Koverhar elpyy

Koverhar kehittyy

Nykyisin Hangon satamalle kuuluva Koverharin alue on hyvin elpynyt terästehtaan konkurssin jälkeen. MEPAn asiamiehille ja merenkulkijoille alue on tullut tutuksi vuosien varrella. Laitureilla on jopa tehty merimiesurheilutuloksia.

teksti Pekka Karppanen kuvat Pekka Karppanen, Sampsa Sihvola

Parhaimmillaan Koverharin satamassa kävi vuosittain parisataa alusta. Laivakäyntejä tuli paljon myös viereiseen Lappohjan satamaan. Kun uusia pientonnistolaivoja tuli valtion tukien ansiosta 1990-luvun alussa, kasvoi kotimainen alusliikenne todella paljon. Monesti samat laivat ajoivat Raaheen, jonne MEPA perusti palvelupisteen painetta helpottamaan. Koverharissa MEPAn paketteja ja puhelinkortteja välittivät myös meklarit. – Isäni Kaj Sjösten työskenteli tehtaan huolinta- ja laivausosastolla. Vuonna 1998 hän perusti yhdessä poikiensa kanssa Koverhar Shippingin, jolle huolinta-, laivaus- ja agenttitoiminta ulkoistettiin. Itse menin mukaan jo alussa, Timo Sjösten kertoi.

Hän on vuodesta 2013 asti toiminut Hangon satamamestarina ja operatiivisena johtajana.

Koverhariin ajoivat kotimaisista varustamoista muun muassa ESL Shippingin, Engshipin, Langhin ja Husellin laivat. Laitureille purettiin koksia ja raaka-aineita. Lastiksi otettiin tehtaan valmistamia terästeelmiä. – Terästeelmiä Jenkkeihin lastasivat myös vanhat Juliana -luokan alukset, joissa työskenteli muutamia suomalaisia, Sjösten muisteli.

Laivanselvitystä eri satamissa

Koverhar Shipping selvitti laivoja myös Taalintehtaalla ja Pohjankurussa. Kolmella henkilöllä pystyttiin asiat hoitamaan. Timo Sjösten siirtyi toimitusjohtajaksi vuonna 2007, kun hänen isänsä jäi eläkkeelle. – Vuosikymmenen lopulla alkoivat lastimäärät vähentyä ja lopullinen niitti tuli 2012 tehtaan konkurssin myötä, Timo kertoi.

Hän jäi yksin hoitamamaan firmaa, kun veli Peter Sjösten lähti opiskelemaan. Taalintehtaan toiminta päättyi myös, joten jäljelle jäivät vain Pohjankurun laivat sekä Koverharin tehtaan laitteistojen, jäljel

Timo Sjösten on pitkään työskennellyt Koverharin ja Hangon satamissa laivameklarina ja satamamestarina

le jääneiden raaka-aineiden, sekä purkujätteiden laivaukset. Tehdasta oli yritetty myydä, mutta kauppoja ei syntynyt.

Viimeisen romulastin haki M/S Ramona. Tuolloin Timo oli jo siirtynyt Hangon satamalle. Kaupunki osti Koverharin alueen vuonna 2014, ja satama, sen ympäröivine alueineen siirtyi samalla juuri perustetun Hangon Satama Oy:n hallinnointiin. Laivoja kävi satamassa enää satunnaisesti.

Koverhar alkaa herätä

Hanko oli tehnyt yhteistyötä Nord Stream 1 – kaasuputkihankkeen kanssa jo viime vuosikymmenen alussa. Nord Stream 2 – projektin myötä alettiin hyödyntää Koverharin satamaa vuonna 2017. – Alue sopi kaasuputkihankkeelle hyvin. Oli laiturit, kenttäaluetta putkien varastointiin ja rautatie, joka avattiin uudelleen käyttöön pienen raivauksen jälkeen, Sjösten kehui.

Kaasuputkiprojekteilla oli Hangolle suuri merkitys. Työpaikkoja tuli lisää ja Koverharin satama-alue sai näkyvyyttä maailmalla.

Nord Stream 2 – hankkeen vetäjät olivat erittäin tyytyväisiä yhteistyöhön. Koverharista laivattiin noin 54000 putkea merelle, jossa viisi putkenlaskualusta työskenteli ympärivuorokautisesti. Yhteistyötä kunnioittamaan paljastettiin vuonna 2019 Nord Stream 2 – monumentti Voimakasiinin edustalle Hangon Länsisatamaan.

Jo ennen putkihankkeen alkamista Koverharin laitureille ja alueelle onnistuttiin löytämään uutta käyttöä kun Ruotsalainen sementtiyritys Swecem asettui alueelle. Putkihankkeen aikana kiinnostus Koverharin alueisiin kasvoi, Oy M. Rauanheimo Ab:n ollessa yksi kiinnostusta osoittaneista.

Liikenne lisääntyy

Venäläisyhtiö Siperian Antracite tarvitsi tuotteilleen sopivaa vientisatamaa. Rauanheimo alkoi hoitaa satamaoperointia yhdessä sisaryrityksensä Adolf Lahti Oy:n kanssa. Ensimmäiset antrasiittijunat tulivat Koverhariin jo syksyllä 2019. – Rauanheimon lisäksi myös Hangon Satama on tehnyt Koverhariin isot investoinnit. Tavoitteena on yhdessä kehittää Koverharia transito- ja kotimaanliikenteelle, Timo Sjösten kertoi.

