa. Kännykkään ladattavalla applikaatiolla saadaan auki laiturin portti ja päästään käsiksi veneen avaimiin. Appi pyytää asiakasta tarkastamaan veneen ja kuvaamaan rungon, keulan ja potkurin.

Kurssin vetäjinä toimivat Teemu Saikkonen ja Sampsa Sihvola MEPAsta. Mukaan pakattiin merikortit, kylmälaukut eväineen ja juomineen, kahvit, ensiapulaukku sekä tietenkin aurinkorasvaa. Skipperin veneissä on muu tarvittava varustus pelastusliiveistä ja karttaplotterista lähtien.

Ennen lähtöä käytiin läpi turvallisuusasioita ja yleisiä käytäntöjä. Vesille lähdettiin kahdella Skipperin veneellä. Jokainen kurssilainen pääsi harjoittelemaan ajamista, navigointia ja rantautumista.

Porukka ajoi sisäreittiä Porvooseen ja näki Hjallis Harkimon rakennuttamat talot Sipoonrannassa.

– Porvoosta päästiin sopivasti karkuun ukkosmyrskyä. Takaisin tultaessa aallokko vähän nousi, mutta parhaimmillaan ajettiin 33 solmun vauhdilla, Teemu Saikkonen sanoi.

Kokeneet vesilläliikkujat Sampsa ja Teemu pitivät Skipperin veneitä erityisen merikelpoisin ja vakaina. Myös kurssilaiset kehuivat hyviä veneitä ja mukavaa päivää.

– Pidimme pidemmän tauon Gumbostrandissa, jossa rantauduimme ja nautimme lounasta. Samalla suunniteltiin paluumatkan ajovuoroja, jotta kaikki saivat ohjata venettä, Sampsa Sihvola sanoi.

Ennen paluuta Vuosareen käytiin vielä tankkaamassa veneet ja laituriin porukka saapui puoli neljän aikaan. Skipperin kännykkäapplikaatio neuvoi vuokrauksen päättämistoimet.

– Todella vaivaton systeemi ja edullinen tapa veneillä – ei tarvitse sitoa pääomaa, Teemu Saikkonen kehui.

Samanlaiset päivän kestävät veneretket järjestettiin myös Turussa ja Tampereella.

Jos kysyntää on, saatetaan veneilypäiviä järjestää vielä loppukesästä.

30

2 ¦ 2021

Kurs i motobåtskörning I början av juni gav SSB sjöfararna möjlighet att testa motorbåtskörning i Helsingfors, Åbo och Tammerfors. Under utbildningen använde man båtar från bolaget Skipperi.

D

en första kursen ordnades nära godshamnen i Nordsjö i Helsingfors. Skipperi har gjort båtlivet enkelt. Med en app som laddas ner till mobilen öppnar man porten till bryggan och får tillgång till nycklarna till båten. Appen ber kunden att inspektera båten och fotografera skrovet, fören och propellern.

Kursen leddes av Teemu Saikkonen och Sampsa Sihvola från SSB. I packningen fanns sjökort, kylväskor med matsäck och dryck, kaffe, första hjälpen-väska och självklart solkräm. På Skippers båtar finns all annan nödvändig utrustning, från flytvästar till kartplotter.

Före avfärd gick ledarna igenom säkerhetsfrågor och allmänna rutiner. Sedan

2021 ¦ 2

gav sig gruppen i väg med två av Skipperis båtar. Varje kursdeltagare fick träna på att köra, navigera och lägga till. Man åkte den inre farleden till Borgå och såg husen som Hjallis Harkimo låtit uppföra vid Sibbostrand.

– I Borgå lyckades vi precis undkomma ett åskväder. På tillbakavägen gick vågorna lite högre, men som mest åkte vi i 33 knop, sade Teemu Saikkonen.

De vana sjötrafikanterna Sampsa och Teemu tyckte att Skipperis båtar var mycket sjödugliga och stabila. Även kursdeltagarna berömde båtarna och den trevliga dagen.

– Vi hade en längre paus i Gumbostrand där vi gick i land och åt lunch. Samtidigt planerade vi körturerna för hemresan så

att alla skulle få köra båten, sade Sampsa Sihvola.

Innan återkomsten till Nordsjö tankade man båtarna och vid halvfyra var gruppen tillbaka vid bryggan. Skipperis mobilapp gav anvisningar om hur man skulle avsluta hyrperioden.

– Ett väldigt enkelt system och ett förmånligt sätt att åka båt – man behöver inte binda sitt kapital, lovordade Teemu Saikkonen.

Likadana dagsturer med båt ordnades också i Åbo och Tammerfors. Om det finns efterfrågan kanske vi ordnar ytterligare en båtdag i slutet av sommaren.

☸

31

Ellan kirjastojutut ella.mustamo@mepa.fi

Vierailevia tähtiä ja kirjailijavieraita Google Meet mahdollistaa jatkossakin sen, että MEPAn lukupiireihin voi osallistua etänä ja keskustella kirjailijoiden kanssa omalta kotisohvalta käsin.

raumalainen kaisakekäle ehdotti kevättalvella, että kutsutaan Dekkaripiirin linjoille kirjailija ja näyttelijä Matti Laine, vanha kaveri Rauman kaupunginteatterista. Matti on näytellyt teatterilavojen lisäksi myös elokuvissa kuten Yle-Areenassa äskettäin uusittu Ajomies, joka sijoittuu ravimaailmaan. Hän on julkaissut monia dekkareita ja käsikirjoittanut tv-sarjan Paratiisi.

