PETOVEKO-kurssi pohjusti kesän vesipelastustoimintaa
s. 6
Palopäällystöpäivillä käsiteltiin pelastustoimintaa ja siviiliyhteiskunnan varautumista kriiseihin
s. 8
Palopäällystöbarometri luotasi jälleen pelastustoimen ajankohtaisia asioita s. 34
Haluatko Palopäällystökalenterin vuodelle 2026?
Palopäällystökalenteri on Suomen Palopäällystöliiton jäsenille lähetetty A5-kokoinen vuosikalenteri.
Koska maailma on digitalisoitunut jo jonkun aikaa, on fyysisille kalentereille ollut koko ajan vähemmän käyttöä. Emme enää lähetä Palopäällystökalenteria automaattisesti kaikille jäsenille. Vuoden 2026 Palopäällystökalenterin saa liiton jäsenenä, kun sen erikseen tilaa liiton verkkosivuilta viimeistään 12.10.2025.
Tilaa Palopäällystökalenteri 2026:
sppl.fi/ palopaallystokalenteri
KHiuli hei, huolta nyt ei, merimies näin käy merta päin?
esä tulee kohisten, ja paras veneilykausi on käsillä. Jos kaikki menee hyvin, niin tänä kesänä ei tapahdu yhtään veneilyonnettomuutta. Yksikään ei huku. Luontoa ei kohtaa ympäristövahinko. Saaristossa ei pala.
Valitettavasti kaikki ei tule menemään hyvin. Aikaisempien vuosien tilastojen perusteella tänäkin vuonna tapahtuu noin 2000 meripelastustehtävää. Sisävesillä tulee vähintään toinen mokoma.
Vesistöt, eli Suomen noin 178 tuhatta järveä tai lampea, suuret sisävesistöt sekä Suomenlahti ja Pohjanlahti rikkonaisine saaristoineen on jotain todella ainutlaatuista. Kun olosuhteet ovat oikeat, niin veneilijälle vesistömme ja saaristomme ovat todellinen paratiisi. Väärissä olosuhteissa paratiisi muuttuu helvetiksi. Sää voi muuttua sellaiseksi, että vesille ei ole asiaa. Onneksemme meillä on käytössä varsin hyvät sääennusteet. Merikortit ovat ajan tasalla. Sähköiset navigointivälineet vahvistavat merikorttien tiedot. Väylät on tarkkaan merkitty. Veneet ovat katsastettuja. Silti onnettomuuksia tulee, koska veneitäkin liikuttaa ihminen – se kuuluisa inhimillinen tekijä, kaikkien riskiarvioiden uhka numero yksi.
Oma lukunsa on meriemme kaupallinen liikenne. EU:n pakotteet hyökkäyssotaa käyvää Venäjää vastaan on pakottanut sen käyttämään öljykuljetuksiinsa ns. varjolaivastoa. Niissä alusten kunto ei vastaa nykypäivän standardeja, ja miehistö on kokematonta liikkumaan Suomenlahden matalissa, karikkoisissa ja jäätävissä olosuhteissa. Ympäristöonnettomuuden riski on kasvanut merkittävästi.
Kaikkeen tähänkin turvallisuusviranomaisten tulee olla valmistautunut. Onnek-
semme suurin osa tähdistä on paikallaan. Viranomaisten välinen yhteistyö on hyvää ja sitä harjoitellaan säännöllisesti. Suunnitelmat ovat ajan tasalla. Torjuntakalustoa-
Suurin kysymysmerkki taitaa tässäkin olla inhimillinen tekijä. Osammeko liikkua vesillä turvallisesti, osaammeko käyttää kalustoa?
kin on, ja suuria investointeja esimerkiksi Merivartioston käyttöön on valmistumassa. Suurin kysymysmerkki taitaa tässäkin olla inhimillinen tekijä. Osammeko liikkua vesillä turvallisesti, osaammeko käyttää kalustoa? Onko henkilöresurssia edes määrällisesti riittävästi? Auttajasta ei saisi tulla autettavaa. Yksi Palopäällystöliiton lukuisista hankkeista on Pelastustoiminnan venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke, kavereiden kesken PETOVEKO. Palosuojelurahaston rahoittama hanke määrittelee vakioidut toimintamallit venetoimintaan, jotta vesillä tapahtuvan pelastustoiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta saadaan parannettua. Siis pienennetään inhimillisen teki-
jän vaikutusta vesistötoimintamme riskeissä. Lisätietoja löytyy SPPL:n verkkosivuilta ja myös tästä lehdestä. Katso myös hankkeeseen linkittyvä Keulatäkiltä-blogisarja: sppl.fi/tag/ keulatakilla.
Turvallista, terveellistä ja rentouttavaa kesää toivottaen,
V-P Ihamäki liittohallituksen puheenjohtaja pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos
3. Pääkirjoitus
5. Toiminnanjohtajan katsaus
6. Ensimmäiset valtakunnalliset Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutukset olivat menestys!
8. Palopäällystöpäivät 2025 ja Varautumisen seminaari
20. ArcResc Climate – toimintaympäristön muutoksia pohjoisessa
21. Hallinto ja tukipalvelut -jaosto: Miten varmisetaan hyvä julkinen hankinta?
24. Pelastustoiminta-jaosto: Jaoston esittely ja johtokunta
Anna toimituskunnallemme palautetta Palopäällystölehdestä. Mistä asioista tai näkökulmista toivoisit saavasi lukea? Tai haluaisitko itse kirjoittaa lehteen? sppl.fi/anna-palautetta-lehdesta
PÄÄTOIMITTAJA hallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki TOIMITUSKUNTA toiminnanjohtaja Ari Keijonen
• koulutusjohtaja Tomi Timonen • viestintäpäällikkö Terhi Kallio • kehittämispäällikkö Antti Kinnunen
• koulutuspäällikkö Mikko Poutala • koulutuspäällikkö Olli Korteniemi • erityisasiantuntija Saku Sutelainen • erityisasiantuntija Joel Kauppinen • hankepäällikkö Juhan-Petteri Laakso • hankepäällikkö Joonas Kortelainen • turvallisuusasiantuntija Vili Heinikoski • hankepäällikkö Juha Gröhn • hankepäällikkö Iivari Valkonen • koulutuskoordinaattori Henriikka Majoniemi
• talous- ja hallintokoordinaattori Jaana Kovero KANSIKUVA: Kimmo Kaisto TAITTO Zerren Design Oy • PAINO Suomen Painoagentti Oy, Nurmijärvi 2025, ISSN 1795-3812 ILMOITUKSET Palojulkaisut Oy, puhelin 045 114 4178, ilmoitukset@sppl.fi
SUOMEN PALOPÄÄLLYSTÖLIITTO Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki, puhelin 0440 345 112 , toimiston sähköposti: toimisto@sppl.fi, sähköpostit: etunimi.sukunimi@sppl.fi, www.sppl.fi, Facebook: @SPPL - Suomen Palopäällystöliitto, Instagram: @SPPL_ry, Viestipalvelu X: @SPPL_ry Youtube: @palopaallystoliitto, Linkedin: @Suomen Palopäällystöliitto – Finlands Brandbefälsföreningen
Koulutuksen ja asiantuntijuuden
kevät takana – nautitaan nyt kesäajasta
Palopäällystöliiton toiminnan ensimmäinen vuosipuolisko on nyt ”plakkarissa”, ja toimiston väki nauttii ansaituista kesälomistaan. Puolivuotiskausi on ollut jälleen kovin toiminnallinen. Koulutuksessa olemme onnistuneet tärkeissä mittareissamme: tilaisuuksien lukumäärässä sekä osallistujien ja koulutettavapäivien määrissä saavutimme mukavasti puolivuotistavoitteemme, osin ylittäenkin. Ja mikä tärkeintä, olemme onnistuneet lisäämään osaamista.
Kevään helmi oli tietysti Palopäällystöpäivät, jotka näinä julkisen talouden haasteellisina aikoina kokosi hienosti 325 osallistujaa ajankohtaisen ohjelman, laajan näyttelyn ja tärkeän vuorovaikutuksen ympärille. Vielä kerran kiitos kaikille osallistujille, esiintyjille ja näytteilleasettajille aktiivisesta mukana olostanne sekä Pirkanmaan pelastuslaitokselle tuestanne! Samoin iso kiitos omalle upealle tiimilleni toteutuksesta!
Ensi vuonna näemme jälleen Tampereella Palopäällystöpäivien merkeissä 14.–16.4., merkkaathan kalenteriisi. Kilpailutimme muutaman keskeisen, hyvien kulkuyhteyksien kongressipaikan ajatuksella, että pidämme päivät 2–3 vuotta samassa paikassa, kenties pidempäänkin, mikäli pärjää kilpailutuksessa. Ensi vuonna satsaamme entistä vahvempaan monipuolisuuteen: ohjelmalinjoja tulee useampi, jolloin sisällöistä voi valita itselleen sopivimmat.
Historiaakin tehtiin: Opetusalan turvallisuusfoorumia on järjestetty jo 20 vuoden ajan joka vuosi kooten opetus- ja pelastusalaa ja kehittäen opetusalan turvallisuutta ja turvallisuustietoisuutta merkittävästi. Kun jokin tapahtuma kestää näin pitkään, niin sellainen on taatusti koettu hyödylliseksi.
Yksi kevään merkkipaalu on jokavuotiset Palokuntien suomenmestaruus- eli tutummin Jehumalja-kilpailut. Väliaikainen sääntömuutos kilpailuryhmän koon pienentämisestä todenmukaisempaan 1 + 3 -vahvuuteen on tuonut lisää osallistuvia ryhmiä, ja on oletettavaa, että sääntömuutos muuttuu pysyväksi ensi vuoden alusta. Joko muuten pitkästä aikaa näemme kisassa pelastuslaitosten vakinaisen ryhmiä?
Kymenlaakson pelastuslaitos sopimuspalokuntineen toteutti todella onnistuneen kisan kaikilla sen osa-aluillaan – iso tunnustus siitä. Kokonaiskilpailun voitti Tirilän VPK ja veteraanisarjan voittaja tuli samasta palokunnasta. Ensi vuonna tavataan Varsinais-Suomessa.
Asiantuntijatoiminta, toinen kivijalkamme, on sekin vauhdissa. Hankkeita liitolla on käynnissä ennätysmäärä, yhteensä yhdeksän, ja muutama odottaa parhaillaan myönteistä rahoituspäätöstä. Kaikki käynnissä olevat hankkeet etenevät suunnitelmiensa mukaisesti.
On ilo todeta, että useat hankkeet ovat yhteistoimintahankkeita, joita tehdään kiinteässä yhteistyössä muun muassa pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tai Pelastusopiston kanssa. Uusimpana yhteistyöhankkeena käynnistyi toukokuussa Valvontakohteiden luokittelu ja valvontavälit. Tässäkin rahoittajana toimii Palosuojelurahasto.
Katseemme ovat jo tovin olleet syksyn toteutussuunnitelmassa. Tarjonta vastaa jälleen kysyntää, joten kannattaa seurata kanaviamme, ja myös tässä lehdessä toisaalla on kerrottu osasta tilaisuuksistamme. Syksyn ehdoton kohokohta on Turvallisuus-messut, joilla liitto järjestää useita koulutustilaisuuksia. Suuntaa siis messuille 8.–9.10. – se on syksyn suurin oppimis- ja kohtaamispaikka.
Henkilöstöuutisten saralta kerrottakoon, että Vili Heinikoski on palannut vanhempainvapaalta ja oli ilo saada pitää miehistössämme Vilin vapaan ajan Amos Roselius, jolle iso kiitos palveluksesta. Kiitän myös Jenna Riekkiä, joka oli kevään ajan viestinnässämme tuuraamassa ISES-seminaaria valmistellutta viestintäpäällikköämme. Uutena porukassamme on valvontahankkeen päällikkönä aloittanut Kari Telaranta, tervetuloa mukaan, Kari.
Pelastusalan tärkeä perinne on huomion osoittaminen ansiomerkeillä. Palopäällystöliiton ansiomerkit ovat arvostettuja. Hakemalla ansiomerkkiä hakija osoittaa
arvostusta merkin saajaa kohtaan, ja Palopäällystöliiton ansiomerkit annetaan sananmukaisesti ansioista. Pelkkä pitkäaikainen toiminta pelastusalan ja turvallisuuden hyväksi ei riitä, vaan sen lisäksi tarvitaan toiminnalla aikaansaatuja tärkeitä, erityisiä tai poikkeuksellisia ansioita.
Palopäällystöliiton ansiomerkkejä voidaan hakea laajasti pelastus- ja turvallisuusalan ansioituneille henkilöille – miehistöstä päällystöön ja turvallisuuden asiantuntijoille sekä turvallisuutta poikkeuksellisesti edistäneille alan ulkopuolisillekin.
Kun seuraavan kerran yhteisössäsi mietitään palkitsemisia, erityisesti henkilökunnan arvostamia sellaisia, ota yhteyttä tai vieraile verkkosivuillamme. Autamme mielellämme.
On aika siirtyä kesälaitumille – rentouttavaa ja leppoisaa kesää kaikille jäsenillemme ja yhteistyökumppaneillemme!
Ari Keijonen toiminnanjohtaja
Kuva: Joel Kauppinen
Bågaskärin eteläpuolella olevalla kallioluodolla harjoitellaan aluksen irrotusta karilta ja erilaisia hinaustekniikoita.
Ensimmäiset valtakunnalliset Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutukset olivat menestys!
Palopäällystöliiton vetämä
PETOVEKO-hanke on järjestänyt keväällä kaksi ensimmäistä Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutusta. Ne pidettiin Meripelastusseuran toimintakeskuksessa Bågaskärissä ja Rantasalmen järvimaisemissa Etelä-Savossa.
Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksen kehittämishanke (PETOVEKO) selkeyttää pelastuslaitosten venetoiminnan koulutuksen järjestämistä. Vakioitu määrämuotoinen koulutus alle 10-metristen
alusten miehistölle on puuttunut, eikä valtakunnallisia toimintamalleja ole ollut. Eri pelastuslaitokset ja jopa eri paloasemat ovat toteuttaneet venekoulutusta hyvin eri tavalla ja eri tasolla. Palosuojelurahaston rahoittama PETOVEKO-hanke määrittelee vakioidut toimintamallit venetoimintaan, jotta vesillä tapahtuvan pelastustoiminnan turvallisuutta ja tehokkuutta saadaan parannettua.
Koulutukset meri- ja järvivesissä
Ensimmäinen venetoiminnan perusteiden kouluttajakoulutus järjestettiin toukokuun alussa Inkoon edustalla ulkosaaristossa.
Kurssin järjestelyssä tukeuduttiin Bågaskärissä sijaitsevaan Meripelastusseuran koulutuskeskukseen, joka tarjosi hyvin toimivat ja merelliset puitteet kurssille.
Sääolosuhteet vaihtelivat, ja merivesi oli vasta 6-asteista, mutta hyvät suojavarusteet ja turvalliset toimintatavat mahdollistivat harjoitteiden sujuvan suorittamisen. Kurssilla harjoiteltiin nimensä mukaisesti venetoiminnan perustaitoja eli muun muassa merimiestaitoja, reittisuunnittelua, ohjaamoyhteistyötä, ankkurointia, hinausta, etsintätekniikkaa, alustekniikkaa, pelastautumista ja pelastuslautalla toimimista. Harjoituskalusto ja kurssiveneet saatiin kurssin käyttöön Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Kuva: Kimmo Kaisto
Kurssilla oli vieraana sisäministeriön pelastusylitarkastaja Ville Estlander, joka kertoi osallistujille merellisten suorituskykyjen tärkeydestä ja pelastustoimen venekoulutusnäkymistä. Estlander kiitteli ja kannusti kurssilaisia sekä kouluttajia ammattimaisesta toiminnasta.
Toinen koulutus pidettiin toukokuun loppupuolella Rantasalmella.
"Meillä sää ja miljöö hellivät koulutukseen osallistuvia. Iltaisin kävimme hyviä keskusteluja päivien aiheista", kertoo Rantasalmella kurssinjohtajana toiminut Alan O'Leary.
Hyvä taustatyö koulutukselle
Kouluttajat ja kuusihenkinen hanketyöryhmä ovat tehneet yli vuoden valmistelutyötä koulutusaineistojen, harjoitussuunnitelmien ja muiden järjestelyiden eteen, ja nyt kokonaisuutta on päästy testaamaan käytännössä. Monilla kurssilaisilla on ollut jo valmiiksi vahva osaaminen ja pitkä kokemus meritoiminnasta, alustyöskentelystä ja öljyntorjunnasta.
Hanke tuottaa koulutusmateriaalit, venetoiminnan oppaan, kouluttajaoppaan, itsenäisesti suoritettavan verkko-opintokokonaisuuden ja kouluttajakoulutuskiertueen. Näiden myötä palokuntien venetoiminnan perustoimintamallit saadaan koulutettua sujuvammin suurelle määrälle pelastustoimen henkilöstöä yhdenmukaisella mallilla.
Syyskuussa järjestetään vielä kaksi seuraavaa koulutusta Tampereella ja Vaasassa. Näin vuoden aikana pätevöityy neljässä alueellisessa kouluttajakoulutuksessa ympäri
Lue lisää Pelastustoimen venetoiminnan kouluttajakoulutuksesta: sppl.fi/petoveko
Katso tunnelmavideot Bågaskäristä ja Rantasalmelta: sppl.fi/petoveko
Suomen yhteensä 64 venekouluttajaa, joilla on valmius jalkauttaa osaamista omassa organisaatiossaan samalla mallilla venetoiminnan peruskurssilla.
Palomestari Juho Salminen Satakunnan pelastuslaitokselta kertoo osallistuneen koulutukseen, jotta saisi eväitä oman laitoksen venetoiminnan kehittämiseen.
”Parasta tässä koulutustoiminnassa on se, että saadaan vakioidut toimintamallit pelastustoimen venetoimintaan. Alueellamme on paljon merelliseen toimintaan liittyviä riskejä, mutta resurssimme ovat haastaneet siihen liittyvän laadukkaan harjoittelun”, Salminen kuvailee. ”Näen venetoiminnan tulevaisuuden kuitenkin positiiviseen suuntaan kehittyvänä muun muassa tämän hankkeen toimesta.”
Tyytyväisiä osallistujia
Ensimmäisistä kouluttajakoulutuksista kerätty koulutuspalaute on ollut kiitettävää tasoa ja se osoittaa, että koulutuksen sisältö vastasi odotuksia.
”Saatu palaute on antanut hanketyöryhmälle entisestään uskoa siihen, että olemme tehneet oikeita asioita, ja pelastustoimen venetoiminnan koulutukselle on valtakunnassa
Hankepäällikkö Iivari Valkosella on kädessään juuri valmistunut kurssinjohtajan opas, joka jaetaan kouluttajakoulutuksen suorittaneille.
tarvetta”, kertoo Bågaskärissä kurssinjohtajana toiminut Iivari Valkonen.