Koverharissa käsitellään pääasiassa antrasiittia ja energiapuuta, myös romua viedään jonkun verran. Satamassa käy pääasiallisesti erikokoisia irtolastialuksia. Kotimaisista varustamoista Koverharissa on viime aikoina käynyt ESL Shippingin, Prima Shippingin ja Rederi Ab Nathalien aluksia. – Seuraavaksi on kehitysvuorossa kolmannen, 283 metriä pitkän laiturin rakentaminen sekä väylän ruoppaaminen 14 metrin syvyiseksi, Sjösten sanoi.

Rautatie saadaan sähköistettyä vuonna 2024, joten kaikki edellytykset sataman kehittymiselle ovat olemassa. Hangon satama varautuu myös siihen, että Koverhariin voi tulla irtolastien ohella myös toisenlaista laivaliikennettä.

Koverhar utvecklas

Koverharområdet som numera hör till Hangö hamn har återhämtat sig väl efter stålfabrikens konkurs. Området har blivit bekant för SSB:s ombud och sjöfararna genom åren. På kajerna har det till och med genomförts sjömansidrott.

Som mest besöktes Koverhar hamn av ett par hundra fartyg om året. Även intilliggande Lappvik hamn hade många fartygsbesök. När de nya småtonnagefartygen kom i början av 1990-talet tack vare statliga stöd ökade den inhemska fartygstrafiken rejält. Ofta åkte samma fartyg till Brahestad, där SSB inrättade en servicepunkt för att minska belastningen. I Koverhar förmedlade även mäklarna SSB:s paket och telefonkort. – Min far Kaj Sjösten arbetade på fabrikens speditions- och skeppningsavdelning. År 1998 grundade han familjeföretaget Koverhar Shipping, som speditions-, skeppnings- och agentverksamheten lades ut på. Jag själv var med redan från början, berättar Timo Sjösten.

Timo har arbetat som Hangös hamnmästare och operativa chef sedan 2013.

Bland de inhemska rederier som åkte till Koverhar fanns bland annat ESL Shipping, Engship, Langh och Husell. Fartygen lossade koks och råvaror, och lastade stål som tillverkats på fabriken. – De gamla fartygen i Juliana-klassen, där några finländare jobbade, lastade också stål till USA, minns Sjösten.

Fartygsklarering i olika hamnar

Koverhar Shipping klarerade fartyg även i Dalsbruk och Skuru. Man kunde driva verksamheten med tre personer. Timo Sjösten blev verkställande direktör 2007, när hans far gick i pension. – I slutet av decenniet började lastmängderna minska och den sista spiken i kistan kom 2012 när fabriken gick i konkurs, berättar Timo.

Han blev ensam kvar på firman när brodern Peter Sjösten började studera. Verksamheten i Dalsbruk lades också ner, så nu återstod endast fartygen i Skuru samt skeppningen av Koverharfabrikens utrustning, kvarvarande råvaror och rivningsavfall. Man hade försökt sälja fabriken, men det blev ingen affär.

M/S Ramona hämtade den sista skrotlasten. Då hade Timo redan börjat jobba i Hangö hamn. Staden köpte Koverharområdet 2014 och samtidigt övertog det nybildade bolaget Hangö Hamn Oy Ab förvaltningen av hamnen och närliggande områden. Vid den här tiden besöktes hamnen endast sporadiskt av fartyg.

Koverhar börjar vakna

Hangö hade samarbetat med gasledningsprojektet Nord Stream 1 redan i början av decenniet. I och med projektet Nord Stream 2 började man använda Koverhar hamn 2017. – Området passade perfekt för gasrörsprojektet. Det fanns kajer, områden för lagring av rören och en järnväg som öppnades för drift igen efter lite röjning, säger Sjösten.

Gasrörsprojektet hade stor betydelse för Hangö. Det blev fler arbetstillfällen och Koverhar hamnområde uppmärksammades internationellt.

De som driver Nord Stream 2 var mycket nöjda med samarbetet. Från Koverhar skeppades ungefär 54000 rör till havs, där fem rörläggningsfartyg arbetade dygnet runt. För att hedra samarbetet avtäcktes ett Nord Stream 2-monument vid Smörmagasinet i Västra hamnen i Hangö.

Redan innan rörprojektet inleddes lyckades man hitta en ny användning för Koverharområdet och dess kajer när det svenska cementföretaget Swecem etablerade sig i området. Under rörprojektets gång växte intresset för Koverhars områden, varav Oy M. Rauanheimo Ab var en av dem som visade sitt intresse.

Trafiken ökar

När det ryska bolaget Siperian Antracite behövde en lämplig exporthamn för sina produkter började Rauanheimo sköta hamnoperationen tillsammans med sitt systerbolag Adolf Lahti Oy. De första antracittågen kom till Koverhar redan hösten 2019. – Förutom Rauanheimo har också Hangö Hamn gjort stora investeringar i Koverhar. Målet är att tillsammans utveckla Koverhar för transittrafik och inhemsk trafik, berättar Timo Sjösten.

I Koverhar hanteras främst antracit och energived, och skrot exporteras också i viss omfattning. Hamnen besöks oftast av bulkfartyg av olika storlek. Bland de inhemska rederierna har ESL Shippings, Prima Shippings och Rederi Ab Nathalies fartyg besökt Koverhar den senaste tiden. – Nästa utvecklingsåtgärd är att bygga en tredje, 283 meter lång kaj och muddra farleden till 14 meters djup, säger Sjösten.

År 2024 kommer järnvägen att elektrifieras, så det finns alla förutsättningar att utveckla hamnen. Hangö hamn förbereder sig dessutom på att även andra typer av fartygstrafik än bulklast kan komma till Koverhar. ☸