Matti tuli mukaan maaliskuun piiriin Leviltä, jossa hän oli perheensä kanssa lomailemassa ja etätöissä. Korona-aresti jumitti juuri pahimmillaan. - Tämä juttuhetki on mulle todellista mielenvirkistystä, totesi freelancerina työskentelevä kirjailija. Välitön Matti kertoi elämänvaiheistaan ja siitä, minkälaista on tehdä työtä käsikirjoittajana, miten kerätä materiaalia dekkareihin ja miltä tuntuu odottaa niiden saamia arvosteluja.

Tällä kertaa käsiteltävänä kirjana oli Pelon liekit, jossa päähenkilö lilluu hämärissä venebisneksissä, mutta on kuitenkin kunnon tyyppi.

Laineen kirjojen maailma ei ole mustavalkoinen ja niissä näkyy myös jääkiekkoharrastus, jännitys pelin alkaessa.

32

2 ¦ 2021

Toukokuun kirjailijavieras tuli naapurikaupungista. -Kun edellinen oli Raumalta niin nyt kutsutaan Porista, tuumaa porilainen Helinä Holländer. Helinä näki dekkaristi Arttu Tuomisen television Puoli seitsemän -ohjelmassa ja tarttui heti puhelimeen. Arttu lupautui mukaan juttelemaan puoleksi tunniksi ennen lapsenhoitovelvollisuuksia. Artun dekkarit ovat nyt varsin pinnalla, Delta-sarjaa on markkinoitu näkyvästi.

Kirjojen kerronta kulkee taidolla ja tarina tempaa mukaansa. -En halua kirjoittaa suljetun huoneen dekkaria, jossa murhaajaa arvuutellaan koko kirjan ajan, vaan mieluummin taustoitan tapahtumia, pohtii Arttu. Jännitys on piinaavaa ja tarinoissa on raakaakin väkivaltaa, mutta mukana on syvä humanismi ja ymmärrys elämästä. Tuomisen dekkareissa on myös hyvällä tavalla kaunokirjallisia sävyjä, kesäyön äänet kuvataan juuri niin kuin ne ovat, nuoruuden ystävyys ja mennyt maailma vetää haikeaksi.

Päivän teksti oli Verivelka, jossa poliisi joutuu selvittämään puukotustapausta, joka tulee lopulta hyvinkin lähelle. Perhehistoriat leikkaavat rajusti toisiaan Kokemäenjoen deltalla ja poikien onkipaikoilla. Btw, selvisi nyt että delta on muuten Pohjoismaiden suurin jokisuisto.

MEPAn lukupiirien kokoontumisajat näkee kotisivun tapahtumakalenterista www.mepa.fi

2021 ¦ 2

Dekkaripiirin lisäksi kerran kuussa kokoontuu MEPAn Kirjakerho, joka keskittyy romaaneihin. Huhtikuussa saatiin vieraaksi turkulainen Ann-Christin Antell. Krissen esikoisromaani on ollut huippumenestys tänä keväänä, se on ollut kakkosena kirjakauppiaiden myyntitilastossa. Korona on vienyt lukijat etsimään mennyttä maailmaa ja romantiikkaa.

Krisse kertoo, että kirjan juoni sai alkunsa unesta, jonka hän näki kymmenen vuotta sitten. Myöhemmin hän keksi liittää henkilöt 1800-luvun lopun Turkuun.

Krissellä on pohjalla arkeologin koulutus ja tarkka historiantuntemus näkyy hyvällä tavalla tekstissä. Kirjailijan toinen työ on ollut musiikkikirjastossa ja hän pohtii: -Turku on ollut tyystin toinen kaupunki silloin kun äänimaisemassa on ollut kavioiden kopsetta, ei autojen ääniä.

Päivän kirjana luettiin siis Puuvillatehtaan varjossa, jossa kaunis ja sosiaalisesti valveutunut Jenny Malmström tuntee vastustamatonta vetoa tehtaanomistaja Fredrik Barkeriin, vaikka heidän maailmansa ovat kovin erilaiset. -Mutta rakkaus onkin mysteeri, Krisse toteaa.

33

Badminton på Silja Serenade serenade var upplagd i Åbo 18.9.2020–25.5.2021 med en besättning på 18 personer. Besättningen har varit tacksam för att de fått behålla jobbet över vintern men tillika har det stundvis varit psykiskt tunga perioder ombord. Olika aktiviteter och gemenskapen har hjälpt att orka och samtidigt hålla sig i god form, trots den goda maten som serverats. Besättningen gjorde så att säga det bästa av situationen.

Hösten och vintern började med många olika hobbyer och kvällsaktiviteter efter arbetsdagen. När det fanns snö valde många att skida i Runsala eller Impivaara (Nunnaberget). Populärt var även

kvällslänkar i grupp, gym och boxning.

Många deltog under kvällarna på karaoke och graffitimålning på bildäcket. Allt för att hålla stämningen och team spiriten uppe under den mörka och dystra perioden.

En dag i januari hämtade maskingänget ett billigt badmintonset och nät och det tog inte länge före det skulle köpas mer professionell utrustning, den ena skulle ha bättre utrustning än den andra. Badminton blev den nya grejen och ett gemensamt intresse uppstod.

Men det är ju inte alla fartyg man kan lägga upp en badmintonplan inomhus. Normalt är Serenades promenad en

wow-upplevelse för passagerarna med butiker, restauranger och olika shower. Nu förvandlades promenaden till en badminton arena som i stort sätt användes varje kväll i nästan 6 månader. Sista matcherna spelades så sent som på vägen från Åbo till Tallin 25.5. Badminton intresset växte sig så stort att kökschef Tamminen kontaktade MEPA som i sin tur ordnade en professionell tränare som coachade besättningen två gånger i grunderna i badminton.

