Tempus 6/2021 by SUKOL ry

6 | 2021

VUODEN KIELTENOPETTAJA

Kysely kertoo: B1-TUNNIT EIVÄT RIITÄ

Hyvinvointia laaja-alaisesti

www.sukol.fi • 6 | 2021

6 | 2021

3 4 6

Pääkirjoitus

Hokkus pokkus … vai miten se nyt menikään?

Ajankohtaista SUKOLin koulutuspäivät 4.–5.2.2022 Tavataan Tampereella!

Ruotsin tunnit eivät riitä kielen oppimiseen

”Jottain tarttis tehrä”

B1-kyselyn tuloksia

Kieltenopettajat tarttuivat toimeen

Kielitietoisuutta luokkaan

Hyvinvointia laaja-alaisesti

Projektipäälliköstä aikuisten opettajaksi

Koski-tietovaranto vapaan sivistystyön käyttöön

Välihuutoja, pelleilyä, tekemättömyyttä …

Multimodaalisuuden muistilista

Etäkoulutusta på flera språk

Tinkimätön uudistaja

Kieliyhdistysten tiedotuksia

Kielitietoista näkökulmaa opetukseen Kuraattorin ja kieltenopettajien vinkkejä Alanvaihtajat ja yhteiskunnallinen osaaminen Osaaminen näkyväksi

Onko taustalla oppimisen ongelma?

Anna von Zansenin aiheena on puheen ymmärtäminen Terveisiä SUKOLin syyskoulutuspäivästä Vuoden kieltenopettaja Elina Ihalaisen haastattelu

6/2021

JULKAISIJA – UTGIVARE Suomen kieltenopettajien liitto SUKOL ry • Språklärarförbundet i Finland SUKOL rf • Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki, p. 040 487 3608, www.sukol.fi • VASTAAVA TOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi • TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE SUKOLin tiedotussihteeri Anna Halme p. 040 487 3604, sähköposti anna.halme@sukol.fi • TILAUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET SUKOLin jäsensihteeri Tiina Eräheimo Caballero p. 040 487 3608, sähköposti tiina.eraheimo@sukol.fi • TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET Minna Intke Hernández Helsinki, Perttu Järvenpää Helsinki, Krista Kaipainen Helsinki, Anne Karjalainen Sotkamo, Taija Salminen Espoo, Niina Sinkko Helsinki, Johanna Snellman Helsinki, Maria Virokannas Helsinki • 6 NUMEROA VUODESSA – 6 nummer om året • 56. vuosikerta • ISSN 0355-8053 • KIRJAPAINO Uusiokuori • KANNEN KUVA DaisyDaisy/iStockphoto • PÄÄKIRJOITUKSEN KUVA Veikko Somerpuro • PÄÄKIRJOITUKSEN KÄÄNNÖS Karl-Erik Eriksson SUKOLIN HALLITUS 2021–2024 PUHEENJOHTAJA 2020–2022 Outi Vilkuna Kulosaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 050 308 0022, sähköposti outi.vilkuna@sukol.fi VARSINAISET JÄSENET Therese Almén Gymnasiet Lärkan, Helsinki, p. 050 354 9737, sähköposti therese.almen@kolumbus.fi Marcus Ellonen Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu p. 050 337 6225, sähköposti marcus.ellonen@gmail.com Annukka Kurvinen Lyseonpuiston lukio, Rovaniemi, p. 045 631 4635, sähköposti kurvinen.annukka@gmail.com Anna-Maija Mäkinen Kaitaan lukio, Espoo, p. 041 543 7767, sähköposti anna-maija.makinen@espoo.fi Minna Närvä Lauttasaaren yhteiskoulu, Helsinki, p. 044 333 4455, minna.narva@ lauttasaarenyhteiskoulu.fi Tiina Primietta Tapiolan koulu, Espoo p. 045 205 9080, tiina.primietta@espoo.fi Leena Pulli Kämmenniemen koulu, Tampere, p. 040 828 4818, pullileena@gmail.com Eija Venäläinen Kallaveden lukio, Kuopio, p. 050 525 2756, eija.venalainen@opedu.kuopio.fi ILMOITUSHINNAT – ANNONSPRIS 2021 Neliväri-ilmoitukset 1/1 takakansi 2 428 1/1 etu- tai takasisäkansi 2 315 1/1 sisäsivu 2 177 leveä palsta 1 627 1/2 vaaka 1 391 1/2 kapea palsta 593 Ilmoitukset – Annonser anna.halme@sukol.fi p. 040 487 3604 Tilaus – Prenumeration 2021 96 euroa tiina.eraheimo@sukol.fi p. 040 487 3608

euroa euroa euroa euroa euroa euroa

Hokkus pokkus … vai miten se nyt menikään? Vuosi alkaa taittua kohti loppuaan. Taaksepäin katsoessa voi todeta, että sekä opettajuutta että nimenomaan kieltenopetuksen tilaa on käsitelty kuluneena vuonna runsaasti eri medioissa – ja syystä. Opettajuus on ankara ammatti moninaisine velvoitteineen ja sisältöineen, joita perustehtävän päälle ja oheen on vuosien saatossa kertynyt. Vaatii optimismia, tahtoa ja joskus ponnistustakin nähdä se kaikki hyvä, mitä omassa työssään saa aikaan. Joskus on vaikea ymmärtää, miksi meitä ammattilaisia ja oman alamme asiantuntijoita ei tunnuta kuuntelevan, kun tehdään päätöksiä, jotka heijastuvat suoraan meidän arkeemme. Tällaisia päätöksiä ovat olleet monet kieltenopetukseen kohdistuneet hankkeet ja uudistukset, joista lokakuun liittokokouksessa puhuttivat erityisesti B1-kielen tilanne ja ammatillisten perustutkintojen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen vieraan kielen ja toisen kotimaisen kielen arviointi. SUKOLin yhdessä OAJ:n ja Luokanopettajaliiton kanssa sekä Svenska nun kanssa toteuttamat kyselyt antavat näyttöä siitä, mihin uudistukset ovat johtaneet. Tuntuu välillä siltä, että meidän opettajien ajatellaan olevan taikureita, jotka vähästä tai vieläkin vähemmästä taikovat hokkus pokkus kielitaitoisia ja -tietoisia maailmankansalaisia. Nyt olisi oiva hetki päättävien tahojen tiedostaa, että hankkeet eivät ole itseohjautuvia ja ne vaikuttavat toisiinsa, joskus myös ennakoimattomilla tavoilla. Ihmeentekijöitä emme ole, vaikka meistä opettajista moneksi onkin. Hyvää loppuvuotta!

Hokus pokus … eller hur var det igen? Året börjar gå mot sitt slut. Vid en tillbakablick kan man konstatera att såväl lärarskapet som språkundervisningens sits har ventilerats flitigt i olika medier under det gångna året – och med rätta. Lärarskapet är ett tufft yrke med olika slags förpliktelser och innehåll, som under årens lopp lagts till och på grunduppgiften. Det krävs optimism, vilja och en viss ansträngning för att kunna se allt det goda som man kan åstadkomma i det egna arbetet. Det är ibland svårt att förstå, varför man inte tycks lyssna på oss proffs och experter i vår egen bransch, när man fattar beslut som avspeglas direkt på vår vardag. Dylika beslut har varit de många på språkundervisningen inriktade projekt och reformer, av vilka särskilt läget för B1-språket och bedömningen av kommunikations- och interaktionsfärdigheterna för främmande språk och det andra inhemska språket i yrkesinriktade grundexamina väckte diskussion vid förbundsmötet i oktober. De enkäter, som SUKOL har verkställt tillsammans med OAJ och Klasslärarförbundet samt Svenska nu visar vilka följder reformerna har haft. Ibland verkar det som om vi lärare uppfattas vara trollkonstnärer, som från nästintill ingenting så där bara trollar fram språkkunniga och -medvetna världsmedborgare. Nu har beslutsfattarna ett ypperligt tillfälle att bli medvetna om att projekten inte är självstyrande och att de påverkar varandra, ibland på oföutsebara sätt. Några mirakelmakare är vi inte, trots att vi lärare ibland får vara tusenkonstnärer. Trevlig avslutning på året! OUTI VILKUNA, PUHEENJOHTAJA outi.vilkuna@sukol.fi

TEEMAKOULUTUSTA päättöarvioinnista lukuvuonna 2021–2022 To 20.1.2022 klo 17–20 Oppimisen ja osaamisen arviointi 1 – kehittyvä kielitaito: • Mitä on tarkoitus arvioida? • Miten kielitaitoa tulisi arvioida? • Miten osaamisen kuvauksia tulkitaan? • Miten eri tavoitealueita painotetaan? • Mikä on taitotasojen rooli?

SUKOL tarjoaa kielten päättöarviointia käsittelevän koulutuskokonaisuuden, jossa käsitellään päättöarviointia eri näkökulmista. Etäkoulutukset ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, ja ne koostuvat luennoista ja työpajoista. Kouluttajana on lehtori Olli-Pekka Salo Jyväskylän normaalikoulusta.

Ti 25.1.2022 klo 17–20 Oppimisen ja osaamisen arviointi 2 – kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen sekä kielenopiskelutaidot: • Miten tavoitealueita tulisi arvioida? • Miten arviointikriteereitä voisi selkeyttää?

Ensimmäinen koulutus on pidetty marraskuussa, ja seuraavat ovat tammikuussa: • 20.1. klo 17–20 • 25.1. klo 17–20

Lisätietoja: www.sukol.fi/koulutus pia.koskinen@sukol.fi P.  040 487 3632

Yhden koulutuksen hinta on jäsenille 30, ei-jäsenille 50 ja opiskelijoille 15 euroa. Tutustu tarkemmin koulutuksiin ja ilmoittaudu osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Lisätietoja saat myös koulutussihteeri Pia Koskiselta, pia.koskinen@sukol.fi, p.  040 487 3632.

Hyviä loppuvuoden juhlia! SUKOLin toimisto on suljettu vuodenvaihteen pyhien välipäivinä 27.12.–7.1.

Koulutusta päättöarvioinnista

Joulutervehdysten lähettämisen sijaan SUKOL ry on tukenut lasten ja nuorten harrastustoimintaa HOPE ry:n kautta. Aiheesta voi lukea lisää puheenjohtajan blogitekstistä osoitteessa sukol.fi/blogi. Blogissa julkaistaan myös SUKOLin tämänvuotinen joulukalenteri, tervetuloa seuraamaan! Toivotamme jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

9. luokan valtakunnalliset kielten kokeet suositellaan ensi vuonna pidettäviksi seuraavasti: • ti 29.3.2022 A-englanti • ti 12.4.2022 B-ranska ja B-saksa • to 21.4.2022 A-ranska ja A-saksa • ti 26.4.2022 A- ja B-ruotsi. Kokeet tulevat tilattaviksi vuodenvaihteessa. Lisätietoja: www.sukol.fi/valtakunnalliset 4

6/2021

Ajankohtaista

Tällä palstalla kerrotaan kieltenopettajia koskettavista uutisista ja tapahtumista. Lisää ajankohtaisia asioita on osoitteessa www.sukol.fi/uutiset.

OPETTAJIA palkittiin

SUKOLin Pro lingua -mitali annetaan harrastuneisuudesta ja menestymisestä kieliopinnoissa. Näyttävä ja arvokas mitali on tarkoitettu kaikille kouluasteille. Mitalin tilauslomake on osoitteessa www.sukol.fi/mitali.

SUKOLin liittokokouksessa 30.10. palkittiin kaksi opettajaa. Vuoden kieltenopettaja Elina Ihalainen painottaa opetuksessaan kielitietoisuutta ja ajattelutaitojen oppimista. Hän on myös antanut panoksensa kieltenopettajien yhdistystoiminnalle. Valinnan perusteluna oli sitoutuneisuus, oman työn kehittäminen ja uudistumishalu. Tunnustukseen liittyy 1 000 euron palkinto, jonka lahjoittaa Sanoma Pro. FIPLV Award -tunnustuksen sai Päivi Aiesi. Tunnustuksella SUKOL haluaa kiinnittää huomiota ammatillisen toisen asteen kieltenopetukseen ja teknologian käyttöön kieltenopetuksessa. Päivi Aiesi painottaa opetuksessaan viestintä- ja vuorovaikutustaitoja ja kansainvälisyyttä. Hän on kehittänyt oppimateriaaleja ja käyttänyt tekoälyä ja virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä työkaluja.

Työnhakukoulutus

KUVA AINO SUTINEN

Suosittu työnhakukoulutus järjestetään seuraavan kerran 14.1.2022. Lisätietoja tämän lehden takakannesta ja Petri Graeffelta, petri.graeffe@sukol.fi.

Tavataan Tampereella SUKOLin talvipäivät 4.–5.2.2022 Perjantai 4.2. 18.00– Pirkanmaan kieltenopettajat ry järjestää omakustanteista ohjelmaa, johon ilmoittaudutaan koulutuspäivän ilmoittautumislomakkeella. Lisätietoja päivitetään Koulutuskalenteriin, sukol.fi/koulutus.

Lauantai 5.2. Sammon keskuslukio, Uimalankatu 5, Tampere 8.45–9.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.30–9.45 Opetusministeri Li Anderssonin tervehdys Tervetuliaissanat SUKOLin puheenjohtaja Outi Vilkuna

13.15–14.30 Kieliyhdistysten rinnakkaisohjelma (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen) 1 Englanti Otsikko ja puhuja ilmoitetaan myöhemmin

9.45–10.45 Hyvinvointi ja kasvun asenne edistää oppimista Neuropsykologi Åse Fagerlund

2 Ruotsi Ina Suominen och Oona Mertoniemi: Åland i undervisningen

10.45–11.00 Tauko

3 Saksa Otsikko ja puhuja ilmoitetaan myöhemmin

11.00–12.15 Teemapajat (ryhmiin on ennakkoilmoittautuminen)

4 Ranska Otsikko ja puhuja ilmoitetaan myöhemmin

A Pekka Lintunen: Ääntäminen ja sujuvuus oppimiskohteina

5 Venäjä Johanna Porkkala: Venäläinen sarjakuva nyt ja moskovalainen Bubble comics

B Jutta Laino-Tabell: Draaman keinojen hyödyntäminen kieltenopetuksessa

6 Espanja Otsikko ja puhuja ilmoitetaan myöhemmin

C Sanna Kaukonen-Heikkilä: Päättöarvioinnin uudistuneet kriteerit – mikä on muuttunut? D Päivi Aiesi ja Tiina Halonen: Yes, we can! Hej, vi kan! Miten hankit ja näytät ammatillista kielitaitoa eri ympäristöissä? 12.15–13.15 Lounas, verkostoitumista ja tutustuminen oppimateriaalinäyttelyyn

14.30–15.00 Iltapäiväkahvi 15.00–15.10 LUKKI-hankkeen puheenvuoro 15.10–16.10 Vaihtelevat vuorovaikutustilanteet opettajan työssä Näyttelijä, vuorovaikutusvalmentaja Elina Aalto 16.10–16.20 Koulutuspäivän päätös

SUKOL järjestää koulutuksen yhdessä LUKKI-verkoston kanssa. Pidätämme oikeuden ohjelmanmuutoksiin. Pandemiatilanteessa pidätämme oikeuden muuttaa tapahtuman etätilaisuudeksi.

6/2021

KUVA LAURA VANZO / VISITTAMPERE

Koulutuspäivä

Perjantaina virkistystä pirkanmaalaisittain

Työpajoja ja vuorovaikutusta

Pirkanmaan kieltenopettajat järjestää ohjelmaa perjantai-illaksi. Mikäli haluat osallistua, ilmoittauduthan myös perjantain tilaisuuteen koulutuspäivän ilmoittautumislomakkeella. Lisätietoja Koulutuskalenterissa: sukol.fi/koulutus.

Teemapajoissa kaikille asteille sopivaa ohjelmaa tarjoavat pajat A ja B, joissa aiheina ovat ääntäminen ja sujuvuus sekä draaman käyttö kieltenopetuksessa. Teemapajassa C keskustellaan perusopetuksen päättöarvioinnin uusista kriteereistä ja pohditaan, miten kriteerit voi ottaa haltuun käytännössä. Teemapaja D keskittyy ammatillisen toisen asteen kieltenopetukseen. Lounaan jälkeen kokoonnutaan kielikohtaisiin pajoihin. Yhteisessä päätösluennossa Elina Aalto kertoo, miten omia vuorovaikutustaitojaan voi kehittää jokapäiväisessä työssään: niin haastavissa tilanteissa kuin onnistumisissa.

Lauantaina monipuolista ohjelmaa Päivän yhteisessä aloitusluennossa positiiviseen pedagogiikkaan perehtynyt neuropsykologi Åse Fagerlund käsittelee hyvinvoinnin merkitystä oppimiselle.

Ilmoittaudu netissä 21.1. mennessä: www.sukol.fi/koulutus Lisätietoja: pia.koskinen@sukol.fi p. 040 487 3632

Ilmoittautumislomake on osoitteessa www.sukol.fi/koulutus. Ilmoittautumisaika päättyy 21.1.2022. Ilmoittautuminen on sitova. Koulutuksen hinta on jäsenille 100 euroa, ei-jäsenille 120 euroa ja opiskelijoille 10 euroa. Hintaan sisältyy lauantain koulutus ja ohjelmassa mainitut ruokailut. Lasku lähetetään postitse tai e-laskuna. Perjantain ohjelma on omakustanteinen. Perjantain tilaisuuteen ilmoittaudutaan samalla ilmoittautumislomakkeella kuin lauantain koulutukseen. Osallistujat saavat erillisen laskun perjantain ohjelmasta. SUKOLilaisille on alustavasti varattu kiintiö huoneita Scandic Koskipuistosta (Koskikatu 5, Tampere). Majoitus varataan ja maksetaan itse. Varaukset 20.1.2022 mennessä verkosta http://www.scandichotels.fi/?bookingcode=BSUK040222, sähköpostitse koskipuisto@scandichotels.com tai puhelimitse 03 4180 1626. Varauksen yhteydessä on mainittava tapahtuman tunnus BSUK040222 erikoishinnan takaamiseksi. Kiintiöhinnat ovat 94 e / 1hh ja 114 e / 2hh.

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

Ruotsin tunnit

eivät riitä kielen oppimiseen Ruotsin kielen tuntijako- ja varhentamisuudistus on epäonnistunut. Tämä käy ilmi SUKOLin ja Svenska nu -verkoston kyselystä.

