Palopäällystö-lehti 2/2023

Puhelin: 08-629151

PUHEENJOHTAJAN TERVEHDYS

Uutta hallitusta pukkaa?

Tätä kirjoittaessa, helatorstaina äitienpäivän jälkeisellä viikolla, kesä kävi jo kurkistamassa. Edellisen lehden ilmestymisen jälkeen maahamme on äänestetty uusi eduskunta. Uutta hallitusta ja sen hallitusohjelmaa on sorvattu parisen viikkoa, mutta valkoinen savu ei ole vielä noussut Säätytalon piipusta. Neuvottelujen organisointi on julkista tietoa, kuten asiaan kuuluu, ja löytyy valtioneuvoston sivuilta valtioneuvosto. fi. Tulevaisuutta ratkotaan 13 pöydässä ja 18 jaostossa. Pöydät on jaettu käsiteltävien asiakokonaisuuksien perusteella. Kahden viikon aikana pöydissä on kuultu noin tuhatta asiantuntijaa, joitakin useampaan kertaan. Myös nimilista löytyy verkosta. Lisäksi on lukematon määrä kirjallisia kuulemisia.

Mekanismi saa minulta kiitosta. Pyritään laaja-alaiseen, yhteiskunnan kaikki toimijat huomioivaan valmisteluun. Perusteellinen kuuleminen ja hyvä harkinta onkin tärkeää, koska neuvottelijat ovat vaikeiden päätösten edessä. Leikataanko menoja, sopeutetaanko taloutta? Vaalituloksen perusteella kyllä. Jos

leikataan, niin mistä? Veikkaukseni on, että yleisin viesti neuvottelupöydissä kuultavan asiantuntijan suusta on ymmärrys talouden menokurin tärkeydestä. Heti perään lyödäänkin sitten pöytään painavat faktat siitä, että sopeutuksen ei tule koskea tätä *** toimialaa (***täydennä kuultavan organisaatiolla), vaan sen sijaan resursseja juuri tähän *** tulisi lisätä. Taaskaan en kadehdi poliitikkojen työtä!

Pelastustoimen asiat jaettiin ”toimiva ja kestävä hyvinvointiyhteiskunta” -reformipöytään. Sitähän pelastustoimi on, tärkeä osa toimivaa ja kestävää hyvinvointiyhteiskuntaa. Toki myös sisäistä turvallisuutta, ympäristöä, rakennettua ympäristöä ja niin edelleen. Toimialamme linkittyy moneen. Samaa voi sanoa muistakin. Tärkeintä on, että asukkaiden ja ympäristön turvallisuuden parantamiseksi tärkeät tulevat kirjatuiksi.

Myös pelastuslaitosten ja Palopäällystöliiton edustajia on kuultu. Hyvänä pohjana

yhteiselle viestille oli Suomen Palopäällystöliiton, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön, Suomen Sopimuspalokuntien Liiton ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston yhdessä laatimat hallitusohjelmatavoitteet.

Työ alkoi jo vuosi sitten, ja saatiin painettuna julkaisuna maaliin sopivasti syksyllä Palopäällystöliiton ja SPEKin vuorovuosin järjestämän vaikuttajatapaamisen aattona. Oman miesmuistini mukaan ensimmäistä kertaa pelastusalan järjestöjen ja pelastuslaitosten tavoitteita kirjattiin näin laajasti ja systemaattisesti, hyvissä ajoin ennen vaaleja. Kiitos työhön osallistuneille!

Lisätietoja löytyy mm. Palopäällystöliiton ja SPEKin sivuilta, hae ”hallitusohjelma”.

Yhteisissä tavoitteissa on kolme teemaa:

1) pelastusalan lähipalvelut on varmistettava,

2) väestönsuojelun ja varautumisen kehittäminen sekä

3) asumisen turvallisuuden parantaminen. Näillä on sitten alakohtia. Jos neuvottelujen lopputuloksen vahvistava savumerkki tulee juhannukseen mennessä, kuten hallitusneuvottelija Petteri Orpo (kok.) on uumoillut, niin juhannussaunan ja -taikojen välissä voimme vertailla yhteisiä tavoitteita ja uunituoretta hallitusohjelmaa: mikä meni maaliin? Vielä tärkeämpi arvioinnin paikka on neljän vuoden kuluttua: mikä oikeasti muuttui?

Lehteä lukiessanne kesä on jo pitkällä. Lomat lurkkivat nurkan takana, ja pääsemme lataamaan akkuja kesälaitumille ja aavoille selille, mökille tai hiljentyneeseen kesäkaupunkiin. Hyvää ja rentouttavaa kesää!

V-P Ihamäki Liittohallituksen puheenjohtaja Pelastusjohtaja, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

PALOPÄÄLLYSTÖ

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITON JÄSENTIEDOTE 2/2023

PÄÄTOIMITTAJA

Hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki

TOIMITUSKUNTA

Toiminnanjohtaja Ari Keijonen

Koulutusjohtaja Tomi Timonen

Viestinnän asiantuntija Terhi Kallio

Kehittämispäällikkö Antti Kinnunen

Koulutuspäällikkö Mikko Poutala

Koulutuspäällikkö Pasi Uurasmaa

Turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski

Erityisasiantuntija Saku Sutelainen

Hankepäällikkö Joel Kauppinen

Koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi

Talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero

KANSIKUVA

Kuvassa: Minna Karjalainen ja Olli Markkanen

Kuvaaja: Joel Kauppinen

TAITTO

Zerren Design Oy

PAINO

Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2023, ISSN 1795-3812

ILMOITUKSET

Palojulkaisut Oy

puhelin 045 114 4178 ilmoitukset@sppl.fi

SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO

Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki

puhelin 0440 345 112

toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi

sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi www.sppl.fi

3. Pääkirjoitus

5. Toiminnanjohtajan katsaus

6. Tunnelmia Tolokun Palopäällystöpäiviltä

10. Pelastustoimi sodassa: varautumisen seminaarissa ennätysyleisö

12. Palopäällystöpäivien tuote-esittelijät

6.

18. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaoston kuulumisia

19. Pelastustoiminta-jaoston kuulumisia

20. Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston kuulumisia

21. Hallinto ja tukipalvelut -jaoston kuulumisia

22. Riskienhallinta-jaoston kuulumisia

23. Yritysturvallisuus-jaoston kuulumisia

24. Työssä jaksamisen tutkimus

26. Pelastusalan monimuotoisuus on murroksessa – DEI-konferenssi avasi suomalaisten osallistujien ajatuksia

29. Suomalaiset ovat tyytyväisiä pelastustoimintaan – mutta osaavatko he itse toimia vaaratilanteissa?

30. ArcResc-tapaamiset – pelastustoimintaa, verkostoitumista ja paikallisia erikoisuuksia

33. Message for Arc Rescue

34. Psykofyysinen toimintakyky pelastusalalla

35. Hallitusohjelma valmistelussa

36. Eläköön elävä oikeus!

38. Sopimuspalokuntaviikkoa vietetään elokuussa – yhteisen teemaviikon avulla uusia jäseniä palokuntiin

39. RescTRUST-hankkeessa tutkitaan pelastusalan psykologista suorituskykyä

40. Uudet edustukset eri toimielimissä

40. Luottamushenkilöstössä on tänä syksynä useita avoimia paikkoja

41. Liittohallituksen kokoukset

41. Uudet jäsenet

42. Mentaalityön hankkeista jatkuvaan toimintaan

43. Terhi Kallio aloittanut liiton viestinnän asiantuntijana

44. Kultaseppämestari, diplomigemmologi Mika Tarkkanen

45. Tutkintosormus on arvostuksen ja yhteisöllisyyden tunnus

46. Rope Rescue -koulutuskiertue

47. Merta edemmäs kalaan? – V Sopimuspalopäällikköseminaari Saksassa

50. Liiton koulutuskalenteri – syksyn tapahtumat

52. Tervehdimme palopäällystöä

Kiitos Oulu – ja ensi vuonna Jyväskylässä!

Toisena päivänä loimme katsauksen pelastusalan kansainvälistymiseen, tarkastelimme rakennuspalojen sammuttamista tekniikan, taktiikan, työturvallisuuden ja kokonaisvahinkojen kannalta. Päivän polttavina aiheina käsittelimme muun muassa alan tutkintokoulutuksen lisäämistarpeita sekä Palosuojelurahaston ajankohtaisuuksia.

Palopäällystöpäivillä myös palkittiin, ja on ollut kiva havaita, että tilaisuutta arvostetaan myös muiden tahojen palkitsemisten alustana. Palosuojelun edistämissäätiö antoi ensimmäisen Vuoden palokuntanuoriso-osasto -tunnustuksensa juuri PPP:llä, samoin jaettiin Pelastustiedon Pelastusalan viestintäteko -huomionosoitus.

mushenkilön toimikausi on kerralla kolme vuotta, ja sama henkilö voidaan valita samaan tehtävään enintään kaksi kertaa. Tällä rotaatioperiaatteella liitto haluaa varmistaa sen, että luottamushenkilötehtävä ei ole ”ikuisuustehtävä”, vaan tarjoaa toiminta- ja uudistamismahdollisuuksia.

Tämän lehden sisäsivuilla kerromme ensi syksyn erovuoroiset jäsenet – ensimmäisen ja toisen kerran erovuoroiset. Mikäli olet kiinnostunut luottamushenkilötehtävästä jaostossasi, rohkeasti ilmianna kiinnostuksesi tai houkuttele sopivaa henkilöä asettumaan ehdolle.

Alamme ykköstapahtuma Palopäällystöpäivät on nyt onnellisesti ja onnistuneesti takanapäin. Tolokun Palopäällystöpäivät lunasti nimensä mukaisesti lupauksensa ja palautteiden perusteella vielä enemmänkin.

Ensimmäisen päivän varautumisen seminaarin Pelastustoimi sodassa -teema oli johdonmukainen jatkumo viime vuoden teemalle Iskunkestävä Suomi varautuu. Saimme näkökulmia sodan tuhovaikutuksista ja yhteiskunnan varautumisesta, kuulimme median roolista poikkeusoloissa sekä keskustelimme väestön suojaamisesta ja väestönsuojatilanteesta. Tämän kokonaisuuden sisällön tuottamisesta iso kiitos liiton Varautumisen ja väestönsuojelun jaoston johtokunnalle – annoitte jälleen kerran osaamisenne yhteisen hyvän eteen!

Itse Palopäällystöpäivien ensimmäisenä päivänä tarkastelimme hyvinvointialueiden käynnistymistä ja resurssien turvaamista juuri sopivasti eduskuntavaalien alla, keskustelimme ensihoidon ja ensivasteen tulevaisuudesta sekä pohdimme työyhteisön selviämistä kriiseistä.

Hieno ja puhutteleva kokonaisuus siis, ja tämä yhdessä 350 osallistujan ja 40 näytteilleasettajayhteistyökumppanin kanssa. Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitokselle mitä parhain kiitos sitoutumisesta ja tuesta enemmän kuin tolokun lopputuloksen aikaansaamisesta, samoin kiitos yhteistyöstä Oulun kaupungille ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Ja ilman osallistujia ei olisi Palopäällystöpäiviäkään, joten lämmin kiitos myös kaikille osallistujille.

Ensi vuonna tapaammekin sitten Jyväskylässä Paviljongissa, ja toteutustapa on tällä kertaa hieman uudenlainen: osallistujat ja näytteilleasettajat ovat entistäkin tiiviimmin yhdessä samassa isossa tilassa, ja panostuksemme on oppimisen ja vuorovaikutuksen kokonaisuudessa. Ensi vuoden kalenterin tärkeä varaus 9.–11.4.2024 kannattaa tehdä jo nyt.

Saimme taannoin jäsenaloitteen, jossa liittoon toivottiin perustettavan erillisen asiantuntijatoimikunnan pelastustoimen varautumiseksi ilmastonmuutokseen. Olemme hieman laajentaneet katsantokantaa siten, että sama toimikunta tarkastelisi YK:n kestävän kehityksen periaatteita suhteessa pelastustoimeen. Liitolla on par´aikaa Palosuojelurahastossa hankehakemus pelastustoimen ilmasto- ja ympäristöohjelman uudistamiseksi. Mikäli hankehakemus hyväksytään, olisi luontevaa, että toimikunnan perustaminen ajoitettaisiin hankkeen kylkeen, mutta riippumatta hankkeesta, perustamme sen mitä suurimmalla todennäköisyydellä. Tämä totesimme myös huhtikuussa sisäministerin kutsuman ilmastonmuutoksen pyöreän pöydän äärellä.

Vaikka kesä alkaa olla nyt vihreimmillään, katseemme ja valmistelumme ovat jo syksyssä niin varsinaisen toiminnan kuin liiton johtamisenkin osalta. Syksyn kuluessa jaostomme järjestävät sääntöjen mukaiset jaostokokoukset. Näissä kokouksissa päätetään paitsi tulevan vuoden toiminnasta myös valitaan uusia luottamushenkilöitä. Luotta-

Toivottavasti itse kunkin loma-aika vähintäänkin jo häämöttää. Kesä ja loma ovat mitä oivallisinta aikaa sopivasti irtaantua työmoodista ja ladata akkuja. Kiitos kuluneesta kevätkaudesta ja aurinkoisia ja leppoisia kesäpäiviä!

Ari Keijonen toiminnanjohtaja

Tunnelmia Tolokun Palopäällystöpäiviltä

Tolokun Palopäällystöpäivät kokosi yli 300 pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijaa Ouluun maaliskuussa. Päivien ajankohtaisimpia puheenaiheita olivat esimerkiksi pelastuslaitosten rooli osana hyvinvointialueita sekä ensihoidon ja ensivasteen järjestäminen tulevaisuudessa. Näistä teemoista käytäneenkin keskustelua myös kevään-kesän hallitusneuvotteluissa.

Varautumisen seminaarin keskiössä väestönsuojelu ja median toiminta poikkeusoloissa

Tolokun Palopäällystöpäivät käynnisti perinteinen Varautumisen seminaari, jossa keskusteltiin muun muassa median roolista sodan aikana, yhteiskunnan varautumisesta poikkeusoloihin sekä väestönsuojelun tilanteesta Suomessa.

Media sodassa -paneelikeskustelu kokosi median ja viranomaiskentän edustajat vaihtamaan ajatuksia tiedonvälityksen vaatimasta yhteistyöstä ja toimintamalleista, joiden avulla tieto kulkee kansalaisille myös poikkeuso-

loissa. Keskustelun pääteesiksi nousikin nimenomaan saumaton yhteistyö, jonka pohja rakennetaan arjessa: kun viranomaispuolella viestintä on otettu osaksi johtamista, mediayhteistyökin toimii hyvin. Poikkeustilanteisiin varautumisessa puolestaan on tärkeintä jakaa vastuut etukäteen ja välttää viestinnän liiallista keskittämistä.

Lisäksi Varautumisen seminaarissa tarkasteltiin suojautumista yhteiskunnallisena ilmiönä sekä tehtiin tilannekatsaus suomalaiseen väestönsuojeluun. Keskusteluun näkökulmiaan toivat niin pelastustoimen, kuntien, yritysmaailman, puolustusvoimien kuin kolmannenkin sektorin edustajat. Pääosin suomalaisen yhteiskunnan varautumisen poikkeuso-

loihin todettiin olevan kestävillä kantimilla. Esimerkiksi väestönsuojien määrä on hyvällä tasolla: Suomessa on 4,8 miljoonaa väestönsuojapaikkaa 50 500 väestönsuojassa. Varautumiseen ja suojautumiseen liittyviä kehityskohteita puolestaan tunnistettiin osaamisen ja valmiuden osa-alueilta.

Palopäällystöpäivien

kärkiteemat käsi kädessä vaalikevään kanssa

Itse Palopäällystöpäivien ajankohtaisimmat keskustelut käytiin hyvinvointialueiden, ensihoidon ja ensivasteen tulevaisuudennäkymien sekä kriiseistä selviytymisen parissa. Näistä kaksi ensimmäistä olivat tulikuumia puheenaiheita juuri huhtikuisten eduskuntavaalien alla. Kriiseistä selviämisen taitoja pelastuslaitoksilta on viime vuosina kysynyt erityisesti koronapandemian aiheuttama poikkeustilanne.

Hyvinvointialueiden alkutaipaleesta sekä pelastuslaitosten roolista hyvinvointialueilla keskusteltiin Palopäällystöpäivillä paneelissa, joka kokosi yhteen sekä hyvinvointialueen ja

Ensihoidon ja ensivasteen tulevaisuutta käsitelleessä paneelissa oltiin yhtä mieltä siitä, että keinoista riippumatta tärkeintä on, että apu tavoittaa hädässä olevan jatkossakin.

Tauoilla alustusten teemoja ehti pohtia myös oman pelastuslaitoksen kollegojen kanssa – ja oman laitoksen arjen näkökulmasta. Kuvassa Kymenlaakson pelastuslaitokselta Petja Marin (vas.), Tiia Renlund, Merisade Kuusela ja Anssi Koski.

pelastuslaitoksen että poliittisen päätöksenteonkin edustajia. Fakta on, että rahaa ja ihmisiä palveluiden järjestämiseen on aiempaa vähemmän. Siksipä toimivien palveluiden kannalta välttämätöntä tuntuu olevan synergiaetujen, uuden teknologian sekä uusien toimintatapojen löytäminen ja hyödyntäminen. Lisäksi keskusteluun osallistuneiden kolmen suurimman puolueen edustajien keskuudessa vallitsi yhteisymmärrys pelastustoimen palveluihin liittyen: pelastustoimesta tulevissa hallitusneuvotteluissa ei tarvitse kiistellä.

Ensihoidon ja ensivasteen järjestäminen on murroksessa suomalaisen yhteiskunnan muuttuessa. Harvaan asutut alueet lisääntyvät ja ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa, mikä asettaa haasteita ensihoidon ja ensivasteen toteuttamiseen. Palopäällystöpäivillä käydyn keskustelun mukaan ratkaisuja etsitään muun muassa sopimuspalokuntien roolista

ja osaamisesta sekä pelastuksen ja ensihoidon koulutuksesta. Ennen kaikkea tarvitaan kokonaisvaltaista palvelutarpeen hallintaa, yhteistä tavoitetilaa ja toimijoiden välisten synergioiden hyödyntämistä, jotta apu tavoittaa hädässä olevan mahdollisimman nopeasti jatkossakin. Näiden lisäksi Palopäällystöpäivillä pureuduttiin pelastustoimen työyhteisöjen kriiseistä selviämiseen. Pelastustoimessa, samoin kuin sote-palveluissa, jatkuva kriisitilanne on ollut päällä keväästä 2020. Samanaikaisesti on käyty läpi historiallisen suuri hallintouudistus, johon on liittynyt muun muassa henkilöstön siirtymisiä uusiin yksiköihin, uusien taitojen opettelua ja uudenlaisia vaatimuksia. Avainasemaan näistä kriiseistä selviytymisessä panelistit nostivatkin kuormitustekijöihin varautumisen, viestinnällä johtamisen sekä työyhteisön palautumiseen käytettävien keinojen monipuolistamisen.

Palopäällystöpäivillä jaetut pelastusalan tunnustukset

Osana Tolokun Palopäällystöpäivien ohjelmaa päästiin jakamaan kaksi pelastusalan vuosittaista tunnustusta: Palokärki-palkinto vuoden viestintäteosta ja ensimmäisen kerran jaettu Vuoden palokuntanuorisoosasto -palkinto.