Sulkapalloa Serenadella tallinkSiljan m/s silja serenade jouduttiin makuuttamaan Turussa toukokuun lopulle asti koronapandemian vuoksi. Aluksella oli koko ajan 18 henkilön kunnossapitotiimi.

Porukka oli tietenkin tyytyväisiä, että saivat tehdä töitä. Koronarajoitukset ja talven pimeys rasittivat, mutta ruoka oli hyvää ja vapaa-aikoina miehistö harrasti erilaista liikuntaa. Tammikuussa koneporukalta lähti idea sulkapallosta, josta koko kunnossapitomiehistö innostui.

Laivalle hankittiin pelivälineitä ja verkot viritettiin kannen 7 Promenadelle. Laivalta otettiin yhteys MEPAan, josta tilattiin ammattivalmentaja opastamaan Silja Serenaden merenkulkijoita. Valmentaja järjesti ohjausta eri iltoina kummallekin työvuorolle.

Sulkapallosta tuli porukan suosituin liikuntamuoto lähes puoleksi vuodeksi. Viimeiset matsit oteltiin, kun laiva oli jo lähtenyt 25. toukokuuta Turusta Tallinnaan. Silja Serenade tuli vihdoin kesäkuun alussa ”kotiin” koristamaan Helsingin siluettia.

☸

34

2 ¦ 2021

2021 ¦ 2

35

Basketball players on the car deck of the Norstream.

Well-being Equals Better Safety The third year of Bore’s well-being program is well under way.

BoreFit is a friendly fitness competition between all of the ships in Bore’s fleet as well as the shipping company’s office and Repair Team.

B

Text Pekka Karppanen

oreFit is a fun team-based competition which has the double benefit of building community spirit onboard and encouraging everybody to get some exercise. The most important aim is to get as many seafarers as possible to participate, and on some ships up to 80 percent of the crew is involved.

– The type of physical activity is up to the participants, and every exercise a par-

ticipant performs in their free time counts towards their team’s result. This could be just a walk on deck in the fresh air, for example. We want to encourage seafarers to invest in their own well-being, Sonja Koivisto of Bore Ltd’s HR department explains.

She coordinates the competition and collects the results from each vessel and team on a monthly basis. At the start of the campaign Bore gave all crew members

personal activity trackers, which make it easy to track and record exercise data.

Any workouts done on holiday also count towards the team’s results.

The shipping company’s seafarers are also taking part in the ForMare wellness programme. They have achieved good results, and it has been especially important to them that the company has taken a positive stance toward the programme.

As a result, they have experienced better

36

2 ¦ 2021

Captain Martin Raba in the gym of the Bore Song

well-being at work and better quality of sleep, which has had a positive effect on mental health, too.

Ships Are a Demanding Work Environment According to Sonja Koivisto, seafarers are becoming more well-versed in healthy lifestyle choices. The shipping company recently provided training to ships cooks on how to create a varied and well-balanced diet. The cooks also learned about meal and provision planning as well as how to cut down on food waste.

– Good nutrition is conducive to comfort and well-being, but we also want to emphasise the importance of recovery from work. When you both work and spend your free time onboard, it can get challenging, Sonja Koivisto says.

Master Mariner Mikko Hakala, who transferred to Bore’s main office from cruise ships, agrees with Sonja. Securing cargo and cleaning cargo spaces, for instance, burns calories. A stint in the gym may not sound very tempting after a hard day’s work, but you should still try to find some way to recuperate from work, Haka-

2021 ¦ 2

la adds. You could go cycling near the port or see if you can find something interesting in the MEPA library, for example.

Mr. Hakala pointed out that the crew’s well-being is also very important for maritime safety. You may find yourself in a situation where you have to rescue others or save yourself from harm, and it really helps to be in good shape physically.

– Even when a seafarer is off-duty onboard, they have to be prepared to assist in possible safety tasks. It is important to get proper rest and keep in good shape, and we want to encourage seafarers to pay attention to these things, Mikko Hakala stresses.

According to Mr. Hakala, smoke diving is a good example: a smoke diver must be able to carry both the equipment and the weight of a person requiring assistance.

For that, one must be fit and alert, so adequate rest is imperative.

BoreFit – Success Is Rewarded Bore has always invested in the safety and well-being of seafarers, for which the company has received recognition. At the beginning of the BoreFit program, MEPA

was involved in the preparation of training programmes, and afterwards MEPA has kept an eye on the results of the competition in Vapaavahti.

– It is a team competition, so we encourage each and every seafarer to take part – even small efforts are valuable – and take care of their own well-being. We do not reward individual seafarers, Sonja Koivisto says.

The winner of the first BoreFit program was the Repair Team, while M/V Norstream and M/V Norsky finished as runners-up. M/V Norstream took first place in 2020 with M/V Bore Song and the office team taking second and third.

– Team Norstream had the highest attendance rate in 2020, over 70 % on average. For Team Bore Song the attendance rate was over 60% on average, while over 50% of the office personnel took part in the competition.

This year’s competition is still wide open. Especially M/V Seagard has really put on a spurt, Sonja Koivisto said.

37

The sportsmen of the Norstream look at M/V Estraden in the port of Zeebrugge. The team of the Estraden is also involved in the BoreFit program.

Hyvinvointi lisää turvallisuutta Bore – varustamon hyvinvointiohjelman kolmas vuosi on hyvässä vauhdissa.

Leikkimielisessä BoreFit – kisassa ovat mukana kaikki laivat sekä varustamon konttori ja Repair Team.

B

oreFit on joukkuekilpailu, joka on omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä laivalla ja kannustamaan kaikkia liikkumaan. Tärkeintä on saada mahdollisimman paljon merenkulkijoita osallistumaan ja joistakin aluksista onkin jopa 80 prosenttia miehistöstä mukana.

