Suomalaiset ovat tyytyväisiä pelastustoimintaan – mutta osaavatko

he itse toimia vaaratilanteissa?

Turvallisuuden kannalta kansalaisten asenteet ja osaaminen ovat keskiössä.

Yksilöt eivät varaudu, jos he eivät näe sitä tärkeänä tai tehokkaana.

Vaikka suomalaiset tunnistavat varautumisen tärkeyden, tuoreimmat vastaukset herättävät kysymyksiä todellisesta varautumiskyvystä.

Kansallinen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi. Suomikin on saanut osansa maailmaa horjuttavista kriiseistä, sillä 2020-luvun alussa olemme jo ehtineet todistaa sotaa, pandemiaa ja monia luonnonkatastrofeja. Epävakaassa ympäristössä omatoiminen varautuminen ja kansalaisten kriisinkestävyys nousevat keskiöön. Omatoimista varautumista ei kuitenkaan toteuteta, jos toimia ei koeta tärkeiksi, tehokkaiksi ja mahdollisiksi. Yksilön kokema toimijuus on tärkeä osa turvallisuutta, ja omatoimista varautumis- ja kriisinsietokykyä tulee jatkuvasti kehittää. Sen tueksi tarvitaan ajankohtaista tietoa kansalaisten turvallisuusasenteista ja mielipiteistä – myös pelastusalalla.

Tutkimus toteutettu 3 vuoden välein jo 30 vuoden ajan

Suomalaisten pelastusasenteet -tutkimus on kolmen vuoden välein toistettava kyselytutkimus, jossa selvitetään kansalaisten asenteita pelastustoimea, siviilivalmiutta ja varautumista kohtaan, mutta myös viestin-

Omatoimista varautumista ei kuitenkaan toteuteta, jos toimia ei koeta tärkeiksi, tehokkaiksi ja mahdollisiksi. tämieltymyksiä, omatoimista varautumista, pelastusosaamista, riskikäsityksiä ja muita pelastusalalle tärkeitä teemoja. Kysely on toteutettu vuodesta 1992 alkaen ja vuoden 2023 kyselyssä on mukana yli 3000 mannersuomalaista vastaajaa.

Suomalaiset ovat asenteissaan edelleen positiivisia: jopa yhdeksän kymmenestä näkee pelastustoimen kokonaisuudessaan tehokkaana, ammattitaitoisena ja nopeana. Neljä viidestä suomalaisesta kokee pelastustoiminnan tehokkaana, mutta toisaalta turvallisuusviestintää ja tarkastustoimintoja joka viides pitää melko tai kokonaan tehottomina.

Varautumiskeinojen koettu tarpeellisuus vaihtelee laajasti: jopa 96 prosenttia sanoo omistavansa palovaroittimen, kun taas vain 12 prosenttia sanoo osallistuneensa asuinrakennuksensa poistumisharjoitukseen. Jos tulosten tulkitaan edustavan asioiden koettua tärkeyttä niiden todellisen esiintymisen sijaan, nähdäänkin, että konkreettiset ja perinteiset toimet kuten ensiapupakkaukset tai väestönsuojat nousevat päällimmäiseksi kansalaisten mielissä. Toisaalta vain joka kuudes vastaaja osaa määritellä kotivaran oikein, ja vain yksi kymmenestä osaa kuvailla, mitä tulisi tehdä yleisen vaaramerkin kuullessaan.

Omatoimisessa turvallisuusvarautumisessa puutteita

Suomalaiset pitävät varautumista tärkeänä ja kansalaisten viranomaisluottamus näkyy tuloksissa. Ongelmallisempana näyttäytyy omatoimisen turvallisuusosaamisen taso. Tulipalojen alkusammutusvälineitä ei useinkaan omisteta, vaikka alkusammutus itsessään nähdään tärkeänä. Ajankohtaiset kampanjat eivät näytä täysin purreen kansalaisten kotivaraosaamiseen, mutta toisaalta turvallisuuskampanjat palovaroittimeen liittyenkin ovat vaatineet aikaa tuottaakseen tuloksia. Raportin tulosten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että kansalaisten turvallisuusosaamista tulee edelleen kehittää – mutta kehittämisen keinoja tulisi tutkia tarkemmin.

Oliver Saal

Tutkija

Pelastusopisto

Alisa Puustinen

Erikoistutkija

Pelastusopisto

ArcResc-tapaamiset – pelastustoimintaa, verkostoitumista ja paikallisia erikoisuuksia

ArcResc-hankkeen toimenpiteet ovat kevään aikana edenneet kahden tapaamisen verran. Maaliskuun puolivälissä kokoonnuimme Norjaan Tromssaan ja toukokuun alussa Kanadaan Yukoniin. Tapaamisten tarkoituksena on verkostoitua, jakaa osaamista ja tutustua arktisten maiden pelastustoimintaan. Tapaamisten ohjelmat rakennettiin pelastustoiminnan teemojen ympärille yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.

ArcResc Meeting Tromsø

Tromssassa tutustuimme muun muassa Tromssan pelastuslaitoksen, Arktisen neuvoston EPPR-työryhmän (Emergency, Prevention, Preparedness & Response), pelastushelikopterien, merivartioston ja poliisin toimintaan. Suomen järjestelmästä poiketen Norjassa onnettomuus- ja pelastustehtävät ovat poliisijohtoisia. Pelastuslaitos vastaa tulipalotehtävistä ja osallistuu muihin pelastustehtäviin. Tromssan paloasemalla toimii pelastuslaitoksen hätäkeskus. Poliisi ja ambulanssi hälytetään omista hätänumeroista.