Palokärki-palkinto valmiusasiantuntija

Minna Kettuselle

• Vuoden viestintäteon Palokärki-palkinnon sai tänä vuonna PohjoisKarjalan pelastuslaitoksen valmiusasiantuntija Minna Kettunen, joka tutki pelastusalan yhdenvertaisuutta YAMK-opinnäytetyössään.

• Kettusen tutkimustulosten pohjalta opinnäytetyössä tehtiin lisäksi Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen yhdenvertaisuussuunnitelma. Opinnäytetyönsä kautta Kettunen on antanut kasvonsa asialle niin mediassa, tutkimuksessa, kuin yhdenvertaisuuden edistämisessä.

• Viestintätekopalkinnosta päättää raati, jossa on edustus useista pelastusalan organisaatioista. Palopäällystöliiton edustajana raadissa toimii toiminnanjohtaja Ari Keijonen.

Historian ensimmäinen Vuoden palokuntanuoriso-osasto -palkinto Riihimäelle

• Riihimäen VPK palkittiin vuoden 2022 palokuntanuoriso-osastona.

• Tirilän VPK sijoittui toiseksi ja Mäntsälän VPK kolmanneksi.

• Palkittujen osastojen kesken jaettiin Palosuojelun edistämissäätiön yhteensä 10.000 euron palkinnot. Palkitut palokuntanuoriso-osastot ovat kehittäneet toimintaansa monipuolisesti ja nuoria kuunnellen sekä luoneet palokuntatoiminnalle jatkuvuutta.

Ensi keväänä keskellä Suomea Jyväskylässä

Keskustelu Palopäällystöpäivillä käsitellyistä teemoista on tuttuun tapaan jatkunut myös päivien jälkeen niin kahvipöydissä kuin sosiaalisen median kanavillakin. Ajatuksia ja keskusteluja herättävät teemat ovat jatkossakin Palopäällystöpäivien ytimessä. Seuraavan kerran Palopäällystöpäivät kokoaa pelastus- ja turvallisuusalan parhaat asiantuntijat yhteen 9.–11.4.2024, kun alan ajankohtaisimmat keskustelut käydään Jyväskylässä. Laita päivät jo nyt kalenteriisi – liput päiville tulevat myyntiin alkuvuodesta 2024!

Niki Räsänen ent. viestinnän asiantuntija Palopäällystöliitto

Riihimäen VPK:n nuoriso-osasto sai valinnastaan Vuoden palokuntanuoriso-osastoksi 7 000 euron avustuksen.

Kuva: J Kauppinen

Hyvinvointialueuudistuksesta keskusteltiin lukuisten asiantuntijapanelistien voimin – mukana olivat esimerkiksi kolmen suurimman puolueen edustajat.

Palopäällystöpäivillä ehtii myös vaihtaa kuulumiset!

Keskiviikon iltaohjelmassa palkittiin Palopäällystöliiton ansioituneita jäseniä.

Palopäällystöpäivien osallistujat odottamassa ohjelman alkamista Oulun teatterin Suuren näyttämön salissa.

Kuva: J Kauppinen

PELASTUSTOIMI

Varautumisen seminaarissa ennätysyleisö

Varautumisen seminaari

Palopäällystöpäivien yhteydessä

maaliskuussa jatkoi viime vuonna käynnistettyä keskustelua Suomen iskunkestävyydestä. Nyt mukana

olivat sotilaallisten uhkien, väestönsuojelun ja sota-alueiden viestinnän tuntijat. Tällä kertaa tilaisuutta ei striimattu, mikä mahdollisti avoimen keskustelun vaikeista aiheista. Yleisö sai kokea käsinkosketeltavia tunnelmia suoraan sodan näyttämöltä.

Tuli-isku ja sodan tuhovaikutukset

Tuli-iskun tuhovaikutuksista tutkimuksen vuonna 2004 tehneet prikaatikenraali Vesa Valtonen ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka peilasivat tutkimuksensa havaintoja tämän päivän kokemuksiin sodasta Euroopassa. Aikanaan kaksikon työn tulokset sivuutettiin lähinnä akateemisena pohdintana.

Tuli-isku 2020 : näkökulmia tuhovaikutuksesta ja yhteiskunnan varautumisesta -kirjasta ollaan parhaillaan tekemässä päivitettyä versiota, joka varmasti herättää nyt aivan eri tavalla kiinnostusta. Tällainen sotatieteen ja pelastusalan näkökulmia yhdistävä tarkastelutapa olisi laajemminkin tarpeen syventämään pelastusalan tietopohjaa vakaviin kriiseihin varauduttaessa.

Sotatoimittaja välittää tietoa henkensä kaupalla

Helsingin pelastuslaitoksella vastikään viestintäasiantuntijana aloittaneella Nina Järvenkylällä on vuosien kokemus sotatoimialueen uutisoinnista. Yleisradion turvallisuuspäällikkö Jyrki Guttormin esittämä vaikuttava kuvamateriaali sai katsojan eläytymään toimittajan työhön, jossa ollaan myös itse osallisena sodan tapahtumiin.

Keskustelu herätti pohtimaan sitä, miten sodan oloissa raportointiin täytyy varautua myös kotimaassa osana median poikkeusoloihin varautumista.

Vakavan asian äärellä Vesa Valtonen (vas.) ja Kimmo Kohvakka pääsivät myös muistelemaan yhteistä tutkimustyötään 2000-luvun alkuvuosilta.

YLE Lapin aluetoimituksen päällikkö Riikka Heikkilä (oik) peräänkuulutti median ja pelastustoimen yhteistyömallien rakentamista jo hyvän sään aikana. Tästä on hyviä esimerkkejä eri puolilta Suomea. Harriet Lonka (vas.), Jyrki Guttorm ja Nina Järvenkylä.

Tärkeää on huolehtia, että kaikissa oloissa käytettävissä on suorat ja luotettavat tiedonvaihtokanavat. Näin estetään virhetiedon leviämistä ja torjutaan sotapropagandaa.

Mistä suojaa sodan jaloissa?

Väestönsuojelu on ollut suuren kiinnostuksen kohteena Ukrainan sodan alettua. Ukrai-

nalaisten kokemukset ovat osoittaneet, että arki sotatilanteessa vaatii monenlaisia joustavia suojautumisen mahdollisuuksia. Sisäministeriön tekemää selvitystä väestönsuojien tilanteesta Suomessa esitteli erityisasiantuntija Jarkko Häyrinen Keskustelussa avattiin laajemmin erilaisten kohteiden suojauksen ja ihmisten suojautumisen mahdollisuuksia. Keskustelijat ku-

vasivat suojautumistoimia sekä elinkeinojen jatkuvuuden turvaamisen että inhimillisen turvallisuuden kannalta. Nämä ovat tärkeitä seikkoja, kun tavoitteena on ylläpitää väestön toimintakyky ja elinmahdollisuudet ja siten huolehtia yhteiskunnan iskunkestävyydestä.

Harriet Lonka FT, TKI-asiantuntija

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen varautumisen ja väestönsuojelun suunnitteluyksikön päällikkö Petri Parviaisen johdolla suojien ja suojautumisen haasteita kävivät läpi Helsingin kaupungin valmiuspäällikkö Minna Liimatainen (oik.), huoltovarmuusorganisaation rakennuspoolin pj. Jouni Forsman, maavoimien esikunnan suunnittelija, everstiluutnantti evp. Marko Alajärvi ja valmiussuunnittelija Jussi Halonen Suomen Punaisesta Rististä. Varautumisen seminaarin juonsi VSS-jaoston puheenjohtaja Katja Ahola.

Oulussa innovaatioita tekoälystä tuuletukseen

Palopäällystöpäivien tuote-esittelijöillä oli jälleen tarjolla kiinnostavia uutuuksia kaikille pelastusalan osa-alueille.

BlacklineSafety tarjoaa alan johtavan turvallisuusratkaisun kaikkiin hätätilanteisiin. Saat kattavan suojan Blacklinen pilvipalveluihin yhdistettävillä henkilökohtaisilla ja alueellisilla kaasumonitoreilla. Täysin skaalautuvan ja tehokkaan ohjelmisto- ja analytiikka-alustamme

Blackline Liven tukemana voit optimoida tapausreaktiosi ja päästä edelle pelastajasi kohtaamista riskeistä – olipa kyse syttyvistä, myrkyllisistä kaasuista tai VOC-yhdisteistä.

Lisätiedot: www. blacklinesafety.com ja mkarkkainen@ blacklinesafety.com

DrägerSuomiOy:n Teemu Riihimäki esitteli Drägerin uusinta PSS Airboss -paineilmalaitetta ja kevyttä (rungon paino 2,8 kg) täyskomposiitista valmistettua Nano-paineilmasäiliötä. Dräger PSS AirBoss -järjestelmän ergonomia vähentää merkittävästi paineilmahengityslaitteiden kantamiseen liittyvää fyysistä rasitusta. Sen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat mm. korkeudensäätö, kääntyvä ja liukuva vyö ja helposti säädettävä hihnasto.

Lisätiedot: https://www.draeger.com/fi_fi/Home tai teemu. riihimaki@draeger.com

ArcticAirboats valmistaa meripelastusveneitä ja hydrokoptereita viranomaisille. Materiaali on kestävä HMWPE polyeteeni ja alumiini. Veneiden koko on neljästä metristä aina yhdeksän metrin hyttiveneisiin. Veneet suunnitellaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa vastaamaan mahdollisimman hyvin heidän erikoistarpeitaan.

Lisätiedot: www.arcticboats.fi ja info@ airboats.fi

AlucatCatamaransOy:n ALUCAT® suunnitellaan aina ensisijaisesti ammattikäyttöön ja valmistus toteutetaan ammattilaisstandardein. Huippuajettava, vakaa, turvallinen ja tilava katamaraanirunkoinen monikäyttövene on tarkoitettu vaativaan ammatti- ja viranomaiskäyttöön. Lisätiedot: www.alucat.fi ja pirkka@ alucat.fi

AGISFire&SecurityOy:n Tommi Hietala osoitti konkreettisesti INERGEN-sammutusjärjestelmän live-laukaisussa, että sammute on henkilöturvallinen ja laitteille sekä ympäristölle haitaton. Myöskään mitään näkyvyyden heikkenemistä ei tapahdu sammutteen purkauksen aikana.

Lisätiedot: www.agisfs.fi ja kimmo. karila@agisfs.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT

Elektro-Arolan osastolla etenkin Virve 2:n käyttöönotto siivitti paljon mielenkiintoisia keskusteluja pelastustoimen hälytys- ja viestintäjärjestelmiin liittyen.

Lisätiedot: www.elektro-arola.fi ja kalle.arola@elektro-arola.fi

FinCloudOy:n ja FinweOy:n yhteisosastolla

Minna Rahkola esitteli tekoälyn hyödyntämistä palojen jälkivartioinnissa. Yritykset ovat toteuttaneet Pelastusopiston, Telian ja Erillisverkkojen kanssa hankeen jossa 5G ja teköälytekniikkaa on valjastettu metsäpalojen havainnointiin ja torjuntaan.

Lisätiedot: www.finwe.fi ja info@finwe.fi ja www.fincloud.tv/usite/ ja minna.rahkola@ fincloud.tv

EsteriGroupin Peter Kallio ja Lasse Moisio esittelivät Jani Klemolalle uutta, kevyttä Tohatsun moottoriruiskua, joka on varustettu polttoaineensuihkutuksella, ja Holmatron akkukäyttöistä poljinleikkuria. Esillä oli myös DSPA-heittosammutin, Patu Nordic -paloletkua ja PAB:in kypäriä.

Lisätiedot: www.esterigroup.fi ja lasse. moisio@esterigroup.fi

CVNMedicalSolutions kehittää, valmistaa ja maahantuo laadukkaita ensihoitotuotteita. Palveluihin kuuluvat myös turvallisuuskoulutukset ja ensiapukurssit yrityksille ja muille toimijoille. Lisätiedot: www.cvn.fi ja sami@cvn.fi

FireProFinlandOy:n myynti- ja asiakkuuspäällikkö Henna Lampinen (vas.) esittelee kollegansa pääsuunnittelija Riitta Jaakkosen (kesk.) kanssa FirePro-aerosolisammutetta ja sen toimintaperiaatetta palonsammutuksessa.

Standardin SFS-EN 15276 mukaisten kiinteästi asennettavien automaattisten FirePro-sammutuslaitteistojen lisäksi valikoimasta löytyy myös ensivasteyksiköille sopivat HERO-heittosammutteet.

Lisätiedot: www.firepro.fi ja henna.lampinen@firepro.fi

FernoNorden on Suomen johtavia ensihoidon ja pelastustuotteiden, varoitusvalojen sekä evakuointivarusteiden toimittajia sekä julkiselle että yksityiselle sektorille. Ferno Norden Group on ollut olemassa jo yli 40 vuoden ajan ja on aina perustamisestaan lähtien ollut merkittävä toimija ensihoidon ja pelastuksen tuotteiden parissa kaikissa Pohjoismaissa. Lisätiedot: www.fernonorden.fi ja vesa@fernonorden.com

Sammutusasujen tehokas puhdistus on palo- ja pelastusalalla työturvallisuus- ja vetovoimatekijä. Hygio Oy:n desinfiointikaappien avulla poistetaan tehokasti sammutusasuista PAH-yhdisteitä. Pesun ja kuivauksen jälkeen hygiointi poistaa jopa 70 % haitallisista yhdisteistä. Monilla pelastuslaitoksilla Hygio on saumaton osa nopeaa, tehokasta ja ennen kaikkea helppoa varustehuollon prosessia. Tämä on yksi tärkeä osa Puhdas paloasema -mallin toteuttamista.

Lisätiedot: www.hygio.fi ja pille.mannik@hygio.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT

FSMOy esitteli Dahua-kameravalvontatuotteita, mm. ajoneuvo- ja lämpökameroita. Lisäksi esittelyssä Inimin keskitetty kiinteistöturvallisuusratkaisu, joka tarjoaa paloilmoitinjärjestelmän lisäksi turvavalaisimet, äänievakuoinnin, sammutus- ja savunpoistolaitteet sekä integroinnin vaikkapa kameravalvontaan. Inim mahdollistaa keskitetyn ja ilmaisinkohtaisen valvonnan paikallisesti tai etänä sekä ilmaiset ohjelmistot ja pilvipalvelut. Inim-tuotteet perustuvat EN54-standardiin. Kuvassa kameravalvonnan liiketoiminnan kehityspäällikkö

Petri Hyvönen sekä palotuotteiden tuotepäällikkö Juha Etula

Lisätiedot: www.fsm.fi ja juha.etula@fsm.fi

HydroVentEuropen edustaja Robert Tylli keskustelemassa pelastuspäällikkö Keijo Kangastien kanssa. Kangastiellä on paljon kokemusta ST-putken käytöstä. Tehokkaalla alipainetuuletuksella savusukeltaja altistuu huomattavasti vähemmän ja saadaan turvallisemmat olosuhteet. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos on todennut ST-putken hyväksi ja hankkinut sen jokaiselle paloasemalle.

Lisätiedot: www.hydroventeurope.fi ja info@ hydroventeurope.fi

YTM-Industrialin Tuomas Himanen ja IndustrialScientificin Sophie Starck-Rissanen keskustelemassa Palopäällystöpäivillä terästehtaalle soveltuvista ratkaisuista. YTM:n laajaan ratkaisuvalikoimaan kuuluu mm. erilaisten sammutusjärjestelmien lisäksi työturvallisuuteen liittyviä tuotteita, minkä vuoksi se on myös Industrial Scientificin kannettavien kaasumittareiden edustaja Suomessa. Industrial Scientificin visio on nolla työtapaturmaa vuoteen 2050 mennessä, mikä sopii hyvin myös YTM:n tavoitteisiin. Lisätiedot: www.indsci.com/en/ ja sophie. starck-rissanen@eu.indsci.com sekä www.ytm.fi/ ja tuomas.himanen@ytm.fi

C.P.E.ProductionOy toimii maahantuojana Euroopassa valmistettaville laadukkaille ja kestäville HAIX-merkkisille kengille. Saksalainen HAIX on yksi maailman johtavista palokenkien valmistajista monipuolisen mallistonsa ansiosta. HAIX:ilta löytyy palokengät jokaiseen jalkaan ja tehtävään, moottorisahasuojalla tai ilman. Lisätiedot: www.cpe.fi ja claudia.turkki@cpe.fi

GPBMNordicOy on alan edelläkävijä

PFAS-vapaissa sammuttinnesteissä. Tarjoamme kattavan käsisammutinvalikoiman

ammattilaisille kautta maan!

Lisätiedot: www.gpbmnordic.fi ja sanna. lotjonen@gpbmnordic.fi

Tuoteryhmäpäällikkö Peter Malmelin

HedengrenSecuritystä oli paikalla kertomassa Prodex Firescape -järjestelmän eduista ja uusista ominaisuuksista, kuten muuntautumiskykyisestä adaptiivisesta evakuoinnista.

Lisätiedot: www.hedengren.com/fi/ security ja peter.malmelin@hedengren.fi

Millog-yhtiöt esitteli osastollaan pelastus-, suojelu- ja CBRN-materiaalin huolto-, kunnossapito- ja varastointipalveluita. SenopCommunications toi paikalle turvallisen ja luotettavan ammattilaisviestinnän ratkaisuja, muun muassa Virve-radioita sekä Zebran ruggeroituja päätelaitteita. Kuvassa Millogilta Markus Haukka, Aki-Petri Ahvenranta sekä Heli Roivainen. Lisätiedot: www.millog.fi ja heikki. loytty@millog.fi

KaukoOy:n osastolla oli näkyvästi esillä tutut Panasonicin vahvennetut Toughbook-tietokoneet, mutta myös vähemmän tunnetusta Hyteran ja Zepcamin puettavasta kamerateknologiasta tai tuttavallisemmin ”haalarikameroista” kehkeytyi monia hyviä keskusteluja.

Myös tilannekuvaa 5G:n yli välittävän ja tarvittaessa akkukäytöllä toimivan Kedacomin kääntöpääkameran toimintaa Sami Rahikainen ja Juhani Kartano saivat esitellä useasti tapahtuman aikana.

Lisätiedot: www.kauko.com ja juhani. kartano@kauko.com

InterfireProductsOy edustaa useita maailmallakin tunnettuja merkkejä. Mika Järvenpään mukaan edustukset tuovat hyvän lisän pelastushenkilöstön kalusto- ja varustemarkkinoille. Interfiren kautta saat mm. Reach and Rescue -vesipelastusvälineet, DeWipe-kontaminaatiopyyheet, kotimaisen Secapp-pikaviestipalvelun sekä Paratechin pelastusvälineet. Lisätiedot: www.interfireproducts.com ja mika.jarvenpaa@interfireproducts.com

PPO-ElektroniikkaOy:n toimitusjohtaja Timo Ohtonen esitteli palopäällystöpäivillä PPO® ForExtia, ympäristöystävällistä, fluoriyhdisteistä vapaata sammutusainetta. ForExtilla voidaan pysäyttää ja sammuttaa metsäpalo sekä ennaltaehkäistä palon syttyminen esimerkiksi ulkona tehtävissä tulitöissä. Aine sekoitetaan veteen sekoitussuhteella 1:100 ja se toimii erinomaisesti kaikilla käytössä olevilla palokalustoilla. Kiilto Oy vastaa tuotteen valmistuksesta ja PPO-Elektroniikka tuotteen myynnistä ja markkinoinnista.