TEKSTI TERO KURKI KUVAT SVENSKA NU

ja kasvaneiden ryhmälukujen takia kiirehtimään opetusta, eivätkä he kerkeä ottamaan rittämällä tavalla opetussuunnitelman vaatimat neljä vuoja Svenska nun tilaamassa tutkimuksesesille ruotsin kielenUKOLin kulttuuriin liittyviä asioita tunneilla. Tähän liittyy myös joidenkin siviikkotuntia. Ennen vuoden 2016 uudistusta kaikki nämä sa selvitettiin, miten ruotsin opetuksen tuntijaopettajien mainitsema ”mukava”, eli teema tai opetustapa, joka voisi parantaa oppilaiden ko- ja varhentamisuudistus ovat vaikuttaneet kuusi vuosiviikkotuntia olivat vuosiluokilla 7–9. Monissa kulttuuriymmärrystä ja sitä kautta myös opiskelumotivaatiota (#39).

oppilaiden ruotsin kielen osaamiseen. Tutki- kouluissa on jaksojärjestelmän takia ruotsin opetuksessa musaineisto kerättiin syys–lokakuussa 2021 myös taukoja. Keskeisimpiä tavoitteita uudistuksella oli oppilaiden motivaation ja asenteen Kunnat voivat halutessaan lisätä vuosiviikkotunteja, ja haastattelemalla kyselylomakkeella ja puhelinparantaminen ruotsin kieltä kohtaan (opetussuunnitelma 2014, sisältöalue 2). Tämä ruotsin kielessä tunteja onkin lisätty joissakin kunnissa vaahaastatteluilla 196 yläkoulun ja 60 lukion ruotsin kielen ei vastausten perusteella näytä toteutuneen Joissakin vastauksissa viitataan ditusta vähimmäismäärästä viiteen tai kuuteen. Näitä kunopettajaa eri puolilta Suomea. Opettajathyvin. oli valittu satunsiihen, että vähäisillä tuntimäärillä on vaikea pitääkäyttäjien motivaatiota koska oppilaat tia ovat muun muassa Helsinki, Espoo, Imatra ja Kemi. naisesti SUKOLin valtakunnallisten kokeiden jou- yllä, Aineistoa kerättiinjamyös B1-ruotsin eivät koekosta. oppivansa riittävästi, tämävaltakunnallisen vaikuttaa erityisesti lahjakkaisiin ja ahkeriin kokeen arvosanoista. Aineistolle tehtiin sisällönanalyysi ja Yläkoulussa opetus ei etene oppilaisiin. Monet ovat huolissaan myös opiskelijoiden osaamisesta jatko-opinnoissa kvantitatiivinen analyysi. Tutkimukseen osallistuneiden yläkoulun opettajien mieles(#39). Jotkut vastaajista kokevat, että kuudennella luokalla ollaan voitu saada olivat jotenpätevä vas- ja tä uudistuksella ei ole päästy niihin tavoitteisiin, joita sille positiivinenHaastattelukysymykset vaikutus motivaatioon, josteemapohjaisia, opettaja on ollut yläkoulussa on taajilla oli mahdollisuus puhua aiheista laajastikin. Vas- asetettiin. Enemmistö (noin 85 %) mielipiteensä esittäneiskäytössä riittävä määrä oppitunteja (#51). Jotkut eivät koe varhentamisella olleen taukset olivat poikkeuksellisen samansuuntaisia, ja voidaan tä suhtautuu positiivisesti varhentamiseen sinänsä. Lähes mitään vaikutusta oppilaiden motivaatioon (#53). arvioida, että ne kuvaavat hyvin opetushenkilöstön ylei- 75 % kritisoi kuitenkin opetustuntien siirtoa yläkoulusta siä näkemyksiä. Vastaukset olivat myös hyvin samanlaisia alakouluun ja yläkoulun vähäisiä opetustunteja uudistuksen Kolmas opetussuunnitelman liittyy siihen, mitä perinteisesti tarkoitetaan riippumatta siitä, mitentavoite uudistus oli vaikuttanut vastaajan jälkeen. Vastauksissa tuotiin esiin, että yläkoulussa pitäisi kielen osaamisella eli ruotsin kielen kohdalla ”taitoon toimia vuorovaikutuksessa, omaan työtilanteeseen tai opetettaviin vuosiluokkiin. olla vähintääntaito kaksi vuosiviikkotuntia jokaisella vuosiluotulkita tekstejä ja taito tuottaa tekstejä”. Vastausten perusteella tässä kuitenkaan kalla,eijotta ops-tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Monissa vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimääMiksi ja miten varhennettiin? olla onnistuttu. Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja rän ja jaksojärjestelmän aiheuttamien opetustaukojen takia Syksyllä 2016 B1-ruotsin varhennettiin 6. luokalle monesti kriitiikki kohdistui taitoonopetus tuottaa tekstejä (#61). Vähillä opetustuntimäärillä opetus joudutaan monesti aloittamaan alusta tai se ei etene suomenkielisissä peruskouluissa siirtämällä kaksi vuosiei keretä käymään lävitse esimerkiksi perussanastoa (#63). viikkotuntia vuosikursseilta 7–9 alakoulun opetukseen. Ta- käytännössä yhtään. Yli kymmenen prosenttia vastaajista voitteena oli vastata ruotsin kielen oppimisen haasteisiin, tuo esille vaikeudet, jotka johtuvat siitä, että ruotsin opetukLähes kolmessa neljästä vastauksesta opettajat kritisoivat opetustuntien siirtoa joihin monissa eri selvityksissä oli kiinnitetty huomiota. seen voi tulla kokonaisen lukukauden pituisia taukoja. yläkoulusta alakouluun ja yläkoulun vähäisiä opetustunteja uudistuksen jälkeen (#2). Yläkoulussa on tuskaa opettaa yhtä viikkotuntia, kun siinä ei ehdi Heikon ruotsin taidon oli todettu muun muassa vaikeuttaMonissa van vastauksissa todetaan, että vähäisen tuntimäärän ja jaksojärjestelmänkin mitään ja viikossa sekin vähä mitä on käyty on unohtunut. kieliopintoja toisella asteella ja korkeakouluissa. aiheuttamien opetustaukojen opetus joudutaanlähes monesti aloittamaan alusta, tai se Uudistuksen jälkeentakia ruotsia opiskellaan kaikissa ei etene käytännössä yhtään (#13). Lisää kaksi opettajien näkemyksiä uudistuksen ongelmista Ensimmäinen tavoite opetussuunnitelmassa liittyy kultkunnissa kuudennella luokalla vuosiviikkotuntia ja käsitelläänvuosiluokkien kappaleessa 7–9 4.1.3. Yläkoulun opettajien esteistä. moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen kasvamiseen. kesken on jaettu kunnan näkemys ja koulun oppimisen mää- tuurin Vastausten perusteella niissä kouluissa, joissa on vain neljä vuosiviikkotuntia yläkoulussa käytössä, ei tämän tavoitteen saavuttamiseksi ole riittävästi aikaa. Puolet vastaajista otti esiin oppilaiden osaamisen heikentymisen, ja monesti kriitiikki kohdistui taitoon tuottaa tekstejä. Perussanastoa ■ Onnistunut 1 % ei ehditä käydä läpi. Monet ovat huolissaan opiskelijoiden ■ Epäonnistunut 99 % osaamisesta jatko-opinnoissa. Tutkimusta varten kerättiin aineistoa SUKOLin valtakunnallisten kokeiden tuloksista kouluista, joissa ruotsia opeteVarhentamis- ja tuntijakouudistuksen onnistaan eri vuosiviikkotuntimääriä. Koetuloksia ja tuntimääriä tuminen (yläkoulun opettajat, n = 196). vertailemalla voidaan havaita, että lisätuntimäärä näyttää

Kaavio 1. Varhentamis- ja tuntijako uudistuksen onnistuminen (yläasteen 6/2021 8 opettajat, n=196)

S U K O L TO I M I I : K Y S E LY T J A T I L A S TOT

parantavan oppimistuloksia noin yhden arvosanan verran. Koronapandemian takia kokeen järjestämisessä oli vaikeuksia keväällä 2021, ja siksi otos ei ole erityisen laaja. Lisäksi kunnat, joissa tuntimäärä yläkoulussa on isompi, voivat poiketa oppilasrakenteeltaan niistä kunnista, joissa tuntimäärä on valtakunnallinen minimi. Jotkut näistä tekijöistä edistävät oppimista (ruotsinkielinen vanhempi tai kasvuympäristö), toiset taas aiheuttavat haasteita oppimiselle (maahanmuuttajatausta ja oppimisvaikeudet).

Pätevä opetus lisää motivaatiota

Lukion opettajat suhtautuvat positiivisesti varhentamiseen periaatteellisella tasolla. Lähes kaikkien vastaajien mielestä varhentamisja tuntijakouudistus on kuitenkin epäonnistunut. Uudistus hankaloittaa opettamista, koska opetus joudutaan lukion ensimmäisellä luokalla aloittamaan alkeista. Lukion opetussuunnitelman sisällöt pitää kuitenkin ehtiä käydä läpi. Ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilastutkinnossa vuodesta 2005 asti on myös heikentänyt sen asemaa lukio-opetuksessa ja vähentänyt merkittävästi ylioppilaskokeeseen osallistuvien määrää.

Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli oppilaiden moti- Tutkijan toimenpide-ehdotuksia vaation ja asenteen parantaminen ruotsin kieltä kohtaan. Tutkimuksen valossa tuntijako- ja varhentamisuudistuksella Vastausten perusteella tämä ei näytä toteutuneen hyvin. ei ole saavutettu kaikkia sille asetettuja tavoitteita, ja monelJoissakin yläkoulun opettajien vastauksissa viitataan siihen, la opetussuunnitelman osa-alueella on menty jopa huonomettä vähäisillä tuntimäärillä on vaikea pitää motivaatiota yllä, paan suuntaan. Pelkästään motivaation ja asenneilmapiirin koska oppilaat eivät koe oppivansa riittävästi, ja tämä vaikut- parantaminen ruotsin kieltä kohtaan ei voi olla kielenopetaa erityisesti lahjakkaisiin ja ahkeriin oppilaisiin. tuksen keskeinen tavoite, ja siihen pitää löytää muita keinoJotkut vastaajista kokevat, että kuudennella luokalla on ja. Motivaatiota lisää myös laadukas, kannustava ja kehittävä voitu saada positiivinen vaikutus motivaatioon, jos opetta- opetus, jota on tarjolla riittävästi. ja on ollut pätevä ja yläkoulussa on käytössä riittävä määrä Tarvitaan varhentamisja tuntijakouudistusta korjaavia oppitunteja. Alkavan B1-kielen opetusta on kuitenkin osoi- toimia opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saatettu suurelta osin sellaisille luokanopettajille, joilla ei ole vuttamiseksi. Ruotsinopettajien laaja näkemys on, että vuokielen erikoistumisopintoja tai täydennyskoulutusta kielen siluokille 7–9 pitäisi palauttaa kaksi vuosiviikkotuntia. Kuusi opettamiseen. Tämä käy ilmi toisesta kyselystä, jonka SUKOL vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana takaa paremmat valmiutoteutti tänä syksynä OAJ:n ja Luokanopettajaliiton kanssa. det jatko-opinnoissa kuin nykyinen tuntijako. Karvi tutki vuoden 2017 laajassa arvioinnissaan, millaiVarhentamisella on positiivisia vaikutuksia oppimiseen, set valmiudet luokanopettajan koulutus antoi ruotsin kielen mutta sen toteuttamistapoja ja vaikutuksia yläkoulun resurs5.1.6. Lukion opettajien näkemys varhentamisja opettamiseen. Karvin arvioinnissa koulutuksen järjestäjien seihin kannattaisi tarkastella kriittisemmin. Myös opetuksen näkemys asiasta oli positiivisempi kuin opettajaopiskelijoitason kehittämiseen alakoulussa kannattaa panostaa tuletuntijakouudistuksesta den. Suurin osa opiskelijoista koki ruotsin kielen taitonsa vaisuudessa, koska sillä on suuri vaikutus osaamisen lisäksi kohtalaiseksi tai tyydyttäväksi, eikä opiskeluun sisältynyt oppilaiden motivaatioon ja asenteisiin. Lähes kaikkien vastaajien mielestä varhentamisja tuntijakouudistus on epäonn heidän mielestään riittävästi ruotsin kielen opettamiseen Koulutusta arvioivissa tutkimusorganisaatioissa olisi hyvä Suurin osa vastaajista viittaa samoihin tekijöihin kuin oppilaiden huonontun valmistavia kursseja. On vaarana, että joissakin alakouluissa toteuttaa selvitys, onko varhentaminen vaikuttanut oppilaiosaamiseen tekijöissä, eli ongelmaksi vähentynyt ruotsin opetus annetaan opettajille, joiden oma motivaatio, denliittyvissä asenteisiin ja motivaatioon ruotsinkoetaan kieltä kohtaan. Kie- opetustun opetuksentutkimuksessa alhainen ja vaihteleva taso alakoulussa sekä jaksojärjest kiinnostus ja taidot opettamiseen eivät ole riittävät. yläkoulussa, lenopetuksen pitäisi selvittää, mikä on riittävä johtuvat opetuksessa. Nyt tehdyssä kyselyssä yli kymmenessä prosentissa ylä- tauot tuntimäärä vaadittavan kielitaidon saavuttamiseksi. Varhenkoulun opettajien vastauksista oppimista huonontavina tamisen optimaalinen ajankohta lapsen kielenoppimisessa Lukion suhtautuvat positiivisesti varhentamiseen periaatteellisella syinä tuodaan esille opetuksen taso alakoulussa ja suuret ta- opettajat voisi tuoda uusia näkökulmia tuntijakoon eri vuosiluokilla. soerot seitsemännellä luokalla. Monista vastaajista se on hyvä uudistus, mutta ongelmana on tuntien siirt Luealakouluun Tero Kurjen(#11). tutkimus ”Ruotsin oppimistulokset tuntiyläkoulusta Lisäksi suurikielen osa vastaajista oli sitä mieltä, että u jakoja varhentamisuudistuksen jälkeen” Svenska nun sivuilta Lukiossa osaaminen on huonontunut hankaloittaa opettamista, koska opetus joudutaan lukion ensimmäisellä (svenskanu.fi). katkelmat ovat lainauksia Lukion opettajista 57 % oli sitä mieltä, että lukioon tulevien aloittamaan alkeista, jaKursivoidut työtä tulee sitä kautta lisää (#3).opettajien Opetuksen kanss haastatteluvastauksista. opiskelijoiden ruotsin osaaminen on huonontunut paljon viimyös kiire, koska perusasioiden lisäksi lukion opetussuunnitelman sisällö meisen kahden lukuvuoden aikana, ja 36 %:n mielestä osaakeretä käymään läpi. minen on huonontunut jonkin verran. Seitsemän prosentin mielestä osaaminen on pysynyt samana. Huomioitavaa on, että kenenkään mielestä osaaminen ei ole parantunut. Lukion opettajat ovat tehneet diagnostista arviointia aloittavien opiskelijoiden ruotsintaidoista kahden viime lukuvuoden aikana. Syiksi oppilaiden osaamisen huonontumiselle ■ Epäonnistunut 100 % lähes kaksi kolmasosaa opettajista mainitsi yläkoulun liian ■ Onnistunut 0 % vähäisen tuntimäärän ja tauot opetuksessa. Lukiossa huomaa, kun oppilaat tukevat eri kouluista, että joidenkin taso on todella heikko. Kun kysyy, paljonko oppitunteja oli yläkouVarhentamis- ja tuntijakouudistuksen onnistuminen (lukion opettajat, n = 60). lussa, on vastaus usein 4 vuosiviikkotuntia koko yläkoulussa. Etenkin heikkous näkyy sanavaraston puutteena, joka on huolestuttavaa.

Kaavio 6. Varhentamis- ja tuntijakouudistuksen onnistuminen (lukion opettajat,

V A I K U T TA M I N E N

”Jottain tarttis tehrä” Kieltenopettajat Liisa Taimen ja Jenni Joronen keräsivät kieltenopetuksen puolesta adressin, jonka he luovuttivat opetusministeri Li Anderssonille lokakuussa. TEKSTI ANNA HALME KUVAT LIISA TAIMEN JA JENNI JORONEN

iisa Taimen on juuri aloittanut Turun Steiner-koulussa yläkoulun ja lukion rehtorina. Taustaltaan hän on ruotsin ja saksan sekä draaman ja tanssin opettaja. Jenni Joronen opettaa ruotsia ja saksaa Kaarinan kaupungilla. Jenni kuvaa adressin laatimista ”latvasta puuhun” -projektiksi: ”Kieltenopettajat markkinoivat kieliä omissa kouluissaan, mutta se ei riitä.” Huoli kieltenopetuksen tilanteesta sai Jennin ja Liisan pohtimaan, mitä muuta voisi tehdä, ja he päätyivät adressin laatimiseen. ”Oli positiivista huomata, että kaksi tavallista kansalaista voi oikeasti yrittää vaikuttaa”, Liisa sanoo.

Vetoomuksen taustaa

”Kaikki alkoi Facebookista”, Liisa kertoo. Yläkoulun kieltenopetus -ryhmässä päiviteltiin B1-ruotsin tilannetta, ja Liisa heitti ilmoille kysymyksen: jos kirjoitetaan adressi tai vetoomus, onko porukka mukana? Tätä keskustelua käytiin alkuvuodesta 2021. Idea sai muhia muutaman kuukauden, ennen kuin Liisa ja Jenni alkoivat työstää vetoomustekstiä. Tekstiin pyydettiin kommentteja kieltenopettajien some-ryhmissä, ja sen sisältö alkoi laajeta yläkoulun B1-kielestä muille asteille ja toisiin oppimääriin. Mukaan haluttiin ehdot-

6/2021

tomasti A2-kieli, jota ei ole pakko tarjota ja joka monissa kunnissa on siksi säästetty pois. Kieltenopetuksen yksipuolistumiseen kiinnitettiin myös huomiota. ”Miten valita kieltä, jos sitä ei tarjota?” kysyttiin. Tästä keskustelu kääntyikin A1-kieleen, jonka varhentamisen tarkoituksena oli valintojen monipuolistaminen, vaan toisin kävi. ”Helsingissä tarjolla on yhdeksän ja Tampereella seitsemän A-kieltä, mutta monessa pienessä ja Jenni Joronen (vas.) ja Liisa Taimen olivat iloisesti yllättyneitä adressin saamasta vastakaiusta.

vähän isommassakin kunnassa vain englantia”, Liisa kuvailee tuttua tilannetta. Vetoomuksessa haluttiin lopulta nostaa esiin myös yo-tutkinnon ja korkeakouluvalinnan oikeudenmukaisuuden ongelmia. Suurissa kunnissa on satsattu lisätunteja B1-kieleen, mikä oikein onkin, sillä pienemmällä tuntimäärällä kielitaitoa pystyy tuskin ylläpitämään, saati kartuttamaan. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että osa ikäluokasta

V A I K U T TA M I N E N

on opiskellut toista kotimaista kieltä kaksi vuosiviikkotuntia enemmän kuin muut. Lisäksi todistusvalinta ei tue monipuolisia kielivalintoja. ”Matematiikka on tärkeää ja sen hallitseminen ennustaa monenlaista osaamista, mutta ei ole ihan järkevää, että vaikkapa saksan yliopisto-opintoihin saa enemmän pisteitä pitkästä matematiikasta kuin saksasta”, Liisa sanoo. Liisan ja Jennin kokemus on, että oppilaat kyllä haluavat oppia vieraita kieliä, jos heille annetaan siihen mahdollisuus. Esimerkiksi Steiner-koulun valinnan syy on joillekin se, että saksa ja englanti alkavat ensimmäiseltä luokalta. 12–15 oppilaan aloitusryhmäkoko on kuitenkin epärealistinen erityisesti pienemmissä kouluissa tai kunnissa. ”Miksei yhdistetä ryhmiä tai käytetä etää tai hybridiä, jotta pienenkin koulun oppilaat pääsisivät kielten tunneille?” Liisa ja Jenni kysyvät. ”Etä on parempi kuin ei kieliä ollenkaan.”

Vastaus heti ministeriltä

Adressi oli julki toukokuusta alkusyksyyn. Elokuussa Liisa ja Jenni ottivat yhteyttä opetusministeri Li Anderssoniin, jonka avustaja vastasi heidän sähköpostiinsa parin päivän kuluttua. ”Oli positiivinen yllätys, että vastaus tapaamispyyntöön tuli heti ja että se oli myönteinen”, he sanovat. Epävarman pandemiatilanteen takia tapaaminen sovittiin pidettäväksi etäyhteyksin lokakuun alussa. Liisa ja Jenni kertovat, että kun he olivat esitelleet vetoomuksensa ministerille, tämä vastasi kertomalla aluksi omasta kielitaustastaan. Andersson on opiskellut pakollisten kielten lisäksi ranskaa ja venäjää. Kielet ovat tarjonneet vastapainoa muuhun opiskeluun, ja kummankin kielen taidosta on ollut hyötyä. Venäjän aloittaminen ei Anderssoninkaan kouluaikana ollut itsestään selvää, vaan hän sai houkutella kavereita mukaan, jotta tarpeeksi osallistujia saatiin kokoon ja ryhmä perustettiin – kuudella oppilaalla. Andersson totesi, että adressin aihe on ajankohtainen ja kieltenopetuksen ongelmat hyvin tiedossa. Sekä A1-kielen varhentamisessa että todistusvalinnassa on käynyt niin, että hyvä tarkoitus onkin synnyttänyt uusia ongelmia.

Etätapaaminen ministerin kanssa järjestyi nopeasti.

Tarkoituksena ei kummassakaan ole ollut kielivalintojen kaventaminen. Liisa heittää ilmoille kysymyksen: ”Olisiko syytä tehdä päätös kuntia korkeammalla tasolla? A1-kieleen annettiin lisätunteja tuntijaossa, miksei B1-kieleen?” Jos vapaaehtoisuus johtaa tarjonnan kaventumiseen, pitäisikö kunnat velvoittaa tarjoamaan useampia A1- tai A2-kieliä? Andersson oli kuitenkin sitä mieltä, että kuntapäättäjien tulee ymmärtää kielten oppimisen tarve. Täytyy puhua lasten palveluiden kokonaisuudesta, joka voi olla kunnan vetovoimatekijä. Ministerin mukaan resurssi valtiolta vaatii aina seikkaperäistä selvitystä.

Varhentamisen vaikutuksia

Liisa ja Jenni veivät ministeritapaamiseen myös ensimmäisiä tuloksia kyselystä, jonka SUKOL teki yhteistyössä OAJ:n ja Suomen Luokanopettajien kanssa. Kyselystä kävi ilmi muun muassa, että varhentamisen myötä luokanopettajia on määrätty opettamaan kieliä ilman lisäkoulutusta. Esimerkiksi A1-kieltä opettavista luokanopettajista 63 prosenttia ei ollut suorittanut erikoistumisopintoja opettamassaan kielessä. Aineenopettajia mietityttää luokanopettajan antamassa kieltenopetuksessa mahdolliset väärät ääntämismallit tai kielteiset kieliasen-

teet. Luokanopettajia taas huolettaa, onko aineenopettajalla tarpeeksi kokemusta alkuopetuksen pedagogiikasta ja metodeista. Kyselyn perusteella näyttää siltä, että työnantajat eivät ole tarjonneet tarpeeksi koulutusta varhennetun kielen opettamiseen. Kunnille on kuitenkin myönnetty kouluttamiseen hankerahaa, ja osallistujille ilmaisiakin koulutuksia on ollut tarjolla. Liisa pohtii, että tärkeää on myös opettajien oma-aloitteinen hakeutuminen täydennyskoulutuksiin ja se, että työnantajat mahdollistavat sen heille Jenni kertoo, että opetusministeri Li Andersson lupasi pitää kielten asiaa esillä. Adressin saama positiivinen palaute ilahdutti Jenniä: ”Olemme kuulleet esimerkkejä eri kunnista, joissa huoltajat ovat aktivoituneet painostamaan kunnan päättäjiä kieltenopetuksen puolesta.” Liisa muistuttaa, että uusien ops-perusteiden laatiminen alkaa jossain vaiheessa lähivuosina. ”Niihin olisi hienoa päästä vaikuttamaan”, hän sanoo.