Erityisesti on kehuttu ehjää kurssikokonaisuutta sekä alustoiminnan selkeitä ja vakioituja perustoimintamalleja.
”Myös yhteistyö muiden viranomaisten kanssa helpottaa, kun toimintamalleja yhtenäistetään”, kertoo Bågaskärin kurssille osallistunut palomies Aleksi Karilahti Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Iivari Valkonen hankepäällikkö, kouluttaja Suomen Palopäällystöliitto
Alan O’Leary (vas.) opettaa Bågaskärin laiturissa Williamsonin ja Scharnowin käännösten suorittamista MOB- eli mies yli laidan -tilanteissa.
Koulutukseen osallistuneet Rantasalmella.
Kuva: Kimmo Kaisto
Kuva: Alan O'Leary
Kuva: Kimmo Kaisto
Palopäällystöpäivien 2025 ja Varautumisen seminaarin antia
Suomen Palopäällystöliiton järjestämä Palopäällystöpäivät on pelastusalan suurin ja tärkein vuosittainen tapahtuma, joka kokoaa yhteen ajankohtaisten aiheiden äärelle satoja osallistujia pelastus- ja turvallisuusalalta, varautumisen ammattilaisista ja näiden sidosryhmistä. Tänä vuonna Palopäällystöpäivät pidettiin
Tampere-talolla 8.–10. huhtikuuta.
Palopäällystöpäivillä oli erityisesti pelastustoimintaan liittyviä sisältöjä kolmessa eri salissa. Varautumisen seminaarissa käsiteltiin sitä, miten yritykset, yhteisöt ja yksilöt varautuvat toimimaan vastuullisesti ja kriisinkestävästi poikkeusoloissa.
Palopäällystöpäivät on pelastus- ja turvallisuusalan tärkeä vuosittainen kohtaamispaikka.
Varautumisen seminaari aloitti Palopäällystöpäivät Tampere-talon Duetto 1 -salissa.
Kuva: Joel Kauppinen
Kuva: Terhi Kallio
PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄT 2025
Kuvassa yllä: Palopäällystöpäivien avausnumerossa alan kuulumisista yleisölle puhuivat pelastusjohtajien puheenjohtaja Seppo Lokka (vas.) Pelastuslaitosten kumppanuusverkostosta ja pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sisäministeriön pelastusosastolta. Heitä haastatteli toimittaja-juontaja Riika Raitio.
Kuvassa vasemmalla: Tampere-talon iso Sorsapuistosali oli aamusta täynnä, kun yhteiskuntasuhdejohtaja Jenni Ruokonen toi Pirkanmaan hyvinvointialueen tervehdyksen päivien osallistujille.
Kansainvälistä osaamista ohjelmaan toi Alankomaista kouluttaja Arjan Bruinstroop (vas.) The Netherlands Academy for Crisis Management and Fire Service’stä. Useiden vuosien tutkimisen jälkeen Hollannissa on päädytti siihen, että pelastustoiminnan johtamisprosessin tulisi olla joustavampi monimutkaisissa ja arvaamattomissa tilanteissa. Inhimillisistä tekijöistä ja tilannekomennoista mukana olivat keskustelemassa myös palomestari Mauri Salo Keski-Suomen pelastuslaitokselta ja aluepäällikkö Eemu Hyvönen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
Kuva: Terhi Kallio
Kuva: Joel Kauppinen
Kuva: Joel Kauppinen
Sähköautopalot puhuttivat myös Palopäällystöpäivillä ja se oli useamman esityksen teemana. Paloesimies Iiro Wennberg (kesk.) Pirkanmaan pelastuslaitokselta on koonnut mittavan näyttelysetin erilaisia akkuja ja sähköautotekniikan rakenteita, joihin pääsi päivien aikana tutustumaan.
Lue lisää päivien annista tämän lehden sivuilta!
Vuoden päästä Palopäällystöpäivät 2026 pidetään 14.–16. huhtikuuta niin ikään Tampere-talossa. Merkkaapa jo kalenteriisi! sppl.fi/ppp #PPP2026
Ohjelmassa oli hyvin tilaa keskustelulle ja yleisökysymyksille. Kuvassa vastuualuejohtaja Jyri Leppäkoski Satakunnan hyvinvointialueelta.
Palopäällystöpäivien yksi tärkeimmistä anneista on mahdollisuus tavata tuttuja ja verkostoitua alan kollegoiden kanssa.
Kuva: Terhi Kallio
Kuva: Joel Kauppinen
Kuva: Terhi Kallio
Kuva: Terhi Kallio
Palopäällystöpäivät yhdistää koko pelastusalaa
Vuoden 2025 Palopäällystöpäivien jälkeisissä tunnelmissa tuli mietittyä, miten suuri osa eri opintopäivien ja seminaarien annista on yhteisöllisyys.
Opintopäivien ohjelma on runko, jonka äärelle kokoonnutaan, mutta kuulumisten vaihto ja keskustelut ajankohtaisista asioista ovat vähintään yhtä tärkeitä – ja myös ne kepeät aiheet kahvikupposen ääressä luentojen välissä.
Tämä kaikki muu on tärkeää siksi, että yhteisöt rakentuvat nimenomaan juuri viestinnässä. Vuorovaikutus on viestintää, ja kun olemme vuorovaikutuksessa, emme koskaan välitä viesteillämme pelkkää informaatiota, vaan myös esimerkiksi suhtautumistamme toiseen. Vuorovaikutuksessa lähetämme ja otamme vastaan viestejä sekä tulkitsemme niitä. Näin luomme merkityksiä ja koemme yhteenkuuluvuutta.
Ajattelen, että erilaiset opinto- ja seminaaripäivät ovatkin tärkeitä sitouttamisen välineitä myös vastikään alalle tulleelle työntekijälle, kun voi tuntea kuuluvansa oman työyhteisön lisäksi myös koko toimialan yhteisöön. Vaikka säästöpaineita paljon julkishallinnossakin nyt on, toivottavasti mahdollisimman moni pääsee silti osallistumaan eri opintopäiville, sillä se antaa koko pelastusalalle henkistä pääomaa yhteisöllisyyden muodossa. Yksilön kannalta se on myös työtyytyväisyyteen vaikuttava asia.
Yhteisöt rakentuvat nimenomaan juuri viestinnässä.
Kohtaamisia
Puhelimeni kuvakansiota selaillessa Palopäällystöpäivien jälkeen sain huomata, että monta kohtaamista oli tälläkin kertaa. Sain tavata esimerkiksi Pelastustiedosta toimittaja Kimmo Kaiston, jonka kanssa puhuttiin journalistiikasta ja viestinnästä. Niissä molemmissa on sama tavoite, mutta viestijä vastaa organisaatiolle ja journalisti yleisölle. Pirkanmaan pelastuslaitoksen valmiussuunnittelija Emil Kontion kanssa puhuimme juuri siitä, miten paljon opintopäivillä saa eri kohtaamisissa sellaisia tietoja ja kontakteja, joita ei välttämättä edes osaisi lähteä kyselemään.
Hyvilin erityisasiantuntija Esa Kokin kanssa juhlittiin Kalpan etenemistä välieriin! Ja Leinosen Mira, joka Palopäällystöpäivien aikaan toimi aluehallintoviraston pelastusylitarkastajana, oli samassa kahvipöydässä ja sovittiin, että finaaleissa kohtaavat Kalpa ja Saipa (ja näinhän siinä lopulta sitten kävi). Viestintäpäällikkö Petri Nenonen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta oli myös kahviseurana, ja hänen
kanssaan vaihdettiin ajatukset pelastusalan viestinnän ajankohtaisista (kuva). Kaikkiaan paljon antoisia kohtaamisia ja yhteisöllisyyden rakentumista!
Tampereella tavataan!
Palopäällystöpäivät yhdistävät koko pelastusalan kerran vuodessa yhteiseen tapahtumaan, mistä kiitos Suomen Palopäällystöliitolle. Pirkanmaan pelastuslaitos oli mukana omalla esittelypisteellään, ja Pirkanmaan hyvinvointialueen johto ja pelastuslaitos toivat myös omat tervehdyksensä tapahtumaan. Ensi vuonna Palopäällystöpäivät ovatkin jälleen Tampereella!
Jarmo Ruotsalainen viestintäsuunnittelija Pirkanmaan pelastuslaitos
Pelastusalan viestijät Jarmo Ruotsalainen (oik.) ja Petri Nenonen vaihtoivat kuulumisia Palopäällystöpäivillä.
PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT
Yritykset mukana kriisinhallinnan ratkaisuissa
Palopäällystöpäivien ja Varautumisen seminaarin yhteydessä päästiin jälleen tutustumaan alan toimijoiden uusimpaan tarjontaan. PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVÄ T TAMPERE 8.–10.4.2025 25 20
AlucatCatamarans
Oy:n pelastusvene on ammattilaisen varma valinta. Yrityksen oma suunnittelu ja tuotanto tekee asiakastarpeen mukaiset katamaraaniveneet huippulaadulla. Kuvassa Alucat W10 DCTOP.
Lisätiedot: Pirkka Konttinen, pirkka@alucat.fi
CVN tarjoaa ensiluokkaisia tuotteita ja ratkaisuja pelastamiseen, hypotermian ehkäisyyn ja hoitoon, sekä suurten verenvuotojen tyrehdytykseen. Kehitämme jatkuvasti omia innovatiivisia ratkaisuja, sekä toimimme monien maailmanmerkkien jälleenmyyjänä. Olemme toimittajana pelastuslaitoksille, ensihoitoon sekä Puolustusvoimille. Lisätiedot: Vesa Jokipelto, vesa@cvn.fi
Hygion desinfiointikaappi tekee desinfioinnista helppoa, nopeaa ja tehokasta. Hygiolla on merkittävä ratkaisu sammutusvarusteista vapautuvien PAH-yhdisteiden määrän vähentämiseen ja se on merkittävä osa pelastus- ja paloasemien varustehuollon prosessia. Varustehuolto itsessään on huomattava kokonaisaltistumiseen vaikuttava tekijä. Lisätiedot: Jenna Metsänperä, jenna.metsanpera@hygio.fi
Haix-tuotepäällikkö
Claudia Turkki oli Palopäällystöpäivillä esittelemässä C.P.E.
ProductionOy:n maahantuomia Haixin palojalkineita sekä Forssassa käsityönä valmistettavia suojavarusteita
Lisätiedot: Claudia Turkki, claudia.turkki@cpe.fi
BlacklineSafetyn Marko Kärkkäinen ja Detector Oy:n Petri Martin-Puustinen esittelivät kaasunvalvonnan moderneja ratkaisuja. Detector ja Blackline Safety tuovat asiakkaille kattavat ja luotettavat ratkaisut kannettavaan ja kiinteään kaasunvalvontaan; kokonaisratkaisuja ja yksintyöskentelyä unohtamatta.
Lisätiedot: Marko Kärkkäinen, MKarkkainen@ blacklinesafety.com ja Petri Martin-Puustinen, petri.puustinen@detector.fi
PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN
Suomen johtavan paikkatietoratkaisujen asiantuntijan
EsriFinlandin edustajat Markus Marila (vas.) ja Jussi Immonen esittelivät Palopäällystöpäivillä tilannekuvaja analytiikkapohjaisia ratkaisuja päätöksenteon tueksi. Ratkaisut mahdollistavat tehokkaan datan kokoamisen eri järjestelmistä, tiedosta ajantasaisen ja visuaalisen tilannekuvan muodostamisen, turvallisen tiedonhallinnan sekä yhteistyön. Esrin ratkaisut toimivat asiakkaan omassa ympäristössä, TUVE- ja pilvipalveluympäristöissä. Lisätiedot: Markus Marila, markus.marila@esri.fi
EsteriGroupOy:n
Antti Kalliomäki esitteli uutta kompaktia ja tehokasta Esteri CAFS 2500 -mallia. Esteri CAFS on johtavan kotimaisen palopumppuvalmistajan tuotekehityksen taidonnäyte. Lisätiedot: Antti Kalliomäki, antti.kalliomaki@ esterigroup.fi
Elektro-Arolan ständillä käytiin hyviä keskusteluja mm. Virve 2 -siirtymästä, väestöhälytinjärjestelmien päivittämisestä ja varmennetuista viestintäratkaisuista.
Lisätiedot: Kalle Arola, kalle.arola@elektro-arola.fi.
Drägerin Teemu Riihimäki esittelee, miten Dräger UCF FireCore -handsfree-lämpökameran In-Mask-näyttö asennetaan kasvo-osaan. FireCore antaa jatkuvan näkyvyyden lähiympäristöön, myös kaikista vaikeimmissa olosuhteissa. Itse kamera asennetaan ergonomisesti palokypärään, jättäen kädet vapaiksi. Kiitos kaikille osastolla kävijöille!
Lisätiedot: Teemu Riihimäki, teemu.riihimaki@ draeger.com.
FSMOy on luotettava kumppani ammattilaisille turvallisuusteknologiassa tarjoten maailman johtavia tuotteita nopealla toimitusketjulla ja parhaalla palvelulla. Dahua-myyntipäällikkö Ville Väänänen esitteli ajoneuvojen kameravalvontaratkaisuja sekä lämpökameroita, ja Inim-myyntipäällikkö Hannu Hölsö puolestaan paloilmoitin- ja äänievakuointiratkaisuja.
Lisätiedot: Juha Etula, juha.etula@fsm.fi.
Kiitos kaikille mukavista tapaamisista ja kiinnostuksesta FARSOLOy toimintaan! Pidetään yhteyttä ja jatketaan yhteistyötä ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaamisessa. Ja hoidetaan muutos fluorivapaisiin vaahtoihin vastuullisesti ja kerralla oikein. Lisätiedot: Jaakko Valtonen, jaakko. valtonen@farsol.fi ja 050 4586 804.
InterfireProductsOy:n maailmalla tunnettujen palokoulutussimulaattorien lisäksi maahantuomme, myymme, koulutamme ja huollamme Paratechin rauniopelastus- ja alusten vuodonkorjausvälineitä, Reach and Rescue -vesipelastusvälineitä sekä Decon Wipesin dekontaminaatiovälineitä pelastushenkilöstön altistumisen vähentämiseen. Toimipisteemme löytyy Lohjalta.
Lisätietoja: www.interfireproducts.com ja Mika Järvenpää, mika.jarvenpaa@interfireproducts.com
GPBMNordic on johtava toimija pohjoismaissa turvallisuusratkaisuissa sekä ammatti- että kuluttajapuolella. Valikoimastamme löytyy kattavasti varoittimia, sammuttimia ja sammutuspeitteitä eri tarpeisiin. Housegard- ja CGS-tuotemerkkimme ovat korkealaatuisia ja koko mallistomme on täysin PFAS-vapaa. Lisätiedot: Sanna Lötjönen, sanna.lotjonen@gpbmnordic.fi
KaukoOy:n osastolla esiteltiin Toughbookin vahvennettuja Windows-päätelaitteita ja Zebran Android-käsipäätteitä sekä Suomessa kehitettyä PIN-tilannekuvajärjestelmää, joka yhdessä Silvus Technologies Ltd:n radioteknologian kanssa mahdollistaa normaalioloissa käytettävän poikkeusoloihin sopivan itsenäisen tiedonsiirto- ja kommunikaatioverkon. Lisätietoja saat kätevästi sähköpostilla myynti@ kauko.com tai soittamalla 010 739 1300. Käy tutustumassa myös verkkosivuihimme osoitteessa www.kauko.com
HedengrenSecurityn Peter Malmelin oli paikalla kertomassa turvapuolen tuotteista kuten Prodex FIREscape-, Neptolux- ja Hedengrenäänievakuointijärjestelmistä, joissa on lukuisia innovatiivisia ominaisuuksia, joita järjestelmien yhtenäisyys tuo tullessaan. Hedengren Security on turvatekniikan asiantuntija. Autamme varmistamaan kiinteistöjen, omaisuuden ja ihmisten turvallisuuden. Meiltä saat alan johtavat ja energiatehokkaimmat paloturvallisuuden, turvavalaistuksen, rikosilmoittimien ja kameravalvonnan sekä kulunvalvonnan järjestelmät.
Lisätiedot: Peter Malmelin, peter.malmelin@hedengren.fi
Kajaaninammattikorkeakoululta Alisa Moilanen ja Kiia Aihkisalo esittelivät TKItoiminnan PETO-projektin prototyyppiä. Virtuaalisten koulutusmenetelmien kehittäminen jatkuu KAMKilla monintavoin ja PETOsta saatua palautetta hyödynnetään kokonaisvaltaisesti myös muissa projekteissa.
KataSafetyOy:n asiantuntijat esittelivät säteilymittauslaitteita ja väestönsuojeluratkaisuja. Yritys korosti varautumisen ja huoltovarmuuden merkitystä sekä toi esiin kotimaisen kehitystyön roolia turvallisuusratkaisuissa. Innovatiiviset tuotteet herättivät kiinnostusta messuvieraiden keskuudessa.
Lisätiedot: Janne Rahunen, janne@kata.fi.
PALOPÄÄLLYSTÖPÄIVIEN TUOTE-ESITTELIJÄT
KNORRINGOyAb on Pohjoismaiden johtava paloturva- ja latausturvakaappien toimittaja. Palvelemme laajasti teollisuuden, mutta myös julkisen sektorin kohteita. Pelastuslaitosten pitkäaikaisena kumppanina varustamme myös paloasemakiinteistöt tarvittavilla turvakaapeilla, turva-allastuksilla ja konttiratkaisuilla. LION-akkujen turvallinen lataaminen on erittäin ajankohtainen asia ja palvelemme kaikkia teitä kokonaispalvelun mallilla. Kauttamme myös palosuojatut paristojen keräysboxit. Mukana Palopäällystöpäivillä oli tuotepäällikkö, DI, Mikko Hakala.
Lisätiedot: Marko Hintsala, marko. hintsala@knorring.fi
Millogin asiantuntijat esittelivät paloja pelastuskaluston kunnossapitoa, CBRN-reppuja, Euroheater-lämmittimiä sekä Flexibatt-akkuja. Senop Communications kertoi Virve 2.0 päätelaitteista, lisävarusteista ja palveluista. Kuvassa mm. Kari Relander Millogilta sekä Toni Leppänen Senopilta. Kiitokset järjestäjille sekä osallistujille erittäin antoisista Palopäällystöpäivistä! Lisätiedot: Heikki Löytty, heikki. loytty@millog.fi.
