Merta edemmäs kalaan? –

V Sopimuspalopäällikköseminaari Saksassa

V Sopimuspalopäällikköseminaari kokoontui toukokuussa neljännelle jaksolle, jonka teemana oli kansainvälisyys ja tutustuminen keskieurooppalaiseen palokuntatoimintaan. Seminaarin vierailukohteina Saksassa oli Hampuri ja Bremerhaven.

Saksan liittotasavalta koostuu 16 osavaltiosta, joilla on laaja itsemääräämisoikeus. Pelastustoimen osalta tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Saksassa on 16 erilaista pelastuslakia, jotka voivat olla sisällöltään hyvinkin erilaisia. Saksassa on 120 pelastuslaitosta, 271 hätäkeskusta, noin 22 000 vapaaehtoispalokuntaa, 760 tehdaspalokuntaa ja armeijan palokunta.

Matka käyntiin Hampurista

Ensimmäisenä vierailukohteena oli Hampuri, jossa pelastusjohtaja Sebastian Vries esitteli pelastuslaitoksen toimintaa ja Hampurin VPK:n koulutuspäällikkö Dennis Binge vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutusjärjestelmää. Hampurin osavaltiossa on 19 vakinaista pelastusasemaa, joista yksi on erikoistunut myös raskaaseen pelastustoimintaan sekä 33 ensihoitoyksikön asemaa, joista kahdeksassa on lääkäritaso. Osavaltiossa on myös 86 vapaaehtoista palokuntaa ja noin 5500 vapaaehtoisia palokuntalaista, joista noin 2600 on mukana operatiivisessa toiminnassa. Jokaisella VPK:l- la on kaksi sammutusautoa ja erikoistumistehtävien mukaisesti lisäyksikkö, joka voi olla esimerkiksi CBRN-auto tai puhdistusajoneuvo. Vapaaehtoisten palokuntalaisten koulutusta ohjaavat Saksan liittovaltion säännökset, jotka toimivat minimisäännöksinä. VPK:t kouluttavat koulutusjärjestelmän mukaisesti uudet tulijat peruskurssilla, jonka jälkeen kurssilaiset suorittavat Hampurin palo-opistolla näyttökokeet. Savusukeltajaksi haluavat suorittavat vielä savusukelluskurssin sekä viestiliikennekurssin. Pätevyydet säilytetään pakollisilla ylläpitokoulutuksilla.

Kohteet Bremerhavenissa Hampurista jatkoimme Bremerhaveniin, ja perjantaiaamuna tapasimme seminaarijaksomme isännän Frans Schaperin. Hän työskentelee tilannepäällikkönä pelastuslaitoksen hätäkeskuksessa. Frans on aloittanut palokun- tatoiminnan Lahden VPK:n nuoriso-osastossa ja suorittanut pelastusalan päällystötutkinnon Pelastusopistolla. Frans esitteli Bremerhavenin pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen toimintaa ja tiloja sekä ajoneuvokalustoa. Pelastuslaitoksella on yksi pelastusasema ja henkilöstöä 323, josta 270 on operatiivisissa tehtävissä. Kaupungissa on kolme VPK:ta, joilla on omat erikoistehtävänsä, mm. vesihuolto, CBRN ja dronet. Jäseniä on noin 90. Myös Bremerhavenissa on oma palo-opisto sekä ensihoito-oppilaitos.

Tutustuimme myös Bremerhavenin Technisches Hilfswerkin toimintaan, jota esitteli THW:n paikallispäällikkö Torben Tietjen. THW on vapaasti suomennettuna Saksan liittovaltion nopeantoiminnan pelastus- ja katastrofiorganisaatio, joka on erikoistunut muun muassa suuronnettomuuksiin, rauniopelastamiseen ja öljyvahinkojentorjuntaan. THW:n henkilöstö toimii täysin vapaaehtoisin voimin, mutta toimintaa rahoittaa liittovaltio. THW toimii myös ulkomailla EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. THW:llä oli runsaasti eri käyttötarkoituksiin soveltuvia kontteja, johtamistiloja ja koukkuautoja sekä lahjoitusvaroilla rakennettu erittäin nykyaikainen tilannekeskus.

