• Sähkö- ja teleurakointi
• Sähköasennusten huolto
• Sähköautolataus ja aurinkopaneelit
• Antennityöt ja kuituhitsaukset
• Paloilmoitintyöt
• Turvatekniikka
• Lämpökuvaus
Sähköhuolto 0400 686 435 Jari Sievänen
Sähköhuolto 0400 926 045 Lasse Blom
Tele ja turva 0400 728 780 Jere Saarilahti
Urakointi 0400 926 548 Juha Kosonen kuusitunturi.lahti@qmg.fi
Safety above all
Kädessänne on jälleen tuhti paketti tietoa Palopäällystöliiton toiminnasta. Seuraavilta sivuilta löytyy tietoa muun muassa lumivyöryistä, vedystä energialähteenä ja riskitekijänä ja tulevien Palopäällystöpäivien ohjelmasta. Kansainvälisen toiminnan nimissä voimme lukea terveisiä Japanista, Saksasta, Ranskasta, Ruotsista ja Kyprokselta. Myös ikävämpiä asioita käsitellään. Elämän ja kuoleman ironia toteutui jälleen yhdessä turhassa liikennekuolemassa, joka tällä kertaa osui liikennepelastamisen kehittäjään. Lepää rauhassa, Mikko!
Palopäällystöliitolla on meneillään hankkeita ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Hankkeisiin menee rahaa, ja niihin on rekrytoitu päätoimisia, määräaikaisia työntekijöitä. Siksi myös liiton palkatun henkilöstön määrä sekä vuoden 2025 talousarvion loppusumma ovat kautta aikojen suurimmat. Toistaiseksi, sillä suunta on kasvava. Vahvalla verkottumisella, yhteistyöhakuisuudella ja ketterällä kehittämisellä on kysyntää. Lukekaa syksyn liittokokouksen kokousmateriaalista vuoden 2025 toimintasuunnitelmasta: tulette hämmästymään mitä kaikkea yhteinen liittomme tekee!
Sisäministeriö on asettanut pelastustoimen yhteiseksi tavoitteeksi tulipalojen puolittamisen vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on oikealla tavalla haastava, konkreettinen ja helposti mitattavissa. Hyvä! Pohtimisen paikka kuitenkin on, että mitä työkaluja eri toimijoilla on käytettävissään tavoitteen saavuttamiseksi. Onko tavoite realistinen?
Pelastuslaitoksilla kohteen nopea saavuttaminen, tehokas pelastustoiminta, uudet vaihtoehtoiset ja täydentävät sammutusmenetelmät tai vaikkapa tehokas alkusammutus asukkaan tekemänä vähentävät henkilö- ja omaisuusvahinkoja, mutta tulipalojen lukumäärä ei siitä pienene.
Vähentämistalkoissa pelastuslaitosten keinovalikoimassa on valvontatoiminta ja turvallisuusviestintä, siis kaikenlainen ennalta ehkäisevä toiminta. Myös kaavalausunnot ja rakennusvalvontayhteistyö ovat tätä.
Vaikutetaan taustalla siihen, että rakennettaisiin turvallisia koteja.
Seuraavaksi lähipiirissäni kuulemani ajatus. Ladattavien laitteiden akkupalot ovat lisääntymässä. Yhä useampi tulipalo saa alkunsa sähkölaitteesta. Viime vuosituhannella kaikki Suomessa myytävät sähkölaitteet oli ennakkotarkastettu. Toisin on nyt, Kiinan halpamarkkinoiden postimyyntituote voi olla kuranttia – tai puoli-ilmainen palopommi. Voisivatko tulipalot vähentyä ennakkotarkastusten palauttamisella? Siis lisää lakeja ja asetuksia. Trendinä on nor-
mien purku ja vapaat markkinat Euroopan unionin alueella, joten eihän tällaisesta saa edes puhua, eihän?
Vuodenaika on synkkä, mielen ei tarvitse sitä olla. Ulkoilkaa, pysykää terveinä ja tapaamisiin taas kasvokkainkin viimeistään Palopäällystöpäivillä Tampereella!
V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
3. Pääkirjoitus
5. Toiminnanjohtajan katsaus
6. ISSW 2024 tarjosi kattavasti uutta tietoa lumivyöryistä
9. Lumi-hankkeella kehitetään pelastustoimen kykyä toimia lumivyörymaastossa
10. Sanna Aivio aloitti Helsingin Pelastuskoulun rehtorina
13. Pelastustoiminta-jaosto: Operatiiviseen johtamiseen oppeja sähköautopaloista ja simulaatioharjoituksista
14. Riskienhallinta-jaosto: Hiljainen mielenilmaus edisti liikenneturvallisuutta ja vahvisti yhteisöllisyyttä
15. Esittelyssä Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto
13. Pelastustoiminta-jaosto: Altistumisen vähentäminen Euroopassa
14. Riskienhallinta-jaosto: Resur sseja kohdistetaan sinne, missä onnettomuuksia tapahtuu eniten?
15. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Jos sota – urbaanin siviiliyhteiskunnan suojaaminen?
16. Vapaaehtoispalokunta-jaosto: Tule mukaan VI Sopimuspalopäällikköseminaariin!
17. Neljän Feeniksin Kilta
18. Yritysturvallisuus-jaosto: Yritysturvallisuusfoorumi kehittyy, tuo yhteen ja yllättää!
20. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Hyvinvointialueen pelastustoimen rahoitus – sen haasteet ja mahdollisuudet
21. Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto: Pelastustoimen varautumisen sietämätön keveys
22. Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin, osa 2
24. Vety tuo vihreitä ratkaisuja ja viheliäitä riskejä
25. Uusi hanke: ArcResc Climate
26. Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari 8.–10.4.2025
28. Hyvän hallinnon periaatteet – objektiviteettiperiaate ja suhteellisuusperiaate
29. Ajankohtaista liitosta
30. Kolumni: Tekoälystä tulevaisuuden pelastaja?
31. Kolumni: Viestinnän yhteensovittaminen tarpeellista
32. In memoriam Mikko Saastamoinen 10.12.1980–1.10.2024
34. FEUn 56. kokous Kyproksella: Pito- ja vetovoima puhuttaa ympäri Euroopan
36. Tieliikennepelastamiseen uutta osaamista
Saksasta ja Ranskasta
38. Konnichiwa – pelastustoiminnan kokemuksia Japanista
40. Pelastusalan ensimmäinen DEIB-seminaari onnistui monessa, mutta paljon jäi myös kehitettävää
42. Henkilöesittelyt: Joonas Kortelainen ja Amos Roselius
44. Tervehdimme palopäällystöä 14 16
Anna palautetta!
Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta
PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen
• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen
• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski
• erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso
• hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Amos Roselius • hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi • talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero
KANSIKUVA: Pelastuskoulun uusi rehtori Sanna Aivio. Kuva: Antti Salminen TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2024, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen
Hyvinvointialueiden ja siten myös pelastuslaitosten taloudet ovat ensi vuonnakin kireät, alijäämien kurominen edellyttää melkoisia säästöjä ja leikkauksia. Toivottavasti pahimmat leikkurit eivät osuisi koulutukseen ja siten alan osaamiseen ja kehittymiseen. Täydennyskoulutus on myös alan keskeinen pito- ja vetovoimatekijä.
Onneksi monissa pelastuslaitoksissa koulutus nähdään prioriteettien ykköskorissa, ja ratkaisuja on haettu, jottei osaamisvajetta pääsisi syntymään. Yksi hyvä esimerkki on se, että ensi vuoden jo avoinna oleviin koulutuksiin ilmoittaudutaan jo nyt, jolloin voidaan hyödyntää mahdollisesti jäljellä olevaa kuluvan vuoden koulutusbudjettia. Toisena vaihtoehtona on hankkia verkkokaupastamme koulutusseteleitä, joita voidaan hyödyntää mihin tahansa ensi vuoden koulutuksiin. Kannattaa siis seurata koulutusbudjetin tilaa ihan tämän vuoden loppupäiville asti.
Tulevan vuoden Palopäällystöpäiville ja Varautumisen seminaariin Tampereella on aikaa enää vain nelisen kuukautta. Tämän lehden myöhemmillä sivuilla pääset makustelemaan ohjelmaa, mutta rohkenen sanoa, että käsillä on yksi komeimmista ja ajankohtaisimmista ohjelmista kautta Palopäällystöpäivien historian.
Ja tapahtumaan voi ilmoittautua vaikka heti, jolloin tarvittaessa voi hyödyntää vielä tämän vuoden koulutusmäärärahoja ja saada lisäksi -15 prosentin early bird -hinnoittelun! Osallistujien nimetkin voi ilmoittaa lähempänä tapahtumaa, jos ne vielä eivät olisi tiedossa. Yhden toiveenkin heitän: saisimmeko osallistujiksi entistä laajemman kirjon eri pelastus- ja turvallisuusalan tekijöitä? Päivien sisältö ja eri ohjelmalinjat puhuttelevat yhtä hyvin pelastusyksikön paloasuista kessua kuin kravattikaulaista johtajaa.
Tampereen Palopäällystöpäivät on ensimmäinen askel Palopäällystöpäivä-kon-
septin kehittämistä. Jatkossa tarjoamme useampia ohjelmalinjoja, todennäköisimmin jopa hands on -harjoituksia. Näistä on hyviä kokemuksia muualta maailmasta, joten miksemme mekään sellaista tarjoaisi.
Palopäällystöpäivien lisäksi tulevalle kevätkaudelle on luvassa muutakin mielenkiintoista ohjelmaa: Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä, Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakursseja, Jälkipurku- ja vertaispurkuohjaajakoulutuksia, Opetusalan turvallisuusfoorumi, Palokuntien SM-kilpailut ja lukuisa määrä muita koulutuksia – livenä ja verkossa.
Kansainvälinen turvallisuusviestinnän seminaari – International Safety Education Seminar ISES 2025 – on maaliskuussa Levillä. Odotamme 150 osallistujaa kotimaasta ja maailmalta, ja jo nyt kaukaisimmat ilmoittautuneet tulevat Uutta-Seelantia ja USAa myöden. Huolehdithan osaltasi, että pelastuslaitoksesi on mukana tässä ensi vuoden kansainvälisimmässä tapahtumassa.
FEUn kanssa. Jää nähtäväksi, millaisiksi roolitukset muodostuvat, vai olisiko koordinoidulle yhteistoiminnalle tilaa.
Henkilöstöpuolelta on jälleen kerrottavaa. Turvallisuusasiantuntijamme Vili Heinikoski jää kevään ajaksi vanhempainvapaalle ja hänen sijaisenaan toimii Amos Roselius, Stadin brankkari. Lumivyörymaaston turvallisuus- eli lyhemmin Lumi-hakkeen vetäjänä aloitti syyskuussa Joonas Kortelainen. Pelastusalan sanastoprojektissa aloittaa Milla Tuomisen työparina terminologi Susanna Muukkonen. Toivotamme Susannan, Amoksen ja Joonaan tervetulleeksi joukkoomme! Joulu on jo ovella, ja on aika kiittää kaikkia jäseniämme, yhteistyökumppaneitamme ja kanssamme tekemisissä olleita tästä vuodesta. Toivottavasti joulu tuo meille kaikille rauhoittumista, lepoa ja läheisten läsnäoloa.
Hyvän joulun ja uudenvuoden toivotuksin
Ari Keijonen toiminnanjohtaja
Olin marraskuun alussa osana Suomen delegaatiota (SPPL ja SPEK) Brysselissä, jossa päätettiin perustaa Eurooppaan uusi pelastusalan yhteistyöjärjestö: Association of European Fire Fighters. Varsinainen perustamiskokous pidetään myöhemmin keväällä Berliinissä.
Uuden järjestön tarkoituksena on tuoda aiempaa vahvempaa ääntä eurooppalaiseen pelastusalaa koskevaan päätöksentekoon, esimerkkinä EU:n työaikadirektiivi ja pelastustoimi. Kovin samankaltaiselta järjestön tavoitteet ja toimintatavat vaikuttavat meille tutun eurooppalaisen palopäällystöjärjestön
Palopäällystöliiton vetämä Lumi-hanke* osallistui syyskuussa Norjan Tromssassa järjestettyyn kansainväliseen International Snow Science Workshop 2024 -konferenssiin. Kuusipäiväinen konferenssi kokosi yhteen noin 700 tutkijaa ja lumivyöryalan ammattilaista ympäri maailman keskustelemaan uusista tutkimuslöydöksistä ja käytänteistä liittyen lumivyöryihin, niiden taustailmiöihin ja seurauksiin. Konferenssissa kuultiin yli sata luentoa, ja 1800-sivuinen konferenssijulkaisu kertoo aihepiirin laajuudesta ja monimutkaisuudesta.
ISSW järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1976, ja nyt ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa. ISSW:n aihepiirit käsittelivät muun muassa lumivyöryjen mekaniikkaa, dynamiikkaa ja mallintamista, päätöksentekoa ja riskienhallintaa sekä viestintää ja kouluttamista. Case-tutkimuksissa käsiteltiin myös pelastustoimintaa. Yhden päivän kestänyt työpaja esitteli Norjan lumivyörypelastamisen organisaatiorakennetta ja sisälsi myös käytännön pelastusdemonstraation tyypillisessä lumivyöryonnettomuuskohteessa.
Mittavat lumivyöryvahingot
Maailmanlaajuisesti lumivyöryjen arvioidaan aiheuttavan vuosittain noin 250 kuolemaa. Etenkin vuoristoisissa olosuhteissa lumivyöryt uhkaavat ihmishenkien lisäksi myös infrastruktuuria. Pelkästään Euroopassa lumivyöryjen arvioidaan aiheuttavan infrastruktuurille ja taloudelle vuosittain noin miljardin euron vahingot.
Ihmishenkien ja vahinkojen välttämiseksi tarvitaan lumivyöryjen ennustamista, mallintamista ja havainnointia. Erilaisilla rakennusteknisillä ratkaisuilla pyritään estämään lumivyöryjen syntyä tai ohjaamaan niiden suuntaa pois esimerkiksiasutuksesta tai teiltä. Lumivyöryjä myös laukaistaan kontrolloidusti valvotuissa olosuhteissa. Uusi tutkimustieto parantaa varautumista ja auttaa pienentämään lumivyöryjen aiheuttamia vahinkoja.
Ilmastonmuutos vaikuttaa lumipeitteen epävakauteen
Ilmaston lämpeneminen lyhentää talvea ja lumipeitteistä aikaa, mutta samalla sään ääri-ilmiöt lisääntyvät. Sademäärän lisääntyminen ja epävakaisemmat talvet todennäköisesti lisäävät lumivyöryaktiivisuutta sään ääri-ilmiöiden aikana. Samalla talven lyheneminen ja puuston leviäminen ylemmille korkeusvyöhykkeille saattavat vähentää lumivyöryjen keskimääräistä esiintyvyyttä etenkin lauhemmissa ilmastoissa. Ilmastonmuutoksen vaikutusta lumivyöryjen esiintyvyyteen ja niiden muutoksiin on kuitenkin vaikea mallintaa. Lämpenevät talvet todennäköisesti lisäävät harvinaisempien sohjolumivyöryjen esiintyvyyttä. Sohjolumivyöry on tavallisesti ollut myöhäisen kevään ilmiö. Sitä voidaan verrata patoutuneen vesimassan valumiseen tai syöksymiseen alas rinnettä ja suuren massan vuoksi ne saattavat aiheuttaa mittavaa tuhoa. Sohjolumivyöry esiintyy usein tavanomaista laattalumivyöryä huomattavasti loivemmalla rinteellä. Muuttuvat olosuhteet vaativat suojarakenteiden täydentämistä ja lisäämistä sohjovyöryiltä suojautumiseksi. Nykyisin monet rakenteet on suunniteltu suojaamaan laattalumivyöryiltä.
Tiettävästi Suomen ainut infrastruktuuriin vaikuttanut lumivyöry oli tyypiltään sohjo-
vyöry. Loppukeväästä vuonna 2002 Ylläksen hiihtokeskuksen Jokerikuppila tuhoutui sohjovyöryn voimasta ja siirtyi useita kymmeniä metrejä lumimassan mukana. Kyseinen vyöry tapahtui onneksi yöllä kuppilan ollessa suljettuna, eikä ihmisiä loukkaantunut. Sohjovyöryjen riski todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa etenkin arktisilla alueilla ja Suomessakin niitä tapahtuu mahdollisesti jatkossa enemmän.
