Hyvinvointia laaja-alaisesti

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Yksi laaja-alaisen osaamisen alueista liittyy oppilaan tai opiskelijan hyvinvointiin.

TEKSTI ANNA HALME

Hyvinvointi on laaja-alaisen osaamisen ytimessä. Perusopetuksessa hyvinvointiin liittyvä laaja-alaisen osaamisen alue on erityisesti itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3). Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan muun muassa, että lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-, yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Lauttasaaren yhteiskoulun kuraattori Greta Secka vastasi Tempuksen toimitusneuvoston kysymyksiin siitä, miten kieltenopetus voi edistää hyvinvointia ja miten hyvinvointiosaamista voi käsitellä kielten tunneilla.

Uni, ravinto, motivaatio ja oppiminen

Greta Secka kertoo, että kuraattorin vastaanotolla hän ottaa aina esiin nuorista hieman tylsiltä kuulostavat perusasiat: unen ja ravinnon. Etenkin nukkuminen on ongelma, sillä moni nuori ei saa riittävästi unta. ”Jokainen on yksilö, mutta nuoren kohdalla voi sanoa, että he tarvitsevat yhdeksän tuntia unta yössä. Suurin osa tuntuu saavan vähintään pari tuntia liian vähän”, Secka sanoo. Hänen mukaansa riittävä lepo on kaiken a ja o. Aivot tarvitsevat unta, jotta opittu tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin ja jäsentyy aivoissa. Levänneenä mieli on kirkkaampi ja keskittyminen helpompaa. Väsymys, etenkin pitkäkestoinen sellainen, vaikuttaa myös mielialaan alentavasti. Tällöin motivaatiota ei tunnu riittävän mihinkään, koska ei oikein jaksa mitään.

”Eräs opiskelija oli kovin stressaantunut opiskelusta ja arjesta. Kun laitoimme hänen unirytminsä kuntoon, tapahtui valtava muutos. Hän itse hehkutti sitä, miten iso vaikutus unirytmillä oli kaikkeen. Enää hän ei lipsu siitä, tai jos lipsuu, pyrkii palauttamaan sen takaisin”, Secka kertoo.

Riittävällä, säännöllisellä ja monipuolisella ravinnolla on yhtä iso merkitys kuin unella. Seckaa harmittaa, että moni nuori jättää kouluruuan syömättä ja sitkuttelee iltapäivään asti: ”Myös aamupala jää monella syömättä, koska ’ei ehdi’. Näistä aina irvistelen nuorille ja kannustan valmistamaan aamupalan valmiiksi tai nappaamaan reppuun hedelmän tai smoothien. Kouluruokailussakin kannattaa syödä edes vähän tai lisukkeita, jos pääruoka ei maistu.”

Jotta aivot ja keho toimivat ideaalisti, niitä pitää ravita ja helliä. Secka ehdottaa usein nuorelle kokeilua: tuovatko pidemmät yöunet ja parempi syöminen muutosta arkeen ja oloon. Jos asialla ei nuoren mielestä ole vaikutusta, aina voi palata vähempiin uniin ja huonompaan syömiseen. Kokeilun tulee olla tarpeeksi pitkä, sillä välttämättä vaikutus ei näy muutamassa päivässä tai edes viikossa.

Identiteetti ja turvallinen ilmapiiri

Jokaista nuorta ja nuoren identiteettiä tukee se, että tulee nähdyksi ja hyväksytyksi. ”Opettaja isossa luokassa ei pysty huomioimaan kaikkia tasapuolisesti, mutta jos tapaisi kaikki edes katseellaan”, Secka ehdottaa. Hän kertoo koulunsa kieltenopettajasta, jolla oli tapana tervehtiä jokainen oppilas erikseen luokan ovella: ”Minusta se kuulosti kivalta tavalta ottaa jokainen huomioon ja samalla myös rauhoitti välitunnilta luokkaan siirtymistä. Jos vielä muistaa kaikkien nimet tervehtiessä, niin mahtavaa!”

Kielten tunneilla voi esimerkiksi teettää tehtäviä, joissa nuori joutuu pohtimaan omaa identiteettiään vahvistavia asioita, kuten arvoja, vahvuuksia, itselle merkityksellisiä asioita, elämänkaarta ja ihmissuhteita.