Palosuojelurahasto myöntää yleisavustuksia ja erityisavustuksia tulipalojen ehkäisyä sekä pelastustoimintaa tukeviin hankkeisiin sekä toimintaan. Vuonna 2024 avustuksia myönnettiin pelastusalan järjestöille, sopimuspalokunnille, kunnille, hyvinvointialueille ja muille toimijoille yli 14 miljoonaa euroa. Palosuojelurahasto myöntää tutkimus- ja kehittämishankeavustuksia, sopimuspalokuntien pienavustuksia, kalustoavustuksia, paloasemien rakennusavustuksia ja yleisavustuksia. Palosuojelurahasto jakaa myös vuosittain Innovaatiopalkinnon pelastustoimeen kohdistuneesta ansiokkaasta innovaatiosta. Lisätiedot : www.palosuojelurahasto.fi ja psr.sm@gov.fi
KovaGear kehittää ja valmistaa innovatiivisia varusteita pelastusja ensihoitoalan ammattilaisille. Tuotteemme on suunniteltu käytännöllisyyttä, kestävyyttä ja helppoa käyttöönottoa silmällä pitäen. Tavoitteemme on helpottaa kriittisiä työtilanteita tarjoamalla luotettavaa ja tehokasta välineistöä kentälle.
Lisätiedot: Matti Räihä, matti.raiha@kovagear.fi.
PivasetOy:n tehtävä on rakentaa turvallisuutta - luoda turvallisempia ympäristöjä, joissa elää, asua ja toimia. Alkusammutustuotteet ovat tärkeä osa turvallista arkeamme. Teemme jatkuvasti tuotekehitystä, jotta pystymme vastamaan alati kehittyvän ja muuttuvan maailman tarpeisiin. Tuotteemme valmistetaan Suomessa. Kiitos kaikille mielenkiinnosta ja antoisista keskusteluista Palopäällystöpäivillä.
Lisätiedot: Olli Inkinen, olli.inkinen@pivaset.fi.
Vene-elektroniikkavalmistaja Raymarine oli mukana ensimmäistä kertaa Palopäällystöpäivillä. Esillä oli ammattikäyttöön tarjolla olevaa navigointielektroniikkaa sekä Raymarinen emoyhtiön Teledyne Flirin lämpökameroita. Lämpökameroista näytillä oli kiinteästi asennettava sekä kädessä pidettävä malli. Jälkimmäisen kameran kuvan saa toistettua wifillä mobiililaitteeseen. Kuvassa tekninen myyjä Kristian Ahlgren Raymarinelta esittelee juuri julkaistua Flir Ocean Scout Pro monokulaarista lämpökameraa. Lisätiedot: Jukka Salonen, jukka.salonen@raymarine.com
PPO-Elektroniikan tiimi oli päivillä esittelemässä suomalaista metsäpalon sammutusainetta PPO® ForExtia, joka soveltuu kaikkiin kalustoihin ja suuttimiin tukkimatta niitä. ForExt lyhentää sammutusaikaa ja estää uudelleensyttymisen. Voidaan käyttää palon rajaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Meillä oli ilo esitellä päivillä myös kumppanimme
Keslan ketterä ja nopea HydraX-monikäyttövaunu, jossa on automaattinen annostelulokero ForExtille. Lisätiedot: Tiina Ohtonen, tiina.ohtonen@ ppo-elektroniikka.fi.
ProbisSolutionsOy:n asiakkuuspäällikkö Mari Väisäsen mukaan STOREn kehityksessä on korostunut tänä vuonna erilaisten rajapintaratkaisujen mahdollistaminen toisiin järjestelmiin. Järjestelmän kehittämistä ohjaavat totuttuun tapaan asiakkaiden tarpeet ja tiivis vuoropuhelu käyttäjäkunnan kanssa. Palopäällystöpäivät tarjosivat tälläkin kertaa antoisia keskustelun avauksia ja uusia tuttavuuksia.
Nähdään taas ensi vuonna! Lisätiedot: Mari Väisänen, mari. vaisanen@probissolutions.fi.
ProIndustrialServicesOy toimittaa kaasuturvallisuusratkaisut asiantuntemuksella ja kustannustehokkaasti.
Lisätiedot: www.prois.fi ja Jyri Forsten, jyri.forsten@prois.fi
SarlinOyAb oli esittelemässä Blackline Safetyn ja Honeywellin kannettavia kaasuhälyttimiä, sekä kertomassa mm. paineilmaratkaisuistaan.
Lisätiedot: Henri Hedman, henri.hedman@sarlin.com.
Palopäällystöpäivillä Sauruksen tuotteita esitteli Jari Suutari. Saurus on kotimainen palo- ja pelastusajoneuvojen valmistaja ja huoltovarmuuden ylläpitäjä. Saurus Oy:n historia ja referenssit kattavat 43 toimintavuotta ja 2200 luovutettua ajoneuvoa, joista kotimaan osuus on 80 %. Saurus Oy muodostaa yhdessä sisaryrityksensä ruotsalaisen
Sala Brand Ab:n kanssa pohjoismaiden johtavan alan toimijan Nordic Rescue Group yhtiön.
Lisätiedot: Juhani Härkönen, juhani.harkonen@saurus.fi
Standby valmistaa ja markkinoi laadukkaita väyläohjattuja ohjausjärjestelmiä sekä valaistusratkaisuja erityyppisiin ajoneuvoihin. Vahvuuksiamme ovat laadukkaat, testatut ja viranomaishyväksytyt pohjoismaisiin olosuhteisiin suunnitellut tuotteet, korkealuokkainen palvelu sekä toiminnan jatkuvuus. Monet viranomaistahot Euroopassa luottavat Standby-tuotteisiin ja Standby on omalla tuotealueella markkinajohtaja PohjoisEuroopassa.
Lisätiedot: Sami Oinonen, sami.oinonen@ standbygroup.com
SummaDefence -konserniin kuuluvat IntLog ja Lännen tarjoavat kotimaisia, ratkaisuja pelastusalan tehtäviin: hybridi- ja huoltokontteja, siirrettäviä tilaratkaisuja sekä monitoimikoneita vaativiin kenttäolosuhteisiin.
Lisätiedot: Tommi Malinen, tommi.malinen@ summadefence.fi
Kiitämme Erillisverkkojen messuosastolla vierailleita! Oli ilo kohdata teidät ja esitellä tulevaisuuden Virve-palvelua. Meillä oli antoisia keskusteluja ja lisäksi saimme myös hyvää palautetta kehittämiseen. Erityistä kiinnostusta herättivät pian valikoimaan saapuvat uudet Virve 2 -päätelaitteet. Nähdään ensi vuonna Palopäällystöpäivillä! Lisätiedot: Tiia Renlund, tiia. renlund@erillisverkot.fi.
Talhulta saa vaativiin kohteisiin Grindex- ja SPT-uppopumput, Pramac-aggregaatit ja Husqvarna-rescuekoneet.
Lisätiedot: Asko Ylöstalo, asko.ylostalo@talhu.fi.
TeknosafeOy:n osastolla Elina Metsi ja Anna Helminen kertoivat Teknosafen laajasta tuotevalikoimasta sekä monipuolisista palveluista. Päivien aikana käytiin myös monia mielenkiintoisia keskusteluja ajankohtaisesta fluorivapaisiin vaahtonesteisiin siirtymisestä ja sen haasteista. Esittelyssä myös markkinoille tuotu sammutusvarusteiden dekontaminaatiopalvelu nestemäisellä hiilidioksidillaylivoimaisesti tehokkain puhdistusmenetelmä puhdistaa kaikki likaantuneet varusteet. Lisätiedot: Elina Metsi elina.metsi@teknosafe.fi.
Vuoden 2025 Palopäällystöpäivillä Tamrexilta olivat paikalla Jarmo Leino ja Petri Asikainen. Tuotteiden osalta pääpaino oli akkupalojen hallintaan suunnitellulla välineistöllä.
Lisäksi esillä oli mm. palohenkilöstön suojavarusteita.
Kiitämme laadukkaista päivistä ja hyvistä kohtaamisista.
Lisätiedot: Petri Asikainen, petri. asikainen@tamrex.fi
VemaLiftOy:n varatoimitusjohtaja Marko Kärkkäinen ja myyntipäällikkö Fredrik Simola esittelivät yhdessä Veman uusinta henkilönostinkalustoa pelastusalan ammattilaisille. Tapahtumassa esillä olleet nostimet sisälsivät huippuominaisuuksia, jotka vastaavat nykypäivän vaativiin pelastustilanteisiin – turvallisuutta, toimintavarmuutta ja käyttäjäystävällisyyttä unohtamatta. Samalla esiteltiin myös uusia tapoja hankkia ajanmukaista kalustoa pelastusalan tarpeisiin. Tämä herätti paljon kiinnostusta ja keskustelua niin nykyisten kuin uusien asiakkaiden keskuudessa. Lisätiedot: Marko Kärkkäinen, marko.karkkainen@vema.fi.
VeljeksetKulmalaOy:n palonkestävät myyntiedustajat Sauli Miettinen (vas.) ja Ilkka Ekman. Niin kuin kuvasta näkyy, herrat loistavat kilpaa erinomaisten tuotteiden kera. Lisätiedot: Veli-Matti Jussila, veli-matti.jussila@ veljeksetkulmala.fi
VitecCodea on osa pohjoismaista Vitec Software Groupia. Kehitämme ja ylläpidämme ratkaisuja kenttäjohtamiseen, navigointiin ja tilannekuvan muodostamiseen. Asiakkaitamme ovat muun muassa pelastustoimi, ensihoito sekä sosiaali- ja terveysala. Toimintamme perustuu jatkuvaan yhteistyöhön ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. Lisätiedot: Valtteri Koivisto, valtteri.koivisto@vitecsoftware.com
Zebran uusi ET65-Android-tabletti on Virve 2 -käyttöön hyväksytty laite ja tulee Erillisverkkojen Virve 2 -laitekatalogiin. Laite on monikäyttöinen; Virve 2 -puheryhmäpalvelun lisäksi laite soveltuu erilaisten navigointi- ja videoryhmäpalveluiden käyttöön. Myös mobiili KEJO toimii laitteessa. Laite on suunniteltu ajoneuvokäyttöön ja siihen saa ajoneuvotelakan, jossa mm. antenniläpiviennit, 2 x USB ja sarjaporttiliitäntä. Mikäli haluatte laitteen testiin, olettehan yhteydessä Eetu Kavéniin, eetu.kaven@zebra.com tai 044 592 1991.
Zenitel valmistaa IPpohjaisia verkotettavia äänijärjestelmiä.
Lisäksi toimimme maailman suurimman radiopuhelinvalmistajan, Motorolan partnerina Suomessa. Käyttöympäristöinä ovat mm. vankilat, laivat, tunnelit, kaivokset, myymälät, teollisuuslaitokset, sairaalat ja koulut.
Äänijärjestelmiemme avulla voit rakentaa turvallisen, räätälöidyn ja liiketoimintaasi tukevan kokonaisuuden.
Lisätiedot: Tommi Sundelin, tommi. sundelin@zenitel.com
TurvataOyAb on tuonut Suomen markkinoille maailman johtavan maastopalopumppujen valmistajan koko tuotesarjan. Waterax on valmistanut maastopalopumppuja jo 125 vuoden ajan, jonka aikana heidän pumppunsa ovat tulleet tunnetuiksi äärettömän luotettavasta toiminnastaan ja suuresta virtauksen- ja paineentuotto kyvystään. Turvata Oy Ab haluaa omalta osaltaan myös auttaa pelastajia vähentämään heidän altistumistaan PAHyhdisteille ja on tuonut uutuutena markkinoille kuivaavan otsonointikaapin, johon mahtuu neljän pelastajan varusteet kerralla.
Lisätietoja: info@turvata.fi tai tutulta Turvatan yhteyshenkilöltäsi.
Vuoden merkittävin palo- ja pelastusalan tapahtuma Turvallisuus2025 järjestetään 8.–9.10. Helsingin Messukeskuksessa. Tapahtuma kokoaa yhteen alan ammattilaiset ja viranomaiset, tarjoten erinomaisen mahdollisuuden verkostoitumiseen, kouluttautumiseen ja uusimpien turvallisuusratkaisujen esittelyyn. Lisätiedot: Virpi Jokitalo, virpi.jokitalo@messukeskus.com
ArcResc Climate – toimintaympäristön muutoksia pohjoisessa
Viime ja toissa vuosi olivat ennätyslämpimiä ja alkuvuosi on jatkanut samaa rataa. ArcResc Climate -hankkeessa vahvistetaan ArcResc-verkoston pelastustoimijoiden ennakoivaa varautumista ilmastonmuutoksen myötä muuttuvaan toimintaympäristöön. Hankkeessa myös kannustetaan pelastusalan toimijoiden osallistumista kuntien ja alueiden ilmastonmuutoksen sopeutumiseen liittyvään työhön.
Yleensä yhteiskunnat sopeutuvat vallitsevaan ympäristöön ja niiden muutoksiin. Ilmastonmuutos muuttaa myös sään ääri-ilmiöitä. Nykyisen käsityksen mukaan useat sään ääri-ilmiöt voimistuvat ja niitä tulee esiintymään useammin kuin aikaisemmin. Etenkin rankkasateet, kuivuus ja kova tuuli aiheuttavat ongelmia, jotka tuovat usein laajoja ja pitkäkestoisia tehtäviä pelastustoimelle.
Ilmaston lämmetessä ilman sisältämä vesimäärä lisääntyy seitsemän prosenttia per yksi Celsius-aste. Tämä tarkoittaa, että rankkasateet voivat olla aikaisempaa intensiivisempiä. Vaarallisia sateita on koettu viime vuosina jopa Pohjoismaissa, kuten esimerkiksi Hans-myrsky 2023. Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Suomessa oli viime kesänä ennätyshelteistä ja kuivaa. Tästä seurasi metsäpalojen sarja, joka työllisti Lapin pelastuslaitosta pitkin kesää päiväkausien ajan.
Sen sijaan meren pinnan nousu näyttäisi olevan pieni ongelma etenkin Perämerellä, ja Pohjois-Norjassakin merenpinnan nousu jää mallinnuksien mukaan noin 10 senttimetriin vuoteen 2050 mennessä. Perämerellä maan kohoaminen kumoaa merenpinnan nousun vaikutukset ja sinänsä merenpinnan nousu lähinnä edesauttaa vesireittien kulkemises-
ArcResc Climate -hanke kävi puhumassa Arktisen neuvoston Emergency, Prevention, Preparedness and Response -työryhmän järjestämässä Arctic Emergency Management -konferenssissa Bodøssä, Norjassa. Paikalla oli myös Ruotsin Luulajan pelastuslaitoksen henkilöstöä, jotka ovat mukana ArcResc-verkostossa.
sa ja rantaviivan pysymisessä suurin piirtein nykyisillä sijoillaan. Norjan rannikolla nousun vähäisyyttä selittää etenkin sea level fingerprint -ilmiö. Nykyisin napa-alueiden jäämassat vetävät vettä puoleensa. Kun napa-alueiden jäät sulavat, niiden vetovoima heikkenee ja vesimassat pakkautuvat lähemmäksi päiväntasaajaa. Siten merenpinnan nousu jää vähäisemmäksi pohjoisessa, mutta matalammilla leveysasteilla saaria hukkuu ja meren pinnan nousu on eksistentiaalinen uhka. Kuitenkin ääri-ilmiöiden aikana, kuten kovan tuulen seurauksena vesi voi nousta korkealle. Pohjois-Norjassa Tromssan rannikolla tuulen, korkean nousuveden ja merenpinnan nousun yhteisvaikutuksen odotetaan nostavan merenpintaa yli 2,2 metriä, mikä aiheuttaa rantojen tuntumassa laajoja tulvia rakennetussa ympäristössä.
Hankkeessa toimintaympäristöön liittyvät selvitykset jatkuvat. Seuraavassa lehdessä lisää hankekuulumisia.
Lue lisää ArcResc Climate -hankkeesta: sppl.fi/arcresc/#climate
Joel Kauppinen hankepäällikkö erityisasiantuntija Suomen Palopäällystöliitto
Miten varmistetaan hyvä julkinen hankinta?
Hy vä hankinta lähtee siitä, että suurin huomio kohdistetaan tarjouspyynnön laatuun. Tarjouspyynnön laadinnassa teknisen asiantuntijan (substanssiosaaja) ja kaupallisen asiantuntijan (tarjouspyynnön laatija ja laillisuuden tarkastaja) on tehtävä heti alusta lähtien tiivistä yhteistyötä. Tekniset asiantuntijat ovat yleensä pelastusalalla käytännön pelastustoimintaa tekeviä pelastusalan ammattilaisia ja kaupalliset asiantuntijat kaupallisen- ja/tai juridisen alan koulutettuja hankintalain ja -ohjeiden hyvin tuntevia asiantuntijoita.
Tekniseltä asiantuntijalta tulee saada selkeät ja yksiselitteiset hankinnan kohteen minimivaatimukset ja vertailtavat ominaisuudet. Tarjouspyynnön laatijat eivät niitä yleensä pysty laatimaan, koska heillä ei ole käytännön kokemusta ja koulutusta pelastustoimintaan. Yleisesti voisi sanoa, että hankinnan lopputuloksena saadaan juuri sellainen tuote tai palvelu hankittua, minkä tekninen asiantuntija
on ominaisuuksien puolesta määritellyt. Määrityksiä tehtäessä ei myöskään kannata pitää mitään ominaisuutta itsestään selvänä, vaan sellaisetkin täytyy kirjoittaa vaatimuksiin. Esimerkiksi että lämpökameran koteloinnin tulee olla IP68 (vesitiivis). Itsestään selvyys, joka pitää kuitenkin laittaa ehdottomaksi minimivaatimukseksi.
Hieman kärjistäen, on valitettavan usein tilanne, jossa tekninen asiantuntija märittelee vain minkä merkkinen ja mallinen laite halutaan. Koska julkisissa hankinnoissa ei pääsääntöisesti voi määritellä tiettyä tuotemerkkiä, vaan vaatimukset tulee kirjoittaa auki, ei tällainen tekninen määritelmä ole sallittu. Jos taas vaatimukset ovat liian yleisellä tasolla, kaupallinen asiantuntija joutuu itse märittelemään hankinnan kohteen tekniset vaatimukset, mikäli hankintaa edes lähdetään tekemään. Lopputulos on sitten sen mukainen. Saatiin hankittua jotain, joka ei kuitenkaan täytä ominaisuuksiltaan käyttäjän toiveita.
Jos hankinta tehdään julkisena hankintana, kannattaa yleensä käyttää kokonaistaloudellista menetelmää, jossa hinnalla ja laadulla on omat painoarvot, esimerkiksi 60 % ja 40 %. Tällöin teknisen asiantuntijan täytyy etukäteen määritellä, mistä seikoista laatu koostuu. Jos esimerkiksi tehdään käytännön testi, niin se tulee etukäteen kuvata tarjouspyynnössä ja kertoa pisteytys. Esimerkiksi lämpökameran hankinnassa kameroita voi vertailla käytännössä kuumissa savusukellusharjoituksissa.