Riskienhallinnan ja päätöksenteon työkaluja pelastustoiminnassa
Uumajan yliopiston apulaisprofessori Virginie Fernandez luennoi odotusten ja riskienhallinnan tasapainoilun vaikeudesta pelastustoiminnassa vuoristoympäristössä, jossa luonnonolosuhteet voivat olla arvaamattomia ja voimakkaita. Ympäristön ja vallitsevien olosuhteiden muodostamilta riskeiltä suojautuminen ei ole aina mahdollista pelastajille. Fernandez oli tutkinut Ranskan vuoristopelastuksen päätöksentekoa vaikeissa tilanteissa, joissa pelastajat joutuvat harkitsemaan tehtävän suorittamisen lykkäämistä tai siitä kieltäytymistä. Vuoristopelastajat käyttivät päätöksenteossaan tiimin jäsenten tasapuolista veto-oikeutta ja erilaisia “mikä voi mennä väärin” -hypoteeseja yhteisen päätöksen muodostamiseksi.
Kompleksisissa toimintaympäristöissä erilaiset päätöksentekotyökalut ja tarkistus-
Sohjovyöryjen riski todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa etenkin arktisilla alueilla ja Suomessakin niitä tapahtuu mahdollisesti jatkossa enemmän.
Norjassa lumivyörytehtävät ovat poliisijohtoisia. Pelastuslaitos on vasteissa mukana, jos lumivyöry on kohdistunut infrastruktuuriin. Norjassakin lumivyörytehtävän onnistunut ja tehokas suorittaminen vaatii useiden eri viranomaisten ja vapaaehtoistoimijoiden saumatonta, sujuvaa ja ammattitaitoista yhteistoimintaa.
listat ovat olleet käytössä useilla eri aloilla kuten lääketieteessä ja ilmailussa. Pelastustoimessa päätöksenteon tukena on esimerkiksi PTJ-käsikirja. ISSW:ssä esiteltiin tutkimustiedon pohjalta kehitettyjä lumivyörypelastamisen päätöksentekotyökaluja pelastustoiminnan johtajille ja ensihoidolle. Työkalujen tarkoitus on mahdollistaa hyvä riski-hyötysuhde ja resurssien tarkoituksenmukaisin käyttö. Lumi-hankkeen aikana selvitetään muun muassa näiden työkalujen soveltuvuutta Suomen toimintaympäristöön.
UAS-innovaatioita lumivyöryetsintään ja -riskien arviointiin
Lumi-hanke osallistui konferenssin UAS-työpajaan, jossa esiteltiin useita erilaisia innovatiivisia miehittämättömien ilmailualusten (UAS ) käyttö- ja tutkimuskohteita lumivyöryalalta. Miehittämättömiä ilmailualuksia käytetään alalla pääsääntöisesti lumivyöryriskin arvioinnissa ja tutkimusdatan keräämisessä toistaiseksi lennättäjän ohjaamina, mutta au-
tomaattiset ja niin kutsutut etäohjatut “dronein-a-box" -ratkaisut ovat yleistymässä. Alaskan tiehallinto (DOT) käyttää jo etäohjattuja miehittämättömiä ilma-aluksia valtateiden lumivyöryriskien arvioinnissa.
Kehitteillä on myös lumivyöryetsintään soveltuvia UAS-laitteita, joihin on integroitu erilaisia lumivyörypiipparin- tai matkapuhelimen etsintälaitteita tai lämpökamera. Monissa maissa etsintä- ja pelastuskäytössä on toistaiseksi rajoitteena lainsäädäntö, joka saattaa estää näköyhteyden ulkopuolella lennättämisen ja samanaikaisesti mahdollises ti ilmassa olevat miehitetyt ilmailualukset. UASit parhaimmillaan kuitenkin nopeutta vat etsintätoimia huomattavasti ja pelastajat altistuvat vähemmän riskeille.
Merkillepantavaa oli myös suurten UASien yleistyminen sekä niiden käyttämi nen esimerkiksi räjähteiden kuljettamiseen ja tiputtamiseen lumivyöryjen laukaisemisessa. Ymmärrettävästi UASien käyttöä räjähteiden kuljettamisessa rajoittavat monet lait ja sää dökset, ja useassa maassa kyseinen käyttöta pa on vasta selvitystyön alla.
Hyvä startti Palopäällystöliiton Lumi-hankkeelle
*) Lumi-hanke polkaistiin käyntiin vauhdilla ISSW:ssä. Tilaisuus oli loistavalla paikalla Pohjois-Norjan Tromssassa niin ajallisesti kuin sijainniltaan. Se mahdollisti tuoreeseen tutkimustietoon tutustumisen, kansainvälisten kontaktien luomisen ja monia keskusteluita vasta käynnistyneestä hankkeestamme. Lue lisää Lumi-hankkeesta seuraavalta sivulta.
Joonas Kortelainen hankepäällikkö, Lumi-hanke Suomen Palopäällystöliitto
Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Eräs keskeinen teema ISSW:ssä oli ilmastonmuutoksen vaikutus lumivyöryihin ja niiden esiintyvyyteen.
Palopäällystöliitto on aloittanut syyskuussa Turvallisuutta lumivyörymaastoon: työkaluja pelastustoimelle ja tietoa liikkujille (Lumi) -hankkeen. Palosuojelurahaston sekä Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitosten rahoittaman Lumi-hankkeen tavoite on kehittää pelastustoimen kykyä toimia lumivyörymaastossa tehokkaasti ja työturvallisesti. Hankkeessa tuotetaan työkaluja, toimintamalleja ja koulutusmateriaalia pelastustoiminnan ja tilannepaikan johtamisen tueksi lumivyörytehtävillä. Hankkeen tavoitteena on myös ehkäistä lumivyöryonnettomuuksia valistamalla luontoliikkujia, jotka eivät välttämättä ole tietoisia lumisten jyrkkien rinteiden muodostamista riskeistä. Lumivyörytehtävät ovat suomalaiselle pelastustoimelle hyvin harvinaisia, ja meillä on vain vähän kokemusta lumivyörytilan-
teista. Niiden johtamiseen ei ole Suomessa virallista koulutusta. Lumivyörypelastustehtävät ovat kuitenkin hyvin vaativia, sillä ympäristö ja olosuhteet ovat usein vaikeita ja erityistaitoja vaativia. Lisäksi pelastettavan selviytymistodennäköisyys on vahvasti sidonnainen pelastustoiminnan nopeuteen ja oikeiden toimenpiteiden toteuttamiseen. Pelastusoperaatioiden johtajille ympäristön muodostamien riskien arviointi on hankalaa. Lumi-hanke mahdollistaa pelastustoimien johtamisen ja turvallisuuden kehittämisen lumivyörypelastustilanteissa.
Lumi-hanke kestää kesäkuuhun 2026 asti. Aluksi tutustumme tutkimustietoon, selvi tämme lumivyöryalttiit maastot ja suoritam me analyysejä pelastustoimen tehtävistä lumi vyörymaastossa. Talven ja kevään 2025 aikana kehitämme Suomen toimintaympäristöön so
pivat johtamis- ja toimintamallit, tuotamme koulutusmateriaalin ja ohjeistuksen johtamiseen sekä toteutamme onnettomuustilanteiden johtamista varten kohdekortit valikoituihin lumivyörymaastokohteisiin. Talvella 2026 järjestämme pilottikoulutukset johtamiseen lumivyörytehtävillä. Pidämme myös luontoliikkujille suunnatut lumivyörytietowebinaarit talvella 2024 ja 2025.
Lumi-hankkeen puikoissa toimii hankepäällikkö Joonas Kortelainen ja hänen tukenansa Palopäällystöliiton erityisasiantuntija
Joonas Kortelainen hankepäällikkö, Lumi-hanke Suomen Palopäällystöliitto
Sanna Aivio aloitti Helsingin Pelastuskoulun uutena rehtorina elokuun alussa. Tuoreena rehtorina hän avaa ajatuksiaan Palopäällystö-lehden lukijoille itsestään, johtamisesta ja tulevaisuuden pelastajista.
Rehtori Sanna Aivio seuraamassa opetustilannetta Helsingin Pelastuskoululla. Kouluttajana nuorempi harjoitusmestari Aki Peltola.
Miten uusi työsi on lähtenyt käyntiin?
Olen aloittanut ja jatkanut hyvillä mielin. Tulin Suomen suurimmasta toisen asteen oppilaitoksesta Stadin ammattiopistosta ehkä Suomen pienimpään, mutta sitäkin vaikuttavampaan oppilaitokseen, Helsingin Pelastuskouluun.
Tulin siihen muutostilanteeseen, kun Helsingin Pelastuskoulu ei enää kouluta pelastajia vain Helsingin kaupungin tarpeisiin, jota on tehnyt vuodesta 1952 lähtien, vaan nyt koko valtakunnan tarpeisiin. Se on aikaa ja monenlaisia vaiheita vaativa muutosprosessi. Olemme siinä mielessä nyt uuden äärellä, mutta erittäin avoimin mielin.
Millä sanoin esittelisit meille uuden työpaikkasi?
Helsingin Pelastuskoulu on yhteisöllinen, lämminhenkinen sekä opiskelijamyönteinen oppilaitos, jossa näen potentiaalia moneksi. Opettajat ja kouluttajat ovat pelastusalan sekä pedagogiikan asiantuntijoita, jotka tekevät opetustyötä isolla sydämellä, mutta ensisijaisesti vahvalla ammattitaidolla sekä pitkällä työelämälähtöisellä kokemuksellaan.
Olen ollut tosi tyytyväinen, että pääsin tähän tehtävään. Meillä on hyvä synergia ja me-henki, jollaisena olen jo aiempien työtehtävieni kautta Helsingin Pelastuskoulua oppinutkin tuntemaan.
Mitkä ovat tärkeimmät asiat nyt, mitä työssäsi näet?
Pyrin näkemään ja tavoittamaan ne asiat, joita on hyvä lähteä kehittämään ja edistämään,
Meillä on hyvä synergia ja me-henki, jollaisena olen jo aiempien työtehtävieni kautta Helsingin
Pelastuskoulua oppinutkin tuntemaan.
mutta myös sen, mikä on hyvää, mihin ei tule puuttua. En halua myöskään asioita liian radikaalisti muuttaa, mutta jotkut toiminnot on tällaisessa muutostilanteessa silti läpivietävä. Tunnustelen ”maaperää” ja sitä, missä mennään, miten oppilaitosmaisuutta voisi vielä lisätä, ja miten sitä eri toimijoiden kanssa tehdään.
Koen oman työtehtäväni kautta voimakasta velvollisuudentunnetta moniosaavien pelastajien ja pelastusalan henkilökunnan koulutustehtävässä valtakunnallisen tavoitteen saavuttamiseksi.
Sinun nykyaikainen johtamisosaamisesi oli yksi vahvuuksistasi rehtorivalinnassasi. Mitä hyvä johtaminen ylipäätään on?
Nykyaikainen esihenkilötyö on uudenlaista tapaa antaa työntekijöille tilaa johtaa omaa työtään ja tehdä siihen liittyviä valintoja itsenäisesti, mutta tarvittaessa esihenkilön tuella. Lähtökohtana on arvostus sekä luottamus työntekijöiden osaamiseen ja kyvykkyyteen. Toisaalta tällainen valmentava johtajuus edellyttää, että esihenkilö tuntee hyvin työyhteisönsä ja sen jokaisen yksilön. Tässä olen itse vasta tutustumisvaiheessa, mutta mielestäni olemme edenneet avoimessa vuoropuhelussa.
Olen myös pyrkinyt avoimesti aukipuhumaan asioita, miksi teemme, ja mitä teemme. Hyvässä johtajuudessa tehtyjä päätöksiä pystytään perustelemaan siten, että työyhteisössä syntyy yhteinen ymmärrys. Hyvällä esihenkilöllä on herkkyys huomata ja puuttua työyhteisössä esiin nouseviin asioihin. Esihenkilö myös mahdollistaa työntekijöille tarvittavat työvälineet, jotka helpottavat ja monipuolistavat työntekoa.
Valmentava johtajuus on minun juttuni. Valmentavassa johtajuudessa palautteen annolla on suuri merkitys ja se on myös keskeistä niin itsensä kuin muidenkin kehittämis-
työssä. Tykkään tosi paljon, jos työntekijät rohkenevat lähestyä ja olla avoimia kanssani. Luottamuksellisen suhteen synnyttäminen tietenkin vie aikaa, ja minulla on siihen malttia. Hyvän johtajuuden rinnalla on tietenkin myös hyvät työntekijätaidot, ja työntekijöillä on oma vastuunsa ymmärtää roolitus ja yhteiset tavoitteet. Tämäkin kaikki onnistuu hyvällä, avoimella vuoropuhelulla.
Kipuilemme Suomessa pelastajapulan ja muun resurssipulan kanssa. Miten niihin kannattaisi hakea ratkaisua?
Pelastuskoulun uusi motto on: Hyvällä sykkeellä, yhteisellä asialla. Tämä yhteinen asia siivittää sitä, ettei pelastajapulakysymystä kukaan ratkaise yksin eikä kaksin. Pelastajapula on valtakunnan haaste, ja siksi myös yhteinen ponnistus.
Pelastusalalla usein nostetaan esiin palkkauksen riittämättömyys, työn kuormitta-
vuus ja siihen liittyvät vaara- tai uhkatilanteet. Ne jäävät ehkä alaa tuntemattomammille kuulijoille helposti päällimmäisiksi korvamadoiksi työn vaativuudesta. En tarkoita, ettei työn haittapuolista tulisi puhua, mutta mieluusti nostaisin esiin niitä hyviä asioita, mitä tällä alalla on, ja onhan niitä paljon. Pelastaja on monitaitoinen pelastusalan ammattilainen, jonka työssä korostuvat muun muassa monipuolisuus, monitaitoisuus, yhteisöllisyys sekä hyvät etenemismahdollisuudet. Tässä ammatissa viihtymisestä kertovat myös pitkät työurat.
Millainen on näkemyksesi mukaan pelastaja vuonna 2040?
Pelastajan työ tulee varmasti monipuolistumaan entisestään. Automatisaatio työvälineiden osalta etenee teknologian kehityksen myötä. Myös työmenetelmien osalta voisin kuvitella, että esimerkiksi tulevaisuudessa
pelastajat työskentelevät osittain kevyemmillä työvälineillä.
Yhteiskunnalliset muutokset ja teknologinen kehitys näyttelevät tässä varmasti vahvaa roolia, kuten myös työhyvinvointiin sekä työturvallisuuteen liittyvät asiat, jotka menevät koko ajan eteenpäin. Voidaanko robotiikkaa käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi eri sammutusmenetelmissä, se jää nähtäväksi. Myös erilaiset uhat tulevat lähemmäksi ja monimuotoisemmiksi sekä onnettomuustyypit saattavat näyttäytyä tämän huiman teknologisen kehityksen rinnalla tähän hetkeen vielä tunnistamattomina.
Näen kuitenkin tulevaisuuden toiveikkaana ja uskon positiiviseen kehitykseen. Pelastajan koulutusta tulee kehittää tulevaisuuden haasteiden mukaisesti, etupainotteisesti. Miten huolehdit ajan ja jaksamisen riittämisestä työn ja vapaa-ajan kesken?
En aina onnistu siinä kauhean hyvin, koska olen tosi työorientoitunut. Työ vie minut välillä isosti. Koetan ”näillä kilometreillä” aina-
Tällainen valmentava johtajuus edellyttää, että esihenkilö tuntee hyvin työyhteisönsä ja sen jokaisen yksilön.
kin viikonloppuja pyhittää perheelle, yhteiselle tekemiselle sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle.
Olen aina pärjännyt melko lyhyillä yöunilla, joten päivääni jää paljon tunteja käytettäväksi erilaisten asioiden tekemiseen. Olen omasta mielestäni aika hyvä suunnittelemaan työviikkoani. Olen myös tässä kokemuksen karttuessa oppinut sanomaan ei, kun tulee liian tiukkaa – on oltava armollinen. Näen, että esihenkilönä työhyvinvoinnin tärkeyttä ei voi olla korostamatta ja toisaalta omalla esimerkillä tulisi myös johtamistyötä tehdä. Tässä kohtaa en varmasti ole aina ollut se paras esimerkki.
• rehtori, Helsingin Pelastuskoulu
• sairaanhoitaja, terveydenhoitaja (AMK)
• sote-alan YAMK
• lähiesimiestyön ammattitutkinto
• yritysjohtamisen ja johtamisen erikoisammattitutkinto
• koulutusjohtamisen opinnot (rehtorikelpoisuus)
• äiti, pelastusalalla työskentelevän miehen puoliso
• 3 tytärtä + 2 bonuslasta
• harrastukset: kuntosaleilu, ulkoilu, sisäsoutu, tiibetinspanielit, mökkielämä, veneily, perheily, äänikirjat, musiikki
• ”Elämä on tässä ja nyt”
Sote-alalla työskennelleenä olen nähnyt paljon varoittavia esimerkkejä siitä, miten uuvuttavaksi työskentely voi käydä, jos ei ole oikeanlaisia työkaluja tai riittävästä rohkeutta antaa aikaa omalle vapaa-ajalle. On tärkeää pysyä terveenä. Terveys täytyy asettaa kaiken edelle.