Turvalliseen ilmapiiriin kuuluu työrauhan säilyttäminen ja sen vaatiminen, että opettajaa ja opiskelutovereita kunnioitetaan. Kun opettaja puuttuu häiriökäyttäytymiseen tarpeeksi tiukasti, se luo turvan tunnetta nuorille. Secka tähdentää, että oppituntien pelisäännöt on tehtävä selviksi alusta asti ja niistä on pidettävä kiinni. Kiusaamiselle tulee olla nollatoleranssi.

Yksinäisille nuorille pahimpia kokemuksia koulussa on parin- tai ryhmänmuodostustilanteessa aina yksin jääminen. Ryhmätöissä on hyvä toimia ainakin useimmiten niin, että opettaja määrää ryhmät tai ne jaetaan sattumanvaraisesti. Secka kertoo, että jos hänen asiakkaanaan on yksinäinen nuori, jonka kanssa nämä tilanteet ovat tulleet esiin, hän lähettää nuoren opettajille viestin ryhmäjaon tärkeydestä.

”Jos opettajalla on tiedossa, että luokassa on joku, jota on kiusattu tai jonka on muusta syystä hyvin vaikea työskennellä ryhmissä, tältä oppilaalta voi kysyä yksityisesti, keiden kanssa hänen on turvallista työskennellä. Joillekin oppilaille ryhmätyöt voivat olla niin kuormittavia, että heille on järkevää antaa mahdollisuus tehdä työ yksin. Esimerkiksi joillekin autismikirjon nuorille yksilötyöskentely on luontevampaa ja vähentää kokonaiskuormitusta”, Secka muistuttaa.

Kieltenopettajille on tuttua, että kaikki eivät suostu puhumaan tunnilla vierasta kieltä mutta suullinen kielitaito kuuluu kuitenkin opetussuunnitelmaan. Miten opettaja voisi auttaa esiintymiskammoista oppijaa? Sosiaalinen jännittäminen helpottaa oikeastaan vain, kun altistaa itseään jännittäville ja ahdistaville tilanteille, opettelee sietämään vaikeita tunteita ja saa kokemuksia niistä selviämisestä. Opettajan kannattaa ensisijaisesti kannustaa oppilasta esiintymiseen, mutta jos nuori on kovin ahdistunut ja esiintymisestä tulee este kurssin suorittamiselle tai tunnille osallistumiselle, näytöt pitäisi voida antaa pelkästään opettajalle tai pienemmälle ryhmälle. Esiintymiskammosta tai paniikista kärsivä nuori hyötyy siitä, että hän voi nauhoittaa opettajalle omaa puhettaan tai esiintyä etäyhteyden välityksellä vaikka ilman kameraa.

Sinnikkyyttä elämään ja opiskeluun

”Sinnikkyys ja sisu lisääntyvät, kun elämää eletään ja vastoinkäymisistä selvitään. Nuorilla on elämänhistoriaa takana vasta vähän, joten he tarvitsevat aikuisia rakentamaan toivoa siihen, että elämässä tulee erilaisia vaiheita ja kaikesta voi selvitä. Kaikki tämä tapahtuu kohtaamisessa”, Secka sanoo. ”Nuoret tykkäävät keskustella, ja sen olen huomannut, että arkisiin matalan kynnyksen kohtaamisiin meidän opiskeluhuollon ammattilaistenkin kanssa on tarvetta.” Opettajien aseman etuna on, että he ovat oppilaita ja opiskelijoita lähellä. Secka toivoo, että arjessa olisi enemmän aikaa ihan vain jutella nuorten kanssa, mutta hän tietää, että työpäivien hektisyys, opetussuunnitelmissa pysyminen ja paine kurssin asioiden läpikäymiseen ei välttämättä anna tähän mahdollisuutta niin usein kuin soisi. Yläkoululaistenkin kanssa opetustahti voi olla tiivis esimerkiksi jaksojärjestelmän takia.

”Silläkin on merkitystä, että puskee nuoria parhaimpaansa”, Secka toteaa. Kannustavan palautteen antaminen on tärkeää, ja lannistavaa puhetta ei tulisi olla ollenkaan. Kaikkien ei tarvitse olla kiitettävän tai edes tyydyttävän oppilaita tai opiskelijoita. Jokaisella on omat vahvuutensa, ja aina ne eivät ole juuri vieraissa kielissä. ”Jos koet, että joku oppilas tai opiskelija selkeästi alkaa alisuoriutua taitoihinsa ja osaamiseensa nähden, keskustele hänen kanssaan ja selvitä, mistä on kysymys. Ohjaa opiskeluhuollon palveluihin. Harva jos kukaan alisuoriutuu tahallaan, vaan taustalla on aina jokin syy”, Secka korostaa.