Pasi Pouri materiaalipäällikkö Helsingin kaupungin pelastuslaitos
sppl.fi/hankintaseminaari lmoittaudu mukaan Pelastustoimen hankintaseminaariin 8.10. Messukeskuksessa:
Kuva: Pasi Pouri
JUOMASUOSITUS
Sosiaali-
ja terveysalan turvallisuuspalkinto jaetaan jälleen loppuvuodesta
OErityismyynti Palo- ja pelastusajoneuvot
Petri Surakka puh. 010 555 5273
tamme nyt esityksiä vastaan turvallisuuspalkinnon ja tunnustuspalkintojen saajista. Turvallisuuspalkinnon tarkoituksena on palkita hyvistä suorituksista sekä kannustaa toimimaan toimialan turvallisuuden eteen. Palkintoesitysten viimeinen jättöpäivä on 26.9.2025.
Pidetään yhdessä huoli siitä, etteivät ansiokkaat teot jää ilman tunnustusta!
Katso tarkemmat ohjeet osoitteessa: sppl.fi/sote-palkinto
SCANIA SUOMI OY
Ehdota Vuoden sopimuspalokunnan päällikköä!
Suomen Palopäällystöliitto jakaa nyt jo 11. kerran Vuoden sopimuspalokunnan päällikkö -tunnustuksen. Tunnustuksen tarkoituksena on kohottaa sopimuspalokuntien päälliköiden arvostusta, kiittää tunnustuksen saajaa tekemästään työstä sekä kannustaa sopimuspalokuntien päälliköitä kehittämään aktiivisesti sopimuspalokuntien toimintaa.
Tunnustuksen kriteerit
Tunnustus voidaan myöntää henkilölle, joka on:
• toiminut sopimuspalokunnan päällikön tehtävissä
• toiminut pitkään ja aktiivisesti sopimuspalokunnassa
• edistänyt ja kehittänyt laaja-alaisesti sopimuspalokuntatoimintaa
Edellä esitetyistä muodollisista kriteereistä voidaan erityisistä syistä johtuen poiketa, mikäli tunnustusta esitetään myönnettäväksi henkilölle, joka on osoittanut poikkeuksellista rohkeutta tai uhrautuvuutta pelastustoimen operatiivisessa tehtävässä.
Pelastusalan arvot
Tunnustuksen saajan edellytetään käyttäytyvän pelastusalan arvojen mukaisesti: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi – yhteistyössä: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti. Arvojen mukaista toimintaa käytetään tunnustuksen saajan valintaperusteena.
Ehdotuksen tekeminen
Tee ehdotuksesi 1.10.2025 mennessä liiton verkkosivuilla olevalla lomakkeella: https://sppl.fi/vuoden-sopimuspalokunnan-paallikko-tunnustus/
Yritysturvallisuusfoorumi
Helsinki–Tukholma–Helsinki
5.–7.11.2025
Yritysturvallisuusfoorumi (YTF) tuo vuosittain yhteen yritysturvallisuuden toimijat eri sektoreilta: yrityksistä, viranomaisista ja järjestöistä. Tule tapaamaan kollegoitasi ja kasvata ammatillista osaamistasi!
Avauspuheenvuoro
• Mikko Hautala, johtaja, Nokia
Poliisi kokonaisturvallisuuden tuottajana
• Ilkka Koskimäki, poliisiylijohtaja, Poliisihallitus
• PostNord-pääkonttori: Navigating the Hybrid Warfare Landscape
• MSB: Kuinka Ruotsin varautumista ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa kehitetään?
• Brandskyddsföreningen Sverige: Lessons Learned from the Oceana Fire
Tutustu koko ohjelmaan ja ilmoittaudu! >> yritysturvallisuusfoorumi.fi
Jaosto pähkinänkuoressa
Pelastustoiminta-jaosto keskittyy nimensä mukaisesti operatiiviseen hälytystoimintaan ja siihen liittyviin hallinto- ja kehittämistehtäviin. Jaostossa on laaja joukko pelastustoiminnan osaajia eri palokuntataustoista.
Jaoston keskeinen tehtävä on kehittää jäsentensä ammattitaitoa ja tarjota laajasti
koulutuksia esimerkiksi pelastustoiminnan johtamisesta sekä pelastamisen ja sammuttamisen eri osa-alueista. Näkyvimpiä vuosittaisia tapahtumia ovatkin Road Rescue -tieliikennepelastamisen koulutus, teemaseminaarit kuten vesisukellusseminaari ja syksyiset Pelastustoiminnan johtamisen koulutuspäivät.
Eemu Hyvönen
Jaoston johtokunta ohjaa ja suunnittelee toimintaa kokoontuen noin kerran kuukaudessa pääasiassa etänä. Uusia ideoita toimintaan otetaan mielellään vastaan!
Toivotamme mielellämme kaikki mukaan jaoston toimintaan ja tilaisuuksiin – yhdessä verkostoituen myös pelastustoimintaa pystytään kehittämään entistä paremmaksi!
Johtokunnan jäsenet esittelyssä
Työskentelen Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella palvelualueen päällikkönä. Aiempi työhistoria on V-S:ssa apulaispalopäällikkönä ja päivystävänä palomestarina, sekä tuntiopettajana Pelastusopistolla. Päällystötutkinnon lisäksi olen YAMK-insinööri tietojohtamisen ja älykkäiden palveluiden tutkinto-ohjelmasta. Opinnäytteiden ja intohimon aiheeni on pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät ja tekoälyn integraatio näihin.
Janne Aso
Olen asemamestari Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella. Yli 20 vuoden urani aikana olen toiminut monipuolisissa pelastusalan tehtävissä. Nykyisin johdan tilatiimiä, vastaten uusien pelastus- ja ensihoitoasemien suunnittelusta ja näiden ylläpidosta. Olen toiminut pitkään työsuojelutehtävissä, joista 15 vuotta työsuojeluvaltuutettuna.
Samuli Piipponen
Toimin asemamestarina Helsingin pelastuslaitoksella. Olen ollut mukana Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnassa ja viime syksystä alkaen Pelastustoiminta-jaoston johtokunnassa. Palopäällystöliiton toiminnassa on hyvä mahdollisuus kehittyä ammatillisesti sekä verkostoitua alan osaajien kanssa. Vapaa-aikana harrastan jääkiekkoa ja koirien kanssa ulkoilua.
Olen päivystävä palomestari Keski-Suomen pelastuslaitoksella. Palomestarin työtehtävien lisäksi olen pelastustoiminnan johtamisen pääkouluttaja sekä palontutkija. Ammatillisen kehittymisen ja kehittämisen kohde on pelastustoiminnan johtaminen. Sen seurauksena olen mukana mm. mukana Palopäällystöliiton Pelastustoiminta-jaoston toiminnassa sekä olen kehitellyt pelastustoiminnan johtamista kehittävän ja harjoittelua tukevan pienoismallisimulaatiopöydän.
Heikki Havukainen
Pelastustoiminta-jaostolla on tärkeä rooli suomalaisen pelastusalan kehittäjänä. Toimin toista vuotta jaoston puheenjohtajana, mikä tarjoaa näköalapaikan tuohon kehittämiseen. Työkseni toimin palopäällikkönä Keski-Uudellamaalla vastaten pelastustoiminnan palvelutuotannosta. Aikaisempi taustani on vahvasti pelastustoiminnan johtamisessa; Tampereella olin yli 15 vuotta operatiivisena kenttäpalomestarina. Tutkinnot löytyvät myös sähköpuolelta, sairaanhoidosta ja johtamisesta. Sydäntä lähellä ovat vapaaehtoistyö ja vaikuttaminen.
Kari Nurminen
Työskentelen asemamestarina Helsingin pelastuslaitoksella Malmin pelastusasemalla. Työkokemusta pelastusalalta minulle on kertynyt kohta 40 vuotta. Työnkuva minulla on toimia vuorossa pelastusyksikön esimiehenä ja hoitaa pelastusaseman hallinnollisia tehtäviä. Olen toiminut alipäällystön edustajana Pelastustoiminta-jaostossa pian 10 vuotta. Aiemmin olin jäsenenä myös tieliikennepelastamisen toimikunnassa ja samalla muun muassa kahdessa Road Rescue -koulutuksessa kouluttajana.
Timo Nyholm
Työskentelen Lapin pelastuslaitoksella operaatiokeskuksessa päivystävänä palomestarina. Kokemusta olen kartuttanut niin operatiivisen pelastustoiminnan, ensihoidon kuin johtamis- ja kehittämistehtävien parissa. Työni keskiössä ovat ihmisten auttaminen, turvallisuuden varmistaminen ja tehokkaan yhteistyön edistäminen eri viranomaisten ja sidosryhmien välillä. Minulle on tärkeää, että työ perustuu selkeisiin toimintamalleihin, laadukkaaseen ennakointiin ja jatkuvaan kehittämiseen. Pidän tärkeänä myös työyhteisön hyvinvointia, osaamisen jakamista ja yhteisten toimintatapojen kehittämistä. Vapaa-aikani kuluu Lapin luonnosta nauttien.
Mauri Salo
Tieliikennepelastamisen toimikunta aktiivisena
Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunta on kevään aikana aktiivisesti kokoontunut miettimään tieliikennepelastamisen kehittämismahdollisuuksia. Pöydällä on useampia isoja kokonaisuuksia, joita viemme eteenpäin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Nostona muutama asia, joihin koitamme omaa osaamistamme laittaa likoon.
Toimikunta on seurannut ja paneutunut muun muassa hätäkeskuksen tehtävänkäsittelyohjeeseen ja siellä olevaan sisältöön sekä alkanut valmistella hätäkeskuspäivystäjien täydennyskoulutusmateriaalia tieliikennepelastamiseen.
Työryhmässä on puhuttu myös tieliikennepelastamisen suorituskykyvaatimuksista, jotka ohjaisivat pelastajien osaamista ja harjoittelua. Tieliikenneonnettomuudet ovat jokaisen pelastuslaitoksen yksi merkittävimpiä ja vaarallisia tehtäviä tänä päivänä, mutta mitään suorituskyky- tai osaamisen vaatimuksia meillä ei ole. Työryhmämme jäsenet ovat myös huolissaan ensihoitajien työturvallisuudesta ja osaamisesta onnetto-
muuspaikoilla. Tieliikennepelastamisen koulutukseen on koitettu keksiä keinoja, kuinka pystyisimme tuomaan osaamistamme käyttöön alan toimijoille sekä lisäämään yhteistyötä ensihoidon toimijoiden kanssa.
Tieliikennepelastamisen asiantuntijatoimikunta, sisäministeriö sekä useat henkilöt Suomessa tekivät upean työn valmistellessa ohjeen tiealueella työskentelyyn pelastustoimen tehtävillä. Tämä ohje julkaistiin viime kesänä pitkän työskentelyn jälkeen. On kuitenkin huolestuttavaa, että ohjeen jalkautuminen pelastustoimen sisällä ei ole onnistunut parhaalla mahdollisella tavalla, ja vain pieni osa pelastuslaitoksista on alkanut tehdä paikallista menetelmäohjetta työmenetel-
Muut pelastustoiminnan koulutukset Turvallisuus-messuilla, Messukeskus, Helsink i
Koulutukset on erityisesti suunnattu operatiivista työtä tekevälle päällystölle, alipäällystölle, miehistölle sekä sopimushenkilöstölle.
7.–8.10. Pelastustoiminnan johtamisen koulutus
8.–9.10. PVAT-toiminnan näytösesittelyä
8.–9.10. Alaston sähköautotekniikka -näyttely
8.10. Hankinta-seminaari pelastuslaitosten hankintaosaamisesta ja hankintaprosesseista
miin. Ohjeessa esitetyissä viranomaisyhteistyön sujuvuudessa ja johtamisessa on monilla alueilla vielä kehitettävää.
Tieliikennepelastamisen toimikunta on myös koittanut kehittää tieliikennepelastamisen täydennyskoulutusta muun muassa Road Rescue -koulutuksissa viime syksynä sekä nyt keväällä 2025. Valitettavasti kumpikin koulutustilaisuus on jouduttu perumaan vähäisen osallistuja määrän takia. Tiedämme taloudelliset haasteet alueilla ja kouluttaminen on varmasti yksi, johon leikkurit ovat osuneet. Koitamme aktiivisesti miettiä keinoja laadukkaan täydennyskoulutuksen järjestämiseen kustannustehokkaasti. Olemme valmistelleet pelastuslaitoksille ja oppilaitoksille kyselyn, joka on jaettu jo pelastuslaitosten koulutusvastaaville. Kyselyssä kartoitetaan, minkälaista koulutusta tarvittaisiin ja missä sitä tulisi järjestää. Koitamme saada tietoa täydennyskoulutustarpeesta sekä miten pelastuslaitokset ajattelevat hankkivansa tieliikennepelastamisen uusimmat tuulet oman laitoksensa kouluttajien käyttöön. Syksyllä Palopäällystöliitto on järjestämässä yhdessä pelastusvälinemerkki Weber Rescuen sekä Lukas Rescuen kanssa kaksi erillisiä kouluttajakoulutusmatkaa. Siellä kouluttajille luennoilla ja harjoituksissa näytetään ja esitellään tieliikennepelastamisen kuumimmat uutuudet. Koulutuksissa on teorialuentojen lisäksi käytännön rasteja. Harjoituksissa käytetään myös uusia ajoneuvoja rasteilla. Suomessa näitä on harvemmin tarjolla. Näille matkoille toivotaan osallistumaan pelastuslaitosten kouluttajia – siellä oppii varmasti uusia tuulia sekä saa oppia omaan kouluttamiseen! Näihin koulutuksiin on lähdössä oppaita niin maahantuojan kuin Palopäällystöliiton tieliikennepelastamisen toimikunnasta.
Samu puheenjohtaja tieliikennepelastamisen toimikunta paloesimies Keski-Suomen
ISES 2025 kokosi turvallisuuskasvatuksen
asiantuntijat Leville
Kansainvälinen turvallisuuskasvatuksen seminaari ISES 2025 (International Safety Education Seminar) järjestettiin maaliskuussa jo kahdeksatta kertaa. Tapahtuma kokosi Leville noin sata osallistujaa eri puolilta Eurooppaa ja maailmaa jakamaan tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä ja kehittämään turvallisuuskasvatusta uusista näkökulmista.
ISES on kahden vuoden välein järjestettävä kansainvälinen turvallisuuskasvatuksen tapahtuma, joka kokoaa yhteen pelastusalan työntekijöitä, tutkijoita ja muita asiantuntijoita. Seminaari sai alkunsa Suomessa vuonna 2011, joten nyt ympyrä tavallaan sulkeutui, kun järjestämisvastuu palasi jälleen Suomeen – tällä kertaa kuitenkin Helsingin sijasta Leville.
Lapin talvi tarjosi tapahtumalle eksoottiset puitteet. Juontajana toiminut Brita Somerkoski toivotti osallistujat tervetulleiksi poronkellon kilinän säestyksellä, verraten samalla turvallisuustyötä Lapin johtoporoihin – kellokkaisiin, jotka johdattavat yksilöitä ja yhteisöjä kohti turvallisempaa huomista.
Seminaarin järjestelyvastuussa olivat Suomen Palopäällystöliitto (SPPL) ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö (SPEK). yhteistyössä Lapin pelastuslaitoksen, Federation of European Fire Officers -järjestön (FEU) ja European Fire Safety Association’in (EuroFSA) kanssa. Tapahtuman avanneen Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijosen mukaan tapahtumalla oli erityinen merkitys:
– Oli mieluinen haaste saada arvostettu tapahtuma taas Suomeen järjestettäväksi. Tiesimme, että tapahtuman vieminen kauas pohjoiseen ei olisi aivan riskitön valinta – mutta Levi tarjosi lopulta unohtumattomat puitteet.
Matkailun kasvu ja turvallisuushaasteet
Lapin matkailun kasvu näkyi myös tapahtuman sisällössä. Visit Rovaniemen toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen avasi alueen
matkailun kehitystä ja siihen liittyviä turvallisuushaasteita. Rovaniemellä vierailee vuosittain lähes miljoona rekisteröityä matkailijaa, ja kasvun odotetaan jatkuvan voimakkaana. Turistien turvallisuustietoisuus ei kuitenkaan aina vastaa paikallisia olosuhteita. Esimerkiksi revontulien kuvaaminen keskellä tietä ja jäällä liikkuminen ilman paikallistuntemusta ovat aiheuttaneet vaaratilanteita. Visit Rovaniemi onkin tehnyt Lapin pelastuslaitoksen kanssa paljon turisteille suunnattua turvallisuusviestintää. Näitä oppeja oli kuulijoiden helppo omaksua muuallekin päin maailmaa vietäväksi.
Työpajat:
lumivyöryistä legosimulaatioihin
ISES-seminaarin keskiössä olivat myös työpajat, joissa osallistujat pääsivät jakamaan kokemuksia ja testaamaan erilaisia koulutusmenetelmiä. Erityistä kiinnostusta herätti lumivyörytyöpaja, jossa käytiin läpi lumivyöryetsintöjen perusteita ja päästiin kokeilemaan sondin ja piipparin toimintaa käytännössä.
Belgialaisen turvallisuusviestinnän konkarin Veerle De Deckerin järjestämässä työpajassa puolestaan pohdittiin ryhmittäin, miten onnettomuuksista oppimisessa voitaisiin painottaa epäonnistumisten tarkastelun lisäksi myös onnistumisten näkökulmaa.
Hollantilaisen palotorjunnan asiantuntijan Saskia Pouw`n Lego-palikoihin perustuva paloturvallisuuskoulutusmallia käsittelevän esityksen jälkeen päästiin tätäkin kokeilemaan käytännössä. Yksinkertaista ja halpaa työpöytäharjoitukseen perustuvaa
Gaia Vincen Keynote-aiheena oli The Nomad Century. Petteri luovutukseen.
KUULUMISIA
toimintamallia on Hollannissa hyödynnetty muun muassa terveydenhuollon yksiköissä. Simulaatioharjoituksia käsiteltiin myös muissa esityksissä eri näkökulmista: Mid Sweden yliopiston tutkijan, Minna Lundgrenin, esityksessä korostuivat kokemuksellisuus ja ryhmädynamiikan tutkiminen 5D-simulaatioympäristössä.
Palkinto turvallisuuskasvatuksen edelläkävijöille
Seminaarissa jaettiin perinteiden mukaan myös European Fire Safety Award, joka myönnetään joka toinen vuosi ansiokkaasta työstä paloturvallisuustietoisuuden edistämiseksi. Tällä kertaa palkinnon sai hollantilainen Risk Factory -ohjelma, joka tarjoaa alakoululaisille kokemuksellista oppimista turvallisuuden eri teemoista. Ohjelma tavoittaa jo 90 % kohderyhmästään ja laajenee pian myös yläkouluihin. Palkintoehdokkaina olivat myös norjalainen ”Björnis”-pehmokarhu, joka auttaa lapsia traumaattisissa tilanteissa –sekä espanjalainen EduFire Toolkit -projekti, joka tarjoaa opettajille pedagogisesti monipuolista materiaalia maastopaloturvallisuudesta. Palkinnon luovutti Suomen arktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki.