Lisätiedot: www.ppo-elektroniikka.fi ja timo. ohtonen@ppo-elektroniikka.fi

PivasetOy esitteli Palopäällystöpäivillä uutta tuotetta, Pivaset APS-varsisammutinta, joka on kehitetty vastaamaan Pelastusopiston kevättalvella 2023 julkaistun Uudet energiamuodot liikennevälineissä ja kiinteistöissä pelastustoimen näkökulmasta -tutkimuksen lopputuloksia. Sähköauton akkupalon alkusammutuksessa nopein, tehokkain ja välttämätön toimenpide on akun jäähdytys auton alta. Pivaset APS-varsisammutin täyttää nämä tarpeet.

Lisätiedot: www.pivaset.fi ja tarmo. karhapaa@pivaset.fi

Palosuojelurahaston avustuksilla tuetaan tulipalojen ehkäisyä sekä pelastustoiminnan edistämistä kaikkialla Suomessa. Rahasto päivitti strategiansa 2023 ja jakoi vuonna 2022 yhteensä 12 33 890 milj. euroa avustuksia 245 hankkeeseen. Pääsihteeri Johanna Herrala ja suunnittelija Paula Junnola esittelivät Palosuojelurahaston toimintaa muuttuneessa toimintaympäristössä.

Lisätiedot: www.palosuojelurahasto.fi ja johanna.herrala@govsec.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT

SuomenPelastusalanKeskusjärjestön pisteellä esiteltiin 72 tunnin varautumissuositusta, HAKA-tilastojen uusia ominaisuuksia, palokuntapalveluita ja pelastusalan yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita.

Lisätiedot: www.spek.fi, www. palokuntaan.fi, www.72tuntia.fi, patrik.willberg@spek.fi

Turvallisuus2023 on palo- ja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa palo- ja pelastusalan ammattilaiset tutustumaan alan uusiin tuotteisiin ja palveluihin, päivittämään tietonsa ja verkostoitumaan.

Turvallisuus 2023 järjestetään 11.–12.10. Helsingin Messukeskuksessa.

Lisätiedot : https://turvallisuus. messukeskus.com ja virpi.jokitalo@messukeskus.com

StandbyOyAb tarjoaa innovatiivisia hälytysja varoitusratkaisuja sekä tuotteita erikoisja hälytysajoneuvojen käyttäjien tarpeisiin. Lisätiedot: http://www. standby.eu/fi ja jaana. niinisuo@standbygroup.fi

SaurusOy - 40-vuotta kotimaista pelastusajoneuvojen valmistusta ja huoltovarmuutta. Saurus Oy työllistää 70 alan ammattilaista. Referenssit kattavat yli 2000 toimitusta kotimaahan sekä vientiin. Saurus Oy:n toiminta on ISO 9001, 14001 ja MIL AQAP 2110 laatujärjestelmien mukaan sertifioitu.

SAURUS® – ALL IN RESCUE

Lisätiedot: www.saurus.fi ja juhani. harkonen@saurus.fi kuva: Juhani Härkönen

SalgromTechnologiesOy esitteli Palopäällystöpäivillä uuden Salgrom-X-tuoteperheen, joka on markkinoiden tehokkain, ympäristöystävällisin ja edistyksellisin aerosolisammutuslaitteisto. Salgrom-X-tuotteet ovat mm. UL-sertifioituja sekä NATOn hyväksymiä ja käyttämiä sammutuslaitteistoja. Esillä oli myöskin Salgrom-heittosammutteet sekä Salgrom Spider, joka on patentoitu, sähkötön ja pika-asennettava automaattinen sammutusjärjestelmä.

Lisätiedot: www.salgrom.fi ja jarkko.perala@salgrom.fi

SecappOy:n Secapp-sovellus on ammattitason viestintä- ja johtamisjärjestelmä keikkakutsuihin, sopimuspalokuntien hälyttämiseen ja ensihoidon koordinointiin. Secappilla seuraat myös valmiutta helposti ja kätevästi ympäri vuorokauden sekä varmistat riittävän päivystysvalmiuden. Lisäksi raportointiominaisuudella hoituvat niin palo- ja varustetarkastukset kuin onnettomuusraportitkin.

Lisätiedot: www.secapp.fi/segmentit/ pelastustoimi/ ja pasi.tervonen@secapp.fi

PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT

TelkoOy:llä on laaja valikoima torjuntatuotteita öljy- ja kemikaalivuotoihin sekä palontorjuntaan.

Imeytysaineet, imeytyspuomit, mekaaniset-puomit, valuma-altaat, tulityökankaat viemärinsulkumatot ja sammutusvaahdot maailman tunnetuilta brändeiltä NewPIG, Sorbix, Desmi ja Orchidex-Europe.

Valikoimasta löytyy ympäristön kannalta kestäviä ratkaisuja 90 % kierrätettyä selluloosaa ja 99 % kierrätettyä maissintähkää.

Tuotteiden kestävyys pidentää elinkaarta säästäen luontoa ja pakkaukset saatavissa kartonkina.

Lisätiedot: www.telko.com ja ari. virtanen@telko.com

OyVeljeksetKulmalaAB edustaa laajaa valikoimaa sammutus-, pelastustus-, vahingontorjuntaja vedensiirtokalustoa, lämpökameroita, käsivalaisimia kiinteitä vaahtokomponentteja sekä henkilökohtaisia suojavarusteita.

Lisätiedot: www.veljeksetkulmala.fi ja lauri.raty@ veljeksetkulmala.fi

TeknosafeOy:n osastolla Elina Metsi esitteli l ämpökamerauutuuksia; Seek AttackPro -lämpökameraa sekä pienikokoista FireProX-lämpökameraa. Esittelyssä oli myös EIS-sammutusjärjestelmä sähköautopalojen pitkäaikaiseen jäähdyttämiseen sekä CRS-liikennepelastamisohjelmisto Traficom-tietokantalinkityksellä. Lisätiedot: www.teknosafe.fi ja elina.metsi@teknosafe.fi

VerhoomoSorsaOy:n toimitusjohtaja Johannes Immonen esitteli yrityksensä toimintaa Palopäällystöpäivillä. Tänä vuonna 40-vuotta täyttävä yritys varustelee pelastusautojen

rinnalla matkailuautoja, kylmäautoja ja huoltoautoja. Sorsa on viime vuosina panostanut erityisesti tuotekehitykseen ja tuotantoon. Markkinoille on tuotu mm. kevytkorivarustelut.

Tuotannon tehokkuus ja laatu ovat nyt huipputasolla. Nämä muutokset ovat auttaneet selviämään kuivin jaloin viime vuosien kansainvälisien kriisien aiheuttamista haasteista.

Lisätiedot: www.verhoomosorsa.fi ja johannes. immonen@verhoomosorsa.fi

TurvataOy esitteli Palopäällystöpäivillä metsäpalokalustoa ja -vaatetusta. Metsäpalot saattavat olla fyysisesti erittäin kuormittavia, siksi on tärkeää kiinnittää huomiota oikeanlaiseen pukeutumiseen ja kalustoon. Esillä oli mm. metsäpaloasuja, joita pystymme toimittamaan heti varastostamme sekä 1” letku-, jakoliitin- ja pumppukalustoa. Lisätiedot: https://turvata.fi/ ja mika.nilsson@turvata.fi

Motorola-radiopuhelimet on suunniteltu ääriolosuhteisiin kovanluokan ammattilaisille. ZenitelFinlandOy on Motorolan pitkäaikainen, valtuutettu kumppani. Olemme toimittaneet radiopuhelinjärjestelmiä erilaisiin käyttöympäristöihin Suomen suurimmille yrityksille. Lisätiedot: www.zenitel.com ja merja.teerikangas@zenitel.com

Jaostotapaaminen Pohjois-Suomen AVI:ssa

Jaoston tapaaminen pidettiin juhlavissa puitteissa Pohjois-Suomen aluehallintoviraston edustustiloissa Oulussa. Mukana lämminhenkisessä tilaisuudessa tässä ainutlaatuisessa historiallisessa ympäristössä oli suuri joukko jaoston jäseniä sekä muita kutsuvieraita.

Varautumisen seminaari on perinteisesti ideoitu jaoston johtokunnan jäsenten voimin jäsenistöltä saatujen evästysten pohjalta. Tämän vuoden teemaksi valikoitui ’Pelastustoimi sodassa’, jolla syvennettiin edellisenä vuonna avattua teemaa ’Iskukykyinen Suomi varautuu’.

Harriet Lonka

FT, TKI-asiantuntija

Kuvassa oikealla: Mukana juhlistamassa onnistunutta seminaaria 2023 Oulussa olivat Katja Ahola, Juha Kärkkäinen, Petri Parviainen, Harriet Lonka, Mika Lehestö ja Juha Alander. Kuvasta puuttuu Joni Henttu.

Kuvassa alhaalla: Varautumisen ja väestönsuojelun jaoston tapaamista kutsuvieraineen emännöi Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ylijohtaja Terttu Savolainen

Lounais-Saksan pelastustoimi kehittyy rauhallisesti

Saksassa eri osavaltioiden ja alueiden välillä on isoja eroavaisuuksia siinä, miten pelastustoimi on järjestetty. Pelastustoiminta-jaoston johtokunnan seminaarimatkalla Frankfurtin seudulle huhtikuussa perehdyimme alueen nykytilanteeseen ja suunnittelimme jaoston tulevaa toimintaa tiiviin ohjelman merkeissä.

Merkittävin uudistus alueella on tehty hätäkeskukseen. Nykyaikainen ja uusi hätäkeskus mahdollistaa monet Suomestakin tutut ominaisuudet, esimerkiksi puhelujen ylivuodon toisiin keskuksiin. Soittajan paikannus tapahtuu joka puhelussa automaattisesti, ja yksiköiden ja alueen sairaaloiden paikkatilanne näkyy reaaliaikaisesti. Ruuhkatilanteessa, kuten myrskyssä, tehtävät on

Alueen paloasemilla yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus olivat voimissaan.

mahdollista jakaa alueen paloasemille perustettaviin tilapäisiin johtokeskuksiin.

Alueen paloasemilla, joista vierailimme kolmella, yhteisöllisyys ja vieraanvaraisuus olivat voimissaan. Palokunnilla, jotka pääsääntöisesti perustuvat vapaaehtoispohjalle, henkilöstötilanne on vielä hyvä, joskin haasteet nuorten mukaan saamisessa nä-

kyvät myös siellä. Maahanmuuttajien integroituminen yhteiskuntaan, mukaan lukien palokuntatoiminta, nähdään toteutuvan heikosti.

Vierailujen lomassa johtokunta pohti myös omaa toimintaansa seminaarin, kokouksen ja strategiatyöpajan merkeissä. Jaostossa on palloteltu ajatusta Operatiivisista opintopäivistä, joita aiemmin järjestettiin. Ovatko Teams-koulutukset, kehittyneet Palopäällystöpäivät ja spesifimmät koulutukset, kuten Road Rescue, ajaneet näiden ohi, vai olisiko sellaisille vielä tarvetta? Mielipiteitä asiasta toivotaan.

Nykyaikainen saksalainen hätäkeskus

Heikki Havukainen, Pelastustoiminta-jaoston sihteeri

Koulutuksia ja muuta syksyn toimintaa

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluu vapaaehtoisen palopäällystön täydennyskoulutuksen kehittäminen ja järjestäminen. Tarjoammekin laajan kattauksen tasokasta koulutusta, josta jokainen varmasti löytää itselleen sopivimmat vaihtoehdot.

Huhtikuussa Tunti Turvaa -webinaarissa Pelastusopiston suunnittelijat Jari Ruotsalainen ja Ville Ala-Kokko esittelivät sopimushenkilöstön opetussuunnitelman 2023. Jos et ole vielä kuullut luentoa, löydät sen tallenteen SPPL:n YouTube-kanavalta. Avoimen verkkoluentosarjan syksyn tarjonnassa lisää erityisesti sopimuspalokuntien henkilöstöä kiinnostavia aiheita.

Lauantaina 7.10. riittää Satakunnassa koko päiväksi toimintaa. Porissa Turvallisuuskeskuksen alueella järjestetään rastikoulutuksena käytännön koulutuspäivä. Rastien aiheina ovat NCT, PVAT ja sam-

mutustekniikat. Päivällä Raumalla järjestetään korkeatasoinen ajankohtaisseminaari. Aikataulutettuna niin, että Porissakin koulutuksessa olleet ehtivät siirtymään Raumalle, jossa on ohjelmassa jaostokokous ja yhteinen illanvietto.

Samana viikonloppuna V Sopimuspalokuntapäällikköseminaari kokoontuu viimeiselle seminaarijaksolleen Raumalle. Jotta seuraava ryhmä pääsee mahdollisimman pian sopimuspalokuntalaisten korkeakouluopintojen pariin, alkavat VI Sopimuspalokuntapäällikköseminaarin valmistelut lähiaikoina.

Syksyn aikana aloitetaan täysin uudenlainen sopimuspalokuntien ryhmänjohtajille suunnattu täydennyskoulutuskokonaisuus.

Mikko Nurmi

Mari Latvala

Vapaaehtoispalokunta-jaosto

Ehdota Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä 2023!

Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään sopimuspalokuntien toimintaa aktiivisesti.

Oman esityksesi Vuoden sopimuspalokunnan päälliköksi 2023 voit toimittaa

Suomen Palopäällystöliiton toimistoon

1.10.2023 mennessä sähköpostitse toimisto@sppl.fi

Esityksen voi tehdä yhteisö tai yksityishenkilö.

Lue lisää: sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnan-paallikko-tunnustus

Kuva: Mari Latvala

Turhaa hallintoa?

Julkisessa keskustelussa käytetty yleinen hokema on hallinnon karsiminen. Yhtäältä sitä käytetään alan ulkopuolelta kuvaamaan sitä, miten julkisia kustannuksia voidaan karsia ja toisaalta alan sisältä kuvaamaan sitä, että resursseja pitää enenevässä määrin kohdistaa asiakasrajapintaan. Sinänsä molemmat näkökulmat ovat ymmärrettäviä, mutta en ole lainkaan vakuuttunut siitä, onko lausumien esittäjillä useinkaan mitään käsitystä siitä, miten ohuella resurssilla hallinto toimii.

Ohut hallinto

Pelastuslaitoksissa on perinteisesti ollut ohut hallinto. Meillä Lapin pelastuslaitoksessa hallintohenkilöstöä oli ennen hyvinvointialueuudistusta kuusi. Kaksi heistä huolehti siitä, että noin tuhannen hengen pää- ja sivutoiminen henkilöstö sai palkkansa ja muut palvelussuhdeasiansa hoidettua, kaksi siitä, että pelastuslaitoksen laskut tulivat maksettua ajallaan ja yksi huolehti budjetoinnista, lautakunnasta sekä yleishallinnosta. Lisäksi pelastusjohtajan tehtävänä oli laitoksen johtaminen ja erityisesti resurssien hankkiminen päättäjiltä toiminnan pyörittämiseen. Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen Lapin pelastuslaitoksen toimialalla ei ole – pelastusjohtajaa lukuun ottamatta – enää yhtään hallintohenkilöä, vaan tehtävät hoidetaan kootusti hyvinvointialueelta.

Hallinto on palvelua

Paikallisissa kahvipöytäkeskusteluissa olen vuosien varrella pyrkinyt avaamaan perinteisen hallinnon merkitystä pelastuslaitoksen toiminnan ylläpitämiseen siten, että jos karsimme yhden henkilöstöasiantuntijan tai yhden taloussuunnittelijan, henkilöstö todennäköisesti ei enää saa palkkojansa ajoissa, ja pelkkiin maksamatta jäävien laskujen viivästyskorkoihin menee vuodessa yhtä paljon rahaa kuin karsitun henkilön palkkoihin jne. Tietysti esimerkki on jossakin määrin karrikoitu, mutta totta toinen puoli. Jos kasvottomalle hallinnolle annetaan kasvot, keskustelu muuttuu hokemasta konkretiaan. Ainakin meillä Lapissa jokainen on ymmärtänyt sen, että hallinnon karsiminen merkitsee palveluiden huonontumista ja sitä myötä sisäinen keskustelu hallinnon tarpeellisuudesta on lakannut kokonaan.

Operatiivinen henkilöstö hallinnon apuna

Kun olen pitkään ollut valtionhallinnossa töissä, on helppo todeta, että perinteisen hallinnon kannalta erilaiset tuottavuusohjelmat viime vuosikymmeninä karsivat hallinnosta pois jo kaiken ylimääräisen ja ehkä enemmänkin. Entistä enemmän tehtäviä on viime vuosina siirtynyt operatiivisen henkilöstön hoidettavaksi ja voi aiheellisesti kysyä, onko tämä kehityssuunta tarkoituksenmukainen, kun asiakasrajapinnassa on muutoinkin pula henkilökunnasta. On syntynyt dilemma, jossa toisaalta pidetään hallintoa liian suurena ja toisaalta vastustetaan töiden siirtymistä itse hoidettavaksi. Ongelma on koko alan yhteinen. SM:ltä tulee enenevässä määrin velvoitteita ja tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttäisi hallintohenkilökunnan työpanosta. Kun tätä työpanosta ei ole, on resurssit niiden hoitamiseen haettava operatiiviselta puolelta.

Hanketoiminnan perkaaminen

Toki hallintoa laajasti ymmärrettynä on tarkasteltava kriittisestikin. Hyvinvointialueilla on varsin runsas kehittämis- ja hanketoiminta, jota sitäkin voidaan jossakin katsannossa pitää hallintona. Niiltä osin kuin kehittämisja hanketoiminta on sidoksissa substanssin kehittämiseen, työmenetelmien parantamiseen ja työn tuottavuuden lisäämiseen, on toiminta toki tarpeellista ja välttämätöntä.

Kun tarkastelee toiminnan volyymiä, on kuitenkin mahdollista arvioida, että kokonaisuuteen sisältyy väistämättä myös substanssista irronnutta näennäiskehittämistä ja hanketoimintaa, jonka päätavoite on saada tematiikkaan jatkohanke eli seuraavat palkkarahat hankehenkilöstölle. Tämän kokonaisuuden perkaaminen voisi nähdäkseni tuoda liikkumavaraa resursoida ydinhallintoa operatiivisen resurssin hallintovelvoitteita vähentävällä tavalla.

Ministeriöiden pyyntöjen arviointi

Oma lukunsa on sitten se, että pitäisi varsin kriittisesti arvioida myös sitä, mitä hallinnollisia tehtäviä pelastuslaitoksille SM:stä tai muista ministeriöistä annetaan. Joskus entisessä elämässä lausahdin, että paras tapa

lisätä valtiosektorin tuottavuutta on vähentää ministeriöiden henkilökuntaa. Toki lausuma oli täysin sarkastinen, mutta kokemus on osoittanut, että erilaisten tietopyyntöjen ja velvoitteiden määrä kasvaa potenssissa sitä mukaa, kun henkilökuntaa ministeriöihin lisätään. Valtionhallinto osaa kyllä ruokkia itseään, jos sille siihen mahdollisuus annetaan.

Yhteinen tavoite

Kaikkien meidän pelastusalalla toimivien yhteinen tavoite on – tai ainakin sen pitäisi olla – lakisääteisistä palveluista huolehtiminen asiakasrajapinnassa. Jotta tuo tavoite olisi mahdollista saavuttaa, tarvitaan myös tarkoituksenmukainen määrä hallintoa. Operatiivisen toiminnan ja hallinnon vastakkainasettelu on paitsi turhaa myös hyödytöntä. Olennaista on huolehtia siitä, että käytössä oleva kokonaisresurssi on täysimääräisesti hyötykäytössä ja jokainen voi keskittyä oman ydinosaamisensa mukaisiin tehtäviin.