– Liikuntamuoto on vapaa, kisaan luetaan mukaan kaikki vapaa-ajalla tehdyt liikuntasuoritukset. Se voi olla vaikka raitisilmakävelyä kannella. Haluamme kannustaa merenkulkijoita panostamaan

omaan hyvinvointiinsa, Sonja Koivisto Bore Ltd:n HR -osastolta korosti.

Hän koordinoi kisan kulkua keräämällä tulokset kuukausittain laivojen yhteyshenkilöiltä. Kampanjan alussa Bore lahjoitti jokaiselle merenkulkijalleen aktiivisuusrannekkeet, jotka helpottavat suoritusten kirjaamista. Tuloksia voi tehdä myös lomalla.

Varustamon merenkulkijoita on mukana myös ForMare – ohjelmassa. Tulokset ovat olleet hyviä ja merenkulkijat ovat pi-

täneet erittäin tärkeänä sitä, että varustamo suhtautuu myötämielisesti asiaan.

Jaksaminen ja unen laatu on parantunut, mikä on vaikuttanut positiivisesti myös mielen hyvinvointiin.

Laiva on vaativa työympäristö Sonja Koiviston mukaan merenkulkijoiden tietämys terveellisistä elämäntavoista on lisääntynyt. Varustamo järjesti taannoin laivakokeille koulutusta monipuolisesta ruokavaliosta. Samalla opittiin ruokalisto-

38

2 ¦ 2021

Mikko Hakala and Sonja Koivisto from HR department encourage all the company's employees to participate in the BoreFit program

jen suunnittelua ja laivamuonituksen kokonaishallintaa sekä välttämään hävikkiä.

– Hyvä ravinto lisää viihtyvyyttä, mutta haluamme korostaa myös työstä palautumisen merkitystä. Laivalla pitää viettää sekä työ- että vapaa-aika ja joskus olosuhteet ovat haastavia, Sonja Koivisto kertoi.

Samoilla linjoilla oli Boren konttoriin risteilyaluksilta siirtynyt merikapteeni Mikko Hakala. Laivalla voi kaloreita kulua esimerkiksi lastin kiinnityksessä tai lastitilojen puhdistustöissä. Välttämättä rankan työpäivän jälkeen ei kuntosali kiinnosta, mutta joku keino työstä palautumisen olisi kuitenkin hyvä löytää, Hakala kertoi. Esimerkiksi pyöräilylenkki sataman läheisyydessä tai MEPAn kirjaston hyödyntäminen.

Hän korosti hyvinvoinnin merkitystä meriturvallisuuden kannalta. Laivalla voidaan joutua tilanteisiin, joissa pelastetaan muita tai pelastaudutaan itse. Usein nämä

2021 ¦ 2

tilanteet vaativat hyvää fyysistä kuntoa.

– Vaikka merenkulkija on vapaavahdissa, pitää hänen periaatteessa olla valmiina turvallisuustehtävään. Omasta levosta ja kunnosta huolehtiminen on tärkeää ja siihen me haluamme merenkulkijoita kannustaa, Mikko Hakala tähdensi.

Hän mainitsi esimerkkinä savusukelluksen, jossa pitää kyetä kantamaan laitteet sekä mahdollinen avustettava henkilö. Tehtävä vaatii hyvää kuntoa ja vireystilaa, siksi on huolehdittava riittävästä levosta.

BoreFit – menestyjät palkitaan Bore on aina panostanut turvallisuuteen ja merenkulkijoiden hyvinvointiin monin eri tavoin, mistä varustamo on saanut myös tunnustusta. MEPA oli BoreFit – kampanjan alussa mukana harjoitusohjelmien laadinnassa ja on seurannut kisan tuloksia Vapaavahti – lehdessä.

– Tämä on joukkuekisa ja siksi kannustamme jokaista merenkulkijaa osallistumaan edes pienillä suorituksilla, huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan. Emme palkitse yksittäisiä merenkulkijoita, Sonja Koivisto sanoi.

BoreFit – kampanjan ensimmäisenä vuonna voiton vei Repair Team hyvinä haastajinaan M/V Norstream ja M/V Norsky. Vuoden 2020 kisassa paras oli M/V Norstream kannoillaan M/V Bore Song ja konttori.

– Team Norstreamilla oli korkein osallistujaprosentti vuoden 2020 aikana, yli 70 keskimäärin. Team Bore Songista osallistui yli 60 prosenttia keskimäärin ja konttorista yli puolet, Sonja Koivisto luetteli.

Tämän vuoden kilpailussa kaikilla on vielä hyvät mahdollisuudet. Sonja Koiviston mukaan M/V Seagard on alkanut aktivoitua hyvin.

☸

39

Satamavapaalla Hangossa Frisbeegolf on kasvattanut suosiotaan ja monet merenkulkijatkin harrastavat sitä. Mukava ja edullinen laji ei vaadi ihan niin paljon aikaa, kuin perinteinen golf.

M

EPA suunnitteli Hankoon liikennöivän M/S Finnmillin miehistön kanssa frisbeegolfia jo viime vuonna, mutta koronarajoitukset ja aikainen syksy siirsivät suunnitelmia. Vihdoin tämän kevään lopulle saatiin järjestymään aikaa.

– Laiva viipyy Hangon satamassa perjantaiaamusta lauantain iltapäivään. Pienillä järjestelyillä saatiin ryhmä merenkulkijoita muutamaksi tunniksi vapaalle, yliperämies Antti Hämäläinen kertoi.

Paremmin oikeilla golfkentillä viihtyvä päällikkö Jaakko Hyyryläinen oli hengessä mukana – jäi ”stoppariin” ja lahjoitti vielä erikoispalkinnon leikkimielisen kisan voittajalle.