Mikä sinulle on mieluisin asia tai mieluisinta tekemistä arjessa?
Ensinnäkin työni on erittäin antoisaa. Tykkään työstäni ja olen ollut siinä mielessä onnekas, että työpaikkani ovat aina olleet minulle sopivia ja mieluisia. Hampaat irvessä ei ole mihinkään hommaan tarvinnut tarttua.
Onneksi elämässä on kuitenkin työn ohessa paljon muutakin. Minulla on uusperhe, jossa on yhteensä viisi lasta. Heistä neljä on jo nuoria aikuisia ja muuttaneet pois kotoa. Nuorin tyttäristäni asuu vielä kotona kanssamme. Meillä on mieheni kanssa myös tiibetinspanieleita, jotka pitävät liikkeessä. Koiraperhearki on kivaa, ja ne ovat ihania kavereita, kun vastaanotto on aina yhtä ilahtunut ja juhlallinen työpäivästä palattuaan.
Vapaa-aikaani vietän pitkälti liikkuen sekä mökkeillen. Olen tänä syksynä löytänyt myös uuden liikuntamuodon, sisäsoudun. Se on ollut vaikeampaa kuin luulinkaan ja on ottanut sellaisiin kohtiin kroppaa, joiden olemassaolosta en aiemmin edes tiennyt. Kesäisin perheessämme veneillään ja ympärivuotisesti olemme hurahtaneita mökkiläisiä. Se on myös tärkeä henkireikä ja pakopaikka hektisestä arjesta.
Mitä muuta haluaisit kertoa
Palopäällystö-lehden lukijoille?
Tervetuloa tutustumaan Pelastuskouluun! Olemme kaikki yhteisellä asialla, ja odotan, että pääsen läheisesti tekemään töitä teidän lukijoidenkin kanssa tärkeän asian eteenpäin viemiseksi. Olen matalalla kynnyksellä ja helposti lähestyttävä.
Näin loppuvuotta kohti mentäessä haluan tietysti toivottaa teille ihanaa sekä erityisesti turvallista joulun odotusta!
Terhi Kallio viestintäpäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Palopäällystöliiton järjestämä Pelastustoimen operatiivisen johtamisen symposium keräsi paljon osallistujia myös jäsenistön ulkopuolelta
Tampereelle 6.–7.11.
Sähköautopalojen sammutusmenetelmistä
Sähkö- ja hybridiajoneuvojen akkupalojen sammutus herättää niin pelastuslaitoksilla kuin tavallisten kuluttajien keskuudessa huomioita ja huolta. Kaikkiin energiamuotoihin liittyy riskejä eikä li-ion-pohjainen akkuteknologia tee tämän suhteen poikkeusta. Akkupalot voivat olla aggressiivisia tapahtumia, mutta eivät suinkaan aina. Aiheeseen liittyy myös vääriä mielikuvia ja tietämättömyyttä.
Kaikki pelastuslaitokset ja muutkin toimijat kouluttavat henkilökuntaansa aiheen osalta. Koulutus on ensikynnys tässäkin aiheessa riskien tunnistamiseen ja hallitsemiseen. Vesi on todettu ajoneuvopaloissa parhaaksi yleisratkaisuksi sekä sammutuksen että jäähdytyksen osalta. Pelastuslaitos saa kyllä akkupalot sammumaan eri menetelmillä ja laitteilla, mutta olennaisempaa on kyky soveltaa ja tulkita tilannetta. Sähkö- ja hybridiajoneuvojen palot voivat olla näyttäviä ja huomioita herättäviä tapahtumia, mutta enemmän ongelmia aiheuttavat mahdollisesti heikkolaatuiset kuluttajapuolen tuotteet. Varsinkin vähääkään suurempia akkupalojen jäljiltä suuremmat ongelmat ovat akkujen jälkikäsittelyn kanssa. Pelastajat saavat kyllä akkupalot rauhoittumaan, mutta mitä tapahtuu sitten tämän jälkeen? Tässä olisi koko Suomen osalta vielä parannettavaa.
Iiro Wennberg paloesimies Pirkanmaan pelastuslaitos
Simulaatioharjoituksilla varmuutta johtamiseen
Toinen symposiumpäivä keskittyi ylläpitämään ja kehittämään erityisesti tilannepaikan johtamisen valmiuksia. Keski-Suomen pelastuslaitoksella työskentelevät palomestarit Mauri Salo ja Eevakaisa Salmi vetivät erillisiä rasteja Salon kehittämän pienoismallikaupungin avulla.
Pienoismallikaupunki tarjoaa laajalti suomalaisia rakennustyyppejä, ja Salo on laatinut lisäksi kohdekortteja harjoittelun tueksi. Tavoitteena simulaatioharjoituksilla on harjoitella erityisesti pelastusjoukkueen sekä pelastuskomppanian tehtäviä, missä pelastustoiminnan johtaja saapuu pidemmän välimatkan takaa kohteeseen ja siten kohteessa syntyy tarve tilannepaikan johtamiselle (taktiset käskyt – vastuualueet). Jokaiseen harjoitteeseen on myös lisätty tietty opetuksellinen osuus, kuten esimerkiksi kauppakeskuksessa savunpoisto, kirkossa kulttuurihistoriallisen omaisuuden pelastaminen ja teollisuusalueella sähköautopalo rakennuksen sisällä.
Mauri Salo johtokunnan jäsen Pelastustoiminta-jaosto palomestari Keski-Suomen pelastuslaitos
16. lokakuuta noin 4000 pelastusalan edustajaa pysähtyi viideksi minuutiksi hiljaiseen mielenilmaukseen. Tilaisuudella kunnioitettiin kollegamme Mikko Saastamoisen muistoa ja hänen merkittävää elämäntyötään liikenneturvallisuuden ja tieliikennepelastamisen kehittäjänä sekä Suomessa että ulkomailla. Mikko menehtyi traagisesti 1.10.2024 pyörälenkillään yliajon seurauksena.
Lue lisää: sppl.fi/turvallisemman-liikenteen-puolesta
Liikenneonnettomuudet ovat yksi yleisimmistä pelastuslaitosten tehtävistä.
Vuonna 2023 Suomessa tapahtui yhteensä 13 136 tieliikenneonnettomuutta (PRONTO), joissa menehtyi 143 ihmistä (Tilastokeskus). Onnettomuudet kertovat karua kieltään siitä, miten liikenteen riskit johtavat vakaviin tilanteisiin, ihmisten vammautumiseen ja jopa kuolemiin. Liikenneturvallisuus on pelastusalalla myös työturvallisuuskysymys.
Asia nähtiin pelastusalalla erittäin tärkeäksi. Viiden minuutin hiljainen hetki keräsi laajan osallistujajoukon ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti. Tilaisuuden jälkeen saatujen palautteiden mukaan jopa 4000 pelastuslaitosten, sopimuspalokuntien ja alan järjestöjen edustajaa oli mukana osoittamassa tahtonsa liikenneturvallisuuden parantamisen puolesta. Samaan aikaan parissa päivässä sosiaalisessa mediassa julkaistiin yli 600
postausta tunnisteella #TurvallisemmanLiikenteenPuolesta. Palautteiden mukaan tilaisuuden koettiin osaltaan myös vahvistaneen pelastusalan yhteisöllisyyttä.
Hiljainen mielenilmaus on jo synnyttänyt tärkeitä keskusteluja esimerkiksi alkolukkojen käytön laajentamisesta ja ajokieltojen pidentämisestä, mikä kertoo tapahtuman vaikutusvoimasta. Pelastusalan viesti tässä
asiassa on selvä: liikenneturvallisuus on kaikkien vastuulla. Yhteisönä voimme vaikuttaa ja tehdä liikenteestä turvallisemman – yhdessä olemme vahvempia.
Mikko Puolitaival viestintävastaava Riskienhallinta-jaosto vastuualuejohtaja, pelastuslaitos toimialue – onnettomuuksien ehkäisy Satakunnan pelastuslaitos
Viiden minuutin hiljainen hetki keräsi laajan osallistujajoukon ympäri Suomen ja myös kansainvälisesti.
Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen Heinolan pelastusasemalla työskentelevää pelastuslaitoksen ja ensihoidon henkilöstöä sekä Heinolan sopimuspalokuntalaisia kokoontuneena hiljaiseen mielenilmaukseen 16.10.2024.
Jaoston tehtävänä on koota yhteen vapaaehtoista palopäällystöä ja kehittää osaston jäsenten osaamista täydennyskoulutustapahtumissa niin hallinnollisilla kuin operatiivisilla tapahtumilla. Jaoston alaisuudessa toimii
Neljän Feeniksin Kilta, joka kokoaa yhteen kaikki Sopimuspalopäällikköseminaarin suorittaneet henkilöt. Jaosto on vahvasti tukemassa seminaaria, joka on vapaaehtoispalokuntien päällystön korkein koulutus.
Jaosto vaikuttaa vapaaehtoispalokuntien asemaan antamalla lausuntoja sekä arvostukseen palkitsemalla vuosittain vuoden sopimuspalokunnan päällikön. Jaosto tukee Palokuntien suomenmestaruuskilpailun järjestämisestä.
Ilkka Horelli
ryhmänjohtaja, Turun VPK, johtokunnan puheenjohtaja
Palokuntapolkuni alkoi Lahdesta Ahtialan VPK:sta 1990 ja jatkui sieltä opiskelujen kautta Rauman VPK:hon 2000-luvun alkupuolella. Nykyään kotipalokuntani on Turun VPK. Matkan varrella on ollut lukuisia luottamustehtäviä eri pelastusalan järjestöissä. Työura pelastusalalla alkoi SPEKistä ja jatkui Länsi-Suomen lääninhallitukseen pelastusylitarkastajaksi ja edelleen Lounais-Suomen aluehallintovirastoon pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtoon. Tällä hetkellä hoidan virastossa ylijohtajan virkaa.
palokunnanpäällikkö, Lahden VPK, johtokunnan varapuheenjohtaja, kilpailutoiminnan vastaava
palokunnanpäällikkö, Lappvik FBK, jaoston viestintävastaava Koulutukseltani olen merikapteeni ja työskentelen luotsina Hangossa. Aika kuluu pitkälti palokuntatoiminnan parissa –junnukiekkoa ja metsästystä sopivasti väliin.
X: @rautava_antti
palokunnanpäällikkö, Huittisten VPK, jaoston koulutusvastaava
Toimin myös aktiivisesti mm. Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton luottamustehtävissä. Sopimushenkilöstön koulutus on erityisen lähellä sydäntäni. Siviilityössäni vastaan Huittisten kaupungin ruokapalveluiden varhaiskasvatuksen tiimistä. Se vapaa-aika, joka palokuntatoiminnasta jää, kuluu Kokemäenjoella melomassa tai suppailemassa, luonnossa liikkuen, lukien ja elokuvia katsellen.
Siviilityöni on ICT-tuotepäällikkö Päijät-Hämeen hyvinvointialueella. Vapaa-aikani kuluu sopimuspalokunnan, puukäsitöiden tai matkustelun parissa.
Markku Savolainen
ryhmänjohtaja, Asolan VPK, johtokunnan sihteeri, jaoston viestintävastaava
Työskentelen SPEKissä palokuntien palvelutoiminnan kehittämispäällikkönä. Palokuntauraa
Asolan VPK:ssa eri tehtävissä on yli 30 vuotta, nykyisin sihteerinä ja hälytysosastossa ryhmänjohtajana. Mikäli palokuntien ansiomerkeistä on kysyttävää, niin ota yhteyttä. X: @MarkkuSavolain_
Juha Kylmälä
ryhmänjohtaja, Riihimäen VPK, johtokunnan 1. varajäsen
Olen Riihimäen VPK:n pitkän linjan kasvatti ja työskentelen Puolustusvoimilla erikoisupseerina (kyber). Toimin jaoston johtokunnassa 1. varajäsenenä sekä Neljän Feeniksin Killan kiltakomentajana. Edustan myös liittoa Palokuntayhdistys toimii -oppaan ja Palokuntarekisteri HAKA 3.0:n ohjausryhmissä.
palokunnanpäällikkö, Sääksjärven VPK, johtokunnan 2. varajäsen Työskentelen täydenpalvelun autotalossa työnjohtotehtävissä Tampereella. Vapaa-aika menee urheillessa mm. trial-ajossa avustajan tehtävissä ja toivottavasti joskus itsekin kisaten. Olen ollut Sääksjärven VPK:ssa yli 30 vuotta ja siellä päällikkönä nyt 17 vuotta.
Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston toimintasuunnitelman mukaisesti VI Sopimuspalopäällikköseminaari käynnistyy lokakuussa 2025. Seminaarin johtajana toimii Pirkanmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Mika Kontio, jonka johdolla työryhmä on jo aloittanut seminaarin suunnittelun.
Opetussuunnitelma ohjaa kokonaisuutta
Sopimuspalopäällikköseminaarin opetussuunnitelma määrittää seminaarin tavoitteet, suuntalinjat sisällölle ja rakenteelle sekä antaa tukea käytännön järjestämiseen. Seminaarin tavoitteena on antaa osallistujille eväitä toiminnan strategiseen suunnitteluun, vapaaehtoisten johtamiseen ja auttaa luomaan verkostoja palokuntatoiminnassa mukana olevien välillä. Lisäksi tavoitteena on oppia toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä tilaisuuksissa. Kirkkain
tavoite on kuitenkin luoda osallistujille yhteinen alusta, jossa voi kasvaa ja kehittyä johtajana sekä kehittää henkilökohtaisia johtamistaitoja.
Sopimuspalopäällikköseminaari koostuu viidestä tiiviistä lähijaksosta, jotka järjestetään noin puolen vuoden välein. Lähijaksojen välissä osallistujat suorittavat välitehtäviä. Lähijaksoilla syvennytään muun muassa seuraaviin teemoihin: suomalainen palokuntatoiminta, toimintaympäristö ja muutokset, toiminnan strateginen suunnittelu ja johtaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen ja valta, sidosryhmätoiminta
ja vaikuttaminen, johtajakuvan rakentuminen, viestintä, kansainvälisyys ja lähiyhteisö voimavarana.
Nykyinen opetussuunnitelma on hyväksytty Palopäällystöliiton hallituksessa vuonna 2019. Työryhmä tarkistaa ja tarvittaessa päivittää opetussuunnitelman ennen uuden seminaarin aloittamista.
Sopimuspalopäällikköseminaarin työryhmän tehtävänä on yhdessä Palopäällystöliiton toimiston kanssa suunnitella ja toteuttaa seminaari opetussuunnitelmassa esitetyllä tavalla siten, että seminaarille asetetut tavoitteet täyttyvät.
Palautteiden perusteella päivitystarpeet vähäisiä
Vuonna 2023 päättyneestä V Sopimuspalopäälliköseminaarista annetun palautteen perusteella muutokset tai päivitystarpeet opetussuunnitelmaan voidaan olettaa olevan vähäisiä. Avoimessa palautteessa osallistujat totesivat seminaarin olevan kokonaisuudessaan upea ja lähtemisen arvoinen matka.
Arviointiasteikolla 1–5 seminaarin osallistujat arvioivat järjestelyiden toimivuudet keskiarvosanalla 4,4 ja luennot saivat keskiarvosanaksi 3,9. Merkille pantavaa on, että seminaarin osallistujien odotuksien voidaan sanoa jopa ylittyneenkin, sillä odotuksia mittaava keskiarvosana oli 4,4.
Avoimista yksittäisistä palautteista löytyy myös kehitysehdotuksia, joita pyritään ottamaan huomioon seuraavaa suunniteltaessa.
Työryhmä analysoi edellisen seminaarin palautteen vielä tarkemmin osana opetussuunnitelman tarkistusprosessiaan tämän syksyn aikana.
Yhdysside palokuntatoiminnassa aktiivisesti mukana toimivien ja aktiiviset tehtävät jo jättäneiden välillä.
Sopimuspalokuntien päällikön tai puheenjohtajan tehtävissä toimiville henkilöille sekä Sopimuspalopäällikköseminaarien osallistujille.
Killan tehtävänä on myös koota ja ylläpitää palokuntatoiminnan historiallisia perinteitä ja vaalia yhteisiä palokuntamuistoja.
Vuonna 2017 perustettu Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston yhteisö.
Lue lisää ja tule mukaan: sppl.fi/vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto
Kannusta kaveri mukaan!
Sopimuspalopäällikköseminaaria on kehuttu myös sopimuspalokuntalaisten johtamisen korkeakouluksi – eikä suotta, sillä se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden syventää osaamistaan ja kehittää johtamistaitojaan. Palokunnatkin hyötyvät ammattitaitoisista johtajistaan toimintakyvyn, tehokkuuden ja palokuntakulttuurin kehittymisenä.