Tromssa on vilkas merikaupunki. Syksyllä 2019 Tromssan pohjoisessa satamassa syttyi palamaan venäläinen kalastusalus Bukhta Naezdnik. Voimakas palo eteni nopeasti. Aluksessa tiedettiin olevan 200 tonnia dieseliä ja ammoniakkisäiliö. Säiliön sijainnista oli kuitenkin epätietoisuutta. Ammoniakkiräjähdys oli ilmeinen vaara sataman läheisyy- dessä oleville isolle sairaalalle, yliopistolle ja asutukselle. Alusta ei ollut mahdollista hinata riittävän nopeasti kauemmaksi satamasta. Räjähdysvaaran takia alus päätettiin upottaa rantaan. Myöhemmin se nostettiin ylös ja hinattiin pois. Tilanteen jälkeen pelastuslaitos on tehnyt pienen sanakirjan helpottamaan kommunikointia venäjänkielisten kanssa.

Pohjois-Norjan maasto on tyypillisesti vuoristoista ja jyrkät rinteet ovat alttiita sekä lumi- että maanvyöryille. Vyöryt aiheuttavat haittaa liikenteelle ja joissakin paikoissa ne uhkaavat myös asutusta. Norjassa Statens Vegvesen vastaa teiden ylläpidosta. Aliurakoitsijat tarkkailevat teiden turvallisuustilannetta, ja tarvittaessa teitä suljetaan ja niiden turvallisuus varmistetaan laukaisemalla lumivyöryjä hallitusti. Joka talvi lumivyöryjä kuitenkin valuu teiden yli, ja viranomaiset varautuvat vyörypelastustilanteisiin. Pääsimme seuraamaan lumivyörypelastamisen moniviranomaisharjoitusta Kvaløyan saa- rella. Skenaariossa oli hautautunut useampia autoja lumivyöryn alle. Pelastuslaitoksen tehtävänä oli irrottaa henkilöt vyöryyn jumiutuneista autoista.

ArcResc Meeting Yukon

8-päiväisen Yukonin-tapaamisen aiheina oli muun muassa alkuperäiskansat, metsäpalot, pelastustoiminnan järjestäminen ja erot maiden välillä sekä paikallinen toimintaympäristö.

Yukonin-tapaamisen tukikohtana toimi Whitehorse. Noin kolme neljäsosaa Yukonin 40 000:sta asukkaasta asuu Whitehorsessa. Muut kaupungit ja kylät ovat pieniä. Yukonin alue on laaja ja suurin osa siitä on asumatonta erämaata. Yukonissa tunnustetaan alkuperäiskansojen oikeuksia näkyvämmin kuin Pohjoismaissa. Usein paikallisten viranomaisten esitysten alussa huomioitiin ne alkuperäiskansat, joiden mailla tilaisuutta pidettiin. Lisäksi alkuperäiskansojen symboliikkaa oli nähtävissä lähes joka paikassa.

Yukonissa metsäpalontorjunnasta vastaa Yukon Wildfire Management, joka on territorion alainen organisaatio. Paikalliset pelastuslaitokset ja muut organisaatiot tukevat toimintaa. Metsäpalontorjunta poikkeaa Yu- konissa pohjoismaisesta lähestymistavasta. Alueella tehdään mittavia ennaltaehkäiseviä toimia, kuten raivaamista ja ennallistavia metsän polttoja asutuksen, teiden ja kriittisen infran lähistöllä. Myös metsäpalotilanteessa on tavanomaista polttaa hallitusti isojakin alueita läheltä riskikohteita. Kahden tuhannen hehtaarin polttaminen vaikutti olevan tavanomainen toimenpide.

Pohjois-Amerikassa on enemmän sankariteko- eli cowboy-asennetta kuin Pohjoismaissa, joissa huolehditaan mahdollisimman tarkasti pelastajien turvallisuudesta. Cowboy-asenne näkyy pelastajien suurempina tapaturma- ja kuolemamäärinä. Kanadassa pyritäänkin nykyisin aktiivisesti turvallisempaan pelastustoimintaan. Parannuksia on tehty muun muassa vuorovahvuutta nostamalla ja ottamalla savusukelluksessa aina letku mukaan turvaksi.

Kanadassa ja Alaskassa on melko vapaat kädet pelastustoimen työaikajärjestelyissä. Kanadassa monilla asemilla tehdään vuorokausirytmiä ja erilaisia kaksivuoromalleja. Whitehorsen asemalla on kaksivuorosysteemi 28 päivän jaksoissa 42 tunnin viikkotyöajalla. Skagwayssä töissä ollaan 48 tuntia, jota seuraa neljä vapaata. Kuukauden työaika on maksimissaan 204 tuntia, jonka ylittävä osuus on ylitöitä.

Tulossa Islanti ja Suomi

ArcResc-hankkeen seuraava tapaaminen järjestetään kesäkuun alussa Islannissa. Viides eli viimeinen tapaaminen pidetään syyskuussa Suomessa. Samalla viikolla 28.9. järjestetään loppuseminaari Rovaniemellä. Hankekuulumisia pääset seuraamaan parhaiten Instagramissa @arcrescproject ja netissä sppl. fi/arcresc.

Joel Kauppinen

Hankepäällikkö, ArcResc-hanke, Suomen Palopäällystöliitto