MEPAn Jaska ja Jukka organisoivat tapahtumaa ja kyselivät, olisiko kukaan Hangossa lomalla oleva merenkulkija kiinnostunut lähtemään mukaan. Varoitusaika jäi vähän lyhyeksi, mutta M/S Finnmilliltä saatiin mukaan kuusi miehistön jäsentä.

40

2 ¦ 2021

Shore Leave in Hanko Hangossa on kolme frisbeegolfrataa ja Lappohjassa vielä yksi. Laivalta lähdettiin kahdella henkilöautolla ja ajomatkaa kertyi vain kymmenisen minuuttia suuntaansa Lillmärssanin kentälle, josta Finnmillin porukka valitsi Ahven -radan.

Erilaisia kiekkoja Kentän kiertämiseen menee yleensä pari tuntia – normaalisti pelataan neljän henkilön ryhmässä.

– Meistä suurin osa oli noviiseja, joten pelasimme kaikki kahdeksan samassa ryhmässä. Sen takia meiltä meni kierrokseen kolmisen tuntia, MEPAn opintosihteeri Jukka kertoi.

Frisbeegolfissa tarkoituksena on heittää kiekko maalikoriin mahdollisimman vähillä heitoilla. Aloitusheittoon käytetään draiveria, minkä jälkeen jatketaan lähestymiskiekolla ja lopuksi heitetään putteria. Väylien pituudet vaihtelevat 50 metristä yli 250 metriin. Golfista tutut par-tulokset vaihtelevat väylän pituuden mukaan par 2:n ja par 5:n välillä.

MEPAsta otettiin mukaan kiekkoja, mutta Antilla ja pursimies Tom Saukolla oli omat välineet. Perjantain iltapäivällä oli vähän sateen uhkaa, joten kentällä ei ollut ruuhkaa. Yleensä radalle päästään jonotusjärjestyksessä, Hangossa pelaaminen oli maksutonta.

Odotetusti Antti ja Tom pelasivat parhaiten. Jani, Erkki, Toni, Jorge ja MEPAn miehet ottivat pelin harjoituksen kannalta – tästä on helppo panna paremmaksi.

Hieno päivä kaiken kaikkiaan, eikä sadettakaan tullut.

Suunnitelmissa on organisoida MEPA frisbeegolf-tapahtuma Antti Hämäläisen kotikulmille Kotkaan.

2021 ¦ 2

Disc golf is becoming increasingly popular, and many seafarers have also found the sport. As well as being fun and affordable, disc golf is also less time-consuming compared to regular golf.

M

EPA and the crew of M/S Finnmill, which operates from Hanko, had planned to organise a disc golf tournament last year, but corona restrictions and unseasonably early autumn weather put a spoke in the wheel. They managed to find a suitable time slot finally late this spring.

– The ship stays in the port of Hanko from Friday morning until Saturday afternoon. It required a bit of arranging, but we managed to give a group of seafarers a few hours off, Chief Officer Antti Hämäläinen said.

Master Jaakko Hyyryläinen would rather enjoy the traditional version of the game, but he was with the players in spirit – he stayed onboard to keep watch and even donated a special prize for the winner of the friendly contest.

MEPA’s Jaska and Jukka organised the event and asked around to see if any seafarers who happened to be off duty in Hanko wanted to take part. It was a short notice, but six crew members from M/S Finnmill did rise up to the challenge.

There are three disc golf courses in Hanko and one in Lappohja. The group left the ship in two cars and drove just 10 minutes to the disc golf park in Lillmärssan, where they chose the “Ahven” course.

Different Types of Discs

– We were mostly beginners, so we decided to go around the course together as a group of eight players. That is why it took us three hours, MEPA’s Education and Hobbies Officer Jukka explained.

The object of disc golf is to throw the disc into the basket with the lowest number of throws. The disc used in the first throw is called a driver. After throwing the driver, the player continues with midrange discs and finally the putter. The distance between the tee and the basket can vary from 50 metres to over 250 metres.

Par values range from par 2 to par 5, depending on the distance.

MEPA provided the players with some discs, but Antti and Boatswain Tom Saukko brought their own equipment. Some rain had been forecast for Friday afternoon, so the course was not very busy.

Players usually queue for their turn on the course, which is free to use in Hanko.

As expected, Antti and Tom were the best players. Jani, Erkki, Toni, Jorge and the men from MEPA saw the afternoon’s tournament as a good way to practice – the only way is up. All in all it was a great day, and the predicted rain did not materialise either.

The plan is to organise a MEPA disc golf event in Antti Hämäläinen’s hometown of Kotka.

☸

It takes on average a couple of hours to finish the course, normally in groups of four.

41

Mercy Ships Race Vuosaaressa Kesäkuun alussa kokoontui kolmisenkymmentä kuntoilijaa sataman porteille, jossa järjestettiin liikuntatapahtuma ja kerättiin rahaa hyväntekeväisyyteen. teksti ja kuvat Pekka Karppanen

M

ercy Ships Run on yleensä järjestetty Marianhaminassa toukokuussa Sjöfartens Dag – tapahtuman yhteydessä. Koronapandemia siirsi merenkulkupäivän syksyyn, mutta järjestäjät kehottivat tapahtuman vakiokävijöitä ottamaan osaa juoksuun ja hyväntekeväisyyskampanjaan ”etänä”.

Monet juoksivatkin alkuperäisenä päivän 26. toukokuuta ja maksoivat vapaaehtoisen maksun järjestölle. Helsingin Merimieskeskukseen suunniteltuun tapahtumaan kutsuttiin väkeä merenkulkualan järjestöistä. Ilmoittautumisia tuli niin paljon, että juoksu piti siirtää kesäkuulle Uu-

denmaan koronarajoitusten vuoksi. Hyvä niin, sillä alkuperäisenä päivänä oli kova myrsky, kun taas kesäkuun kahdeksantena oli mitä kaunein sää.