Päivän päätteeksi seminaari oli kutsuttu illanviettoon Lagenin VPK:n vieraaksi. Maakunnan palopäällikkö Kai Palait, Langenin VPK:n päällikkö Pascal Sheper ja palokuntalaiset esittelivät palokunnan toimintaa, paloaseman tiloja ja ajoneuvokalustoa. Kiitos mukavasta illanvietosta Langenin VPK:lle.

Vuorovesipelastusta

Cuxhavenissa

Seminaarijakson kolmantena päivänä tutustuimme Cuxhavenin vuorovesipelastusryhmän (DLRG) toimintaan. Cuxhavenin rannikko on osa Vattimeren kansallispuistoa. Alueella on voimakas vuorovesi ja vuoroveden laskiessa näkyville tulevaa mutatasankoa kutsutaan vatiksi. Alueen ainutlaatuisuus houkuttelee runsaasti turisteja ja vaikka alueelle onkin merkitty turvallisia kulkureittejä, voi voimakkaasti nouseva vuorovesi ja sakea sumu kuitenkin yllättää kokemattoman liikkujan. Vuorovesipelastusryhmä toimii täysin lahjoitusvaroin ja vapaaehtois- voimin. Ryhmä on erikoistunut pelastamaan muun muassa voimakkaassa virtauksessa ja sillä on käytössään autoja, joilla voi ajaa syvässäkin vedessä. Pelastustehtävillä tehdään yhteistyötä pelastuslaitoksen, meripelastusseuran ja armeijan kanssa.

Bremerhavenin satama- ja vesialueet

Cuxhavenista siirryimme kiertoajelulle Bremerhavenin satama-alueelle, jossa sijaitsee Euroopan neljänneksi suurin konttisatama sekä yksi Euroopan suurimmista autosatamista. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että vaikka satama sijaitsee Bremerhavenissa, se ei ole osa Bremerhavenin kaupunkia, vaan kuuluu Bremenin osavaltion hallinnolliseen alueeseen. Satama kuitenkin työllistää Bremerhavenin pelastuslaitosta melko runsaasti, joten Breme- nin osavaltio maksaa Bremerhavenin pelastuslaitokselle siitä, että he hoitavat pelastustehtävät satama-alueella.

Viimeisenä vierailukohteena oli Bremerhavenin Meripelastusseura. Vaikka Meripelastusseuran toiminta on rahoitettu täysin lahjoitusvaroin, sen venekalusto oli todella nykyaikaista. Lyhyen yleisesittelyn jälkeen pääsimme Weser-joelle ajelulle Hermann Rudolf Meyer -pelastusaluksella. 23-metrinen alus sisältää myös pienemmän SAR-veneen, joka pystyttiin ajon aikana laskemaan vesille pelastusaluksen perästä. Seminaarilaiset pääsivät vuorollaan kokeilemaan tätä ja se oli kyllä hieno päätös vierailuille.

Uusia kokemuksia rikkaampana

No, tarvitseeko sitä lähteä merta edemmäs kalaan? Itse en ole aikaisemmin perehtynyt tai tutustunut Saksan pelastustoimintaan, joten opintomatka oli erittäin antoisa ja mieluisa. Saksan vapaaehtoistoiminta on erittäin vahvaa ja heidän sitoutumisensa toimintaan ihailtavaa. Kalaa ei saatu, vaikka satamakaupungissa oltiinkin, mutta uskon vahvasti, että kaikkien seminaarilaisten haaviin jäi kotiin viemisinä ajatuksia, elämyksiä, kokemuksia ja ystävyyksiä.

Suuret kiitokset seminaarijakson järjestelyistä Frans Schaperille ja seminaarin työryhmälle, jotka mahdollistivat meille monipuolisen matkan. Kiitoksia myös mukana olemisesta ja elämisestä!

Juha Kylmälä

V Sopimuspalopäällikköseminaari kirjoittaja toimii seminaarilaisten valitsemana Oltermannina