Maastopyöräily

20.5.2021 FISKARS; MERIMIEHET MAASTOPYÖRILLÄ

korona hellittää sen verran, et ulkojuttuja,

niinku maastopyöräilyä, voi alotella. Sitä ei oo ennen tehtykään. Kurssi täyttyy heti, hyvä merkki.

Sähköavusteiset täysjousto-Canyonit alle, perehdytys, tehojen kokeilu, jarrujen testaus, jonossa polulle. Nykäsee kivasti vähän ku polkasee, napista säätää econ ja trailin väliä, offin ja boostin voi unohtaa.

Polkua, kivikkoa, juurikkoa, turvehautoja, tatsi syntyy pikkuhiljaa, vauhti nousee. Jännitys hellittää, luotto kasvaa. Pienemmistä kivistä yli vaan, turha väistellä, jouset hoitaa homman. Rapakoiden yli pääsee, ku pitää tasapainon ja muistaa pyörittää polkimia. Ylämäet muuttuu alamäiksi, jos pitää etupyörän maassa eikä sudita liikaa. Alamäet on et penkki alas, paino taakse, yks sormi jarrulla, polvet notkeeks, kieli keskelle suuta.

Ajellaan jonossa. Joku keulii, joku pannuttaa, toinenkin pannuttaa, yks vetää akseleita myöten kurassa. Syke nousee, jano tulee, hikeä pukkaa. Helpolla pätkällä fiilistellään, läppä lentää, aurinko paistaa. Vedetään eka reitti, käydään lounaalla, vedetään toka reitti ja sit viel eka reitti tokan kerran.

Lopussa pitkä tiukka alamäki, neljä hyppyriä, boostilla takas kylille. Jotku käyny omilla reiteillä, mut kaikki löytäny takas. Aikaa ois vielä, reittejä ois vielä,mut ihanku paukut ois käytetty.

Ihme homma, vaik sähköavusteiset tsygät.

Terveisin Kurskubbe Jukka