MEPAn hyvinvointivastaava Ialina Buckbee veti alkulämmittelyn Merimieskeskuksen nurmella. Sitten osallistujat juoksivat tai kävelivät 5 tai 10 kilometrin pituisen lenkin, minkä jälkeen nautittiin Viking Linen kokkien Timo Nakarin ja Markku Kontolan loihtimaa erinomaista grilliruokaa terassilla. Parasta vauhtia pitivät ”Lindellin veljekset” Berra ja Jukka MEPAsta. Kymppi taittui vähän reiluun tuntiin.

Helsingin Mercy Ships – tapahtuman organisoivat yhteistyössä Ålands Sjöfart rf:n kanssa Merimiespalvelutoimisto, Suomen Merimieskirkko ja Merimieseläkekassa. Kiitos kaikille, sekä paikan päällä että hengessä mukana olleille!

Mercy Ships on kristillispohjainen vapaaehtoisjärjestö, joka ylläpitää sairaalalaivaa. Se tarjoaa vaativiakin operaatioita maissa, joissa sairaaloiden taso ei ole korkea tai kalliit operaatiot eivät ole kenen tahansa saavutettavissa. Laivaan haetaan jatkuvasti muun muassa ammattimerenkulkijoita huolehtimaan sen liikkumisesta ja ylläpidosta. Uusi laiva on valmistumassa.

42

2 ¦ 2021

Mercy Ships Race i Nordsjö I början av juni samlades ett trettiotal motionärer vid hamnporten, där ett motionsevenemang som samlade in pengar till välgörenhet gick av stapeln.

M

ercy Ships Run ordnas vanligtvis i Mariehamn i samband med Sjöfartens Dag i maj. Coronapandemin flyttade sjöfartsdagen till hösten, men arrangörerna uppmanade evenemangets stamgäster att delta i loppet och välgörenhetskampanjen på distans.

Många sprang på det ursprungliga datumet den 26 maj och betalade en frivillig avgift till organisationen. Till evenemanget som hölls vid sjömanscentret i Helsingfors hade man bjudit in folk från olika sjöfartsorganisationer. Men det kom in så många anmälningar att man tvingades flytta loppet till juni på grund av coro-

2021 ¦ 2

narestriktionerna i Nyland. Det visade sig vara lika bra, för på det ursprungliga datumet blåste det stormvindar, medan den 8 juni var en riktigt vacker sommardag.

SSB:s hälsoansvariga Ialina Buckbee höll i uppvärmningen på gräsmattan utanför sjömanscentret. Sedan sprang eller gick deltagarna en runda på 5 eller 10 kilometer. Efter loppet satte man sig på terrassen och avnjöt de utmärkta grillrätterna som Viking Lines kockar Timo Nakari och Markku Kontola hade trollat fram.

Mercy Ships-evenemanget i Helsingfors organiserades av Ålands Sjöfart rf tillsammans med Sjömansservicebyrån, Finlands Sjömanskyrka och Sjömanspensionskas-

san. Tack till alla som deltog på plats eller var andligen närvarande!

Mercy Ships är en kristen frivilligorganisation som driver ett sjukhusfartyg. Ombord utförs även avancerade operationer i länder där sjukhusvården inte håller så hög nivå eller där vem som helst inte kan genomgå dyra operationer. Fartyget söker ständigt bland annat yrkessjöfarare som kan sköta fartygets drift och underhåll.

Ett nytt fartyg står snart färdigt.

☸

43

44

2 ¦ 2021

Hyviä pelejä Merimiesgolfissa MEPAn ja Merimieseläkekassan yhteinen kisa pelattiin Nurmijärvellä.

Kenttä, olosuhteet, säätila ja tunnelma olivat kohdillaan.

teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Teemu Saikkonen

2021 ¦ 2

45

koronarajoitusten vuoksi pelaajamäärää rajoitettiin viiteenkymmeneen. Kisaan lähdettiin aamukymmeneltä kahdelta tiiltä ja useimmat kiersivät kentän reiluun neljään tuntiin. Pelätty sadekuuro jäi onneksi tulematta ja moni sai kasvoilleen kevyen rusketuksen.

Nurmijärvi Golf tarjosi loistavat olosuhteet ja hyvät ravintolapalvelut. Mukava yllätys oli myös tavata kenttähenkilökuntaan kuuluva entinen Nielsen - seiluri Veli-Matti Kiiski. Kentän palvelut olivat muutenkin ensiluokkaisia.

Pistebogeyn ja scratchin lisäksi pelattiin ryhmien välillä joukkuekilpailu, jossa kolme ryhmää sijoittui kärkeen samalla tuloksella 93. Jokainen ryhmän jäsen sai palkinnot (Saarijärvi, Lehto, Arasola, Soronen-Ojanen), (Leppänen, Heiskari, Saarinen), (Korpela, Tuominen, Koskinen, Rosqvist).

Pistebogeyn voitti Pertti Kiihamäki (37), toiseksi tuli Erja Koskivainio (36) ja kolmanneksi Thomas Nyberg (36). Parhaasta scratch – tuloksesta vastasi Pyry Pekkola (79), joka löi myös pisimmän avauksen.

Toiseksi paras scratch - tulos oli Pasi Siltalalla (86) ja samalla tuloksella kolmanneksi löi Marko Clever, joka vuonna 2020 pelasi peräti 365 kierrosta. Lähimmäs lippua (3,82m) löi Harri Lipponen. Lisäksi ikinuori merimiesurheilija Matti Lahti sai tsempparipalkinnon.