Katse tulevaan
ISES 2025 osoitti, että turvallisuuskasvatus on jatkuvasti kehittyvä ja monialainen
kokonaisuus, jossa teknologia, ympäristömuutokset ja käyttäytymistiede kohtaavat. Tapahtuma tarjosi myös sosiaalisesti merkittävän areenan verkostoitumiselle. Levitunturin maisemat, yhteiset illat ja ikimuistoinen revontulinäytös loivat hyvän pohjan kansainväliselle vuorovaikutukselle ja uusien ideoiden synnylle.
Lämpimät kiitokset Palopäällystöliiton sekä SPEKin henkilöistä muodostuneelle järjestelytyöryhmälle sekä ohjausryhmälle tapahtuman organisoinnista sekä Palosuojelurahastolle rahoituksesta. Erityiskiitos kuuluu myös kaikille osallistujille – ilman teitä ei olisi ollut seminaaria.
Seuraava ISES-tapahtuma järjestetään huhtikuussa 2027 Alankomaiden Arnhemissa, jossa seminaari pidettiin myös vuonna 2017. Abstraktihaku avautuu syksyllä 2026. Samalla kannattaa seurata seuraavan European Fire Safety Awardin hakuaikoja. Meillä on Suomessa monia turvallisuuskasvatuksen projekteja, kampanjoita ja tutkimuksia, joissa olisi ainesta näihin molempiin.
Mikko Puolitaival jaoston viestintävastaava
Riskienhallinta-jaosto
Suomen Palopäällystöliitto vastuualuejohtaja, onnettomuuksien ehkäisy -palvelut, Satakunnan pelastuslaitos
Vuorimäki osallistui European Fire Safety Award-palkinnon
Levi Summit Event Center tarjosi hyvät puitteet ISES-seminaarille.
Kuva: Terhi Kallio
Kuva: Juha Hassila
FEU on kerännyt eurooppalaista palopäällystöä yhteen 30 vuoden ajan
Federation of EUropean Fire Officers (FEU) on eurooppalaisten palopäällystöjen järjestö. Suomen Palopäällystöliitto on ollut FEUn toiminnassa aktiivisesti mukana FEUn Tampereella pidetystä perustamiskokouksesta asti vuonna 1995. Palopäällystöliitolta on ollut delegaatteja FEUn tapaamisissa toiseksi aktiivisimmin kaikista jäsenjärjestöistä.
F EUn tavoitteena on kasvattaa eurooppalaisten paloturvallisuutta, parantaa pelastajien työturvallisuutta, tarjota asiantuntijuutta, jakaa hyviä käytänteitä ja tukea kansainvälisiä yhteistyöaloitteita. Näistä hyvinä käytännön esimerkkeinä ovat muun muassa jokavuotinen Leadership / Officers’ Development Program, joka toinen vuosi järjestetty International Safety Education Seminar sekä palopäällystön eurooppalaista työvaihtoa tukeva Exchange of Experts and Knowledge.
FEUn sihteeri Anna Andersson Carlin (vas.), Suomen FEU-delegaatti Peter Johansson ja FEUn puheenjohtaja Stephan Wevers Johanssonin saaman hopeisen ansioristin myöntämistilaisuudessa.
Kolmekymppinen
FEU täyttää tänä vuonna 30 vuotta. Sen jäsenistö koostuu 24 eurooppalaisesta palopäällystöjärjestöstä. Myöhemmin tänä vuonna FEU tullee kasvattamaan jäsenistöään, kun Islannin, Puolan ja Romanian palopäällystöjärjestöt tultaneen valitsemaan toimintaan mukaan.
FEUn pääpaikka on ollut Luxenburgissa, mutta tänä keväänä se siirtyi Brysselliin – lähemmäs EU-päätöksentekoa. Samalla FEUhun otettiin jäseneksi myös ensimmäinen organisaatiojäsen: Brysselin pelastuslaitos.
Paloturvallisuuden insinööri Anna Andersson Carlin Ruotsista valittiin juuri FEUn sihteeriksi toiselle kolmivuotiskaudelleen. On Suomen ja kaikkien Pohjoismaiden etu, että FEUn päätoimijoissa on Pohjolan olot ja pohjoismaisen pelastustoimen ominaispiirteet tunteva henkilö. FEUn puheenjohtajana toimii toista kautta hollantilainen Stephan Wevers.
Palopäällystöliiton delegaatteina FEUssa ovat tällä hetkellä pelastusjohtajat Peter Johansson ja Torbjörn Lindström. Myös liittohallituksen puheenjohtaja Veli-Pekka Ihamäki osallistuu aktiivisesti FEUn toimintaan.
Delegaatti Peter Johansson palkittiin
Suomea ja Suomen Palopäällystöliittoa on FEU-delegaattina edustanut jo vuodesta 2007 lähtien pelastusjohtaja Peter Johansson Itä-Uudenmaan pelastuslaitokselta. FEU myönsi toukokuussa Prahassa pidetyssä 57:nnessä neuvostotapaamisessa Johanssonille hopeisen ansioristin hänen pitkäaikai-
sesta ja merkittävästä panoksestaan FEUn toiminnalle.
Perusteluissa Johanssonia kiitetään muun muassa siitä, miten hän on koko edustusaikansa osallistunut FEUn tapaamisiin hyvin valmistautuneena, rakentavalla sitoutumisella ja aktiivisella keskustelulla. Johanssonin koetaan edustavan Suomea rehellisesti ja selkeästi välittäen tehokkaasti maamme näkökulmia ja auttaen vahvistamaan sekä EU:n sisäistä yhteistyötä että yhteenkuuluvuutta. Hänen panoksensa on vaikuttanut merkittävästi myös FEUn yhtenäisyyteen ja toimeenpanokykyyn. Lisäksi hänellä on ollut merkittävä rooli FEU-yhteistyön edistämisessä pohjoismaisella tasolla.
”FEU-delegaattina toimiminen on antanut minulle arvokkaan näkökulman ensisijaisesti Euroopan, mutta myös esimerkiksi Etelä-Amerikan ja Yhdysvaltojen, pelastustoimeen. Kun on päässyt kokemaan sitä suurella sydämellä tehtyä työtä, jolla FEUn toimintaan panostetaan, niin silloin myös tällaisen arvostuksen osoituksen saaminen saa mielen nöyräksi”, kuvailee Johansson saamaansa tunnustusta.
Terhi Kallio viestintäpäällikkö Suomen Palopäällystöliitto
pelastuslaitos
MIRG-erikoismerkkien
Erikoiskoulutetut meripelastajat saivat oman MIRG-merkin
Helsingin kaupungin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten meripelastusoperaatioihin erikoiskoulutetut pelastajat saivat tänä keväänä ensimmäisinä omasta osaamisestaan kertovan MIRGmerkin. Suomen Palopäällystöliitto vastaa MIRG-merkkien toimittamisesta MIRG-toimijatahoille.
MIRG-erikoismerkki myönnetään ja sitä voivat vaatetuksessaan käyttää MIRG-meripelastusryhmään (Maritime Incident Response Group) nimetyt henkilöt. Heitä
on tällä hetkellä Helsingin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitoksilla.
”MIRG-merkillä haluamme osoittaa tunnustusta erikoiskoulutettujen meripelastajien sitoutumisesta, ammattitaidosta ja osaamisen ylläpitämisestä”, kertoo apulaispalopäällikkö Toni Kannikoski Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta. ”MIRG-merkin saajalla on myös oltava pelastajatutkinto”, Kannikoski lisää.
Kannikoski oli mukana MIRG-merkkien ja -muistolaatan suunnitteluryhmässä. Mui ta työryhmässä olleita olivat apulaispalopääl likkö Toni Fohlin Helsingin pelastuslaitok selta sekä pelastuspäällikkö Sebastian Holm
ja kehittämispäällikkö Mika Lankinen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.
”Idea yhteisestä ja valtakunnallisesta MIRG-erikoismerkistä lähti liikkeelle Turun-kollegoiden kanssa. Pohjana oli aluksi Helsingin laitoksen vanha LEKA-merkki, mutta uusi merkki sai muotonsa lopulta heraldikon käsissä”, Kannikoski kertoo.
Suunnitteluryhmä oli yhteydessä Palopäällystöliiton toiminnanjohtaja Ari Keijoseen, joka yhytti heraldikko Harri Rantasen työhön mukaan. Yhteistyössä hänen kanssaan nykyinen merkki sai muotonsa. Lopputulemana on virkapukuun kiinnitettävä pelastustoimen erikoismerkki. MIRG-erikoismerkit voi tilata Palopäällystöliiton verkkokaupasta.
Terhi Kallio viestintäpäällikkö
Suomen Palopäällystöliitto
ensimmäisessä jakotilaisuudessa 9.5. merkkejä jakamassa Toni Kannikoski (vas.), Marko Rostedt, Sebastian Holm ja Markus Bjugg.
Kuva: Helsingin
Kuva: Helsingin pelastuslaitos
Venetoimintaan kuuluu monenlaisten taitojen osaaminen
Asema RVS 32 – sopimuspalokunta
saariston ehdoilla
Rymättylän VPK toimii Naantalin saaristossa alueella, jossa pelastustoiminta perustuu paikallistuntemukseen, veneilyosaamiseen ja vapaaehtoisten nopeaan valmiuteen. Kun tie ei vie perille, vesireitti ja kyläyhteisöön juurtunut sopimuspalokunta takaavat avun perille.
Naantalin kaupungin länsi- ja lounaisosassa sijaitseva Rymättylä tunnetaan idyllisestä saaristomaisemastaan, kapeista teistä ja laajasta haja-asutuksesta. Haja-asutukseen kuuluu lukuisat kesämökit, joista osa on nykyisin ympärivuotisesti asuttuja. Näissä olosuhteissa pelastustoiminta vaatii erityisjärjestelyjä, ennakointia ja sitoutunutta vapaaehtoisuutta. Rymättylän VPK toimii alueella sopimuspalokuntana vastaten pelastusja ensivastetoiminnasta paitsi pääsaarten
haja-asutusalueilla myös laajalla vesistöalueella, joka kattaa useita satoja saaria ja kesämökkejä. Tehtäviä hoidetaan usein ensimmäisinä yksikköinä pitkien etäisyyksien päässä myös saaristossa.
Kesäkuukausina Rymättylän väkiluku moninkertaistuu, kun alueen yli 2 000 vapaa-ajan asuntoa täyttyvät mökkiläisistä. Käytännössä saaristoalueen asukasmäärä saattaa kasvaa jopa kuusinkertaiseksi – ja samalla kasvavat myös pelastustehtävien ja ensihoidon tehtävämäärät.
Kuvat: Joni Lindeman
Venetoiminta – apua asiakkaille ja tukea muille toimijoille
Rymättylän VPK:lla on käytössä pelastuslaitoksen Kewatec Work 1000 ORV, joka on täysin operatiivinen pelastusyksikkö. Sen kanssa toimitaan tarvittaessa yhteistyössä meripelastuksen, merivartioston, pelastuslaitoksen ja ensihoidon kanssa. Veneen kotisatama on Rymättylän Röölässä, josta se pääsee nopeasti moneen suuntaan. Yksikkö hoitaa vuosittain useita pelastuksen tehtäviä sekä antaa virka-apua eli kuljettaa ensihoidon yksiköitä saariin. Veneen varustukseen kuuluu sammutus- ja raivauskalustoa, vesitykki ja siinä voidaan kuljettaa kannella esimerkiksi maastomönkijä sekä sisätiloissa paaripotilas. Sammutustehtävissä vene on verraton väline myös siksi, että sen pumpuil-
Rymättylän VPK
Rymättylän VPK on perustettu vuonna 1936. Tänä päivänä sopimuspalokunta koostuu hälytysosastosta ja sen alaisesta ensivasteryhmästä, nuorisoosastosta, veteraaniosastosta ja emännistä. Hälytysosastoon kuuluu 23 hälytyskelpoista, ensivastekelpoisuus on 14 henkilöllä, veneen kipparikelpoisuus on viidellä henkilöllä, kansikelpoisuus on 8 henkilöllä ja lisäksi on kuusi henkilö, joilla on dronelennätysoikeudet. Monella henkilöllä on kelpoisuus useilta eri osa-alueilta. Kalustona on sammutusauto (RVS321), säiliöauto (RVS323), miehistö-/ensivasteajoneuvo (RVS3279), sammutusvene (RVS328), kumivene ja mönkijä (RVS3288).
la voidaan syöttää merestä sammutusvettä satojen metrien päähän, kuten kävi marraskuussa 2023. Monesti pelastuksen tehtävä ovat maastopaloja saarissa, jolloin vesihuollon merkitys korostuu, kun säiliöautoilla ei voida vettä tuoda kohteelle. Kun saaressa syttyy maastopalo, niin kummallisesti se on aina saaren korkeimmalla kohdalla ja keskellä saarta. Tällöin veneen tehokas pumppu on korvaamaton, kun pääjohtoa levitetään esimerkiksi 200 metriä ja nousua on 20–30 metriä. Moottoriruisku ei tähän oikein riitä.
Toiminta-alueen erityisvaatimukset
Rymättylän VPK:n alueen olosuhteet edellyttävät sopivaa kalustoa ja paikallistuntemusta henkilöstön pelastus- ja ensivastetaitojen lisäksi. Pelastustehtävät vaativat erityistä suunnittelua, kun vesitse kuljete-
taan paitsi henkilöstö ja kalusto sekä ensihoitajia ja potilaita. Ilman alueellista venetoimintaa moni saariston asukas jäisi akuutin avun ulottumattomiin. Rymättylän VPK:n rooli on tässä elintärkeä. Toisaalta olosuhteet asettavat vaatimuksia myös pyöräkalustolle. Runsas mökkikanta tarkoittaa myös sitä, että monesti tiestö on kapeaa ja heikkokuntoista, jolloin raskaalla kalustolla pääsy kohteelle voi estyä tai viivästyä. Saariston olosuhteitten takia vedensaanti ei meille yleensä ole ongelma, jos/kun kohteelle päästään. Saaristo ja olosuhteet eivät ole este, vaan toimintaympäristö, joka vaatii oikeanlaista asennetta – ja Rymättylässä sitä löytyy.
Joni Lindeman nuorempi sopimuspelastaja, EVY-kelpoinen kansimies Rymättylän VPK
Joskus olosuhteet saaristossa voivat olla idylliset.
Yritysten ja viranomaisten varautuminen: yhteinen haaste, yhteinen tehtävä
– kaikuja Varautumisen seminaarista
Varautuminen ei ole vain viranomaisten vastuulla – se on yhteiskunnan yhteinen velvollisuus. Tätä korostettiin tämän vuoden Varautumisen seminaarissa, jossa pohdittiin, miten yritysten ja viranomaisten varautumisvelvoitteet ja -tarpeet kohtaavat muuttuvassa maailmassa.
Senaatti-konsernin turvallisuusjohtaja Tuomas Lehmusmetsän mukaan varautuminen on ennen kaikkea yhteistyötä: “On yhteinen tehtävämme varmistaa tämän yhteiskunnan jatkuvuus ja turvallisuus kaikissa tilanteissa. Jokaisen – yksikön, organisaation ja valtion kaikissa kerroksissa – on syytä huolehtia omasta resilienssistään ja varautumisestaan ja tunnistaa omat keskeiset sidosryhmät ja huolehtia yhteistyöstä.”
Yhteistyön tarpeellisuutta alleviivasi myös pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Hän kysyy, onko viranomaisilla ja elinkeinoelämällä yhteinen tilannetietoisuus – ja varaudummeko todella samoihin asioihin? “Suomessa on hyvä infrastruktuuri, mutta kuinka haavoittuvia olemme kriittisissä tilanteissa, kuten kyberhyökkäyksissä, sabotaaseissa tai sodassa?” Lokan mukaan tilannetietoisuuden taso vaihtelee eri alueilla, eikä valtakunnallinen yhtenäisyys ole itsestäänselvyys. Hän peräänkuuluttaa parempia foorumeita ja työkaluja, joiden avulla tieto liikkuisi tehokkaasti ja yhteistyö olisi aidosti mahdollista.
Seminaarissa käsiteltiin myös mikroyritysten merkitystä huoltovarmuuden ja kokonaisturvallisuuden ylläpitämisessä. Paneelikeskusteluun osallistuivat Mikro- ja yksinyrittäjät MYRY ry:n puheenjohtaja Kari I. Mattila, Kata Safety Oy:n toimitusjohtaja Janne Rahunen ja yrittäjä Mika Oksman Suomen DPF-pesusta. Keskustelua veti hankejohtaja Harriet Lonka Pohjois-Savon liitosta.
Mikroyrittäjien paneelissa Mika Oksman (vas.), Janne Rahunen ja Kari I. Mattila. Paneelikeskustelua veti Harriet Lonka.
Mikroyritykset ovat usein valmiina toimimaan siellä, missä yhteiskunnan perustoiminnot uhkaavat katketa – olipa kyseessä teiden kunnossapito, sähkötyöt, konehuolto tai rakennusala. Mattilan mukaan paikallistuntemus on keskeinen osa varautumista: “Jotta esimerkiksi ruokahuolto toimii kriisitilanteessa, tarvitaan pienyrittäjiä, jotka vievät tuotteet perille sinne, missä niitä tarvitaan.”
Maatilat ovat hyvä esimerkki huoltovarmuuden alkulähteistä. Monimutkaiset järjestelmät ovat usein vain yhden tai kahden henkilön hallussa. Jos nämä keskeiset osaajat ovat poissa pelistä, tilan toiminta voi pysähtyä nopeasti. “Kuinka moni osaisi ottaa haltuun 100-päisen karjanhoidon yllättäen?” kysyy paneeli.
Tarvitaan harjoituksia, sopimuksia ja matalaa kynnystä
Janne Rahunen nosti esiin #VaraudutaanYhdessä-teeman, toivoen enemmän yhteisharjoituksia pelastustoimen ja pienyrittäjien välillä. Näin syntyisi paitsi parempaa yhteistoimintaa, myös uusia ideoita ja innovaatioita varautumisen tueksi.