Markus Aarto

Pelastusjohtaja

Lapin pelastuslaitos

Nuoret aikuiset ja turvallisuusviestintä

Turvallisuusviestinnän opintopäivillä Hämeenlinnan

Verkatehtaalla järjestettiin paneelikeskustelu aiheenaan nuoret aikuiset turvallisuusviestinnän kohderyhmänä. Paneeliin osallistui asiantuntijoita eri toimialoilta ja keskustelu herätti ajatuksia nuorten hyvinvoinnista, heidän tavoittamisestaan sekä yhteistyön merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Asiantuntijoiden pääviesti oli, että nuoret aikuiset muodostavat monimuotoisen joukon, jonka tarpeet ja elämäntilanteet vaihtelevat merkittävästi. Keskustelijat korostivat, että monilla mittareilla mitattuna nuorilla menee nykyään paremmin kuin koskaan. Kuiten-

kin ääripäiden eriarvoisuus on kasvava huolenaihe. Kuten nuorten kohtaamisessa yleensä, myös turvallisuusviestinnässä, on välttämätöntä tunnistaa nuorten erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Sama malli ei aina sovi kaikille – palveluiden ja keinojen suunnittelussa on otettava huomioon monimuotoisuus.

Yhteistyön tärkeys

Keskustelussa nousi esiin myös yhteistyön merkitys erityisesti nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Muun muassa kirjastot, nuorisotalot, erilaiset harrastusryhmät ja opiskelijajärjestöt voivat tarjota tiloja ja mahdollisuuksia turvallisuusteemojen viestimiseen. Ammattikorkeakoulut voivat räätälöidä oppimistehtäviä monin tavoin ja Siviilipalvelukeskuksen koulutuksessa arjen turvallisuus on varsin keskeinen teema.

Lisäksi siviilipalveluksen ja korkeakoulujen työelämäharjoittelupaikkojen tarjoamisessa pelastusalalla tunnistettiin paljon yhteistyön mahdollisuuksia.

Keskusteluun osallistuivat Reima Kallinen (turvallisuuspäällikkö, HAMK) (oik.), Erika-Evely Ee Eisen (SPR Nuorten turvatalot), Marke Kuosa (koulutusasiantuntija, Siviilipalvelukeskus) sekä Markus Terämaa (työsuojelupäällikkö, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, Helsingin kaupunki). Keskustelua johti riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta (vas.).

Yhteistyö on tärkeä avain turvallisuusviestinnän vaikuttavuuteen. Yhteistyön ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa vain sitä, että pelastuslaitos järjestää itse enemmän turvallisuusviestintätilaisuuksia. Myös kumppanilla on tässä oleellinen rooli. Vaikuttavampaa olisikin tukea ja kannustaa eri toimijoita turvallisuusasioiden edistämiseen. Toisaalta todettiin, että TUVI-tilaisuuksissa tavoitettujen henkilöiden määrään perustuvat mittarit eivät parhaalla tavalla kannusta vaikuttavan yhteistyön kehittämiseen ja lumipalloefektin tavoitteluun.

Nuorissa on tulevaisuus!

Paneeli päättyi toiveikkaisiin näkymiin. Kaikki olivat yhdessä sitä mieltä, että nuorissa on tulevaisuus. Panelistit kannustivat pelastuslaitoksille avoimuutta uusille ideoille ja yhteistyömalleille turvallisuusviestinnässä. Pysyvien kampanjoiden ja toimintamallien lisäksi tarvitaan myös kokeilevaa kulttuuria ja ketteryyttä, jotta tiedetään, mitkä ideat toimivat käytännössä. Turvallisuusviestinnässä on tärkeää ”pitää räppänät auki”, olla valmis ajattelemaan perinteisten mallien ulkopuolelta ja hyödyntämään erilaisia yhteistyömuotoja.

Mikko Puolitaival riskienhallintapäällikkö

Satakunnan pelastuslaitos

Yhteistyö on tärkeä avain turvallisuus viestinnän vaikuttavuuteen.

Mistä henkilöstöä

teollisuuspalokuntiin?

Teollisuuspalokunnat ovat turvanneet Suomen teollisuutta jo vuosikymmenten ajan. Myös niissä kärsitään nyt henkilöstön puutteesta.

Nykypäivän teollisuuspalokuntamalli on muokkautunut kunkin teollisuusalueen toimintaa tukevaksi ja turvaavaksi toiminnaksi, jossa pelastajien rooli ja koulutustaso vaihtelevat. Monilla alueilla puhutaan myös oman henkilöstön ja tuotannon turvaksi luoduista pelastus- tms. ryhmistä. Näissä työskentelevät henkilöt ovat oman prosessioperaattorityötehtävän lisäksi koulutettuja pelastustoimintaan. Erilaisia toimintamalleja on useita, mutta yhtä kaikki, niiden tarkoitus on turvata teollisuusalueen tai sen lähialueen ihmisiä ja omaisuutta mitä erilaisemmissa vaativissa pelastustehtävissä. Myös teollisuuspalokunnat kärsivät sopivan

henkilöstön puutteesta, eikä teollisuuspalokuntatyö ole kovin tunnettua. Suomen koulutusjärjestelmä on luotu palvelemaan pelastuslaitoksia, joiden koulutuksesta Pelastusopisto ja Helsingin pelastuskoulu vastaavat. Pelastajiksi haaveilevat eivät kuitenkaan usein tiedä, että pelastusalan tehtäviä on myös teollisuuden parissa.

Tunnettuutta tulisikin saada lisättyä, jotta teollisuuden tuotannon tärkeiden turvaajien tehtäviin on jatkossakin saatavilla osaajia. Lisäksi tulisi olla taho, joka tuntee teollisuuslaitosten tarpeita ja kouluttaa tähän tarpeeseen osaajia. Olisiko tässä esimerkiksi jommallekummalle alan oppilaitokselle tai Porin Turvallisuuskeskukselle paikka ottaa roolia?

Veera Jämsen

Foorumia ja webinaaria

Yritysturvallisuuden vuoden päätapahtuman ohjelma ja ilmoittautuminen on julkaistu! Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi risteillään seuraavan kerran 15.–17.11.2023.

Tämän vuoden teemana on Keskinäisriippuvainen turvallisuus – miten hallita kokonaisuutta moninaisten uhkien edessä? Muistakaa siis merkitä päivät jo kalenteriin ja laittakaa ilmoittautumiset mahdollisimman hyvissä ajoin – marraskuuta kannattaa tässä tapauksessa odottaa!

Yritysturvallisuus-jaosto on päässyt kevään aikana myös avaamaan uusia yhteistyökuvioita. Huhtikuun johtokunnan kokouksessa oli vierailijoita sekä Teollisuuden Voimasta että Traficomin

Kyberturvallisuuskeskuksesta. Teollisuuden Voiman kanssa keskustelimme erityisesti teollisuuspalokuntien osaajista, josta enemmän yllä olevassa jutussa. Kyberturvallisuuskeskukselta saamme Tunti turvaa -webinaarin, jonka kautta pystymme laajentamaan tietoa koko liiton jäsenten kanssa.

Yritysturvallisuusfoorumi risteillään seuraavan kerran 15.–17.11.2023.

Pelastusalalla työskentelevien työssäjaksamisen raportti julkaistu

Ensimmäinen pelkästään pelastusalalle suunnatun työssäjaksamisen

kyselyn tulokset julkaistiin huhtikuussa. Kyselyn suuri vastausmäärä yllätti tutkijat. Suuri vastausprosentti kertoo tutkimuksen tarpeellisuudesta ja vastaajien halusta tulla kuulluksi.

Kysely teetettiin syys–lokakuussa 2022. Se lähetettiin kaikille Suomen 22 pelastuslaitokselle, ja vastauksia saatiin 20 pelastuslaitokselta. Kyselyyn vastasi yhteensä 655 henkilöä. Suurin osa vastauksista (54 %) tuli pelastajilta ja ensihoitajilta. Päällikkötason vastausten osuus oli 4 %. Suurin vastaajaryhmä oli 36–45-vuotiaat (31,9 %) ja pienin ryhmä alle 25-vuotiaat (2,6 %).

”Kyselyn teettäjinä yllätyimme sen saamasta huomiosta vastaajien keskuudessa. Aiemmin ei kuitenkaan ole tehty yksinomaan pelastusalalle suunnattua työhyvinvointikyselyä. Sille on selkeästi tarvetta myös jatkossa”, kertoo Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnan puheenjohtaja, ensihoitopäällikkö Sanna Kauppinen Pirkanmaan hyvinvointialueen ensihoitopalvelusta.

Erityisesti avointen vastausten suuri määrä herätti keskustelua henkisen työsuojelun toimikunnassa. Se vaati myös lisäaikaa vastausten läpikäynnille, teemoittelulle ja vertailulle.

Johtamiseen, palkkaukseen ja palkitsemiseen sekä sisäiseen viestintään toivottiin lisää huomiota

Kyselytuloksissa oli nähtävissä henkilöstöryhmissä osittain selkeätä yksimielisyyttä ja osittain melko suuriakin eroja.

Keskimäärin tyytyväisimpiä oltiin joustavuuteen työ-/ virkasuhteessa, työterveyshuollon toimintaan ja vaikuttamismahdollisuuksiin omassa työssään. Heikoimmin toimivia asioita olivat vaikuttamismahdollisuudet organisaatiossa, sisäinen viestintä, palkkaus ja johtaminen.

”Kyselyssä esiin nousseet kärjet niin heikkouksissa kuin vahvuuksissa ovat melko tyypillisiä tämän tyyppisissä kyselyissä, ei vain pelastusalalla”, ynnää paloesimies Markus Nuuttila Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta. Hän on mukana Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnassa ja myös tämän kyselyn toteutuksessa. ”Avointen vastausten runsas määrä ja niiden mukana tulleet kehitysehdotukset ovat kuitenkin vastaajilta vahva viesti halusta vaikuttaa pelastusalan kehittämiseen työpaikkana. Tämä on tärkeä viesti myös alalle tule-

valle uudelle sukupolvelle – vuoropuhelu henkilöstön kanssa alan kehittämiseksi on oikeastaan elinehto, kun työvoimasta kilpaillaan.”

Koettu tilanne henkisen työhyvinvoinnin tukimuotojen, kehityskeskusteluiden ja sisäilman laadun osalta vaihteli esimiesten/kenttäjohtajien ja pelastaja/ensihoitajien vastauksissa.

Isojen ja pienten pelastuslaitosten sisällä koettu työkuorma sekä vaikutusmahdollisuudet työhön ja organisaation toimintaan erosivat paikoin merkittävästi toisistaan pienten pelastuslaitosten eduksi. Isojen pelastuslaitosten henkilöstö koki hieman enemmän tyytyväisyyttä kehityskeskusteluiden toteutumisessa.

Pelastusalalla työskentelevien

ääni kuuluviin jatkossakin

Kyselyn suuri vastausprosentti ja suuri vastausten määrä herätti kyselyn teettäjät ajattelemaan myös kyselyn jatkuvuutta.

”Me olemme Pelastusalan henkisen työsuojelun toimikunnassa ymmärtäneet nyt alan henkilöstön tarpeen saada tulla kuulluksi. Selvitämmekin, miten vastaavanlaisesta kyselystä saadaan jatkuva käytäntö, ja ennen kaikkea, miten esiin nousseille kehityskohtia päästään ratkaisemaan”, kiteyttää Kauppinen.

”Mutta jotta työhyvinvointikyselyiden tekemisellä olisi merkitystä, on kehitysprosessit ensin suunniteltava ja sitten myös avattava henkilöstölle. Pahinta on kokemus, että kysely ei johda mihinkään”, Nuuttila lisää. ”Terapeutti Tommy Hellstenin sanoin kuulluksi ja nähdyksi tulemisen tunne on tärkeää henkilökunnalle. Henkilöstön on tärkeä tietää, miten ja millaisella aikataululla toivottuihin muutoksiin on mahdollista vaikuttaa.”

Koko tutkimuksen raportti on luettavissa Palopäällystöliiton verkkosivuilta sppl.fi/pelastusalan-henkisen-tyosuojelun-toimikunta.

Terhi Kallio, Sanna Kauppinen, Markus Nuuttila Kuva: Teemu Heikkilä

Pelastusalan monimuotoisuus on murroksessa – DEI-konferenssi avasi

suomalaisten osallistujien ajatuksia

FEU:n huhtikuussa järjestämä pelastusalan monimuotoisuuskonferenssi antoi ideoita pelastusalan kehittämiseksi myös Suomessa.

– Sen sijaan, että kysyttäisiin, miksi pelastusalalla pitäisi olla enemmän vähemmistöjä, tulisi kysyä, miksi ei pitäisi olla.

Yleisökommenttiin kiteytyy yksi konferenssin ydinviesteistä.

Suomen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosen mukaan tapahtuma avasi sitä, kuinka erilaisuuden kunnioittaminen ja totuttuja normeja rikkova inhimillisyys ovat mahdollisuuksia pelastusalalle.

– DEI vaatii johtajuutta, johtamista ja monimuotoisuuden näkemistä vahvuutena, kiteyttää Ari Keijonen konferenssin antia.

Osallistujat toivovat monipuolista keskustelua

Tapahtuma lisäsi ymmärrystä monimuotoisuuden moniulotteisuudesta, toteaa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Torbjörn Lindström. Hän toivoisi aiheen käsittelyä Suomessa laajalla ja strategisella tasolla.

–Jos ajattelee asioita vain itse ja kuvittelee niiden olevan tietyllä tavalla, ei osaa ottaa kaikkea erilaisuutta huomioon, vaikka haluaisikin, hän pohtii.

Konferenssin alustukset konkretisoivat sitä, miten monimuotoinen työyhteisö on tuottavampi. Monimuotoisuuden kehittäminen vaatii mittareita, joiden luominen puolestaan edellyttää tavoitteita eli strategista työtä.

Sisäministeriön pelastusylitarkastaja Mirva Kahlos tuo esiin kommentin, jossa osallistuja kertoi olevansa jatkuvasti tietoinen oman ihonsa väristä. Kertomus pysäytti pohtimaan, kuinka esimerkiksi valkoihoinen

ei voi tietää, mitä ei-valkoinen kohtaa arjessaan pelkästään ihonväriin liittyen.

– Toisen kokemusta ei voi ymmärtää kuin kuulemalla. Sitä ei voi kuvitella, Kahlos pohtii.

Nollatoleranssin on oltava perusperiaate

Myös työn aitous ja teot sanojen takana herättävät ajatuksia. Palopäällystöliiton koulutuspäällikkö Mikko Poutala korostaa, että monimuotoisuustyö on tärkeä saada osaksi arkea.

Työ voi olla esimerkiksi monimuotoisuutta edistävän kulttuurin kehittämistä, yhteisen kielen löytämistä, ongelmien korjaamista ja toimivien ratkaisujen luomista.

– On helppo sanoa ääneen olevansa jotain mieltä, mutta jos se ei näy tai toteudu käytännössä, viesti on epärehellinen, Poutala pohtii.

Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen painottaa, että nollatoleranssi sanana ei riitä edistämään

Termit

asioita, vaan sen pitää olla perusperiaate. Toimintakulttuurin on myös muututtava, se on kaiken perustana.

– Pelastusalalla nyt vallitseva toimintakulttuuri ei täysin tue yhdenvertaista kohtelua, tasa-arvoa ja monimuotoisuutta. Muutoksen osalta tulee tehdä pitkäjänteisesti töitä, jotta perusperiaatteeseen eli nollatoleranssiin päästään edes lähelle, kiteyttää Pitkänen.

Hän kertoo pohtineensa konferenssin jälkeen, ymmärretäänkö Suomessa, mitä kaikkea monimuotoisuus todella pitää sisällään. Kysymykseen on myös suora vastaus.

– Ei ymmärretä. Ja jos me emme ymmärrä, emme voi johtaa monimuotoisuutta. Asioita ja asenteita on vaikea muuttaa.

Maaliin pääseminen vaatii työtä

Iso kysymys onkin, miten monimuotoisuuden edistäminen näkyy mahdollisuutena sen tarjoaman potentiaalin kautta. Mikko Pou-

• Monimuotoisuus tarkoittaa ihmisten monimuotoisuutta esimerkiksi iän, seksuaalisuuden tai sukupuolen osalta. Jos ryhmässä on enemmän naisia, miesten mukaantulo luo monimuotoisuutta ja toisinpäin. Esimerkiksi osaamisen kehittäminen on yksi syy panostaa monimuotoisuuteen.

• Yhdenvertaisuus tarkoittaa kaikkien ihmisten yhdenvertaisuutta riippumatta esimerkiksi iästä, seksuaalisuudesta tai sukupuolesta.

• Lyhenteet DEI ja DEIB tulevat englannin kielen sanoista Diversity (monimuotoisuus), Equity (oikeudenmukaisuus), Inclusion (osallisuus) ja Belonging (yhteenkuuluvuus).

Konferenssi / Faktat

• Euroopan palopäällystöjärjestö FEU järjesti konferenssin (European Diversity Conference for the Leadership of Fire and Rescue Services) yhdessä Tanskan palopäällystöliiton (Danske Beredskaber) kanssa.

• Mukana oli 140 osallistujaa yhteensä 16 eri Euroopan maasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.

Suomesta osallistujia oli LänsiUudenmaan, Itä-Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Helsingin pelastuslaitoksilta, sisäministeriöstä ja Palopäällystöliitosta. Kuvassa eturivissä vasemmalta Anne-Mari Nyman, Ari Keijonen ja Siiri Pohjoinen. Keskirivissä Torbjörn Lindström, Mirva Kahlos, Mikko Poutala, Virve Häyrinen ja Jani Pitkänen. Takarivissä Peter Johansson ja Marko Rostedt.

Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeä panostaa ajankäyttöön ja resursseihin. Se ei ole ilmaista. Meidän on maksettava päästäksemme eteenpäin .

tala kiinnittäisi huomiota myös käytettäviin termeihin.

– "Suvaitaanko" erilaisuutta vai arvostetaanko sitä? Olen sitä mieltä, että asiaa ei tulisi käsitellä suvaitsevaisuuden vaan arvostamisen näkökulmasta, Poutala sanoo.

Yhdenvertaisuuden edistäminen ei siis ole suvaitsemista eli toisten sietämistä, vaan aitoa monimuotoisuuden arvostusta ja edistämistä.

Ruotsissa strategista työtä tehdään muun muassa luomalla yhteistä kieltä ja toteuttamalla työpajoja.

– Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeä panostaa ajankäyttöön ja resursseihin. Se ei ole ilmaista. Meidän on maksettava päästäksemme eteenpäin, kertoo Ruotsissa pelastajana työskentelevä Maria Albertsson.

Anne-Mari Nyman sai konferenssista ideoita omaan työhönsä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen hr-suunnittelijana. Puheenvuorot herättivät ajatuksia, ja kansain-

väliset kohtaamiset toivat tietoa eri maiden pelastuslaitosten toiminnasta.

– Olen toiveikas, että saamme pitkällä tähtäimellä kaikkialla tilannetta parannettua. Se vaatii toki paljon työtä, Nyman sanoo.

Arvot ohjaavat työtä

Konferenssin kärki oli pelastusalan veto- ja pitovoimakysymyksissä. Strategi Niddal El-Jabri esitteli ehdotuksen arvopohjaiselle rekrykampanjalle, joka innosti myös osallistujia: “Real heroes have real values, aidoilla sankareilla on aidot arvot”

Ari Keijosen mukaan työ toteutuu parhaiten juuri arvoilmastoa korostamalla, ilman vastakkainasettelua ja ilman syyttäviä sormia. Lähtökohdaksi hän toivoisikin pelastusalan avoimuutta kaikille, arvot edellä. Tähän El-Jabrin esitelmä antoi ajatuksia.