Adressi on luettavissa osoitteessa adressit. com/vetoomus_vieraiden_kielten_aseman_parantamiseksi. SUKOLin, OAJ:n ja Suomen Luokanopettajien kyselystä voi lukea seuraavasta Tempuksesta.

K I E L I T I E TO I S U U S

Kielitietoisuutta

luokkaan Kielitietoisuus hyödyttää ja syventää kielen oppimista. MARIA RUOHOTIE-LYHTY

ielitietoisuus on termi, joka tulee kieltenopettajalle vastaan monessa yhteydessä. Vaikka se ei ole uusi asia vaan kieltenopetuksen arkipäivää, terminä se tarjoaa kuitenkin hyvän tarkastelukulman opetuksen käytänteisiin ja painopistealueisiin. Tässä jutussa nostan esiin joitakin mahdollisia avainkäsitteitä, jotka auttavat opettajaa tarkastelemaan omaa opetustaan kielitietoisuuden näkökulmasta. Tarjoan myös joitakin käytännön esimerkkejä kielitietoisista käytänteistä ja harjoitteista.

Kuinka usein esimerkiksi pysähdymme miettimään, mihin tarvitsemme konditionaalia, vaikka se on keskeinen rakenne monissa koulussa opiskeltavissa kielissä? Metakielellinen tieto ja pohdinta Metakielellistä tietoa ja pohdintaa voidaan pitää kielitietoisen opetuksen ydinkäsitteinä. Metakielellinen tieto voidaan määritellä opettajan ja oppilaan tiedoksi kielestä järjestelmänä ja kielen käyttöön liittyvistä säännöistä. Metakielellinen pohdinta taas on aktiivista kieleen liittyvää järkeilyä ja vastausten pohtimista olemassa olevan tiedon perusteella. Olemassa oleva tieto muuttuu omakohtaiseksi ja sovellettavaksi, ja sen kautta oppilas ottaa haltuun kielen ilmiöitä. Tavallisimmin metakielellinen tieto ja pohdinta ovat käytössä kieliopin opetuksessa. Kielioppi on luonteeltaan metakielellistä tietoa, ja sen opetuksessa olennaisessa osassa on oppilaiden ohjaaminen järkeilemään ja käyttämään heillä olevaa tietoa. Kaikille kieltenopettajille lienee tuttu

6/2021

ajatus siitä, että kielioppitehtäviä tarkastettaessa on pelkän vastausten näyttämisen sijaan hyvä pyytää oppilaita perustelemaan tiettyyn vastaukseen päätyminen. Tällainen pohdiskelu auttaa hahmottamaan kielen lainalaisuuksia ja harjaannuttaa käyttämään metakielellistä tietoa. Pelkästään tieto kieliopista ei kuitenkaan luo yksinään kielestä kovin rikasta kuvaa, vaan se saa sen näyttäytymään pelkkänä sääntöjärjestelmänä elävän ja dynaamisen sosiaalisen ilmiön sijaan. Kieltenopettajan on syytä miettiä, mitä muuta kielen käyttöön liittyvää tietoa oppilas tarvitsee ja millaisesta tiedosta on hyötyä kielenoppimisessa. Kieliopilliset rakenteetkin ovat olemassa palvellakseen tiettyä tarkoitusta, ja tämän ulottuvuuden pohtiminen oppilaiden kanssa voi auttaa merkittävästi ymmärtämään ja sisäistämään opiskeltavia ilmiöitä. Kuinka usein esimerkiksi pysähdymme miettimään, mihin tarvitsemme konditionaalia, vaikka se on keskeinen rakenne monissa koulussa opiskeltavissa kielissä? Kielen rakenteiden merkitysten pohtiminen kannustaa oppilaita ottamaan kieltä haltuun laajemmin kuin vain ryhmänä sovellettavia sääntöjä. Kielen sosiaalinen ja diskurssiulottuvuus on läsnä kaikissa puhutuissa ja kirjoitetuissa teksteissä. Lauseet ja tekstit rakentuvat tietyn logiikan mukaan. Oppilas tarvitsee tietoa siitä, miten merkityksiä voidaan ilmaista sopivalla tavalla ja miten tekstit rakentuvat ja muodostuvat täyttämään tarkoituksensa. Millaisia ovat eri genret, ja mitkä ovat niiden ominaispiirteet? Mistä löydän tekstin pääajatuksen, ja miten luen tehokkaasti? Sen pohtiminen, mihin tietty teksti kuten esimerkiksi mainosteksti pyrkii ja miten sen vaikutuspyrkimykset näyttäytyvät kielellisinä valintoina, on kielitietoista kielenopetusta. Oppimateriaalit tarjoavat runsaasti aineksia tällaisen kielitiedon kehittämiselle. Lähestymistapa vain on kokonaisvaltaisempi kuin kielen opettamisessa pelkästään lingvistisenä sääntöjärjestelmänä.

Kieltenvälisyyden hyödyt

Useimmat kieltenopettajat myöntävät, että oppilasta hyödyttäisi, jos eri kielissä käytäisiin läpi kielioppiteemoja samassa järjestyksessä ja opettajat tietäisivät toistensa työstä ja oppilaiden käsittelemistä asioista. Tämä on hyödyllistä myös kielitietoisuuden näkökulmasta. Joillakin kouluilla onkin kiel-

K I E L I T I E TO I S U U S

tenopettajatyöpareja, jotka tekevät tiiviisti yhteistyötä. Joskus yhteistyö saattaa hautautua kiireeseen tai sopivan kollegan löytämisen vaikeuteen. Kieltenvälisyyttä voi kuitenkin pitää laajempana ilmiönä kuin kielioppisääntöjen vertailemisena, ja opettaja voi yksinkin hyödyntää kieltenvälisyyttä opetuksessaan. Kuten nykyinen opetussuunnitelma korostaa, jokainen opettaja on oman oppiaineensa kielen opettaja. Kieltenvälisyys voi siis tarkoittaa yhteistyötä myös muiden kuin pelkästään kieltenopettajien välillä. Yhtenä pienenä ulottuvuutena kieltenvälisyydessä ovat yhteydet eri sanojen välillä. Monet oppialakohtaiset termit ovat yhteistä indoeurooppalaista sanastoa ja tulevat helpommin ymmärrettäviksi, kun opetuksessa luodaan linkkejä tähän sanastoon ja sen vastineisiin opiskeltavassa kielessä. Esimerkiksi sanat kognitio, konstruktionismi, kilometri, hiilidioksidi, sentti ja prosentti tulevat ilmiöinä ymmärrettävämmiksi sanojen alkuperän tajuamisen kautta. Itselleni pysyi pitkään salassa sanojen sentti ja prosentti ja ranskan sanan cent eli sata yhteys. Monella muullakin lienee kokemusta sanojen yhteyksien ymmärtämisestä vasta aikuisuudessa. Kieltenopettaja voi opetuksensa osana kannustaa oppilaita pohtimaan näitä yhteyksiä. Ne hyödyttävät myös vieraan kielen oppimista, koska ne tuovat oppilaille lisää apukeinoja sanojen mieleen palauttamiseen. Eri oppiaineet perustuvat tietyille tekstigenreille, joihin vieraan kielen opetuksessa voidaan tutustua ja samalla tarjota merkityksellinen konteksti tekstitaitojen oppimiselle. Yhteistyön tekeminen vaikkapa historian opettajan kanssa voi tuntua äkkiseltään vieraalta ajatukselta, mutta ilman varsinaista yhteistyöprojektiakin opetuksessa voi käsitellä teemoja, joiden parissa oppilaat työskentelevät toisessa oppiaineessa. Yhteistyön tekemisen ei tarvitse tarkoittaa yhteisopettamista, vaan pelkkä aihepiirien samankaltaisuus voi riittää. Esimerkiksi maantiedossa ja historiassa esille tulevat teemat, jotka liittyvät pakolaisuuteen tai erilaisiin poliittisiin järjestelmiin, voivat sopia myös kieltenopetukseen. Tätä ehkä harvempi suoraan mieltää kielitietoiseksi toiminnaksi, mutta eri oppiaineiden kielikäytänteiden ja tekstien näkyminen ja tarkastelu kielten tunneilla luo linkkejä oppijan tekstimaailmojen välille ja auttaa tutkimaan opiskeltavien teemojen kielellisiäkin piirteitä. Ajankohtainen aihepiiri antaa työskentelylle merkityksellisyyttä, ja tekstit ja kuvat ovat apuna tekstitaitojen opetuksessa ja teemaan liittyvien sanojen opettelussa. Jo keskustelu kielen oppikirjojen tekstien yhteydestä muiden aineiden oppimiseen auttaa. Monet kielten oppikirjat sisältävät vaikkapa luonnonsuojelun, historian, musiikin tai etiikan teemoja, jotka ovat läsnä muissakin oppiaineissa. Keskustelu siitä, mitä oppilaat tietävät aihepiireistä muuten oppimansa perusteella, paitsi auttaa oppilasta hahmottamaan oppimisensa kokonaisuutena myös orientoitumaan kappaleiden aihepiireihin ja ymmärtämään tekstien sisältöjä paremmin. Kielitietoisuus on tässä yhteyksien muodostamista eri kielenkäyttötilanteiden ja kielimuotojen välille. Vielä parempiin tuloksiin voidaan päästä yhteistyöprojekteilla, joissa eri oppiaineiden tavoitteita pohditaan ja sovitetaan yhteen yhteistyössä.

Kokonaisviestintä opetuksen tukena Yhtenä kielitietoisuuden ulottuvuutena on kielen viestinnällisen luonteen ymmärtäminen. Tähän kuuluu ymmärrys kielen liittymisestä muihin, ei-sanallisiin ilmaisukeinoihin kuten kuviin, ilmeisiin ja eleisiin, äänenpainoihin, intonaatioon ja äänensävyyn. Viesti ei ole kokonainen pelkästään sanoista muodostettuna virkkeenä, vaan se ilmenee inhimillisessä viestinnässä aina suhteessa ympäristöönsä. Sain itse aikanaan Ranskassa vaihdossa olleena pomottavan henkilön maineen, kun en tuottanut kysymyksen muodostamiseen väitelauseissa tarvittavaa intonaationnousua puheessani. Ilman kokonaisviestinnän osaamista olemme helposti kuin norsuja posliinikaupassa. Opettaja voi omalla esimerkillään vaikuttaa tämän ulottuvuuden oppimisessa ja ymmärtämisessä. Opettajan puhe luokassa ja hänen tapansa tukea viestintää eleillä, ilmeillä, kuvilla ja äänenpainoilla tarjoaa oppilaille autenttisia malleja monipuolisesta kielellisestä toiminnasta. Oppilaita voi ohjata viestinnän kehittämiseen äänenpainoihin liittyvillä tehtävillä ja ehdottamalla tehtävissä monipuolisia, yksilöllisiä valintoja sallivia keinoja oman viestin välittämiseen. Esimerkiksi portfoliotehtävät ovat tähän mainio tapa. Oppikirjan kappaleiden tarjoamia vihjeitä kuten kuvia ja oheismateriaaleja kannattaa tarkastella kokonaisviestin ymmärtämiseksi. Rikkaat viestintätilanteet luokassa ovat hyvä tavoite. Kaiken tämän lisäksi on tärkeä herättää oppilaita pohtimaan näitä asioita yhdessä. Vaikka metakielellinen pohdinta ilmenee luokan arjessa usein spontaanisti, voi opettaja vaikuttaa tähän tietoisesti esittämällä hyviä kysymyksiä ja antamalla aikaa oppilaiden pohdinnoille. Tässä jutussani olen pyrkinyt tuomaan esille joitakin keinoja, joilla opettaja voi tarkastella toimintaansa kielitietoisesta näkökulmasta. Muutoksia toiminnassa voi tehdä ihan pieninkin keinoin, ja usein kyse on vain toiminnan rikastamisesta, ei sen muuttamisesta kokonaan. V IN K K I

VINKKEJÄ TIIVISTETYSTI: • Luo yhteyksiä oman opetuksesi ja muiden oppiaineiden opetuksen välille. • Herättele aihepiiriin liittyvää aiempaa osaamista sanaston opettelun ohella uuden kappaleen käsittelyn aluksi. • Kiinnitä huomiota kokonaisviestintään ja oppilaiden monipuolisiin ilmaisumahdollisuuksiin. • Kiinnitä huomiota kieliopin lisäksi muuhun kielitietoon: esimerkiksi tekstien tavoitteisiin ja niiden rakentumiseen. • Kannusta oppilaita pohtimaan kieltä eri näkökulmista. Ole kiinnostunut oppilaiden ajatuksista ja näkökulmista kielellisiin ilmiöihin.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Hyvinvointia laaja-alaisesti Yksi laaja-alaisen osaamisen alueista liittyy oppilaan tai opiskelijan hyvinvointiin. TEKSTI ANNA HALME

yvinvointi on laaja-alaisen osaamisen ytimessä. Perusopetuksessa hyvinvointiin liittyvä laaja-alaisen osaamisen alue on erityisesti itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3). Lukion opetussuunnitelman perusteissa mainitaan muun muassa, että lukio-opiskelu rakentaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistamalla vuorovaikutus-, yhteistyö- ja ilmaisutaitoja. Lauttasaaren yhteiskoulun kuraattori Greta Secka vastasi Tempuksen toimitusneuvoston kysymyksiin siitä, miten kieltenopetus voi edistää hyvinvointia ja miten hyvinvointiosaamista voi käsitellä kielten tunneilla.

Uni, ravinto, motivaatio ja oppiminen

Greta Secka kertoo, että kuraattorin vastaanotolla hän ottaa aina esiin nuorista hieman tylsiltä kuulostavat perusasiat: unen ja ravinnon. Etenkin nukkuminen on ongelma, sillä moni nuori ei saa riittävästi unta. ”Jokainen on yksilö, mutta nuoren kohdalla voi sanoa, että he tarvitsevat yhdeksän tuntia unta yössä. Suurin osa tuntuu saavan vähintään pari tuntia liian vähän”, Secka sanoo. Hänen mukaansa riittävä lepo on kaiken a ja o. Aivot tarvitsevat unta, jotta opittu tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin ja jäsentyy aivoissa. Levänneenä mieli on kirkkaampi ja keskittyminen helpompaa. Väsymys, etenkin pitkäkestoinen sellainen, vaikuttaa myös mielialaan alentavasti. Tällöin motivaatiota ei tunnu riittävän mihinkään, koska ei oikein jaksa mitään. ”Eräs opiskelija oli kovin stressaantunut opiskelusta ja arjesta. Kun laitoimme hänen unirytminsä kuntoon, tapahtui valtava muutos. Hän itse hehkutti sitä, miten iso vaikutus unirytmillä oli kaikkeen. Enää hän ei lipsu siitä, tai jos lipsuu, pyrkii palauttamaan sen takaisin”, Secka kertoo. Riittävällä, säännöllisellä ja monipuolisella ravinnolla on yhtä iso merkitys kuin unella. Seckaa harmittaa, että moni nuori jättää kouluruuan syömättä ja sitkuttelee iltapäivään asti: ”Myös aamupala jää monella syömättä, koska ’ei ehdi’. Näistä aina irvistelen nuorille ja kannustan valmistamaan aamupalan valmiiksi tai nappaamaan reppuun hedelmän tai smoothien. Kouluruokailussakin kannattaa syödä edes vähän tai lisukkeita, jos pääruoka ei maistu.”

6/2021

Jotta aivot ja keho toimivat ideaalisti, niitä pitää ravita ja helliä. Secka ehdottaa usein nuorelle kokeilua: tuovatko pidemmät yöunet ja parempi syöminen muutosta arkeen ja oloon. Jos asialla ei nuoren mielestä ole vaikutusta, aina voi palata vähempiin uniin ja huonompaan syömiseen. Kokeilun tulee olla tarpeeksi pitkä, sillä välttämättä vaikutus ei näy muutamassa päivässä tai edes viikossa.

Identiteetti ja turvallinen ilmapiiri

Jokaista nuorta ja nuoren identiteettiä tukee se, että tulee nähdyksi ja hyväksytyksi. ”Opettaja isossa luokassa ei pysty huomioimaan kaikkia tasapuolisesti, mutta jos tapaisi kaikki edes katseellaan”, Secka ehdottaa. Hän kertoo koulunsa kieltenopettajasta, jolla oli tapana tervehtiä jokainen oppilas erikseen luokan ovella: ”Minusta se kuulosti kivalta tavalta ottaa jokainen huomioon ja samalla myös rauhoitti välitunnilta luokkaan siirtymistä. Jos vielä muistaa kaikkien nimet tervehtiessä, niin mahtavaa!” Kielten tunneilla voi esimerkiksi teettää tehtäviä, joissa nuori joutuu pohtimaan omaa identiteettiään vahvistavia asioita, kuten arvoja, vahvuuksia, itselle merkityksellisiä asioita, elämänkaarta ja ihmissuhteita. Turvalliseen ilmapiiriin kuuluu työrauhan säilyttäminen ja sen vaatiminen, että opettajaa ja opiskelutovereita kunnioitetaan. Kun opettaja puuttuu häiriökäyttäytymiseen tarpeeksi tiukasti, se luo turvan tunnetta nuorille. Secka tähdentää, että oppituntien pelisäännöt on tehtävä selviksi alusta asti ja niistä on pidettävä kiinni. Kiusaamiselle tulee olla nollatoleranssi. Yksinäisille nuorille pahimpia kokemuksia koulussa on parin- tai ryhmänmuodostustilanteessa aina yksin jääminen. Ryhmätöissä on hyvä toimia ainakin useimmiten niin, että opettaja määrää ryhmät tai ne jaetaan sattumanvaraisesti. Secka kertoo, että jos hänen asiakkaanaan on yksinäinen nuori, jonka kanssa nämä tilanteet ovat tulleet esiin, hän lähettää nuoren opettajille viestin ryhmäjaon tärkeydestä. ”Jos opettajalla on tiedossa, että luokassa on joku, jota on kiusattu tai jonka on muusta syystä hyvin vaikea työskennellä ryhmissä, tältä oppilaalta voi kysyä yksityisesti, keiden kanssa hänen on turvallista työskennellä. Joillekin oppilaille

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

ryhmätyöt voivat olla niin kuormittavia, että heille on järkevää antaa mahdollisuus tehdä työ yksin. Esimerkiksi joillekin autismikirjon nuorille yksilötyöskentely on luontevampaa ja vähentää kokonaiskuormitusta”, Secka muistuttaa. Kieltenopettajille on tuttua, että kaikki eivät suostu puhumaan tunnilla vierasta kieltä mutta suullinen kielitaito kuuluu kuitenkin opetussuunnitelmaan. Miten opettaja voisi auttaa esiintymiskammoista oppijaa? Sosiaalinen jännittäminen helpottaa oikeastaan vain, kun altistaa itseään jännittäville ja ahdistaville tilanteille, opettelee sietämään vaikeita tunteita ja saa kokemuksia niistä selviämisestä. Opettajan kannattaa ensisijaisesti kannustaa oppilasta esiintymiseen, mutta jos nuori on kovin ahdistunut ja esiintymisestä tulee este kurssin suorittamiselle tai tunnille osallistumiselle, näytöt pitäisi voida antaa pelkästään opettajalle tai pienemmälle ryhmälle. Esiintymiskammosta tai paniikista kärsivä nuori hyötyy siitä, että hän voi nauhoittaa opettajalle omaa puhettaan tai esiintyä etäyhteyden välityksellä vaikka ilman kameraa.

Kalenteri vähentää stressiä Oppilaita ja opiskelijoita stressaavat miltei poikkeuksetta kokeiden ja kotitehtävien paljous. Myös jatkuva puhe arvioinnista ja jatko-opinnoista kuormittaa. Suunnittelu ja aikataulutus auttavat, mutta haaste on siinä, että nuoret elävät hetkessä. ”Niin sen tavallaan pitääkin olla! Fakta on kuitenkin se, että kun hommaa on paljon, kalenterin käyttö auttaa ja vapauttaa”, Secka sanoo. Hän kertoo monen saaneen apua niinkin yksinkertaisesta asiasta, kuin että nuori ostaa tai tekee itselleen kalenterin ja merkitsee sinne kokeet, niihin lukemisen, palautukset, harrastukset, vapaaillat ja kivat jutut. Näin mielestä vapautuu tilaa, ja stressi voi hellittää puolella, kun ei koko ajan tarvitse miettiä, miten ehdin ja miten muistan. Kun kaikki on suunniteltu ja merkitty muistiin, nuori itse hallitsee arkeaan ja opiskeluaan eikä päinvastoin. V IN K K I

Sinnikkyyttä elämään ja opiskeluun

”Sinnikkyys ja sisu lisääntyvät, kun elämää eletään ja vastoinkäymisistä selvitään. Nuorilla on elämänhistoriaa takana vasta vähän, joten he tarvitsevat aikuisia rakentamaan toivoa siihen, että elämässä tulee erilaisia vaiheita ja kaikesta voi selvitä. Kaikki tämä tapahtuu kohtaamisessa”, Secka sanoo. ”Nuoret tykkäävät keskustella, ja sen olen huomannut, että arkisiin matalan kynnyksen kohtaamisiin meidän opiskeluhuollon ammattilaistenkin kanssa on tarvetta.” Opettajien aseman etuna on, että he ovat oppilaita ja opiskelijoita lähellä. Secka toivoo, että arjessa olisi enemmän aikaa ihan vain jutella nuorten kanssa, mutta hän tietää, että työpäivien hektisyys, opetussuunnitelmissa pysyminen ja paine kurssin asioiden läpikäymiseen ei välttämättä anna tähän mahdollisuutta niin usein kuin soisi. Yläkoululaistenkin kanssa opetustahti voi olla tiivis esimerkiksi jaksojärjestelmän takia. ”Silläkin on merkitystä, että puskee nuoria parhaimpaansa”, Secka toteaa. Kannustavan palautteen antaminen on tärkeää, ja lannistavaa puhetta ei tulisi olla ollenkaan. Kaikkien ei tarvitse olla kiitettävän tai edes tyydyttävän oppilaita tai opiskelijoita. Jokaisella on omat vahvuutensa, ja aina ne eivät ole juuri vieraissa kielissä. ”Jos koet, että joku oppilas tai opiskelija selkeästi alkaa alisuoriutua taitoihinsa ja osaamiseensa nähden, keskustele hänen kanssaan ja selvitä, mistä on kysymys. Ohjaa opiskeluhuollon palveluihin. Harva jos kukaan alisuoriutuu tahallaan, vaan taustalla on aina jokin syy”, Secka korostaa. On tärkeää, että opettaja suhtautuu jokaiseen nuoreen lähtökohtaisesti lämpimästi, hyväksyvästi ja kannustavasti – unohtamatta napakan palautteen antoa ja rajojen laittoa, kun sitä tarvitaan. Itsetunnon tukeminen kasvattaa myös sinnikkyyttä ja sisua. ”Voisiko kielentunnilla antaa tehtäväksi kirjoittaa jostain oman elämän pettymyksestä tai vastoinkäymisestä ja siitä, miten siitä selvisi?” Secka kysyy. Opettaja voi kertoa jonkin oman elämänsä esimerkin, jonka kokee voivansa jakaa oppilailleen. Lopuksi voisi koota kaikilta vinkkejä selviytymiseen ja sinnikkyyteen elämän aallokossa.