Metsuripalvelu HaKan yrittäjä Hannu Väänänen toivoi videotervehdyksessään helpompaa yhteyttä pelastustoimeen. Hänen mukaansa yrittäjän työ helpottuisi, jos
tieto esimerkiksi lähestyvästä myrskystä ja mahdollisesta avuntarpeesta kulkisi ajoissa. Pelastuspäällikkö Juha Kärkkäinen nosti esiin konkreettisen keinon yhteistyön parantamiseksi: aiesopimukset. “Niiden avulla voidaan sopia etukäteen toimintamalleista, kuten siitä, miten pelastuslaitos voi kontaktoida yrittäjiä esimerkiksi myrskyn lähestyessä ja saada käyttöön näiden kalustoa.” Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on jo tehty etujoukkoina sopimuksia ja kehitetty malleja yhteistyölle, joka ei rajoita yrittäjän liiketoimintaa, vaan vahvistaa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Yhteinen tavoite: vahvempi ja kestävämpi Suomi
Varautuminen on kaikkien tehtävä – se ei onnistu ilman viranomaisten, suurten ja pienten yritysten sekä kansalaisten yhteistä tahtotilaa. Vahva tilannetietoisuus, toimiva yhteistyö ja ennakoivat toimintamallit ovat avain yhteiskunnan resilienssiin.
Juha Alander viestintävastaava
Varautuminen ja väestönsuojelu -jaosto valmiuspäällikkö Itä-Uudenmaan pelastuslaitos
Kuva: Terhi Kallio
Akut ja sähköajoneuvot pelastustoiminnassa
Akkukäytön riskit nousivat selkeäksi teemaksi Palopäällystöpäivien ohjelmassa. Esityksen Akut energianlähteinä pelastustoiminnan ja turvallisuuden näkökulmasta yhteydessä kuultiin kansainvälinen puheenvuoro itävaltalaiselta palokuntayhdistykseltä. Hubert Springer kuvasi esityksessään sähköajoneuvojen onnettomuuksiin liittyviä haasteita (Challenges of Incidents with Electric Vehicles) ja Upper Austrian Fire Servicesin toimintamallia näissä tilanteissa. Sähköautojen ja sähkötrukkien akustoihin liittyvät tulipalot ovat tunnetusti vaikeita sammuttaa ja voivat johtaa räjähtävään ketjureaktioon, mikä tuo pelastajille uusia taktisia haasteita. Ohjelmassa tuotiin esiin, että EV-onnettomuuksiin varautuminen edellyttää uusia sammutusmenetelmiä ja turvallisuusohjeita. Teollisuuden näkökulmasta tämä on merkittävää, koska yhä useampi teollisuuslaite ja varastoajoneuvo
käyttää suurikapasiteettisia akkuja – samaa tekniikkaa, joka pakottaa kehittämään pelastustoimen valmiutta.
Akkujen riskit teollisuudessa
Nykyteollisuudessa akkukäyttöiset työkalut ja laitteet ovat lisääntyneet huimasti. Litiumioniakkuja käytetään työkaluissa, varastoajoneuvoissa ja monissa muissa teollisuuden koneissa, ja niiden energiasisältö kasvaa jatkuvasti. Valitettavasti nämä akut ladataan usein ilman riittävää valvontaa ja turvallisuusjärjestelyjä, mikä lisää tulipaloriskiä. Monet asiantuntijat korostavat, että työkaluakkujen lataaminen yön yli ilman valvontaa on yksi tyypillisimpiä vaaratilanteita työpaikalla. Tällöin palo voi ehtiä edetä laajalle ennen pelastusyksiköiden saapumista. Myös turhantunteeseen turvallisuudesta varoitetaan: käyttäjä saattaa pitkittyneestä
Springer kuvasi esityksessään
akkujen käytöstä huolimatta suhtautua niihin liian rauhallisesti. Turvallisuusviranomaiset muistuttavat, että litiumakkujen lataamiseen liittyy aina riskejä – esimerkiksi kännykkäkin tulee ladata valvotusti, eikä laitetta pidä jättää latautumaan ilman vuorokausivalvontaa.
Teollisuudessa latauspaikkojen palovaroittimet, alkusammutuskalusto ja koulutettu valvonta tulisi huomioida vähintään kotitalouksissa annettavien suositusten tasolla.
Yhteistyön ja sääntelyn kehittäminen
Akkuriskien hallinta vaatii tiivistä vuoropuhelua teollisuuden, pelastusviranomaisten ja lainsäätäjien välillä. Palopäällystöpäivillä nostetaan esiin myös yritysten ja viranomaisten yhteiset valmiusvelvoitteet, mikä osoittaa kiinnostusta laajempaan yhteistyöhön. Tulevaisuudessa akkuonnettomuuksiin varautumisessa tarvitaan kuitenkin omaa foorumia, jossa teollisuuden käytännön kokemus kohtaa pelastustoimen osaamisen.
Akkujen tulevaisuus näyttää kasvavan: EU:n ennusteen mukaan akkujen kysyntä kasvaa jopa 14-kertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Hallituksen linjauksen mukaan tiukka ja sitova akkulainsäädäntö on osa kestävää akkuketjua, mikä korostaa, että uusien sääntöjen muotoilussa on otettava huomioon sekä ympäristö- että turvallisuusnäkökulmat. Yhteistyön avulla voidaan varmistaa, että teollisuuden latauskäytännöt, akkujen hävittämisohjeet ja pelastustoimen toimintavalmiudet kehittyvät käsi kädessä kasvavien akkuriskien hallitsemiseksi.
Jussi Lång johtokunnan jäsen Yritysturvallisuus-jaosto turvallisuuspäällikkö Kip Service Oy
Kuva: Joel Kauppinen
Palopäällystöbarometri 2024
Suomen Palopäällystöliitto toteutti Palopäällystöbarometrikyselyn marras-joulukuussa 2024. Barometrillä kartoitetaan pelastustoimen ajankohtaisia asioita ja kehityskulkuja pelastustoimen toimijoiden näkökulmasta eli pelastusalan sisältä.
Barometrin tarkoituksena on tuottaa tietoa pelastustoimen kehittämisen ja päätöksenteon parissa toimiville virkahenkilöille, poliitikoille ja järjestötoimijoille.
Kyselyyn saivat vastata kaikki pelastustoimen parissa työskentelevät eikä vastaajan tarvinnut olla Palopäällystöliiton jäsen. Vastaajia oli yhteensä 374.
Tuloksia
Palopäällystöbarometrin vastauksissa tuli esille neljä pääteemaa, jotka nousevat esille lähes kaikkien kysymysten kohdalla. Teemat peilaavat hyvin niin globaalia, kansallista kuin paikallista yhteiskunnan tilaa ja tapahtumia. Tärkeimmät esille nousseet teemat olivat 1) sota, varautuminen ja hybridivaikuttaminen, 2) ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt, 3) kaupungistuminen, polarisaatio ym. ilmiöt ja 4) hyvinvointialuemuutos ja pelastustoimen resurssit (Kaavio 1).
Pelastustoimen tila
Tulosten mukaan 74 prosenttia vastaajista on vähintään melko samaa mieltä, että pelastustoimi on ajan tasalla yhteiskunnan riskeistä. 65 prosenttia vastaajista on vähintään
3: Pelastustoimen palvelut ovat Suomessa yhdenvertaiset pelastustoimen alueesta riippumatta.
melko samaa mieltä, että pelastustoimella on valmius vastata riskeihin, mutta neljännes vastaajista on vähintään hieman eri mieltä valmiuteen vastata riskeihin. Hieman yli puolet vastaajista pitää suomalaista pelastustoimea tehokkaampana verrattuna muihin EU-maihin (Kaavio 2).
Pelastustoimen palveluiden yhdenvertaisuudessa on parantamisen varaa. Vain 14 prosenttia vastaajista on vähintään melko samaa mieltä, että palvelut olisivat yhdenvertaisia pelastustoimen alueesta riippumatta ja yli 70 prosenttia oli vähintään hieman eri mieltä asiassa (Kaavio 3).
Pelastustoimi vaikuttajana
Alle viidennes vastaajista pitää pelastustoimea vahvana tai melko vahvana vaikuttajana yhteiskunnan päätöksenteossa ja alle viisi prosenttia on sitä mieltä, että poliitikoilla olisi vahva tai melko vahva ymmärrys pelastustoimen asioista.
Ratkaisuiksi pelastusalan vahvistamiseksi yhteiskunnallisena vaikuttajana tarjottiin muun muassa yhtenäisempää pelastusalan viestiä, työn vaikuttavuuden näkyväksi tekemistä, johtajien näkyvyyden lisäämistä
Kaavio 1: Kaaviossa neljä kyselyssä selkeimmin esille noussutta teemaa.
Kaavio 4: Yleiskuva hyvinvointialueuudistuksen plussista ja miinuksista.
Kaavio 2: Suomen pelastustoimi on tehokkaampi kuin useimmat EU-maiden pelastustoimet.
Kaavio
Kaavio 5: Millainen pelastustoimen rooli on hyvinvointialueen päätöksenteossa?
ja pelastushallituksen perustamista (vrt. poliisihallitus).
Kansalaisten luottamus pelastustoimeen
Vastaukset kansalaisten luottamuksen muutoksesta pelastustoimeen viiden vuoden aikana jakautuivat eniten. 44 prosenttia kokee, että ei ole tapahtunut muutosta, 29 prosenttia kokee, että luottamus on heikentynyt vähintään hieman ja 24 prosenttia kokee, että muutos on vahvistunut vähintään hieman.
Luottamuksen arvioitiin parantuneen esimerkiksi neutraaliuden, lähipalvelun ja avun saannin varmuuden takia. Luottamuksen rapautumiseen arvioitiin vaikuttaneen negatiivinen julkinen keskustelu, hyvinvointialueuudistus ja palvelutason lasku.
Vastaajien mielestä luottamusta voisi vahvistaa nopeilla, laadukkailla ja tasavertaisilla palveluilla asuinpaikasta riippumatta, hyvällä viestinnällä ja olemalla läsnä ihmisten parissa sekä tuomalla tosiasiallisia muutoksia esille avoimesti ja rehellisesti.
Hyvinvointialuemuutos, pelastusalan ja osaamisen kehittäminen
Vastaajat suhtautuivat hyvinvointialueuudistukseen pääosin kriittisesti. Hyviksi hyvinvointialueuudistukseen liittyviksi asioiksi mainittiin muun muassa sote-yhteistyö, ammattimaisempi johtaminen, ison talon tuomat mahdollisuudet, kuten hankintaosaaminen ja it-työkalut, resurssien tarkempi tarkastelu ja vanhoista rakenteista irtautuminen. Vain kolmasosa vastaajista kuitenkaan löysi mitään hyvää hyvinvointialueuudistuksesta.
Yli 80 prosenttia vastaajista löysi hyvinvointialueuudistukseen liittyvää kritiikkiä. Eniten mainintoja sai säästöt, jotka usein koetaan epäoikeudenmukaisiksi, koska pelastustoimen järjestelmää on jo trimmattu pelastustoimen alueellistamisen yhteydessä. Muita asioita oli muun muassa byrokra-
tian ja epätietoisuuden ja epävarmuuden lisääntyminen, soten varjoon jääminen ja hankintojen hankaloituminen. Palokuntatoiminnan näivettyminen ja paloasemien sulkeminen kävi myös ilmi monista vastauksista (Kaavio 4).
Yli 60 prosenttia vastaajista koki pelastustoimen roolin hyvinvointialueen päätöksenteossa olevan vähintään melko heikko. Kuitenkin johtajatason vastaajista, jotka lienevät usein myös toimijana päätöksenteossa, 46 prosenttia piti pelastustoimen roolia hyvinvointialueen päätöksenteossa vähintään melko vahvana (Kaavio 5).
Toiminnan kehittämiseen liittyen useissa vastauksissa nousi esille pelastustoimen valtiollistaminen tai irrottaminen hyvinvointialueista ja pelastuslaitosten määrän laskeminen viiteen pelastuslaitokseen.
Myös pelastustoimen henkilöstön osaamiseen liittyvää kehittämistä kaivattaisiin. Yleisesti osaamisen puutteiden nähtiin lisääntyvän, mitä ylemmän tason henkilöstöryhmästä on kyse. Moni kaipaa pelastusalalle maisteriohjelmaa ja jatko-opintomahdollisuutta sekä laajempia opintomahdollisuuksia. Myös kädentaitojen vahvistamista kaivattiin.
Ongelmina pelastusalan kehittämisessä mainittiin muun muassa alan vanhakantaisuus ja johtaminen, pelastuslaitosten, pelastusopiston ja sisäministeriön keskinäiset suhteet ja sekava ohjaus, siiloutuneisuus, pelastusopiston näivettyminen ja hyvinvointialueiden sekamelska.
Pelastusalalla esiintyy edelleen syrjintää. Vastaajista yli kolmannes oli hieman tai täysin eri mieltä, väittämän ”pelastustoimialalla esiintyy vähemmän syrjintää kuin muilla aloilla” kanssa.
Toimintaympäristön muutos
ja siihen varautuminen
Vastaajia pyydettiin mainitsemaan yhteis kunnan ja organisaation pelastustoimeen vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia tulevan 10 vuoden aikana, kertomaan mitkä
muutokset huolestuttavat eniten ja miettiä mihin muutoksiin pelastustoimen pitäisi varautua. Vastaukset kattavat laajasti yhteiskunnassa näkyviä kehityskulkuja. Eniten mainintoja, mitkä koetaan myös erityisen huolettaviksi muutoksiksi, saivat:
• kaupungistuminen, köyhyys ja syrjäytyneisyys, välinpitämättömyyden ja yhteiskunnan levottomuuden lisääntyminen, väkivalta, segregaatio ja polarisoituminen,
• väestön ikääntyminen ja sen vaikutukset pelastustoimen resursseihin ja myös laajemmin yhteiskuntaan,
• pelastustoimen palvelujen heikkeneminen, henkilöstön riittävyys ja osaaminen, sopimuspalokuntatoiminnan heikkeneminen, vaatimusten kasvu ja paloasemien sulkeminen,
• yhteiskunnan teknologistuminen ja haavoittuvuuksien lisääntyminen,
• ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt sekä
• sota, hybridivaikuttaminen ja varautumisen tila.
Huolta nostivat myös liika varovaisuus ja tiukka sääntely, jotka haittaavat toimintaa. Pientä osaa vastaajista ei erityisemmin huolettanut tulevaisuudessa mikään.
Kysymyksessä mihin ilmiöihin pelastustoimen pitää varautua korostuivat:
• sota, hybridivaikuttaminen,
• kaupungistuminen, monikulttuurisuuden lisääntyminen, väkivallan ja viranomaisvastaisuuden lisääntyminen,
• uudet energiamuodot ja
• ilmastonmuutos ja sään ääri-ilmiöt.
Vastaajat ajattelivat, että tulevaisuudessa tarvitaan monenlaista analytiikkaan, paikka- ja olosuhdetietoon, digitalisaatioon, teknologiaan tekoälyyn ja kyberuhkiin varautumiseen liittyvää osaamista.
Lisäksi johtaminen, ennalta ehkäisevän toiminnan kehittäminen, viestintä, vastuullisuus-, ilmastonmuutos ja ääri-ilmiöosaaminen, tutkimusosaaminen ja kansainvälisen yhteistyön osaaminen nousi esille useissa vastauksissa.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija
Suomen Palopäällystöliitto
Kommentti: Palopäällystöbarometri 2024
Suomen Palopäällystöliitto toteutti Palopäällystöbarometrikyselyn marras-joulukuussa 2024.
Pelastusjohtajat selvittivät omia kokemuksiaan hyvinvointialueuudistuksesta toukokuussa 2025. Kyselyssä saadut kokemukset peilaavat hyvin Palopäällystöbarometrin tuloksia ja siinä esiin nousseita teemoja.
Pelastusjohtajien käsityksen muukaan onnistumisia on ollut muun muassa syventynyt integraatio SOTE-toimialan kanssa. Onnistumisena pelastusjohtajat pitivät myös yhteisen varautumisen kehittymistä hyvinvointialueella ja kuntien ja muiden viranomaisten kanssa jatkunutta yhteistyötä. Tämä on hyvin linjassa barometrissä esiin tulleiden sotaan varautumisen, hybrivaikuttamisen ja ilmas-
tomuutoksen tuomien haasteiden kanssa. Yhteenvetona voi todeta, että SOTEN kanssa näistä voidaan yhdessä selvitä paremmin. Pelastusjohtajat näkivät haasteeksi lisäksi hyvinvointialueiden ja pelastustoimen resurssien riittävyyden, joka oli myös yhtenä barometrissä esiin nousseista pääteemoista. Viime vuosina on keskusteltu paljon kaupungistumisen ja toisaalta harvaan asuttujen alueiden erilaisista haasteista.
Näistä tuloksista keskusteliin toukokuussa sisäministerin, -ministeriön johdon, hyvinvointialuejohtajien ja pelastusjohtajien kanssa. Lopputulema oli se, että paljon on tehty mutta valmista ei vielä ole. Hyvinvointialueuudistukselle on maltettava antaa aikaa onnistua ja työrauha. Hyvinvointialuejohta-
jien yksituumainen viesti oli, että pelastustoimi kuuluu hyvinvointialueille.
Haluan osaltani kiittää Palopäällystöliittoa barometrikyselyn tekemisestä, koska sen avulla on mahdollisuus kehittää toimintoja ja pyrkiä entistä paremmin huomioimaan alan kehittymiseen vaikuttavia asioita.
Mukavaa ja turvallista kesää!
Seppo Lokka toimialajohtaja, pelastusjohtaja
Etelä-Savon hyvinvointialue puheenjohtaja Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto
30.9.2025 | Hybriditapahtuma: Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari
Valtakunnallinen kokonaisturvallisuus: tänään ja tulevaisuudessa. Ohjelmassa’25 mm:
• Tietomurrot ja kyberturvallisuusuhkien torjuminen
• NATOn rooli ja yhteistyö viranomaistoimijoiden kanssa
• Tietojen vaihtaminen kansallisesti ja kansainvälisesti
• Monialaisen turvallisuuden tuottaminen, valmius ja varautuminen
• Media kumppanina kriisitilanteissa ja mediasuhteet
Tiesitkö: Suomen Palopäällystöliiton jäsenenä osallistut edullisemmin.
Tutustu tapahtumaan ja hanki liput etuhinnalla: professio.fi/tapahtuma-viranomaispaivat
Järjestäjäkumppanina Suomen Palopäällystöliitto. -15% lipun hinnasta koodilla 15SPPL
Alennus voimassa sen hetkisistä hinnoista. Ei koske ryhmälippuja tai näytteilleasettajalippuja.
Kestävän kehityksen toimikunta esittäytyy
Kestävän kehityksen toimikunta oikealta lukien Johanna, Riikka, Merisade, Anna, Pentti ja Joel. Kuvasta puuttuvat etäosallistujat eli Veera, Anssi ja Antti.
Palopäällystöliitto perusti liittohallituksen päätöksellä Kestävän kehityksen toimikunnan. Toimikuntaan haettiin jäseniä avoimella haulla. Hakuun osallistui 14 henkilöä, joista liittohallitus valitsi toimikunnan jäseniksi
Toimikunnan varsinaisten jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Pa lopäällystöliitossa toimikunnan yhteyshenkilönä toimii erityisasian tuntija Joel Kauppinen.
