S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT
Ruotsin tunnit
eivät riitä kielen oppimiseen Ruotsin kielen tuntijako- ja varhentamisuudistus on epäonnistunut. Tämä käy ilmi SUKOLin ja Svenska nu -verkoston kyselystä.
S
TEKSTI TERO KURKI KUVAT SVENSKA NU
ja kasvaneiden ryhmälukujen takia kiirehtimään opetusta, eivätkä he kerkeä ottamaan rittämällä tavalla opetussuunnitelman vaatimat neljä vuoja Svenska nun tilaamassa tutkimuksesesille ruotsin kielenUKOLin kulttuuriin liittyviä asioita tunneilla. Tähän liittyy myös joidenkin siviikkotuntia. Ennen vuoden 2016 uudistusta kaikki nämä sa selvitettiin, miten ruotsin opetuksen tuntijaopettajien mainitsema ”mukava”, eli teema tai opetustapa, joka voisi parantaa oppilaiden ko- ja varhentamisuudistus ovat vaikuttaneet kuusi vuosiviikkotuntia olivat vuosiluokilla 7–9. Monissa kulttuuriymmärrystä ja sitä kautta myös opiskelumotivaatiota (#39).
oppilaiden ruotsin kielen osaamiseen. Tutki- kouluissa on jaksojärjestelmän takia ruotsin opetuksessa musaineisto kerättiin syys–lokakuussa 2021 myös taukoja. Keskeisimpiä tavoitteita uudistuksella oli oppilaiden motivaation ja asenteen Kunnat voivat halutessaan lisätä vuosiviikkotunteja, ja haastattelemalla kyselylomakkeella ja puhelinparantaminen ruotsin kieltä kohtaan (opetussuunnitelma 2014, sisältöalue 2). Tämä ruotsin kielessä tunteja onkin lisätty joissakin kunnissa vaahaastatteluilla 196 yläkoulun ja 60 lukion ruotsin kielen ei vastausten perusteella näytä toteutuneen Joissakin vastauksissa viitataan ditusta vähimmäismäärästä viiteen tai kuuteen. Näitä kunopettajaa eri puolilta Suomea. Opettajathyvin. oli valittu satunsiihen, että vähäisillä tuntimäärillä on vaikea pitääkäyttäjien motivaatiota koska oppilaat tia ovat muun muassa Helsinki, Espoo, Imatra ja Kemi. naisesti SUKOLin valtakunnallisten kokeiden jou- yllä, Aineistoa kerättiinjamyös B1-ruotsin eivät koekosta. oppivansa riittävästi, tämävaltakunnallisen vaikuttaa erityisesti lahjakkaisiin ja ahkeriin kokeen arvosanoista. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi ja Yläkoulussa opetus ei etene oppilaisiin. Monet ovat huolissaan myös opiskelijoiden osaamisesta jatko-opinnoissa kvantitatiivinen analyysi. Tutkimukseen osallistuneiden yläkoulun opettajien mieles(#39). Jotkut vastaajista kokevat, että kuudennella luokalla ollaan voitu saada olivat jotenpätevä vas- ja tä uudistuksella ei ole päästy niihin tavoitteisiin, joita sille positiivinenHaastattelukysymykset vaikutus motivaatioon, josteemapohjaisia, opettaja on ollut yläkoulussa on taajilla oli mahdollisuus puhua aiheista laajastikin. Vas- asetettiin. Enemmistö (noin 85 %) mielipiteensä esittäneiskäytössä riittävä määrä oppitunteja (#51). Jotkut eivät koe varhentamisella olleen taukset olivat poikkeuksellisen samansuuntaisia, ja voidaan tä suhtautuu positiivisesti varhentamiseen sinänsä. Lähes mitään vaikutusta oppilaiden motivaatioon (#53). arvioida, että ne kuvaavat hyvin opetushenkilöstön ylei- 75 % kritisoi kuitenkin opetustuntien siirtoa yläkoulusta siä näkemyksiä. Vastaukset olivat myös hyvin samanlaisia alakouluun ja yläkoulun vähäisiä opetustunteja uudistuksen Kolmas opetussuunnitelman liittyy siihen, mitä perinteisesti