VIRITTÄYDY TUNTIIN Hyvinvointia, motivaatiota ja oppimista edistää se, että tunnin aluksi virittäydytään alkavaan opetustuokioon. TEKSTI TEMPUKSEN TOIMITUSNEUVOSTO

Tunnin voi aloittaa rennosti katsomalla videota tai kuuntelemalla musiikkia tai rentoutustuokiota ilman muita tavoitteita kuin hetkestä nauttiminen. Opiskelijoita kannattaa pyytää ottamaan mukava asento. Etätunninkin voi aloittaa vaikkapa videolla, jossa on maisemia tai katunäkymiä kohdekielisestä paikasta. Aikuispuolella voi kokeilla yhteistä kahvihetkeä ennen tai jälkeen oppitunnin, myös etäopetuksessa. Halukkaat voivat saapua viittätoista minuuttia aikaisemmin tai jatkaa saman ajan tunnin jälkeen. Opiskelijoilta on tullut tästä hyvää palautetta. Ryhmästä riippuu, mitä kieliä kahvihetkissä puhutaan – kotimaisia kieliä, kohdekieltä tai muita apukieliä. Näin jokainen voi tulla nähdyksi ja kuulluksi kokonaisuutena, kaikkine kulttuurisine ja kielellisine resursseineen. Tämä vahvistaa oppijan identiteettiä ja luo hyvän tunnelman luokkaan. Muita vinkkejä • Hyvinvointiin liittyviä teemoja voi käsitellä kielten tunneilla. • Aikataulutus vähentää stressiä: anna deadlinet heti kurssin alussa. • Esitä lyhyt kieli valttikorttina vähentämässä etukäteen stressiä opintojen jälkeen tai työelämässä. • Peitä sosioekonomisia eroja: esimerkiksi loman jälkeen ei voi kysyä, ”ketkä kaikki olivat ulkomailla?”, vaan esimerkiksi, ”ketkä kaikki nukkuivat pitkään?”, koska se on oikeasti kaikille mahdollista.

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

Projektipäälliköstä aikuisten

opettajaksi

Mediassa on puhuttu opettajien joukkopaosta. Kaikki eivät kuitenkaan vaihda opettajan työstä muulle alalle, vaan vaihtoa tapahtuu toiseenkin suuntaan. Anna Schier kertoo oman tarinansa lokalisointialalta vapaaseen sivistystyöhön. TEKSTI JA KUVA ANNA SCHIER

almistuin 2000-luvun alkupuolella filosofian maisteriksi, pääaineena englantilainen filologia ja sivuaineina muun muassa monikielinen ammattiviestintä ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus. Minua kiinnosti kääntäminen, kansainvälinen työympäristö ja liiketoiminta, ja aloitin työt projektipäällikkönä lokalisointialalla. Lokalisointi on jonkin myytäväksi tarkoitetun

Halusin tehdä työtä, jolla olisi oikeasti vaikutusta ja merkitystä yhteiskunnassa. tuotteen (käyttöoppaan, nettisivun, käyttöliittymän, bannerin, esitteen …) muokkaamista kielellisesti ja kulttuurisesti sopivaksi kohdemaan markkinoille. Projektipäällikkönä olin vastuussa monikielisten lokalisointiprojektien hallinnoinnista, budjetoinnista, resurssoinnista ja raportoinnista, ja kansainvälisissä tiimeissä pääsin hyödyntämään kielitaitoani.

Toiveena merkityksellinen työ

Työskentelin projektipäällikkönä yli 10 vuotta. Jatkuva tehostaminen ja säästäminen teki vähitellen työstä yhä kuormittavampaa, ja se vaikutti jaksamiseen ja motivaatioon. Ajatus alanvaihdosta kyti mielessä. Olin jo pitkään pohti-

6/2021

nut, miten voisin parhaiten lyhyellä uudelleenkoulutuksella hyödyntää kokemustani ja englannintaitoani. Lisäksi halusin tehdä työtä, jolla olisi oikeasti vaikutusta ja merkitystä yhteiskunnassa. Pohdin, että opettajan pedagogisten opintojen kautta vuoden opiskelulla saisin itselleni uuden, merkityksellisen ammatin alalta, jolta työt eivät heti lopu. Opettajan työssä pitkä elämänkokemuskin on vain hyödyksi. Suoritin ensin kasvatustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa työn ohessa. Hain Helsingin yliopistoon opettajankoulutukseen samana vuonna, kun minut irtisanottiin YT-neuvotteluissa. Työvoimatoimisto tuki opiskelupäätöstäni, ja sain opiskella ansiosidonnaisen päivärahan turvin.

Vapaa sivistystyö tuntui omalta

Toisen opetusharjoitteluni tein Espoon työväenopistossa, ja sain siellä opiskelijoilta ja ohjaajaltani hyvää palautetta. Pian minulle tarjottiin sieltä töitä tuntiopettajana. Vapaa sivistystyö tuntui heti omalta, ja motivoituneiden aikuisten opettaminen oli erittäin palkitsevaa. Pian opetin myös Helsingin työväenopistossa ja Helsingin Aikuisopistossa. Opetusharjoittelu antoi jo hyvän kuvan työn tekemisestä. Kansalaisopistossa opettajalla on vapaus ottaa huomioon ryhmän taso ja toiveet, vain mielikuvitus on rajana. Opiskelijat voivat itse vaikuttaa kurssien sisältöön, ja se lisää heidän motivaatiotaan. Opetusryhmät ovat tärkeitä myös opiskelijoiden sosiaalisen elämän kannalta: osa ryhmistä on ollut yhdessä vuosikausia, ja pitkäaikaiset opettajat ovat hyvin pidettyjä. Oman kokemukseni mukaan opettaminen on parhaimmillaan hauskaa, luovaa ja voimauttavaa. Vapaan sivistystyön arvot kuten elinikäisen oppimisen, tasa-arvon ja aktiivisen kansalaisuuden tukeminen lisäävät työn merkityksellisyyden tuntua. Muutama vuosi sitten aloitin Espoon työväenopiston kurssihallinnon puolella assistenttina, ja sieltä siirryin koor-

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN

dinoimaan opiston kehittämishankkeita. Tässäkin tehtävässä opetuskokemus on ainoastaan eduksi. Olen erittäin tyytyväinen alanvaihtooni, joka on avannut paljon uusiakin ovia. Uskon, että voin palata opettamaan myöhemminkin – töitä varmasti löytyy.

Yhteiskunnallista osaamista aiemmasta työstä

Aiempi työni projektipäällikkönä on ehdottomasti auttanut oman työn johtamisessa ja ajankäytön hallinnassa. Tuntiopettajan työssä nämä ovat olennaisia taitoja. Työelämäaiheisille kursseille voisi löytyä myös sisältöä aiemmasta työstäni. Omissa opetusryhmissäni, jotka koostuvat pääosin jo iäkkäämmistä opiskelijoista, olemme käsitelleet esimerkiksi kansalaisvaikuttamisen ja vapaaehtoistyön teemoja. Olemme osallistuneet kuvitteellisiin mielenilmauksiin ja tehneet niihin banderolleja, järjestäneet väittelyitä ajankohtaisista asioista ja pohtineet erilaisia tapoja tehdä vapaaehtoistyötä. Olen tuonut tunneille artikkeleita ja videoita keskustelun pohjaksi. Myös YK:n Agenda2030:n pohjalta olemme keskustelleet tavoista, joilla voimme vaikuttaa ympäristömme kestävyyteen, ja vaikkapa omista kulutustottumuksistamme.

Lue sarjan toinen osa ”lentoemännästä lehtoriksi” seuraavasta Tempuksesta!

Anna Schier viihtyy vapaan sivistystyön parissa.

HUOM!

ALANVAIHTAJAT JA YHTEISKUNNALLINEN OSAAMINEN Yleissivistävä opetus kurottaa yhteiskuntaan laaja-alaisen osaamisen kautta. Vuoropuhelu koulun ulkopuolisten työelämän alojen kanssa voi tuoda kiinnostavia uusia näkökulmia. TEKSTI TEMPUKSEN TOIMITUSNEUVOSTO

Sekä perusopetuksen että lukion opetussuunnitelman perusteissa puhutaan laaja-alaisen osaamisen osana yhteiskunnallisesta osaamisesta, joka näkyy kaikkien aineiden opetuksessa, myös kielissä. Perusopetuksessa tähän liittyviä laaja-alaisen osaamisen alueita ovat työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Lukion perusteiden mukaan yhteiskunnallisessa osaamisessa olennaisia ovat demokratiataidot, vaikuttaminen turvallisen, oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden puolesta, osaamisen käyttäminen sekä omaksi että yhteiskunnan hyväksi sekä uudistumiskyky, työelämävalmiudet ja yrittäjämäinen asenne. Kieltenopetus osallistuu Kielten tunneilla yhteiskunnallista osaamista voi tuoda esiin esimerkiksi työelämän ja jatko-opintojen kielitaitovaatimusten kautta. Kansainväliset harjoittelut ja opiskelijavaihdot ovat kiinnostavia, ja niihin liittyviä vierailijoita voi saada tunneille. Kotikansainvälisyys voi paljastaa yllättäviä asioita aivan läheltäkin. Tiedättekö, mitä kieliä omalla paikkakunnallanne puhutaan? Opiskelijoiden kanssa voi laatia CV:tä ja harjoitella työpaikkahaastattelua. Työhakemuksen voi teettää myös suullisena videotehtävänä. Kaikenikäisten oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa voi äänestää esimerkiksi siitä, mitä tehdään seuraavaksi. Näin havainnollistetaan sitä, että äänestämällä voi vaikuttaa, ja toisaalta myös sitä, että enemmistön tahto ei aina mene yksiin omien toiveiden kanssa. Ainakin pitkässä kielessä voidaan kartuttaa sisältöosaamista eli vertailla niiden maiden yhteiskuntia ja poliittisia järjestelmiä, joissa kohdekieltä puhutaan. Myös kielipolitiikka, eri kielet ja kielimuodot tarjoavat sisältöä keskusteluille ja pohdinnalle. Elinikäinen oppiminen eli kielitaidon päivittäminen uusiin haasteisiin on jatkuvasti läsnä ainakin aikuisten opetuksessa. Yleistä maailmanparannusasennetta voi edistää minkä tahansa oppiaineen tunneilla, myös kielissä.

VA PA A S I V I S T Y S T Y Ö

Koski-tietovaranto vapaan sivistystyön käyttöön Koski-järjestelmän käyttöönotto ja osaamisperusteisuus ovat uudistuksia, joilla vapaassa sivistystyössä hankittua osaamista tehdään näkyväksi. TEKSTI JA KUVAT MARJA JUHOLA, JOHANNA JOKINEN JA SARI ISOKANGAS

yksystä 2021 Koski-tietovarannon ja Oma Opintopolku -palvelun käyttö laajenee vapaaseen sivistystyöhön. Tähän asti Koski-varantoon on voitu viedä vain muiden koulutusasteiden opintosuoritus- ja tutkintotietoja. Nyt vapaan sivistystyön toimijat kuten kansalaisopistot ja kansanopistot voivat valita opintokokonaisuuksia, joiden suorittamisesta merkitään opintopisteitä Koskeen. Vastaavasti vapaan sivistystyön oppilaitosten opiskelijat saavat opintojaan näkymään Oma Opintopolku -palvelussa.

Opiskelija voi rakentaa itselleen tarkoituksenmukaisia oppimispolkuja. Koski-järjestelmän käyttöönotto on vapaaehtoista vapaan sivistystyön oppilaitokselle. Suoritusmerkintä on vapaaehtoinen myös opiskelijalle, ja se edellyttää opiskelijalta suostumuksen antamista. Kurssilta tai opintojaksolta vaaditaan, että se on osaamisperusteisesti kuvattu, sen laajuus on määritelty opintopisteinä ja sen suorittaminen arvioidaan. Tavoitteena opintosuoritusten tallentamisessa valtakunnalliseen rekisteriin on saada vapaassa sivistystyössä hankittu muu kuin tutkintotavoitteinen osaaminen näkyväksi. Opiskelu tuo osallistujille monenlaista työelämässä ja vapaa-ajalla tarvittavaa osaamista, jonka tunnistamista ja tunnustamista uudistuksella pyritään parantamaan.

Oppija keskiöön

Koski-uudistuksessa asetetaan oppija keskiöön ja annetaan hänelle työkalu, jonka kautta hän voi tehdä omaa osaamistaan näkyväksi helpommin vaikkapa työnhakutilanteessa.

6/2021

Jatkuvan ja elinikäisen oppimisen periaatteiden edistäminen on nykyaikaa, ja opintopisteet mahdollistavat tämän uudella tavalla. Uudistus edistää joustavaa oppimista ja matalan kynnyksen osallistumista oppimiseen. Se palvelee olemassa olevan osaamisen kehittämistä ei-tutkintotavoitteisesti. Osaamisvajeiden paikkaaminen, uusien taitojen oppiminen tai aiemmin opitun vahvistaminen voidaan tunnistaa ja tunnustaa, ja opiskelija voi rakentaa itselleen tarkoituksenmukaisia oppimispolkuja keräämällä suoritusmerkintöjä eri kursseista. Opiskelu on tavoitteellisempaa. Oppija voi peilata jo kurssin alkaessa lähtötasoaan kurssin tavoitteisiin, ja hän voi asettaa itselleen erilaisia osaamistavoitteita kielen eri osa-alueilla: puhumisessa, kuullun ymmärtämisessä, kirjoittamisessa ja luetun ymmärtämisessä. Uudistus jäntevöittää opetusohjelman suunnittelua ja rakennetta. Eurooppalaisen viitekehyksen taitotasot ovat jo pitkään olleet käytössä kurssin tavoitetason määrittelyssä ja helpottamassa kurssin valintaa, mutta Koski-uudistuksen myötä oppimistavoitteita ja arviointikriteereitä on pohdittu entistä tarkemmin. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on mietityttänyt kansalaisopistoväkeä, ja eri opistoissa on kehitetty erilaisia tapoja tehdä kansalaisopistossa hankittua osaamista näkyväksi. Tästä esimerkkinä ovat Kielenosaaja-osaamismerkit, jotka kehitettiin Linnalan opiston, Sastamalan Opiston ja Valkeakoski-opiston yhteishankkeessa ja joista hankkeen vetäjä Päivi Harjusalmi palkittiin Vuoden kieliteolla 2020. Koski-uudistus antaa tähän uuden työkalun.

Vapaan sivistystyön tulevaisuus

Haasteena vapaassa sivistystyössä on uusien, eri-ikäisten opiskelijoiden saaminen mukaan. Ihmisten vapaa-ajasta kilpailee moni taho. Varsinkin pienemmissä opistoissa kieltenopetuksen haasteena on, että ei ole mahdollista järjestää erikseen samasta kielestä Koski-kursseja ja harrastekursseja, vaan kaikki osallistuvat samalle kurssille, olivatpa henkilökohtaiset tavoitteet mitkä tahansa. Suomen jatkuvan oppimisen linjaukset laadittiin vuonna 2020. Linjausten toimenpiteessä 8 todetaan: ”Luodaan uusia, joustavia, lyhytkestoisia, räätälöityjä ja työelämän tar-

VA PA A S I V I S T Y S T Y Ö

peisiin vastaavia osaamispalveluita.” Tämä tarkoittaa eri koulutusasteiden sisältöjä yhdistäviä kokonaisuuksia ja työn muutoksesta tai innovaatioista aiheutuvia uusia osaamissisältöjä, joita ei ole tutkinnoissa tai joita ei ole edes tarkoituksenmukaista sisällyttää tutkintoihin. Tärkeitä ovat myös työssä olevien tarpeisiin vastaavat toteutukset, joiden avulla kukin voi uudistaa osaamistaan ennakoivasti. Mielenkiintoinen mahdollisuus olisi opistojen yhteistyö siten, että esimerkiksi verkkokurssina toteutettaisiin jonkin kielen kurssi, joka olisi suunnattu nimenomaan tavoitteellisesta opiskelusta ja virallisesta tunnustuksesta kiinnostuneille. Toivottavasti uudistus helpottaa myös yhteistyötä yli oppilaitosrajojen, esimerkiksi lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Korona-aika toi esiin opiskelijoiden kahtalaisen suhtautumisen etätyöskentelyyn. Osa piti etäopetuksesta, osa ei lainkaan. On paljon erityisesti iäkkäämpiä opiskelijoita, joilla ei ole tarvittavia laitteita tai taitoja. Erilaiset hybriditoteutukset ovat tulevaisuutta, mutta niiden toteuttaminen vaatii panostusta opettajien osaamiseen ja tukeen. Suurin osa kansalaisopistojen opettajista on määräaikaisia tuntiopettajia, ja myös heidän sitouttamisestaan ja hyvinvoinnistaan on pidettävä huolta. Hybridi- ja etätoteutuksilla voidaan tarjota kielikurssia myös syrjäisellä paikkakunnalla, jossa lähiryhmää ei saada kokoon. Täytyy kuitenkin muistaa, että iso osa kansalaisopiston opiskelijoista tulee kurssille nimenomaan yhteisön ja vuorovaikutuksen vuoksi. Opiskelijoilla on monenlaisia taustoja ja tavoitteita. Tarvitaan erilaisia työkaluja, jotta voidaan vastata erilaisiin tarpeisiin. Koski-uudistuksen myötä voidaan palvella paremmin niitä opiskelijoita, jotka haluavat opiskella tavoitteellisesti tai jotka tarvitsevat osaamisestaan virallisen tunnustuksen. On kuitenkin koko ajan pidettävä mielessä myös ne opiskelijat, jotka tulevat harrastamaan ja olemaan yhdessä. On haastavaa ottaa huomioon nämä hyvin eri tavoin orientoituneet opiskelijat.

IN F O

KUULUMISIA HELSINGISTÄ, VALKEAKOSKELTA JA VAASASTA HAASTATTELUT ANNA HALME

Marja Juhola toimii suunnittelijana Etelä-Helsingin kansalaisopistossa. Hän vastaa muun muassa kielten kurssisuunnittelusta ja opettaa itse englantia. ”Opistossamme opiskellaan kieliä ahkerasti”, Marja sanoo. Kielet ovat yksi opiston painoalueista, ja kielikursseja on vuosittain 80–100. Erityisesti keskitytään ranskan, espanjan, italian ja viron kieliin, mutta tarjolla on muidenkin kielten opetusta. Koronan myötä erilaisten verkkototeutusten määrä on noussut huomattavasti, ja ohjelmassa on myös erilaisia lyhyt- ja erikoiskursseja sekä luentoja. Johanna Jokinen on koulutuspäällikkö Valkeakoski-opistossa ja vastaa muiden tehtäviensä ohella vieraiden kielten opetusohjelman suunnittelusta. Hän on taustaltaan kieltenopettaja, pääkielenä hänellä on englanti. Valkeakoski-opisto järjestää vuosittain yhteensä noin 800 kurssia, luentoa ja tapahtumaa Akaassa, Kangasalla, Pälkäneellä, Urjalassa ja Valkeakoskella. Näistä kielikursseja on 80–100. Opetettavia kieliä on tänä lukuvuonna 12, suurimpina espanja, englanti, italia ja venäjä. Pääasiassa kurssit ovat koko lukuvuoden kestäviä lähiopetuskursseja, mutta joitakin etä- ja verkkokursseja sekä hybriditoteutuksia on myös. Johanna kertoo, että koronatilanne on verottanut osallistujia kielikursseilta: ”Olemme kuitenkin onneksi pystyneet perustamaan pienryhmiä tarvittaessa.” Sari Isokangas toimii kielten suunnittelijaopettajana Vaasan kansalaisopistossa, jossa hän vastaa kielten opetusohjelman suunnittelusta yhdessä kollegansa Marika Boströmin kanssa. Sarin omat opetuskielet ovat ruotsi, saksa ja S2. Vaasan kansalaisopisto Alma Vasa medborgarinstitut Alma on kaksikielinen vapaan sivistystyön oppilaitos. Opisto toimii myös Laihialla ja Isossakyrössä. Tarjontaan kuuluu vuosittain yhteensä yli tuhat erilaista kurssia, ja toimintaan osallistuu noin 15 000 kurssilaista. Kielten kursseja on 160–180 vuodessa.Tänä vuonna opetettavia kieliä oli 13. ”Painopisteitä kaksikielisessä Vaasassa ovat kotimaiset kielet suomi ja ruotsi, joista järjestetään myös teema- ja täsmäkursseja kaupungin henkilöstölle ja muille kohderyhmille”, Sari kertoo. Suuri kohderyhmä on S2-opiskelijat, mutta eniten kursseja on tällä hetkellä espanjassa. Kurssien lisäksi järjestetään tapahtumia ja maksuttomia yleisöluentoja mielenkiintoisista ja ajankohtaisista aiheista. Marja, Johanna ja Sari toivovat, että vapaan sivistystyön opettajat voidaan edelleen ottaa huomioon SUKOLin koulutustarjonnassa. Jos erillisiä vapaan sivistystyön päiviä ei järjestetä, yhteisiin koulutustilaisuuksiin olisi mukava saada omat vapaan työpajaosuudet.

