Sähkötyksestä someen

SÄHKÖTYKSESTÄ SOMEEN MEPAn tiedotustoiminta edistyy

Sähköinen tiedonvälitys ei Merimiespalvelutoimistossa ole ihan uusi asia. Ensimmäinen MEPAn toimittama uutiskooste välitettiin vuonna 1976 telexilla M/T Enskerille Intian valtamerelle.

teksti Pekka Karppanen

Merenkulkijat olivat 1970 – luvulla lähes uutispimennossa verrattuina maissa työskenteleviin. Myöhemmin Vapaavahdin toimitussihteerinä työskennellyt Pertti Rönkkö teki opiskeluaikanaan Tampereen Yliopistossa pro gradu-tutkielman Merenkulkijoiden tiedotusolot vuonna 1974. Opinnäytetyöhön sisältyi yhteistyössä MEPAn kanssa tehty laaja kysely merenkulkijoille. – Kyselyyn tuli 130 vastausta, joiden pohjalta saatiin hyviä eväitä merenkulkijoiden tiedonvälityksen kehittämiseen. Yhteyksien paraneminen tulisi lisäämään viihtyvyyttä ja vähentämään vieraantumista kotimaasta, itsekin muutamassa laivassa seilannut Rönkkö kertoi.

MEPAssa alettiin Rönkön opinnäytetyön pohjalta panostaa lehtipalveluun, sekä ääni- ja videokasettitoimintaan.

Yhteistyössä muiden tahojen kanssa päästiin vaikuttamaan siihen, että Yleisradion lyhytaaltolähetykset alkoivat tavoittaa laivoja paremmin tehokkaamman lähettimen ansiosta. Gradussaan Rönkkö osasi jo vuonna 1974 ennustaa satelliittitekniikan tuomat mullistukset.

Uutisia eetteriin

MEPA ryhtyi toimittamaan uutisia aluksi omalla henkilökunnalla. Lehdistä luettiin tärkeimmät uutiset ja kirjoitettiin telex-laitteen ”muistiin” koneen tekemälle reikänauhalle. Viesti lähetettiin Helsinki Radiolle, joka välitti sen ennakkoon ilmoitettuna aikoina sähkötyksellä ja teleksillä laivoille. Vastaanotto vaati laivan radiosähköttäjän paikallaoloa.

Yli 100 kansanedustajaa lähti mukaan merenkulkijoiden uutispalvelua koskevaan kirjalliseen eduskuntakyselyyn, jonka ensimmäinen allekirjoittaja oli kansanedustaja, merikapteenin poika Jacob Söderman. Pian Yleisradio alkoi toimittaa sähkötys- ja telexuutisia.

Aluksi Yle toimitti kaksikieliset uutiset viidesti viikossa. MEPA teki Yleisradion yhteistyötä myös Radio Finland -lyhytaaltolähetysten merimiesohjelmien suunnittelussa. Tuolloin kokeiltiin myös puhelinuutisia. MEPAssa luettiin uutiset puhelinvastaajaan. Laiva soitti vastaajanumeroon rannikkoradioaseman kautta ja kuunteli uutiset.

Kustannukset kasvavat

Seuraavalla vuosikymmenellä Suomen kauppalaivasto pieneni. MEPA teki laivoilla Liikenneministeriön pyynnöstä kyselyn uutisten tarpeellisuudesta vuonna 1988. Sähkötysuutiset lopetettiin saman tien, mutta Yleisradion toimittamat ja Helsinki Radion välittämät telexuutiset jatkuivat vielä muutaman vuoden.

Menojaan karsinut Yle lopetti uutiset vuonna 1991. MEPAssa käynnisteltiin uudelleen uutisten toimittamista telexillä – nyt satelliittien välityksellä. Muutamassa vuodessa rinnalle tuli sähköposti, mikä taas vähensi kustannuksia.

Uutisten sisältö koostui merenkulun, urheilun, sekä koti- ja ulkomaan uutisten pääotsikoista. MEPAn omista asioista tiedotettiin enemmän kotisivuilla. Aluksi uutiskirjettä lähetettiin kolmesti viikossa. Nykyisin MEPAsta lähtee vuosittain 50 suomenkielistä ja 36 ruotsinkielistä uutiskirjettä.

Sähköisiä viestintäkanavia

Kotisivujen ja sähköpostiuutisten lisäksi MEPA välittää nykyisin tietoa sähköisesti lähinnä Facebookissa ja Instagramissa. Näitä täydentävät oma YouTube – kanava sekä valokuvakansiot mepafoto.kuvat. fi –palvelussa. Joillekin matkustajalaivoille on tuotettu myös slide show – tiedote MEPAn palvelutarjonnasta.

Koronan myötä on MEPAn ja merenkulkijoiden välinen vuorovaikutteinen viestintä lisääntynyt. Etäkurssit ovat kasvattaneet suosiotaan ja osallistujia on riittänyt verkossa vedettyihin kehonhuolto – ja joogaohjauksiin.

Virtuaaliset kympin kahvit ovat koonneet keskiviikkoisin ryhmän merenkulkijoita keskusteluihin ja mielenkiintoa on riittänyt myös moniin MEPAn järjestämiin kirja- ja dekkaripiirin etätapaamisiin. Merimiespalvelutoimiston työntekijöitä on mukana myös mukana myös laivojen henkilökuntien Facebook – ryhmissä ja joitain MEPAn uutisia jaetaan myös työntekijöiden omilla LinkedIn- ja Twitter – tileillä.