– On keskeistä, että pelastustoimea tuodaan arvojen kautta esiin jo rekrytoidessa ja

Palopäällystöliitto noudattaa toiminnassaan pelastustoimen arvoja: Turvallisuus on yhteinen asiamme: inhimillisesti, ammatillisesti ja luotettavasti.

imagoviestinnässä. Haluamme pelastustoimeen ihmisiä, jotka sitoutuvat alan arvoihin, Keijonen kiteyttää.

Siiri Pohjoinen yhdenvertaisuus- ja monimuotoisuusteemoihin keskittynyt pelastusalan viestijä

Strategi Niddal El-Jabri esitteli Liberate-toimiston ehdotuksia pelastusalan rekrykampanjalle. Rohkeiden ideoiden jälkeen El-Jabri päätyi arvopohjaiseen kampanjaan.

Suomalaiset ovat tyytyväisiä

pelastustoimintaan – mutta osaavatko

he itse toimia vaaratilanteissa?

Turvallisuuden kannalta kansalaisten asenteet ja osaaminen ovat keskiössä.

Yksilöt eivät varaudu, jos he eivät näe sitä tärkeänä tai tehokkaana.

Vaikka suomalaiset tunnistavat varautumisen tärkeyden, tuoreimmat vastaukset herättävät kysymyksiä todellisesta varautumiskyvystä.

Kansallinen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Suomikin on saanut osansa maailmaa horjuttavista kriiseistä, sillä 2020-luvun alussa olemme jo ehtineet todistaa sotaa, pandemiaa ja monia luonnonkatastrofeja. Epävakaassa ympäristössä omatoiminen varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys nousevat keskiöön. Omatoimista varautumista ei kuitenkaan toteuteta, jos toimia ei koeta tärkeiksi, tehokkaiksi ja mahdollisiksi. Yksilön kokema toimijuus on tärkeä osa turvallisuutta, ja omatoimista varautumis- ja kriisinsietokykyä tulee jatkuvasti kehittää. Sen tueksi tarvitaan ajankohtaista tietoa kansalaisten turvallisuusasenteista ja mielipiteistä – myös pelastusalalla.

Tutkimus toteutettu 3 vuoden välein jo 30 vuoden ajan

Suomalaisten pelastusasenteet -tutkimus on kolmen vuoden välein toistettava kyselytutkimus, jossa selvitetään kansalaisten asenteita pelastustoimea, siviilivalmiutta ja varautumista kohtaan, mutta myös viestin-

Omatoimista varautumista

ei kuitenkaan toteuteta, jos toimia ei koeta tärkeiksi, tehokkaiksi ja mahdollisiksi.

tämieltymyksiä, omatoimista varautumista, pelastusosaamista, riskikäsityksiä ja muita pelastusalalle tärkeitä teemoja. Kysely on toteutettu vuodesta 1992 alkaen ja vuoden 2023 kyselyssä on mukana yli 3000 mannersuomalaista vastaajaa.

Suomalaiset ovat asenteissaan edelleen positiivisia: jopa yhdeksän kymmenestä näkee pelastustoimen kokonaisuudessaan tehokkaana, ammattitaitoisena ja nopeana. Neljä viidestä suomalaisesta kokee pelastustoiminnan tehokkaana, mutta toisaalta turvallisuusviestintää ja tarkastustoimintoja joka viides pitää melko tai kokonaan tehottomina.

Varautumiskeinojen koettu tarpeellisuus vaihtelee laajasti: jopa 96 prosenttia sanoo omistavansa palovaroittimen, kun taas vain 12 prosenttia sanoo osallistuneensa asuinrakennuksensa poistumisharjoitukseen. Jos tulosten tulkitaan edustavan asioiden koettua tärkeyttä niiden todellisen esiintymisen sijaan, nähdäänkin, että konkreettiset ja perinteiset toimet kuten ensiapupakkaukset tai väestönsuojat nousevat päällimmäiseksi kansalaisten mielissä. Toisaalta vain joka kuudes vastaaja osaa määritellä kotivaran oikein, ja vain yksi kymmenestä osaa kuvailla, mitä tulisi tehdä yleisen vaaramerkin kuullessaan.

Omatoimisessa turvallisuusvarautumisessa puutteita

Suomalaiset pitävät varautumista tärkeänä ja kansalaisten viranomaisluottamus näkyy

tuloksissa. Ongelmallisempana näyttäytyy omatoimisen turvallisuusosaamisen taso. Tulipalojen alkusammutusvälineitä ei useinkaan omisteta, vaikka alkusammutus itsessään nähdään tärkeänä. Ajankohtaiset kampanjat eivät näytä täysin purreen kansalaisten kotivaraosaamiseen, mutta toisaalta turvallisuuskampanjat palovaroittimeen liittyenkin ovat vaatineet aikaa tuottaakseen tuloksia. Raportin tulosten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että kansalaisten turvallisuusosaamista tulee edelleen kehittää – mutta kehittämisen keinoja tulisi tutkia tarkemmin.

Oliver Saal

Tutkija

Pelastusopisto

Alisa Puustinen

Erikoistutkija

Pelastusopisto

ArcResc-tapaamiset – pelastustoimintaa, verkostoitumista ja paikallisia erikoisuuksia

ArcResc-hankkeen toimenpiteet ovat kevään aikana edenneet kahden tapaamisen verran. Maaliskuun puolivälissä kokoonnuimme Norjaan Tromssaan ja toukokuun alussa Kanadaan Yukoniin. Tapaamisten tarkoituksena on verkostoitua, jakaa osaamista ja tutustua arktisten maiden pelastustoimintaan. Tapaamisten ohjelmat rakennettiin pelastustoiminnan teemojen ympärille yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

ArcResc Meeting Tromsø

Tromssassa tutustuimme muun muassa Tromssan pelastuslaitoksen, Arktisen neuvoston EPPR-työryhmän (Emergency, Prevention, Preparedness & Response), pelastushelikopterien, merivartioston ja poliisin toimintaan. Suomen järjestelmästä poiketen Norjassa onnettomuus- ja pelastustehtävät ovat poliisijohtoisia. Pelastuslaitos vastaa tulipalotehtävistä ja osallistuu muihin pelastustehtäviin. Tromssan paloasemalla toimii pelastuslaitoksen hätäkeskus. Poliisi ja ambulanssi hälytetään omista hätänumeroista.

Tromssa on vilkas merikaupunki. Syksyllä 2019 Tromssan pohjoisessa satamassa syttyi palamaan venäläinen kalastusalus Bukhta Naezdnik. Voimakas palo eteni nopeasti. Aluksessa tiedettiin olevan 200 tonnia dieseliä ja ammoniakkisäiliö. Säiliön sijainnista oli kuitenkin epätietoisuutta. Ammoniakkiräjähdys oli ilmeinen vaara sataman läheisyy-

Wildfire Risk Management Specialist Doug Cote kertoi muun muassa Metsäpalontorjuntaan käytettävistä sytytysvälineistä.

dessä oleville isolle sairaalalle, yliopistolle ja asutukselle. Alusta ei ollut mahdollista hinata riittävän nopeasti kauemmaksi satamasta. Räjähdysvaaran takia alus päätettiin upottaa rantaan. Myöhemmin se nostettiin ylös ja hinattiin pois. Tilanteen jälkeen pelastuslaitos on tehnyt pienen sanakirjan helpottamaan kommunikointia venäjänkielisten kanssa.

Pohjois-Norjan maasto on tyypillisesti vuoristoista ja jyrkät rinteet ovat alttiita sekä lumi- että maanvyöryille. Vyöryt aiheuttavat haittaa liikenteelle ja joissakin paikoissa ne uhkaavat myös asutusta. Norjassa Statens Vegvesen vastaa teiden ylläpidosta. Aliurakoitsijat tarkkailevat teiden turvallisuustilannetta, ja tarvittaessa teitä suljetaan ja niiden turvallisuus varmistetaan laukaisemalla lumivyöryjä hallitusti. Joka talvi lumivyöryjä kuitenkin valuu teiden yli, ja viranomaiset varautuvat vyörypelastustilanteisiin. Pääsimme seuraamaan lumivyörypelastamisen moniviranomaisharjoitusta Kvaløyan saa-

rella. Skenaariossa oli hautautunut useampia autoja lumivyöryn alle. Pelastuslaitoksen tehtävänä oli irrottaa henkilöt vyöryyn jumiutuneista autoista.

ArcResc Meeting Yukon

8-päiväisen Yukonin-tapaamisen aiheina oli muun muassa alkuperäiskansat, metsäpalot, pelastustoiminnan järjestäminen ja erot maiden välillä sekä paikallinen toimintaympäristö.

Yukonin-tapaamisen tukikohtana toimi Whitehorse. Noin kolme neljäsosaa Yukonin 40 000:sta asukkaasta asuu Whitehorsessa. Muut kaupungit ja kylät ovat pieniä. Yukonin alue on laaja ja suurin osa siitä on asumatonta erämaata. Yukonissa tunnustetaan alkuperäiskansojen oikeuksia näkyvämmin kuin Pohjoismaissa. Usein paikallisten viranomaisten esitysten alussa huomioitiin ne alkuperäiskansat, joiden mailla tilaisuutta pidettiin. Lisäksi alkuperäiskansojen symboliikkaa oli nähtävissä lähes joka paikassa.

Yukonissa metsäpalontorjunnasta vastaa Yukon Wildfire Management, joka on territorion alainen organisaatio. Paikalliset pelastuslaitokset ja muut organisaatiot tukevat toimintaa. Metsäpalontorjunta poikkeaa Yu-

ArcResc -tapaamisen osallistujat Wildfire tukikohdassa Haines Junctionissa

Tromssan uusi pelastushelikopteri voi lentää myös pimeällä ja huonossa säässä.

konissa pohjoismaisesta lähestymistavasta. Alueella tehdään mittavia ennaltaehkäiseviä toimia, kuten raivaamista ja ennallistavia metsän polttoja asutuksen, teiden ja kriittisen infran lähistöllä. Myös metsäpalotilanteessa on tavanomaista polttaa hallitusti isojakin alueita läheltä riskikohteita. Kahden tuhannen hehtaarin polttaminen vaikutti olevan tavanomainen toimenpide.

Pohjois-Amerikassa on enemmän sankariteko- eli cowboy-asennetta kuin Pohjoismaissa, joissa huolehditaan mahdollisimman tarkasti pelastajien turvallisuudesta. Cowboy-asenne näkyy pelastajien suurempina tapaturma- ja kuolemamäärinä. Kanadassa

pyritäänkin nykyisin aktiivisesti turvallisempaan pelastustoimintaan. Parannuksia on tehty muun muassa vuorovahvuutta nostamalla ja ottamalla savusukelluksessa aina letku mukaan turvaksi.

Kanadassa ja Alaskassa on melko vapaat kädet pelastustoimen työaikajärjestelyissä. Kanadassa monilla asemilla tehdään vuorokausirytmiä ja erilaisia kaksivuoromalleja. Whitehorsen asemalla on kaksivuorosysteemi 28 päivän jaksoissa 42 tunnin viikkotyöajalla. Skagwayssä töissä ollaan 48 tuntia, jota seuraa neljä vapaata. Kuukauden työaika on maksimissaan 204 tuntia, jonka ylittävä osuus on ylitöitä.

Tulossa Islanti ja Suomi

ArcResc-hankkeen seuraava tapaaminen järjestetään kesäkuun alussa Islannissa. Viides eli viimeinen tapaaminen pidetään syyskuussa Suomessa. Samalla viikolla 28.9. järjestetään loppuseminaari Rovaniemellä. Hankekuulumisia pääset seuraamaan parhaiten Instagramissa @arcrescproject ja netissä sppl. fi/arcresc.

Joel Kauppinen

Hankepäällikkö, ArcResc-hanke, Suomen Palopäällystöliitto

Suomalainen Nina Ågren on Arktisen neuvoston EPPR:n sihteeri. EPPR:n työ on viime vuosina painottunut merellisiin teemoihin. Maa-alueita koskevia teemoja voisi olla enemmänkin mukana.

Pelastuslaitoksen henkilöstö irrottamassa potilaita lumivyöryn alle jääneestä autosta moniviranomaisharjoituksessa.

Yukonissa harjoitellaan savusukeltajan riisumista hätäevakuoinnin jälkeen.

Message for Arc Rescue

Ihad t he absolutely privilege to spend a few days with the ArcRescue group in Yukon Canada, my primary role was to represent the Canadian Association of Fire Chiefs, however what turned out to be a bit more of a host than I had expected. With that being said, it was an absolute delight. Meeting the 18 members of the Fire Services from Finland, Sweden and Norway was just the beginning of a life long friendship building over the next few days.

What became clear very early on in our time together was how many similarities we all shared. We learned that all of us are struggling with the recruitment and retention of firefighters, whether that is a volunteer of a paid employee we do not have enough of them in either country.

We talked and shared many stories about the types of calls we attend. We discussed firefighting operations in arctic type climates where we were again more closely aligned that I would have thought.

Although we shared many many similarities one of the biggest differences was the fact that in most European countries a firefighter does both wildland fires as well as structural whereas here in Canada we separate the functions and structural firefighters stay in communities and wildfire firefighters usually stay in our forested areas. To me this event highlighted the value of international cooperation. We can all learn from one another, and I think that the case studies and hearing how other countries work can only benefit us all

On a personal note, I was so impressed with the professional and friendliness of the members that were in attendance, everyone was so respectful that at many times I was the only one that didn’t speak their language and although they did have some conversations in their native tongue, they were always respectful and cognizant of my attendance and would quickly change to English for my benefit. May seem small to some but it made a big impact to me.

I loved sharing the story and gifting the members with Challenge coins and if you don’t know what I’m talking about, please be sure to ask one of them to show you theirs!!! I hope they have it with them!!!

Lastly, and in closing I will say that I had to leave the group both early and somewhat unexpectedly as I was called to deploy to my home province for some large wildfires and it was hard to leave the group that I very quickly learned to call friends and colleagues – many of whom I have chatted with in the last month since we met. I very much appreciate the work that ArcRescue is undertaking and hope that I can continue to participate in.

Most sincerely,

Ken McMullen Chief/Manager of Emergency Services, the City of Red Deer

Psykofyysinen toimintakyky pelastusalalla

Pernarutto, ebola, lintuinfluenssa, koronapandemia, Ukraina-kriisi, energiakriisi... Maailmaan mahtuu erinäisiä kriisejä, joita nykypäivänä mediasta luemme päivittäin. Elämän kiertokulkuun kuuluu kriisejä. On yleistä " pahoinvointia", mediaähkyä jatkuvista negatiivisista asioista. Pelastusalalla toimii erilaisia ihmisiä erilaisissa tehtävissä. Jokainen meistä on yksilö. Jokaisen yksilöllinen kyky sietää muuttuvaa maailmaa on myös yksilöllinen.

Pelastusalan töissä on myös erilaisia tehtävänkuvia ja erilaisia stressiä aiheuttavia tekijöitä. Erilaiset ihmiset saavat aikaan toisistaan eroavia mielipiteitä, sitä kautta ihmisten välistä erimielisyyttä, epätasa-arvoista kohtelua ja jopa kiusaamista.

Osa pelastusalalla tekee tehtäviänsä työkseen, osalla taas pelastusala perustuu vapaaehtoisuuteen. Kaikkia tarvitsemme, jotta pelastusala on toimiva organisaatio ja jotta se tärkein, auttaminen, toteutuu. Miten voimmekaan auttaa muita, jos voimme itse tai työyhteisemme huonosti? Ihmisten psyykkinen toimintakyky korostuu. Koko pelastusala voi paremmin, jos sen sisällä ihmiset voivat hyvin.

Ihmiskeho ja mieli kulkevat käsi kädessä.

Psykofyysiset oireet

Pysähdytään hetkeksi miettimään kokonaisuutta. Ihmiskeho ja mieli kulkevat käsi kädessä. Psykofyysiset oireet ovat oireita, jotka yhdistävät henkisiä ja fyysisiä tekijöitä. Ne voivat ilmetä stressin, ahdistuksen tai masennuksen seurauksena. Ne vaikuttavat henkilön fyysiseen hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Psykofyysiset oireet voivat esiintyä monella eri tavalla, kuten lihaskipuina, väsymyksenä, päänsärkynä, vatsavaivoina, unihäiriöinä, hengitysvaikeuksina, sydämentykytyksinä ja ruokahalun muutoksina. Psykofyysiset oireet voivat vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn ja tuottavuuteen työpaikalla. Ne voivat siten vaikuttaa myös henkilön mielialaan ja itsetuntoon – siten taas toisten ihmisten kohtaamiseen.

Näin ollen pelastusalalla olisi tärkeää tunnistaa psykofyysiset oireet ja hoitaa niitä asianmukaisesti, jotta henkilö ja jossain tapauksissa

koko työyhteisö voi pysyä terveenä ja toimintakykyisenä. Oletko miettinyt koskaan: onko sinun työyhteisössäsi tai harrastusyhteisössäsi kaikki hyvin?

Ehkä olisi aika pysähtyä. Hymykin tekee ihmeitä, kokeile.

Positiivisen ajattelun kesää!

Jonna Raukola

Sopimuspalokunnan ryhmänjohtaja Työkykykoordinaattori, fysioterapeutti

Hallitusohjelma valmistelussa

Vaalit on käyty ja parhaillaan neuvotellaan hallitusohjelmasta. Sisäministeriön hallinnonala kuuluu turvallinen ja kriisinkestävä oikeusvaltio reformipöytään ja erityisesti sisäisen turvallisuuden jaostoon. Olen ollut sekä reformipöydän että sisäisen turvallisuuden jaoston kuultavana hallitusneuvotteluissa.

Henkilöstön riittävyys

varmistaa palvelukyvyn

Hätäkeskuslaitoksen palvelukyky perustuu riittävään henkilöstömäärään. Hätäpuhelujen määrä on jälleen alkanut lisääntyä koronavuosia edeltävälle tasolle. Kun koronavuosina hätäilmoituksia tuli vajaat 2,8 miljoonaa, olimme jo viime vuonna yli 2,9 miljoonan hätäilmoituksessa. Tämän vuoden alku näyttää siltä, että hätäilmoitukset jatkavat kasvua. Henkilöstömme on kuitenkin kyennyt erinomaiseen palveluun. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana 10 sekunnin vastausaikaan olemme kyenneet 95 prosentissa tehtäviä ja 30 sekunnin vastausaikaan 100 prosentissa tehtäviä. Keskimääräinen vastausaika on ollut 2 sekuntia.

Luvut ovat erinomaisia, mutta samaan aikaan olemme huolissamme siitä, miten kesällä kykenemme tuottamaan palvelua niin, että henkilöstömme myös jaksaa kesälomakauden kiireen. Vuoden alun ylimääräisen päivystäjäkurssin rekrytointi onnistui hyvin ja saimme henkilöstömääräämme hartaasti kaivattua lisäystä. Kuitenkin samaan hengen vetoon on todettava, että nykyisellä koulutusmäärällä ja nykyisen tasoisella poistumalla, henkilöstömäärämme on laskeva. Kun tämän vuoden alun rekrytoinnin jälkeen salihenkilöstön määrä oli 492, olemme arvioineet, että vuonna 2030 salihenkilöstöä on noin 450. Kuten olen pitänyt esillä, noin 25 prosenttia henkilöstöstämme on yli 55-vuotiaita, on selvää, että koulutusmääriä olisi kasvatettava jo ensi vuonna.