E R I L A I S E T O P P I J AT

Välihuutoja, pelleilyä, tekemättömyttä … Tuttu tilanne? Joskus taustalla ovat oppilaan vaikeudet kielen ymmärtämisessä ja käsittelemisessä. TEKSTI KARI MOILANEN

pettajat varsinkin peruskoulussa ovat tottuneet tilanteisiin, joissa oppilaat lyövät tehtävien tekemisen leikiksi, eivät saa mitään aikaan, unohtavat niin sivut kuin ohjeet ja kommentoivat äänekkäästi, kuinka mistään ei saa selvää. Usein opettajat itsekin unohtavat tilanteet saman tien. Voivatko ne kuitenkin kertoa jotain oppilaan oppimisen vaikeuksista? Syitä on monia, mutta tässä on joitakin ehdotuksia siitä, mistä voi olla kyse.

Vaikeudet heijastuvat kirjoittamisen lisäksi lukemiseen ja kuullunymmärtämiseen. En tiedä! Mitä tähän pitää kirjoittaa? En keksi! Kaikki oppijat eivät välttämättä ole valmiudessa tuottaa vierasta kieltä heti oppitunnin alussa. Vanhan läksyn kuulustelu tai kielen aktiivinen tuottaminen onnistuu paremmin vähän myöhemmin, kun tunti on jo saatu käyntiin. Oppijan ”hitaaseen lämpenemiseen” voi olla syynä vähäinen altistuminen kielelle. On selvää, että kieltä täytyy lukea ja kuunnella mahdollisimman paljon. Kieliaineksen on tarvittaessa oltava selvästi tasoa helpompaa, jotta samat lauserakenteet kertaantuvat ja tulevat tutuiksi. Myös lauserakenteiden hahmottamisessa voi olla puutteita. Kirjoitustehtävässä sanat pyörivät päässä, mutta niille ei löydy oikeaa sijoituspaikkaa. On vaikea päättää, miten lause alkaa, ja nähdä, mitkä sanat voivat olla yhdessä ja mikä on niiden järjestys. Vaikeudet heijastuvat kirjoittamisen lisäksi lukemiseen ja kuullunymmärtämiseen. Myöskään suullinen kielitaito ei kehity, jos oppijalta puuttuvat puheen mallit. Tästä seuraa, että oppija ei halua puhua tunnilla mitään.

6/2021

Ongelmat saattavat johtua tekstien kääntämisestä sekä kielioppirakenteiden painottamisesta heti ensimmäisellä lukukerralla. Huomion kohdistuessa yksityiskohtiin, kuten yksittäisiin sanoihin, kielioppiin ja erilaisiin lauserakenne-elementteihin, tarkkaavuus ei enää riitä havainnoimaan sanojen välisiä suhteita. Systemaattinen harjoittelu verbipohjaisilla sanapareilla vahvistaa lausetietoisuutta. Teksteistä haetaan verbi + määre -yhdistelmiä, esimerkiksi take a shower, have breakfast, go to school. Ne voi alleviivata ja kirjoittaa vihkoon vaikkapa teemoittain. Niitä voi elaboroida hakemalla eri kierroksella tekstistä lisämääreitä: take a shower in the morning, have breakfast in the kitchen, go to school by bus. Sanoja voi myös vaihtaa: go to school by bus / by tram / by underground. Lauseita ei siis lähdetä purkamaan alusta vaan niiden ytimestä eli verbistä. Lauseita voi analysoida nimeämällä lauseenjäsenet selkeän sanajärjestysmallin mukaan: tekijä–tekeminen–paikka–aika ja niin edelleen. Lauseet voi kirjoittaa mallin mukaisiin palstoihin vihkoon tai lapuille, jotka tulee järjestää valmiiksi oikeaan järjestykseen – näin ei tarvitse samanaikaisesti miettiä sanajärjestystä ja oikeinkirjoitusta. Joskus kieliopilliset sanat vievät liikaa huomiota sisältösanojen kustannuksella. Luokassa ihmetellään, miksi tekstissä on sanojen välissä paljon ”ihmeellistä sälää” tai ”pikkupiperrystä”. Kieliopilliset sanat ovat toki merkityksellisiä, mutta toisaalta ne on opittava osittain sivuuttamaan luettaessa tekstiä. Tätäkin on hyvä tietoisesti harjoitella esimerkiksi käyttämällä silmäilylukua. Kieliopillisiin sanoihin saa puolestaan kiinnitettyä huomiota muokkaamalla helposta tekstistä aukkoversion, josta esimerkiksi prepositiot ja artikkelit on jätetty pois. Ensin pohditaan, ymmärtääkö tekstin sisällön aukoista huolimatta. Sen jälkeen täytetään yhdessä puuttuvat sanat sanaluokka kerrallaan.

Sanele uudestaan ja hitaammin!

Joillakin oppijoilla on vaikeus hakea nopeasti muistista sanojen ääntämisasuja ja vastaavasti palauttaa mieleen kirjoitusasuja kuulemilleen sanoille. Tämä näkyy lukemisen ja

E R I L A I S E T O P P I J AT

kirjoittamisen hitautena sekä oikeinkirjoitusongelmina. Kun käytössä on enemmän aikaa, tulos usein paranee. Oppilasta ei kannata kehottaa lukemaan ääneen muiden kuullen: hän kieltäytyy lukemasta tai alkaa pelleillä lukemalla sanoja kirjoitusasun mukaan. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sinänsä ääneen lukeminen on oiva keino tarkistaa kirjoitustaan ja ääneen puhuminen tehokas tapa harjoitella lauseiden muodostamista. Ääntämis- ja kirjoitusasuja voi eriyttää niin, että ensin opetellaan sanomaan sana ja vasta sitten tarkastellaan oikeinkirjoitusta. Myöhemmin ääntämis- ja kirjoitusasut liitetään yhteen harjoituksin, esimerkiksi saneluin ja lukemalla helppoa kieliainesta ääneen. Saneluissa voi aloittaa yksittäisillä ilmauksilla ja edetä vähitellen kokonaisiin lauseisiin: a dog – a black dog – I’ve got – I’ve got a black dog. Ääntämis- ja kirjoitusasut voi kirjoittaa erillisille sanakorteille. Ne on yhdistettävä vaikkapa muistipeliä pelaamalla (bird–bööd). Korttia katsottaessa sana sanotaan ääneen; myös kirjoitusasuja saa tällöin lukea ääneen (pelleily sallitaan). Helppojen tekstien lukeminen ja kuunteleminen samanaikaisesti sekä tietokonepelit, joissa äänne- ja kirjoitusasu yhdistyvät, edistävät yhteensovittamista. Joskus puhuttu ja kirjoitettu kieli ovat aivoissa niin kaukana toisistaan, että ne ovat melkeinpä kaksi eri kieltä. Oppija siirtyy viiveellä suullisesta tehtävästä kirjalliseen ja päinvastoin. Kielimuodon alituinen vaihtuminen vaikeuttaa keskittymistä ja tyhjentää työmuistin, jolloin ohjeet tai tehtävässä sovellettava kaava unohtuvat. Tunti kannattaa jakaa erikseen suulliseen ja kirjalliseen osaan ja ryhmittää eri aktiviteetit sen mukaan. Tämä ei tietenkään aina onnistu mutta on paikallaan ainakin tärkeän asian käsittelyn yhteydessä tai kokeen kertaustunnilla. Yhtä hyvin tunnit voivat olla välillä kokonaan suullisia tai kirjallisia. Tämä on hyvä ottaa huomioon erityisesti tukiopetuksessa: oppija ei hyödy tuesta, jos asia esitetään samalla hänen näkökulmastaan ”sekavalla” tavalla kuin oppitunnilla. Lukiessa tutut sanat on tunnistettava nopeasti kokonaisuuksina, jotta tarkkaavuus ehtii kohdistua vieraisiin sanoihin. Sanojen nopea tunnistustaito on monilla oppijoilla kuitenkin heikko. Aika menee tutun kieliaineksen lukemiseen, jolloin uudet ilmaisut ja opettajan kommentit jäävät huomiotta. Oppija lukee hyvin hitaasti, tulee jälkijunassa tarkistettaessa tehtäviä, eikä sanavarasto kehity. Oppija voi kiistää koskaan nähneensäkään jotain sanaa. Esimerkiksi ilmaisuissa köpa en bil tai work as a nurse huomio on kohdistunut sanoihin en ja as a, mutta substantiivit ovat jääneet rekisteröimättä. (Katso harjoitteluvinkkejä Tempuksen numerosta 4/2021.)

vaintojen tekemistä voi vahvistaa peilaamalla äidinkieleen (esimerkiksi puhumalla suomea ”vjenjäläisittäin”) ja näyttämällä konkreettisesti kaaviokuvin, mitä suussa tapahtuu. Muistamista voi tukea äänneassosiaatioilla (mikä äänne kahisee kuin heinikko tai suhisee kuin vesihana?) ja keräämällä yhteen sanoja, joissa kaikissa esiintyy sama äänne. Pitkät sanat ja painon paikka hahmottuvat, kun tavuja viitotaan käsillä (beautiful – kolme tavua eli kolme käden heilautusta). Kuullunymmärtämisessä ongelmia tuottaa usein kielen prosodia: monissa kielissä sanoja sidotaan yhteen ja kieliopillisia sanoja redusoidaan. Oppija kommentoi, että teksti puuroutuu. Englannissa tulee oppia suodattamaan kuulohavainnoista pois redusoidut ”välisanat” ja keskittyä tarkkailemaan pelkkiä sisältösanoja (vertaa kieliopilliset sanat lukiessa). Helpoista kuunteluteksteistä voi alleviivata valmiiksi sisältösanat ja kuunnella siitä näkökulmasta, mitkä sanat erottuvat. Lauseet voidaan lukea ääneen niin, että sisältösanat sanotaan voimakkaasti ja välisanat mumistaan liioitellun epäselvästi. Oppija ei pysty referoimaan kuulemaansa tekstiä tai vastaamaan sisältökysymyksiin, mikäli harjoittelu on aina kohdistunut yksityiskohtiin kokonaisuuksien kustannuksella. Hän ymmärtää tekstistä vain yksittäisiä sanoja sieltä täältä, vaikka kuuntelu olisi sanastollisesti helppo. Kuunteluharjoittelu kannattaa aloittaa kokonaisuuksista ja muokata tehtävät ja sisältökysymykset sen mukaisesti – esimerkiksi valitaan oikea teema annetuista vaihtoehdoista sen sijaan, että vastataan yksittäisiin kysymyksiin. Kokonaisuuksien kuunteluun kannattaa siirtyä heti, kun kuuntelutekstit pitenevät alkukuuntelujen muutamasta lauseesta yhtenäiseksi tekstiksi, ja sitä kannattaa harjoittaa paljon. Huomion kohdentamista yksityiskohtiin harjoitellaan vasta, kun kokonaisuuksien hahmottaminen sujuu. Tämän jälkeen oppilaan ei toivottavasti tarvitse vastata kysymykseen tekstisisällöstä tyyliin: ”Se meni eläintarhaan ja vissiin näki jotain …”

Sanoista on vaikea saada otetta, jos ei erota äänteitä tai pysty säilyttämään äännejonoja muistissa. Tarvitaan systemaattista ääntämisen opetusta, jossa muistikuvia äänteistä vahvistetaan tuottavan ja tunnistavan harjoittelun kautta. Äänteitä kannattaa liioitella ja venyttää, jotta aivoille jää havaintoaikaa. Samasta syystä on hyvä harjoitella vain yksi äänne kerrallaan (ja laulaa sillä vaikka Ukko Nooan). Ha-

Eriyttämisestä suunnitellaan juttua Tempukseen. Pienet yksittäisetkin vinkit ovat tervetulleita! Lähetä vinkkisi vuoden loppuun mennessä: kari.moilanen@eira.fi tai anna.halme@ sukol.fi.

Hirveetä sössötystä – ei saa mitään selvää!

HUOM!

LÄHETÄ ERIYTTÄMISVINKKISI! Mitä kieltenopettaja voi tehdä, jos opetusryhmä on niin iso, että kaikkia yksilöllisiä luki- tai oppimisvaikeuksia tuntuu hankalalta ottaa huomioon ajankäytöllisistä syistä? Miten eriytät tehtäviä ja toimintoja kielenoppimisen eri osa-alueilla?

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Multimodaalisuuden

muistilista

Mitä kieltenopettajan kannattaa ottaa huomioon videoita ja kuvia valitessaan? TEKSTI ANNA VON ZANSEN KUVA MIKKO NIEMI

UKOLin syyspäivillä pohdimme teemapajassani osallistujien kanssa multimodaalisten materiaalien kuten videoiden ja kuvien käyttöä kieltenopetuksessa etenkin puheen ymmärtämisen näkökulmasta. Osallistujat vastasivat lyhyeen kyselyyn, jonka tuloksista kerron tässä. Esittelen myös multimodaalisuuden muistilistan: Mitä kieltenopettajan on otettava huomioon videoita ja kuvia valitessaan? IN F O

PUHEEN VAI KUULLUN YMMÄRTÄMINEN?

Artikkelissa käytän termiä puheen ymmärtäminen, koska multimodaalisten materiaalien tulkitseminen edellyttää kuuntelun lisäksi katselua. Termi on käytännöllinen, sillä se kattaa tallenteiden kuuntelun ja katselun lisäksi reaaliaikaisesti kuultavan puheen ymmärtämisen. Ylioppilastutkinnon kielikokeissa erotetaan edelleen kuullun- ja luetunymmärtämistehtävät, vaikka nykyään opetussuunnitelmissa vieraan kielen vastaanottamistaitoja kutsutaan taidoksi tulkita tekstejä. Lähtökohtia puheen ymmärtämisen opettamiseen • Hyödynnä monipuolisesti erilaisia äänitteitä • Tarjoa opiskelijoille vaihtoehtoja, joista valita • Tarjoa kullekin opiskelijalle sopivan vaativia tehtäviä • (Online)vierailuista spontaania puhetta • Käsikirjoita laatimasi äänitteet ideatasolla: puhut vapaammin • Tuo esiin kieliä rinnakkain (monikielinen kompetenssi) • Totuta erilaisiin puhujiin natiivimallin lisäksi • Hyödynnä tarinallisuutta – sido äänitteet aina kontekstiin • Rakenna positiivinen ilmapiiri, salli virheet: asenne ratkaisee • Suosi ongelmanratkaisu- ja yhteistyötehtäviä • Opeta kuuntelu- ja katselustrategioita • Tue itsenäistä kuuntelua

6/2021

Kyselystä ratkaisuihin Teemapajan aluksi osallistujat vastasivat kyselyyn, jonka mukaan valtaosa koki saaneensa liian vähän koulutusta kuvien ja videoiden opetuskäyttöön. Opettajien täydennyskoulutustarpeissa korostuvat etenkin konkreettiset vinkit ja menetelmät: miten opettaa ja harjoituttaa puheen ymmärtämistä käytännössä? Opettajat toivovat lisää tietoa kuuntelustrategioista, jotta osaisivat opettaa niitä opiskelijoilleen. Yhdeksi menetelmäksi suosittelen henkilökohtaista kuuntelu- ja katselupäiväkirjaa, johon opiskelijat voivat koota oppimiansa sanoja, fraaseja ja tekniikoita, miksei myös saamaansa palautetta ja vinkkejä. Huonojen kokemusten takia kuunteluun saattaa liittyä pelkoja tai ahdistusta, joten päiväkirjaan kannattaa listata omia tuntemuksia, etenkin onnistumisia. Kuuntelupäiväkirjan voisi yhdistää Kielisalkkutai Kieliprofiili-työskentelyyn. Suurimmat haasteet liittyivät vastaajien mielestä sopivien äänitteiden löytämiseen ja ajan puutteeseen. Lisäksi opetusryhmissä on hyvin eritasoisia opiskelijoita, joten sopivan haastavien kuuntelu- ja katselutehtävien tarjoaminen oikeaan aikaan kullekin opiskelijalle on vaikeaa. Esimerkiksi eriväristen QR-koodipolkujen avulla saa isonkin ryhmän hajautettua sopivan tasoisten kuuntelutehtävien äärelle. Opiskelijoita kannattaa myös motivoida yhdistämään vieraan kielen kuuntelu monin tavoin osaksi omaa arkea. Edistyneemmät kuuntelijat viihtyvät kiinnostavien podcastien tai musiikin parissa, alkeistason kuuntelijat puolestaan hyötyvät Ylen Kielikoulun kaltaisista sovelluksista. Opettajien täydennyskoulutuksen lisäksi multimodaalisten materiaalien käyttö edellyttää tarvittavia työvälineitä ja tietoliikenneyhteyksiä koulutuksen järjestäjiltä.

Mitä materiaaleja käytetään?

Kyselyn mukaan opettajat käyttävät opetuksessaan pääosin kustantajien laatimia äänitteitä, vanhoja ylioppilaskuunteluja ja nettilähteistä kuten Youtubesta peräisin olevia äänitteitä. Oppimateriaalien äänitteisiin toivottiin enemmän autenttisuutta, musiikkia ja valinnanvaraa. Vastaajat eivät kokeneet tekijänoikeuksia esteeksi kuvien ja videoiden opetuskäytölle. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät kaikki tunne nettivideoiden, elokuvien, mainosten ja

S U K O L I N K O U L U T U S TA

ulkomaisten sarjojen esittämiseen liittyviä rajoituksia. Videoiden luvallinen käyttö vieraiden kielten opetuksessa on tällä hetkellä ongelmallista, sillä Opetushallituksen hankkima tv-ohjelmien käyttölupa koskee kotimaisia ohjelmia. Ratkaisuna kehotan käyttämään avoimia sisältöjä (esimerkiksi Creative Commons -lisensoituja videoita) sekä jakamaan linkin tallenteeseen, jolloin opiskelijat katsovat äänitteen itse opettajajohtoisen striimauksen sijaan. Linkin jakaminen kannattaa, sillä jokainen saa silloin itse säätää äänenvoimakkuuden sopivaksi ja kelata tai tauottaa äänitettä tarvittaessa. Lisäksi etäopetuksessa linkin itsenäinen katselu kuormittaa vähemmän tietoliikenneyhteyksiä.

maan rohkeasti itse äänitteitä omaan opetuskäyttöönsä, sillä valmiiden tasoltaan ja sisällöltään sekä käyttöoikeuksiltaan sopivien äänitteiden löytäminen on haastavaa ja aikaa vievää. Mikäli opiskelijaryhmässä on salliva ja kannustava ilmapiiri, kannattaa harjoittelussa hyödyntää myös opiskelijoiden laatimia esityksiä ja äänitteitä. Muistathan esimerkiksi sähköpostitse pyytää luvat kuvaamiseen ja tallentamiseen ja valmiita videoita käyttäessäsi tarvittaessa editointiin ja julkaisemiseen. Kysythän koulusi tietosuojavastaavalta etukäteen neuvoa, miten ja missä tallenteita voi säilyttää, sillä kieltenopetuksessa tehdyt tallenteet sisältävät usein henkilötietoja.