Kestävän kehityksen toimikunta kokoontui ensimmäisen kerran Tampereella Palopäällystöpäivien yhteydessä. Kokouksessa tutustuimme toisiimme ja hahmottelimme toimikunnan askelmerkkejä ja työsuunnitelmaa. Päällimmäisenä kokouksesta jäi mieleen, että toimikunnan jäsenistössä on laaja-alaista osaamista kestävän kehityksen teemoihin liittyen ja toiminnassa ollaan innolla mukana.
Toimikunnan tarkoitus on muun muassa kehittää ja tukea liiton ja pelastusalan kestävään kehitykseen liittyvää valtakunnallista asiantuntijatoimintaa, tehdä kestävän kehityksen tavoitteita näkyväksi pelastusalalle, parantaa alan tietoisuutta ja tuottaa ratkaisuja alalle kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseksi sekä seurata ja arvioida yleistä yhteiskunnallista keskustelua sekä valtakunnallisia ja kansainvälisiä kehityssuuntia kestävään kehitykseen liittyen.
Joel Kauppinen erityisasiantuntija
Suomen Palopäällystöliitto
Päällystön Paja
Pelastajilla on huomattavasti enemmän vaihtoehtoja vuoronvaihtoon kuin esihenkilöillä, saati mestareilla. Päällystöllä sitä mahdollisuutta ei käytännössä ole. Päällystötyötä saatetaan tehdä monenlaisten paineiden alla aika lailla yksin. Erilaisten kuormitusten ja haasteiden purkuun on kuitenkin tukea saatavilla. Yksi vaihtoehto on päällystölle suunnattu posttraumatyöpaja – Päällystön Paja.
Tämän viisauden vuoronvaihdon haasteellisuuden nosti kommentissaan kerran esiin Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen. Tätä sanomaa olen positiivisessa hengessä pyrkinyt viemään eteenpäin.
Päällystön posttraumatyöpajassa vertaisuus sekä yksilöllisten kuormitusten läpikäynti korostuvat. Pajan ohjelma on pitkälti vastaava, mitä se on peruspajoissa. Toki luennot eli psykoedukaatio suunnataan enemmän päällystön tarpeisiin ja vertaiset ovat kaikki päällystötyötä tehneitä. Pajan rakenne kantaa hienosti päällystön erityispiirteet huomioivan työskentelyn. Siellä työskentelevät asiantuntijat ovat erittäin kokeneita kuormitusten ja traumojen parissa työskenteleviä Suomen huippupsykoterapeutteja, joilla on vuosien kokemus myös ensilinjan auttajien parissa työskentelystä. Lisäksi Pajassa on oma pappi, jota voi myös tarvittaessa hyödyntää oman kuormituksensa käsittelyssä.
Mikä Paja on?
Pajassa ollaan kolme päivää. Sieltä saa vertaisuutta, informaatiota ja näkökulmia stressiin sekä yksilöllistä tukea kuormitusten käsittelyyn. Mitään merkintää ei jää osallistujien taustatietoihin, eikä yhtään muistiinpanoa lähde Pajasta. Kaikki on 100 % luottamuksellista. Osallistujat ovat sanoneet ymmärtäneensä, etteivät ole ajatustensa kanssa yksin. Ei ole huono tai osaamaton ammattilainen. Kuormittava työ saakin tuntua.
Pajassa voidaan käsitellä osallistujan yksittäisiä kuormittavia, stressaavia tai traumaattisia tapahtumia, joiden esille tuominen ei ole kilpailu, vaan turvallisessa ja luottamuksellisessa kuplassa tapahtuva luonnollinen asia. Pelastusalan Pajoihin osallistuneet ovat purkaneet muutaman kuukauden tai
jopa vuosikymmenten takaisia tapahtumia elämästään.
Pitkäaikainen kuormitusta tai kumulatiivista kertymää voidaan niin ikään käsitellä Pajoissa. Näihin on saanut ymmärrystä, kuinka laajasti ne ovat vaikuttaneet elämän aikana, niin työssä kuin siviilielämässä. Niitä voidaan myös käsitellä vertaistuen ja yksilöllisten tapaamisten avulle. Niiden jatkotyöstämiseen saa Pajasta myös työkaluja.
Miksi osallistua, jos en tunnista kuormittavia tapahtumia työuralta?
Omien kuormitusten tunnistaminen on äärimmäisen vaikeaa. Sen jälkeen tulisi vielä ymmärtää, kuinka ne vaikuttavat työminään tai millainen henkilö minusta on tullut, ja haluta itse muutosta. Kollega, ystävä tai läheinen on saattanut joskus mainita jotain asiasta, mutta pitäisikö minun muuttua?
Kuormitusten käsittely vaatii rohkeutta mennä itseensä ja katsoa peiliin. Se vaatii paljon, mutta antaa vielä enemmän. Useat Pajoihin osallistuneet pelastajat, poliisit ja ensihoitajat ovat sanoneet, että tämä pitäisi olla pakollista viimeistään, kun on ollut kymmenen vuotta alalla. Milloin Pajan teemana on ollut paskakaivon tyhjennys ja milloin millin sytytyslanka. Nämä kuvastavat hyvin kuormitusten ja stressin vaikutuksia mieleemme ja jopa kehoon.
Kuormitukset vaikuttavat laajasti koko elämään. Niiden käsittely myös vapauttaa paljon tilaa jollekin muulle. Usein havahdutaan huomaamaan enemmän positiivisia asioita. Pelastusalan työ on usein harmaiden tai synkkien aiheiden kanssa työskentelyä. Ei siis ihmeellistä, että se vaikuttaa siihen, miten maailman näemme. On useita mainintoja myös, kuinka Paja on tuonut taas värit elämään.
Osallistujat kokivat, että he pystyivät paremmin käsittelemään työkuormitusta ja että heidän suhteensa perheeseen ja ystäviin parani.
Työnjohdolliset asiat voivat olla todella kuormittavia ja niistä voi olla haasteellista puhua omassa pienessä ympäristössä etenkin, jos se ei ole psykologisesti turvallinen. Pajassa kaikki ovat samalla puolella haasteiden ja kuormitusten kanssa. On asioita tai tapahtumia, mitä halutaan käsitellä, päästää irti ja saada työkaluja jatkoon.
Pajojen jälkeinen seuranta
Monet osallistujat ovat kertoneet, että Paja oli silmiä avaava ja auttoi ymmärtämään omia tuntemuksia paremmin. Paja oli "vähän niin kuin matka itseensä ja koko elämän ajan tapahtumiin".
Pajat ovat antaneet osallistujille rauhaa, itsemyötätuntoa, työmotivaatiota ja jaksamista. Eräs osallistuja kertoi, että työpaja antoi hänelle "elämäniloa takaisin" ja että hän on nyt "enemmän oma itsensä". Toinen osallistuja mainitsi, että työpaja antoi hänelle "itseluottamusta takaisin" ja että hän voi nyt luottaa ihmisiin ja puhua avoimesti.
Useimmat osallistujat kokivat, että he pystyivät käsittelemään henkisesti kuormittavat tilanteet paremmin Pajan jälkeen.
Esimerkiksi yksi osallistuja kertoi, että kuormitus on "painunut taka-alalle" ja että hän miettii sitä harvoin. Toinen osallistuja mainitsi, että hän ei enää märehti tapahtumia ja pystyy suhtautumaan niihin neutraalimmin.
Pajalla on ollut positiivisia vaikutuksia sekä työhön että henkilökohtaiseen elämään. Sieltä on saanut energiaa ja motivaatiota ja "viihtyy töissä ja työkavereiden kanssa". On mainittu, että työpaja on vaikuttanut positiivisesti sosiaalisuuteen, vuorovaikutustaitoihin ja avoimuuteen.
Posttraumatyöpajaan osallistumisen kokemus
Useimmat osallistujat ovat kokeneet, että posttraumatyöpaja vastasi tai ylitti heidän odotuksensa. Pienryhmäkeskustelut ja psykoterapeuttien tapaamiset koettiin erityisen hyödyllisiksi. Useat osallistujat ovat kertoneet saaneensa enemmän apua ja tukea kuin olivat odottaneet. Osallistujat mainitsivat erityisesti avoimuuden, luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden tunteen.
Paja antoi osallistujille rauhaa, itsemyötätuntoa, työmotivaatiota ja jaksamista. Moni osallistuja on kokenut elämänsä parantuneen merkittävästi työpajan jälkeen.
Useimmat osallistujat kokivat, että he pystyivät käsittelemään henkisesti kuormittavat tilanteet paremmin työpajan jälkeen. Monet mainitsivat, että he eivät enää märehtineet tapahtumia ja pystyivät suhtautumaan niihin neutraalimmin. Työpajalla oli positiivisia vaikutuksia sekä työhön että henkilökohtaiseen elämään. Osallistujat kokivat, että he pystyivät paremmin käsittelemään työ-
kuormitusta ja että heidän suhteensa perheeseen ja ystäviin parani. Avoimuus, paremmat vuorovaikutustaidot, pidempi pinna on vaikuttanut huomattavasti myös siviilielämään.
Miltä kuulostaa? Nähdäänkö marraskuussa Peurungalla Päällystön Pajassa?
Saku Sutelainen erityisasiantuntija
MentalFireFit-perustaja
Suomen Palopäällystöliitto
Kuva: Saku Sutelainen
Oppia raskaan kaluston tieliikennepelastamisesta
Raskaan kaluston tieliikennepelastamisen koulutus järjestettiin tänä vuonna Turvallisuuskeskuksessa
Porissa. Mukaan osallistui 23 henkilöä kuudelta pelastuslaitoksen alueelta, puolustusvoimista sekä
Väylävirastolta. Koulutuksen sisällön pääpaino on nimensä mukaisesti raskaan kaluston pelastamisessa.
Raskaan kaluston kurssi järjestettiin nyt kuudennen kerran puolustusvoimille räätälöitynä erikoiskoulutuksena. Kurssi on neljän päivän mittainen, ja siihen on rakennettu kolme rastia kolmella kouluttajalla. Osallistujamäärä on saatu nostettu 24 henkilöön. Heistä pääsääntöisesti puolet on pelastustoimesta ja puolet puolustusvoimilta.
Koulutuksen tarkoitus on antaa osallistujille perusoperaatio mallit raskaan kaluston työturvalliseen pelastustoimintaan, jonka jälkeen he pystyvät toimimaan ryhmän jäsenenä vaativissa onnettomuustilanteissa sekä kouluttamaan opittuja taitoja eteenpäin.
Monipuolinen harjoitusohjelma
Harjoituksissa käymme läpi potilaan pelastamisen kuorma-auton ohjaamosta pyörillään sekä kyljellään. Kuorma-auto pelastamisessa on tärkeää myös työturvallisuus eli ajoneuvon ankkurointi sekä stabilointi ennen potilaan pelastamista. Näihin asioihin tulee toistoja koulutettaville useita viikon aikana.
Vakavasti loukkaantuneen potilaan pelastamisessa kuorma-auton ohjaamosta ei pidä unohtaa ketjuvetoa, jota myös koulutuksessa harjoitellaan kuorma-auton sekä henkilöauton kanssa.
Raskaan kaluston nostotekniikka sisältää painavien kohteiden nostoja sekä stabilointia ja ankkurointia. Nostotekniikka on tämän koulutuksen toinen pääaihe, joita harjoi-
tellaan niin ikään useassa harjoituksessa. Mukana on myös lyhyt teoriakertaus. Nostotekniikkaa harjoitellaan niin linja-auton, kuorma-auton sekä Pasi-miehistönkuljetusvaunun kanssa. Monet kurssilaiset lähtevätkin kotimatkalle pää sauhuten valtavasta tietomäärästä, mitä heille on viikon aikana annettu.
Raskaan kaluston koulutus jatkossa
Kurssin kouluttajina ovat toimineet viimeisen neljän vuoden ajan Samu Kemppi ja Juha Virolainen pelastustoimesta sekä Toni Huhtamella ja Jyri Hämäläinen puolustusvoimilta. Kouluttajaporukan pysyvyys takaa tasalaatuisuuden kurssin sisällölle ja opettamiselle.
Rasteille oli varattu riittävästi aikaa, jotta se voitiin vetää rauhassa läpi ja pysähtyä tarvittaessa keskustelemaan asioista. Haastetta lisättiin sopivalla vauhdilla.” – palaute kurssilaiselta
Koulutuksen sisältöä kehitetään jatkuvasti kurssipalautteen avulla palvelemaan entistä paremmin kentän ja tilaajan tarpeita. Olemme saaneet valtavasti hyvää palautetta siitä, että käytämme nykyaikaisia pelastuskalustoa puolustusvoimien ajoneuvoista rakennetussa koulutuksessa sekä siitä, että rasteilla oleva henkilökunta on sekoitus pelastustoimen ja puolustusvoimien väkeä. Tämä kaikki lisää hienosti osaamisen kehittymistä sekä keskinäistä yhteistyötä.
Ensi vuoden koulutuksen suunnittelu on jo pitkällä ja se toteutuu kevään 2026 aikana. Meillä Suomessa on vielä paljon pelastuslaitoksen alueita, joista ei ole tullut osallistujia koulutuksiin. Kannustammekin lähettämään henkilökuntaa tähän erikoiskoulutukseen, jotta kaikilta alueilta löytyisi osaamista tai kalustoa vaativiin raskaan kaluston tehtäviin.
Samu puheenjohtaja tieliikennepelastamisen toimikunta paloesimies Keski-Suomen
Kuvat: Tomi Vastamäki
Naisten osaaminen kriisinkestävyyden ja työhyvinvoinnin tukena muuttuvassa maailmassa
–Mira Leinosen valinta esimerkkinä
esimerkillisestä muutoksesta
Naisten osaaminen kriisinkestävyyden ja työhyvinvoinnin tukena muuttuvassa maailmassa – Mira Leinosen valinta esimerkkinä esimerkillisestä muutoksesta Pelastusalan osaaminen on yhä keskeisemmässä roolissa yhteiskunnan kriisinkestävyyden ja hyvinvoinnin tukemisessa.
Naisten kasvava rooli alalla tuo mukanaan monipuolista osaamista, käytännön kokemusta ja inhimillistä näkökulmaa. Tuore ja merkittävä esimerkki tästä kehityksestä on diplomi-insinööri Mira Leinosen valinta Päijät-Hämeen pelastusjohtajaksi – hän on Suomen toinen nainen tällaisessa tehtävässä.
Leinosen ura pelastustoimessa on esimerkillinen: hän on kasvanut sopimuspalokuntatoiminnan kautta pelastustoimen ammattilaiseksi ja edennyt vaativiin asiantuntija- ja johtotehtäviin. Hänen valintansa osoittaa, että pelastusalan asiantuntemus ja johtajuus eivät ole sukupuolesta riippuvaisia. Samalla se tarjoaa esikuvan kaikille niille naisille ja nuorille, jotka pohtivat omaa polkuaan turvallisuuden ja yhteiskunnan palveluksessa.
Pelastusalalla toimivat naiset ovat tottuneet kohtaamaan kuormittavia ja nopeasti muuttuvia tilanteita. He ovat kehittäneet taitoja, jotka tukevat yksilön ja yhteisöjen jaksamista ja palautumista. Työhyvinvoinnin tukeminen ei ole vain yksittäisten toimintamallien noudattamista, vaan kokonaisvaltainen ymmärrys siitä, miten ihmiset selviytyvät arjen ja poikkeustilanteiden paineessa.
Mira Leinosen valinta alleviivaa muutosta, jossa kriisinkestävyyttä ja hyvinvointia rakennetaan monipuolisella osaamisella, yhteistyöllä ja avoimella johtamisella. Naiset tuovat pelastusalalle vahvuuksia, joita tarvitaan yhä enemmän tulevaisuuden haasteissa. Maailma muuttuu – ja niin muuttuu myös pelastustoimi. Tasa-arvo ja monimuotoisuus eivät ole enää vain tavoitteita, vaan ne näkyvät yhä vahvemmin käytännössä. Jokainen askel kohti tasa-arvoisempaa pelastusalaa rakentaa turvallisempaa ja kestävämpää yhteiskuntaa meille kaikille.
Kuusjoen Vpk:n naisryhmänjohtajat Jonna Myllyoja (vas.) ja Maisa Heinonen.
Tuottavuusohjelma
Hätäkeskuslaitoksessa
Hallitus sai puoliväliriihen valmiiksi huhtikuun lopussa. Sisäiseen turvallisuuteen osoitettiin lisärahoitusta, jotka kohdentuvat pääasiassa varautumisen vahvistamiseen. Lisäykset kohdistuvat pääasiassa poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Suojelupoliisin toiminnan sekä pelastustoimen väestönsuojelun kehittämiseen.
Hätäkeskuslaitoksen näkökulmasta toimitilahankkeiden vuokriin esitetään korotuksia, joka sinänsä on tervetullut, koska Kuopion ja Turun toimitilahankkeet ovat parhaillaan jo käynnissä. Kuitenkin lisäsäästöjäkin sisäministeriön hallinnanalalle on vielä odotettavissa ja niiden kohdentumisesta päätetään myöhemmin.
Myös Hätäkeskuslaitoksella on meneillään tuottavuusohjelma. Jo aiemmin päätetyt säästöt merkitsevät sitä, että Hätäkeskuslaitoksen on löydettävä arviolta 4–6 miljoonan euron säästöt vuoteen 2028 mennessä. Tilanne on siinä mielessä hankala, että toisaalta EU- ja kansallinen lainsäädäntö vaativat
uusia investointeja uusien hätäilmoitusmenetelmien kuten reaaliaikaisen tekstinsyöttöominaisuuden tai seuraan sukupolven
Jo aiemmin päätetyt säästöt merkitsevät sitä, että Hätäkeskuslaitoksen on löydettävä arviolta 4–6 miljoonan euron säästöt vuoteen 2028 mennessä.
eCall-ratkaisun (NGeCall) käyttöönottamiseksi ja toisaalta säästöjä pitäisi löytää muualta kuin henkilöstöstä. Yhtälö on aika vaikea, koska käytännössä säästöjä voidaan löytää ainoastaan ICT-kehittämisestä, palvelujen ostoista ja henkilöstökustannuksista. Kuitenkin uudet hätäilmoitusominaisuudet lisäävät ICT-kehittämisen ja palvelujen ostojen painetta.