Niin, MEPAn lisäksi myös 45 vuoden takainen toimitussihteeri Rönkkö on seurannut aikaansa: hän kertoo kuulumisia kotoaan Berliinistä omalla Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta –Facebook –seinällään.

FRÅN TELEGRAFERING TILL SOCIALA MEDIER SSB:s informationsverksamhet utvecklas

Elektronisk kommunikation är inte särskilt nytt på Sjömansservicebyrån. SSB:s första nyhetsreferat skickades 1976 med telex till M/T Enskeri på Indiska oceanen.

På 1970-talet befann sig sjöfararna närmast i nyhetsskugga jämfört med dem som arbetade i land. Pertti Rönkkö, som arbetat som Frivakts redaktionssekreterare, undersökte sjöfararnas informationsförhållanden i sin pro gradu-avhandling Merenkulkijoiden tiedotusolot vid Tammerfors universitet 1974. Lärdomsprovet innehöll en omfattande enkät bland sjöfarare som Rönkkö genomfört i samarbete med SSB. – Vi fick in 130 enkätsvar och de gav oss bra vägledning i hur informationsförmedlingen till sjöfararna kunde utvecklas. Bättre förbindelser skulle öka trivseln och minska fjärmandet från hemlandet, berättar Rönkkö som även själv seglat med några fartyg.

Med utgångspunkt i Rönkkös lärdomsprov började SSB satsa på tidningstjänsten och ljud- och videokassettverksamheten.

Tillsammans med andra aktörer lyckades man påverka så att Rundradions kortvågssändningar började nå fartygen bättre tack vare effektivare sändare. I sin gradu kunde Rönkkö redan 1974 förutspå den revolution som satellittekniken förde med sig.

Nyheter i etern

SSB började sända nyheter, inledningsvis med sin egen personal. Man läste upp de viktigaste nyheterna från tidningarna och skrev ner dem i telexmaskinens ”minne” med hjälp av en hålremsa. Meddelandet skickades till Helsingfors radio, som förmedlade det till fartygen via telegrafi och telex på tidpunkter som angetts i förväg. Det krävdes nämligen att fartygets radiotelegrafist var på plats för att ta emot meddelandet.

Över 100 riksdagsledamöter deltog i den skriftliga riksdagsfrågan om sjöfararnas nyhetstjänst, som riksdagsledamoten och sjökaptenssonen Jacob Söderman var den första att underteckna. Snart började Rundradion att sända telegraf- och telexnyheter.

Till en början sände Yle tvåspråkiga nyheter fem gånger i veckan. SSB samarbetade med Rundradion även kring planeringen av sjömansprogrammen i Radio Finlands kortvågssändningar. Vid denna tid testade man även telefonnyheter. SSB läste in nyheter på en telefonsvarare. Fartyget ringde upp telefonsvararen via en kustradiostation och lyssnade på nyheterna.

Kostnaderna ökar

Följande årtionde minskade Finlands handelsflotta. På Trafikministeriets begäran genomförde SSB år 1988 en enkät bland fartygen om hur nödvändiga nyheterna var. Telegrafnyheterna upphörde i samma veva, men Rundradions telexnyheter som förmedlades av Helsingfors radio fortsatte sändas i ytterligare några år.

Nyheterna lades ner 1991 när Yle försökte skära ned på sina utgifter. Detta ledde till att SSB återupptog telexnyheterna – nu via satellit. Inom några år kom e-posten, som minskade kostnaderna ytterligare.

Nyhetsinnehållet kretsade kring sjöfart, idrott och huvudrubrikerna i nyheterna från Finland och utlandet. Information om SSB:s egna händelser publicerades främst på webbplatsen. Till en början skickades nyhetsbrevet ut tre gånger i veckan. Numera skickar SSB årligen 50 nyhetsbrev på finska och 36 på svenska.

Elektroniska informationskanaler

Utöver webbplatsen och e-postnyheterna förmedlar SSB numera information elektroniskt via Facebook och Instagram. Dessa kompletteras av en egen YouTube-kanal och fotoalbumen i tjänsten mepafoto.kuvat.fi. För vissa passagerarfartyg har SSB även producerat ett bildspel om sitt serviceutbud.

I och med coronan har kommunikationen mellan SSB och sjöfararna ökat. Distanskurserna har blivit populära och det har funnits gott om deltagare på de webbaserade kroppsvårds- och yogapassen.

Det virtuella tiokaffet har samlat ett gäng sjöfarare för diskussioner på onsdagar och intresset för SSB:s bok- och deckarcirklar som genomförts på distans har också varit tillräckligt. En del av Sjömansservicebyråns anställda är också med i Facebookgrupper för fartygspersonal och vissa av SSB:s nyheter delas på de anställdas egna LinkedIn- och Twitter-konton.

Inte bara SSB utan också Rönkkö, redaktionssekreteraren för 45 år sedan, har hängt med i utvecklingen: han berättar om nyheter från sin hemstad Berlin på sin Facebooksida Pertti Rönkkö Havaintoja Saksanmaalta. ☸