Kiitokset kaikille osallistujille, järjestäjille, sekä palkintoja lahjoittaneille Viking Linelle, TallinkSiljalle ja ME Groupille! MEPA ja MEK toivottavat aurinkoista kesää ja mukavia kierroksia golfkentillä!

Lisää kuvia: mepafoto.fi

Bra spel på Sjömansgolfen SSB:s och Sjömanspensionskassans gemensamma tävling spelades i Nurmijärvi. Banan, förhållandena, vädret och stämningen – allt var i sin ordning.

På grund av coronarestriktionerna fick högst femtio spelare delta. Tävlingen startade klockan tio på förmiddagen från två teer och de flesta rundade banan på drygt fyra timmar.

Den befarade regnskuren höll sig undan och många fick sig en lätt solbränna under dagen.

Nurmijärvi Golf erbjöd strålande förhållanden och bra restaurangservice. En trevlig överraskning var att träffa den före detta Nielsen-seglaren Veli-Matti Kiiski bland banpersonalen. Servicen på banan var även i övrigt förstklassig.

Utöver poängbogey och scratch spela-

des det en lagtävling mellan de olika grupperna, där tre grupper hamnade i topp med samma resultat, 93. Alla gruppmedlemmar fick priser (Saarijärvi, Lehto, Arasola, Soronen-Ojanen), (Leppänen, Heiskari, Saarinen), (Korpela, Tuominen, Koskinen, Rosqvist).

Poängbogeyn vanns av Pertti Kiihamäki (37), på andra plats kom Erja Koskivainio (36) och på tredje plats Thomas Nyberg (36). Pyry Pekkola (79) stod för det bästa scratchresultatet och slog också den längsta driven. Pasi Siltala (86) hade det näst bästa scratchresultatet och Marko Clever kom trea med samma resultat.

Clever spelade hela 365 rundor 2020. Närmast flaggan (3,82 m) slog Harri Lipponen och den evigt unge sjömansidrottaren Matti Lahti tilldelades ett kämparpris.

Tack till alla deltagare och arrangörer samt Viking Line, Tallink Silja och ME Group som sponsrade med priser! SSB och SPK önskar er en solig sommar och trevliga rundor på golfbanorna!

46

☸

2 ¦ 2021

1. Viime kisoissa hyvin menestynyt Pyry Pekkola (vas) pokkasi samalla kerralla sekä parhaan scratch- tuloksen että pisimmän avauksen palkinnot.

2. Vanha konkari Pertti ”Kihis” Kiihamäki oli iskussa ja voitti pistebogeyn

1

2

3

4

5

6

3. Aurajoen rannoilla ja golfkentillä ruskettunut Matti Lahti (vas) on osallistunut merimiesurheiluun jo kuudella eri vuosikymmenellä. Masa oli mukana jo 70-luvulla, kun Urho Kekkonen jakoi merimiesurheilupakinnot Finlandia-talolla. Masaa muistettiin tsempparipalkinnolla.

4. Kantvik Shippingin operatiivinen päällikkö Thomas Nyberg ylsi pistebogeyssä kolmanneksi.

5. Naispelaajista parhaiten onnistui Erja Koskivainio, joka oli pistebogeyn kokonaiskilpailun kakkonen tuloksella 36.

6. Punaisilta laivoilta ja monilta kentiltä tuttu Harri ”Hati” Lipponen palkittiin lyötyään lähimmäs lippua väylällä A3. Pallo päätyi 3,82 metrin päähän reiästä.

2021 ¦ 2

47

Ajotaitoja hiomassa MEPAn kurssitoiminta palasi lähiopetukseen, kun jokakeväinen merimiesmotoristien ruosteenpoistokurssi järjestettiin Lahdessa.

Korona rajoitti vielä osallistujamäärää. teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

P

äijät-Hämeen ajoharjoittelurata sopii mainiosti motoristien koulutukseen ja harjoitteluun. Toukokuun puolivälissä porukka kokoontui huoltorakennukselle aamukahville kauniina maanantaiaamuna. Pian siirryttiin radalle, jossa harjoiteltiin Teemu Saikkosen opastuksella hidasajoa, pujottelua, jarrutuksia ja väistöliikkeitä. Aamupäivän lopuksi ajettiin ryhmässä tiivistä kahdeksikkoa, mikä on hyvää harjoitusta pyörän käsittelyyn.

Viime vuoden tapaan lounas nautittiin ulkoruokintana.

Punaisten laivojen keittiöissä vankan kokemuksen hankkinut Timo Nakari oli kattanut kenttälounaan; ruokaisia salaatteja, tuoretta leipää sekä erilaisia makkaroita grillistä.

Tauolla ehdittiin myös vaihtaa kuulumisia ja kokemuksia kevään ajeluista.

Seuraavaksi siirryttiin radan nopealle osuudelle, jossa harjoiteltiin kaarreajoa, nopeita väistöjä ja tehojarrutuk-

sia. Saikkosen Teemulla oli mukanaan pistoolitutka, jolla mitattiin nopeuksia.

Koulutukseen osallistui myös MEPAn hyvinvointivastaava Ialina ”Iitu” Buckbee, joka oli keväällä hankkinut moottoripyörän.

– Tämä on ehdottomasti tarpeellinen kurssi aloittelijalle, mutta varmasti kokeneempikin motoristi saa varmuutta tulevan kauden ajoihin, Iitu pohti.

Tästä tulee kurssin nimikin – monilla voivat ajotaidot olla vähän ruosteessa pitkän tauon jälkeen. Kiitoksia kaikille kurssille osallistuneille – MEPA toivottaa turvallisia ja hyviä ajokelejä!