Säästökohteita on pyritty löytämään kaikkialta muualta paitsi henkilöstöstä, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että joudumme vähentämään henkilöstöä noin 30 henkilötyövuodella vuoteen 2028 mennessä. Pyrkimys on, että vähennyksen kohdistuisivat hallintoon ja operatiivisesta salitoiminnasta ei säästettäisi. Todellisuus on kuitenkin se, että nykyisellä hätäkeskuspäivystäjien koulutusmäärällä, päivystäjien määrä tulee laskemaan, kun otetaan huomioon eläkkeellä jäävien ja Hätäkeskuslaitoksen palveluksesta muualle siirtyvien määrä. Palvelutason pitäminen nykyisellä tasolla tulee siis olemaan vaikeaa ja edellyttää luovia ratkaisuja tulevaisuudessa.
Taito Vainio ylijohtaja Hätäkeskuslaitos
HANKEKUULUMISIA
Tutkimusmatkoja rivitalojen yläpohjiin, osa 4
Tässä selvityshankkeen artikkelin osassa avataan rivitalorakennusten rakenteellisia ominaispiirteitä ja tunnusmerkkejä yhdistettynä yleisesti käytössä oleviin pelastustoiminnan taktisiin yleisperiaatteisiin. Tavoitteena on herättää pelastustoimintaa johtavat ajattelemaan ja hyödyntämään tehokkaasti rakennuksen ominaispiirteitä.
Tehokkaaseen ja johdonmukaiseen rakennuspalon sammutukseen liittyy oleellisesti pelastustoiminnan taktiset yleisperiaatteet.1
Nämä ovat:
1. Pelasta: Ihmiset, omaisuus ja muut arvot
2. Torju suurin uhka: miten onnettomuus kehittyy
3. Luo painopiste: käytä voimaa (henkilöstö ja kalusto)
Ihmisten pelastaminen on luonnollisesti prioriteetissa ensimmäinen hoidettava tehtävä. Tämän jälkeen pelastuslaitoksella on tarve rajata rakennuspalo omaisuusvahinkojen välttämiseksi. Esimerkki mahdollisista omaisuusvahingoista: Tampereella viimeisen 12
Kuva 1. Nykyaikaisen rivitalon palo-osastointi. Palo-osastoinnin vaatimus verrattuna käytännön toteutukseen. Kuva: (täydennetty lähteestä) Rakennuspalon sammutus s.71–72.
Nykyaikaisen rivitalon rakennuspalossa rakenteellisessa mielessä voi asettaa kysymyksen taktisista yleisperiaatteista: missä kohtaa rakennusta on suurin uhka palon leviämiselle? Kuvan 1 esityksessä Rakennuspalon sammutus -kirjan esimerkkiä hyödyntäen on havainnollistettu palo-osastoinnin vaatimusta, jota on verrattu käytännön toteutukseen. HVS:n (HVS=eri asuinhuoneistojen väliseinä) palo-osastointi alkaa lattiasta ulottuen tiiviisti vesikattoon. Asunnon sisäosan paremman osastointiluokan taustalla on äänieristysvaatimukset, joiden kautta seinästä tulee myös paremmin palorasitusta kestävä. Vastaavasti ullakolla/
yläpohjassa osastointi on havaittu käytännössä parhaimmillaankin EI30-luokkaiseksi. Sisäkatolla asunnon ja asunnon ullakon välissä ei ole nykyään osastointivaatimusta.
Taktiikka, taktiset yleisperiaatteet:
1. Pelastaminen
2. Suurimman uhkan torjuminen
3. Painopisteen luominen
4. Olosuhteiden hyväksi käyttäminen
5. Jatkuvuudesta huolehtiminen
6. Jatkuva tiedustelu
7. Ennakointi
8. Aktiivinen johtaminen
Kaikki kävelevät potilaat
Kaikki "puhtaat" tilat
Kiireellinen Savua
Erittäin kiireellinen Savua ja liekkejä
Kuollut
Tuhoutumista ei voi estää
HANKEKUULUMISIA
Rakennetyyppien sisältö (Kuvat 2 ja 3):
HVS1: kipsilevy 13 mm, runko 48*98 tai 42*66 k600 + eriste yläpohjaeristeen tasolle, kipsilevy 13 mm
HVS2: Teräsbetoniseinä 180 mm
HVS3: 2*kipsilevy 13 mm, runko 42*66 k600 + eriste 70 mm, ilmarako 20 mm, runko 42*66 k600 + eriste 70 mm, 2*kipsilevy 13 mm.
kuukauden myytyjen rivitaloasuntojen hintatiedoissa mediaani hinta oli 2547 €/m 2 ja mediaani ala 82m 2 (2 . Eli yksinkertaistettuna 10 asunnon rivitalorakennuksen mediaani myyntiarvoksi saadaan 2.088.540 euroa. Koko rakennuksen tuhoutuessa tulipalossa puhutaan siis miljoonavahingosta.
Kuvassa 2 ja 3 on kaksi esimerkkiä kohdekäyntien havaintojen perusteella. Näistä havaitaan hyvin ero seinärakenteissa ullakon ja asunnon sisätilan välillä. Molemmissa esimerkeissä sisätilan HVS ulottuu eristekerroksen sisään ja sisäkaton korkeudelle muodostuu luonnollinen limitys. Kuvan 2 kohteessa ullakon HVS1:n rakennetyypin mukainen palonkesto on EI303. Vastaavasti
sisätilassa voidaan saavuttaa rakennetyypin mukainen palonkesto REI180 (kun μ fi=0,35) tai EI240 180 mm betoniseinälle4 . Kuvan 3 kohteessa ullakon HVS1:n palonkesto on myös EI30 ja sisätilassa rakennetyypin mukainen palonkesto on EI60 tuplarankarunkoiselle seinälle3
Webinaarit
Webinaarit Rivitalojen yläpohjien palo-osas toinnin toimivuuden selvityshankkeen havainnoista pidettiin toukokuussa 2025. Kohderyhmänä oli pelastuslaitokset ja raken nusalan toimijat. Tallenteet webinaareista on katsottavissa SPPL-Youtube-kanavalla.
Kuva 2. Esimerkki kohdekäyntiaineiston rakennuksesta, jossa asuntojen HVS sisällä kivirakenteinen ja ullakolla puurankarakenteinen.
Kohdekäyntiaineistossa 32 prosenttia HVS:stä asuntojen sisällä on kivirakenteisia.
(Kuva: J-P Laakso / SPPL)
Kuva 3. Esimerkki kohdekäyntiaineiston rakennuksesta, jossa asuntojen HVS sisällä ja ullakolla puurankarakenteinen. Ilmarako rankojen välillä liittyy myös äänen eristävyyteen. Ullakolla HVS vain toisen sisärungon päällä äänisillan välttämiseksi.
(Kuva: J-P Laakso / SPPL)
Katso webinaaritallenteet: https://tinyurl.com/yszwahmd
Selvityshankkeen loppuraportti ja toimenpidesuositukset julkaistaan elokuussa 2025 hankkeen verkkosivuilla.
Seuraa hanketta sppl.fi/rivitalojen-ylapohjat
Juhan-Petteri Laakso hankepäällikkö Rivitalojen yläpohjien palo-osastoinnin toimivuuden selvityshanke Suomen Palopäällystöliitto
Hankepäällikkö Kari Telaranta
Pelastusala tuli minulle tutuksi jo 1990-luvulla Helsingin VPK:n nuoriso-osastossa. Matka on vienyt minut palotarkastajan, paloinsinöörin, valvontapäällikön ja SPEKin asiantuntijatehtävien kautta takaisin pelastuslaitosten valvonnan kohdentamisen pariin ja Palopäällystöliiton leipiin.
Toukokuun lopussa aloitin hankepäällikkönä Palopäällystöliiton hallinnoimassa Valvontakohteiden luokittelu ja valvontavälit -kehittämishankkeessa. Hanke on mahdollisuus tarkastella uudelleen, miten valvonta tänä päivänä tulisi kohdentaa. Yhteiskunta muuttuu, palvelurakenteet monipuolistuvat ja ilmastotavoitteet haastavat meitä huomioimaan uudenlaisia riskejä. Samalla myöntäen, että resurssit ovat rajalliset. Hankkeessa yh-
distyy riskiperusteisuus, yhdenmukaisuus ja vaikuttavuus – kolme sanaa, joiden uskon olevan avain tulevaisuuden onnettomuuksien ehkäisyyn.
Olen aiemmin toiminut onnettomuuksien ehkäisyn tietojärjestelmien parissa jo noin 15 vuotta sitten alkunsa saaneessa Varanto-hankkeessa sekä sen seuraajissa, eivätkä Merlot ja Wisemaster ole minulle tuntemattomia. Kun pitkään kaivattuja tietojärjestelmähankkeita saadaan lopulta eteenpäin julkishallinnolle jokseenkin tyypillisessä aikataulussa, on kunnia olla yhä veneessä mukana.
Ja ehkä henkilökohtaisinta: tämä on myös paluu yhteisöön, joka on tuntunut kodilta. Palopäällystöliitto on ollut minulle luotta-
Kun pitkään kaivattuja tietojärjestelmähankkeita saadaan lopulta eteenpäin julkishallinnolle jokseenkin tyypillisessä aikataulussa, on kunnia olla yhä veneessä mukana.
mustehtävien kautta tuttu vuosien ajan, ja sen yhdessä tekemisen kulttuuri on ollut aina jotain, mitä olen arvostanut syvästi. Nyt saan olla mukana rakentamassa sellaista, josta toivottavasti on hyötyä jokaiselle pelastuslaitoksen valvontatyötä tekevälle, ja sitä kautta koko yhteiskunnalle.
Kari Telaranta hankepäällikkö
Valvontakohteiden luokittelu ja valvontavälit -kehittämishanke
Suomen Palopäällystöliitto
Kuva: Joel Kauppinen
Palopäällystöliiton
syksyn 2025 koulutustarjonta
PELASTUSTOIMINNAN KOULUTUKSET
18.–19.9. Rescue Days – tieliikennepelastamisen koulutus, Saksa, Bitburg
23.–24.9. Crash Days – tieliikennepelastamisen koulutus, Saksa, Münster
8.–9.10. Pelastustoiminnan johtamisen koulutuspäivät, Turvallisuus-messut, Messukeskus, Helsinki
Hyödynnä etusi suoraan liittymällä: elixia.fi/liity-jaseneksi tai ottamalla yhteyttä: myyntipalvelut@elixia.fi /040 750 7848. Voit liittyä jäseneksi myös lähimmässä ELIXIA-keskuksessa.
2.10. Säteilyn perusteet, säteilylähteet ja säteilymittaukset -koulutus, Jyväskylä
1.–2.10. Riskiasumisen turvallisuus -seminaari, Tampere
8.–9.10. Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät, Messukeskus, Helsinki
8.10. Pelastustoimen hankintaseminaari, Messukeskus, Helsinki
8.10. Viestijän taidot varautumisessa ja viranomaisyhteistyössä, Messukeskus, Helsinki
29.–30.10. Vesisukellusseminaari
20.–21.11. Palontutkinnan opintopäivät, Jyväskylä
9.12. Jouluseminaari ja jouluglögit, Helsinki
KANSAINVÄLINEN
TOIMINTA
22.–26.9. Pohjoismaisen palopäällystön opintoviikko, Oslo, Norja
30.9. Viranomaispäivät, hybiriditapahtuma, Helsinki | Professio
8.–9.10. Turvallisuus 2025 -messut, Messukeskus, Helsinki
Lue lisää tapahtumistamme ja ilmoittaudu mukaan! sppl.fi/koulutukset
Jos olet jo ELIXIAn jäsen ja sinulla on etu käytössäsi, ei sinun tarvitse tehdä mitään, etu säilyy sinulla.
Jos taas olet ELIXIAn jäsen, mutta et ole ottanut etua käyttöön, ota yhteys asiakaspalvelu@elixia.fi.
Hyödynnä myös muut Palopäällystöliiton jäsenedut! Niitä tarjoavat If, St1, Sokos Hotels, Tallink ja Silja Line sekä Viking Line.
Mental kristålighet och varför
den är viktig
Mental kristålighet är ett begrepp som kan låta lite diffust men i själva verket handlar det om hur bra vi människor och hela vårt samhälle klarar av att hantera oförutsedda situationer så som samhällsstörningar, kriser eller i yttersta fall krig. Mental kristålighet är inget man bygger när det oförutsedda väl inträffar utan detta är något vi skapar och stärker i vår vardag. Vår mentala kristålighet hjälper oss inte bara att ta oss igenom krisen utan ger oss också möjlighet till en bättre återhämtning.
Att ha en stark mental kristålighet gör att vi kan skapa stabilitet i vårt samhälle och se till att det så långt det är möjligt är säkert och fungerande, oavsett vad som händer. Genom denna motståndskraft så stärker vi inte bara till individens tålighet utan skapar även en kollektiv tålighet som i slutändan bidrar till
att vårt samhälle och vårt land kan fortsätta fungera även under tuffa och utmanande förhållanden.
Vårt fysiska och psykiska mående påverkar den mentala kriståligheten och detta blir extra tydligt under långvariga kriser. Ett bra exempel är Covid-pandemin där våra vardagliga rutiner sattes ur spel under en längre tid. Det var en tid där den mentala kriståligheten sattes på prov, men eftersom vi i Finland har byggt upp en god motståndskraft, en tillit till samhället och levt i en trygg miljö så klarade vi av detta även om det många gånger kändes hopplöst och svårt.
Som jag nämner ovan är tillit och förtroende en mycket viktig del av den mentala kriståligheten. Att myndigheter, organisationer och andra aktörer i samhället agerar på ett sätt som skapar förtroende hos individen
är en nyckelfaktor. Finland är ett gott exempel på detta och det visar sig bland annat i förtroendeundersökningar. I Finland sluter medborgarna upp och litar på myndigheterna då krisen slår till. Detta medför att samhället i lång utsträckning kan fortsätta fungera så som vi är vana att det ska göra. Att kommunicera till individen är även det en mycket viktig faktor för en stark mental kristålighet men det kräver att kommunikationen är tydlig och trovärdig. Kommunikation och information från såväl myndigheter som media ställer även krav på individen att bedöma och vara källkritisk. Klarar vi av att granska den information som kommer ut så bidrar vi ytterligare till ett starkt, rättssäkert och demokratiskt samhälle vilket hjälper den mentala kriståligheten ytterligare. I det brus som dagligen når våra ögon och öron finns
Medlemmar i svenska kommittén (från vänster) Karl Nordlund (ordförande) från Åland, Nicklas Wickström från Helsingfors, Sebastian Henriksson från Egentliga Finland och Jörgen Törnroos från Östra Nyland. Linus Östman från Österbotten saknas på bilden.
Kuva: Svenska kommittén / Terhi Kallio
en stor mängd miss- och desinformation. Missinformationen är oavsiktliga felaktigheter som inte syftar till att göra oss illa medan desinformationen är en medveten handling i syfte att så split i samhället.
I vår vardag har vi en mängd saker som hjälper oss att stärka och själva som en enskild individ men som även stärker vår känsla av tillhörighet och gemenskap. Att gå i skolan, att värna om kulturen, vår trosuppfattning, våra fritidsaktiviteter och hobbyer, deltagande i föreningslivet som är starkt i Finland är alla saker som hjälper oss att bygga mental kristålighet i vardagen. Allt detta gör att vi blir starkare och mentalt tåligare inför kriser och utmaningar som har påfrestningar på samhället.
Föreningar och förbund har en mycket viktig roll i att få människor att engagera sig i säkerhet och beredskap. Som tydliga exempel kan nämnas Finlands Brandbefälsförbund med all den samlade expertisen kring samhällets säkerhet. Alla de avtalsbrandkårer som finns i landet är ett gott exempel på hur vi bygger trygghet och säkerhet genom föreningsarbete. Detta samhällsengagemang ger en känsla av sammanhang och hjälper till att motverka utanförskap.
Som enskild individ har vi också ett ansvar. Såväl för vår egen trygghet som för våra
SVENSKA KOMMITTÉN
Svenka kommittén on Palopäällystöliiton ruotsinkielinen toimikunta. Se perustettiin keväällä 2024 liittohallituksen päätöksellä ruotsin kielen ja sen etujen turvaamiseksi pelastusalalla. Toimikunnassa haluamme jakaa ajatuksia ja ehdotuksia siitä, miten voimme vahvistaa ruotsin kielen asemaa pelastusalalla Suomessa.
Lue lisää ruotsinkielisen toimikunnasta: sppl.fi/toimikunnat/ruotsinkielinen-toimikunta
För att tillvarata svenskspråkigheten och dess intressen inom räddningsbranschen i Finland har Finlands Brandbefälsförbund grundat svenska kommittén genom beslut i förbundsstyrelsen våren 2024. Vi önskar här dela några tankar och förslag om hur vi kan stärka svenskans ställning inom räddningsbranschen i Finland.
Läs mer om svenska kommittén: sppl.fi/sv/kommitteer/svenska-kommitten
nära och kära samt för vår närmiljö. Att vara förberedd, känna till grunderna i krisberedskap och veta vad man kan göra själv gör att samhällets resurser räcker längre när det verkligen gäller.
Utöver allt ovanstående är det mycket viktigt att vi tar hand om oss själva. Genom goda rutiner i vardagen, en god fysisk hälsa och ett balanserat leverne stärker vi det psy-
kiska välmåendet vilket gör att vi orkar stå emot kriser, vara uthålliga samt ha god förmåga till återhämtning.
Karl Nordlund
Ordförande
Svenska kommittén
Finlands Brandbefälsförbund
Luo turvallisuutta – valitse osaavin kumppani turvallisuuskoulutuksiinne
Räätälöimme turvallisuuskoulutukset toimintaympäristön ja kohderyhmän mukaan. Käytämme koulutuksissa menetelmiä modernisti ja monipuolisesti.
Tavoitat kauttamme sujuvasti pelastustoimen parhaat asiantuntijat ja kouluttajat monipuolisesti turvallisuuden eri osa-alueilta.
Palveluissamme mm.
Pelastussuunnitelman laadinnan koulutukset
Pelastusharjoitukset, poistumisharjoitukset ja sisälle suojautuminen
Oppilaitosten turvallisuuskoulutukset
Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuskoulutukset
Kriisijohtaminen
Psyykkinen hyvinvointi työyhteisössä
Luo turvallisuutta -turvallisuuskoulutukset ovat yrityksille ja yhteisöille suunnattua palvelua osana Suomen Palopäällystöliiton toimintaa. Palveluiden tuotoilla mahdollistetaan Palopäällystöliiton yleishyödyllistä toimintaa ja yhteiskunnan turvallisuuden kehittämistä.
Tutustu lisää: luoturvallisuutta.fi
TURVALLISUUS 2025 on vuoden tärkein palo- ja pelastusalan ammattitapahtuma, joka kokoaa kahden päivän ajaksi alan avainpäättäjät, viranomaiset sekä asiantuntijat rakentamaan turvallisempaa ja varautuneempaa Suomea. Tapahtuma tarjoaa huippuluokan ohjelmaa, alan viimeisimmät uutuustuotteet ja innovaatiot sekä verkostoitumista parhaassa seurassa.