Sopimuspalopäällikköseminaari on suunnattu sopimuspalokuntien päällystö-, hallitus- ja muissa luottamus- sekä johtotehtävissä toimiville vaikuttajille. Ilmoittautuminen seuraavaan seminaariin avautuu Palopäällystöliiton verkkosivuille alkuvuodesta 2025.
Lisätietoja seminaarista antaa mielellään myös Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaoston puheenjohtaja Ilkka Horelli, työryhmän
jäsen Juha Kylmälä ja Palopäällystöliiton toimistolta Henriikka Majoniemi. ilkka.horelli@avi.fi juha.kylmala@riihimaenvpk.fi henriikka.majoniemi@sppl.fi
Riihimäen VPK varajäsen
Vapaaehtoispalokuntatoiminta-jaosto
V Sopimuspalopäällikköseminaarin osallistuja
VI Sopimuspalopäällikköseminaarin työryhmän jäsen
Astuin laivaan lokakuun lopussa, kun vuosittainen Yritysturvallisuusfoorumi oli jälleen alkamassa. Tällä kertaa lähtö oli Katajanokalta, vaikka perinteisesti tilaisuus oli aina alkanut Olympiaterminaalista. Ilmassa oli odotusta – putkea pitkin laivaan.
Vastassa oli tuttuja kasvoja, vaihdettiin halauksia ja kuulumisia. Osallistuisin tapahtumaan ehkä viidettä tai jopa kymmenettä kertaa – mitähän uutta tilaisuus vielä tarjoaisi?
Varautumista ja oppeja tositilanteesta
Tämän vuoden teemana oli ”Ristiriitainen yritysturvallisuus: Tervettä vainoharhaisuutta vai tuottamuksellista epäluottamusta”.
Vallitseva maailmantilanne näkyi niin puheissa kuin kahvipöytäkeskusteluissa. Esitykset hybridivaikuttamisesta sekä vesipuiston tulipalosta jäivät itselleni erityisesti mieleen.
Ensimmäisenä päivänä tutkija Minna Ålander Ulkopoliittisesta instituutista esitti napakasti ja mieleenpainuvasti hybridiuhista kasvavana haasteena Euroopan turvallisuudelle. Esitys pohjautui pitkälti tutkimukseen ”Tracking the Russian hybrid warfare – Cases from Nordic Baltic countries”. Raportti on vapaasti saatavilla ja siitä ilmenee
hyvin, miten monivaikutteista hybridivaikuttaminen on. Suomen esimerkki liittyi Airiston Helmeen ja kiinteistökauppoihin, Latvian esimerkki taas venäläiseen huijarikaksikkoon Vovaniin ja Lexukseen, jotka ovat huijanneet korkea-arvoisia virkamiehiä ja kuuluisuuksia monista länsimaista. Kannattaa tutustua siis raporttiin ja pohtia, miten tällaisiin tapauksiin olisi mahdollista varautua omassa organisaatiossasi. Toisena päivänä pääsimme tutustumaan Tukholmassa Pohjoismaiden suurimpiin
turvallisuusalan SKYDD-messuihin, ja oli loistavaa, että yksi puheenvuoro pidettiin osallistujille messujen yhteydessä. Kriisiviestintästrategi Mårten Westlund kertoi rakenteilla olleen Oceana-vesipuiston tulipalosta, joka on osana Liseberg-huvipuistoa Göteborgissa. Mårten menetti tulipalossa myös yhden työkavereistaan. Traagisesta tapauksesta on saatu jo nyt paljon oppeja, vaikka virallinen tutkinta onkin vielä kesken. Päällimmäisenä jäivät mieleen kolme asiaa: 1. Suunnitelmat ovat tärkeitä, mutta kulttuuri ja luottamus ratkaisevat. 2. Kriisitilanteissa apua kannattaa pyytää myös organisaation ulkopuolelta – kaikki haluavat auttaa. 3. Kerro nekin asiat avoimesti, joita et tiedä. Tämä vähentää spekulointia.
Suurin anti – ehkä yllätyksetönkin – oli verkostoituminen. Yritysturvallisuusfoorumi 2024 kokosi yhteen 158 yritysturvallisuuden
ammattilaista. Noin puolet osallistujista oli itselle tuttuja, mutta tutustuin useisiin uusiin ihmisiin ja kävin mielenkiintoisia keskusteluja. Useaan kertaan foorumin aikana kuulin, kuinka upeaa porukkaa täällä on, ja kuinka helppo ihmisiä on lähestyä. Toiset jaksoivat verkostoitua aamuyön tunneille asti, toiset hipsivät hytteihin ajoissa nukkumaan. Vaikka itse olenkin jo jonkinlainen konkari, oli ilo huomata, että ensimmäistä kertaa foorumissa olleet hehkuttivat tilaisuutta yhtä paljon.
Saavuin kotiin perjantaina puolen päivän aikaan hymy huulilla. Osa kokemusta oli erinomaiset illalliset, premium-aamupalat sekä yksityiskohtana hytissä odottanut suklaalevy. Tilaisuus lunasti odotukset, ja enemmänkin. Sain useita oppeja ja toteutettavia asioita päivittäiseen työhöni, sovitun yritysvierailun sekä tunteen, että meillä varaudutaan todella hyvin. Oli myös virkistävää lainehtia Vikingillä!
Kiitos Suomen Palopäällystöliitto, Suo-
men Pelastusalan Keskusjärjestö, FinnSecurity ry ja Suomen Paloinsinööriyhdistys ry jälleen erinomaisesta foorumista! Kiitos myös näytteilleasettajat!
Olethan mukana ensi vuonna?
Foorumissa on ollut suurin osa yritysten edustajia, mutta suosittelen myös viranomaisten ja etenkin pelastusalan osallistumista – näin saamme syvennettyä elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyötä.
Veera Jämsén johtokunnan jäsen
Yritysturvallisuus-jaosto
Head of HSSEQ
Fortum
Tällä hetkellä on hyvinvointialueilla talousarvio menossa päätöksentekoon. Myös ministeriöiden ja hyvinvointialueiden vuosittaiset neuvottelut ovat käynnissä. Samoin on valmistunut pelastustoimen valtakunnallinen asiantuntija-arvio vuoden 2023 palveluista (avi.fi/pelastustoimenasiantuntija-arvio). Tämän innoittamana kysyimme tukiälyltä (ChatGPT versio GPT-turbo), mitä on hyvä tietää pelastustoimen rahoituksesta ja hyvinvointialueneuvotteluista.
Hyvinvointialueilla on parhaillaan talousarviot käsittelyssä ja vuosittaiset neuvottelut ministeriöiden kanssa käynnissä. Juuri on valmistunut pelastustoimen valtakunnallinen asiantuntija-arvio vuoden 2023 palveluista.
Pelastustoimen rahoitus ja ohjaus ovat keskeisesti valtiovarainministeriön ja sisäministeriön vastuulla. Vuodesta 2023 alkaen
ChatGPT-tekoälyä pyydettiin kuvittamaan tämä juttu kirjoittajien kaverikuvalla. Kuvituksen ohjeeksi annettiin kirjoittajien nimet ja tittelit sekä kuvailtiin Markus pidemmäksi ja Kimmo tukevammaksi, molemmilla päällään suomalainen pelastustoimen virkapuku. Tässä on vielä harjoittelemista niin ChatGPT:llä kuin tehtävänantajilla.
hyvinvointialueet ovat hoitaneet pelastustoimen järjestämistä valtion rahoituksella. Valtiovarainministeriö määrittelee pelastustoimen rahoituksen osana hyvinvointialueille myönnettävää rahoituskehystä, ja sisäministeriö vastaa toiminnan valtakunnallisesta ohjauksesta ja valvonnasta.
Pelastustoimen rahoitus määräytyy pitkälti valtiovarainministeriön ja hyvinvointialueiden neuvotteluissa, joissa otetaan huomioon esimerkiksi riskialttiit maantieteelliset alueet ja väestörakenteen vaikutukset. Vaikka hyvinvointialueilla on oikeus päättää itse, miten varoja kohdennetaan, rahoituskehyksen rajat ohjaavat niitä. Sisäministeriö asettaa pelastustoimen tavoitteet ja standardit sekä seuraa hyvinvointialueiden toimintaa, jotta turvallisuustavoitteet täyttyvät ja varat käytetään tehokkaasti.
Valtiovarainministeriön ja sisäministeriön yhteistyö pyrkii takaamaan riittävät resurssit pelastustoimelle valtakunnallisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti. Haasteina ovat kuitenkin jatkuvasti muuttuvat riskit, alueelliset erot, kustannusten nousu ja hyvinvointialueiden riippuvuus valtion tuesta.
Pelastustoimen rahoitustarve ei hyvinvointialueilla täysimääräisesti kanavoidu palveluihin. Lisäksi ICT-kustannukset kasvavat ilman vastaavaa lisäarvoa. Rahoitusmalli huomioi kyllä yleisen kustannustason nousun, mutta jälkikäteisesti, mikä on johtanut toimintavalmiuden heikkenemiseen. Alueiden mahdollisuudet korjata investointivelkaa
ovat parantuneet, mutta alijäämätilanteessa tämä on yhä haaste. Pelastustoimen rahoitus on noin 80–100 M€ alimitoitettu, ja nousseet kustannukset sekä hallintokulut ovat heikentäneet pelastustoimen taloutta.
Lisäksi hallintokulut (kuten siivous, tilat, ICT) rasittavat pelastustointa suhteellisesti enemmän, koska kulut vyörytetään toimialoille huomioimatta todellista käyttöä. Hallintokulujen jakamisessa tulisi painottaa todellista käyttöä, jotta pelastustoimen rahoitus voitaisiin kohdentaa tarkemmin asiakaspalveluun.
Tekoäly (tai tukiäly) on kuin tuli – hyvä renki, mutta huono isäntä. Esimerkiksi ChatGPT helpottaa tiedon hankintaa suuresta tietomassasta (jopa koko internetistä). Käytettäessä tiedonhankintaa tulee kaikkeen saatuun tietoon suhtautua kriittisesti ja arvioida tiedon oikeellisuutta, eli tarvitaan medialukutaitoa ja tulee varmistaa, mistä lähteistä tieto on peräisin. Käytettäessä tekoälyä tekstin tiivistämiseen, tulee varmistaa, että keskeinen sanoma on tullut mukaan ja että mukaan ei ole tullut alkuperäisestä tekstistä poikkeavia tuotoksia.
Kimmo Markkanen viestintävastaava Hallinto ja tukipalvelut -jaosto palveluyksikköjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
Markus Aarto johtokunnan jäsen Hallinto ja tukipalvelut -jaosto pelastusjohtaja Lapin pelastuslaitos
ChatGPT-tukiäly
Muualla maailmassa Suomalaista kokonaisturvallisuuden mallia, varautumista ja väestönsuojelullista osaamista katsotaan arvostaen. Moniin verrokkimaihin verrattuna meillä ovatkin asiat mukavasti. Meillä on kuitenkin vielä tehtävää varautumisen ja väestönsuojelun osalta. Suomessa tulee olla kykyä reagoida erilaisiin muutoksiin tulevaisuudessa. Yksi muutos on ollut turvallisuusympäristön muuttuminen, jolle ei lähitulevaisuudessa näy loppua. Covid-19-pandemia, Venäjän hyökkäyssota
koordinaatiovastuineen. Mikäli säästötoimet kohdentuvat pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun jo valmiiksi pieniin resursseihin, on se varautumiseen tarvittavan työn tuloksellisuuden osalta kuin yrittäisi hoitaa nälkää niistämällä.
Mikäli varautumiseen ja väestönsuojeluun kohdentuva resurssi on pieni tai sitä yhä pienennetään, merkitsee se kohdennuksia ja tehtävien priorisointia. Tämä on ongelmallista, koska kunnolla tehty varautumisen suunnittelutyö vaatii aikaa ja pitkäjänteisyyttä.
Mikäli säästötoimet kohdentuvat pelastustoimen varautumisen ja väestönsuojelun jo valmiiksi pieniin resursseihin, on se varautumiseen tarvittavan työn tuloksellisuuden osalta kuin yrittäisi hoitaa nälkää niistämällä.
Ukrainaan ja kiristyvä Lähi-idän tilanne korostavat varautumiseen liittyvän työn merkitystä myös tulevaisuudessa.
Mitään merkityksellistä ei tehdä ilman taloudellisia panostuksia. Kuntasektoria seuratessa on historian aikana kertynyt havainto siitä, että varautuminen on sidoksissa taloudellisiin resursseihin. Mikäli kunnan talous on pahasti pakkasella, ei varautuminenkaan ole ihan ensimmäisten asioiden joukossa. Samaa ilmiötä on havaittavissa myös yhteiskunnan muilla sektoreilla. Varautuminen ja siihen liittyvä suunnittelu on kuitenkin säädöspohjassa velvoitettua.
Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtionhallinnon säästötalkoissa herää aina ajatus siitä, muistetaanko varautumiseen liittyvät velvoitteet? Kun asiaa tarkastelee vielä pelastustoimen näkökulmasta, on säädöspohja entistä velvoittavampi yhteensovittamisineen ja
Kokonaisuudet voivat yksinkertaisesti olla niin laajoja, että niihin liittyvien liikkuvien osien määrä on suuri. Kompleksinen kokonaisuus edellyttää myös kykyä analysoida siihen liittyvää tietoa, kuten esimerkiksi riski- ja uhka-arvioita, sekä kykyä ymmärtää erilaisia ilmiöitä. Mikäli kaikki aika ja resurssit menevät reaktiiviseen pensaspalojen sammutteluun, jää laaja-alainen suunnittelu helposti taka-alalle.
Ilmiölähtöiseen tarkasteluun vaikuttaa osittain pelastustoimen hieman ehkä ”peruutuspeilimäinen” tapa tehdä riskianalyysiä. Meillä on hyvä kyky ja osaaminen katsoa aikaisempaa ja siellä tapahtuneita onnettomuuksia. Tästä voidaan johtaa erilaisia arvioita. Kuitenkin tarvittaisiin vielä enemmän kykyä arvioida tulevaa ja siihen liittyviä ilmiöitä. Tämä ei poissulje jo kerätyn datan käyttöä, vaan sitä voidaan luontevasti hyödyntää
osana prosessia. Varautumiseen liittyvä ongelma tässä on myös sen hankalahko mitattavuus. Toisaalta toimivalla mittarilla saatava tulos voisi tarkoittaa myös lisärahoitusta, joten asiaa kannattaa varmasti kehittää.
Vähäisten resurssien vaikuttavaa käyttöä on se, että tehdään sitä, mitä pitää. Tehdään asiat, vaikka pala kerrallaan valmiiksi. Kirjoittaja on joskus hieman kärjistäenkin miettinyt, että jos kaikki se aika, joka käytetään toisten toimijoiden arvosteluun, kiukutteluun ja mielensä pahoittamiseen, käytetäisiinkin varautumisen tehtäviin, olisi menty aika monta askelta eteenpäin. Tämän voi tulkita siten, että niukalla resurssilla tekemiseen on joskus pakko tarttua hanakammin. Vanha sanontakin kertoo hyvin suunnitellun olevan puoliksi tehty, mutta jos jokin asia tai sen päivitys on vielä ajatus- tai käsitystasolla, ollaan aika kaukana maalista.
Ja vielä. Kenellekään ei ole uusi asia, että varautuminen on yhteistyötä, joka perustuu luottamukseen. Tässä maassa resurssit ovat niin pieniä, että päivittäisonnettomuudetkin hoituvat usein sekalaisella porukalla eri viranomaisia ja toimijoita. Sama pätee varautumiseen. Ne aikaisemmin mainitut liikkuvat osat otetaan haltuun tekemällä yhteistyötä niiden kanssa, jolle ne kuuluvat. Joskus se tarkoittaa vääntämistä rautalangasta, kasvotusten asioista keskustelua ja sopimista. Usein se voi sisältää myös sarjan oppimiskokemuksia. Pääsääntöisesti historiakin on osoittanut, että yhteistyössä on voimaa ja se tuottaa hedelmää. Vaikka seuraava sanonta on tietysti pelastusalalla hieman kyseenalainen, kehotan kaikkia silti jatkamaan yhteen hiileen puhaltamista.
Mika Lehestö johtokunnan jäsen Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto erityisasiantuntija sisäministeriö
Kirjoitin kesän Palopäällystölehteen Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshankkeen kohdekäynneistä ja alkutaipaleen havainnoista. Havaintojen sarja jatkuu.
Suuri kiitos teille kentälle, jotka olette olleet mukana ja edesauttaneet tilannekuvan muodostamista!
Seuraavassa hieman rakenteellisia yksityiskohtia pelastustoimintaa suorittaville. Miksipä ei myös OE-työtä tekeville. Paloasemien kahvipöydissä tiedetään kokemusperäisesti, että räystäät voivat levittää tulipalon huoneistosta (palo-osastosta) toiseen. Mutta miksi näin on?
