Sylvänne

tJäänmurtajia Toinen maailmansota alkoi syyskuussa 1939, kun Saksa ja Neuvostoliitto jakoivat Puolan. Neuvosto- Merenkulkulaitoksen kirjoissa käytettiin nimitystä jäänsärkijä 50-luvun loppupuolelle. Sen liittolaiset valtasivat myös Viron, Latvian ja Liettu- jälkeen laivat ovat olleet jäänmurtajia. Isompi kielian, sekä hyökkäsivät Suomeen. Suomalaiset jään- muutos laitoksessa oli alkanut jo 1920-luvulla, kun särkijät olivat sota-aikaan normaalissa avustustyös- viraston ruotsin kieltä alettiin kammeta suomeksi josään, aluksi tykein aseistettuina. Myöhemmin tykit pa laivoilla. poistettiin tärkeämpään käyttöön. Sukellusveneiden Tultaessa 1970-luvulle oli rakennettu avomerijäänemälaivana SISU oli koko sota-ajan aseistettu: 2 x 102 murtajat TARMO, VARMA ja APU. APU oli ensimmäimm ja 2 x 40 mm tykit. Jäänsärkijöistä suurimman nen suomalaisesta teräksestä rakennettu murtaja. tuhon sotavuosina kärsi TARMO 18.1.1940 Kotkassa. Pienempiä uusia ns. saaristomurtajia olivat KARHU, Kaksi lentopommia räjähti laivassa ja koko keula tu- MURTAJA ja SAMPO. houtui. Kuolleita 39 ja haavoittuneita 11. Karhu-luokan saaristomurtajien jatkoksi rakennetNeuvostoliiton epäonnistuttua Suomen valloituk- tiin Länsi-saksan valtion omistukseen HANSE. Laivasessaan 1939–1944, määrättiin suomalaisille makset- väki oli suomalaista ja työvedet olivat Suomen rantavaksi mittavat sotakorvaukset, joiden arvosta kol- nikolla. Tarvittaessa kovina jäätalvina HANSE avusti masosa oli laivoja. Uudisrakennuksia 581 ja 135 par- Saksan laivaliikennettä. Kreikkalaiset ostivat murtahaassa kunnossa olevaa kauppa- ja sota-alusta. Jään- jan 1998 tarkoituksenaan rakentaa liikkuva terveyssärkijöistä menetettiin JÄÄKARHU ja VOIMA. asema Kreikan saaristoon. Matkalla Kreikkaan ASKLIKun sotakorvausurakka oli täytetty, alkoi ensim- PIOS-nimisenä syttyi yllättäen tulipalo tyhjässä mäisen sodanjälkeisen jäänsärkijän rakennustyö. asuinhytissä Välimerellä Cap Bonin lähellä. LaivaväHietalahdessa valmistui 1954 VOIMA, jonka runko oli ki pelastettiin Tunisiaan ja samoille rannoille ajelehhitsattu ja jossa oli kaksi keulapotkuria, ensimmäise- ti palanut hylky. nä Euroopassa. Kymmenen vuotta aiemmin oli Quebecissä alettu rakentaa ABEGWEIT auto-/junalauttaa, jossa oli kaksi keulapotkuria. Suomen eduskunta Uusia murtajia suunniteltaessa saatiin käyttöön Helsinkiin rakennetun jäälaboratorion mallitespäätti liittää VOIMAN laivaston rulliin. Ammattiyh- taus. Suomen suurimmat murtajat saivat nimet URdistysten vastatoimien johdosta seuraavana vuonna HO ja SISU. Uutuuksina mm. kaksi peräsintä. Kolme murtaja siirtyi Merenkulkulaitokselle siviilimiehityk- sisarlaivaa rakennettiin Ruotsiin. Kaikki Suomen talseen. Neljännesvuosisadan murtamisen jälkeen VOI- visatamat on tämän jälkeen pystytty pitämään käyMA rakennettiin uudelleen. Vanhaa laivaa oli jäljellä tössä ympäri vuoden. runko ja potkurit akseleineen. Seuraavan vuosikymmenen suunnitelmat tuottivat murtajat OTSO ja KONTIO. Dieselsähköisen koneiston tasavirran tilalla pystyttiin käyttämään vaihtovirtaa

ensimmäisenä maailmassa. Keulapotkurit korvattiin ilmapuhalluslaitteistolla. Rungon jäävyöhykkeen ruostumaton teräslevy vähentää kitkaa, kuten myös uudet rungon vähäkitkaiset maalit.