Kun tähän vielä lisätään se, että kaksikielisten päivystäjien määrä on meillä sellainen, että kaksikielisen palvelun tuottaminen on jo

nyt haaste. Tarvitsemme siis kipeästi myös kaksikielistä henkilöstöä ja olisikin tarve järjestää säännöllisesti kursseja, joihin saisimme kaksikielisiä opiskelijoita. Näin ollen hallitusneuvotteluissa olen tuonut esiin henkilöstötilanteen ja siihen liittyen kaksikielisen henkilöstön tarpeen.

Pelastusopiston haku kaksikieliseen hätäkeskuspäivystäjäkoulutukseen on päättynyt 2. kesäkuuta. Toivotaan, että haulla onnistutaan saamaan Pelastusopistolle runsaasti kaksikielisiä hakijoita.

Rahoitusta tarvitaan

Tällä hetkellä tarkastellaan julkisen talouden kehyksiä 2024–2027. Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta kehyskauden alku näyttää kohtuulliselta, mutta jo nyt on selvää, että vuosien 2026 ja 2027 kehystaso merkitsee säästötoimenpiteitä. Hallitusneuvotteluissa on lähdetty siitä, että julkisia menoja saadaan leikattua, joten on valmistauduttava siihen,

että lisärahaa ei ole millekään toimialalle ainakaan merkittävässä määrin jaettavissa. Kuitenkin nykyinen maailmantilanne on sellainen, että sisäisestä turvallisuudesta on huolehdittava ja tämä merkitsee paitsi Hätäkeskuslaitoksen myös pelastustoimen, poliisin ja Rajavartiolaitoksen riittävää rahoitusta. Haastava tilanne vaatii luovia ratkaisuja. Toivotaan, että niitä löytyy.

Taito Vainio Ylijohtaja Hätäkeskuslaitos

Eläköön elävä oikeus!

Tämä artikkeli poikkeaa aiemmin kirjoitta mistani artikkeleista, sillä en käytä sen taustana ainoastaan lainsäädäntöä, vaan elävää oikeutta. Olen analysoinut kaikki hallinto-oikeuksien tekemät 156 tapausta aikavälillä 1.7.2011 – 31.12.2022 kategoriassa palo- ja pelastustoimi, jossa sovellettiin voimassa olevaa pelastuslakia (379/2011). Näistä tapauksista 121:ssä sovellettiin voimassa olevaa pelastuslakia ja suljin ne pois analyysistä jäljelle jäännet 35 tapausta, sillä niiden perusteluissa käytettiin vanhaa pelastuslakia. Hallinto-oikeudet kumosivat 19 (15,7 %) päätöstä, muuttivat osittain 5:tä (4,1 %) päätöstä ja hylkäsivät 97 (80,2 %) valitusta. Korkein hallinto-oikeus myönsi 10 tapaukselle valitusluvan.

Rakensin hallinto-oikeuksien päätöksistä eri kategorioita. Selkeästi suurin asiakokonaisuus liittyi erheellisten palohälytysten maksun perimiseen, josta oli yhteensä 46 päätöstä. Näistä oli myös kolme korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisua. Muita aineistosta esiin nousseita asiakokonaisuuksia olivat: asuntojen palokuormaan liittyvät asiat 11 päätöstä, poistumisteiden esteettömyydestä yhdeksän päätöstä, nuohoukseen liittyvistä asioista seitsemän päätöstä, kunnallisvalituksia virkanimitysasioissa viisi päätöstä, kehotuksen oikeusvaikutuksista viisi päätöstä ja pysäköintiin liittyen neljä päätöstä. Muita yksittäisiä nostoja, joita myös korkein hallinto-oikeus on käsitellyt ovat asiakirjajulkisuutta koskeva valitus sekä ilotulitteiden varastointi kaupan yhteydessä.

Päätösten perusteleminen sekä laintulkinta

Viranomaisen tulee hallintolain (434/2003) 45 §:n nojalla aina perustella päätöksensä. Sen on vähintään ilmoitettava päätöksessään mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sen soveltamat säännökset. Tämän lisäksi pelastusviranomaisen päätöksentekoa ohjaa pelastuslain 80.4 §, jonka mukaan silloin, kun pelastusviranomainen toimittaa palotarkastuksen tai muun vastaavan valvontatehtävän, sen tulee laatia kirjallinen pöytäkirja, jossa se yksilöi tarkastuskohteen, tarkastuksen kulun, tekemänsä keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämän selvityksen sekä johtopäätökset ja

niiden perustelut. Pöytäkirjan avulla pelastusviranomainen kommunikoi asianosaisille tarkastuksella tekemänsä havainnot sekä mitkä asiat ja seikat ovat vaikuttaneet lopputulokseen ja kuinka se on soveltanut lakia. Pelastuslain joustavuuden takia palotarkastus on aina lain tulkintaa ja soveltamista, jota punnitaan viimekädessä aina päätösten perusteluissa. Perusteluvelvollisuus korostuu niissä tapauksissa, jossa viranomainen on käyttänyt harkintaa. Perusteluiden avulla asianomainen voi lopulta arvioida päätöksen laillisuuden ja saattaa asia siten hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Hallinto-oikeudet ovat kumonneet sellaisia pelastusviranomaisten päätöksiä, josta ei selvinnyt mihin asianomainen oli velvoitettu. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätöksessä (28.12.2016, 16/0771/4) pelastusviranomainen oli määrännyt omakotitalossa muun ohella, että ”Huonetilojen kulkureitit tulee pitää käyttökelpoisina.” Palotarkastuspöytäkirjassa oli mainittu, että nykyisten rakentamismääräysten mukaan enintään kaksikerroksisen asuinrakennuksen uloskäytävän leveyden tulee olla vähintään 900 mm, rakennuksen omistajan ja haltijan on osaltaan huolehdittava siitä, että pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista ja että uloskäytävät ja kulkureitit niille pidetään kulkukelpoisina ja esteettöminä ja muutenkin sellaisessa kunnossa, että niitä voidaan käyttää turvallisesti ja tehokkaasti. Koska päätöksessä ei ole annettu kiinteistön omistajalle selkeitä määräyksiä siitä, millaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin tämän tuli palotarkastuksessa havaittujen puutteiden korjaamiseksi ryhtyä, hallinto-oikeus kumosi päätöksen epäselvänä ja yksilöimättömänä. Toisessa vastaavassa tapauksessa Hämeenlinnan hallinto-oikeus (22.11.2018, 18/0546/4) kumosi päätöksen, jossa pelastusviranomainen oli palotarkastuspöytäkirjassa lähinnä kirjoittanut auki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain 133 § ilmoittamisvelvollisuuden toiminnan lopettamisesta tai keskeyttämisestä vuotta pidemmäksi ajaksi sekä kertonut, millaisessa tilanteessa tulisi tehdä suunnitelma lain edellyttämien toimenpiteiden toteuttamiseksi, jos teollinen käsittely tai varastointi keskeytetään vuotta pidemmäksi ajaksi. Korjausmääräys oli kirjoi-

tettu ehdolliseen ja toteavaan muotoon, eikä siitä käynyt selkeästi ilmi, millaisiin konkreettisiin toimenpiteisiin toiminnanharjoittajan oli tullut ryhtyä eli oliko toiminnanharjoittaja velvoitettu johonkin ja millä perusteella.

Hallinto-oikeudet kiinnittivät huomiota myös päätösten perusteluiden perusteisiin. Helsingin hallinto-oikeuden tapauksessa (25.2.2020, 20/0152/1) pelastusviranomainen oli muun ohella puuttunut autosuojassa säilytettäviin kemikaaleihin. Päätöksen perusteena mainittiin pelastuslain 9 §:n lisäksi Helsingin kaupungin sisäinen 30.12.2004 päivätty toimintaohje, jonka mukaan ”Yksityiskäytössä olevissa autosuojissa ei saa säilyttää mitään palavia nesteitä, kaasuja tai aerosoleja ajoneuvon oman kiinteän säiliön lisäksi. Perusteet: Asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) 55 § 2 mom. sekä Nestekaasuasetus (511/1993) 42 § 3 mom.”. Pelastuslaitoksen päätöksen keskeisiksi perusteluiksi ilmoitetut säädökset oli kumottu valtioneuvoston asetuksella (855/2012) sekä (858/2012). Pelastusviranomainen ei ollut arvioinut asiaa voimassa olevien säädösten valossa, joiden mukaan esimerkiksi palavien nesteiden ja syttyvien kaasujen säilytys moottoriajoneuvosuojassa olisi voimassa olevien säännösten edellytyksillä sallittua. Hallinto-oikeus poisti päätöksen ja palautti asian uudelleen pelastusviranomaiselle käsiteltäväksi. Myös tapauksessa Turun hallinto-oikeus (29.8.2012, 12/0472/3) arvioitiin pelastusviranomaisen perusteluita. Pelastusviranomainen oli määrännyt muun ohella palo-ovien varustamista paloilmoitinohjatulla suljinmekanismilla ja perustellut päätöksensä rakennusmääräyskokoelma E1:llä. Hallinto-oikeus poisti päätöksen, sillä se katsoi, ettei pelastusviranomaisen määräys perustunut lakiin vaan ainoataan rakentamismääräyksiin.

Pelastuslaki muodostuu osaltaan niin sanotuista joustavista normeista, jossa viranomaisen on ratkaistava asia tapauskohtaisesti harkintaa käyttäen. Esimerkiksi pelastuslain 9 § ei sisällä suoria oikeusohjeita, vaan viranomaisen on punnittava kussakin tapauksessa, valitseeko kohteella lain mukainen taso ja tehtävä päätös sen perusteella. Koska laki ei aina sisällä suoria oikeusohjeita, saatetaan lain tulkinnan tueksi käyttää lain ulkopuo-

lisia aineistoja. Näin oli asia Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tapauksessa (25.10.2016, 16/0535/1), jossa oli kyse siitä, oliko pelastusviranomaisella oikeutta määrätä yhtiön jätepisteen sijoittamisen vähintään neljän metrin etäisyydelle rakennuksen seinästä tai osastoida jätepiste omaksi palo-osastokseen. Jätepiste oli sijainnut samaisen yhtiön sisäpihalla vuodesta 1927. Pelastusviranomainen perusteli päätöksen pelastuslain 9 §:n nojalla sekä totesi kokemusperäisesti, että jo yksittäisen muovisen 600 litran jäteastian tulipalo aiheuttaa sellaisen lämpörasituksen, että tavanomaiset ikkunat rikkoutuvat ja palavat rakennustarvikkeet syttyvät useiden metrien etäisyydellä jäteastiasta. Pelastusviranomainen viittasi tältä osin Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Finanssialan keskusliiton tekemiin selvityksiin. Asiassa siten arvioitiin sitä, voitiinko pelastuslain 9.1 § tulkintaa täydentää lain ulkopuolisin perustein. Hallinto-oikeus piti pelastusviranomaisen päätöksen voimassa ja katsoi, että viranomaisen päätös oli oikeassa suhteessa pelastuslain 9.1 §:n mukaisten velvoitteiden kanssa ja että mainitut lain ulkopuoliset aineistot eivät olleet ristiriidassa lain kanssa. Myös Turun hallinto-oikeuden ratkaisussa (10.5.2013, 13/0300/3) arvioitiin pelastusviranomaisen oikeutta käyttää poistumisturvallisuusselvitystä koskevassa asiassa lain ulkopuolista instrumenttia. Pelastusviranomainen oli määrännyt, että poistumisturvallisuusselvityksessä tulee muun muassa esittää hoidettavien pelastamiseen kuluva aika Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Turvallisuusselvityksen laadintaoppaan mukaisesti. Hallinto-oikeus totesi, koska Valtioneuvosto ei ollut antanut poistumisturvallisuusselvityksiä koskevaa asetusta, eikä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Turvallisuusselvityksen laadintaopas ollut ristiriidassa lain kanssa, oli

pelastusviranomainen voinut määrätä poistumiseen kuluvan ajan ilmoittamista oppaan laskentakaavan mukaisesti.

Aina hallinto-oikeudet eivät kuitenkaan olleet yhtä mieltä pelastusviranomaisten laintulkinnoista. Kahdessa Helsingin hallinto-oikeuden tapauksessa (6.3.2015, 15/0183/4 sekä 19.5.2017, 17/0290/5) arvioitiin pelastusviranomaisten pelastuslain 10 §:n uloskäytävän tulkintaa. Molemmissa tapauksissa asuintalojen porrashuoneissa säilytettiin koristekasveja. Toisessa tapauksessa koristekasvit sijaitsivat erillisissä kukkakaukaloissa ja toisessa tapauksessa ullakkoaulojen ikkunalaudoilla. Molemmissa tapauksissa pelastusviranomaiset katsoivat, että koristekasvit sijaitsivat uloskäytävillä, eikä niillä saanut pelastuslain 10 §:n nojalla säilyttää mitään tavaraa. Näissä tapauksissa hallinto-oikeus katsoi, etteivät kasvit sijainneet pelastuslain 10 §:n 2 momentin vastaisesti kulkureiteillä ja kumosi pelastusviranomaisten päätökset. Sen sijaan Itä-Suomen hallinto-oikeus (13.4.2018, 18/0312/1) oli ratkaisussaan katsonut, että pelastusviranomaisella oli oikeus määrätä poistettavaksi palo-osastoiduista porrashuoneista kaiken irtaimen. Tapauksessa oli kyse siitä, että palvelutalojen porrashuoneisiin oli tehty oleskelutiloja, joissa palokuorma oli ollut pelastusviranomaisen arvion mukaan liian suuri ja osa säilytetystä kalustosta oli voitu luokitella helposti syttyväksi materiaaliksi. Hallinto-oikeuden mukaan pelastusviranomainen oli voinut määrätä pelastuslain 10.2 §:n mukaisesti palavan materiaalin poistamisen uloskäytävältä. Itä-Suomen hallinto-oikeus katsoi toisessa ratkaisussaan (24.1.2013, 13/0033/1), että pelastusviranomainen oli voinut määrätä suuren käytävämaton poistettavaksi porrashuoneesta pelastuslain 10.2 §:n nojalla, sillä käytävämatoista saattoi aiheutua vaaraa pa-

loturvallisuudelle esimerkiksi siten, että poistuminen tulipalon aikana vaikeutuu maton kurttaantumisen vuoksi.

Hallinto-oikeudet suhtautuivat suopeasti pelastusviranomaisten kokemusperäiseen arvioon sellaisissa tapauksissa, joissa asunnoissa todettiin olleen runsaasti palokuormaa. Esimerkiksi tapauksessa Helsingin hallinto-oikeus (11.10.2018, 18/0589/5) todettiin, että ”Asunnon tavaramäärän on katsottu ylittävän sen palokuorman, mikä katsotaan yleisen elämänkokemuksen perusteella olevan sopiva määrä. […] Pelastuslaitoksen tarkastuspöytäkirjoista sekä esitetystä valokuvaselvityksestä ilmenee, että kysymyksessä olevassa asuinhuoneistossa säilytetään runsaasti erilaista tavaraa.”. Samainen perustelu oli eräässä Itä-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisussa (12.11.2020, 20/1151/1), jossa todettiin ”Jälkitarkastuksella 2.7.2020 asunnon tavaramäärä on lisäksi silmä-määräisesti arvioiden lisääntynyt edellisestä tarkastuskerrasta. Asunnossa on ollut edelleen huomattava paloriski, mikä ilmenee myös selvästi palotarkastajan tarkastushetkellä ottamista valokuvista.” Silloin kun puututaan voimakkaasti yksilön yksityisyydensuojan piiriin, viranomaisen tulee erityisesti huomioida hallintolain 6 §:n tasapuolisen kohtelun periaate. Viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja kyettävä ratkaisemaan samanlaisissa asioissa asiat samalla tavalla. Mikäli mahdollista, arvion on perustuttava johonkin standardoituun mittapuuhun, kuten asian laita oli Helsingin hallinto-oikeuden päätöksessä (18.11.2022, H6635/2022), jossa pelastusviranomainen oli käyttänyt palokuorman arviointiin standardoitua ”Clutter Image Rating” kuvasarjaa. Edellä mainittu standardoitu kuvasarja on omiaan saamaan aikaiseksi tasapuolisen kohtelun eri asianosaisten kesken.

Sebastian De Caro, hyvän hallinnon puolesta

Hallinto-oikeuksien ratkaisujen aiheet kategoriassa Palo- ja pelastustoimi.

Sopimuspalokuntaviikkoa

vietetään elokuussa –

yhteisen teemaviikon avulla uusia jäseniä palokuntiin

Sopimuspalokuntaviikkoa vietetään tänä vuonna 21.–27.8.2023. Haluamme innostaa palokuntia rekrytoimaan uusia jäseniä sekä kertomaan palokuntatoiminnan monipuolisuudesta valtakunnallisesti. Yksi tärkeistä tavoitteista on myös palokuntatoiminnan tunnettuuden lisääminen.

Ensimmäinen Sopimuspalokuntaviikko järjestettiin viime vuonna osana Jokilaaksojen pelastuslaitoksen Sopimuspalokuntien elinvoimaisuuden kehittäminen harva-alueella -hanketta. Tämän vuoden teemaviikosta vastaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö.

Viime vuonna Sopimuspalokuntaviikkoon osallistuivat kaikki Suomen pelastuslaitokset sekä 134 yksittäistä sopimuspalokuntaa. Lisäksi Kainuun ja Pirkanmaan pelastuslaitokset ilmoittivat kaikki sopimuspalokuntansa mukaan viikkoon.

Vuonna 2022 tavoitettiin

17 000 henkilöä

Palautekyselyyn vastanneet sopimuspalokunnat ilmoittivat tavoittaneensa tapahtumissaan

Ilmoita palokuntasi mukaan viimeistään 6.8.2023

Ilmoita palokuntasi mukaan Sopimuspalokuntaviikkoon osoitteessa palokuntaan.fi/sopimuspalokuntaviikko.

Sivulta saat myös ajankohtaista tietoa teemaviikosta. Ilmoittautuminen Sopimuspalokuntaviikkoon on parhaillaan käynnissä ja päättyy sunnuntaina 6.8.

yhteensä 17 096 henkilöä.

– Viikko onnistui hyvin ja sen avulla saatiin tuotua esille sopimuspalokuntalaisuutta sekä markkinoitua palokuntatoimintaa, toteaa SPEKin palokuntapalveluiden harrastustoiminnan kehittämispäällikkö Niko Ara.

Yhteinen rekrytointipäivä lauantaina 26.8.2023

Osallistumalla Sopimuspalokuntaviikkoon palokunnat saavat rekrytoinneilleen tukea ja näkyvyyttä. Palokunnat voivat esitellä viikon aikana toimintaansa avoimissa viikkoharjoituksissa tai jalkautumalla omalle alueelleen.

Lauantaina 26.8. vietetään yhteistä rekrytointipäivää.

– Ajatuksena on, että palokunnat järjestäisivät rekrytointiin tähtäävän tapahtuman

perinteisten avointen ovien sijaan. Yhteisellä ajankohdalla saamme tapahtumille enemmän huomiota valtakunnallisesti ja paikallisesti, Niko perustelee.

Valmiita mainoksia ja muuta tukea rekrytointiin

Rekrytoinnin tueksi on tarjolla valmiita materiaaleja, kuten mainoksia ja somekuvia, rekrytoijan muistilista sekä video palokuntanuorisotoiminnasta. Kannustamme palokuntia hyödyntämään materiaaleja ja viestimään viikon tapahtumista sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #sopimuspalokuntaviikko.

Palokuntalaisille järjestetään teemaviikolla ajankohtaisia webinaareja, ja viikko huipentuu Suomen Sopimuspalokuntien Liiton vuoden sopimuspalokunnan julkistamiseen.