Yläpohjan tuulettuminen toteutetaan käytännössä aina räystäiden kautta. Tuuletusraot toimivat toki myös palokaasujen reittinä yläpohjaan/ullakolle. Nykyään ohjeena1 on levittää palo-osastoivaa seinää ulkoseinille yläpohjassa/ullakolla. Räystäillä tulee huomioida, ettei savu tai tuli kierrä ”helposti” ulkokautta naapurin puolelle2 Havaintojeni perusteelle tässä kohtaa on valitettavasti oikaistu. Ei aina, mutta havainnot eivät vaikuta olevan yksittäistapauksia. Hankkeen loppuraportin yhteydessä julkaistaan tarkempi analyysi myös räystäiden toteutuksista.
Pelastustoiminnan johtajan on järkevää huomioida, varautua ja ennakoida tähän seikkaan, joka ei näy aina silmin ulkoa päin. Nopea tiedustelu katolta tarkastusluukuista paljastaa tilanteen.
Lue lisää hankkeesta: sppl.fi/rivitalojen-ylapohjat
Juhan-Petteri Laakso hankepäällikkö Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke Suomen Palopäällystöliitto
Ullakkotilassa huoneistojen välinen palo-osastoiva seinä (1). Osastoivaa seinää ei ole käännetty ulkoseinän suuntaiseksi (2). Tuuliohjain (3), jonka takaa auringon paiste räystään ontelosta osoittaa avoimen tuuletusraon.
Räystäsontelo. HVS-levytys päättyy ulkoseinälinjaan (1), tuuliohjain (3), räystään aluslautojen avoimet tuuletusraot (4), Tiivistämätön räystään ja aaltopeltikatteen liitos (5). Ainoa savun vaakasuuntaista leviämistä rajoittava rakenne räystäällä on kattoristikon yläpaarre (6).
Huoneistojen välinen palo-osastoiva seinä (7) syöksytorven kohdalla ja räystään rakenne ulkoa (8). Ulkokuvia tarkoituksella rajattu, jotta rakennuksen anonymiteetti säilyy.
Vastaavasti terassin yläpohjassa palo-osastointi käännetty (1) tiiviisti kaksi täyttä ristikkoväliä. Kuvassa terassin katon harvalaudoitus (2), räystään otsalauta (3) ja aluskate (4).
Samasta kohteesta yläräystään savusulkulevy (1) näkyy räystäslautojen päällä. Yläräystäs kuvattu rakennuksen osien porrastaessa. Levytys maalattu huomaamattomaksi.
Lähteet:
1: Pientalon palokortti. P3-paloluokan pientalon paloturvallisuuden perusteita. TOPTEN-rakennusvalvonnat. 2024.
2: Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Perustelumuistio, 20§. 2017.
Viikon mittaisella käytännönläheisellä kurssilla opetetaan vakioidut toimintamallit pelastustoimen venetoimintaan. Kurssi antaa valmiudet kouluttaa venetoiminnan perusteita oman pelastuslaitoksen henkilöstölle.
Kurssit järjestetään vuonna 2025:
• 5.–9.5. Bågaskär
• 19.–23.5. Rantasalmi
• 8.–12.9. Vaasa
• 22.–26.9. Tampere
Kurssit ovat osa PETOVEKO-hanketta, jota rahoittaa Palosuojelurahasto.
Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan viim. 31.1.2025: sppl.fi/petoveko
Lokakuun alussa ArcResc-verkosto kokoontui Luulajaan. Pohjois-Ruotsissa on meneillään massiiviset investoinnit vihreään teollisuuteen. ArcResc-tapaamisen yhtenä teemana käsittelimme vihreän siirtymän vaikutuksia pelastustoiminnan toimintaympäristöön. Erityisesti syvennyimme vetyyn ja sen teollisen mittakaavan sovel-
luksiin. Luulajassa on jo käytössä esimerkiksi vihreän teräksen pilottilaitos ja maanalainen vetysäiliö.
Vety on avaintekijä muun muassa terästuotannon hiilidioksidipäästöjen alentamisessa
ja monet pitävät sitä ratkaisuna myös raskaan liikenteen päästöongelmiin. Vedyn avulla voidaan varastoida ja siirtää päästöttömästi tuotettua energiaa sekä korvata fossiilisia polttoaineita teollisissa prosesseissa. Suomessakin on suunnitteilla suuren mittakaavan vedyntuotantolaitoksia ja vedyn siirtämistä varten putkiverkosto. Vihreää vetyä voidaan
valmistaa vedestä elektrolyysin avulla. Valmistamiseen kuluu paljon sähköenergiaa ja prosessissa syntyy lämpöä ja happea.
Vedystä ja järjestelmistä
Vetymolekyylit ovat erittäin pieniä ja kaasu kevyttä. Vety on väritön ja hajuton eikä se ole myrkyllistä lukuun ottamatta suuria pitoisuuksia, jotka voivat aiheuttaa tukehtumisen. Vety sekoittuu ja laimenee hyvin ilman kanssa.
Kaasun keveyden takia yleisimmin vetyä varastoidaan korkeassa paineessa (200–1000 bar) tai nesteytettynä (-273°C). Pienen molekyylikoon vuoksi vetykaasun varastoinnissa tapahtuu aina hidasta materiaaleihin tunkeutumista ja vuotoa. Materiaaleihin tunkeutuminen aiheuttaa vetyhaurastumista, mikä altistaa materiaaleja murtumiselle. Tämä aiheuttaa varastointiin ja siirtämiseen käytettäville järjestelmille erityisvaatimuksia, kuten liitosten tiivistä hitsaamista, oi-
Vetyjärjestelmien vuodot aiheuttavat tulipalo- ja räjähdysvaaran.
keantyyppisten ja laadukkaiden materiaalien käyttämistä ja värinän minimointia.
Vetyjärjestelmien vuodot aiheuttavat tulipalo- ja räjähdysvaaran. Vedyn syttyminen on paljon todennäköisempää kuin muiden kaasujen. Vuodon itsestään syttyminen on myös mahdollista.
Vetykaasun syttymisväli on laaja 4–78 prosenttia. Matalissa alle 15 prosentin pitoisuuksissa vedyn palamisnopeus on likimain samankaltainen esimerkiksi metaanin ja propaanin kanssa. Palamisnopeus kasvaa jyrkästi pitoisuuden kasvaessa ja noin 40 prosentin pitoisuudessa vedyn palamisnopeus on yli kuusinkertainen metaaniin ja propaaniin verrattuna. Vety on erittäin herkkää syttymään ja jo pienikin kipinä voi sytyttää kaasun. Puhtaan vetypalon liekki on lähes näkymätön. Halkaisijaltaan millimetrin reiästä 200 baarin paineella vetyliekin pituus on 2,5 metriä. Liekin lämpösäteily on suhteellisen pientä, mutta kaasut ovat kuumia. Esimerkin tapauksessa viiden metrin päässä millimetrin reiästä lämpötila on 309 astetta ja 7,5 metrin päässä vielä 115 astetta.
Jos vetyä pääsee kertymään pilveksi, on vetyräjähdys mahdollinen. Vety on hyvin reaktiivista ja jopa ulkotilassa olevan vetypilven räjähdys voi saada aikaiseksi vaarallisen voimakkaan räjähdyspainevaikutuksen.
Onnettomuuksien ehkäiseminen
Vedyllä on viheliäisiä ominaisuuksia, ja esimerkiksi räjähdysvaara hankaloittaa pelastuslaitoksen toimintaa vetyvuototilanteessa. Parasta on ehkäistä onnettomuuksien syntymistä esimerkiksi suunnittelemalla järjestelmät hyvin ja pitämällä ne kunnossa sekä tunnistamalla vuodot heti alkuvaiheessa mittaamalla. Tilat pitää olla hyvin tuulettuvia ja vedyn kertyminen katoksiin tai onkaloihin pitää estää. Tiloissa ei saa esiintyä kipinöintiä esimerkiksi sähkölaitteista. Kaasusäiliöt on hyvä suojata ulkoisilta vaurioilta, kuten iskuilta, kuumuudelta ja korroosiolta. Suomessa Tukes on julkaissut oppaan vedyn käsittelystä ja varastoinnista.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija
Suomen Palopäällystöliitto
Palopäällystöliitto aloitti syyskuussa Arktisen alueen pelastustoiminnan varautuminen ja sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin -hankkeen. Hankkeen tavoitteena on parantaa arktisten maiden ja erityisesti ArcResc-verkoston alueiden sopeutumista ilmastonmuutokseen pelastustoiminnan näkökulmasta, vahvistaa pelastusalan toimijoiden varautumista muuttuvaan toimintaympäristöön ennakoivasti sekä tehostaa pelastusalan osallistumista alueidensa ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja siihen liittyvään päätöksentekoon. Hanketta toteutetaan ArcResc-verkostossa ja sen tavoitteina edellä mainitun lisäksi on vahvistaa sekä laajentaa aiemmassa IBA-hankkeessa kehitetyn ArcResc-verkoston toimintaa, lisätä tiedonvaihtoa arktisen alueen pelastusalan toimijoiden kesken ja parantaa työturvallisuutta.
Hanke kestää 2025 vuoden loppuun ja sen rahoittaa ulkoministeriö IBA-määrärahasta.
Lue lisää aiemmassa hankkeessa perustetusta ArcResc-verkostosta: sppl.fi/arcresc
8.–10.4.2025
Tampere-talo
Varaa aika kalenteristasi ja ilmoittaudu jo nyt!
Voit halutessasi maksaa osallistumisen tämän vuoden puolella.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen: sppl.fi/ppp
8.4.2025 | Varautumisen seminaari
Yrittäjä – Asukas – Pelastaja – Sotilas: Siviiliyhteiskunnan varautuminen
Tässä ajankohtaisessa ja vaikuttavassa tapahtumassa syvennymme yhdessä siihen, kuinka suomalainen siviiliyhteiskunta voi entistä paremmin varautua kriiseihin. Miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa?
Keskeisiä aiheita
• Yritykset Suomen puolustajina: Miten yritykset voivat osallistua sotilaallisen maanpuolustuksen ja yhteiskunnan kriisivalmiuden parantamiseen?
• Mikroyrittäjät toimijoina kriisissä: Mikä rooli pienillä yrityksillä on kriisiaikoina ja kuinka niiden toimintavalmiuksia voidaan vahvistaa?
• Varautuminen osana yrityksen johtamista ja strategiaa: Miten rakentaa kriisinsietokykyä osana yrityksen strategiaa ja arkea?
• Pelastus, puolustus ja yritysten varautuminen: Miten voidaan yhdessä suunnitella kestävästi eri toimijoiden osallistuminen kriisien hoitoon?
• Toimiva ja kriisinkestävä kaupunki asukkaille: Miten luodaan asukkaille turvallinen elinympäristö, joka kestää poikkeustilanteet?
Tule mukaan keskustelemaan, verkostoitumaan ja oppimaan asiantuntijoiden johdolla siitä, kuinka rakentaa kestävä ja turvallinen yhteiskunta!
9.–10.4.2025 | Palopäällystöpäivät
Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastus- ja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Tänä vuonna ohjelmaa on tarjolla jopa kolmessa salissa, joten varmasti jokainen löytää mielenkiintoista ja itseään parhaiten palvelevaa sisältöä.
Keskeisiä aiheita
• Pelastustoiminnan johtaminen kehittyy maailmalla:
Erilaisia johtamismenetelmiä hyödyntämällä voidaan saavuttaa aiempaa parempia tuloksia. Olisiko aika uudistua?
• Käytössä oleva akkuteknologia haastaa pelastustoimintaa – mutta mitä on tulossa? Asiantuntijaluentoja, käytännönläheisiä esityksiä pelastustoiminnasta ja onnettomuuksien ehkäisystä sekä monipuolinen näyttely akkuteknologiasta ja sähköautoista.
• Pelastustoimen valmistautumisen sotaan ja poikkeusoloihin on oltava jokapäiväistä toimintaa: Mitä meillä on mahdollisesti odotettavissa ja mihin meidän pitäisi valmistautua? Luentoja, esityksiä ja keskusteluja mm. Ukrainan sodan oppien kautta.
• Työyhteisöissä korostuu työntekijöiden hyvinvointi ja työkyky: Stressi, trauman tunnistaminen, toimintakyvyn ylläpito ja palautuminen.
• Ilmasto muuttuu – mikä pelastustoimessa muuttuu? Aihetta tarkastellaan syvällisesti ja käytännönläheisesti yhteiskunnan, mutta erityisesti pelastustoiminnan kannalta.
Osallistumismaksut
Ennakkovaraajan etuhinta -15 % voimassa 9.2.2025 saakka!
• 3 päivän kokonaisuus (ti-to) liiton jäsenille 645 € ja muille 750 €
• 2 päivän osallistuminen (ti-ke tai ke-to) jäsenille 450 € ja muille 520 €
• 1 päivän osallistuminen jäsenille 275 € ja muille 310 €
Liiton opiskelijajäsenten osallistumismaksu 25 €/päivä
Liiton eläkeläisjäsenten osallistumismaksu 55 €/päivä
Osallistumismaksu sisältää osallistumisoikeuden tilaisuuteen sekä ohjelman mukaiset tarjoilut.
Voit halutessasi maksaa osallistumismaksun myös tämän vuoden 2024 puolella.
• Tietojärjestelmäuudistukset ovella – olemmeko valmiita? Tällä hetkellä päällimmäisinä ovat Kejon ja OE-tietojärjestelmän valmistelut. Mihin ja miten meidän tulee valmistautua?
• Pelastuslain uudistaminen ja uusi Toimintavalmiuden suunnitteluohje antavat suuntaviivat pelastustoiminnan palveluiden järjestämiselle: Näistä on hyvä tilaisuus nyt kuulla lisää ja päästä itse myös keskusteluissa tuomaan omia näkemyksiään esille.
• Toimintaa kehitetään myös hankkeiden kautta: Päivien aikaan esitellään useassa eri tilanteessa päättyneitä ja meneillään olevia mielenkiintoisia hankkeita, kuten esimerkiksi Lion-, Combo-, Vasara-, Työturvallisuus-, Pelastusalan sanasto-, PetoVeko-hanke
Varaa paikkasi ja varmista, että olet mukana kehittämässä turvallisempaa huomista!
Majoitus
Olemme varanneet osallistujille majoituskiintiön Tampere-talon kanssa saman katon alla sijaitsevasta Courtyard by Marriott Tampere City -hotellista.
Huoneiden hinnat alkaen:
• Standard-huone yhdelle henkilölle 162 €/vrk
• Standard-huone kahdelle henkilölle 182 €/vrk
Huonevarauslinkin löydät verkkosivuiltamme sekä ilmoittautumisvahvistuksesta. Majoituskiintiö on voimassa 6.3.2025 asti ja huoneita on saatavilla rajoitetusti.
Yhteistyössä Pirkanmaan pelastuslaitos
Olen kahdessa aiemmassa artikkelissani käsitellyt hyvää hallintoa ohjaavia hallintolain (434/2003) 6 §:ssä olevia hyvän hallinnon oikeusperiaatteita. Jotta lukija pääsee parhaiten ymmärrykseen hallintoa ohjaavista hyvän hallinnon periaatteista, suosittelen lukemaan aiemmat kaksi artikkeliani, jotta tässä artikkelissa käsiteltävien objektiviteettiperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen väliset ulottuvuudet muiden hyvän hallinnon periaatteiden välillä hahmottuvat selkeämmin. Aiemmin käsittelin yleisesti hyvän hallinnon oikeusperiaatteita sekä yhdenvertaisuusperiaatetta.
Objektiviteettiperiaate
Objektiviteettiperiaate tai myös puolueettomuusperiaatteena kutsuttu periaate koostuu kahdesta erillisestä seikasta, viranomaisen puolueettomuudesta sekä riippumattomuudesta. Keskeisenä tarkoituksena periaatteella on turvata julkista luottamusta hallintotoiminnan tasapuolisuudesta sekä puolueettomuudesta. Viranomaisen toiminta ja päätöksenteko tulee olla objektiivisesti tarkasteltuna kestävällä pohjalla eikä päätöksentekoa rasita erilaiset ulkopuoliset tekijät. Voidaan siten sanoa, että päätöksenteko tulee päätyä viranomaisesta riippumatta vastaavaan lopputulokseen, vaikka päätöksen tekisi joku muu henkilö. Toisin sanoen päätöksen tekevän henkilön subjektiivinen näkemys, oli sitten näkemyksen perusteella jokin hallinnon ulkopuolinen asia tai henkilön oma arvostus ja käsitys ei saa ohjata päätöksentekoa. Jos viranomaisen päätöksenteko nojaisi subjektiivisiin näkemyksiin, olisi kyseessä mielivallasta, joka on objektiviteettiperiaatteen nojalla kiellettyä.