Teemapajan osallistujat kaipasivat ohjeita siihen, mitä ottaa huomioon multimodaalisia aineistoja käytettäessä. Kannustan miettimään ensin harjoittelun oppimistavoitteita ja sen jälkeen valitsemaan äänitteen muodon ja sisällön. Mitä on tarkoitus harjoitella? Harjoitellaanko pääkohtien ymmärtämistä, tärkeän yksityiskohdan poimimista vai päättelyä tekstin perusteella? Millaista sanastoa opiskelijat jo hallitsevat? Mikä tekstilaji on vuorossa? Edellyttääkö puheen ymmärtäminen kuvan tai videon seuraamista, vai esitetäänkö asiat lähinnä kielellisesti? Millaisia tehtäviä harjoitteluun sisältyy? Kuuntelu- ja katselutaitojen kehittyessä tiedon löytäminen tekstistä kuin tekstistä helpottuu. Alkeistason kielen oppijoille äänitteitä valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota tarinan kulkuun, kerronnan tempoon sekä puhujien ominaisuuksiin ja määrään. Rauhallisen puhujan loogisesti etenevää, konkreettisia arkielämän tilanteita koskevaa, suoraan edestä kuvattua haastattelua on helpompi seurata kuin nopeatempoista musiikkivideota, joka sisältää vaihtuvia kuvakulmia, useita henkilöitä, abstrakteja käsitteitä ja kielikuvia. Äänitteen vaikeustasoon voi vaikuttaa puhenopeutta hidastamalla sekä väliotsikoita tai taukoja lisäämällä, mutta editointiin täytyy olla lupa ja se vie aikaa. Suosittelen käyttämään harjoitteissa useampaa kuuntelukertaa, sillä siten voidaan vähentää kuunteluun liittyvää ahdistusta.

Harjoitusten ei aina tarvitse perustua tallenteeseen, vaan reaaliaikaiset (video)puhelut ja vierailut ovat motivoivia ja tukevat kielenoppijan minäkuvan rakentumista. Vuorovaikutustilanteissa harjoitellaan samalla useita eri taitoja ja tutustutaan kulttuuriin. Erityisen hyödyllisenä pidän niin sanottujen kielilähettiläiden käyttämistä – he ovat esimerkkejä siitä, että vierasta kieltä kannattaa opiskella ja siitä on käytännön hyötyä myöhemmin elämässä. Omien verkostojen lisäksi arjen kielilähettiläitä voi löytää esimerkiksi yrityksistä ja suurlähetystöistä. Puheen ymmärtämisen arviointiin ja mittaamiseen liittyvistä haasteista emme ehtineet teemapajassa keskustella. Uskon, että tutkimuksen avulla opimme paremmin ymmärtämään opiskelijoiden kuunteluprosesseja. Kun ymmärrämme opiskelijoiden mielessä tapahtuvia prosesseja, osaamme tarjota oppimista edistävää palautetta. Tutkimusta tarvitaan myös, jotta kielitaidon arviointiin osataan laatia toimivia multimodaalisia materiaaleja sisältäviä tehtäviä.

Tavoitteista liikkeelle

Reaaliaikaisuutta mukaan

KIRJOITTAJA

Käytännön huomioita

Opettajan kannattaa kiinnittää huomiota siihen, käyttääkö harjoituksissa sisältö- vai kontekstikuvia. Sisältökuvat tukevat äänitteen sisällön ymmärtämistä (esimerkiksi luentokalvot puheen tukena), kontekstikuvat puolestaan auttavat sitomaan kuultavan puheen tiettyyn tilanteeseen, mikä on tärkeää kokonaiskuvan hahmottamisen kannalta. Kuten arkielämän tilanteissakin konteksti tukee ymmärtämistä. Mikäli äänitteeseen liittyy kysymyksiä, ne tulisi asetella ruudulle rinnakkain videon tai kuvien kanssa. Multimodaaliset materiaalit ovat perinteisiin audioäänitteisiin verrattuna tulkinnanvaraisempia. Oikeita vastauksia voi olla useampia, ja opiskelija voi poimia vastauksensa eri kohdasta kuin tehtävän laatija on alun perin suunnitellut. Suomalaiset kieltenopettajat aristelevat usein itsensä ja muiden kuvaamista. Lisäksi saatetaan ajatella, että vain äidinkeliset puhujat ääntävät oikein tai puhuvat riittävän virheettömästi. Kannustan kuitenkin kieltenopettajia tuotta-

Anna von Zansen on opetusteknologiasta kiinnostunut saksan ja ruotsin kielen opettaja. Hän on työskennellyt Ylioppilastutkintolautakunnan Digabi-projektissa ja väitellyt aiheesta Uudenlaista kuullun ymmärtämistä – Kuvan ja videon merkitys ylioppilastutkinnon kielikokeissa (Jyväskylän yliopisto, 2019). Tällä hetkellä von Zansen työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston DigiTala-hankkeessa, jossa kehitetään puheentunnistusta hyödyntäviä sovelluksia kielitaidon arviointiin.

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Etäkoulutusta på flera språk SUKOLin valtakunnallinen koulutuspäivä järjestettiin toista kertaa peräkkäin etäyhteyksin.

TEKSTI ANNA HALME

UKOLin syyspäivän ruotsinkielisessä aloitusluennossa Annika Peltoniemi Åbo Akademista kertoi kielikylvystä ja antoi vinkkejä kielikylpypedagogiikan soveltamiseen vieraiden kielten tunneilla. Myös monet teemapajoista olivat kaksi- tai monikielisiä.

Inlärningsmetoder i språkbadsundervisning

Enligt Grunderna för läroplanen för den grundläggande utbildningen börjar tidigt fullständigt språkbad i de inhemska språken tidigast när barnet är tre år och senast när förskoleundervisningen börjar. Språkbadsundervisningen pågår till slutet av den grundläggande utbildningen. En del av verksamheten ordnas på skolans egentliga undervisningsspråk och minst 50 % av verksamheten på språkbadsspråket. Barn som inte har språkbadsspråket som modersmål kan delta i språkbadsundervisningen. Målet är att under hela den grundläggande utbildningen undervisa alla läroämnen på både språkbadsspråket och skolans undervisningsspråk men inte på båda språken samtidigt. Båda inhemska språken ska användas i undervisiningen för att fördjupa elevernas kulturella identitet. Undervisningen i läsning och skrivning i årskurserna 1–2 ska genomföras enbart på språkbadsspråket. Grammatikundervisningen börjar först då eleverna kan kommunicera på språkbadsspråket och är motiverade att tillämpa grammatikreglerna. Peltoniemi säger att språkstöttning sker t.ex. genom bilder, matriser, gester, nyckelord och tydliga instruktioner. Viktigt är att lärarna är tvåspråkiga och språket är både mål och medel för lärandet. Idén är att tillägnandet av ett andraspråk är mest framgångsrikt då förhållandena är likadana som vid förstaspråksinlärning. Mer inlärning sker då fokus flyttas från språkinlärning till naturligt språktillägnande. Eleverna uppmuntras till språkanvändning; lärarens språkbruk får inte dominera i undervisningen. Språken separeras för att garantera många möjligheter att använda varje språk. En språklig princip som följs är

6/2021

”en person ett språk”. Borde denna princip förändras med tanke på flerspråkigheten och translanguaging? Den här frågan diskuterades på undervisningsdagen.

Metodologiska principer

Undervisningen är elevcentrerad. Den bygger på diverse teman på ett sätt som gör att olika läroämnen integreras. Enligt Peltoniemi är andra metodologiska principer rutiner och situationsbundenhet. Rutiner skapar trygghet och främjar ordförrådet. Det nya anknyts till barnets erfarenheter och tidigare kunskaper. I början av språkbadet efterliknar språkinlärningsmiljön barnets förstaspråksinlärning. Viktigt är att komma igång med språkförståelsen och muntlig språkanvändning. Sånger, rim, ramsor, böcker, sagor och språklekar används. Kommunikationen främjas om personalen upprepar på språkbadsspråket och bekräftar att hen förstått vad barnet sagt på sitt modersmål. Oberoende av språk uppmärksammas ett svar positivt; dock är det viktigt att göra skillnad mellan om det positiva riktas mot språk eller innehåll. I bästa fall följer den övriga språkundervisningen språkbadsprinciperna, t.ex. engelska undervisas på engelska. Hur kan språkbadsmetoder tillämpas i all språkundervisning? Peltoniemi betonar att språken undervisas genom naturlig kommunikation – i början läggs mer fokus på språkanvändning än grammatik. Språkligt stöd genom bilder, stödord, gester och miner är viktigt. Om möjligt kunde språk och ämnesundervisning integreras. Mer om språkbad och material om undervisning på flera språk finns på webben: www.abo.fi/sprakbad, www.blogs. abo.fi/sprakbadsbloggen och www.abo.fi/sprakresurs.

Kielellisten päättelytaitojen kehittäminen

Teemapajoissa oli aiheita eri asteille, ja kieliyhdistykset järjestivät ohjelmaa eri kieliin. Pääsin seuraamaan Pauliina Kanervon pajaa, jonka aiheena oli oppilaan kielellisten päättelytaitojen kehittäminen peruskoulun kieltenopetuksessa. Pajan perusta on opetussuunnitelmissa, etenkin

S U K O L I N K O U L U T U S TA

tavoitealueessa T3, jonka mukaan on ohjattava oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä ja tuettava hänen kielellisen päättelykykynsä kehittymistä. Tavoitteet liittyvät sisältöalueisiin S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen ja S3 Kehittyvä kielitaito. Kanervo käytti termiä plurilingualismi eli ”monikielellisyys”, johon kuuluu muun muassa se, että kielen käyttäjä osaa tarpeen mukaan vaihtaa kielestä toiseen tai ilmaista itseään yhdellä kielellä ja ymmärtää toista kieltä. Hän osaa myös toimia tilanteissa, joissa yhteinen kieli puuttuu: hän kokeilee vaihtoehtoisia ilmaisun tapoja, osaa yksinkertaistaa kielenkäyttöään ja käyttää eleitä, ilmeitä ja viittomia. Miten näitä tärkeitä kielitaitoja voidaan vahvistaa? Kanervon vastaus tähän kysymykseen pohjautuu hänen omaan kokemukseensa saksan, englannin ja ruotsin opettajana. Hän puhui oppijan aktiivisuuden tukemisesta esimerkiksi leikkien, pelien, askarte-

lun, havainnoinnin ja aktiivisen kielenkäytön avulla. Aktiiviseen oppijuuteen kuuluu pohtiminen ja ongelmien sanoittaminen ja ratkaiseminen yhdessä parin tai ryhmän kanssa.

Lämmitellen liikkeelle

Kielellisten päättelytaitojen kehittämisessä kannattaa lähteä liikkeelle lämmitellen. Esimerkiksi B2-saksan 9. luokan etäryhmällä Kanervo kuuntelutti tuttuja satuja ja kehotti miettimään: mitä ymmärsit muiden kielten ja yksinkertaisesti vain tutun tarinan perusteella? Tärkeää on kielitietoisuus ja oikealla tavalla viestiminen: Milloin tai kenelle sanotaan hello, entä good morning? Sanotko bitte vai danke, jos tarkoituksesi on sanoa ”kyllä, kiitos”? Kanervo kertoi myös ravintolaesimerkin, jossa tilaus ”Döner!” maksaa 6,50 euroa ja ”Guten Tag, ich hätte gerne einen Döner, bitte” 4,50 euroa. Mieleinen tehtävätyyppi niin kielten oppijoille kuin pajaan osallistuneille opettajille on uusien kielten tulkinta.

28.–29.1.2022 MESSukESkuS HElSINkI POHJOISMAIDEN JOHTAVA OPETuS- JA kASVATuSAlAN TAPAHTuMA

Esimerkiksi saksantunnilla voidaan lukea hollanninkielisiä ja ranskantunnilla italiankielisiä lauseita. Hollantiesimerkki kuului näin: Ik ben Rita. Ik ben zeventien. Ik woon in Bocholt. Ik heb een tante in Venlo. Daarom leer ik Nederlands. Kääntämisen lisäksi Kanervo kehotti kertomaan, minkä kielen tai sanan kautta kunkin sanan merkitys avautui. Oppilaille kannattaa vinkata, että pienikin kielitaito on tärkeää ja toisen kielen osaaminen hyödyttää uuden kielen oppimisessa. Omille oppilailleen Kanervo oli havainnollistanut tätä kertomalla kokemuksistaan Latviassa, jossa hän opetteli latviankielisten sanojen ääntämistä seuraamalla bussimatkan aikana, miten pysäkkien nimet sanottiin. Kun ääntämissäännöt alkoivat selvitä, hän osti seuraavalla matkalla bussiliput itselleen ja seuralaisilleen sanomalla latviaksi: ”Hei! Kolme.” Yksinkertaisella tavalla saa myös mahtavia onnistumisen kokemuksia – ”mä osasin puhua latviaa”.

TEEMA: TulEVAISuuDEN SIVISTyS – kASVATukSEN, OPETukSEN JA TuTkIMukSEN MERkITyS Educan 2022 ohjelmassa mm. pohditaan mitä varten koulu on olemassa ja otetaan oma työ haltuun!

REkISTERöIDy JO NyT: EDucAMESSuT.FI #EDucA2022 AVOINNA: PE klO 10–19 JA lA klO 10–17

S U K O L I N K O U L U T U S TA

Puhuttu ja kirjoitettu kieli -harjoituksessa luokka jaetaan pareihin ja ohjeiksi annetaan: Valitkaa kolme eri kieltä, rohkeasti sellaisia, joita ette osaa. Etsikää netistä, miten näillä kielillä kirjoitetaan sanat kuu, auto ja kissa. Kirjoittakaa sanat muistiin käsin ja selvittäkää niiden ääntäminen. Mitä eroja on puhutun ja kirjoitetun kielen välillä? Harjoitelkaa sanoja koko ryhmän kanssa. Kuinka monta uutta sanaa opitte? Myös rakenneasiat voidaan esittää oppilaille tehtävänä, joka pitää ratkaista. Taululle voi heijastaa esimerkiksi vaatesanat a cap, a shirt, a tie, a skirt, socks, trousers, shoes ja kysyä oppilailta: mitä huomaat? Joku varmasti kiinnittää huomiota siihen, että toisten sanojen edessä on a, joku toinen kenties havaitsee, että toisten lopussa on -s. Seuraavaksi voidaan pohtia yhdessä, miksi näin on. Tällä tavalla luokka voi omalla toiminnallaan selvittää englannin yksikön ja monikon eron.

Mieleinen tehtävätyyppi on uusien kielten tulkinta. Saksantunnilla voidaan lukea hollanninkielisiä ja ranskantunnilla italiankielisiä lauseita. Kohti parempaa työelämää Päivän päätösluennossa professori Liisa Mäkelä Vaasan yliopistosta puhui aiheesta ”Itsensä johtamisen taidoilla kohti parempaa työelämää”. Vaikka tuntuisi, että omat vaikuttamismahdollisuudet työn sisältöön, työympäristöön ja työtapoihin ovat rajalliset, paljon on kuitenkin tehtävissä yksinkertaisin keinoin. Apua voi saada työn tuunaamisesta, ja keskeisiä itsensä johtamisen taitoja ovat rakentavat ajatusmallistrategiat. Mäkelä kehotti pohtimaan, millaista polkua kukin on kulkenut tähän hetkeen työelämässä. Onko esimerkiksi koulutusalan valinta perustunut pitkälliseen haaveeseen vai ollut enemmän sattumien summaa. Miten olen ohjannut itseäni tähän asti, voinko ammentaa siitä? Mihin olen matkalla ja miksi? Mitä juuri minulle tarkoittaa ”kohti parempaa työelämää”? Työn tuunaaminen (job crafting) on työntekijän aktiivista toimintaa, jolla omaa työtä muutetaan itselle mielekkäämmäksi. Siihen voi kuulua työtehtävien, tekemisen tavan ja vuorovaikutuksen muokkaaminen. Työn tuunaamista on kuitenkin myös ajattelumallien muokkaaminen: miten ajattelen työstäni? Mäkelä viittasi tapaukseen, jossa kaupan kassa mietti, että hänen tehtävänsä ei ole vain vetää ostokset läpi ja ottaa maksu vaan tuottaa iloa ja hyvää mieltä asiakkaille. Tämän oivalluksen kautta työn mielekkyys lisääntyi.

6/2021

Mäkelä kertoi tutkimuksestaan, jossa selvitettiin opettajien kokemuksia työn tuunaamisesta koira-avusteisen pedagogiikan avulla ja josta hän oli kirjoittanut juuri ilmestyneeseen Aikuiskasvatus-lehden numeroon 3/2021. Yksi kieltenopettaja oli kertonut haastattelussa seuraavasti: Sitten ehkä semmoinen tympääntyminen omaan työhön oli käynnissä, niin mä olen tämän koiran avulla jotenkin löytänyt siitä sellaisia asioita, että mä oon niinku innostunut uudestaan ja mä en haluais siitä luopua. Jotenkin se opettajuus on löytynyt uudella tavalla.

Rakentavat strategiat Itsensä johtamiseen sisältyy käyttäytymiseen keskittyviä strategioita. Näitä ovat esimerkiksi itsetarkkailu ja tavoitteenasettaminen. Jokainen voi tarkastella omaa toimintaansa ja arvioida, onko se toimivaa vai pitäisikö sitä muokata. Opiskeluun, työhön tai muuhun elämänalueeseen liittyvät tavoitteet kannattaa paloitella. Mikä on se pieni juttu, jonka voin tehdä tänään? Rakentaviin ajatusmallistrategioihin liittyy omien uskomusten ja oletusten havainnointi ja pohdinta siitä, onko niitä syytä muuttaa. Urheilupsykologiasta on tuttua mielikuvien voima: mielikuvaharjoittelu heijastuu käytännön suoritukseen. Esimerkiksi stressireaktion taustalla olevia tekijöitä kannattaa opetella tunnistamaan. Stressi sinänsä ei ole pelkästään huono asia, sillä stressihormonit voivat myös auttaa parantamaan suoritusta, mutta liiallinen tai pitkäkestoinen stressi vaikuttaa haitallisesti terveyteen. Mikä stressaavassa tilanteessa itse asiassa on uhattuna? Onko vaarana vain se, että oma egoni saa kolhun tai että joku muu voi ajatella minusta negatiivisesti? Kuinka vaarallista oikeasti on, jos ”pahin mahdollinen” toteutuu? Läsnäolo- ja tietoisuustaitojen harjoittaminen kannattaa myös. Haastavalta tuntuvassa tilanteessa voi pysähtyä ja pohtia: Onko juuri tässä hetkessä jotain hätää? Vai huolehdinko jostain menneestä tai tulevasta? Mäkelä kutsui tällaista stressiä mielen aikamatkailun tuotteeksi. ”Ne tunteet ja ajatukset kasvavat, joita ruokkii” on kulunut lause mutta samalla kiistaton tosiasia. Omia aivojaan voi huijata niinkin yksinkertaisella tavalla kuin hymyilemällä: aivot saavat positiivisen viestin, joka saattaa johtaa koko näkökulman vaihtumiseen. ”Ole ystävällinen ja kannustava muille mutta myös itsellesi, niin yhteinen ja oma hyvä lisääntyy”, Mäkelä sanoi. Tutkimusten mukaan työmotivaation rakentumisessa tärkeää on nimenomaan se, että työssä voi auttaa muita tai tehdä hyvää. Opetusalalla työn merkityksellisyyttä ei tarvitse kaukaa hakea, mutta silti voi pysähtyä pohtimaan syvällisemmin, mikä luo mielekkyyttä työhön. ”Johda itseäsi lempeällä määrätietoisuudella kohti sinulle parempaa työelämää”, kuului Mäkelän viesti. Lue myös multimodaalisuus-teemapajaa pitäneen Anna von Zansenin juttu tämän lehden sivuilta 22–23. Toivottavasti jo seuraavaan koulutuspäivään 5.2. voimme kokoontua kaikki Tampereelle! Lisätietoja Tampereen koulutuspäivästä on tämän lehden sivuilla 6–7 ja osoitteessa sukol.fi/koulutus.

Vi vågar, vi vill, vi kan gilla. Editan Gilla on uusi ja innostava B1-ruotsin oppimateriaalisarja lukion uuteen opetussuunnitelmaan. Sarja mahdollistaa vuorovaikutteisen kielenoppimisen, monipuolisen kulttuurin tuntemuksen sekä antaa työkalut henkilökohtaisen kieliprofiilin laatimiseen. Gillan tehtäväpolulta opiskelija voi valita itselleen sopivan tasoiset tehtävät kolmelta eri tasolta ja kerätä aineistoa omaan kieliprofiiliin. Gillan sisällöt koostuvat opiskelijoita kiinnostavista aihepiireistä, joita käsitellään eri teemoissa ja eriyttävissä kappaleteksteissä. Miksi Gilla? •

Gillan oppikirjailijat ovat kokeneita opettajia, joille on tärkeää innostaa opiskelijaa käyttämään ruotsia eri tilanteissa.

•

Oppimateriaalit ovat saatavilla sekä painettuina että digitaalisina kirjoina. Painetun oppikirjan käyttäjällä on tukenaan Opiskelijan digiaineisto, joka sisältää äänitteet, videot, kirjoitustehtävät ja lisätehtävät.

•

Sanaston ja kieliopin harjoittelun tukena ovat toiminnalliset pelit, kuten Gilla Kviss -lautapeli, sanapalapelejä, Quizlet sekä muita digitaalisia pelejä.

•

Jokaiseen moduuliin kuuluu opettajan aineisto ja digikokeet. Opettajan aineistosta löytyy runsaasti tulostettavaa lisämateriaalia oppitunneille. Digikokeet sisältävät kattavasti erilaisia ja eritasoisia koetehtäviä.

Tutustu G illa-sarj an oppimate riaaleihin : edita.fi/g illa

Join our Quest. Editan Quest on uusi A1-englannin oppimateriaalisarja lukion uuteen opetussuunnitelmaan. Sarja tukee vuorovaikutteista kielenoppimista, monipuolista ja inklusiivista kulttuurin tuntemusta sekä antaa työkalut henkilökohtaisen kieliprofiilin laatimiseen. Quest-oppimateriaalit vastaavat uuden opetussuunnitelman tavoitteisiin ajankohtaisilla ja autenttisilla teksteillä ja tehtävillä, jotka tukevat opiskelijoiden vahvuuksia erilaisina ja eritasoisina oppijoina. Sarjan kolmitasoiselta tehtäväpolulta opiskelija voi valita itselleen sopivan tasoiset tehtävät sekä kerätä aineistoa omaan kieliprofiiliinsa. Miksi Quest?