Vuosituhannen lopulla uusia murtajia suunniteltaessa hoksattiin Merenkulkulaitoksessa miettiä, kannattaako rakentaa erittäin kalliita laivoja, jotka enimmäkseen makaavat laiturissa huollettavina. Niinpä ideoitiin monitoimimurtajat, jotka jäänmurron ohessa pystyvät tekemään offshorehommia, millä avovesikauden kustannukset katetaan. Raumalainen telakka Finnyards voitti tarjouskilpailun ja rakensi sisarukset FENNICA ja NORDICA. Jokunen vuosi myöhemmin valmistui BOTNICA, kooltaan ja teholtaan vähäisempi. Näihin murtajiin kehitetyt ruoripotkurit ovat sittemmin tulleet yleiseen käyttöön matkustaja- ja rahtilaivoissa..

Öljyteollisuuden offshoreurakoissa murtajat ovat saaneet mainetta maailmalla ja suomalainen miehistö on pystynyt äärimmäisen vaativiin suorituksiin. Kun BOTNICA ei saanut riittävästi offshoretöitä, kaupattiin se 2012 Tallinnaan satamajäänsärkijäksi. Virolaiset osasivat markkinoida ja löysivät hommia maailmalta. Monina vuosina BOTNICA on tienannut rahaa Kanadan Arktikassa. Suomalaiset FENNICA ja NORDICA ovat viime vuosina avovesikaudet maanneet Kotkassa.

Monitoimimurtajat olivat taidolla rakennettuja, mutta niiden työllistäminen on vienyt moniin myrskyihin. Valtion direktiivien ja suuren maailman pisneskulttuurin yhteensovittaminen vaati luovaa osaamista, jota virastojen pykälänikkarit eivät pystyneet sulattamaan. Tämän osaamisen laillisuudesta käytiin vuosituhannen alussa korruptiokäräjiä Suomessa, vaikkei sopivaa lainsäädäntöä ollutkaan. Kymmenkunta vuotta myöhemmin Suomessa joutui ministeri eroamaan valtion jäänmurtajayhtiön omistajaohjaukseen liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Virossa BOTNICAn kauppa käynnisti korruptiotutkinnan.

Monitoimimurtajien oikeudenkäyntien tuomioista on monenlaisia mielipiteitä. Myös jäänmurtokyvystä asiantuntijoiden ja asiaa tuntemattomien mielipiteet vaihtelevat. Lisäksi kiistellään, ovatko murtajat olleet omistajalleen rahan tuloa, vaiko pelkästään rahan menoa. Yksimielisyys vallinnee siitä, että maalaisten ja erityisesti poliitikkojen sotkeutuminen laivojen operointiin on tullut kalliiksi. Samalla suomalainen offshoretoiminnan huippuosaaminen hiipuu.

Tämän vuosituhannen ainoa uudisrakennus valtion jäänmurtajalaivastoon on saanut Effoan perinteisen nimen POLARIS. Uutisiin jäänmurtaja on päässyt ekologisuudellaan. Alus kulkee nesteytetyn maakaasun ja vähärikkisen dieslöljyn voimalla. Toivotaan, että arvioidun 50 vuoden uran aikana laivasta julkaistaan vain hyviä uutisia. ☸ Lähteet: www.aanimeri.fi → Valtio Lennart Hagelstam: Messipojasta merenkulkuneuvokseksi Matti Pietikäinen, Pekka Snellman, Rami Wirrankoski, Ari Reunanen: Vain yksi palasi takaisin Ari Turunen, Petja Partanen: Raakaa voimaa Visa Auvinen: Leijonalippu merellä Kuvat: Risto Honkaharjun akvarellit

Timo Sylvänne Entinen radiosähköttäjä, Vapaavahdin pitkäaikainen yhteistyökumppani Timo Sylvänne kirjoittaa katsauksia suomalaisen merenkulun ja merenkulkijoiden historiasta. Kuvia ja historiaa myös Sylvänteen ylläpitämällä aanimeri.fi –sivustolla.