Päätöksenteon pitää nojata tosiasioihin, jotka mitataan päätöksen perusteluissa. Pelkästään kannanotto ”kohteen palo-osastointi on huonossa kunnossa” ei anna objektiiviselle tarkastelulle tilaa, sillä ilman varsinaista perustelua subjektiivista näkemystä ei voida sulkea pois. Esimerkiksi lopputulema, ”palo-osastointi on huonossa kunnossa, sil-
lä tarkastuksella havaittiin, ettei kohteessa ole lainkaan palo-ovia ja kaikki osastoivat seinät on purettu” nauttii objektiivista luottamusta. Käytännössä viranomaisen päätöksenteon on nojattava tosiasioihin ja päätöksen perusteluilla on erityisen suuri merkitys päätöksenteon objektiivisuuden arvioinnissa. Jos viranomainen päätöksenteossaan esimerkiksi perusteetta jättää noudattamatta vakiintuneita tulkintasääntöjä tai perustelee päätöksensä epämääräisesti tai huonosti, päätöksenteon objektiivisuus vaarantuu. Kuten olen aiemmin kirjoituksissani nostanut esille, pelastuslain systematiikassa perusteluvelvollisuus korostuu, sillä viranomaisella on aina laaja harkintavalta, jolloin heikot perustelut saattavat päätöksen objektiivisuuden kyseenalaiseksi. Objektiviteettiperiaate ei koske pelkästään päätöstä, vaan sitä sovelletaan myös suullisiin käskyihin, neuvoihin ja viranomaisen käyttäytymiseen. Puolueettomuusperiaatetta tukee lisäksi hallinnon muut säännöt, kuten lainalaisuusperiaate, esteellisyyssäännökset sekä lahjomakielto. Lainalaisuusperiaatteella tuetaan olettamaa, että hallinto on järjestetty lain antaman toimivallan mukaan ja että julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin. Esimerkiksi päätöksen perusteleminen oman toimivaltalain ulkoisin säännöksin on lainalaisuusperiaatteen vastaista. Lahjomiskiellolla ja esteettömyyssäännöksillä turvataan päätöksenteon objektiivisuutta. Jos esimerkiksi päätöstä tekevä pelastusviranomainen tarkastaa sukulaisen omistamaa toimitilaa, voidaan oletetusti kyseenalaistaa tarkastustoiminnan ja päätöksenteon puolueettomuutta. Asian voi kääntää myös viranomaiselle eduksi, sillä olisihan joulupöydässä turhan kireä tunnelma, jos vävy tarkastustoiminnassaan keskeyttäisi appivanhempiensa liiketoiminnan pelastuslain nojalla.
Suhteellisuusperiaate muodostuu karkeasti kolmesta asiakokonaisuudesta, aiotun toimen asianmukaisesta ja tehokkaasta sekä sopivasta suhteesta, toimen tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä sekä toimen oikeasuhtaisuudesta aiottuun päämäärään. Suhteellisuusperiaatteella tarkoitetaan sitä, että aiottu hallintotoimi, kuten hallintopakko on oikeassa suhteessa aiottuun päämäärään nähden. Suhteellisuusperiaate tulee arvioitavaksi silloin, kun päätös aiheuttaa jollekin epäedullisia seuraamuksia. Hallinnossa esimerkiksi hallintopakkokeinoja valittaessa tulee aina ensin turvautua alimpaan sanktioon, joka on tarkoituksenmukaisin aiottuun päämäärään nähden. Suhteellisuusperiaate on eräiltä osin intressivertailua aiotun päämäärän ja niihin pääsemisen keinojen välillä. Esimerkiksi korjausmääräyksen antaminen on käytännössä aina suhteellisuusperiaatteen alaista.
Pelastusviranomaisen päätöksenteossa suhteellisuusperiaate näyttäytyy silloin, kun puutteeseen tai laiminlyöntiin ryhdytään hallinnollisesti puuttumaan. Myös uhkasakon ja teettämisuhan asettamisen arviointiin vaaditaan suhteellisuusperiaatteen käyttöä. Kiteytetysti viranomaisen puuttumisen keinot on oltava aina suhteessa aiottuun päämäärään. Huomiota on kuitenkin annettava sille, ettei suhteellisuusperiaate estä ankarien puuttumisen keinojen käyttöä, jos niihin on olemassa perusteet esimerkiksi silloin, kun puutteellinen toiminta on erityisen moitittavaa tai yleisen edun turvaaminen sitä edellyttää. Esimerkiksi räikeä turvallisuutta uhkaava puutteellinen menettely tapahtumassa voi olla sen luonteinen, että pelastusviranomainen voi turvautua suoraan ankariin keinoihin, kuten toimin-
Päätöksenteon pitää nojata tosiasioihin, jotka mitataan päätöksen perusteluissa.
nan keskeyttämiseen. Suhteellisuusperiaate edellyttää kuitenkin, että ennen toiminnan tai tapahtuman keskeytystä toiminnanharjoittajalle annetaan suullisesti varoitus, jonka tarkoituksena on mahdollistaa puutteellisen toiminnan välitön korjaaminen, mikäli se on mahdollista. Asiassa ei kuitenkaan sovi unohtaa lainalaisuusperiaatetta, joka pelastuslain systematiikassa pakottaa viranomaisen puuttumaan havaittuun puutteeseen, mutta keinot puuttumisen ankaruuteen jätetään viranomaisen harkintaan joko korjausmääräyksen ja sen määräajan määrittämiseen sekä toiminnan välittömän keskeyttämisen välillä.
Pelastusviranomaisen määräystä on noudatettava heti ja se astuu välittömästi voimaan. Toiminnan keskeytys on pelastusviranomaisen järein tapa puuttua kohteella tapahtuvaan pelastuslain laiminlyönteihin. Näiden puutteiden on aiheutettava välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaran, jotta pelastusviranomainen voi turvautua esimerkiksi toiminnan keskeyttämispäätökseen. Yleensä ennen tätä vaihetta kohteen kanssa pyritään löytämään sopuisampi ratkaisu esimerkiksi pelastuslain 81 §:n 1 momentin korjausmääräyksen muodossa, jolle annetaan tiukempi määräaika kuin yleensä. Jos pelastusviranomainen esimerkiksi
ELIXIA tarjoaa Suomen Palopäällystöliiton jäsenille 20 prosentin alennuksen kaikista 12 kuukauden sopimuksista.
Alennus huomioidaan jäsenyyden kokonaishinnassa. Käytä etukoodia 750p1206rpt4 liittymistilanteessa saadaksesi edun käyttöösi.
Hyödynnä etusi suoraan liittymällä: elixia.fi/liity-jaseneksi tai ottamalla yhteyttä: myyntipalvelut@elixia.fi /040 750 7848. Voit liittyä jäseneksi myös lähimmässä ELIXIA-keskuksessa.
Jos olet jo ELIXIAn jäsen ja sinulla on etu käytössäsi, ei sinun tarvitse tehdä mitään, etu säilyy sinulla.
Jos taas olet ELIXIAn jäsen, mutta et ole ottanut etua käyttöön, ota yhteys asiakaspalvelu@elixia.fi.
Hyödynnä myös muut Palopäällystöliiton jäsenedut! Niitä tarjoavat If, St1, Sokos Hotels, Tallink ja Silja Line sekä Viking Line, TAHKOcom ja Ylläs-Ski.
Lue lisää jäseneduista: sppl.fi/jasenedut
Oikaisu Palopäällystölehteen 3/2024
Palopäällystö-lehden numerossa 3/2024 olleeseen Jehu-kilpailun artikkeliin korjauksena, että henkilökohtaisen tietokilpailun toiseksi tulleen Tommi Mattilan palokunta on Ruskon VPK.
keskeyttää toiminnan sillä perusteella, että kohteessa oleva käsisammuttimen tarkastus on vanhentunut ja muutamassa turva- ja merkkivalo-opasteessa on puutteita, ylittää pelastusviranomainen reilusti suhteellisuusperiaatteen tosiasiallisen vaatimuksen sekä pelastuslain tunnusmerkistön.
Tekoälyllä on valtava potentiaali olla tulevaisuuden pelastustoiminnassa mukana “tulevaisuuden pelastajana”.
Ajatellaanpa asiaa hieman ensin lääketieteellisesti, kuinka tekoäly nopeammin analysoi röntgen- tai MRI-kuvat ja tekee puolestamme nopeat ja tarkat diagnoosit, mikä taas parantaa terveydenhuoltopalveluiden saatavuutta ja laatua. Tekoäly nopeuttaa uusien lääkkeiden kehitystä simuloimalla prosesseja ja ennustamalla, miten eri molekyylit vaikuttavat ihmiskehoon.
Kyberturvallisuuden kannalta taas tekoäly voi tunnistaa ja reagoida nopeasti kyberuhkia, mikä voi auttaa suojaamaan yhteiskun-
nan kriittistä infrastruktuuria. Näin ollen takaamme viestinnän toimivuutta.
Tekoäly voi auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuuksia ja katastrofeja ennen niiden tapahtumia. Tekoäly voi analysoida reaaliaikaista tietoa luonnonkatastrofeista, rakennusten rakenteista tai liikenneruuhkista tai säästä ennustaen potentiaalisia vaaratilanteita ja auttaa suunnittelemaan pelastustoimia ennaltaehkäisevästi ja tehokkaammin.
Hätätilanteessa päätöksenteko on käytössä sekuntien varassa. Tekoäly voi prosessoida valtavia määriä tietoja nopeasti ja antaa pelastushenkilöstölle suosituksia tai toimintasuunnitelmia reaaliajassa. Se voi myös tehostaa kriisitilanteiden resurssien varmistamista.
Lisäksi hätäviestintään voidaan saada parannusta tutkimalla missä tarvitaan apua, se voi myös kääntää kieliä ja tunnistaa puhetta hätätilanteissa nopeasti.
Tulevaisuuden tekoälyllä on potentiaalia toimia aktiivisesti tukena pelastustoiminnassa, parantaen turvallisuutta ja pelastushenkilöstön toimintakykyä.
Tekoäly ei toimi yksin, vaan ihmisten ja tekoälyn yhteistyö on avainroolissa teknologian käytössä.
Tekoälyllä on valtava potentiaali vaikuttaa positiivisesti moniin tulevaisuuden haasteisiin. Sen avulla voimme löytää ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin, parantaa elämänlaatua ja edistää kestävää kehitystä. Samalla on tärkeää olla tietoinen tekoälyn mahdollisista vaaroista ja kehittää sitä vastuullisesti.
Vaikka tekoälyllä on paljon potentiaalia, sen käyttöön liittyy myös merkittäviä eettisiä ja sosiaalisia kysymyksiä, kuten työpaikkojen menetykset, yksityisyyden suoja ja teknologian väärinkäyttö.
Tulevaisuuden pelastajana tekoäly voi olla korvaamaton työkalu, jos sitä käytetään viisaasti.
Tekoälyn rooli tulevaisuudessa voi olla joko pelastajana tai pelastusvälineenä riippuen siitä, miten sitä kehitetään ja käytetään. Tekoälystä pelastusvälineenä puhuttaessa korostetaan ihmisten roolia päätöksenteossa ja vastuun kantamisessa, mikä on yleisesti ottaen turvallisempi ja hallittavampi lähestymistapa.
Pelastajana tekoäly voisi tarjota ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, mutta siihen liittyy myös suurempia riskejä, kuten teknologian väärinkäyttö tai hallinnan menetys.
Lopulta paras lähestymistapa saattaisi olla sellainen, jossa tekoäly toimii pelastusvälineenä ihmisten käsissä, auttaen heitä saavuttamaan tavoitteensa ja ratkaisemaan ongelmia, mutta ilman että se itsessään määrittää lopputuloksia.
Syksyn aurinkoiset terveiset!
Jonna Myllyoja sopimuspalokunnan ryhmänjohtaja
Marraskuu alkoi melko yllättävällä myrskytilanteella. Alun perin Ilmatieteenlaitoksen ennusteiden mukaan suurempaa ongelmaa ei pitänyt olla. Kuitenkin tilanne kehittyi myrskyksi etenkin Lounais-Suomen alueella. Myrsky aiheuttaa poikkeuksetta tilanteen, jossa hätäilmoituslinjat menevät tukkoon ja jonossa on satoja hätäpuheluita. Ihmiset joutuvat odottamaan pahimmillaan jopa minuutteja ennen kuin saavat yhteyden hätäkeskukseen. Hätäkeskuslaitos pyrkii jo ennen näitä tilanteita viestinnällä muistuttamaan, että hätänumeroon tulee soittaa vain silloin, kun henki, terveys, ympäristö tai omaisuus on sellaisessa vaarassa, että tilanteessa tarvitaan kiireellistä viranomaisapua.
Olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös muut viranomaiset viestisivät vastaavalla tavalla näissä tilanteissa. Usein kuitenkin pelastuslaitokset pyytävät ilmoittamaan kaikista vahingoista hätänumeroon. Sisäisen turvallisuuden ja ihmisten avun saannin näkökulmasta tämä ei kuitenkaan ole toivot-
pohtia uusia ratkaisuja tilanteeseen. Olisi erityisen tärkeää luokitella todelliset kiireelliset tehtävät vähemmän kiireellisistä tehtävistä, jotta kyettäisiin vastaamaan todelliseen avun tarpeeseen nykyistä tehokkaammin ja laadukkaammin ruuhkatilanteissa. Tekoäly saattaa tuoda tähän ratkaisuja jo suhteelliset nopeastikin, mutta vielä meillä ei ole valmista ratkaisua olemassa. Yksi vaihtoehto on luokitella puhelut ns. manuaalisesti eli soittaja itse valitsee, onko kyseessä pieniriskisen vahingon ilmoittaminen vai kiireellistä viranomaisapua edellyttävä tilanne. Tämäkään ei kuitenkaan ole kovin helposti toteutettavissa ymmärrettävällä tavalla.
Yksi mahdollisuus vaikuttaa on viestinnän yhteensovitus. Toivon, että pelastuslaitokset viestisivät myös samalla periaatteella kuin Hätäkeskuslaitoskin eli pyydetään ottamaan yhteys hätänumeroon vain silloin, kun on kyse henkeä, terveyttä, omaisuutta tai ympäristöä uhkaavasta tilanteesta, jossa tarvitaan kiireellistä viranomaisapua.
Usein kuitenkin pelastuslaitokset pyytävät ilmoittamaan kaikista vahingoista hätänumeroon
tavaa, koska tällöin täysin vaarattomat tilanteet sekoittuvat todellisiin vaaratilanteisiin, joissa viranomainen todellakin kiireellisesti tarvitaan paikalle. Sydänpysähdystilanteet ja kaatunut puu, joka ei uhkaa ketään ovat samassa hätäpuhelujonossa ja niihin vastataan soittojärjestyksessä.
Suomessa on omaksuttu järjestelmä, jossa hätäpuheluja ei luokitella mitenkään ennakkoon. Suomen ainutlaatuinen verkottunut järjestelmäkään ei auta, koska kaikki hätäkeskuspäivystäjät ympäri maata ovat kiinni tehtävissä. Myrskytilanteet tai muut vastaavat laajat tilanteet ovat kuitenkin sellaisia, että Hätäkeskuslaitoksessa on alettu
Muista vahingoista ilmoittaminen hätänumeroon ei ole olennaista näissä tilanteissa, koska kuitenkin kaikkien meidän hätäkeskustoimintaan osallistuvien viranomaisten yhteisenä tavoitteena on ensisijaisesti ihmishenkien pelastaminen. Sydänpysähdyspotilas tai ilmoitus vakavasta liikenneonnettomuudesta on saatava tulemaan läpi ennen ilmoitusta kaatuneesta puusta, joka ei välittömästi uhkaa ketään.
Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos
10.12.1980–1.10.2024
Lokakuun ensimmäisenä keskiviikkona aamuvarhain saimme pysäyttävän ja epätodelliselta tuntuneen viestin: ystävämme, vuoromestari Mikko Saastamoinen oli joutunut edellisiltana 1.10. henkilöauton yliajamaksi pyörälenkillä lähellä kotiaan Kangasniemellä. Yliajaja oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan, ja häntä epäillään muun muassa rattijuopumuksesta ja huumeiden vaikutuksen alaisena ajoneuvon kuljettamisesta.
Tieliikenne koitui Mikon kohtaloksi. Vuoden palomieheksi vuonna 2020 valittu Mikko oli henkeen ja vereen tieliikennepelastamisen kehittäjä ja siihen liittyvän työturvallisuuden puolestapuhuja. Myös kilpa-ajoneuvosta pelastamisen tekniikat ja taktiikat olivat keskeisessä osassa Mikon ammatillista ja vapaa-ajan intohimoa. Näistä asioista
Mikko tunnetaan laajasti niin meillä täällä kotimaassa kuin ulkomaillakin – ja näistä asioista hän puhui uutterasti, mutta muita motivoiden kehittäjänä, innovoijana, kouluttajana ja vaikuttajana.
