Koski-tietovaranto vapaan sivistystyön käyttöön

VAPAA SIVISTYSTYÖ

Koski-järjestelmän käyttöönotto ja osaamisperusteisuus ovat uudistuksia, joilla vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista tehdään näkyväksi.

TEKSTI JA KUVAT MARJA JUHOLA, JOHANNA JOKINEN JA SARI ISOKANGAS

Syksystä 2021 Koski-tietovarannon ja Oma Opintopolku -palvelun käyttö laajenee vapaaseen sivistystyöhön. Tähän asti Koski-varantoon on voitu viedä vain muiden koulutusasteiden opintosuoritus- ja tutkintotietoja. Nyt vapaan sivistystyön toimijat kuten kansalaisopistot ja kansanopistot voivat valita opintokokonaisuuksia, joiden suorittamisesta merkitään opintopisteitä Koskeen. Vastaavasti vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijat saavat opintojaan näkymään Oma Opintopolku -palvelussa.

Opiskelija voi rakentaa itselleen tarkoituksenmukaisia oppimispolkuja.

Koski-järjestelmän käyttöönotto on vapaaehtoista vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Suoritusmerkintä on vapaaehtoinen myös opiskelijalle, ja se edellyttää opiskelijalta suostumuksen antamista. Kurssilta tai opintojaksolta vaaditaan, että se on osaamisperusteisesti kuvattu, sen laajuus on määritelty opintopisteinä ja sen suorittaminen arvioidaan.

Tavoitteena opintosuoritusten tallentamisessa valtakunnalliseen rekisteriin on saada vapaassa sivistystyössä hankittu muu kuin tutkintotavoitteinen osaaminen näkyväksi. Opiskelu tuo osallistujille monenlaista työelämässä ja vapaa-ajalla tarvittavaa osaamista, jonka tunnistamista ja tunnustamista uudistuksella pyritään parantamaan.

Oppija keskiöön

Koski-uudistuksessa asetetaan oppija keskiöön ja annetaan hänelle työkalu, jonka kautta hän voi tehdä omaa osaamistaan näkyväksi helpommin vaikkapa työnhakutilanteessa.

Jatkuvan ja elinikäisen oppimisen periaatteiden edistäminen on nykyaikaa, ja opintopisteet mahdollistavat tämän uudella tavalla. Uudistus edistää joustavaa oppimista ja matalan kynnyksen osallistumista oppimiseen. Se palvelee olemassa olevan osaamisen kehittämistä ei-tutkintotavoitteisesti. Osaamisvajeiden paikkaaminen, uusien taitojen oppiminen tai aiemmin opitun vahvistaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa, ja opiskelija voi rakentaa itselleen tarkoituksenmukaisia oppimispolkuja keräämällä suoritusmerkintöjä eri kursseista.

Opiskelu on tavoitteellisempaa. Oppija voi peilata jo kurssin alkaessa lähtötasoaan kurssin tavoitteisiin, ja hän voi asettaa itselleen erilaisia osaamistavoitteita kielen eri osa-alueilla: puhumisessa, kuullun ymmärtämisessä, kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä. Uudistus jäntevöittää opetusohjelman suunnittelua ja rakennetta. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot ovat jo pitkään olleet käytössä kurssin tavoitetason määrittelyssä ja helpottamassa kurssin valintaa, mutta Koski-uudistuksen myötä oppimistavoitteita ja arviointikriteereitä on pohdittu entistä tarkemmin.

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on mietityttänyt kansalaisopistoväkeä, ja eri opistoissa on kehitetty erilaisia tapoja tehdä kansalaisopistossa hankittua osaamista näkyväksi. Tästä esimerkkinä ovat Kielenosaaja-osaamismerkit, jotka kehitettiin Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston yhteishankkeessa ja joista hankkeen vetäjä Päivi Harjusalmi palkittiin Vuoden kieliteolla 2020. Koski-uudistus antaa tähän uuden työkalun.

Vapaan sivistystyön tulevaisuus

Haasteena vapaassa sivistystyössä on uusien, eri-ikäisten opiskelijoiden saaminen mukaan. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee moni taho. Varsinkin pienemmissä opistoissa kieltenopetuksen haasteena on, että ei ole mahdollista järjestää erikseen samasta kielestä Koski-kursseja ja harrastekursseja, vaan kaikki osallistuvat samalle kurssille, olivatpa henkilökohtaiset tavoitteet mitkä tahansa.

Suomen jatkuvan oppimisen linjaukset laadittiin vuonna 2020. Linjausten toimenpiteessä 8 todetaan: ”Luodaan uusia, joustavia, lyhytkestoisia, räätälöityjä ja työelämän tarpeisiin vastaavia osaamispalveluita.” Tämä tarkoittaa eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistäviä kokonaisuuksia ja työn muutoksesta tai innovaatioista aiheutuvia uusia osaamissisältöjä, joita ei ole tutkinnoissa tai joita ei ole edes tarkoituksenmukaista sisällyttää tutkintoihin. Tärkeitä ovat myös työssä olevien tarpeisiin vastaavat toteutukset, joiden avulla kukin voi uudistaa osaamistaan ennakoivasti.

