Nuoret aikuiset ja turvallisuusviestintä

Turvallisuusviestinnän opintopäivillä Hämeenlinnan

Verkatehtaalla järjestettiin paneelikeskustelu aiheenaan nuoret aikuiset turvallisuusviestinnän kohderyhmänä. Paneeliin osallistui asiantuntijoita eri toimialoilta ja keskustelu herätti ajatuksia nuorten hyvinvoinnista, heidän tavoittamisestaan sekä yhteistyön merkityksestä ja mahdollisuuksista.

Asiantuntijoiden pääviesti oli, että nuoret aikuiset muodostavat monimuotoisen joukon, jonka tarpeet ja elämäntilanteet vaihtelevat merkittävästi. Keskustelijat korostivat, että monilla mittareilla mitattuna nuorilla menee nykyään paremmin kuin koskaan. Kuiten- kin ääripäiden eriarvoisuus on kasvava huolenaihe. Kuten nuorten kohtaamisessa yleensä, myös turvallisuusviestinnässä, on välttämätöntä tunnistaa nuorten erilaiset tarpeet ja elämäntilanteet. Sama malli ei aina sovi kaikille – palveluiden ja keinojen suunnittelussa on otettava huomioon monimuotoisuus.

Yhteistyön tärkeys

Keskustelussa nousi esiin myös yhteistyön merkitys erityisesti nuorten parissa toimivien tahojen kanssa. Muun muassa kirjastot, nuorisotalot, erilaiset harrastusryhmät ja opiskelijajärjestöt voivat tarjota tiloja ja mahdollisuuksia turvallisuusteemojen viestimiseen. Ammattikorkeakoulut voivat räätälöidä oppimistehtäviä monin tavoin ja Siviilipalvelukeskuksen koulutuksessa arjen turvallisuus on varsin keskeinen teema.

Lisäksi siviilipalveluksen ja korkeakoulujen työelämäharjoittelupaikkojen tarjoamisessa pelastusalalla tunnistettiin paljon yhteistyön mahdollisuuksia.

Keskusteluun osallistuivat Reima Kallinen (turvallisuuspäällikkö, HAMK) (oik.), Erika-Evely Ee Eisen (SPR Nuorten turvatalot), Marke Kuosa (koulutusasiantuntija, Siviilipalvelukeskus) sekä Markus Terämaa (työsuojelupäällikkö, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala, Helsingin kaupunki). Keskustelua johti riskienhallintapäällikkö Mikko Puolitaival Satakunnan pelastuslaitokselta (vas.).

Yhteistyö on tärkeä avain turvallisuusviestinnän vaikuttavuuteen. Yhteistyön ei kuitenkaan pitäisi tarkoittaa vain sitä, että pelastuslaitos järjestää itse enemmän turvallisuusviestintätilaisuuksia. Myös kumppanilla on tässä oleellinen rooli. Vaikuttavampaa olisikin tukea ja kannustaa eri toimijoita turvallisuusasioiden edistämiseen. Toisaalta todettiin, että TUVI-tilaisuuksissa tavoitettujen henkilöiden määrään perustuvat mittarit eivät parhaalla tavalla kannusta vaikuttavan yhteistyön kehittämiseen ja lumipalloefektin tavoitteluun.

Nuorissa on tulevaisuus!

Paneeli päättyi toiveikkaisiin näkymiin. Kaikki olivat yhdessä sitä mieltä, että nuorissa on tulevaisuus. Panelistit kannustivat pelastuslaitoksille avoimuutta uusille ideoille ja yhteistyömalleille turvallisuusviestinnässä. Pysyvien kampanjoiden ja toimintamallien lisäksi tarvitaan myös kokeilevaa kulttuuria ja ketteryyttä, jotta tiedetään, mitkä ideat toimivat käytännössä. Turvallisuusviestinnässä on tärkeää ”pitää räppänät auki”, olla valmis ajattelemaan perinteisten mallien ulkopuolelta ja hyödyntämään erilaisia yhteistyömuotoja.

Mikko Puolitaival riskienhallintapäällikkö

Satakunnan pelastuslaitos