Mikko kiinnostui jo ammatillisen uransa alkutaipaleella raivaamisesta ja pelastamisesta, ja ajoneuvojen turvatekniikoiden kehittyessä hän paneutui niiden huomioon ottamiseen tieliikennepelastamisessa. Samoin hän toimi, kun ajoneuvojen uusia käyttövoimia otettiin käyttöön. Mikko ei halunnut pitää kynttiläänsä vakan alla, vaan näki tärkeänä uteliaisuutensa, kiinnostuksensa ja paneutumisensa myötä tuoda uutta tietoa, osaamista ja suorituskykyä koko suomalaisen pelastusalan hyödynnettäväksi, ja siinä hän onnistui vahvan intohimonsa ja missionsa ansiosta erinomaisesti.
Mikko Saastamoinen sai Vuoden Palomies -tunnustuksen vuonna 2020.
Me kaikki Suomessa pelastusalalla työskentelevät olemme joko välittömästi tai välillisesti päässeet Mikon kehitys- ja osaamisen edistämistyön piiriin. Eikä pelkästään Suomessa, vaan myös laajasti kansainvälisesti.
Mikon uteliaisuus ja kehittämishalu näkyi muun muassa siinä, että havaittuaan uutta tieliikennepelastamisen kehittämiseksi hän otti rohkeasti yhteyttä asiantuntijoihin ympäri maailman syventääkseen osaamistaan. Sellaista rohkeutta ja valtavaa paloa emme olleet aiemmin nähneet. Ja mikä arvostettavinta, se jalkautui toimintaan meidän kaikkien hyväksi.
Mikon ansiot ja kyvyt noteerattiin pian kansainvälisestikin. Mikko oli kysytty puhuja eri puolille maailmaa, aina Etelä- ja Pohjois-Amerikkaa myöden. Mikko toimi luennoitsija muun muassa maailman suurimmassa tieliikennepelastamisen tapahtumassa Rescue Daysillä, joilla hän oli useita kertoja kouluttamassa myös kilpa-autosta pelastamista.
Mikko valittiin lähes kymmenen vuotta sitten kansainvälisen CTIF:n tieliikennepelastamisen ja uusien teknologioiden (Extrication and New Technologies) komission jäseneksi. Myös tässä tehtävässä Mikko näytti kyntensä, ja hänet valittiin komission puheenjohtajaksi, joka tehtävä häneltä jäi nyt kesken.
Mikko oli mukana Euroopan laajuisessa ajoneuvojen käyttövoimatarrahankkeessa. Meilläkin, muun muassa monissa pelastusajoneuvoissa, näkyvät käyttövoimatarrat muistuttavat jatkossa Mikosta
ja Mikon halusta kehittää suorituskykyjä ja työturvallisuutta.
Mikolla, Suomen Palopäällystöliitolla ja monilla muillakin tahoilla oli käynnissä yhteisiä kehittämishankkeita, jotka jäivät kesken, ja vielä suurempi määrä kehittämisideoita, jotka olisivat ajallaan tulleet toteutusvaiheeseen. On meidän vuoromme jatkaa näitä.
Ihmettelimme usein, kuinka kaiken ammatillisen toimeliaisuuden lisäksi Mikko ehti ylläpitää kaverisuhteitaan. Moni ammatillinen kontakti muodostui kaverisuhteeksi – niin meidänkin tapauksessamme. Enää emme saa Mikolta viikoittaisia soittoja, mutta Mikko on läsnä meissä.
Ajatuksemme ovat Mikon avopuolisossa ja heidän uusioperheensä lapsissa. On ollut hienoa havaita, kuinka pelastusalan perhe ja muu lähipiiri on muistanut Mikon läheisiä. Muun muassa Kangasniemen paloaseman väki on huolehtinut ensi talven polttopuut käyttövalmiiksi.
Saatoimme Mikon haudan lepoon – viimeiselle keikalleen – lauantaina 26.10.2024 paloasuissamme ja palokuntaseremonioin.
Mikko, we will never forget you!
Petri Asikainen, Jarno Joensuu, Ari Keijonen, Samu Kemppi, Pasi Uurasmaa, Tero Vanhatalo ja Ulf Westerstråhle
Kirjoittajat ovat Mikon ystäviä ja kilpa-autosta pelastamisen tiimin jäseniä
Ari
Kilpa-autosta pelastamisen näytös Jyväskylän Neste Rallista vuonna 2017. Kuvassa vasemmalta Jarno Joensuu, Mikko Saastamoinen ja Tero Vanhatalo. Edessä rallikuljettaja Laura Suvanto.
Mikko Saastamoinen siunattiin haudan lepoon 26.10.2024 palokuntahautajaisseremonioin.
The Federation of EUropean Fire Officers (FEU) syyskokous oli marraskuun alussa Kyproksella. Ensimmäisen seminaaripäivän teemana oli pelastustoimen veto- ja pitovoima (recruitment and retention). Alustuksissa kuultiin kokemuksia eri maiden haasteista. Ne olivat pitkälti samanlaisia: miten saada pelastajan ura näyttämään ja tuntumaan kiinnostavalta sekä uraa harkitsevalle että jo alalla työskentelevälle. Pelastajien vaatimukset niin kansallisuuden, koulutuksen kuin fyysisen toimintakyvynkin suhteen vaihtelivat.
Intialaistaustainen, Iso-Britanniassa asuva Ritika Wadhwa piti innostavan esityksen veto- ja pitovoimasta ”kulttuuriälykkyyden” (Cultural Intelligence, CQ) näkökulmasta. Hänen mukaansa kulttuuriälykkyys on kykyä toimia ja kommunikoida tehokkaasti kulttuurisesti erilaisissa tilanteissa. Hän myös muistutti siitä, että ne taidot, joita tarvitaan haettavana olevan työn tekemiseksi, eivät ole samoja, joita vaaditaan työn hakemisessa. Tunnistaako rekrytointiprosessimme tämän?
Seminaariosuuden lopputulemana oli myös yhteinen kannanotto. Tämä ja aikaisemmat vastaavat löytyvät Palopäällystöliiton verkkosivuilta sppl.fi/ajankohtaista, tai osoitteesta F-E-U.org.
FEU on riippumaton Euroopan palopäällystöliittojen tai vastaavien tai valtiollisten pelastustoimen organisaatioiden verkosto. Sen
missiona on tiedon ja osaamisen vaihtaminen tavoitteena tarjota parasta mahdollista paloturvallisuutta Euroopan asukkaille.
Ajatus FEUsta syntyi 1990-luvun alussa. Verkoston säännöt hyväksyttiin Tampereella pidetyssä kokouksessa 1995. Tätä pidetään FEUn perustamisvuotena. Jäsenmaita on tällä hetkellä 22. Council meeting on FEUn ylin päättävä elin. Maita edustavat delegaatit, joita voi olla useita, mutta kullakin jäsenmaalla on kokouksessa vain yksi ääni. Toimeenpanevana elimenä on FEUn ”hallitus” eli Board. Tällä hetkellä sen jäseninä ovat Stephan Wevers Alankomaista (FEUn presidentti), Anna Andersson Carlin Ruotsista (FEUn sihteeri),
Kyproksen FEU-kokouksen osanottajia.
kulttuuriälykkyys on kykyä toimia ja kommunikoida tehokkaasti kulttuurisesti erilaisissa tilanteissa.
Dermot Brannigan Irlannista (rahastonhoitaja), Wim Van Zele Belgiasta, Petr Oslejsek Tsekeistä ja Jakob Vedsted Andersen Tanskasta. Toiminnan keihäänkärkenä on kolme ohjelmaa: The Voice, Exchange of Experts and Knowledge ja Leadership.
FEUn jäsenjärjestö Suomessa on Palopäällystöliitto, joka on ollut aktiivisesti mukana FEUn toiminnassa alusta lähtien.
Delegaateistamme päättää liittohallitus aina vuoden ensimmäisessä kokouksessaan. Tänä vuonna delegaatteja ovat olleet Torbjörn Lindström, Peter Johansson, V-P Ihamäki ja varalla Ari Keijonen.
FEU-uutisia lyhyesti
ODP eli Officer Development Program järjestetään toukokuussa 2025 Lundin yliopistossa, Ruotsissa. Suomen osallistujat hakeutuvat mukaan Palopäällystöliiton kautta. Lisätietoja saa liiton tiedotuskanavien kautta. Myös aiemmilta osallistujiltamme voi kysyä lisää ohjelmasta: Mira Leinonen, Torbjörn Lindström ja Harri Pyyhtiä.
European Fire Officers’ Leadership -konferenssi on Hannoverissa Interschutz 2026 -messujen yhteydessä. Ajankohta on 3.–4.6.2026.
European Fire Safety Week oli 18.–22.11.2024. Se on European Fire Safety Alliancen masinoima turvallisuusviestintäkampanja, ja asia on esillä tuohon ajankohtaan sekä verkossa että Brysselissä.
Tiedossa olevat tulevat kokoukset: Prahassa keväällä 2025 (FEU 30-vuotisjuhlakokous), Wienissä syksyllä 2025, Hannoverissa keväällä 2026 ja Amsterdamissa syksyllä 2026.
FEU on allekirjoittanut yhteistyömuistion (Memorandum of Understanding, MoU) useiden pelastusalan järjestöjen kanssa:
Metropolitan Fire Chiefs Association, CTIF (International Association of Fire and Rescue Services), IAFC (International Association of Fire Chiefs), OBA (Organization of American Fire Fighters, EuroFSA (European Fire Safety Alliance), EFSCA (European Fire Service Colleges’ Association) ja viimeisimpänä Deutsche Messe AG, joka on Saksassa viiden vuoden välein järjestettävien Interschutz-messujen järjestäjä. Tavoitteena näissä kaikissa on verkostomaisen yhteistyön vahvistaminen.
FEUn jäsenmaita on 22: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Portugal, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Tšekin tasavalta, Unkari ja Viro.
Jäsenyyskeskusteluja on käyty ainakin Skotlannin, Islannin, Pohjois-Irlannin, Grönlannin, Romanian, Sveitsin, Ukrainan ja Puolan kanssa.
Ensimmäinen palopäällikköjäsen (CFO Member) on hyväksytty FEUn jäseneksi: Dr Karsten Homrighausen Berliinin pelastuslaitokselta. Jäsenellä on tällöin pääsy FEUn toimintaan ja materiaaleihin, mutta äänioikeus kokouksissa on vain kunkin maan delegaatilla. CFO Member voi myös olla maansa delegaatti.
Lisätiedot: V-P Ihamäki puheenjohtaja Suomen Palopäällystöliitto veli-pekka.ihamaki@luvn.fi
Saksassa pohdittiin erilaisia pelastustekniikoita mitä monimuotoisemmissa kolaritapauksissa.
Palopäällystöliitto on jäsenistönsä kanssa käynyt syksyn aikana haistelemassa tieliikenteen turvallisuuteen ja tieliikennepelastamiseen liittyviä uusia tuulia sekä kertaamassa opittuja vanhoja hyväksi havaittuja asioita Keski-Euroopassa. Matkoilla oli mukana Suomesta lähinnä tieliikennepelastamisen valtakunnantason ja pelastuslaitosten vastuullisia kouluttajia. Heidän kauttaan matkoilta saatuja oppeja on mahdollista jalkauttaa myös Suomessa.
Yksi matkoista suuntautui lokakuussa Ranskaan Renaultin tehtaan turvallisuuskeskukseen, jossa kehitetään, suunnitellaan ja testataan autojen turvallisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Matka oli autonvalmistaja Renaultin järjestämä. Renault on tukenut Suomen tieliikennepelastamisen koulutusta vuosia lahjoittamalla uusia autoja koulutustapahtumiin harjoituskäyttöön.
Toiset kaksi muuta matkaa suuntautuivat Saksaan eri laitevalmistajien järjestämiin
lähinnä käytännön toimintaan ja tieliikennepelastamiseen liittyvien laiteiden testaukseen.
Syyskuussa Saksan Münsterissä pidettyyn Crash Days -tapahtumaan suuntautunut matka oli hydraulisten leikkureiden valmistajan LUKASin, törmäystestaaja CTS:n (Crashtest-service) ja ilmakäyttöisten pelastuslaitteiden valmistajan Vetterin järjestämä.
Saksan Güstrowiin Rescue Days -tapahtumaan suunnattiin lokakuussa. Tämä ta-
pahtuma on lähinnä laitevalmistaja Weberin toteuttaman, mutta tapahtumaan liittyy muitakin tunnettuja valmistajia kuten Dräger ja Milwaukee.
Eri korirakenteet törmäysenergioissa
Tapahtumien koulutuksissa pääsimme havaitsemaan testeissä, demonstraatioissa sekä malleista, kuinka suuret voimat vaikuttavat
Onnettomuuspaikan ja ajoneuvojen
lukua tulee pelastustoimintaan osallistuvien harjoitella, koska uusien ajoneuvojen matkustajat harvoin ovat puristuksissa, mutta kovat energiat kohdistuvat matkustajiin.
ajoneuvoihin sekä niiden matkustajiin. Uusien ajoneuvojen korirakenteet säilyttävät hyvin muotonsa suurienergisissäkin onnettomuuksissa. Onnettomuuspaikan ja ajoneuvojen lukua tulee pelastustoimintaan osallistuvien harjoitella, koska uusien ajoneuvojen matkustajat harvoin ovat puristuksissa, mutta kovat energiat kohdistuvat matkustajiin.
Pääsimme myös tutustumaan, miten eri aikakauden ajoneuvot käyttäytyvät korkeaenergisissä onnettomuuksissa sekä miten sähköautojen akkupaketit on suojattu ohjaamalla törmäysenergiat ajoneuvojen korirakenteisiin.
Matkojen antina olemme päättäneet järjestää ensi vuonna vastaavat matkat koulutustapahtumiin pelastuslaitosten vastuullisille tieliikennepelastamisen kouluttajille, joiden kautta voimme edelleen kehittää pelastustoimintaa Suomessa. Näiden koulutustapahtumien tarkemmat esittelyt ja alustavat ilmoittautumiset avataan Palopäällystöliiton verkkosivuille myöhemmin.
Olli Korteniemi
Suurella nopeudella tapahtunut sivutörmäys aiheuttaa varsinkin vanhoille autoille suuret muodonmuutokset.
koulutuspäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
Koulutuksissa pääsimme myös toteamaan uusien autojen rakenteiden kestävyyden. Nykyaikaisissa pelastusvälineissä riittää teho, kun käytetään työhön suunniteltuja työkaluja.
Ranskassa Pääsimme tarkastelemaan , miten noin 100 km:n vauhdissa ajettu kolari kiinteään seinään vaikuttaa autoon. Kolarikestävyydessä täyssähkö- tai polttomoottoriautoilla ei ole juurikaan eroa. Todettiin, että sähköauton akustoa suojaava koriosa on kestävä, koska akuston pitää olla suojassa myös kolaritapauksessa (nokka- ja sivukolarit). Ohjaamot säilyttävät molemmissa hyvin muotonsa. Polttomoottoriautossa kolarienergia jakaantuu tasaisemmin sähköautoon nähden. Molemmissa tosin suuret energiat aiheuttavat ihmisille vakavia vammoja.
Japani on tunnettu muun muassa teknologiasta, ruoasta ja kulttuurista. Useimmat muistavat myös Tohoku-maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttaman ydinvoimalaonnettomuuden Fukushimassa reilu vuosikymmen sitten. Osassa Japania sataa talvisin metritolkulla lunta ja kesäisin on erittäin kuuma. Japanin länsirannikko on maailman tiheimmin asuttua seutua ja yksinomaan Tokion suuralueella asuu 37 miljoonaa ihmistä, siis yli 6,5 kertaa Suomen väkiluku. Tässä muutamia esimerkkejä, mitkä tekevät Japanin ympäristöstä tutustumisen arvoisen pelastustoimen näkökulmasta.
Palopäällystöliiton kehittämispäällikkö
Antti Kinnunen ja erityisasiantuntija Joel Kauppinen kävivät tutustumassa Japanin pelastusalan toimijoihin ja toimintaan Tokiossa ja Sapporossa. Matkan tarkoituksena oli luoda kontakteja paikallisiin toimijoihin ja selvittää, millaiset asiat Japanissa voisivat olla kiinnostavia Palopäällystöliiton jäsenille suunnatun opintomatkan aineksiksi. Matkaan saatiin apuraha Scandinavia-Japan Sasakawa Foundationilta.
