S U K O L I N K O U L U T U S TA
Multimodaalisuuden
muistilista
Mitä kieltenopettajan kannattaa ottaa huomioon videoita ja kuvia valitessaan? TEKSTI ANNA VON ZANSEN KUVA MIKKO NIEMI
S
UKOLin syyspäivillä pohdimme teemapajassani osallistujien kanssa multimodaalisten materiaalien kuten videoiden ja kuvien käyttöä kieltenopetuksessa etenkin puheen ymmärtämisen näkökulmasta. Osallistujat vastasivat lyhyeen kyselyyn, jonka tuloksista kerron tässä. Esittelen myös multimodaalisuuden muistilistan: Mitä kieltenopettajan on otettava huomioon videoita ja kuvia valitessaan? IN F O
PUHEEN VAI KUULLUN YMMÄRTÄMINEN?
Artikkelissa käytän termiä puheen ymmärtäminen, koska multimodaalisten materiaalien tulkitseminen edellyttää kuuntelun lisäksi katselua. Termi on käytännöllinen, sillä se kattaa tallenteiden kuuntelun ja katselun lisäksi reaaliaikaisesti kuultavan puheen ymmärtämisen. Ylioppilastutkinnon kielikokeissa erotetaan edelleen kuullun- ja luetunymmärtämistehtävät, vaikka nykyään opetussuunnitelmissa vieraan kielen vastaanottamistaitoja kutsutaan taidoksi tulkita tekstejä. Lähtökohtia puheen ymmärtämisen opettamiseen • Hyödynnä monipuolisesti erilaisia äänitteitä • Tarjoa opiskelijoille vaihtoehtoja, joista valita • Tarjoa kullekin opiskelijalle sopivan vaativia tehtäviä • (Online)vierailuista spontaania puhetta • Käsikirjoita laatimasi äänitteet ideatasolla: puhut vapaammin • Tuo esiin kieliä rinnakkain (monikielinen kompetenssi) • Totuta erilaisiin puhujiin natiivimallin lisäksi • Hyödynnä tarinallisuutta – sido äänitteet aina kontekstiin • Rakenna positiivinen ilmapiiri, salli virheet: asenne ratkaisee • Suosi ongelmanratkaisu- ja yhteistyötehtäviä • Opeta kuuntelu- ja katselustrategioita • Tue itsenäistä kuuntelua
22
6/2021
Kyselystä ratkaisuihin Teemapajan aluksi osallistujat vastasivat kyselyyn, jonka mukaan valtaosa koki saaneensa liian vähän koulutusta kuvien ja videoiden opetuskäyttöön. Opettajien täydennyskoulutustarpeissa korostuvat etenkin konkreettiset vinkit ja menetelmät: miten opettaa ja harjoituttaa puheen ymmärtämistä käytännössä? Opettajat toivovat lisää tietoa kuuntelustrategioista, jotta osaisivat opettaa niitä opiskelijoilleen. Yhdeksi menetelmäksi suosittelen henkilökohtaista kuuntelu- ja katselupäiväkirjaa, johon opiskelijat voivat koota oppimiansa sanoja, fraaseja ja tekniikoita, miksei myös saamaansa palautetta ja vinkkejä. Huonojen kokemusten takia kuunteluun saattaa liittyä pelkoja tai ahdistusta, joten päiväkirjaan kannattaa listata omia tuntemuksia, etenkin onnistumisia. Kuuntelupäiväkirjan voisi yhdistää Kielisalkkutai Kieliprofiili-työskentelyyn. Suurimmat haasteet liittyivät vastaajien mielestä sopivien äänitteiden löytämiseen ja ajan puutteeseen. Lisäksi opetusryhmissä on hyvin eritasoisia opiskelijoita, joten sopivan haastavien kuuntelu- ja katselutehtävien tarjoaminen oikeaan aikaan kullekin opiskelijalle on vaikeaa. Esimerkiksi eriväristen QR-koodipolkujen avulla saa isonkin ryhmän hajautettua sopivan tasoisten kuuntelutehtävien äärelle. Opiskelijoita kannattaa myös motivoida yhdistämään vieraan kielen kuuntelu monin tavoin osaksi omaa arkea. Edistyneemmät kuuntelijat viihtyvät kiinnostavien podcastien tai musiikin parissa, alkeistason kuuntelijat puolestaan hyötyvät Ylen Kielikoulun kaltaisista sovelluksista. Opettajien täydennyskoulutuksen lisäksi multimodaalisten materiaalien käyttö edellyttää tarvittavia työvälineitä ja tietoliikenneyhteyksiä koulutuksen järjestäjiltä.
Mitä materiaaleja käytetään?
Kyselyn mukaan opettajat käyttävät opetuksessaan pääosin kustantajien laatimia äänitteitä, vanhoja ylioppilaskuunteluja ja nettilähteistä kuten Youtubesta peräisin olevia äänitteitä. Oppimateriaalien äänitteisiin toivottiin enemmän autenttisuutta, musiikkia ja valinnanvaraa. Vastaajat eivät kokeneet tekijänoikeuksia esteeksi kuvien ja videoiden opetuskäytölle. Tämä saattaa johtua siitä, etteivät kaikki tunne nettivideoiden, elokuvien, mainosten ja