Elokuussa on luvassa ohjelmaa merimiesmotoristeille, muun muassa Luvian Anchors&Motors –tapahtuma 7.elokuuta ja yhteinen ajoreissu.

Kuvia: mepafoto.kuvat.fi

48

2 ¦ 2021

Slipar på körfärdigheterna SSB:s kursverksamhet återgick till närundervisning när sjömansmotoristernas avrostningskurs ordnades i Lahti.

Antalet deltagare begränsades fortfarande på grund av corona.

Ö

vningsbanan Päijät-Hämeen Ajoharjoittelurata i Päijänne-Tavastland passar perfekt för motoristernas utbildning och träning. En vacker måndagsmorgon i mitten av maj samlades ett gäng på morgonkaffe i servicebyggnaden. Snart gick de ut på banan där de övade på krypkörning, slalom, inbromsningar och undanmanövrer under ledning av Teemu Saikkonen. Förmiddagen avslutades med körning i en snäv åtta, vilket är ett bra sätt att öva på att manövrera motorcykeln.

Precis som förra året avnjöts lunchen utomhus. Timo Nakari, som har gedigen erfarenhet från köken på de röda båtarna, hade dukat fram en fältlunch: matiga sallader, nybakat bröd och olika korvar från grillen. Under pausen hann deltagarna även utbyta ett par ord och prata om vårens mc-turer.

Därefter var det dags för den snabba delen av banan där man övade på kurvtagning, snabba väjningar och effektiva

2021 ¦ 2

inbromsningar. Teemu hade med sig en pistolradar för att mäta hastigheterna.

I utbildningen deltog även SSB:s hälsoansvariga Ialina ”Iitu” Buckbee, som hade skaffat sig en motorcykel under våren.

– Den här kursen är absolut nödvändig för en nybörjare, men den gör även den erfarna föraren mer säker inför den kommande säsongen, sade Iitu.

Och just därifrån har kursen fått sitt namn – mångas körfärdigheter är lite ringrostiga efter det långa uppehållet. Tack till alla kursdeltagare – SSB önskar er säkra och fina väglag!

I augusti utlovas fler aktiviteter för sjömansmotorister, bland annat evenemanget Anchors & Motors i Luvia den 7 augusti och en gemensam åktur.

☸

49

MERENKULKIJOIDEN POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2021 Suomalainen merenkulkija tai ulkomaalainen merenkulkija Suomen lipun alla olevalla aluksella voi osallistua Pohjoismaiseen valokuvakilpailuun lähettämällä kuvat meille.

Lähetä kuvat sähköpostitse opinto@mepa.fi osoitteeseen tai toimita kuvat muistitikulla osoitteeseen Linnankatu 3, 00160 Helsinki.

Kuvat, jotka lähetetään kansainväliseen sarjaan Nordic Photo Contest for Seafarers’ osallistuvat automaattisesti myös MEPAn järjestämään Suomen sarjaan.

Nordic Photo Contest 2021 päättyy 11.1.2022.

Viisi parasta kuvaa palkitaan (300–670€)

NORDISKA FOTOTÄVLINGEN 2021 Finländska sjöfarare och utländska sjöfarare som arbetar på finskt flaggade fartyg kan delta i den nordiska fototävlingen genom att skicka en eller flera självtagna bilder till oss.

Skicka bilderna via e-post till opinto@mepa.fi eller överför till minnessticka och skicka till adressen Slottsgatan 3, 00160 Helsingfors.

Finska bilder som skickas till den internationella serien Nordic Photo Contest for Seafarers’ deltar även automatiskt i SSB:s finska serie.

Nordic Photo Contest 2020 tar slut 11.1.2022.

De fem bästa bilderna kommer att belönas (300–670€)

Muistakaa Mepa – palvelut!

Kom ihåg SSB:s tjänster!

KULTTUURI & VAPAA-AIKA

KULTUR & FRITID

Nordic Photo Contest Merimiestapaamiset Sjömansträffar Kulttuuriklubi dekkaripiiri Kulturklubben deckarekrets, Kympin virtuaalikahvit Tians virtuella kaffe Ylläsmajat Yllässtugor KIRJASTO BIBLIOTEK Perinteinen kirjastopalvelu Traditionell biblioteksservice mepa.verkkokirjasto.fi E- ja äänikirjat E- och ljudböcker Filmit Filmer Lehtipalvelu Tidningsservice TIEDOTUS

INFORMATION

Vapaavahti Mepafoto.kuvat.fi Facebook: merimiespalvelutoimisto Instagram: merimiespalvelutoimisto YouTube www.mepa.fi MEPA uutissähke

Frivakt tryckt och digitalt

LIIKUNTA & HYVINVOINTI

SSB nyhetsbrev IDROTT & HÄLSA

Urheilutapahtumat Liikunta- ja kuntosalivuorot Liikepankki ForMare: mepa.fi/formare MareSport: maresport.mepa.fi

Idrottsevenemang Motions- och gymturer Rörelsebank: mepa.fi/liikepankki

KURSSIT

KURSER

Käsityö & askartelu Handarbete & hantverk Liikuntakurssit Motionkurser Kulttuuri Kultur Kielet Språk Lajikokeilut Grentestning TOIMIPISTEET VERKSAMHETSSTÄLLEN MEPA SSB Linnankatu 3, Helsinki +35810 349 3107, toimisto@mepa.fi MEPA SSB Turku åBO, +35810 349 3111, asiamies.turku@mepa.fi MEPA SSB Vuosaari Nordsjö +35810 349 3110, vuosaari@mepa.fi Cruise crew lounge Anchor, Helsinki, hernesaari@mepa.fi www.mepa.fi