Nousevan auringon maassa pelastustoimi on kuntien ylläpitämä. Se on mahdollista järjestää myös kuntien yhteistyönä. Japanissa on 163 000 pelastajaa, joista 4 000 on naisia eli noin 2,5 prosenttia. Pelastustoimessa on mukana myös vapaaehtoisia palokuntalaisia. Palokuntalaisten rooli on suurempi maaseudulla. Prefektuurit, joita voi jossain määrin verrata suomalaisiin maakuntiin, vastaavat
Sapporossa oli menossa alueellinen yhteisharjoitus ihmisen pelastamisesta maanvyörystä.
laajempien alueiden ja suuronnettomuuksien pelastustehtävistä ja luonnonkatastrofien varautumissuunnitelmista. Niillä on myös joitain omia resursseja, kuten pelastushelikoptereita ja erikoiskalustoa. Valtio vastaa kansallisesta katastrofivalmiudesta ja luonnollisesti lainsäädäntötyöstä.
Tokio
Tokion pelastuslaitoksella on 81 paloasemaa, joissa on myös ensihoidon yksiköitä. Pelastuslaitoksella on yli 18 500 työntekijää. Pelastajien määrä vuorossa oli kolmisenkymmentä ainakin niillä asemilla, millä vierailimme. Pelastajat ovat vuorokausirytmissä – vuorokausi töitä ja kaksi vapaata. Suomalaisittain Tokion pelastuslaitoksella on paljon erikoiskalustoa, kuten kahdeksan helikopteria, kaivinkone, nosturi, pyöräkuormaaja ja monenlaisia välineitä rauniopelastamiseen. Robottien ja tekoälyn käyttämistä ei ainakaan meille suuremmin mainostettu ja päälle päin perustehtävien hoitaminen näytti ehkä enemmän analogiselta kuin Suomessa.
Tokiossa on jatkuvassa valmiudessa Hyper Rescue -tiimi, joka on erikoistunut raskaan pelastuksen tehtäviin. Suomalaisittain yllättävänä tiimin kyvykkyytenä oli panostaminen. Heillä oli siis käytössä dynamiittia.
Metropolikaupungissa on lukemattomia tunneleita ja maanalaisia tiloja sekä paljon korkeita rakennuksia. Kaupungissa on kokemusta muun muassa terrori-iskusta, ja pelastustoimi on varautunut monenlaisiin häiriötilanteisiin. Katastrofien seurauksista on opittu, ja muun muassa perinteiset yleisöpuhelimet on tuotu takaisin julkisille paikoille.
Sapporossa tutustuimme muun muassa prefektuurin Disaster Management Centeriin, joka vastaa suurempien onnettomuuksien koordinoinnista. Päämaja saadaan miehitettyä puolen tunnin–tunnin kuluessa häly-
Japanin-opinto-
Palopäällystöliitto järjestää opintomatkan Japaniin talvella 2026. Mikäli olet alustavasti kiinnostunut ja haluat saada ensikäden tietoa opintomatkasta, ilmoittaudu kiinnostuneeksi sähköpostilla Antille antti.kinnunen@ sppl.fi. Olemme suunnittelun edetessä yhteydessä kiinnostuneihin.
tyksestä eri organisaatioiden toimijoilla. Esimerkiksi maanjäristyksestä saadaan ensitieto muutamissa minuuteissa, joitain tietoja tuhoalueilta saadaan muutamissa kymmenissä minuuteissa ja kunnollista tilannekuvaa pystytään rakentamaan yleensä joidenkin tuntien kuluessa muun muassa helikopterin välityksellä. Maassa on myös kehittyneet väestön
varoitusjärjestelmät ja esimerkiksi puhelimiin saadaan lähetettyä varoitusviestit tekstiviestinä myös ulkomaalaisiin liittymiin.
Hätäkeskus eli Command and Control Center vaikutti päälle päin tyypilliseltä hätäkeskukselta. Siellä oli kuitenkin töissä sekä pelastuksen että ensihoidon ammattilaisia, ja hätäkeskuksen toimintoihin oli yhdistetty ainakin joitain suomalaisen tilannekeskuksen toimintoja. Sinne pystyttiin välittämään muun muassa pelastushelikopterin kuvaa. Hätäkeskus pystyi välittämään myös hätäpuhelun soittajan puhelimen videokuvaa reaaliajassa keskukseen.
Japani on altis suurille luonnonkatastrofeille. Maassa törmää tämän tästä turvallisuusviestintään ja erilaisiin toimintaohjeisiin julkisissa tiloissa. Piipahdimme myös mielenkiintoisessa Honjo Life Safety Learning Centerissä, missä kansalaisia koulutetaan tulipalojen, taifuunien, tulvien, maanjäristysten ja mui den hätätilanteiden varalle. Omavarautumis ta korostetaan suurten katastrofien osuessa
kohdalle, ja keskuksessa opastettiin yksityiskohtaisesti henkilökohtaisten varautumissuunnitelmien tekoon suurempien katastrofien varalle. Muutenkin keskuksen anti oli varsin käytännönläheinen. Sinne oli rakennettu muun muassa maanjäristys- ja tulvasimulaattorit ja virtuaalitodellisuusteatteri.
Japanissa ihmiset ovat erittäin kohteliaita, kulttuuri on kiehtova ja suurkaupungit ovat yllättävän inhimillisiä. Pelastustoimen saralla niin Suomella kuin Japanilla on varmasti paljon jaettavaa toisillensa. Kaiken kaikkiaan Japani ja sen pelastustoimi on tutustumisen arvoinen.
Toivottavasti nähdään Japanissa 2026 – Arigatō gozaimasu.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Pelastusalan DEIB-seminaari 2024 onnistui osassa tavoitteistaan, mutta kehitettävääkin jäi. Esimerkiksi pelastusalan johtajien ja esihenkilöiden osallistumisaktiivisuus jäi heikoksi. Kokosimme yhteen seminaarin työskentelyssä ja Howspace-keskustelualustalla esiin tulleet keskeisimmät kehityskohdat.
Seminaarin isoimpiin onnistumisiin voi laskea osallistujilta saadun palautteen lisäksi sen, että kyselyjen mukaan osaaminen lisääntyi huomattavasti: Osallistujat arvioivat oman DEIB-osaamisensa asteikolla 1–10 (10=erinomainen, 1=huono) ennakkoon tapahtumaan ilmoittautuessaan ja jälkikäteen palautetta antaessaan.
• Keskiarvo oli ennen tapahtumaa 6 (mediaani 7) kun vastaajia oli 39.
• Keskiarvo tapahtuman jälkeen oli 7,6 (mediaani 7,9) kun vastaajia oli 14.
Koko alan yhteinen koulutus lisäisi osaamista
Seminaarin yhdeksi haasteeksi osoittautui kaksipäiväisyys ja ratkaisu siitä, ettei etäosallistumista ollut. Ehdotuksena olisi, että pelastusalalla tarjottaisiin jatkossa koulutusta myös etänä, napakoina ja maantieteellisesti kattavina kokonaisuuksina. Seminaarissa ilmeni myös toiveita koulutusmateriaalien tuotannolle laajemmin siten, että ne tulisivat alalla laajasti yhteiseen käyttöön.
Verkoston avulla työ pysyisi käynnissä
Seminaarissa ideoitiin DEIB-työverkostoa, johon voisivat osallistua pelastusalalla toimivat ja työskentelevät vapaaehtoisesti rooleistaan tai nimikkeistään riippumatta. Verkoston tehtävänä olisi mahdollistaa tehokas ja toimiva tiedonjako pelastusalan DEIB-työstä. Verkosto hyödyntäisi pelastusalalla jo tehtyä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä. Tiedon ja ajatusten jakaminen säännöllisesti
yhdessä mahdollistaisi sen, että työtä ei tarvitse tehdä montaa kertaa eri organisaatioissa. Verkoston toimivuus edellyttäisi koordinoijaa, joka huolehtisi verkoston tiedonjaosta ja vuorovaikutuksesta.
Johtajien osaamiseen panostaminen edistäisi
DEIB-työtä käytännössä
Seminaarissa todettiin, että jotta
DEIB-teemat tulisivat aidosti osaksi pelastusalaa, tulisi johtajien ja esihenkilöiden DEIB-työhön ja -osaamiseen panostaa.
Pelastusalalla on mahdollisuus ottaa harppauksia DEIB-työssä
Pelastusalan työtä ohjaavat alan yhteiset arvot, joihin on myös sisäänkirjoitettu yhdenvertaisuuden edistäminen. Alan vahvuuksia ovat yhteisöllisyys ja ketteryys edistää tehokkaasti tärkeäksi katsottuja asioita.
Kenelläkään yksittäisellä taholla tai henkilöllä ei ole omistajuutta tai vastuuta DEIB-teemoista, vaan käytäntöjä ja työtä on kehitettävä yhdessä myös jatkossa.
“Sain uusia näkökulmia ja oivalluksen siitä, ettei tätä tarvitse tehdä yksin pelastusalan vaan tähän voi ottaa mukaan myös esimerkiksi poliisin ja katsoa, miten heillä asia tehdään.”
“Vaikka monesti luulee jo tietävänsä paljon asioita, niin tajusi, että näin valkoihoisena suomalaisena on paljon asioita, joita en ole huomannut edes ottaa huomioon.”
“Tällaiset seminaarit ovat elintärkeitä siinä, että kriittinen näkemys omaa osaamista ja ymmärrystä kohtaan säilyy. Seminaari toimi itselleni peilinä, jossa jouduin haastamaan omaa ajattelua monipuolisten puheenvuorojen myötä.”
“Odotukseni ylittyivät, sillä vihdoinkin pelastusalan tapahtumassa puhuttiin asioista (rasismi, homofobia, häirintä) niiden oikeilla nimillä. Puhujavalinnat olivat erinomaisia. Pääsimme nauttimaan todella laadukkaista esityksistä erittäin hyvissä puitteissa – ja vielä ilmaiseksi!”
“Voisiko olla yhteistä valtakunnallista materiaalia siitä, mitä asiasisältöjä koulutuksessa käsitellään? Ei tarvitsisi tehdä jokaisen omaa? ”
Pelastusalan DEIB-seminaari järjestettiin Helsingissä 1.–2.10.2024. Osallistujia oli 40 ja alustajia ja aihetta käsiteltiin 12 eri puheenvuoron kautta. Seminaarin rahoitti Palosuojelurahasto.
DEIB:
DEIB on lyhenne englanninkielisistä termeistä:
• Diversity (monimuotoisuus)
• Equity (yhdenvertaisuus, tasavertaisuus)
• Inclusivity (inkluusio, mukaanottaminen)
• Belonging (yhteenkuuluvuus)
Siiri Pohjoinen tapahtumatuottaja
DEIB-seminaari 2024
Suomen Palopäällystöliitto
Aloitin Palopäällystöliiton Turvallisuutta lumivyörymaastoon: työkaluja pelastustoimelle ja tietoa liikkujille (Lumi) -hankkeessa hankepäällikkönä nyt syyskuussa. Työskentelen hankkeessa osa-aikaisesti virkatyöni ohella. Pelastajana olen työskennellyt vuodesta 2012 lähtien: ensin Kymenlaaksossa ja sen jälkeen Päijät-Hämeessä. Muutettuamme Lappiin vuonna 2023 aloitin työt ylipalomiehenä Lapin pelastuslaitoksella, jossa yhtenä vastuualueenani on lumivyörypelastamisen kehittäminen.
Työni ohella olen opiskellut Aalto-yliopiston energia- ja ympäristötekniikan insinööriohjelmassa ja Helsingin yliopistossa, jossa suoritin tutkintoni sivuaineopinnot meteorologiasta.
Lumiturvallisuus on tullut elämääni mukaan aluksi harrastusten kautta, mutta vuosien varrella siitä on tullut myös sivutyö lukuisten koulutusten ja karttuneen kokemuksen kautta. Suomessa ja Ruotsissa tarjolla olevien koulutusten jälkeen jatkoin kouluttautumistani Kanadassa. Viime talvena sain suoritettua Kanadan lumivyöryjärjestön (Canadian Avalanche Association) lumiturvallisuusasiantuntijan koulutuskokonaisuuden (Avalanche Operations Level 2), johon kuului mittavien pohjakoulutus- ja kokemusvaatimusten lisäksi kahden vuoden työharjoittelu alalla.
Olen kiitollinen ja pelastusalan kannalta helpottunut, että Lumi-hanke sai rahoituksen. Alallamme ei ole Suomessa vakioitua
Alallamme ei ole Suomessa vakioitua koulutusta lumivyörymaastossa toimimiseen ja samalla tehtävien turvallinen ja tehokas suorittaminen vaatii mittavaa osaamista ja ymmärrystä.
koulutusta lumivyörymaastossa toimimiseen ja samalla tehtävien turvallinen ja tehokas suorittaminen vaatii mittavaa osaamista ja ymmärrystä. Hankkeen myötä saamme tuotettua työkaluja, joista toivottavasti hyötyvät sekä asiakkaat että pelastajat itse.
Vapaa-aikana viihdyn Lapin tuntureilla ja Norjan vuorilla – kesäisin jalan ja maastopyörän selässä ja talvisin parta kuurassa vapaalaskua harrastaen.
Joonas Kortelainen hankepäällikkö Lumi-hanke
Suomen Palopäällystöliitto
Tervehdys!
Nimeni on Amos Roselius ja olen aloittanut innolla määräaikaisen työsuhteen Suomen Palopäällystöliiton kanssa marraskuun alusta. Tulen olemaan mukana toiminnassa kuuden kuukauden ajan, eli huhtikuun loppuun saakka. Tarjottu työ vaikutti hyvin mielenkiintoiselta, joten oli helppoa tehdä päätös liittyä Suomen Palopäällystöliiton upeaan porukkaan!
Kuka sitten olen? Olen 44-vuotias, perheellinen mies Espoosta. Lapsuuteni vietin niin Pohjanmaan maaseudulla kuin Porvoon kaupungissa. Aikuisiän olen käytännössä asunut Espoossa. Perheeseen kuuluu vaimo sekä kaksi teini-ikäistä nuorta miestä. Koripallo on iso osa meidän perhettämme
johtuen esikoisen intohimoisesta koripallon harrastamisesta.
Työelämässä olen aikaisemmin toiminut upseerina Puolustusvoimissa. Suoritin sotatieteiden kandidaattitutkinnon 2006, jolloin valmistuin luutnantiksi. Ehdin palvella puolustusvoimissa neljä vuotta, ennen kuin päätin vaihtaa alaa. Puolustusvoimissa tutustuin pelastustoimintaan, josta kirposi kipinä pelastusalalle. 2012 valmistuinkin Helsingin Pelastuskoulusta pelastajaksi. Tässä ammatissa olenkin siitä saakka pysynyt ja nykyään kotiasemana toimii Malmin pelastusasema. Toki vuosien varrella ammatillinen osaaminen on kehittynyt muun muassa ensihoidon AMK-tutkinnolla (2020) ja MIRG-pätevyydellä (Maritime Incident Response Group). Toimin myös tällä hetkellä vuoromme vara-
esihenkilönä. Olen saanut myös olla mukana kehittämässä pelastuslaitoksen ensihoidon sisäistä koulutusta.
Turvallisuuskouluttaminen on lähellä sydäntäni. Olen oman työn ohella toiminut ensiapu- ja paloturvallisuuskouluttajana usean vuoden ajan. Näen siviilipuolen turvallisuuskoulutuksen osana kokonaismaanpuolustusta, minkä tärkeys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa.
Suomen Palopäällystöliiton lämpimän vastaanoton takia olen uudesta mahdollisuudesta hyvin innoissani, nähdään kun tavataan!
Amos Roselius turvallisuusasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Näen siviilipuolen
turvallisuuskoulutuksen osana kokonaismaanpuolustusta, minkä tärkeys korostuu nykyisessä maailmantilanteessa.
21.–23.1. Pelastusalan posttraumatyöpaja, Laukaa
11.2. Viranomaisvenetoiminnan ajankohtaispäivä, Helsinki
12.–13.3. ISES 2025, International Safety Education Seminar, Levi
25.3. Raskaan kaluston tieliikennepelastamisen koulutus
26.–27.3. Jälkipurkuohjaajakoulutus, Tampere
2.–3.4. Ver taispurkuohjaajakoulutus, Tampere
8.–10.4. Palopäällystöpäivät ja Varautumisen seminaari, Tampere
5.–9.5. Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi, Bågaskär
7.–9.5. Opetusalan tur vallisuusfoorumi 2025, Hki-Sto-Hki
19.–23.5. Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakurssi, Rantasalmi
24.5. Palokuntien SM 25, Kouvola
13.6. Palopäällystö Golf
Lisäksi tarjolla on koko joukko erilaisia ajankohtaisia webinaareja ja muita koulutustilaisuuksia. Katso koko ajantasainen tarjontamme osoitteesta sspl.fi, josta löydät myös laajenevan verkkokurssitarjontamme.