RescTRUST-hankkeessa tutkitaan pelastusalan psykologista suorituskykyä

Tutkimme Palosuojelurahaston rahoittamassa RescTRUST-hankkeessa (2023–2025) pelastusalan psykologista suorituskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä psykologisen suorituskyvyn häiriintymistä ja selviytymistä pelastusalan työyhteisöissä ja yksittäisillä pelastajilla.

Ensimmäiseksi selvitämme toimintaympäristöä muokkaavien muutosten vaikutusta pelastusalan psykologiseen suorituskykyyn monitasoisesti, huomioiden yhteisötason luottamus pelastusalan suorituskyvyn realisoitumiseen sekä yksilöllinen psykologinen suorituskyky. Tavoittelemme psykologista suorituskykyä haastavien ilmiöiden tunnistamista toimintakyvyn kannalta ratkaisevista näkökulmista. Hankkeen toinen tutkimusteema kohdistuu pelastusalan työyhteisöissä kohdattujen tragedioiden selviytymisproses-

seihin. Toteutamme tämän tutkimuksen tietyissä pelastusalan työyhteisöissä, joissa on koettu koko työyhteisöä kohdannut pitkän varjon laskenut tragedia. Hankkeen kolmannen tutkimusteeman muodostaa pelastusalalla varsin uutena tutkimuskohteena moraalisen stressin ja vaurion ilmiöt. Pyrimme rakentamaan tutkimuksen kautta perustuksia ilmiön paremmalle ymmärtämiselle.

RescTRUST-hanke huipentuu kahteen maksuttomaan verkkokoulutuskokonaisuuteen. Esihenkilöille suunnattu koulutus tarjoaa näyttöön perustuvaa tietoa psykologisesta suorituskyvystä muutostilanteissa, työyhteisötragedioista selviytymisestä sekä moraalisen stressin ja vaurion ilmiöistä. Pelastajille suunnattu koulutus keskittyy oman psykologisen suorituskyvyn ylläpitämiseen ja tukemiseen, mikä on avainasemassa vaativassa pelastus-

työssä. Koulutuksissa käsitellään psykologisen tuen soveltamista nimenomaan pelastusalalla. Viestimme hankkeen etenemisestä ja tuloksista tiiviisti eri kanavissa. Pyrimme välittämään hankkeen ajankohtaisia kuulumisia ja tiedottamaan pelastusalan psykologisen suorituskyvyn tärkeydestä, sen tukemisesta ja merkityksestä toimintakyvyn ylläpitämisessä, osaamisen lisäämisessä sekä alan vetovoiman ja tiedolla johtamisen edistämisessä.

Hilla Nordquist, terveyspolitiikan dosentti, RescTRUST-hankkeen tieteellinen asiantuntija, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (hilla.nordquist@xamk.fi)

Sanna Korpela, psykologi, RescTRUST-hankkeen projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (sanna.korpela@xamk.fi)

Kuva: Sasu Mäkinen

Uudet edustukset eri toimielimissä

Palosuojelurahaston hallitus

Sisäministeriö (LH 2/23, 22 §/1)

Mika Kontio, pelastusjohtaja, Pirkanmaan pelastuslaitos

varajäsen: Kai Vainio, yrittäjä

Palokuntien taloudellisten vaikutusten ja sosiaalisten hyötyjen (SROI) arviointihanke

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (LH 2/23, 22 §/2)

Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

NouHätä! -kampanjan ja Paloturvallisuusviikon ohjausryhmät Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (LH 2/23, 22 §/3)

Terhi Kallio, viestinnän asiantuntija, Suomen Palopäällystöliitto

Metsäpalovarautuminen pelastuslaitoksilla 2025

Palosuojelurahasto (LH 2/23, 22 §/4)

Jarno Majaniemi, palomestari, Pirkanmaan pelastuslaitos

varajäsen: Antti Kinnunen, kehittämispäällikkö, Suomen Palopäällystöliitto

Luottamushenkilöstössä

on tänä syksynä useita avoimia paikkoja

Olisitko kiinnostunut Palopäällystöliiton luottamushenkilön tehtävästä? Toivomme, että aiheesta kiinnostuneet ilmaisevat rohkeasti kiinnostuksensa sähköpostitse: toimisto@sppl.fi, aihe: Luottamushenkilöstö

Luottamushenkilövalinnat tehdään jaostokokouksissa, jotka jaostokokoukset pidetään syys–joulukuun 2023 aikana. Tarkemmat kutsut jaostokokouksiin lisätään liiton verkkosivuille syksyn aikana. Luottamushenkilön toimikausi on kolme vuotta. Luottamushenkilö voi toimia samassa tehtävässä enintään kaksi perättäistä kolmivuotiskautta. Alla on listattuna erovuoroisuudet merkinnällä 1. tai 2. kerran erovuorossa. Toisen kerran erovuorossa olevan tilalle on valittava uusi henkilö kyseessä olevaan tehtävään.

Hallinto ja tukipalvelut

Peter Johansson, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Markus Aarto, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Kimmo Markkanen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Pelastustoiminta

Ville Mensala, puheenjohtaja, 2. kerran erovuorossa

Janne Aso, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Olli Heikkilä, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Riskienhallinta

Teemu-Taavetti Toivonen, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Mikko Puolitaival, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Kari Telaranta, 2. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Mikko Nurmi, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Mika Gröndahl, varsinainen jäsen, 2. kerran erovuorossa

Antti Rautava, 1. varajäsen, 1. kerran erovuorossa

Varautuminen ja väestönsuojelu

Katja Ahola, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Juha Kärkkäinen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Juha Alander, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Yritysturvallisuus

Kalle Seppänen, puheenjohtaja, 1. kerran erovuorossa

Tuija Kilpeläinen, varsinainen jäsen, 1. kerran erovuorossa

Jaostokokoukset esittävät ehdokkaan ja tämän varahenkilön liittohallitukseen.

Liittohallituksen erovuoroiset

Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto:

Mikko Nurmi, varsinainen jäsen (Marko Nieminen, varajäsen), 1. kerran erovuorossa

Hallinto ja tukipalvelut -jaosto:

Peter Johansson, varsinainen jäsen (Kimmo Markkanen, varajäsen), 1. kerran erovuorossa

Lämpimästi tervetuloa mukaan liiton toimintaan ja jaostokokouksiin!

Lisätiedot:

Ari Keijonen, toiminnanjohtaja, ari.keijonen@sppl.fi

Jaana Kovero, talous- ja hallintokoordinaattori, jaana.kovero@sppl.fi

LIITTOHALLITUKSEN KOKOUKSET JA UUDET JÄSENET

Liittohallitus 2/23

Vuoden toinen kokous pidettiin 3.3. Teams-etäyhteydellä, kokoukseen osallistui yhdeksän henkilöä.

Kokousmuodollisuuksien jälkeen käytiin läpi jaostojen kuulumiset ja vahvistettiin 14 jäsenkandidaatin jäsenyys. Todettiin liiton muodostuvan 1947 jäsenestä ja 13 kannattajajäsenestä. Lisäksi myönnettiin Erityisansioristi nro 83, yhdeksän Ansioristiä sekä seitsemän Ansiomitalia.

Hyväksyttiin tilinpäätös eli tuloslaskelma ja tase sekä tilintarkastajan ja toiminnantarkastajan lausunnot kevätliittokokouksen

Uudet jäsenet 2/23

Riskienhallinta

Aulakoski Valtteri, palotarkastaja, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Yritysturvallisuus

Hintikka Jussi, turvallisuus-/palopäällikkö, Metsä Wood

Immonen Marko, johtava asiantuntija, Seclion Oy

vahvistettavaksi. Käsiteltiin varainhankinnan kehitysnäkymiä. Hyväksyttiin toimintakertomus vuodelta 2022 esitettäväksi liittokokoukselle. Muutettiin toimintakertomusasiakirjan nimi vuosikertomukseksi.

Vahvistettiin Tieliikennepelastamisen toimikunnan esitys seuraavan kauden kokoonpanoksi: Samu Kemppi, Keski-Suomen pelastuslaitos, puheenjohtaja (erovuorossa 2024), Juha Virolainen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, jäsen (2024), Ari Tuulenkari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos, jäsen (2024), Jarno Joensuu, Satakunnan pelastuslaitos, jäsen (2023), Roni Sillanmäki, Varsinais-Suomen pelastuslaitos, jäsen (2023), Samuli Piipponen, Helsingin pelastuslaitos, jäsen (2023). Lisäksi asiantuntijajäseniksi: Harri Miinin, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Tommi Luhtaniemi, sisäministeriön pelastusosasto, Markus Vaara, Pelastusopisto.

Kosonen Mikko, Health, Safety and Security Manager, Suomen Rakennuskone Oy

Pelastustoiminta

Haapaniemi Jarmo, asemamestari, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Martikainen Tommi, palopäällikkö, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Mänttäri Joni, palomestari, Etelä-Karjalan pelastuslaitos

Tuovinen Ville, palomestari, Etelä-Savon pelastuslaitos

Uitto Lassi, palomies, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos; palokunnanpäällikkö, Perttelin VPK

Vapaaehtoispalokuntatoiminta

Kuitunen Maaria, koulutuspäällikkö, Helsingin Pelastusliitto

Yli-Salomäki Iiro, nuoriso-osaston johtaja, Tammisalon VPK

Varautuminen ja väestönsuojelu

Karppinen Urho, vt. valmiuspäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos

Luoma Tuula, väestönsuojelun suunnittelija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Hallinto ja tukipalvelut

Järvenkylä Nina, viestintäasiantuntija, Helsingin kaupungin pelastuslaitos

Lisätiedot:

Jaana Kovero, jaana.kovero@sppl.fi

Mentaalityön hankkeista jatkuvaan toimintaan

MentalFireFit-hanke ja sen edeltäjät ovat päättyneet. Saimme vahvasti vietyä eteenpäin tietoisuutta ja jopa ymmärrystä psyykkisistä suorituskyvyn vaikutuksista pelastusalan työntekijään. Nyt on aika kääntää uusi sivu ja kääriä hihat Palopäällystöliiton erityisasiantuntijana. Työ psyykkisen suorituskyvyn parissa jatkuu, eikä se jää vain hankemaailman pyörimään.

Fyysisesti pelastusala on vahva, entä psyykkisesti? Meillä on valtava määrä psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavia työtehtäviä ja muita työhön liittyviä kuormituksia. Valitettavasti emme voi myöskään poistaa siviilielämän vaikutuksia työminään, vaikka kuinka niin toivoisimme. Pelastusalalla inhimillisesti vastenmieliset työtehtävät, työturvallisuuspoikkeamat – uhka-, väkivalta- ja läheltä piti -tilanteet – lisääntynyt kognitiivisuus, osaamisen paine, kiire, vireystila, työyhteisön vuorovaikutuksellisuus ja psykologinen turvallisuus vaikuttavat huomattavasti työssä jaksamiseen. Psyykkiseen suorituskykyyn vaikuttavat myös mahdollinen median läsnäolo, tilanteiden yllätyksellisyys ja yhteys minäkuvaan. Nämä yhteydet omaan siviilielämään tai jopa lapsuusajan kuormitukseen on usein vaikea tunnistaa ja voivat aiheuttaa passiivisia reaktioita. Se että työtehtävät tuntuvat, ei tee kenestäkään huonoa auttajaa. Se tekee heistä ihmisen.

Palosuojelurahaston kolme hanketta ja yhteensä neljä ja puoli vuotta Palopäällystöliitossa vahvisti ymmärrystä, kuinka tärkeän asian äärellä olemme psyykkisen kuormituksen parissa. Työssä jaksaminen ensilinjan auttajan työssä on tärkeää koko sisäiselle turvallisuudelle. Pelastusala luo joka päivä turvallisuuden tunnetta ympärilleen. Työssä väsynyt auttaja saattaa horjuttaa turvallisuuden tunnetta. Sitä hän tekee ainakin kollegoilleen ja usein myös läheisilleen. Toivottavasti emme anna kyynistä, väsynyttä ja kuormittunutta kuvaa pelastusalan ammattilaisesta ympärillemme, saati läheisillemme.

Kuormituksen hallintaan on olemassa lukuisia keinoja

Ensinnäkin ymmärrys, mitkä kaikki tekijät vaikuttavat ensilinjan auttajan työhön, on hyvä lähtökohta kuormituksen hallinnassa. Tietoisuus siitä, että nämä asiat saavat vaikuttaa ihmiseen, eivätkä tee hänestä huonoa ammattilaista, on hyvää jatkoa edelliselle. Työyhteisön psykologinen turvallisuus, jossa kuormituksia uskalletaan tuoda esille, on olennaista jaksamisen kannalta. Usein pelkästään kuulluksi tuleminen auttaa tai aina-

kin se on alku. Tämä tarkoittaa ympäristöä, jossa ei joku heitä tilannetta vitsiksi. Huumorilla on tärkeä osa pelastustyön jaksamisessa, mutta ei kaikkialla. Esihenkilöiden ja johdon tuki luo turvaa ja rauhallisuutta. Kun asioista voidaan keskustella ja informaatio kulkee pelastusalueilla, se lisää luottamusta ja vähentää tunnetusti nopeiden huhupuheiden määrää.

MentalFireFit-hankkeet kehittivät pelastusalan jälkipurkutoimintoja. Toisaalla defusing-istuntojen määrä kasvoi ja osa pelastusalueista kehitti yksilöllistä vertaispurkutoimintaa. Työnohjaukset ovat niin ikään lisääntyneet, eikä sitä pidetä enää turhakkeena. Sen tuoma kuormituksen vähentyminen, oman työntekemisen tarkastelu, kollegoilta oppiminen ja psyykkisesti raskaiden työtehtävien purku on saanut monet haluamaan työnohjauksellisiin keskusteluihin. Etenkin riskien hallinnan, ensihoidon, esihenkilöiden, johdon työhön sillä on merkittäviä vaikutuksia.

Kuormituksen purun toimintojen polun päässä on tällä hetkellä posttraumatyöpajat. Pelastusalan kevään posttraumatyöpaja avasi jälleen silmiä. Palaute oli erinomaista. Kokemus pajan johtajana lisäsi intoa edistää posttraumatyöpajojen jatkuvuutta. Yksittäisin osallistujan hinta saattaa tuntua kalliilta, mutta se on investointi, mikä maksaa itsensä takaisin. Monia työhön liittyviä kuormituksia purettiin ja annettiin työkaluja jatkoon, kun kuormitus syystä tai toisesta kasvaa seuraavan kerran. Pajasta sai ennen kaikkea ymmärrystä, ettei ole yksin kuormittavien asioiden kanssa. Kevään posttraumatyöpaja lisää varmasti työhyvinvointia ja työssä jaksamista työvuoroissa, pelastusalueille, mutta myös perheissä.

Työni psyykkisen jaksamisen parissa siis jatkuu Palopäällystöliitossa. Vastuualueena on etenkin työhyvinvointi pelastusalalla sen kaikissa merkityksissä.

Saku Sutelainen erityisasiantuntija

Vastuualue: pelastusalan työhyvinvoinnin, työturvallisuuden ja henkisen työsuojelun kehittäminen

Terhi Kallio aloittanut liiton viestinnän asiantuntijana

Palopäällystöliiton viestinnän ja markkinoinnin tehtäviin

kuuluu laaja-alaisesti muun

muassa Palopäällystö-lehden

toimittaminen, verkkosivuista

vastaaminen, turvallisuusviestintä

sekä yleisesti liiton viestinnän

tukeminen ja kehittäminen.

Terhi Kalliolla on monipuolinen tausta viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä ja nyt hän tuo osaamisensa Palopäällystöliittoon. Millaisesta henkilöstä oikeastaan on kyse?

Oma henkilökohtainen taustasi?

Olen asunut ympäri Suomen pääasiassa opiskelun ja töiden perässä muuttaen. Osoite on ehtinyt olla Joensuussa, Inarissa, Oulussa, Kokkolassa, Maarianhaminassa, Seinäjoella ja nyt useamman vuoden jo Espoossa. Olen kotoisin Etelä-Pohjanmaalta. On ollut ilo oppia tuntemaan Suomea eri suunnilta.

Millainen ihminen olet?

Olen ennen kaikkea ihmis-ihminen. Pidän siis ihmisistä ja toimin mielelläni ihmisten kanssa. Sosiaalisuuteni lisäksi pidän vastapainona hiljaisista metsäretkistä ja purjehduksesta.

Millainen työ- ja koulutustausta sinulla on?

Olen tehnyt moninaisia viestinnän ja markkinoinnin tehtäviä. Yli 10-vuotinen työ minulla oli Seinäjoen ammattikorkeakoulussa viestinnän ja markkinoinnin suunnittelijana. Siihen ehti mahtua kaikkea mahdollista brändiuudistuksesta, kriisiviestintään, verkkosivustouudistukseen ja messutoimintaan sekä sosiaalisen median kanavien kirjoon. Ylellä olen ollut radiotoimittajana pari vuotta. Viimeisimpänä olin projektipäällikkönä ja tutkijana liiketoiminnan konsulttiyrityksessä Helsingissä.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri yhteisöviestinnästä ja äänisuunnitteluun erikoistunut medianomi (AMK).

Mitä tuot Palopäällystöliittoon?

Ammatillisen kokemukseni lisäksi uskon voivani tuoda liittoon näkemyksellisyyttä eri sektoreilta ja toimialoilta. Viestinnän tehtäviä ajatellen on hyvä myös aika ajoin tomuuttaa viestien sisältöjä. Tällä tarkoitan sitä, että ulkopuolelta nyt pelastusalalle tulleena olen luonnollisestikin aika paljon varmistellut kollegoilta eri sanojen ja ilmaisujen tarkoituksia. Samalla on huomattu, mitkä ammattijargonin termit olisi hyvä avata selvemmiksi.

Ensikuukausien tunnelmat Palopäällystöliitosta?

Minusta tuntuu, että minut on otettu avosylin vastaan ei vain liiton toimistolla vaan koko alalla! Olen saanut tavata valtavan monta upeaa ihmistä pelastusalalta ja kumppaniorganisaatioista. Ilolla ja innostuksella olen tarttunut hommiin. Vastaisuudessakin minuun saa olla matalalla kynnyksellä yhteydessä.

Mika Tarkkanen

kultaseppämestari, diplomigemmologi

Tutkintosormukset

Viimeaikaiset tunnustukset:

• Vuoden mestari 2023

• Vuoden kultaseppä 2018

• Suomen itsenäisyyden vuoden juhlakoru Monument 2017

• Vuoden kaunein sormus 2010 ja 2009

• Vapaaehtoisen maanpuolustuksen ansiomitali 2008

• Kultaseppämestari 2001

Vuonna 1955 perustettu Tarkkasen ateljee on yksi Suomen vanhimmista yhä saman perheen omistuksessa olevista kultasepän ateljeista. Päätuotteinaan heillä on timantti- ja jalokivikorut. Ateljee ja työhuone sijaitsee Helsingin Arabianrannassa.

Tutkintosormukset

Tarkkasen ateljeessa on valmistettu erilaisia ammatti- ja tutkintosormuksia jo vuodesta 1960. Osassa käytetään yhä samoja elementtejä ja osittain jopa samoja stansseja kuin niiden designin valmistumisen aikoihin. Siksi niihin liittyykin usein merkittävä historia, jota halutaan säilyttää.

”Täysin uuden tutkintosormuksen ilmeen suunnittelu on pitkä prosessi, jossa tärkeässä roolissa on sekä tutkinnon ja oppilaitoksen historia että heidän käyttämänsä symbolit. Näistä elementeistä syntyy aikaa kestävä ja arvostettu muotoilu”, Mika Tarkkanen kertoo tutkintosormuksen taustoista.