tarkoitetaan riippumatta siitä, mitentavoite uudistus oli vaikuttanut vastaajan jälkeen. Vastauksissa tuotiin esiin, että yläkoulussa pitäisi kielen osaamisella eli ruotsin kielen kohdalla ”taitoon toimia vuorovaikutuksessa, omaan työtilanteeseen tai opetettaviin vuosiluokkiin. olla vähintääntaito kaksi vuosiviikkotuntia jokaisella vuosiluotulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä”. Vastausten perusteella tässä kuitenkaan kalla,eijotta ops-tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimääMiksi ja miten varhennettiin? olla onnistuttu. Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja rän ja jaksojärjestelmän aiheuttamien opetustaukojen takia Syksyllä 2016 B1-ruotsin varhennettiin 6. luokalle monesti kriitiikki kohdistui taitoonopetus tuottaa tekstejä (#61). Vähillä opetustuntimäärillä opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene suomenkielisissä peruskouluissa siirtämällä kaksi vuosiei keretä käymään lävitse esimerkiksi perussanastoa (#63). viikkotuntia vuosikursseilta 7–9 alakoulun opetukseen. Ta- käytännössä yhtään. Yli kymmenen prosenttia vastaajista voitteena oli vastata ruotsin kielen oppimisen haasteisiin, tuo esille vaikeudet, jotka johtuvat siitä, että ruotsin opetukLähes kolmessa neljästä vastauksesta opettajat kritisoivat opetustuntien siirtoa joihin monissa eri selvityksissä oli kiinnitetty huomiota. seen voi tulla kokonaisen lukukauden pituisia taukoja. yläkoulusta alakouluun ja yläkoulun vähäisiä opetustunteja uudistuksen jälkeen (#2). Yläkoulussa on tuskaa opettaa yhtä viikkotuntia, kun siinä ei ehdi Heikon ruotsin taidon oli todettu muun muassa vaikeuttaMonissa van vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin mitään ja viikossa sekin vähä mitä on käyty on unohtunut. kieliopintoja toisella asteella ja korkeakouluissa. aiheuttamien opetustaukojen opetus joudutaanlähes monesti aloittamaan alusta, tai se Uudistuksen jälkeentakia ruotsia opiskellaan kaikissa ei etene käytännössä yhtään (#13). Lisää kaksi opettajien näkemyksiä uudistuksen ongelmista Ensimmäinen tavoite opetussuunnitelmassa liittyy kultkunnissa kuudennella luokalla vuosiviikkotuntia ja käsitelläänvuosiluokkien kappaleessa 7–9 4.1.3. Yläkoulun opettajien esteistä. moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen kasvamiseen. kesken on jaettu kunnan näkemys ja koulun oppimisen mää- tuurin Vastausten perusteella niissä kouluissa, joissa on vain neljä vuosiviikkotuntia yläkoulussa käytössä, ei tämän tavoitteen saavuttamiseksi ole riittävästi aikaa. Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja monesti kriitiikki kohdistui taitoon tuottaa tekstejä. Perussanastoa ■ Onnistunut 1 % ei ehditä käydä läpi. Monet ovat huolissaan opiskelijoiden ■ Epäonnistunut 99 % osaamisesta jatko-opinnoissa. Tutkimusta varten kerättiin aineistoa SUKOLin valtakunnallisten kokeiden tuloksista kouluista, joissa ruotsia opeteVarhentamis- ja tuntijakouudistuksen onnistaan eri vuosiviikkotuntimääriä. Koetuloksia ja tuntimääriä tuminen (yläkoulun opettajat, n = 196). vertailemalla voidaan havaita, että lisätuntimäärä näyttää
Kaavio 1. Varhentamis- ja tuntijako uudistuksen onnistuminen (yläasteen 6/2021 8 opettajat, n=196)