Tutustu Quest-sa rjan oppimate riaaleihin : edita.fi/q uest

LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 040 520 010 edita.fi/lops

•

Questin oppikirjailijat ovat kokeneita opettajia, joille on tärkeää luoda monipuolista oppimateriaalia, joka tukee laajasti ja kattavasti niin opettajia kuin opiskelijoita.

•

V U O D E N K I E LT E N O P E T TA J A 2 0 2 1

Tinkimätön uudistaja Elina Ihalainen palkittiin Vuoden kieltenopettaja -tunnustuksella.

HAASTATTELU ANNA HALME KUVA ELINA IHALAINEN

UKOLin valinta Vuoden kieltenopettajaksi 2021 on englannin lehtori Elina Ihalainen Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Perusteluina on sitoutuneisuus, vuosikymmenten pyyteetön työ kieltenopetuksen puolesta, oman työn jatkuva kehittäminen ja pohjaton uudistumishalu. Ihalainen on moderni, aikaansa tiukasti seuraava opettaja, joka painottaa opetuksessaan kielitietoisuutta, kriittistä ajattelua ja ajattelutaitojen oppimista. Hän on myös antanut ison panoksen kieltenopettajien yhdistyksille.

Elina Ihalainen: Miten sinusta tuli kieltenopettaja? Pienen mutkan kautta mutta ei sattumalta. Matematiikka luontui minulta koulussa helposti, joten suuntasin opiskelemaan Teknilliseen korkeakouluun. Minua ohjasivat ympäristöni arvot, sillä pian totesin, etteivät opintoni minua oikeastaan kiinnostaneet, vaikka etenin ihan vauhdikkaasti. Tuli sellainen olo, että elän jonkun toisen elämää. Ensimmäisen opintovuoteni jälkeen olin Saksassa kemistiharjoittelijana, ja sieltä palattuani tuskailin päätökseni kanssa. Olin saanut yo-vuonna myös englantilaisen filologian opiskeluoikeuden, jonka olin onnekseni pitänyt voimassa. Päätin lisäksi hakea germaanisen filologian opiskeluoikeutta, jonka sain, ja kuin huomaamatta luiskahdinkin Helsingin yliopiston vanhan puolen käytäville ja latinan tunneille ja tunsin olevani kotonani. Kaikki oli yhtäkkiä mielenkiintoista! Aluksi kuvittelin myös jatkavani opintojani Teknillisessä korkeakoulussa, mutta ajatus unohtui nopeasti, koska yliopisto-opinnoissa oli niin paljon pakollisia luentoja ja harjoituksia, että olisi ollut mahdotonta irrottautua välillä toisaalle. Opettajan ammatti tuntui houkuttelevalta, koska se on pohjimmiltaan hyvin mielekästä työtä, vaikka en alun perin ollutkaan suunnitellut opettajan opintoja. Yksi palkintoperusteista on se, että olet aina pelottomasti ja kuitenkin kriittisesti seurannut ja toteuttanut uusia menetelmiä opetuksessasi. Miten esimerkiksi sähköisyys on mielestäsi muuttanut kieltenopetusta? Uuden oppiminen virkistää, ja siksi oli hauskaa päästä opettelemaan työkaluohjelmien käyttöä ja myöhemmin erilaisia sovelluksia. Internet oli mullistava uudistus. Ennen sitä

6/2021

minun piti koulun jälkeen matkustaa Helsingin päärautatieasemalle, jos halusin vaikka ostaa englanninkielisen sanomalehden ja etsiä oppilaille ajankohtaista materiaalia. Yhtäkkiä kaikki olikin kotikoneella, eikä kestänyt kauan, kun oppilaat saattoi laittaa itse etsimään jotain aiheeseen liittyvää materiaalia ja työstämään sitä. Työskentelytavat monipuolistuivat ihan huomaamatta! Opetuksessa saattoi käyttää videoita ja oppilaitten osaamisesta sai monipuolisemman kuvan, kun tehtävänä saattoi olla tuottaa äänite tai videonpätkä. Alkuaikoina tuli testailtua paljon sellaisiakin sovelluksia, jotka eivät tuo juuri mitään pedagogista lisäarvoa, ehkä vain vaihtelua oppitunteihin.

Elina Ihalainen yllättyi iloisesti tunnustuksesta, jonka hänen mielestään voisi jakaa ihan jokaiselle suomalaiselle kieltenopettajalle.

V U O D E N K I E LT E N O P E T TA J A 2 0 2 1

Se ei ole kuitenkaan muuttunut, että suurin osa ihmisistä oppii paremmin vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Viimeistään etäopetus teki selväksi, että nuorilla pitää olla mahdollisuus opiskella ryhmässä, jonka jäseniin kurssiin aikana tutustuu. Ihan pienimuotoisetkin esitykset luokkatilanteessa ovat arvokasta esiintymisharjoitusta, joka arjessa ei sitten olekaan enää niin pelottavaa. Minua on jo alkanut harmittaa se, että luokassa on enää hyvin vähän taulutilaa käytössä. Oli hauskaa lähettää ryhmiä taululle piirtämään esimerkiksi mindmäppejään. Siinähän tuli vähän luonnollista liikuntaakin ja esiintymisharjoittelua kesken tunnin. En usko, että sähköisyys on paljon vaikuttanut itse oppimistapahtumaan. Materiaalit ovat helposti käsillä, mutta sähköisyys tuskin edistää kiinnostuksen heräämistä ja asioiden muistiin jäämistä. Siihen tarvitaan vielä läsnä olevia ihmisiä ja keskittymiskykyä. Sähköisyys on hyvä renki mutta huono isäntä. Toinen peruste on se, että olet painottanut ajattelutaitoja ja opettanut kriittisyyttä myös opiskelijoillesi. Miten tätä voi toteuttaa kieltenopetuksessa? Esitän usein sellaisia kysymyksiä kuin miksiköhän kirjan tekijät ovat valinneet tietyn tekstin oppikirjaan, mitä teksti jättää mainitsematta, muuttuisiko tarina, jos päähenkilö olisikin tyttö eikä poika. En minä mitään filosofiaa opeta, vaan tarkoitan, että pitäisi oppia katsomaan asioita monesta eri näkökulmasta. Argumentointia voi harjoitella vaikka kuinka arkisissa yhteyksissä, ja perusteiden keskinäistä painoarvoa kannattaa myös pohtia. Jotkut oppivat tätä jo kotonaan mutta ovat liian arkoja tuomaan mielipiteitään esille, toiset taas eivät ole tottuneet siihen, että heidän mielipiteillään olisi merkitystä. Kyseenalaistaminen koetaan ehkä suorastaan epäkohteliaaksi, mutta mikään ei ole niin arvokasta kuin oppilaan esittämä kysymys. Minun huoneentauluni on ollut, että kielitaidolla ei ole mitään merkitystä, jos ei ole mitään sanottavaa. Saattaa kuulostaa kovin vaativalta, mutta uskon, että keskustelutaitoja voi kehittää rohkaisemalla. Kollegasi kehuu sinua siitä, että keksit mielenkiintoisia vierailijoita ja katsot koulumaailmasta ulospäin. Mistä kaikesta ammennat ideoita työhösi? Olen helposti innostuvaa sorttia. Luen jonkin itseäni innostavan jutun, kuuntelen jotain inspiroivaa ihmistä, tai ystäväni sattuu kertomaan, että hänen sukulaistyttönsä, joka on amerikkalainen antropologi ja tehnyt väitöskirjansa katolisten ja protestanttien suhteista Pohjois-Irlannissa, on käymässä Suomessa. Minä tietenkin heti kysyin, haluaisikohan hän tulla käymään oppitunnillani, ja hän olikin ihan innoissaan. Sellainen tarttuu oppilaisiin. Aihe kuin aihe tuntuu muuttuvan mielenkiintoiseksi, kun siitä puhuu ihminen, joka tietää siitä paljon ja osaa asettua yleisönsä asemaan. Olen myös joskus pyytänyt ylempien kurssien oppilaita tulemaan jollekin alemmalle lukion kurssille vaikka pitämään puheen. Ja koulusta jo lähteneet ja mahdollisesti ulkomailla opiskelleet ovat aina suostuneet vierailemaan oppitunneilla, kun olen pyytänyt. Esimerkiksi Tukholmassa englanninkie-

lisesssä koulutusohjelmassa opiskeleva entinen opiskelijamme vieraili korona-aikana etäyhteyden avulla. Hän oli valmistanut selkeän esityksen ja kertoi opinnoistaan Ruotsissa englanniksi, ja oppilaat tekivät paljon kysymyksiä.

Olet toiminut myös kieltenopettajien paikallisyhdistyksessä. Suositteletko sitä muille ja jos, niin miksi? Yhdistystoiminta on antoisaa, koska siinä tehdään töitä yhteiseksi hyväksi ja koska horisontti vähän laajenee. Kuinka erilaista opettajan työ onkaan eri kouluissa! Yhdistys tarjoaa tukea ja uusia ideoita, ja sitä kautta on myös helpompi lähestyä päättäjiä ja pyytää heiltä tapaamista. Uskon, että tavoitteellista yhdistystoimintaa tarvitaan vielä, mutta ihmisten vapaa-ajasta kilpailevat nykyään niin monenlaiset harrastukset ja kulttuuritapahtumat ainakin suurissa kaupungeissa, että väkeä on vaikea saada liikkeelle. Koulutustilaisuuksien suosio tuntuu edelleen olevan taattu, koska niistä haetaan opin lisäksi inspiraatiota.

”Kielitaidolla ei ole merkitystä, jos ei ole sanottavaa.” Millaisia terveisiä lähettäisit nuorille kieltenopettajille? Huh, tämäpä vaikea kysymys. Voisin sanoa, että kyseenalaistakaa nykyiset käytännöt ja luottakaa itseenne. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa opettaa, ja kaikki varmaan törmäävät uran alkuaikoina tiettyihin peruskysymyksiin, jotka pitää itse ratkaista. Haluanko minä tehdä tätä, kuinka paljon olen valmis uhraamaan tälle omaa aikaani pelkän innostuksen takia, palvelevatko itse tekemäni materiaalit sittenkään oppilaita niin paljon kuin omaa kunnianhimoani? Ehkä se kirjan harjoitus olisikin ollut ihan riittävä. Tässä joutuu tasapainottelemaan, koska innostuksen puuskassa on tietenkin myös hauska laatia omia tehtäviä ja siitä saa virtaa. Kavahdan aina pedagogeja, jotka tietävät, miten pitää opettaa. Tässä työssä ei valmista tule, ja minusta opettajan tulee koko ajan kyseenalaistaa sitä, miksi tekee asioita niin kuin tekee. Koulutuksen järjestäjille sanoisin, että uudistuksille pitää tarjota riittävästi resursseja ja että opettajille ei pidä esittää sellaisia vaatimuksia, joita on mahdotonta toteuttaa. Opettajat kantavat mukanaan jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, ja se kalvaa työhyvinvointia. Sanoisin nuorelle opettajalle myös, että olet valinnut mielekkään ammatin. Tässä työssä ei tarvitse suostutella ihmisiä ostamaan jotain, mitä he eivät oikeasti tarvitse. On tärkeää, että nuorten kanssa tekevät töitä vastuuntuntoiset ihmiset, jotka voivat tukea nuoria ottamaan vastuuta omasta elämästään ja siinä sivussa koko ihmiskunnan tulevaisuudesta.

Ammatilliset kielten oppimateriaalit lähi- ja etäopetukseen Korkea-asteelle

Uudistuu

Ammatilliselle toiselle asteelle

Opettaja , tilaa ilm ain koekäytt ö digikirjo en ihin: shop.edit a.fi/koeka ytto

TILAUKSET JA LISÄTIEDOT opettajapalvelu@edita.fi puh. 020 450 010 shop.edita.fi/oppiminen

Kieliyhdistysten tiedotuksia ENGLANTI Suomen englanninopettajat ry Engelsklärarna i Finland rf The Association of Teachers of English in Finland

Puheenjohtaja Päivi Koski Puh. 040 725 7971 paivi.koski57@gmail.com

Toimisto Toimistosihteeri Sirpa Taipale Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 045 317 9731 ma–to klo 10.00–15.00 english@suomenenglanninopettajat.fi www.suomenenglanninopettajat.fi

Tarjoamme jäsenillemme etuja: järjestämme kursseja kotimaassa ja ulkomailla, tuotamme materiaalia, julkaisemme omaa lehteä Yours Truly, myönnämme stipendejä täydennyskoulutukseen ja teemme suosituksia yo-kokeiden korjaamisen helpottamiseksi. Jäsenet mahdollistavat toiminnan, joten toivomme kaikkien Suomen englanninopettajien osallistuvan yhteisten etujen ylläpitämiseen. Yhdistyksen vuosikokous on vahvistanut jäsenmaksuksi 17 euroa vuodelle 2021. Sivuiltamme www.suomenenglanninopettajat.fi löydät tuoreet tiedotuksemme!

YOURS TRULY 2021

Jäsenlehti on ilmestynyt tammikuussa. Jos et ole saanut lehteä, ota yhteys toimistoon.

WE’RE ON FACEBOOK

We feature interesting articles on education and on being a teacher: www.facebook.com/suomenenglanninopettajat.

YO-WEBINAARI 22.1.2022

Pidämme seuraavan yo-webinaarin la 22.1. klo 10–14. Webinaarissa käsitellään n. 3 tuntia A-englannin ja n. 1 tunti C-englannin yo-kokeen korjaamista kirjoitelmien arviointiin keskittyen. Kouluttajana on Katja Mäntylä. Ilmoittaudu kotisivuillamme!

AMERICAN STUDIES 9.4.2022

Tulevan kevään American Studies -seminaari järjestetään Lahdessa 9.4. Kuulemme

innostavia puhujia, jotka ovat Suomessa Fulbright-vaihdossa. Tiedot tulevat kotisivuillemme.

BRITISH STUDIES 2022

Perinteinen British Studies -kurssimme järjestetään ensi kesänä Jyväskylässä 27.–29.7. Seuraa kotisivujamme.

KESÄN KOULUTUSMATKAT

Suunnittelemme ensi kesälle kiertomatkaa Irlantiin ja kurssimatkaa Maltalle. Seuraa kotisivuja ja tiedotteitamme.

IATEFL BELFAST 2022

The 55th International IATEFL Annual Conference will be held in Belfast, UK on 17th to 20th May 2022. Our members can ask for an Associate membership code to get a reduced price when signing in the Conference. Please Email: english@suomenenglanninopettajat.fi. The Association of Teachers of English in Finland is an Associate Member of IATEFL (International Association of Teachers of English as a Foreign Language). You can become a Full Individual Member of IATEFL and thus benefit from IATEFL’s services. See: http:// www.iatefl.org

OPPILASKILPAILU

Competition for students: Horror and fantasy. A story writing competition for all school levels. We invite students of our teacher members to take part in a story writing competition. The subject is free as long as the story is within the genres of horror or fantasy. The character limit is 7 000. The categories are primary school (alakoulu), middle school (yläkoulu) and secondary school (lukio ja ammatillinen toinen aste). Stories can be written at home. Teachers are asked to choose a maximum of three stories to send by email: english@suomenenglanninopettajat.fi. Closing dates:18th March, 2022 (primary and middle schools) and 30th April, 2022 (secondary schools). Prizes will be awarded to the best stories in each category.

MATERIAALIA MYYNNISSÄ

Materiaalit, tarjoukset ja tilauslomake: www.suomenenglanninopettajat.fi.

TEST AND TRAIN 2021

Paketissa on huolella mietittyjä tehtäväkokonaisuuksia, jotka kestävät aikaa. Voit

helposti poimia tehtäviä kohderyhmän taitotason mukaan ja hyödyntää niitä tukiopetuksessa tai kertausmateriaalina. Mukana mm. kielioppi- ja sanastotehtäviä sekä lähtötasotestit ratkaisuineen. Preliminääri ja kuuntelut Abitti-versiona, jossa otettu huomioon uudenlaiset tehtävät. Preliminär också på svenska. Ammattilaisilta ammattilaisille, jotta kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Hinta 150 e muistitikku.

VOCATIONAL BASICS

Tehtävä- ja ideapaketti ammatilliselle toiselle asteelle. Opettajakohtainen muokattava materiaali kattaa vieraan kielen opintojen pakolliset 3 ospia ja tarjoaa rungon valinnaisiin opintoihin. Soveltuu kaikille opintoaloille. 120 e.

BUBBLY

Bubbly tarjoaa runsaasti käytännön puhetilanteita kätevästi muistitikulla. Ne voi monistaa, heijastaa suoraan luokassa tai jakaa sähköisesti opiskelijoiden laitteisiin tarpeen mukaan. Materiaali on suunniteltu erityisesti yläkoululaisille, mutta se sopii myös lukion alkuun. Paketti sisältää hauskoja ja mutkattomia suullisia harjoituksia, joissa on kuvitetut ja muokattavat pohjat ratkaisuineen (directions, describing things, at a restaurant, making appointments, buying tickets, describing a person, meeting people, travel, explanations, reasons why, health issues, booking a hotel room, reading dates, reactions). Hinta 60 e.

JUHLAPYHÄT – KULTTUURITIETOUTTA JA HUPIA

Monipuolinen, oppijoita aktivoiva materiaali muistitikulla, alakoululle oma ja yläkoululle ja toiselle asteelle oma. Hinta 46 e alakoululle, 56 e yläkoululle ja toiselle asteelle.

POWER GRAMMAR

Animoidut ja aktivoivat kielioppidiat suullistavine harjoituksineen yläkoulun tarpeisiin – sopii myös lukioon perusasioiden kertaamiseen sekä ammatilliselle 2. asteelle. Materiaali muistitikulla. Hinta 75 e.

THE BEST OF TEST AND TRAIN VOL 2

Huolellisesti valikoidut 100 sivua 2000-luvun Test and Train -paketeista: parhaat luetunymmärtämiset ja kattavat kielioppitehtävät ratkaisuineen tyylikkäästi stilisoidussa paketissa. Helppo monistaa heti käyttöön

englannintunneille tai muokata haluamallesi sähköiselle alustalle (Socrative, Edmodo ym.). Hanki pedagogisesti mietityt harjoitustehtävät helpottamaan työtäsi. Muistitikku 55 e.

YO-PISTEITYSOHJEET

Onko ylioppilaskirjoitusten pisteitysohjeita hukassa? Ei hätää, sillä nyt saat yhdellä muistitikulla kaikki ohjeet vuosilta 1997– 2021, niin syksyt kuin keväät, kuuntelut ja kirjalliset. Hinta vain 15 e.

IT’S SO SIMPLE

Materiaalipaketti peruskoulusta lukioon siirtyville opiskelijoille, joilla on vaikeuksia englannin perusrakenteissa. Voidaan käyttää niveltämiskurssilla tai tukiopetusmateriaalina. Kerrataan perusasioita ja harjoitetaan sanastoalueita, joita tulee vastaan lukion ensimmäisen vuoden kursseilla. Lisäksi paketissa on ohjeita ja ehdotuksia kuunteluharjoituksiksi ja luetunymmärtämisharjoituksia. Monistepaketin hinta 50 e.

TEST AND TRAIN 2020

Mukana on innostavaa materiaalia, joka soveltuu monenlaisiin työtapoihin. Abeille on englannin kieliopin keskeisimmät kohdat tiiviinä ja kattavana ”tenttinä” ja preliminäärikoe Abitissa, också på svenska. Preliminäärissä mm. studiolaatuinen video, ja yo-kokeen viimeisimmät tehtäväversiot on otettu huomioon. Osa koepaketin tehtävistä nyt myös sähköisenä: mm. Kahoot (ilmainen) ja reactored.com (maksullinen). Rakenne- ja sanastomonivalintaa on tarjolla sekä helppoina että vaativina tehtävinä, ja mukana aina tarpeelliset lähtötasotestit sekä harjoitukset myös aikuisopiskeluun. Hinta 150 e muistitikku. Tiedot muista myynnissä olevista materiaaleista löydät Yours Trulysta tai kotisivuiltamme.

ESPANJA Suomen espanjanopettajat ry Spansklärarna i Finland rf Asociación de profesores de español de Finlandia

Puheenjohtaja Katriina Kurki Varapuheenjohtaja Linda Nurmi Sihteeri Iida Kallinen espanjanopettajat@gmail.com www.suomenespanjanopettajat.fi

Kiitos kuluneesta vuodesta ja osallistumisesta syksyn webinaariin ja koulutuspäivään. Yhdistyksen 40-vuotisjuhlat siirtyivät ensi kevääseen. Tarkemmat tiedot tulevien tapahtumien ajoista myöhemmin yhdistyksen www-sivuilla. Seuraa meitä myös Facebookissa, Profesores de Español de Finlandia, ja Instagramissa, espanjanopettajat. Muistathan ilmoittaa yhdistyksen sihteerille, jos yhteystietosi ovat muuttuneet. ¡Feliz Navidad y Próspero Año Nuevo!