”Omasta mielestäni henkilö, joka hankkii tällaisen sormuksen, on ylpeä saavutuksestaan ja tätä minä kannatan. Aina pitää olla tavoitteita eteenpäin, mutta pitää antaa arvo sille mitä on jo saavuttanut.”

Miehistösormus kulta

Tutkintosormus on arvostuksen ja yhteisöllisyyden tunnus

Tutkintosormus on hieno ja perinteinen tapa juhlistaa valmistumista. Se symboloi tutkintoon liittyvää arvostusta ja ylpeyttä, mutta on myös osoitus yhteisöllisyydestä – minä

kuulun tähän joukkoon. Tutkintosormuksella voi tyylikkäästi osoittaa saavuttamansa koulutustason.

Suomen Palopäällystöliiton liittohallitus totesi keväällä 2005, että pelastustoimelta puuttui oma tutkintosormusjärjestelmä, toisin kuin lukuisilta muilta ammatti- tai tutkintoaloilta. Liitto ryhtyi reippaasti toimeen, ja jo vuodevaihteessa 2005–2006 voitiin lanseerata alan ikioma tutkintosormusjärjestelmä. Tutkintosormukset perustettiin pelastustoimen miehistö-, alipäällystö- ja päällystötutkintoja tai näitä vastaavia edeltäviä tutkintoja varten.

Tutkintosormusten tarkoituksena on olla pelastustoimen ammattitutkinnon suorittamisen tunnuksena sekä yhteenkuuluvaisuuden tunteen lujittajana sormuksen kantajien keskuudessa.

Sormusta suositellaan kannettavaksi vasemman käden etusormessa.

Tutkintosormusta on oikeutettu kantamaan jokainen, joka on suorittanut ammattiin oikeuttavan tutkinnon Pelastusopistossa tai Helsingin pelastuskoulussa.

Tutkintosormukset on valmistettu 14 karaatin kullasta. Tunnuksena niissä on pyöreän kehyksen sisässä palokuntatähti, jonka keskellä on koholla feenix-lintu. Miehistösormusta valmistetaan myös hopearunkoisena, mutta siinäkin tunnus on 14 karaatin kultaa. Sormukset on numeroitu.

Sormusta suositellaan kannettavaksi vasemman käden etusormessa.

Myöhemmin perustettiin myös erillinen sopimuspalopäällystön tutkintosormus ryhmänjohtaja- ja Sopimuspalokunnan päällikkökurssin suorittaneille. Sopimuspalopäällystösormus on hopearunkoinen, ja siinä oleva kypärä-tikas-merkki on kultaa.

Tutkintosormus on oiva lahja valmistuvalle tai jo valmistuneelle. Suurin arvo sormuksella on sen kantajalle, mutta jalometallina sen arvo vähintäänkin säilyy. Otathan yhteyttä sormusasioissa liiton toimistoon Jaana Koveroon tai lisätietoa löytyy myös verkkokaupastamme sppl.fi/verkkokauppa.

Ari Keijonen Palopäällystöliitto

Suomen Palopäällystöliiton PVATtoimikunta asetti toimikautensa yhdeksi tavoitteeksi aloittaa

PVAT-uudistuksien jalkauttamisen pelastustoimelle. Tähän liittyen toteutettiin valtakunnallinen Rope Rescue -koulutuskiertue, joka käsitteli sisäministeriön laatimaa

PVAT-ohjetta sekä Pelastusopistolla toteutettuja uudistuksia, kuten uutta PVAT-opasta sekä täydennyskoulutuksia. Tilaisuuksissa kokeiltiin myös käytännössä ohjeen mukaisia, oppaassa esiteltyjä köysipelastustekniikoita.

PVAT-uudistukset käytäntöön

Rope Rescue -koulutuskiertueella

Rope Rescue -kiertue alkoi syksyllä 2022 ja päättyi keväällä 2023. Kiertue vieraili kahdeksalla pelastustoimen alueella ja sen järjestämisen mahdollisti Palonsuojelun edistämissäätiön apuraha sekä merkittävällä panoksella Keski-Suomen pelastuslaitos, joka kustansi kiertueen kouluttajat ja koulutuskaluston.

Pääkouluttajan näkökulmasta kerrottuna

Rope Rescue -koulutuskiertue otettiin erittäin hyvin vastaan kaikkialla ja koulutettavat asiat koettiin tärkeiksi. Itse koin tämän kiertueen luontevaksi tavaksi jalkauttaa Pelastusopistolla tekemäni PVAT-kehitystyön tuloksia pelastusalan ammattilaisille ympäri Suomea. Työturvallisuuden kohentaminen putoamisvaarallisella alueella työskentelyssä on ollut kaiken kehitystyön keskiössä ja koulutuskiertue oli omiaan antamaan uusia ajatuksia jokaisen kiertuepaikkakunnan köysipelastustoiminnan osaajille.

Tämänhetkinen köysipelastusosaamisen taso on valtakunnallisesti kirjavaa, useilla pelastuslaitoksilla on yksittäisiä osaajia ja kokonaiskuvan kohentaminen edellyttäisi yhteisten toimintamallien, koulutusten ja kalustohankintojen toteuttamista. Toivottavasti pelastuslaitosten ylimmässä johdossa nähdään tämä tärkeäksi ja alueiden PVAT-osaajat voivat kehittää toimintaa turvallisempaan ja tehokkaampaan suuntaan. Tästä on hyötyä henkilökohtaiseen osaamisen parantamiseen, tehokkaampaan sekä turvallisempaan operatiiviseen toimintaan. Osaamisen kehittämisen myötä myös työnimu ja arvostus alaan paranee.

Sami Huovila

paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos PVAT-toimikunnan puheenjohtaja

Kuvat: Vili Heinikoski

Rope Rescue -kiertueella Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella Lappeenrannassa.

Rope Rescue -kiertueella Etelä-Karjalan pelastuslaitoksella Lappeenrannassa.

PVAT-toimikunnan kuulumiset

Toimikunta kävi tutustumassa Ranskan Marseillessa järjestetyssä Grimpday 2023 -köysipelastuskilpailussa. Tämän vuotinen kilpailu oli 4-päiväinen tapahtuma, johon osallistujia tuli ympäri maailmaa. Kilpailussa toteutettiin useita erittäin vaativia köysipelastustehtäviä, joissa mitattiin kilpailijoiden osaamista sekä fyysistä kuntoa. Toimikunnan tähtäimessä on järjestää köysipelastustapahtuma Suomessa vuonna 2024. Tapahtuman ideana on kutsua Suomen pelastustoimen PVAT-osaajia toteuttamaan ennalta järjestettyjä köysipelastusskenaariota ja näin jakamaan sekä oppimaan uusia tekniikoita. Verkos-

toituminen ja yhteisien asioiden kehittäminen sataa meidän kaikkien pelastusalan ammattilaisten yhteiseen laariin. Suomessa järjestettävä tapahtuma ei ole kilpailu vaan tilaisuus oppia uusia asioita.

Sami Huovila

paloesimies, Keski-Suomen pelastuslaitos

PVAT-toimikunnan puheenjohtaja

Kuvat: Janne Karttunen ja Risto Tolonen

Grimpday 2023 -köysipelastuskilpailun tehtäviä.

Merta edemmäs kalaan? –

V Sopimuspalopäällikköseminaari Saksassa

V Sopimuspalopäällikköseminaari kokoontui toukokuussa neljännelle jaksolle, jonka teemana oli kansainvälisyys ja tutustuminen keskieurooppalaiseen palokuntatoimintaan. Seminaarin vierailukohteina Saksassa oli Hampuri ja Bremerhaven.

Saksan liittotasavalta koostuu 16 osavaltiosta, joilla on laaja itsemääräämisoikeus. Pelastustoimen osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Saksassa on 16 erilaista pelastuslakia, jotka voivat olla sisällöltään hyvinkin erilaisia. Saksassa on 120 pelastuslaitosta, 271 hätäkeskusta, noin 22 000 vapaaehtoispalokuntaa, 760 tehdaspalokuntaa ja armeijan palokunta.

Matka käyntiin Hampurista

Ensimmäisenä vierailukohteena oli Hampuri, jossa pelastusjohtaja Sebastian Vries esitteli pelastuslaitoksen toimintaa ja Hampurin VPK:n koulutuspäällikkö Dennis Binge vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutusjärjestelmää. Hampurin osavaltiossa on 19 vakinaista pelastusasemaa, joista yksi on erikoistunut myös raskaaseen pelastustoimintaan sekä 33 ensihoitoyksikön asemaa, joista kahdeksassa on lääkäritaso. Osavaltiossa on myös 86 vapaaehtoista palokuntaa ja noin 5500 vapaaehtoisia palokuntalaista, joista noin 2600 on mukana operatiivisessa toiminnassa. Jokaisella VPK:l-

la on kaksi sammutusautoa ja erikoistumistehtävien mukaisesti lisäyksikkö, joka voi olla esimerkiksi CBRN-auto tai puhdistusajoneuvo. Vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutusta ohjaavat Saksan liittovaltion säännökset, jotka toimivat minimisäännöksinä. VPK:t kouluttavat koulutusjärjestelmän mukaisesti uudet tulijat peruskurssilla, jonka jälkeen kurssilaiset suorittavat Hampurin palo-opistolla näyttökokeet. Savusukeltajaksi haluavat suorittavat vielä savusukelluskurssin sekä viestiliikennekurssin. Pätevyydet säilytetään pakollisilla ylläpitokoulutuksilla.

Kohteet Bremerhavenissa Hampurista jatkoimme Bremerhaveniin, ja perjantaiaamuna tapasimme seminaarijaksomme isännän Frans Schaperin. Hän työskentelee tilannepäällikkönä pelastuslaitoksen hätäkeskuksessa. Frans on aloittanut palokun-

tatoiminnan Lahden VPK:n nuoriso-osastossa ja suorittanut pelastusalan päällystötutkinnon Pelastusopistolla. Frans esitteli Bremerhavenin pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen toimintaa ja tiloja sekä ajoneuvokalustoa. Pelastuslaitoksella on yksi pelastusasema ja henkilöstöä 323, josta 270 on operatiivisissa tehtävissä. Kaupungissa on kolme VPK:ta, joilla on omat erikoistehtävänsä, mm. vesihuolto, CBRN ja dronet. Jäseniä on noin 90. Myös Bremerhavenissa on oma palo-opisto sekä ensihoito-oppilaitos.

Tutustuimme myös Bremerhavenin Technisches Hilfswerkin toimintaan, jota esitteli THW:n paikallispäällikkö Torben Tietjen. THW on vapaasti suomennettuna Saksan liittovaltion nopeantoiminnan pelastus- ja katastrofiorganisaatio, joka on erikoistunut muun muassa suuronnettomuuksiin, rauniopelastamiseen ja öljyvahinkojentorjuntaan. THW:n henkilöstö toimii täysin vapaaehtoisin voimin, mutta toimintaa rahoittaa liittovaltio. THW toimii myös ulkomailla EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. THW:llä oli runsaasti eri käyttötarkoituksiin soveltuvia kontteja, johtamistiloja ja koukkuautoja sekä lahjoitusvaroilla rakennettu erittäin nykyaikainen tilannekeskus.

Päivän päätteeksi seminaari oli kutsuttu illanviettoon Lagenin VPK:n vieraaksi. Maakunnan palopäällikkö Kai Palait, Langenin VPK:n päällikkö Pascal Sheper ja palokuntalaiset esittelivät palokunnan toimintaa, paloaseman tiloja ja ajoneuvokalustoa. Kiitos mukavasta illanvietosta Langenin VPK:lle.

Vuorovesipelastusta

Cuxhavenissa

Seminaarijakson kolmantena päivänä tutustuimme Cuxhavenin vuorovesipelastusryhmän (DLRG) toimintaan. Cuxhavenin rannikko on osa Vattimeren kansallispuistoa. Alueella on voimakas vuorovesi ja vuoroveden laskiessa näkyville tulevaa mutatasankoa kutsutaan vatiksi. Alueen ainutlaatuisuus houkuttelee runsaasti turisteja ja vaikka alueelle onkin merkitty turvallisia kulkureittejä, voi voimakkaasti nouseva vuorovesi ja sakea sumu kuitenkin yllättää kokemattoman liikkujan. Vuorovesipelastusryhmä toimii täysin lahjoitusvaroin ja vapaaehtois-

Bremerhavenin THW.

voimin. Ryhmä on erikoistunut pelastamaan muun muassa voimakkaassa virtauksessa ja sillä on käytössään autoja, joilla voi ajaa syvässäkin vedessä. Pelastustehtävillä tehdään yhteistyötä pelastuslaitoksen, meripelastusseuran ja armeijan kanssa.

Bremerhavenin satama- ja vesialueet

Cuxhavenista siirryimme kiertoajelulle Bremerhavenin satama-alueelle, jossa sijaitsee Euroopan neljänneksi suurin konttisatama sekä yksi Euroopan suurimmista autosatamista. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka satama sijaitsee Bremerhavenissa, se ei ole osa Bremerhavenin kaupunkia, vaan kuuluu Bremenin osavaltion hallinnolliseen alueeseen. Satama kuitenkin työllistää Bremerhavenin pelastuslaitosta melko runsaasti, joten Breme-

nin osavaltio maksaa Bremerhavenin pelastuslaitokselle siitä, että he hoitavat pelastustehtävät satama-alueella.

Viimeisenä vierailukohteena oli Bremerhavenin Meripelastusseura. Vaikka Meripelastusseuran toiminta on rahoitettu täysin lahjoitusvaroin, sen venekalusto oli todella nykyaikaista. Lyhyen yleisesittelyn jälkeen pääsimme Weser-joelle ajelulle Hermann Rudolf Meyer -pelastusaluksella. 23-metrinen alus sisältää myös pienemmän SAR-veneen, joka pystyttiin ajon aikana laskemaan vesille pelastusaluksen perästä. Seminaarilaiset pääsivät vuorollaan kokeilemaan tätä ja se oli kyllä hieno päätös vierailuille.

Uusia kokemuksia rikkaampana

No, tarvitseeko sitä lähteä merta edemmäs kalaan? Itse en ole aikaisemmin perehtynyt

tai tutustunut Saksan pelastustoimintaan, joten opintomatka oli erittäin antoisa ja mieluisa. Saksan vapaaehtoistoiminta on erittäin vahvaa ja heidän sitoutumisensa toimintaan ihailtavaa. Kalaa ei saatu, vaikka satamakaupungissa oltiinkin, mutta uskon vahvasti, että kaikkien seminaarilaisten haaviin jäi kotiin viemisinä ajatuksia, elämyksiä, kokemuksia ja ystävyyksiä.

Suuret kiitokset seminaarijakson järjestelyistä Frans Schaperille ja seminaarin työryhmälle, jotka mahdollistivat meille monipuolisen matkan. Kiitoksia myös mukana olemisesta ja elämisestä!

Juha Kylmälä

V Sopimuspalopäällikköseminaari kirjoittaja toimii seminaarilaisten valitsemana Oltermannina

Bremerhavenin paloasema.

Bremerhavenin meripelastusseura SAR-vene.

Bremerhavenin pelastuslaitoksen kalustoa.

Bremerhavenin meripelastusseura.

Syksyn 2023 tapahtumia

13.9. Jälkipurkuohjaajakoulutus (defusing), Hämeenlinna

19.9. AS1 alkusammutuskouluttajien pääkouluttajakoulutus, Vantaa

19.–20.9. Tapahtumaturvallisuusfoorumi 2023, Tampere

20.–21.9. Pelastusalan työterveyshuollon ja työturvallisuuden ajankohtaispäivät, Helsinki

26.–28.9. Pelastusalan post-traumatyöpaja, Peurunka/Laukaa

27.–29.9. Arktisen alueen pelastustoimintaan keskittyvän ArcResc-hankkeen loppuseminaari, Rovaniemi

4.–5.10. Road Rescue – tieliikennepelastamisen koulutuspäivä, Pori

7.10. Sopimuspalopäällystön ajankohtaispäivä, Pori

SCANIA SUOMI OY

Erityismyynti Palo- ja pelastusajoneuvot

www.scania.fi

10.–11.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Helsinki

11.–12.10. Turvallisuus- ja FinnSec-messut, Helsinki

15.–17.11. Yritysturvallisuusfoorumi, risteily Hki–Sth–Hki

22.–23.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä

15.–16.11. Vesisukellusseminaari

12.12. Jouluseminaari, Helsinki

Syksyn aikana: Mental Rescue Tools – psyykkisten voimavarojen vahvistamisen koulutukset, Mikkeli / Oulu / Tampere / Uusimaa

Tervetuloa mukaan liiton tapahtumiin ja koulutuksiin. Lisätiedot ja ohjeet ilmoittautumiseen löydät verkkosivuiltamme sppl.fi.

Petri Surakka puh. 010 555 5273

Onko yrityksesi

turvallisuusasiat kunnossa?

Palopäällystöliitto tarjoaa yrityksille ja organisaatioille erilaisia turvallisuutta edistäviä koulutuksia ja palveluita. Autamme organisaatioita kehittämään kokonaisvaltaisesti vahvempaa turvallisuuskulttuuria.

Esimerkkejä Palopäällystöliiton tarjonnasta:

• Pelastussuunnitelman laatiminen yhdessä organisaation turvallisuusvastaavan kanssa, jonka jälkeen suunnitelman preppausta ja sisäänajoa työyhteisön kanssa.

• Tulityöhön liittyvä koulutus, konsultointi ja tulityösuunnitelman laadinta sekä Tulsu-järjestelmän käyttöönotto ja koulutus.

• Kriisistä oppimisen työpajat, joilla tuetaan organisaatiota siirtymään kriisin jälkeiseen aikaan ja autetaan organisaatiota hyödyntämään kriisin suoma mahdollisuus uudistua.

Anna meille mahdollisuus auttaa teitä luomaan turvallisempi työpaikka. Katso yrityksille tarjoamistamme turvallisuutta edistävistä koulutuksista ja palveluista sppl.fi/yritysturvallisuuspalvelut

Silja Line 15.–17.11.2023

Suomen Palopäällystöliiton, Finnsecurityn, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Paloinsinööriyhdistyksen järjestämä Yritysturvallisuusfoorumi risteillään jälleen 15.–17.11.2023.

Yritysturvallisuusfoorumi tuo tänäkin vuonna yhteen turvallisuusalan asiantuntijat ajankohtaisten aiheiden äärelle. Yritysturvallisuusfoorumissa tapaat kollegoitasi yritysturvallisuuden eri sektoreilta, kartutat tietojasi ja kasvatat ammatillista verkostoasi.

YHTEISTYÖSSÄ

TURVALLISUUS 2023 on vuoden tärkein paloja pelastusalan ammattitapahtuma. Tapahtuma kokoaa alan ammattilaiset ja päättäjät sekä yritysten turvallisuudesta vastaavat henkilöt Helsingin Messukeskukseen.

Varmista paikkasi syksyn maksuttomassa huipputapahtumassa rekisteröitymällä ennakkoon osoitteessa turvallisuus.messukeskus.com

KIINTEISTÖ

REKISTERÖIDY

MAKSUTTA

KÄVIJÄKSI

FinnSec – Pohjoismaiden merkittävin turvallisuusteknologian ja -palveluiden tapahtuma

Kiinteistö – Kiinteistöjen ylläpidon ja korjausrakentamisen suurin ammattitapahtuma Suomessa

AudioVisual Expo – Suomen audiovisuaalisen alan tärkein kohtaamispaikka

SAMAAN AIKAAN MESSUKESKUKSESSA