Mielenkiintoinen mahdollisuus olisi opistojen yhteistyö siten, että esimerkiksi verkkokurssina toteutettaisiin jonkin kielen kurssi, joka olisi suunnattu nimenomaan tavoitteellisesta opiskelusta ja virallisesta tunnustuksesta kiinnostuneille. Toivottavasti uudistus helpottaa myös yhteistyötä yli oppilaitosrajojen, esimerkiksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa.

Korona-aika toi esiin opiskelijoiden kahtalaisen suhtautumisen etätyöskentelyyn. Osa piti etäopetuksesta, osa ei lainkaan. On paljon erityisesti iäkkäämpiä opiskelijoita, joilla ei ole tarvittavia laitteita tai taitoja. Erilaiset hybriditoteutukset ovat tulevaisuutta, mutta niiden toteuttaminen vaatii panostusta opettajien osaamiseen ja tukeen. Suurin osa kansalaisopistojen opettajista on määräaikaisia tuntiopettajia, ja myös heidän sitouttamisestaan ja hyvinvoinnistaan on pidettävä huolta.

Hybridi- ja etätoteutuksilla voidaan tarjota kielikurssia myös syrjäisellä paikkakunnalla, jossa lähiryhmää ei saada kokoon. Täytyy kuitenkin muistaa, että iso osa kansalaisopiston opiskelijoista tulee kurssille nimenomaan yhteisön ja vuorovaikutuksen vuoksi. Opiskelijoilla on monenlaisia taustoja ja tavoitteita. Tarvitaan erilaisia työkaluja, jotta voidaan vastata erilaisiin tarpeisiin. Koski-uudistuksen myötä voidaan palvella paremmin niitä opiskelijoita, jotka haluavat opiskella tavoitteellisesti tai jotka tarvitsevat osaamisestaan virallisen tunnustuksen. On kuitenkin koko ajan pidettävä mielessä myös ne opiskelijat, jotka tulevat harrastamaan ja olemaan yhdessä. On haastavaa ottaa huomioon nämä hyvin eri tavoin orientoituneet opiskelijat.

KUULUMISIA HELSINGISTÄ, VALKEAKOSKELTA JA VAASASTA

HAASTATTELUT ANNA HALME

Marja Juhola toimii suunnittelijana Etelä-Helsingin kansalaisopistossa. Hän vastaa muun muassa kielten kurssisuunnittelusta ja opettaa itse englantia. ”Opistossamme opiskellaan kieliä ahkerasti”, Marja sanoo. Kielet ovat yksi opiston painoalueista, ja kielikursseja on vuosittain 80–100. Erityisesti keskitytään ranskan, espanjan, italian ja viron kieliin, mutta tarjolla on muidenkin kielten opetusta. Koronan myötä erilaisten verkkototeutusten määrä on noussut huomattavasti, ja ohjelmassa on myös erilaisia lyhyt- ja erikoiskursseja sekä luentoja.

Johanna Jokinen on koulutuspäällikkö Valkeakoski-opistossa ja vastaa muiden tehtäviensä ohella vieraiden kielten opetusohjelman suunnittelusta. Hän on taustaltaan kieltenopettaja, pääkielenä hänellä on englanti. Valkeakoski-opisto järjestää vuosittain yhteensä noin 800 kurssia, luentoa ja tapahtumaa Akaassa, Kangasalla, Pälkäneellä, Urjalassa ja Valkeakoskella. Näistä kielikursseja on 80–100. Opetettavia kieliä on tänä lukuvuonna 12, suurimpina espanja, englanti, italia ja venäjä. Pääasiassa kurssit ovat koko lukuvuoden kestäviä lähiopetuskursseja, mutta joitakin etä- ja verkkokursseja sekä hybriditoteutuksia on myös. Johanna kertoo, että koronatilanne on verottanut osallistujia kielikursseilta: ”Olemme kuitenkin onneksi pystyneet perustamaan pienryhmiä tarvittaessa.”

Sari Isokangas toimii kielten suunnittelijaopettajana Vaasan kansalaisopistossa, jossa hän vastaa kielten opetusohjelman suunnittelusta yhdessä kollegansa Marika Boströmin kanssa. Sarin omat opetuskielet ovat ruotsi, saksa ja S2. Vaasan kansalaisopisto Alma Vasa medborgarinstitut Alma on kaksikielinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Opisto toimii myös Laihialla ja Isossakyrössä. Tarjontaan kuuluu vuosittain yhteensä yli tuhat erilaista kurssia, ja toimintaan osallistuu noin 15 000 kurssilaista. Kielten kursseja on 160–180 vuodessa. Tänä vuonna opetettavia kieliä oli 13. ”Painopisteitä kaksikielisessä Vaasassa ovat kotimaiset kielet suomi ja ruotsi, joista järjestetään myös teema- ja täsmäkursseja kaupungin henkilöstölle ja muille kohderyhmille”, Sari kertoo. Suuri kohderyhmä on S2-opiskelijat, mutta eniten kursseja on tällä hetkellä espanjassa. Kurssien lisäksi järjestetään tapahtumia ja maksuttomia yleisöluentoja mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista.

Marja, Johanna ja Sari toivovat, että vapaan sivistystyön opettajat voidaan edelleen ottaa huomioon SUKOLin koulutustarjonnassa. Jos erillisiä vapaan sivistystyön päiviä ei järjestetä, yhteisiin koulutustilaisuuksiin olisi mukava saada omat vapaan työpajaosuudet.