FINSKA Finsklärarföreningen rf

Ordförande Marc Blumenthal Tel. 040 504 7910 marc.blumenthal@edu.grankulla.fi Sekreterare Sara Nyholm Tel. 050 430 1073 sara.nyholm@edu.vora.fi Kassör Carola Åkerlund Tel. 041 469 7963 carola.i.akerlund@gmail.com

Hej alla medlemmar! Under november månad hade finsklärarföreningen ett extraordinariemöte och ett

6/2021

par diskussionsträffar, allt på distans, ni har kunnat ta del av dessa via till exempel vår facebooksida, info har också skickats via e-post. Detta nummer av Tempus är det sista före jul, så styrelsen önskar alla medlemmar ett skönt jullov och så hoppas vi på att äntligen kunna ordna aktiviteter där vi kan träffas under nästa år. Kom ihåg att meddela sekreteraren om din e-postadress ändras!

ITALIA Suomen italianopettajien yhdistys ry Associazione degli insegnanti d’italiano in Finlandia Puheenjohtaja Silvia Pina pina_silvia@hotmail.com

Sihteeri Anni Lähteenmäki anni.lahteenm@gmail.com Rahastonhoitaja Cecilia Cimmino ceccim@utu.fi italianopettajat.fi

RESOCONTO CONVEGNO ANILS & ACCÈNTO

Domenico Pardo esitteli yhdistyksemme tässä kansainvälisessä tapahtumassa. Voit katsoa Domenicon esityksen kotisivuiltamme löytyvästä linkistä kohdasta 1:31:231:41:44. Uutislehtemme Accènton uusi numero julkaistaan joulukuussa.

PRESENTAZIONE SUL NATALE IN ITALIA

4.12. klo 10.15–11.45 kollegamme Simone Spaccatrosi pitää luennon italialaisesta joulunvietosta. Tapahtuma järjestetään etänä Zoomissa. Kutsu tapahtumaan on lähetetty jäsenillemme sähköpostitse. Järjestämme samana päivänä myös yhdistyksen pikkujoulut. Päivitämme lisätietoja tapahtumista

Kieliyhdistysten tiedotuksia Facebook-sivuillemme ja kotisivullemme. Benvenuti!

FRANCESCA TODDE POLIITTISEN VALOKUVAN FESTIVAALILLA

Näyttely Linnun katse on esillä 6.1.2022 saakka Valokuvataiteen museossa Helsingissä. Italialaista valokuvataidetta festivaalilla edustaa Francesca Todde, joka on Milanossa asuva valokuvataiteilija ja kustantaja. Tarkempia tietoja näyttelystä voi lukea täältä: https://www.pvf.fi/PVF-2021-Linnun-katse-1. Tanti auguri di serene festività!

RANSKA Suomen ranskanopettajain yhdistys ry Fransklärarföreningen i Finland rf Association des professeurs de français de Finlande Puheenjohtaja Eija Raitala Puh. 040 537 3829 presidente.apff@gmail.com

Sihteeri Veera Toivonen Puh. 050 462 9199, info@apff.fi

Rahastonhoitaja Aki Korpela aki.korpela@edu.hyvinkaa.fi apff.fi

RANSKALAISIA SUUNTAVIIVOJA

Yhdistyksen Youtube-kanavalla julkaistaan nyt jo neljäs kielimarkkinointi-/kieli-informatiivinen video ranskan kielen merkityksestä. Näytä pätkä tai koko video esim. oppilaille, kuntapäättäjille tai huoltajille. Kerro myös opoille mahdollisuudesta. Videot toimivat tunnilla myös keskustelun virittelijöinä esim. kielitietoisuuden tai kulttuuritietoisuuden osa-alueilla. Haastattelut tähän mennessä: Ateneumin taidemuseon johtaja Marja Sakari, opiskelija Anniina Lappalainen, viestintäpäällikkö ja entinen YLEn Ranskan kirjeenvaihtaja Raine Tiessalo.

Sarja täydentyy marraskuussa 2021 taidehistorioitsija, toimittaja, tietokirjailija Marja-Terttu Kivirinnan haastattelulla. Kanavan osoite: https://www.youtube.com/channel/ UCTc9q2fIbEspfB__9a-zDSA/videos

APFF-JÄSENTUOTTEET

Tilattavissa UUTUUS Yhdistykseltä on tullut monipuolinen ranskan kielen ääntämispaketti. Sähköinen paketti sisältää tärkeimmät ranskan ääntämisen erityispiirteet esimerkkien avulla: sanoin, foneettisin merkein ja äänitiedostoin. Ranskankielinen paketti on muokattavissa, ja sitä voi käyttää kaikenikäisten ja -tasoisten oppilaiden kanssa. Mukana muutamia ohjeita suomeksi muistiinpanoissa, mutta itse materiaalissa on käytetty vain ranskaa eli se sopii kaikille kieliryhmille. Hinta 40 euroa. Tilaukset: tiina.eraheimo@sukol.fi Föreningen erbjuder ett omfattande och mångsidigt materialpaket om franskt uttal. Det digitala paketet innehåller de viktigaste särdragen för franskt uttal med hjälp av exempel i form av ord, fonetiska tecken och ljudfiler. Det franskspråkiga paketet går att redigera och kan användas med elever i alla åldrar och på alla nivåer. I anteckningarna finns en del anvisningar på finska, men själva materialet är endast på franska, alltså kan det användas av alla språkgrupper. Pris 40 euro. Beställningar: tiina. eraheimo@sukol.fi. Saatavilla: Kielivalintaesitteet suomeksi och på svenska Yhdistys tuotti juhlavuoden 2020 aikana jäsenilleen pdf-muotoiset värilliset kielivalintaesitteet ala- ja yläkouluun (ja lukioon). Lataa omat kappaleesi tammikuun 2021 jäsenkirjeen linkistä tai ole yhteydessä info@apff.fi. Sähköinen kielioppipaketti Voit edelleen tilata tuhdin pdf-muotoisen kielioppipaketin, joka sisältää ranskan kielioppiharjoituksia kaiken tasoisille opiskelijoille. Kieliopissa on keskitytty erityisesti haastavaan kieliainekseen ja verbiharjoituksiin, paketin 300 sivun valikoimasta opettaja voi helposti ja nopeasti valita mieleisensä tehtävät ja sivut tulostettavaksi tai liitettäväksi oppilaiden sähköiselle alustalle. Kielioppi sisältää sekä täysin uutta materiaalia että kielioppitehtävien parhaimmistoa 2000-luvulta. Hinta on 50 euroa. Tilaa se SUKOLista: tiina.eraheimo@sukol.fi.

Ni kan ännu beställa det kompletta grammatikpaketet, som innehåller grammatikuppgifter för alla nivåer. Paketet är över 300 sidor där de finska delarna är översatta till svenska. Ni hittar garanterat det ni letar efter i grammaväg! Det finns nya uppgifter men också de bästa ur materialpaketen från 2000-talet. Priset är 50 euro. Beställ det från SUKOL: tiina.eraheimo@sukol.fi. Uutta prelikoetta ei ole tulossa Yhdistys on nyt tuottanut kaksi kertaa sähköiset prelikokeet A- ja B-ranskaan. Kuluneen syksyn jäsenkyselyn vastausten jälkeen hallitus päätti olla tuottamatta uusia prelikokeita. Edelliset kokeet ovat edelleen saatavilla. Föreningen har gjort två elektroniska preliminära studentprov. Under hösten 2021 beslutade regeringen att inte göra nya studentprov för tillfället (vi ordnade en gallup). Tidigare prov är fortfarande tillgängliga. Prelikokeet A- ja B-ranskaan Juhlavuodeksi 2020 ilmestyivät prelikokeet lukion A- ja B-ranskaan (01/2020). Yhden kokeen hinta on 100 euroa, ja kaksi saa hintaan 150 euroa. Koe toimitetaan sähköisenä tai USB-tikulla, molemmat sisältävät kokeen pdf-tiedostona sekä zip-tiedostona, josta se on helppo ladata Abittiin. Koe sisältää kuullunymmärtämisharjoituksia, videoklippejä, tekstejä, rakenne- ja kirjoitusharjoituksia, uusia tehtävätyyppejä unohtamatta. Myös edelliset prelipaketit ovat tilattavissa. Tilaukset voi tehdä suoraan SUKOLin toimistoon: tiina.eraheimo@sukol.fi. Vi gjorde alltså preliminära studentprov i både A- och B-franska (01/2020). Ett prov kostar 100 euro och för båda tillsammans fakturerar vi 150 euro. Proven levereras elektroniskt eller på en USB-minnespinne och finns både som pdf-fil och zip-fil, som enkelt laddas upp på Abitti. Provet innehåller hörövningar, videoklipp, texter, strukturövningar och skrivuppgifter, inklusive nya uppgiftstyper. Tidigare paket kan också beställas! Beställningen görs direkt till SUKOL genom att skriva till tiina.eraheimo@ sukol.fi. Kit pédagogique: vidéos Yhdistys myy jäsenilleen materiaalipakettia, joka keskittyy juhliin ja arjen tilanteisiin.

Se sisältää kuva- ja äänitallenteita, joihin on laadittu sanastotehtäviä ja ehdotuksia suullisen kielitaidon kehittämiseksi.Tehtävät innostavat erilaisten tekstien käsittelyyn ja tuottamiseen sekä lisäävät oppijoiden tietoa ranskankielisen maailman ilmiöistä. Videoihin on haastateltu ranskalaisia ja Afrikan ranskalaisia lapsia ja nuoria. Materiaalipaketti elävöittää opetusta, ja sen pohjalta voi rakentaa oppitunnin opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Paketin hinta on 69 euroa sähköisesti ladattavana versiona ja 85 euroa, jos haluat sen postitse muistitikulle ladattuna. Vårt materialpaket handlar om franska fester, helger och vardagssituationer. Det innehåller bilder och videor till vilka vi gjort olika slags vokabuläruppgifter samt förslag på muntliga övningar. Med de här övningarna får du hjälp med att tillämpa det som läroplanen uppmanar oss till. Paketet hjälper de studerande att få en större förståelse för den franskspråkiga världen. Videorna innehåller intervjuer med franskspråkiga och franska barn och ungdomar från Afrika. Priset är 69 euro om du laddar ned det (med en kod som du får) och 85 euro om du vill ha det på en USB-sticka med posten.

L’INSTITUT FRANÇAIS DE FINLANDE NOUS INFORME :

Infoletter Newsletter prof, destinée aux enseignants de français. Inscrivez-vous : http://www. france.fi/ranskan-kieli/une-infolettre-pourles-enseignants-de-francais-de-finlande/ Programme de mobilité lycéenne : Finn’Est de l’Académie de Reims Il y aura un programme de mobilité lycéenne, avec la possibilité de faire un séjour d’un an en France, l’année scolaire 2022–2023! Les documents sont prêts sur le site de l’IFF. (20 places)

RANSKANMAIKAT VIESTII / FRANSKLÄRARNA INFORMERAR

Kotisivumme www.apff.fi lisäksi saat ajankohtaista tietoa sosiaalisen median välityksellä: tule tykkäämään Association des Professeurs de Français de Finlande -sivustosta Facebookissa ja Instagramissa tai seuraa @ranskanmaikat-tiliä YouTubessa.

6/2021

RUOTSI Suomen ruotsinopettajat ry (SRO) Svensklärarna i Finland rf Puheenjohtaja Satu Pessi Puh. 040 531 4937 pessisatu@gmail.com

Toimisto Toimistonhoitaja Elina Piirainen Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki Puh. 09 875 2084 ma–to klo 10.00–15.00 svenska@suomenruotsinopettajat.fi www.suomenruotsinopettajat.fi www.facebook.com/ruotsinopettajat

SFV:S SVENSKLÄRARPRIS

Nimeämislomake on avoinna joulu/tammikuussa kotisivuillamme. Palkintoa voi hakea vain yksittäiselle henkilölle, ei esim. työryhmälle. Yksi huolellisesti laadittu hakemus menestyy usein paremmin kuin hakemustulva samalle henkilölle.

OPPIMISPELIT

ActionTrack-mobiilipelit palasivat jäsentemme käyttöön vielä syyslukukauden lopuksi. Pelit löytyvät yhdistyksen jäsenintrasta. Hyödynnä ja pelaa ilmaiseksi niin paljon kuin ehdit!

TULEVAA KOULUTUSTA

Koulutuspäivä lukionopettajille lauantaina 15.1.2022 Hanasaaressa. Koulutuksessa saadaan palautetta syksyn yo-kokeesta, kouluttajana Raili Hildén YTL:stä. Iltapäivällä keskustelua YTL:n ja OPH:n edustajien kanssa. Osallistujat voivat lähettää etukäteen kysymyksiä, joita koulutuksessa käsitellään. Kurssipäivän hinta 70 euroa. Osallistujat voivat hakea korvausta matka- ja majoituskuluihinsa LUKKI-hankkeesta halvimman kulkuneuvon/majoituksen mukaan. Koulutus järjestetään yhteistyössä Svenska nun kanssa. Tutustu ohjelmaan kotisivuillamme ja ilmoittaudu 20.12. mennessä!

OPPILASRYHMÄSTIPENDIT KEVÄÄLLÄ 2022

Avaamme tammikuussa haun oppilasryhmästipendeille, jotka voi käyttää kevätlu-

kukauden aikana opintomatkoihin ruotsinkielisille alueille Suomessa tai Ruotsiin, leirikouluihin ym. Lisätietoa kotisivuillamme ja uutiskirjeissämme.

KEVÄÄN 2022 KILPAILUT

• Kirjoituskilpailu abiturienteille tammikuussa 2022. Tehtäväkirjeet postitetaan joulukuussa lukioihin. • Kirjoituskilpailu peruskoulun 6.- ja 9.-luokkalaisille ja kielikylpyoppilaille helmi-maaliskuussa. • Kirjoituskilpailu lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille (pitkä ja keskipitkä oppimäärä) helmikuussa. Lisätietoa kilpailuista myöhemmin uutiskirjeissämme.

KESÄN 2022 KURSSIT

• Opinto- ja kulttuurimatka Ahvenanmaalle 6.–10.6. • Sommarkurs på Hanaholmen 3–4.8.

PROV- OCH ÖVNINGSPAKET FÖR GYMNASIET 2021

Materiaalipaketti sisältää Abitti-prelit molempiin oppimääriin. Uutuutena mukana on runsas materiaali käytettäväksi peruskoulun ja lukion niveltävään vaiheeseen. Materiaali sisältää tiiviin teoriaosuuden ja harjoituksia keskeisimmistä rakenteista. Lisäksi mukana on harjoituksia suulliselle kurssille sekä luetunymmärtämistehtäviä pakollisten kurssien aiheista. Hinta 150 e. Tuote toimitetaan linkkinä tilaajan sähköpostiin. Tilaukset kotisivuillamme olevalla lomakkeella.

POSTITUSLISTAT / TUNNUKSET INTRAAN

Ruotsinopettajien postituslista on nopein viestintäkanavamme jäsenillemme Facebookin ohella. Tunnukset jäsenintraamme lähetetään mm. kilpailujen yhteydessä uutiskirjeissämme. Uudet jäsenet lisätään listalle ilman eri pyyntöä, mutta varmistat mukanaolosi lähettämällä viestin henkilöja kouluastetiedoin osoitteeseen svenska@suomenruotsinopettajat.fi. Huom. Yopisteitysohjeet lähetetään erillisellä, lukionopettajille suunnatulla postituslistalla. Muista ilmoittaa SRO:n toimistoon, jos sähköpostisi muuttuu, vaikka olisitkin tehnyt muutoksen jäsenrekisteriin. Seuraa myös kotisivujamme, Facebook-sivuamme ja Instagram-tiliämme.

Kieliyhdistysten tiedotuksia GYLLENE KLUBBEN

Seniorikerhomme on tarkoitettu kaikille eläkkeellä oleville ruotsinopettajille. Kerhon jäsenmaksu on 20 euroa. Kerhon jäsenkirjeet ja muuta lisätietoa kotisivuillamme.

NORDSPRÅK

Nordspråk tarjoaa seminaareja, koulutuksia ja ohjelmaa pohjoismaisten kielten opettajille. SRO:n jäsenenä voit osallistua niihin ja verkostoitua samalla muiden pohjoismaisia kieliä opettavien henkilöiden kanssa. Tutustu tarjontaan: www.nordsprak.com.

SVENSKA NU

Ruotsin kielen ja ruotsinkielisen kulttuurin verkosto Suomessa Svenska nu tarjoaa koulullesi ilmaista ruotsinkielistä ohjelmaa: nuorisokulttuuria ja työpajoja. Tutustu verkoston toimintaan, ohjelmatarjontaan ja oppimateriaaleihin kotisivulla, Facebookissa ja Instagramissa: www.svenskanu.fi, www.facebook.com/SvenskaNu, www.instagram.com/svenskanu/. Vi önskar alla en fridfull juletid!

SAKSA Suomen Saksanopettajat ry Tysklärarna i Finland rf Finnischer Deutschlehrerverband

Puheenjohtaja Kirsi Aaltonen-Kiianmies Kukkaniitynkatu 1, 33710 Tampere Puh. 050 591 1614 kirsi.aaltonen-kiianmies@tuni.fi Toimisto Sihteeri Nicole Myyryläinen c/o Saksalainen kirjasto, Pohjoinen Makasiinikatu 7, 00130 Helsinki info@suomensaksanopettajat.fi www.suomensaksanopettajat.fi

DEUTSCH-FRANZÖSISCHER VORLESEWETTBEWERB 2021/22

macht mit beim Deutsch-Französischen Vorlesewettbewerb des Goethe-Institut! Anmeldung bis 11.1.2022. Alle weiteren Informationen findet ihr auf der Webseite des Goethe-Institut Finnland.

ISÄNTÄPERHEITÄ SAKSALAISOPPILAILLE

SSYL etsii syyskaudeksi 2022 isäntäperheitä saksalaisille vaihto-oppilaille (1kk tai 4kk). Suomi-Saksa Yhdistysten Liitto ry hakee vuosittain kymmenille Suomesta kiinnostuneille vaihto-oppilaille isäntäperheitä Suomesta. Nuoret ovat iältään 14–18-vuotiaita. Suomessa he käyvät paikallista koulua ja asuvat isäntäperheessä osallistuen sen arkeen ja vapaa-aikaan. Vaihto-oppilas on iloineen ja suruineen kuin perheenjäsen. Saksan kielen taito ei ole edellytys, mutta avoimuus ja kiinnostus muita kulttuureja kohtaan sekä perheen tasapainoinen arki ovat toiminnan lähtökohtia. Perheiden välitys tapahtuu viimeistään kevään 2022 aikana. Vaihtojen pituudet: • 4 viikon vaihto elokuun puolivälistä syyskuulle • 4 kuukauden lukukausivaihto syksyllä. Lisätietoja ja hakemus isäntäperheeksi: https://www.ssyl.fi/isantaperheeksi/, info@ ssyl.fi, p. 044 700 5511 Das Büro des Deutschlehrerverbands ist vom 23.12.2021 bis zum 9.1.2022 geschlossen. Wir wünschen allen frohe Feiertage und einen guten Rutsch!

VENÄJÄ Suomen venäjänopettajat ry Rysklärarna i Finland rf Associacija prepodavatelej russkogo jazyka v Finljandii Puheenjohtaja Taina Lento Puh. 040 737 7509 taina.lento@eduvantaa.fi

Sihteeri Suzanna Huhtala sihteeri.venajanopettajat@gmail.com Rahastonhoitaja Anna-Mari Brask

www.suomenvenajanopettajat.fi SUKOLin talvikoulutuspäivässä 5.2. venäjän pajassa luennoi Johanna Porkkala aiheesta Venäläinen sarjakuva.

SUKOL kouluttaa

Teemakoulutusta perusopetuksen päättöarvioinnista etänä 20.1.2022 Oppimisen ja osaamisen arviointi – kehittyvä kielitaito 25.1.2022 Oppimisen ja osaamisen arviointi – kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen sekä kielenopiskelutaidot 4.–5.2.2022 Talvipäivät Tampereella Ilmoittautumiset koulutuksiin: www. sukol.fi/koulutus Muista myös Educa 28.–29.1.2022, educa.messukeskus.com Lisätietoja: www.sukol.fi/ koulutus pia.koskinen@ sukol.fi

Eure Schüler*innen haben Freude am Vorlesen und möchten ihre Fremdsprachenkenntnisse unter Beweis stellen? Dann

Tervetuloa SUKOLin suosittuun työnhakukoulutukseen! Koulutus on suunnattu työtä hakeville opettajille sekä opiskelijoille ja uusille kieltenopettajille, jotka valmistautuvat hakemaan ensimmäistä työpaikkaansa. Kouluttajina toimivat kokeneet rehtorit, jotka rekrytoivat vuosittain useita kieltenopettajia. Koulutukseen sisältyy harjoituksia ja ennakkotehtävä, josta osallistujat saavat palautteen.

Työnhakukoulutus pidetään pe 14.1.2022 klo 10.00–15.30 osoitteessa Ratamestarinkatu 11, Itä-Pasila, Helsinki. Koulutus pidetään lähikoulutuksena, jos koronarajoitukset eivät ole ajankohtana voimassa. Muussa tapauksessa koulutus toteutetaan etänä. Koulutus on maksuton SUKOLin jäsenille. Paikkoja on rajallinen määrä. Ilmoittautumiset viimeistään 15.12. osoitteeseen petri.graeffe@sukol.fi.