On tärkeää, että opettaja suhtautuu jokaiseen nuoreen lähtökohtaisesti lämpimästi, hyväksyvästi ja kannustavasti – unohtamatta napakan palautteen antoa ja rajojen laittoa, kun sitä tarvitaan. Itsetunnon tukeminen kasvattaa myös sinnikkyyttä ja sisua.

”Voisiko kielentunnilla antaa tehtäväksi kirjoittaa jostain oman elämän pettymyksestä tai vastoinkäymisestä ja siitä, miten siitä selvisi?” Secka kysyy. Opettaja voi kertoa jonkin oman elämänsä esimerkin, jonka kokee voivansa jakaa oppilailleen. Lopuksi voisi koota kaikilta vinkkejä selviytymiseen ja sinnikkyyteen elämän aallokossa.

Kalenteri vähentää stressiä

Oppilaita ja opiskelijoita stressaavat miltei poikkeuksetta kokeiden ja kotitehtävien paljous. Myös jatkuva puhe arvioinnista ja jatko-opinnoista kuormittaa.

Suunnittelu ja aikataulutus auttavat, mutta haaste on siinä, että nuoret elävät hetkessä. ”Niin sen tavallaan pitääkin olla! Fakta on kuitenkin se, että kun hommaa on paljon, kalenterin käyttö auttaa ja vapauttaa”, Secka sanoo. Hän kertoo monen saaneen apua niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin että nuori ostaa tai tekee itselleen kalenterin ja merkitsee sinne kokeet, niihin lukemisen, palautukset, harrastukset, vapaaillat ja kivat jutut. Näin mielestä vapautuu tilaa, ja stressi voi hellittää puolella, kun ei koko ajan tarvitse miettiä, miten ehdin ja miten muistan. Kun kaikki on suunniteltu ja merkitty muistiin, nuori itse hallitsee arkeaan ja opiskeluaan eikä päinvastoin.

VINKKI: VIRITTÄYDY TUNTIIN

Hyvinvointia, motivaatiota ja oppimista edistää se, että tunnin aluksi virittäydytään alkavaan opetustuokioon.

TEKSTI TEMPUKSEN TOIMITUSNEUVOSTO

Tunnin voi aloittaa rennosti katsomalla videota tai kuuntelemalla musiikkia tai rentoutustuokiota ilman muita tavoitteita kuin hetkestä nauttiminen. Opiskelijoita kannattaa pyytää ottamaan mukava asento. Etätunninkin voi aloittaa vaikkapa videolla, jossa on maisemia tai katunäkymiä kohdekielisestä paikasta.

Aikuispuolella voi kokeilla yhteistä kahvihetkeä ennen tai jälkeen oppitunnin, myös etäopetuksessa. Halukkaat voivat saapua viittätoista minuuttia aikaisemmin tai jatkaa saman ajan tunnin jälkeen. Opiskelijoilta on tullut tästä hyvää palautetta. Ryhmästä riippuu, mitä kieliä kahvihetkissä puhutaan – kotimaisia kieliä, kohdekieltä tai muita apukieliä. Näin jokainen voi tulla nähdyksi ja kuulluksi kokonaisuutena, kaikkine kulttuurisine ja kielellisine resursseineen. Tämä vahvistaa oppijan identiteettiä ja luo hyvän tunnelman luokkaan.

Muita vinkkejä

• Hyvinvointiin liittyviä teemoja voi käsitellä kielten tunneilla.

• Aikataulutus vähentää stressiä: anna deadlinet heti kurssin alussa.

• Esitä lyhyt kieli valttikorttina vähentämässä etukäteen stressiä opintojen jälkeen tai työelämässä.

• Peitä sosioekonomisia eroja: esimerkiksi loman jälkeen ei voi kysyä, ”ketkä kaikki olivat ulkomailla?”, vaan esimerkiksi, ”ketkä kaikki nukkuivat pitkään?”, koska se on oikeasti kaikille mahdollista.